Vapaus, January 27, 1968

              Sivu 2
I . u a . * d t « n ™ k 2 7 p - S a W . y , J a „ 27 1968 ^LQ£|^||^ PERUSKIRJA " KEHITYS­VAPAUS
MAIDEN i T s i l i i i i l l r i i INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADfANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6; 1917
EDITOIh W. E K L U N D ' MANAGER. K. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE A N D E D I T O R I A L 674-4^64
Publlshed thrlce weekly: vTuesdäys, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing: Go, Limited, 100-103 E lm St. Weat, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
• ' Adiertlslng rates upon. appllcatlon,. translaUon free oif
Authorlzed as secondclass mail by the Post Office Department, Ottawa,
• and l o r payment of postage. In cash.
N; A^(Mnbt?r of ther CANADIANj^lFANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 8 kk: $5,25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $6.76
Ivk. 11.50, 6kk. 6JJ6
Varoittaboon Ottawakm USAta " ^
— - 1 Yhdysval'tain sotaiset toimenpiteet Pöhjois-Koreaa vas
tgan — ensin vakoiiulaivan lähettäminen-"operatioj aan toi-
- • mittamaan" PohjoifcKorean rannikolle, kuten on WasWngto-nista
avoimesti myönnetty ja sitten k'o. vakoiiulaivan Pueblon
pidättämistä seuranneet hysteeriset puheet, joiden yhteydes­sä
bn uihkailtu (senaattori Henry Jackon, D.) jopa ydinsodan
aloittamisella — ovat pahaenteisiä varoitulcsia siitä, että Yh­dysvaltain
toimesta voidaan laajentaa siojbatoimia edelleen ja
siten pahentaa nykyisltä jännitystilannetta.
Tässä tilanteessa tulisi Candan liittahalliituksen julkisesti
liittyä niihin yhdysvaltalaisiin senaattoreilhin . (Mansfield,
Fulbright jne) sekä muihin, jotka vaativat Washingtonil!ta pi-dättyväisyyttä
ainakin siksi "kunnes tapahtuman kaikki to­siasiat
tulevat tiedoksi" senaattori Fulbrightin lausunltoa hy-väksibäyttääksemrne.
Puhumisen aikana on nyt, sillä puheilla
ja varoituksilla on paljon vähemmän vaikutusta, sitten* 'jos
USA todella ryhtyy haukkojensa sotaisia ulikauksia toiteut-tamaan!
Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk on sanonut,: että
vaköilulaiva Pueblon pidättäminen on "sotatoimenpide"
USAta väsftaan. Mutta tämä väitös ei pidä vettä lainkaan sil­loin,
jos tulee todetuksi, että vaiköilulaiva Pueblo pidätettiin,
miehistöineen Pohjois-Korean aluevesiltä,, kuten sen pidättä-jät
ovalt selittäneet.
Jos Puieblo 'tunkeutui. Pöhjois-Korean aluevesille-, -kuten
• laivan l-tomentaja, komendöri Lloyd Bucherin kerrotaan tunr
nustaneen, ja kuten Poihjois-Korean toimesta on alusta pi-
' taen selitetty, silloin on YhdysvaTlat syyllistynyt avoimeen
sotatoimeen Pohjcis-Köreaa vastaan, rikkoen samalla julkeasti
Etelä- ja Pbhjois-Korean: välistä välirauhasopintusta.
Kummallista muuten on, että Waahington kieltäytyy jul­kean
koppavasti Pdhjods-Korean olemassaolonkin tunnustami-.
seäta, mutta katsoo kuitenkin tarpeelliseksi lähefttää vakoilu-laivansa
ottamaan selvää, mitä Pohjois-Koreassa tapahtuu, ku-ten-
on Washin.gtonissa nyt myönnetty? »
Tässä yhteydessä tulee mieleen kysymys, kumman osa­puolen
lausumtoihin voidaan tässä yhteydessä luottaa?
Voimmeko uskoa kaiken luotettavaisuutensa menettäneen
Yhdysvaltain hallituksen väitöksiin sen jälkeen kun se vakuuta
ti aina presidentti Eisenhoweriin saakika, että mitään, vakoilu-lentokonetta
ei olitu Neuvostoliiton alueelle lähetetty, vaikka
• myöhemmin todettiin että k.o. vakoilukone, u-2 oli ammuttu
alas kaukana Neuvostoliiton rajojen sisäpuolella, ja kioneen
lentäjä saatu vangiksi? Voidaanko luottaa Yhdysvaltoihin, jo­ka
Israelin ja Arabimaiden, välisen kesäkuun sodan aikana
väitöti, että Välimerellä silloin operatiojaan suorittanut vakoi-lulaiva
oli muka vain vaaraton tiedonantoalus?
Useat yhdysvaltalaiset senaattorit ja edustajahuoneen jä­senet
suhtautuvat tämäntapaisten seikkojen johdosita, sisälty­en
siihen vielä Tonkinin lahden ilmeinen huiputus, hyvin varo-vaisesti
Washingtonin väitöksiin, ja vaativat hallitukseltaan,
pidätityväisyyttä, kunnes Pueblon tapauksen, "kaikki tosiasiat
tulevat tietoon."
Lopuksi on. syytä kiintyä seuraavaan:
Pentagon on avoimesti myöntänyt, että Pueblon avun­pyyntö
"tuli niin myöhään; ettei apua ehditty enää lähefctää"?
Tämä on kummallinen juttu! Yhdysvalloilla on Etelä-
Koreassa lento- ja muita sotatukikohtia mistä operoivat no­peat
lentcfkoneet. voivat mennä suhteellisen lyhyessä aijassa
minne tahansa Pohjois-Kprean rannikolle. .
Jos pidätetyksi tullut vakoilulaiva Pueblo olisi ollut Poh­jois-
Korean aluevesirajojen ulkopuolella, kuten Pentagon
väittää, silloin olisi näillä lentokoneilla ollut, yllin kyllin ai­kaa
tulla Pueblon "avu'kisi", vaikka tätä avunpyyntöä ei olisi
lähetettykään ennen kuin korealaiset nousivat sen kannellee
kuten on Washingtonin tiedonannossa selitetty.
Tämä viittaa äärettömän voimakkaasti siihen, että vakoi-lualus
oli sittenkin Pohjois-Vietnamin aluevesillä — toden­näköisesti
hyvin lähellä rantaa — ehkä vieläkin lähempänä
kuin 7.6 mailin päässä, kuten Pueblon komendöri Bucherin
-kerrotaan Minni joutuessaan sanoneen.
• Vain Pueblon olo lähellä rantaa voi antaa uskottavan ja
järkevältä tuntuvan selityksen sille "mysteriölle" kun sen
avuksi "ei ehditty apua lähettää" kuten on Wasihiingtonista
selitertty.
Meidän mielestämme liittohallituksen tulisi ennenkaik
'keaC"Jiadan kansallisten «tujen ja samalla maailman trauihan
vuoksi yhtyä avoimesti niihin, jotka vaativat W;a^ingtonia
pidättymään väkevämmän "oikeuteen" perustuvista voimaftoi-menpiteistä
Pohjois-Koreaa vastaan.
Numerojakin valheen avukri
Vanlban sanonnan mukiaän "numerot eivät valehtele."
Mutta tämä ei silti tarkoita sitä e11teikönumerotieto(jakin yri­tetä
joskus,käyttää valehtdun 'hyväksi.
Yleisesti tiedetään, että viime viikolla_Suomessa pidetyis­sä
presiden/tin valitsijamiesvaaleissa sai presidentti Urho Kek­konen
— ja häntä tukeneet puolueet —- ehdottoiman enemmis­tön,
tosiasiassa kalhden ikdlmasosan enemmistön, ja että Kek­kosen
käiksi vastustajaa (herrat Virkkfunen ja Vennamo) sai­vat
yhteenlaskien vain yhden kolmanneksen valitsijain äänis­tä.
MuKta pitäen: ilmaisesti omia lukijoitaian "pitkätulkkaisi-na",
joita voidaan jymäyttää uskomaan, vaikka asiaa ei suio-raan
niin sanotakaan, että "paiha" Keikkonen jäi sittenkin mu-
. ka"vähemimistön" kannatuksen varaan, Toronton Vapaa Sana
antoi "numeroihin", viitaten seuraalvanlaisen tilannekuvan.:
"...Äänioikeutteja'anSu'amessa jokseenkin tarklkaan
- - ^ h o k n e i miljoonaariHeistä^ääa^^ 2^^iljöoniä7"
Näistä ään.istä meni kaksi kolmasosaa Kekkiosen vaaliliitoni
valitsijamiehille. Äänistä menii siis 1.3 miljoonaa Kekkoselle,
ja 1.7 miljoonaa nukkuvien puolueelle tai muille,.
Kysymys kehitysmaista k o e t i n jo tämän vuosikymmenen ^alkaessa
^iinj^ojt^ayana, että koko 69-I|^ku juotettiin Y K : ^ toimesta "kehityksen
vupsikynlmeneksi'^ Tarkoituksena oU eri keinoin parantaa tämän kanso­jen
proletariaatin j a ihmiskunnan suifren osan asemaa. Kaikkien kehitys­maiden
taloudellista kasvua suunniteltiin kohotettavaksi vähintään 5 pros.
^vuosittain.
Todellisuudessa näini e i ole al­kuunkaan
tapalhtunuft. Monissa \keT,
hitysmaissa kasvu' on kohonntiit tus^
kin 3% riin. vuodessa. Sanvaan aikaan
kansainväliseni kaupan suuntauöcset
ovat, käyneet entistä epäieduUisem-miksi
kehitysmaille. Elintarvikkeir
den tuotannon laimaannus yhdessä
jyrkän väestönlisäyksen kanssa ai­heuttavat
sen, lettä kehitysmaat ovat
ajautuimassa samaan umpikujaan
kuin ennen "•kehityksen vuosikym­mentä":
:ylikansoittuminen ja kur­jistuminen
on edelleen niiden koh­talona.
Kysymys on y l i miljardista
ihmisestä.
Kehitysmaat eivät ole kuitenkaan
jääneet avuttomina surkuttelemaan
kohtaloaan, vaaJi ne ovat ryhtyneet
itsenäisiin' toimenipiteisiin.tilanteen
-korjaamiseksi. Ne ovat tunteneet
tyytymättömyyttä siihen tapaan, mii
lä niiden asioita o n ajebtu esim. Y -
Kn alaisena toimivassa kauppa- ja
kehityskonferenssissa (UNCTAD).
Tämän järjestön tehtäviin kuuluu
kansainvälisen kaupan ja maailman­talouden
edisitäminen eli j u u i i ne
a-Siat, joista kehitysmaiden tulevai­suus
kaikkein suurimmin on riippu­vainen.
UNCTADin Genevessä v.
1964 pitämä yleiskokous hyväksyi
Joukon toimintaohjeilta kehitysmai­den
auttamiseksi. Niillä pyrittiin eh-käiseniään^
maailmankaupan vino­suuntaus
ja: sen kehitysmaille ai­heuttama
suoranainen riisto. Samal­l
a pyrittiin lisäämään edellytyksiä
kehityssuunnitelmien itoteuttamisek-
^si: UNGTADiJn kuuluu 131 jäsen­valtiota,
multa siitä ; huolimatta se
ei ole pystynyt pitämään antamiaan
lupauksia. Tämä on pakottanut ke­hitysmaat
oma-aloitteisuuteen ja yh­teisiin
neuvonpitoihin tulevista mah­dollisuuksistaan.
A L G E R I N KOKOUS
Huomattavin näistä neuvotteluista
oli viime lokakuussa Algerissa pi­detty
77 maan ministeritason edus­tajakokous.
Sen tuloksena syntyi
kaikkien näiden maiden allekirjoit­tama
julkilausuma maailmankaupas­ta
ja kehitysyhtei-styöstä. niin kut-
Poliisiurldntaa
Länsi-Saksan
yliopistossa
. Berliini. — Länsi-Saksan valtiolli­nen
poliisi "perustuslainsuojavira.s-to"
suorittaa systemaattista urkintaa
Länsi-Saksan yliopistoissa valvoen
erityisesti oppositiohenkisten opis­kelijayhdistysten
toimintaa.
Jo kolmessa yliopistossa on parin
kuukauden sisällä tullut ilmi, että
valtiollinen poliisi on palkannut tai
yrittänyt palkata opiskelijoiden ja
jopa opettajien keskuudesta urkki­joita,
joiden tehtävänä on ollut seu­rata
ja laatia raportteja opiskelijoi­den,
erityisesti sosialistisen ylioppi­lasliiton
toiminnasta. Tällä viikolla
paljastivat eräät Kielin / yliopi.ston
opiskelijat, että '^perastuslainsuoja-virasto"
oli rahaa vasitpan yi-ittänyt
saada heidät vakoilutehtäviin. Suur­ta
huomiota herätti viime syksynä
Glessenissa paljastunut samanlainen
tapaus, jossa opiskelijat muodon
vuoksi suostuivat valtiollisen polii­sin
tarjouksiin ja paljastivat jonkin
ajan kuluttua julklsuude.ssa urkinta-toiminnan.
Medicarea on jo
odotettu 50 vuotta
- ei enää odotusta
Toronto. — Kommunistinen puo­lue
esittää protestin siitä harkitusta
salavehkeilystä mikä on. nyt koh­distettu
Kansialli-sen sairaushuoltOr
lain romuuttaimisetsi tai sen tär­keiden
kohtien poislamisek.si, sanoo
mainitun puolueen kansallinen joh­taja
.William Ka.shtan lausunnos­saan.
Se (medicarc) on nyt maan laki
jajiallltuksen tulisi julistaa, eittä .se
astuu voimaan heinäkuun 1 pnä tä-rtävuonna.
K a i k k i sitä vähempii olisi
suurita vääryyttä Canadan kansaa
kohtaan. Canadan kansa on odotta­nut
50 vuotta tätä tärkeätä lakiuu-distu.
sta. Tätä odotusaikaa ei tule
onää pidentää.
Canadan kansan tei-veys ja hy­vinvointi
ei .saa joutua uhriksi val­heelliselle
.säästöpolitiikalle jonka
todellisena tarkoituksena on suojel­la
vaikuutusyhtiöidcm ja muiden mc-dicarja
vastustavien liiikkeiden voit­toja.
';,
suttu Algerin peruskirja. Sitä ori
luonnehdittu historialliseksi asiakir­jaksi
» koska se "lennakoiuutita ta­loudellisen
riippumattomuuden aika-kautita
j a uutta järjestelmää ilyön
kansainvälisessä jakamisessa".
Algerin peruskirja sisältää ensin­näkin
analyysin maailmankaupan
nykyisestä luonteesta ja käy kohja
kohdalta iävitse ne kielteiset kelii-tyssuunnat,
jotka ovat koitua huo­nommassa,
asemassa-olevan osapuiCR
Ien — kehitysimaitten — turmioksi.
Kansainvälinen kauppa on ta­loudellisen
kasvun tärkein tekijä,
toteaa Algerin peruskirja, mutta
sen mekanismit sotivat kehitys-niaiden
pyrkimyksiä vastaan.
TEKNOLOGIA SYRJÄYTTÄÄ
LUONNONTUOTTEET
Huolimatta suunnattomista poten­tiaalisista
rikkauksistaan kehitys­maat
jäävät jatkuvasti jälkeen ke­hittyneistä
teollisuusmaista. Poh­joisten
tGollisuusmaidon teknologia
tyydyttää synteettisillä tuotteillaan
aikaisemmjit luonnontuotteet, kumin
ja puuvillan joita etelä tarjoaa. Tee
kaakao j a kahvi menevät edelleen
hyvin kaupaksi, mutta niiden hinta
maailmanmai-kkinoilla on alhainen
j a on omiaan vain lisäämään epä­suhdetta
rikkaan ja köyhän tulon­saajan
välillä.
Näiden luonteeUaan spontaanien
tekijöiden ohella, jotka vaikeutta­vat
kehitysmaista kehittyneisiin
päin tapahtuvaa kauppaa, teollistu­neet
maat jatkuvastiteho.stavat toi-:
mintaan.sa i1.>>ekkäiden kauppaetujen
sa suojelemiseksi. Kehitysmaiden
tarjoamat primäärituotteet; puolija­losteet
ja jalostetut tuotteet koh­taavat
matkall;iiin tulli- ja vero.sJiä-dösten
muurin.
Kun kehitysmaat joidenkin tuot
teiden osalta saavuttai-sivat niille
oikeutetusti kuuluvaa etua, kehit­tyneet
maat kiristävät tältä osin
otettaan. Kehitysmaista. tuontia
ehkäisevä ja hintoja alhaisena pi­tävä
talous j a kauppapolitiikka on
kehtttynei^len mjnden-^ vastaus
"kehityksen vuosikymmeneen",
KEHITYSSUUNNITELMIEN
RAHOITUS
Edelleen Algerin peruskirja.ssa
tarka.stellaan UNTADin piirissä teh­tyjä
suunnitelmia kciiity.emaiden ra­hallisesta
tukemi.sasta ja kritisoi­daan
vallit.sovaa todellisuutta. .Jo
Genevessä todettiin, miten tärkeää
olisi luoda kansainvälinen raha.sto
kehitysmaiden alkupääoman muodos
tuksen ja t e k n i s e n kehityksen avuk-
.si. Samaten Algerin peiiiskirja mai­nitsee
ulkopuolisen avun; välttämät-tömyydon
sellaisi.ssii tapauksissa,
jois.sa odottamattomat heilahdukset
sotkevat kehitysmaiden horjuvia ke­hityssuunnitelmia.
Kansainvälisten
rahastojen tähänastiset toimenpi­teet
ovat kuitenkin olleet riittämät­tömät
auttamaan kehitysmaiden
olennaisimpia tarpeita; Rahoitu.savun
mahdollisuudet on tällä hetkellä ra-joitettuymuutairoien
pankki- ju fi*
nanssikeskusten toimesta miltei ole­mattomiin.
Lohdullinien ei ole myöskään t i ­lanne
ikehittyneistä imaista kehitys­maihin
suuntautuvan kahdenkeski­sen
avun kohdalla. Kehityksen, vuo-sHo^
mmenen yhteydessä Y K hyväk­syi
suosituksen, jonka mukaan ke­hittyneiden
valtioiden olisi pyrittä­vä
korottamaain kehiitysapunsa kym-nmenluvun
loppuun mennessä 1 pro­senttiin
kansantulosta. Tämän vö-himmäisvaatimuksen
toteuttamdnen
ei ole onnistunut,_^ Vuodesta' 1961
vuoteen 1968 koköiuiisavuri määrä
on päinvastoin pudonnuit 0.87 pro-sensenttista
0.63 prosenttiin.
K E H I T Y S A V U S TA
YHTEISTYÖHÖN
Algerin peruskirjan; varsinaisen,
ytimen muodostaa kuitenkin sen
ponsiosa, jossa selkeästi ja konkreet
ti.sesti määritellään 77 allekirjoitta­neen
kehitysmaan vaatimukset ja
toiveet maailmankaupan ja rahata­louden
suhteen. Niiden lähtökohta­na
on positiivinen näkemys siitä,
että auttaessaan kehitysmaita edis­tymään
kehittyneet maat samalla l i ­säävät
omaa hyvinvointiaan. Yhteis
työn merkityksen korostaminen l i ­sää
Algerin toimintaohjelman opti­mistista
sävyä.
Ohjelmaosa käsittää ehdotukset
kauppapolitiikan, rahatalouden ja
alueellisten taloudellisten järjestö­jen
uudelleen organisoimiseksi. Pai-nopi.
ste on edelleen kaupan kehit-
,"(Ja tkuu 3 sivulla)
ISXIVMAALLISUUS J A ^
TYÖTÄTEKEVIEN EDUT
Luettuani Pentti Junnin ja Reino
Erkkilän kiilmoitukset Port Arthurin
iltalehdestä, jo«sa he kutsuvat itse­ään
Loyal finneiksi (UskolHsia Suo-nuHle)
ajattelin että ovatko nuo i h -
miset-jnoin tyhmiä.
Henkilöt jotka tulevat tänne Suo­mesta
ja täällä vannovat uskollisuu­den
valan txillakseen Canadan kansa­laisiksi,
eivät_enää voi olla Suomelle
uskollisia. Voivatpa vaikka joutua
aseellisesti taisteiänaan Suomea vas­taan,
jos sota syttyy näiden maiden
'välillä niin kuin tapahtui viimeisessä
maalhnansodassa kun Suomi taisteli
Saksan liittolaisena Can^daa vastaan.
Tuolla kiifoituksella yritettiin lyödä
niitä ihmisiä jotka eivät' ole hei­dän
kansaan samaa mieltä, niitä
joita nimitetään sosialisteiksi ja kom-mun'steiksi,
ja jota pidetään pahee­na
rikkaitten taholta koska he yrittää
taistella sorretun, köyhän kansan puo­lesta.:
Yksistään Jeesuskin joutui.mur­hatuksi
kun hän yritti puolustaa köy­hiä.
Ja Suomessakin .syyttävät jo presi­dentti
Kekkosta "kommunistisuudes-ta'\
kun hän on. huomioinut tuon köy­hänkin
kansan taloudellisen elämän
epätasaisuuden, . J a tuo qrytösten
ryöppy ulottuu jo tänne Gainadaankin.
noiden ultrasuomaJaisten kautta. Kuin
ka monta kertaa nuo syytökset on i l ­maistu
Vapaa hanankin palstoilla?
Minun käsitykseni mukaan uskolli­suus
maatansa j a kansaansa kohtan
vaatii taistelemaan koko kanspn elä­mäntason
nostmiseksi, jota tämä niin
kutsuttu kapitalistinen järjestehnä ei
vielä, missään .maassa ole saavutta­nut.
Maissa, missä on rikkaitten, pa­latsit,
on myös köyhien "slummit", i
Nuo kansankerrokset jotka ovat jou­tuneet
köyhyydessä ja puutteessa elä­mään,
ilman tasa-arvoisuutta ja ih-miso.
keuksia, ovat (^ineet ymmär-
.tämään, että voittaakseen jotain etu­ja
itselleen on se heidän.itsensä'toi­minnallaan
hankittava. He ovat synty­neet
ihmisinä, samOin kuin kaikki ;
muutkin, joten heillä pitäisi olla myös
samat oikeudet. He taistelevat ihmis­oikeuksien
puolesta ,ja tuo taistehi
jatkuu kaikissa maissa, kaikkien sor­rettujen
kansojen puolesta. He ovat
olleet uskollisia työntekijöitä, niin
Suomessa kuin täällä Canadassakin,
eivätkä he ole ehtineet ilveilemään
millään tekokiihkoilulla.
Sosialismin ja kommunismin aate
On taistelua ihmisoikeuksien puolesta
kaikille .ja tämä taistelu tulee jatku­maan
niin kauan kuin ihmiset saavut­tavat
sai.Tian arvon ihmisinä, kutsutta­koon
sitä sitten millä nimityksellä
tahansa.
I.S., Port Arthur, Ont.
"KAIKKI IHMISET SYNTYVÄT
VAPAINA JA TASAVERTAISINA
Kansainvälinen ihmisoikeiilksieii vuosi 1968
Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen solmimisesta tulee
tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Joulukuun 10 päivänä 1948 Yhdisty­neiden
Kansakuntien yleiskokous Pariisiin kokoontuneena iantoi Yleis­maailmallisen
ihmisoikeuksien julistuksen ja määritteli siten ne yleiset
tavoitteet, joihin kaikkien ihmisten j a kaikkien kansojen tuUsi ihmis­oikeuksien
toteuttamisessa pyrkiä. 20-vuotispälvän johdosta on Y K julis­tanut
vuoden 1968 Kansainväliseksi ihmisoikeuksien vuodeksL
Ihmisoikeuksien julistus on i t se
asiassa syntynyt ihmisten perusoi­keuksia
ko.skevien monien erilaisten
julistusten ja sopimusten pohjalta,
joita ihmiskunnan piirLssä on vuosi­satojen
varrella luotu.
Julistus ei kuitenkaan ole sitova
kansainvälinen sopimus. Tästä sjrys-tä
on juliituksessa; esitetyt tavoit­t
e e t ja ihanteet pyritty .saamaan
käytännössä toteutetuiksi laatimalla
joukko kansainvälisiä sopimuksia,
jotka määrittelevät kukin oman ryh­mänsä
ihmisoikeuk-sista j a jotka
muodostuvat, niihin liittyneille mail­le
sitoviksi ja velvoittaviksi asia­kirjoiksi
sitä. mukaan kuin ne tule-,
vat voimaan. -
Keskeisimmät näistä kansainväli­sistä
yleis.sopimuksi.s1a. taloudelli­sia,
-sosiaalisia ja sivistyksellisiä oi­keuksia
koskeva sekä kansalaisoi­keuksia
ja poliittisia oikeuksia kos­keva
yleissopimus valmistuivat 18
vuoden työn tuloksena vasta vuonna
1966. Näihin liittyy lisäk.si Valinnai­nen
pöytäkirja, joka määrittelee ne
henkilö voi; hakea oikeutta kansain­väliseltä
elimeltä, mikäli hän ei saa
asiaansa oikeudenmukaista ratkaisua
kan.sal lisissä elimissä.
Näitä sopimuksia e i tällä hetkellä
ole vielä mikään maa ratifioinut.
Edellisen niistä on kuitenkin 19
maata ja jälkimmäisen 18 maata
allekirjoittanut sekä 11 maata on al-f33:ssa tapahtuviin ihmisoikeuksien
lekirjoittanut valinnaisen pöytäkir­jan.
Suomi allekirjoitti sopimukset
lokakuussa ja pöytäkirjan jouluk.
10 pnä viime vuonna.
Sopimusten lisäksi on annettu
myös eräitä sellaisia julistuksia, jot­ka
koskevat rajoitetumpaa ihmisoi­keuksien
alaa. Tällainen on mm.
vuonna 1963 annettu julistus rotu­syrjinnän
täydellisestä poistamises­ta,
jota vastaava -yleissopimus hy­väksyttiin
vuonna 1965.
Viime sylsyn yleiskokouksessa
saatiin valmiiksi julistus naisiin koh­distuvan
syrjinnän pois)tamis€sta,
joka. yksityiskohtaisesti kiinnittää
huomiota naisiin kohdistuvan syr­jinnän
eri muotoihin. Tämä julistxKS
järjestelyt, joiden kautta yksityinen merkitsee suuressa osassa maailmaa
ratkaisevaa tukipylvästä naisten
kamppailulle tasavertaisen aseman
saavuttamiseksi.
IHMISOIKEUKSIEN
VUODEN TARKOITUS
Kehitys ihmisoikeuksien edistämi­seksi
maailmassa ei o le edistynyt
toivotulla tavalla. Rotusyrjintä jat-.
kuu laajassa, mitassa maalimassa,
kolonialismia ei ole vieläkään onnis­tuttu
kokonaan poistamaan ja väki­valtaisin
toimenpitein lukematto­missa
yhteyksissä rikotaan ihmisoi­keuksia
vastaan.
Kansainvälisen. ihmisoikeuksien
vuoden tarkoituksena on. keskittää
erityistä huomiota erilaisissa muo-loukkauksiin
j a pyrkiä edistämään
ihmisoikeuksien kunnioittamista j a
huomioon ottamista maailmassa.
Konkreettisina toimenpiteinä edelly­tetään,
että kuluvan vuoden aikana
yhä useammat maait ratifioivat i h ­misoikeuksien
alaan kuuluvat yleis-sopimukset
ja saattavat lainsäädän­tönsä
yhdenmukaiseksi sopimusten
sisällön kanssa.
Merkkivuoden päätapahtumaksi
muodostuu,YKn suuri Ihmisoikeuk­sien
kansainvälinen konferenssi, jo­ka
pidetään Teheranissa 22, 4 ,— 12,
5, Konferenssin tarkoituksena on
ai-vioida Y K n ja maailman yhteisön
suorittamaa työtä ihmisoikeuksien
alalla, valmistella ohjelmaa tulevaa
(Jatkuu 3 sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
JUMALAN 'PUOLESTA JA VASTAAN'
Söpösti esitetty, sen myön­nämme,.
pahaa-aavistamaft-toman
lukijan jymäyttämiselksi
kuvitelmalla, että "nukkuvien
jiuldlue ja muut" ovat yksi ja
sama oppositio "Kekkos-paran"
"vähemmistöä vastaan!
Aitonsa kutakin, sanoi pässi
kun päätä leikattiin.
Kuten hyvin tiedetään, allekirt
joittanut on maallikkona pidätty­nyt
ja pidättyy yhä tarkoitukselli­sesti
kirjoittamasta '-tuonpuolisis­ta".
Käsityksemme nimittäin on, että
niin uskovaisilla kuin uskottomilla-kinon
oikeus mielipiteittensä omaa
miseen, eikä siinä ole mitään "no­kan
koputusta" sen paremmin puo­lelta
kuin toiselUikaan.
Mutta kun eräs radiosaarnamies
tässä päivänä toisena "syytti" u.s-komattomia
"rohkeuden puuttees­ta"
sen vuok.si kun 'he eivät os-kalla
tulla meidän kokouksiimmc :
j a tilaisuuksiimme", niin meille
annottanoe kaiketi oikeus olettaa,
että.tä.s.sä on ky.symys näistä maal­lisista
asioisila ja sen vuoksi esittää
puolestamme kysymys. Mitä osoit­taa,
"rohkeutta" vaiko sen puutet­ta
.se kun näitä saarnamiehiä "ei;
ole nähty" niiden tilaisuuksissa
mitä he epäilemättä pitävät"u.sko-mattomina"?
:
Maallikon mielestä olisi johdon­mukaisempaa
lähestyä näissä maal
lisLssa oloissa niitä, joita ei vielä
"pelastettuna" pidetä, .kuin holhota
niitä, joiika on .lo ehkä moneen
kertaan tullet "pelastetuiksi".
Vakavasti puhuen, eiköhän .sit­tenkin
oli.si järkcA^ämpää ja tankoi-'
tuksenmukaisompaa pitää niin puo­lin
kuin toisinkin lähtököhitama si­tä,
että kysymys on sittenkin jo.s-takin
tärkeämmästä ja suuremma.s-t
a kuin"u.skalt!imise.sta''? , '
Meidän larkoUukscmme oli k\ii-
—tonikinrTKTfraa jostakin muu.sta, eli
siitä, - kun. kan-sallisesta johtaja- -
a.sema.<Jta sivuutetuksi.tullut Social
Credltin jn.sen Hobort Thompson
kiirehti viikoif alussa Jumalan
" a v u k s i " Canadan yleisradion (C-BCn)
erästä televisio-ohjelmaa
vastaan.
Me emme tiedä onko Jumala
lähettänyt mr; Thompsonille pyyn-nön
tai kehoituksen, että äärioi­keistolaisena
politiifckona hänen
pitäisi ryhtyä taivasten valtakun­nan
esivartijaksi täällä maan
päällä.
Maallikkona luulemme kuiten­kin,
että ''kaikkivoipana" "kaikki­tietävänä"
Jumala ei ole tällaista
pyyntöä mr. Thompsonille lähettä­nyt
— ja että Kaikkivaltias ei kai'-
kessa viisaudessaan hänen apuaan
tarvitsekaan.
Tai jos tai-vitsee, niin silloin
Jumalan "kaikkivoipaisuus" tulee
kyseenalaiseksi.
Kiihkomielisyytensä o l i Robert
Thompson saanut GBC-TVn erääs­tä
viime sunnuntaisesta ohjelmas­ta,
missä"selositettiin" sanoin ja
kuvin vissin yökerhon "kaskujen"
kertojan enemmän tai vähenunän
onnistuneita juittuja Vanhan testa­mentin
tiimoilta.
Mr. Thompsonin meriselitysten
mukaan "The Way It ls"-ohjel-massa
esitetty kohtaus jonkun;:yör
kerhon ohjelmasta koitui CBCn
synniksi, minkä "tankoituksena on
heikentää u.skoa Jumalaan tai us­kontoon
yleensä, heikentää kun­nioitusta
lakeihin ja virkavalitaan,
sekä tietoihin oikeasta ja vääräs­tä".
Kun muistetaan mr Thompsonin
joitakin aikaisempia vinkeitä, esim.
'hänen muutama viikko s i t t e n ^ t -,
tämäänsä kahta i)eräkkäistä "'kau­hu-
varoitusta", miten : '"'Kutiban
Castro lähciltää väkivaltaa ja val­lankumousta
lietsovaa propagan­daa"
suunnattuna erikoisesti Ca­nadan
ranskalaisille j a Canadan
intiaaneille, ja sen, että koko juttu
osoittautui hänen ilmeisesiti sai­raan
mielikuvituksensa tulokseksi,
n i in emme u s k o kenenkään me­nettävän
yöundaan hänen viimei­sistä
vouhotteluistaan Jumalan vai­kutusvallan
j a voiman ylläpitämi-
.•.seksi. •••;
Edellämainitun TV-ohjelman
yhteydessä mainittiin myös siitä
kun George Albricht-niminen —-
syvästi uskovaiseksi julistautunut
mies — on Lake Worthissia F l o r i ­dassa
nostanut vahingonkoi-vaus-syytteen
"Jumalaa ja hänen edus­tajiaan"
vastaan.
Saatujen tietojeirmukaan_syyte
on nostettiiLake Worthin 32 kirk­koa
ja synagogia Ja niiden pappeja"
vastaan, jotka syyttäjän toimesta
määritellään "jumalaksi j a kump­paneiksi
("God and Co.")
Lehtitietojen mukaan Rev. E .
W. Zilch-3ethel Pentecostal (hel­luntailaisten)
Templesta on sano­nut,
että "jos A l b r i d i t saa vede­tyksi
puolustajat oikeuteen, minä
tulen ilomielin todistamaan Hänen
(Jumalan) puolesta."
Erään olkeusvirkailijan kerro­taan
kuitenkin sanoneen, että koko
oikeusjuttu voi mennä nxyttyyn
sen perusteella, ettei Yhdysvaltain
oikeuslaitoksella ole tolrnloikeuk-
.\sia Jumalan ja hänen agenttiensa
y l i.
Mutta misjtä on sitten kysymys?
_ J W i v j U b r e c h t _ loukkaantui 1964
kun sateen lioittama jalkakäytävä
sortui hänen, altaan. Albrecht oli
ensin nostanut $15,000 vahingon
koiTausvaaitimuifcsen Lake Worth
West Palm Beachin csikaupuitkla
vastaan,: missä jalkakäytävän l u -
h istuminen aiheutti hänelle louk-kaantumisen.
: Mutta hänen vahingonkorvaus­vaatimuksensa
hyljättiin tällä man
tereella melko usein käytettävän
väittämän peinisteella ^ että se
loukkaantuminen johtui "Jumalan
teosta" eli sateesta — mistä syy­tetty
Lake Worth ei o le vakuu­tuskirjojen
pienen teksjtin perus­teella
vastuussa..
Mutta jos: kysymys on Jumalan
toimenpiteestä, ai*velee mr A l -
bricht, niin hänellä, syvästi usiko-vaisella
miehellä on silloin mah­dollisuus
hakea Yhdysvaltain o i ­keuslaitosta
hyväksikäyttäen kor-vaufila
" J u m a l a l t a ja hänen asia-miehiltään"
j a n i in hän nosti nyt
vahingonkorvausvaatimuksen kärk- •
koja ja pappeja vastaan. Olihan
korkea oikeus julistanut loukkaan­tumisen
joht uneen "Jumalan teos­ta".
Toivomme luonnollisesti el-omas--
ta huolimaittomuudestaan onnetto­muuden
uhiiksi joutuneelle mie­helle
oikeutettua korvausta kivuis­ta,
työaikansa menetyksestä ja
muista kuluista.
Epäilemme kuitenkin, eittä hä­nellä
on "väärä osoite" esittäes­sään
vaatimuksensa Jumalalle.
Luulisi Yhdysvalloissa olevan mui­takin
oikeuslaitoksia kuin se, m i ­kä
mr. Albrichtin asian käsitteli, i
Yleisipätevänä moraalisena ope­tuksella
tästä on kuitenkin tämä:
Kaikkien — n i i n tämän pakinan
kirjoittajan kuin muidenkin vel­vollisuus
itseään kohtaan on lukea
kaikista vakuiutuskirjoista ne "pie-
_nillä-kirjasimilla" painetut kohd^—
missä tehdään epäedullisia varauk­sia
ei va(n "Jumalan toimien"
vn n n myös muu n k in seikan koh­dalta.—
Känsäkoura.