Vapaus, September 5, 1963

              te
i i : :
V
Sivu 2 Torstaina, syysk. 5 p . ~ Thuifsday, Septr 5, 1963
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) EStafcUshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager:::E. Suksi
Telephone: bffice 674-4264 — Editorial 674-4265
Published thrice w€ekly: Tuesdays, Thursdays aiia Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd; 100-102 Elm St. Wä8tv Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing fiddress: Box 69 , '.
: Adverlising ratcs upon äpplication, translations free of chärge. .
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawai
• and fdr paymönt of postäge Inc^h "
FM(-niI3:e,V;o(.!'>'
TILAUSHINNAir '
Canadas^a: 1 vk. $9.00, 6 kk: ^.75 USÄ:Ssa 1 Vk. ^10.00 6 kS. $5.25
3 kk. 2.75 Suoinessa: I vk. 10.50 6 kk. 6.75
Suomen hiEtffiluspdlasik
SuuiT)ääoman, nimenqiinaah kokoomu^uo^^^^
veljeilemään. ryhtynyt ja sen hyväksi suuria: myönnytyksiä
tavallisen kansan tappi<>ksi tehnyt Karjalaisen hallitun
tuF perjantaina kirjaimellisesti, puhuen äärioikeiston syliin
kun SAKn ministerit saivat hinriankordtuksista ja muista sa-manlaisista
edesottsöniäista lopultakin tarp&ek^een ja esitti­vät
perjantaina eronpyyntönsä.
Näitä.rivejä kirjoitettaessa ei. ole: vielä; tietoa^ miten tä­ten
syntynyttä hallituskriisiä /pyritään Suöihessa tätkaisb^
maan. On k^^ merkkejä siitä, että kdköbiÄ'us täle^^
kemään kaiken mahdollisen'. ja vähän mahdottomiakin ääri­oikeiston;
aseman eddleen- lujittamiseksi Suomen hallituk­sessa.
Toisaalta tiedetään, että Suomen poliittisesti valveutu­nut
kansa ja, erikoisföti työväenliikkeen kansaridemOkraatti-nen;
Osa tulee poiinistelemaan voimiaan säästämättä maan
parhaita etuja ajavan ja viimeksisuoritettujen vaalien todel­lisia
voimasuhteita edustavan hallituksen muodostamiseksi.
~ Tältä pohjalta katsoen voidaan, siis yhtyä niihin suomalaisiin
. huomioitsijoihin, jotka ovat selittäneet, että nykyisestä hai-
: lituskriisistä voi tulla pitkäaikainen ja vaikea pulma ratkais
tavaksi.
'.Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti, SkDL:n
äänenkannattaja Kansan Uutiset, kirjoitti elokuun 31 pnä toi-
• mituspalstallaan tästä hallituskriisistä seuraavaa:
- Karjalaisen pitkälti toista vuot*ta istuneen, kunnottoman
' hallituksen kaatuminen — niin yllättävältä kuin se loppujen
lopuksi. saattoi tuntuakin — oli kuitenkin johdonmukainen
seuraus hallituksen politiikasta. Astuessaan paikalleen viime
vuoden huhtikuussa antoi tämä hallitus^ ninSaita;lupauksia
— j^opa vähävaraisillekin väestöpiireille.Päjön se oh saanut­kin
aikaan, mutta tulokset ovat plieei päinvastaisia'kilin lu­paukset.
Hallituksen talouspolitiikka^ on suuntautunut jyr­kästi
palkannauttijoita, maaseudun työtätekevää väestöä ja
pienyrittäjiä vastaan. Hallituksen hinta- ja palkkapolitiikka,
toimenpiteet kansan elintason alentamiseksi ja kaikkea sä­vyttänyt
synkeä sosiaalitaantumus ovat merkipneet vaikeita
aikoja työtätekeville.väestöpiireille. Vielä pahempaa on ollut
odotettavissa, sillä hallituksen saneeraussuunAitebnat, Kart-\
tus- ja Waris-ohjelmat, pyrkivät iskemään kansan suonta yhä
kovemmin ja julmemmin. Tälläiiien pofitiikka, johti autta­matta
umpikujaan, jonka ainakin tilapäistä laukeamista hal­lituksen
kaatuminen merkitsee.
Jo alusta alkaen pelätiinn kokoomuksen ja suurpääoman
otetta hallituksessa ja pelko osoittautui nopeasti todella ai­heelliseksi.
Kokoomuksen vaikutus hallituksessa vahvistui
koko ajan ja hallituspolitiikka mukautui • mukautumistaan
kokoomuksen linjoiUe. Suurpääomalla on ollut onnen päivät
tämän hallituksen aikana, ja mikä pelottavinta, tnaalaisUitto
on juuri Karjalaisen hallituksen aikana siirtynyt niin talous-kuin
sosiaalipolitiikassaankin yhä syvemmälle kokoomuksen
tukijaksi ja myötäilijäksi. Se on ollut vaarallista kehitystä
tälle suurelle maaseutupuolueelle, jonka kannattajajoukko
sentään koostuu niin huomattavalta osalta maaseudun vähä­varaisesta
väestöstä. Kuluu varmaan kauan aikaa, ennen
kuin maalaisliiton johto pystyy tällaisen politiikan ja halli-tuskumppanuuden
jälkeen voittamaan takaisin sitä myötä­tuntoa
ja luottamusta, minkä se nyt tämän kannattajapiirin-sä.
keskuudessa on menettänyt. Aika näyttää pian, onko maa­laisliiton
johto pystynyt ottamaan oppia tästä onnettomasta
hallituskaudesta ja käsittänyt, kuinka raskas taakka sille it­selleen
kokoomuskumppanuus on.
Selvää on, ettei maatalouden hintapäätös ole ollut perus­syy
myöskään nk. ammattiyhdistysministereiden eronpyyn­töön.
Vieläkin raskaampi on ollut heidän kokemuksensa sii-täy^
mihin joudutaan mentäessä porvarilliseen enemmistöhal­litukseen
ja työväenliikkeen kannalta luonnottomaan kump-r
panuuteen kokoomuksen kanssa. SAKn arvovallalle on ai­heutettu
pahoja kolauksia ja työväestön rivejä rikottu tilan­teessa,
jolloin kaikki voimat olisi pitänyt koota yhteen suur­pääoman
hyökkäyksiä vastaan. Työläisten painostuksen pa-
' kottamina he vihdoinkin tekivät, ainoan oikean johtopäätök­sen
ja jättivät eropaperinsa.
On turha vielä lähteä ennustelemaan tulevan hallituk­sen
kokoonpanoa. Ensimmäisetkin kosketuksen otot siirtyne­vät
seuraavalle viikolle. Onpa jo ennusteltu,. että hallitus
kriisi tulisi vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi. Enlien kaikkea on
kuitenkin muistettaya kokoomuksen taholta uhkaava vaara.
Kokoomus pääsi hallituskahvaan »käsiksi, eikä se helpolla
"hellitä. Työtätekevien on yhteisvoimin ja kyllin voimakkaas^
ti nyt osoitettava tahtonsa, että kokoomusta ja oikeistopiirejä
ei enää saa hallituksen päästää. Kokoomuksen tavoitteena on
saada todella "kovan käden" hallitus, joka myös ulkopolitii­kassa
toteuttaisi honka-linjaa. -
Perustehtävänä on työväestöllä koota rivinsä ja ammat­tiyhdistysliikkeen
yhteisvoimin saavuttaa vähintään hinto­jen
korotuksia vastaava palkkojen nousu ja tämä tavoite
liittyy monella tavalla myös hallitusratkaisuun.
Speidel pois NATOlta
: Fontainebiean, P,an«ktL— Länsi
^ksalainen kenraali Hans Speidel
«rosi.FOntainebleaussa viime viikol­la
NATOn Keski-Euroopan vy5hyk-kl!
eH& maavoimien komentajaviras-taan..'
; Kenraali Si^idelin, joka toimi
Jiomehtajana kuusi vuotta, odote-
.ffttta' ryhtyvän Länsi-Saksan lialli-
.iöineil BOtilaallisekst neuvonanta.-
]|dksi. Hänen tilalleen tulee kenraa­li
Johann Adolf von Kiclmansegg.
(Kenraali Speidel on Länsi-Snk-san
sotilaallisten piirien tunnetuim­pia
natsiupseereja, joka toisen maa­ilmansodan
aikana osallistui mm.
imichityskomenhoin ylläpitoon Rahs-kä83a.
Hähen liimityksensä NATÖii
Joukkojen komentajaksi herätti ai­koinaan
valtavan vastalauseliik^
Iceen!) .
01
Kirjeitä
iVIAÄKUNTAVÄALIT -
Kuka tietää mitä me yleensä ajat­telemme
näistä tulevista vaaleista?
Joskus näyttää siltä , kuin emme
nuistaisi sellaista iähitulevaisuu-iessa
tapahtuvaa asiaa Ollenkaan.
Auulemme monen . kansalaisemme
anovan, efttei ole mitään hyötyä
meidän .äänestämisestämme, mutta
!e on harhaanjohtava ajatus. Mei-län
täytyy aina ottaa askeleita
eteenpäin, yilttää helpoittaa elä­määmme
ja etsiä ^mahdollisimman
tasainen; kulkutie. Ja jotta näköpii-imme
olisi avoinna kaikista esteis­sä
olisi-jokaisen tulevaisuutta ajat-elevan
kansalaisemme velvollisuus
täyttää äänioikeuttaan. Mutta pa-
•aritaaksemnie. elintasoamme olisi
^laikallaan vaihtaa, mielipiteitä ja
sillä tavalla tasoittaa tuota polkua,
jota meidän täytyy kulkea.
Esim. maidon hintaa nostettiin
ientillä. Olisi hyvä tietää miten tätä
{orotusta nyt käytetään, kuinl'>
paljon siitä menee maidon tuotta­jille
ja välittäjille. Kaikestavtietä­mättömyydestä
tulee tarpeettomia
arimielisyyksiä, jotka voisimme
välttää keskustelujen "avulla. Näin
ijatellen olisi meillä tilaisuus leh-
':emme .palstoilla keskustelemalla
öytää se pienikin hyöty, joka tulee
>saksemme voimasanamme oikeasta
väytöstä äänestäessämme;
Noin 50 pros.'ihmisistä ei tiedä,
.:ttä 3 ptos. myyntivero on nyt voi-
;nassa Ontarion maakunnassa ja
mihin tuo lisävero käytetään. Nämä
asiat huomioonottaen meidän olisi
hyvä tukea sellaisia-edustajia lain-laatijakuntaan,
jotka ovat verojen
nostamista vastaan ja elintasomme
kohottamisen puolesta. Työläisten
ja köyhälistön elintaso on kansan
mittapuuna maailmassa. — Antti.
Hln terästeollisuys
351. tyoviiten
NeuTOStoTiiton («rästeollisuudes-siirrytään
lähiaikoina 35-tanti-seen
viikkoon, lausui Neuvbstoliii
ton metaDnrgrisen ja Icemiaillsen
teollisuuden .vanhempi tarkastaja
B. A. MaShlehnikov Cardiffissa
Englannissa pidetyssä kansainväli­sen
työjärjestön rauta- ja terasko-mttean
kokouksessa. Vuodesta 1957
lukien tuottavuus Neuvostoliiton
lerästeolllsnudessa on noussut 33
prosenttia. Tämä on johtunut au­tomation
tehostumisesta.
Mashlennikqv mainitsi puheessaan,
liVk rauta-Ja' teräskomission edelli­sestä
kokouksesta, joka pidettiin kuu-
•si vuotta sitten Meksikossa, on lilan
pitkä aika, kun terästeollisuus laa­jenee
määrältään kehittyy se nimen­omaan
teknillisesti nopeasti. Tuona
aikana on tapahtunut suuria teknil­lisiä
keksintöjä, tuotantoprosessin
kehittymistä ja organisaation para­nemista
terästeollisuudessa. Hän eh­dotti,
että komitea pitäisi kokouk­sensa
joka kolmas vuosi. Tämä eh­dotus
hyväkeyttiinkin..
Konferenssissa ilmoitettiin, että
VKrn Euroopan talouskomissio
(ECE) on päättänyt, suorittaa maail­man
terästeollisuudesta kolme pitkä,
jännitteistä tutkimusta.
Ensimmäinen koskee kilpailua,
jonka teräkselle ovat aiheuttaneet li­sääntyvä
aluminin käyttö sekä eri-
Natsilaisenpakanuusajan muisto­merkki
on pystytetty suomalaiselle
maaperälle. Rovaniemen maalais­kunnan
Norvajärvelle. Patsaspuuha
Lappiin, seudulle, jonka saksalaiset
tuhosivat maan tasalle, voisi tuntua
häijyltä pilalta, ellei "se olisi jo ta­pahtunut
tosiasia. Se hakee vertais­taan
moraalittomuudessaan eikä ole
mitään verukkeilla puolustettavissa
sen paremmin oman kansamme
kuin suuren maailman silmissäkään.
Niille, jotka .ovat ehkä unohtanfeet
tai eivät tiedä, mitä natsismi oli;
kerromme seuraavassa neuvostoliit­tolaisen
pioneerileirin Artekin kun-niapresidentin
Valeri . .Heifitsin
omakohtaisista kokemuksista Gestav
pon vankiloissa, keskitysleireissä ja
lopuksi :Buchenwaldissa. Näissä kuo-lemantehtaissa
olleista miljoonista
ihmisistä säilyi hengissä vain muu­tamia
tuhansia. Valeri Heifits on
yksi näistä harvoista, ja hän.en elä­mäkertansa
on karmea todistus sii
tä, mikä kohtalo maailman kansoja
Dlisi odottanut, ellei Neuvostoliitto
olisi voittanut sotaa. Toimittaja
Jenny Pajusella on ollut tilaisuus
häntä haastatella:' •
— Krimin aurinko hehkui poltta­vana
entisen ruhtinaan Vorontso-vin
palatsin yllä Alupkassa istuessa-ni^
palatsin puutarhan penkillä vie­relläni
toveri Valeri Heifits. Satu-;
maisen upeassa puutarhassa liikkui
turisteja, joille oppaat kertoivat
tsaaiinaikaisen Venäjän, historiaa.
Sanatorioksi muutetun palatsin suo­jissa
asustaa nyt neuvostokansalai-
Fia, jotka ovat tulleet Krimille le­päämään
ja saamaan hoitoa.Turisti-ryhmä
Icfjensa jälkeen kierteli pa­latsia,
josta osa on järjestetty mu­seoksi.
Oppaat kertoivat turisteille
myös tapahtumista toisen maailman^
sodan aikana, jolloin saksalaisiet
valtasivat Krimin niemimaan. Kat-keljnia
oppaiden kertomasta kan­tautui
korviimme samanaikaisesLti,
kun Valeri kertoi minulle erään ai­kakauden
sisällön yksityiskohtai­semmin
kuin mihin nuoret oppaat
pystyvät.
SYDÄN PAIKALTAAN JA
NUMERO KÄSIVARRESSA
Valeri kohotti takinhihaansa ja
voin nälidä numeron 100,897. Se on
lähtemättömästi tatuoitu hänen kä­sivarteensa,
ja gestapon vankilassa
se oli hänen nimensä. Hän oli Vain
poika niinä vuosina kun hänestä
tehtiin numero. Kun sota oli päätty­nyt
hän Oli vasta kaksikymmentäyk­si
vuotta täyttänyt. Gestapon mies­ten
rautaranturaisten saappaiden
potkuista hänen: sydämensä siirtyi
pysyväisesti rintakehän oikealle
puolelle. Voin tuntea sen sykinnän
paikalla, jossa sen ei pitäisi olla.
Ja vöin uskoa hänen kertomansa,
kun hän sanoo, että sodan päättyes­sä
hän oli vasta lailliseen miehen
ikään päässyt vanha ukko. Terveel
nuoret hampaat lyötiin hänen suus
taan ja hänen sisäelimensä rikot
tiin monissa kidutuk0sa. niin että
laiset plastik- ym. tekokuidut; Toi­nen
tutkimus koskee maailman te-räsmarkkinoita,
jotka muuttuvat te­rästeollisuuden
rakenteen ja vieläpä
maantieteellisen sijainnin johdosta.
Kolmas tutkimus koskee maailman
teräskauppaa ja erikoisesti kehitys­maiden
kasvavaa teräksen tarvetta.
SANOMALEHTIEN MERKITYS
NEW YORKIN SANOMALEHTILÄKÖN MÄAM
JSEUMÄLLE Yli AiHEUmMAT VAHINGOT
(inili.dolI.i
\
hänen on lopun elämäänsä oltava
lääkärin, hoidossa.
VANGIKSI HARKOVIN
iUNTAMALLA
Toinen maailmansota riehui jo
valtoimenaan, kun Varanezhin kau­pungin
teattei-ikoulun oppilas Va­leri
Heifits. seurasi isäänsä laulu­ja
tanssiyhtyeen mukana rintamal­le.
Pian hän jätti yhtyeen ja liittyi
vapaaehtoisena Punaiseen armei­jaan.
Hän osallistui Härkovin tais:
teluibinrintalnan heinäkuussa 1942
joutuessa saks^älaisten mottiin, ja
Valeri: haavoittuneena ja tajuttoma­na
joutui saksalaisten vangiksi. Sil­eä
alkoi vuosia kestänyt painajainen
Haavoittuneeseen jalkaan jäänyt­tä
sii-paletta ei sotavankileirillä aiot­tukaan
poistaa, ja jalkaan alkoi tul­la
kuolio. Mutta vankien joukossa
oli myös Punaisessa armeijassa toi­minut'
lääkäri. Mitään lääkintaväli-leitä
ci ollut, ja lääkäri teki nukut­tamatta
leikkauksen niillä vesillä,
ioitä käsillä sattui olemaan. Se pe­lasti
Valerin jalan.
GESTAPON KASIIN
SOtavankilenillä olleita kolmea-kymmentätuhatta
vankia ryhdyttiin
kuljettamaan eri paikoissa oleville
'keskitysleireille ja Valeri kuljetet­tiin
härkävaunussa Liettuaan. Täy­teen
ahdetussa vaunussa vangit
juunnilienval pakoa. Heidän onnis­tui
irroittaa lautoja härkävaunun
lattiasta ja pudottautua radalle. Mo­net
ruhjoutuivat, mutta Valeri pääsi
ehjänä radalta. Pakomatka päättyi
kuitenkin pian ja karkulaisena hän
joutui Gestapon vangiksi.
Seuranneista kidutuksista hengis­sä
säilyneet sullottiin pian uudel­leen
härkävaunuihin, 100 miestä
yhteen. Sitä ennen heidät riisuttiin
alasti. Oli jo talvi, ja jokaisella: py-bähdyspaikalla
vaunun ovesta van­keja
valeltiin paloruiskusta syökse­vällä
jääkylmällä vedellä.
Ne, jotka vielä tästäkin selvisivät
hengissä, kuljetettiin viimein Ber
liiniin ja täältä turvetyömaalle lä­helle
Hollannin rajaa. Työpäivät
ilivat kuudentoista tunnin mittai-ta.
Vyötäröä mvöten seisottiin ve­dessä.
Valeri sai vettä keuhkoihin­sa.
Mutta pakosuunnitelmat itivät
yhä, ja pako onnistui. Valeri en­nätti
kahden kilometrin päähän
Hollannin rajasta, kun hän taas
joutui kiinni.
KUOLEMANTUOMIO
HIRTTÄMÄLLÄ
Monien potkujen saattamana Va­leri
kuljetettiin Kölniin vankilaan.
Hän joutui Gestapon mielikuvituk­sellisten
kidutusmuotojen uhriksi.
Sodan alkuvaiheessa tuntui vielä
siltä, että kidutukseen keskityttiin
samanlaisella saksalaisella perus­teellisuudella
kuin myöhemmässä
aiucesoa joukkoteurastukseen.
Sähkökirves esim. oli ohuen lan
gan varassa edestakaisin kiihtyvällä
auhdiila heiluva suuri lihakirves,
rpkaisella heilahduksella se läheni
uoliin kytketyn vangin kasvoja,
tunnes lopulta pysähtyi vain milli­metrin
päähän. Seuraavalla heilah-luksella
se olisi halkaissut uhrin
pään keskeltä kahtia, ja halkaisikin
monilta, Sementtisäkki oli ihmis-luumiin
mittojen mukaan tehty ai­taus,
jossa uhri joutui seisomaan
hievahtamatta ; paikaltaan. Hänen
päähänsä tipahti vesipisara sekun­nin
tarkkuudella ja aina samaan
kohtaan. Uhri saattoi kestä tunteja
ja pitempäänkin ennen kuin pisara
pudotessaan tuntui kiven järkäleel­tä.
Monet päästettiin sementtisäkis-tä
vasta menetettyään järkensä.
Kuolemaantuomituille leikattiin
päähän nk. hitlerintie, mikä mer­kitsi
sitä, että. hiukset ajettiin ko­neella
pään molemmilta sivuilta ja
vain keskelle jätettiin kapea alue
hiuksia otsalta niskaan. Selvittyään
kidutuksista nuoren ihmisruumiin
sitkeydellä vieläkin hengissä sai Va­leri
hitlerintien ja kuolemantuo­mion
hirttämällä aamunkoitteessa.
Jamana yönä osui vvankilaan kui-
'.enkin ilmapommi, joka hajotti sen
.kappalcilvsi. Valeri löysi itsensä
iuumisröykkiön alta. Miten kauan
'iän oli siellä ollut, sitä hän ei kos­itaan
saanut tietää, mutta ilmeistä
ali, että hänet oli raunioita raivat-laessa
kuolleena heitetty muiden
kuolleiden kanssa samaan kasaan.
Yön pimeydessä hänen onnistui
hivuttautua ruumiskasan alta ja
piiloutua Kölnin kellareihin^ Hä­nellä
oli onnea joutuessaan kella­reihin,
joissa säilytettiin^muonava­roja.
Jostakin hän löysi myös vaate­kappaleita
ja halun, joka peitti hit­lerintien.
Hänen ei onnistunut löy­tää
mjtään, millä olisi leikannut
senkin pois, ja se johti hänen vielä
kerran Gestapon käsiin. Kun hän
xuukauden piileskelyn jälkeen yrit
!i pakoa, lennätti tuulenpuska
liian väljän hatun hänen päästään
Reinin sillalla. Hän joutui silmäk­käin
SS-miehen kanssa ja hänen
monivaiheinen tiensä Buchenwal-diin
alkoi.
Jtfgoslavirjd NL li^pt
fitiolelll
yclenjc, Ji^gö^layrii.^ ^ Presi- vallankumoukset, rotuerottelun ;'ja
dcntii Tito julisti Velenjessä, Ju­goslaviassa,
elok. 30 päivänä, että
Neuvostoliiton ja Jugoslavian vä­linen
kauppavaihto tulee kuluvan
vuoden aikana lisääntymään puo- !
Iclla edelliseen .vuoteen verrattu-;
na.'
Jugoslavian' presidentti puhui
Velenjen kaivostyöläisten ko­kouksessa,
jossa myös ^^euVosto-liiton
pää'ininlste:i Nikita flTrush--
tshcv oli läsnä. "'^^
Hän sanoi, että spsialistiscn
järjestelmän paremmuutta kapi­talismista
. ei voida todistaa julis-
-otuksin ja_ vallankumouksellisin
iskulausein vaan yksinomaan ai­neellisin
saavutuksin.
Hän sanoi, että sosialistimaiden
">i o i i i i f helppoa selvittää keskeistä
suhteitaan toisen maailmansodan
jaiKeen ja lisäsi, että 'se ei ole
.lelppoa vieläkään". .
"Näitä suhteita voidaan kehittää
ainoastaan sosialistisen internatio­nalismin
periaatteiden pohjalta",
hän julisti. 'Tulemme taistelemaan
kaikkia yrityksiä vastaan tämän val­lankumouksellisen
liikkeen eksy Itä­miseksi
pofs marxismin-lfeninismin
tieltä ja johtamiseksi valheellisen
Rovaniemen polttaj
Rovaniemi. — Rovaniemiläiset
loistivat poissaolollaan Norva-jär-ven
saksalaisen sotilashautausmaan
ja monumentin vihkiäistilaisuudes-a
lauantaina. Hauta-alueelle ko­koontunut
joukko, ehkä parin- tai
kolmensadan hengen suuruinen, oli
pääasiassa saksalaisia.
Vähäisestä suomalaisosanottajien
määrästä muodostivat lehtimiehet
ia valokuvaajat ehdottomasti suu-imman
osan. Heitä olikin saapunut
aina Helsinkiä ja Tamperetta myö­ten.
Virallista suomalaista osanottoa
ei myöskään ollut ja ohjelma suori­tettiin
Lapin Lauluveikkojen esiin­tymistä
lukuunottamatta kokonaan
saksan kielellä.
Saksan sotilashautojcn huoltolii-lon
puheenjohtaja Walter Trepten
lehdistökonferenssissa, johon va-
^cmmistolehtiä ci ollut kutsuttu, oli
aamulla ilmoitettu, että huoltoliiton
järjestämänä vihkiäisiin osallistuu
80-henkinen joukko, minkä lisäksi
omaisia ja turisteja saapuu paikal-b
omin neuvoin. Osallistujen jou­kossa
oli mm. useita saksalaisia so
lilashenkilöitä, jotka ovat osallistu­neet
Lapin solaan. Näistä mainitta­koon
everstit Ostermark Holder ja
Helle. Eversti Helle oli Rovaniemen
komentajana saksalaisten tuhotessa
Lappia. Silloin hän oli majuri H^le
Huhuttiin myös kahden saksalaisen
kenraalin läsnäolosta-— Lapin tuho-retken
johtaja kenraalieversti Lo­thar
Rcdulic elää yhä — mutta sak­salaiset,
joilta asiaan pyrittiin saa­maan
, vahvistusta eivät enempää
vahvistaneet kuin kieltäneetkään
tietojen paikkansapitävyyttä. Läsnä
oli myös Länsi-Saksan kaupallisen
3dustusten jäseniä Boxin johdolla,
Norvajärvelle johtavan tien var­relle
oli asetettu runsaasti poliisiau­toja
järjestyksestä huolehtimaan
joukossa mm: helsinkiläismerkkisiä.
Rovaniemen työväentalolle alkoi
kello 11 aikaan aamulla kerääntyä
väkeä vastamielenosoitusta varten.
Rovaniemen ja eräiden toistenkin
paikkakuntien rakennustyöläiset
olivat jo aamulla jääneet pois työs­tä
tätä tarkoitusta silmällä pitäen.
Myös muualta Lapista, Sodankyläs­tä,
Kemijärveltä Sallasta, Ivakosta,
Torniosta ja Kittilästä saapui väkeä
linja- ja pikkuautoilla.
Edellisenä päivänä oli poliisi
kieltänyt vastaanottamasta mielen-osoituspyyntöä
ilmoituksin, ettei
mielenosoitusta saa järjestää Norva­järvelle
johtavalla tiellä. Lauantai:
aamuna lupa kuitenkin saatiin ja
mielenosoitus järjestettiin. Mielen­osoittajat
kantoivat kärkitunnukse-na
aiemmin poistettua taulua, jossa
saksaksi ja suomeksi _ julistettiin
• Kunnioitamme Saksan kansaa, vi­haamme
natseja". Muissa samoin
xtaksikielisissä julisteissa kehotet­tiin
natseja lähtemään kotiinsa, ih
moitcttiin, että he oyat ei-toivottuja
vieraita ja lueteltiin Lapin tuhoja:
2O.000 poltettua kotia, 123 tuhottua
koulua ja 165 poltettua kirkkoa. "Jo
riittää natsiaseveljeys" luki eräässä
julisteessa. Mielenosoittajat olivat
asettuneet paikoilleen Suutarinkor-van
sillan luo, paikalle, jonka Nor-
"aiärveltä tulevat autot joutuivat
ohittamaan.
PRAVDASSA KUMMASTELTIIN
• '^Toii"r,rtoiiiton iohtavin sanoma­lehti,
Pravda, kiinnittää sunnuntai­na
huomiotaan saksalaisten fasis-
.-a i.uiibioineikkiin Suomen Nor-
-vajärvellä. 'Tämänkaltaiset kun­nianosoitukset
fasistisille sotilaille
voivat synnyttää vain lievästi sa­noen
kummastusta", kirjoittaa
Piavdan kommentoija A. Sadyrev.
Ja todellakin, kolossaalinen monu­mentti
rakennetaan jopa N.vrnber"
gin kansainvälisessä sotasyyllisoi
keudessa tuomittujen rikollisten
kunniaksi", Sadyrev lisää, ettei riitä
yksin se, että monumenttipuuha si­nänsä
on haaste rauhaarakastaville
fasismin vastustajille vaan reyans-histisen
länsisaksalaisen "sotavete­raanien
liiton" patsaspuuhaajat ovat
kaiken lisäksi varustaneet muisto­merkin
tunnuskirjoituksella ' sanka­rivainajien
kunniaksi".
Kirjoittaja toteaa Norvajärven
hankkeiden suurisuuntaisuuden ja
tarkoituksen tehdä siitä Länsi-Sak­sasta
saapuvien "pyhiinvaelluspaik­ka".
Fasismille myötämieliset ai­nekset
näyttävät kuitenkin hyvin
ymmärtävän, että tämänkaltainen
toiminta voi herättää Suomen kan­sassa
vain tyytymättömyyttä, ja tä­män,
vuoksi esimerkiksi muistomer­kin
suomenkielisessä tekstissä sana
"sankarivainaja" on korvattu "soti­laalla",
huomauttaa Sadyrev lisä-anarkismin
tielle'
Tito sanoi edelleen, että"Jugo-slaviä
aikoo "monella tavoin osal­listua
kansainväliseen työnjakoon".
Tässä yhteydessä hän sanoi Jugo-jlavian
pyrkivänV erityisesti 'kehit-
"imään taloussuhteitaan muiaön
sosialistimaiden, Aasian,'Afrikan»:ja
latinalaisen 'Amerikan maiden sddi
:hyös muiden mäidert käessä".
Presidentti Tito sanoi: VJagösIa-via
öh valmis jakamaan mielipitei­den
vaihtamista Neuvostoliiton ja
muiden Jugoslaviaan ystävällisesti
suhtautuvien maiden kanssa, Kuoli-r
matta siitä, mitä poliittiset seikkai-ijat
ja rakentavan kansainvä.lisen
yhteistyön vastustajat sanovat-'.
Viitatessaan Neuvostoliitonja
Jugoslavian välisen kauppavaihdon
lisääntymiseen puolella, hän sanoi,
että' yhteistyöstä tietyillä talous-
:Uoi11a on jo sovittu ja- että yhteis­työtä
sosialisten järjestöjen ."ekä
<Mle- ja kulttuurielinten Icesken
tullaan edelleen kehittämään.
: Velcnjc. — Jugoslaviassa vie­raileva
Neuvostoliiton pääminis- :
terf Nikita Hrushtshev sanoi per-janiaina,
että kaikki, jotka usko­vat,
että ydinsodan raunioille voi­taisiin
rakentaa uusi kulttuuri,
ovat "edesvastuuttomia". Puhues­saan
Velen jessä |)idetyssä kokO"
uksessa hän ei 'arvostellut Kiinan
kansantasavaltaa nimeltä maini­ten.
'Neuvotteluni presidentti Titon
kanssa ovatolleet hyvin hyödylli.siä,
• :'."ii;)<5tRirime 13 puolucidcmmc vä.^
Iillä ei ole mitään olennaisia eri
mielis.vyksiä", hän sanoi.
"NouvostoHiton tavoin on Jugo­slavia
ratkaissut omat sosialismin
•j^. ti.,ongelmansa. Me taistelemme
vhdessä monopolikapitalismia vas­taan
ja maailmanrauhan puolesta",
hän sanoi.
'Me emme vain tyydy puhumaan
.Marxista, Engelsistä ja Leninistä,
me panemme heidän teoriansa käy­täntöön.
Vastustajamme usein sa-että
Hrushtshev kerskailee.
Minulla on paljon syytä kerskai­luun",
sanoi Neuvostoliiton päämi<
'Aika näyttää, kumpi järjestel­mä
on parempi, kapitalismi vai so- .
.sialismi. Aika näyttää olemmeko vai
emmekö ole oikeassa" hän sanoi.
Harriet aikoi
uida alastomana
• Venetsia. — Venetsian elokuva-vTiiiat
iotka alkoivat jokseenkin vä-rlttömästi
ja proosallisesti tänä
vuonna, saivat lisää eloisuutta Gina
'^•ollob'i?idan:saapuessa kaupunkiin
ja ruotsalaisen näyttelijättären
päättäessä mennä alastomana ui­maan.
Ruotsalaisella näyttelijättärellä
Harriet Anderssonilla, joka esittää
•pääosaa elokuvassa "Sunnuntaipäi­vä
elokuussa", ei ole tapana kä.vttää
uimapukua eikä hän ole ottanut
m"Vaansa .sellaista Venetsiaan.
Joukko Harriet Anderssonin ys-täviä
sai kuitenkin tähden luopu­maan
aikeestaan — valokuvaajien
suureksi pettymykseksi.
Samanaikaisesti kun kaikki tämä
tapahtui uimarannalla toinen italia­lainen
filmitähti saapui Venetsiaan.
^Jfän on Sandar Milo, joka esintyy
Federico Fellinin valmistamassa
elokuvassa "Kahdeksan ja puoli".
Valokuvaajat s.vyentyivät siinä
määrin ottamaan kuvia miss Milos-ta,
että he eivät lainkaan huoman­neet
ranskalaista laulajaa Charles:
Aznavouria, joka myös oli paikalla.
ten, että Suomen kansa ci unohda
fasistien aikaansaannoksia maape-rällääh
ja siksi suomalaiset torjuvat
suuttumuksella kunnianosoitukset,
joita järjestetään Norvajärvellä.
Sanomalehdet ovat miljoonien arvoiset. New Yorkin
kauppakamari on tutkinut sanomalehtilakon liike-elämälle
tuottamia vahiiTkoja. Nämä vahingot aiheu­tuvat
mm. mahdottomuudesta julkaista ilmoituksia
sekä uutisten ja arvostelujen yms. puutteesta, mistä
seuraa, että ostetaan ja huvitellaan vähemmän. Niin­pä
ollaan huonosti selvillä teattereiden yms. ohjel­mista
sekä uusista rtiarkkinoille ilmestyvistä kirjois­ta.
On todettu, että sgnomalehtilafcko'aiheuttaa suu­rimmat
vahingot tavarataloille j^ 'kauppaliikkeille,
niiden jälkeen teattereille ja ravintoloille. Television,
kulut nousevat, koska sanomalehtiuutisten puuttu­essa
lähetetään laajennettuja uutistiedoituksia, mitkä
"aiheuttavat lisäkustannuksia. Tilastostamme käy sel­ville,
millainen merkitys sanomalehdistöllä ' liike-elämän
kannalta on nykyaikaisessa, yhteiskunnas­samme.
Mainittakoon että New Yorkille sanoma-lehtilakko
merkitsee kuukaudessa noin 2 milj. dol-lairin
suuruista tulojen vähennystä.
''FInliiaa" siinä tarvitaan apuna
Eri kielistä ja niidcn"paremmuu-desta'
puheenollen edesmennyt
Hannes Sula, joka hallitsi kirjalli­sesti
sekä englannin- että suomen­kielen
ja puhui vähän eräitä mui
takin kieliä, tykkäsi väittää, että
mikään kieli- ci ole niin sattuvasti
asioita selostava ja kuvaava kuin
on tämä armas suomenkielemme.
Ja jos joku saattoi epäillä hänen
mielipidettään tässä asiassa, niin
silloin "Hanski" saattoi "perustella"
kantaansa seuraavaan tapaan; Mistä
muusta kielestä löydätte niin hyviä
ahmattia suurporhoa kuvaavan
virkkeen kuin on suomenkielinen
"möhömaha porvari'.
Kaikesta huolimatta tuntuu kui­tenkin
siltä, että"finliskaan" on
tässä turvauduttava, jos mielitään
ymniärrettävällä tavalla perehtyä
Suuren Rahan kontrolloimien polii
tikkojen ja -lehtien vaali juttuihin.
Vai mitä arvellaan esimerkikfil
torontolaisesta aamulehdestä, ^oka
I liittovaalien edellä hyppäsi kuten
monet muutkin- kaltaisensa,: vanhar
torypuolueen vanavedestä libera:i
lien kiihkeäksi puhtaaksipcsijäksi?
"Niin, nyt tämä samainen aamu
lehti tuntuu olevan jälleen tory
puolueen asialla Ontarion maakun
tavaaleissa ja sitä huolestuttaa ko
vasti, että konservatiivipuolue tulee
lyödyksi vaaleissa, ellei tämä myyn
tivero-hallituksen päämies pane tul­ta
tappuroihin.
Selitettyään, ettei Ontarion vaa-tirintamalla
ole tapahtunut vielä
mitään muuta kuin konservatiivi
puolueen skandaalien pöyhimistäi
Globe and Mail varoitti torypuolu
etta. että se ei voi toivoa vaali­voittoa
hiljaiskampanjan perusteel
la. Perustellen tätä "Varoitustaan,
mainittu lehti kirjoitti johtavassa
toimistuskirjoituksessaan tiistaina:
". . . Mr. Robarts (pääministeri
Robarts) sai hyvän alun ottaessaan
käyttöönsä (edeltäjältään) mr
Frostilta jäänet valtavuodet, mutta
hän olisi tyhmyri; jos luulisi, että.
hän nauttii jo suurta kansansuosio
ta, tai että hänen hallituksensa voi
levätä laakereillaan.
"Kaikkein sattuvin poliittinen
syytös, mikä voidaan heittää Ro
hartsia vastaan on se, että hän joh
taa: väsynyttä toryhallitusta, mikä
on ollut liian kauan vallassa, cli
toisin sanoen, nyt "on aika vaih­dokselle".
Hänen täytyy näyttää tä­män
kampanjan aikana, että se sy.v-tös
ei pidä paikkaansa, että hallitus
m uusi ja elinvoimainen, ja että
iillä on realinen käsitys Ontarion
pulmista ja rohkeita tulevaisuuden­suunnitelmia
. . . Hänen on saatava
kampanjansa käyntiin selvittääk'
seen aatteitaan ja ohjelmiaan ihmi
sille tulisesti ja innokkaasti saa­dakseen
aloitteenteon pois liberaa,
lien käsistä."
Toisin sanoen lehti esittää sellai­sen
syvämietteisen toteamuksen, et
tei mitään ole vielä vaalikampan­jassa
tapahtunut, mutta siitä huoli­matta
on saatava "aloitteenteko"
pois liberaaleilta, vanhalle ja väsj::
myksestä epäilylle torypuolueelle! •
No mikäpäs siinä. Toivotaan nyt
oikein joukolla* että mr. Robarts
rupejaisi pitämään "tulisia", ja "in-,
nostuneita" puheita "aatteistaan"
ja "ohjelmistaan' — esimerkiksi
myyntlveronsa siunauksista!;;^:ÄlaW^
dollisesti se auttaisi muitakin "in­nostumaan"
ja näkemään, että On­tarion
toryhallitus ei ainakaan "vä­synyt"—
mikäli on puhe suurpää
oman etujen ajamisesta ja valvomi­sesta.
-
Siinä tapauksessa jos pääministeri
Robarts ei halua erikoisen "tulisia"
puheita pitää hallituksensa järjestä­mästä
myyntiverosta ja muista sii,--
hen verrattavista tekosista joita
on legio, silloin hänen täytyy tur­vautua
tyhjästä innostumiseen, cli
kuten: finliskaksi esitetyssä metsä­miesten
laulussa sanotaan:
: "Natinkia (ei mitään) ,011 pöyr
däs^ä ja kokki uutta teki."
Siinä ei sen kummempia selityk-,
siä tarvita.
Vähän muunnettuna siitä voisi
tulla finliskaksi ^ ja millään muul;
la 'kielellä'' sitä ei tuskin voi sen
paremmin kuvata — "natinkiaori
hallitukselta saatu ja Robarts uutta
lupaa". ' A
Joka '*natinkia" haluaa^ hän tie/
tenkin äänestää joko konservatiivi'
ja tai liberaaleja täi sitten niidet^
sekasikiötä, sociaL crfeditiH. ' ' -
Tärkeit» uudistuksiin Ja paraniTukv
sia'''KäliiÄvät' v-VÄliÖiJÄ^'*'-' ' '"-^
•mmm