Vapaus, May 30, 1967

              Sivu 2 Tiistai, toukök. 30 p. — Tuesday, May 30, 1967
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITOR: W.' EKLUND
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A O I A NS
Established Nov. 6, 1917
MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C!o. Limited, 100-102 Elm St; West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adt^rtlsing rates upon appllcatlon, translation free of charg«.
Authorized as second cla^ mail by the Post.OffIce Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 Vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk, 6.25
Vapauden centennial numero
Vapaus-lehtemme on perinteellisesti julltaissut Canadan
kansallispäivän kumiiaksi, heinäkuun ensimmäisen aattopäi­vinä
erikoisen Camada-päivän juhlaniumeron.
Tänä vuonna, jolloin maamme viettää 100-vuotisjuhlaan-sa',
täjnä erikoisnumero saa entistä suurempaa huomiota osak­seen-.
Eri psiikkakunnilta saapuneet yksityiskirjeet ja muut
tiedoiitukset csoittavat^ että valmistelut Vapauden centenin.ia
numeron valmistamiseksi ovat jo käymnissä. Asiamiehet ke­räävät
onnittelu jia muita ilmoituksia sekä liikkeiltä että yksi-
: löiltä kirjeenvaihtajien ja muiden suunnitellessa erikoiskir^
joituksiiia ja muita aimehistoja tähän centennial numeroon,
mikä ilmestyy kesäkuun 22 pnä, eli niin, että.se ehtii hyvissä
ajoim ennen varsinaista 100-vuotispäivää lukijainsa käsiin
kautta laajan maan.
Kuten on asiamiehi'l]e ja -naisille sekä muille asianomai-sidle
lähetetyssä kirjeessä sanottu: "Edessämme on yksi tä­män
juhlavuoden tärkein tehtävä — Ganadaai 100-vuoti.sjuh-lanumeron
valmistaminen". Asian tärkeyden ja merkityksen
huomioide^n onkin sj^tä sanoai.etitä "silloin pitää takoa kun
rauta on kuumana'' ja tämä "takomisen aika" Vapauden cen­tennial
numeron kohdalta on juuri nyt. Kuinka hyvin toi­mimme
täällä lehtipajassa ja eri paikkakunnilla, siitä riippuu
ratkaisevasti se, kuinka hyvin onnistumme tässä tärkeässä
tehtävässä.
Tätä juhlanumeroa ei suinkaan valmisteta ruliinCimaisesti
ja muodon vuotasi. Tarkoitus on siten csa'ltamme antaa pa­noksen
Canadan 100-vuotisjuhlien vietolle ja samalla kun-niJoitta-
a kaikkia kansalaisiamme, jotka työllään ia toiminnal-laanovat
auttaneet nyt centennial juhlaansa viettävän Ca­nadan
rakentamista ja kehi'ttämistä. CSJn laajennetun tpk:n
kokouksessa toukok. 14 pnä 1966 hyväksytyssä lausunnossa,
koskien Canadan lOO-vuotisjuhlien valmistamista, sanntaian
maanmiestemme osuudesta Canadan rakentamisessa seu-
Taavaia:
"Vuosisadan vaihteessa sekä sitä ennen ja sen jälkeen
Canadaan tulleet suomalaiset ovat antaneet oman vaatimat-toma/
n, mutta silti arvokkaan panoksensa Canadan rakenta­miseksi.
Maanirr.iehemme ovat vieneet uranuurlajien eli pio­neerien
osaa monissa. eri tehtävissä: He ovat työskennelleet
kaivos-ja metsätyöläisinä, perheapulaisina ja toimistotyöläi­sinä;
he ovat raivanneet kerpia pelleiksi ja toimrneet farma­reina;
he ovat rakentaneet lukemattomia asuntoja ja monen­laisia
muita laitoksia. Täkäläiset kansalaisemme ovat osal^
taan vaikuttaneet siihen, että maamme on nyt kauniimpi, rik­kaampi
ja viihtyisämpi asuiinpaikka, mitä se oli esimerkiksi
vuosisadan vaihteessa.''
Juuri tässä hengessä ja mielessä julkaistaan Vapauden
centennial numero kesäkuun 22 pnä.
. Sanomalehtenä Vapaus tervehtii ilomielellä sitä kun tä­käläisten
kansalaistemme keskuudessa järjestetään eri puo­lilla
maata joko suuremma.ssa tai pienemmässä mittakaavazsa
vietettäviä 100-vuotisjuhlia Meidän lehtemme tervehtii suu­rella
mielihyvällä sitä kun Sudbury n seudun sucmalaiset jär­jestävät
yhteisin voimin koko viikon kestävän Suomi-viikon,
joka kansallisesta,"muodostaan" huolimatta on erottamaton
osa muiden canadalaisten centennial juhlista. Mo toivomme,
että tämä yhteisyritys saisi. kaikkien täkäläisten kansalais­temme
jakamattoman kannatuksen, ja että se johtaisi edis­tyksellisen
yhteistoiminnan laajenemiseen täkäläisten kansa­laistemme
keskuudessa yleen.sä.
. Toivottaen onnea ja menestystä eri paikkakunnilla jär­jestettäville
kansalaistemme 100-vuotisjuhlille me toivomme,
että Vapauden väellä, asiamiehillä ja -naisilla sekä kirjeen-vaiihtajilla
ja lukijoilla yleensä, olisi riit;tävästi aikaa ja voi­mia
toimia tulok.sellisella tavalla myös Vapauden 100-vuotis-juhlamumeron
hyväksi, sillä, se on meidän yhteinen panok­semme
centenniar juhlinnassa.
\
UUSI FASISMIN AALTO EUROOPASSA?
Sveitsin Kreikan-suurlähettiläs
Jacques Cuttatt on vedonnut mui­den
Kreikassa olevien suurlähet-tilaisen
valtuuttamana valtaa pitä­vän
juntan edustajaan, eversti Pa-takosiin
EDA:n parlamenttiryh­män
johtajan- Elias Eliun. pelasta­miseksi.
Eliu, jo|ca on kuljetettu
yhdessä muiden vangittujen kans­sa
Jarosin helvetinsaarelle, on vai­keasti
sairaana. Eversti Patakos on
•väittänyt, että Eliu saa asianmu­kaista
lääkärinhoitoa.
Juntan johtajat eivät ilmeisesti
välitä suuria oikeusnormien nou­dattamisesta.
Kreikan merimies­unionin
johtajan. vaimo, englanti-laissyntyinen
Betty Ambatielos tul­laan
Patakosin mukaan asettamaan
syytteeseen — mistä sitä ei Pata­kos
kysyttäessä pystynyt sanomaan.
Pitkälli toista vuosikymmentä
EHEHDYS JA KUMARRUS
"Kultakaivos"
Vanha ja .monella tavalla kunnioitettava parlamentaa­rikko
Bert Herridge (NDP — Kootenay West, B. C.) sanoi
viukko sitten tiistai-iltana "kansantuhomisohjelmaa lähente­leväksi
barbarismiksi" sitä kun Canada myy Yhdysvalloille
vuosittain $300 miljoonan arvosta sotavälineitä, joita käyte­tään
hyökkäyssodassa pientä Vietnamin kansaa vastaan.
Samaan aikaan tuli Torontosta tieto, jonka mukaan Ca­nadan
Yhdistyneen kirkon evankeliumi- ja sosiaalipalvelu-kontiiitea
tuomitsee lausunnossaan sen synnillisen olotilan kun
canadalaiset liikkeet ia yksilöt kahmivat voittoja Vietnamin
sodasta myymällä Yhdysvalloille sotamateriaalia.
Moraaliselta kannalta tämä oriTcaikkea muuta mutta ei
toivottava tilanne. Muitta miksi niin? Vastauksen siihen saam­me
vaikkapa Yhdysvalloista. , — •
. USAn kongressissa toimii yhteimen talousasiainkomis^
sicTii, jonka tehtävänä on tutkia Vietnamin sodan vaikutusta
USAn talouselämään. Puhuen tämän. komitean istunnossa^.
Yhdysvaltain kauppakamarin taloustutkiimustyön johtaja
Carl Madden sanoi (huhtik. 27 pnä), että Vietnamin viholli­suuksien
lopettamisen suheuttama huolestuneisuus on sekä
ymmärrettävä että oikeutettu seikka.
Tämä "huolestuneisuus" tairkoitJtaa lyhyesti sanoen sitä,
että Vietnamin sota on viisseille amerikkalaisille (kiuiten joil­lekin
canadalaisille) todellinen "kultakaivos". Siksi Suuren
Rahan lehdet puhuvat siitä "siunauksesta" mitä Vietnamin
sota.talouselämälle tuo. Esimerkiksi vaikutusvaltaimen Jour­nal
of Commerce kiirjöitti (huhtik. 24 pnä) mm. seuraavaa:
. . Sota antaa ekonomialle useita stimulaatioia (kiihokkeita)
kehittämällä Vietrtamin ja Yhdysvaltain varastoissa uutta
kysyntää transporttivälineille, sotilaslentokioneille, laivoille
ja kaikenlaisille palvelutarpeille."
Mainittu lehti lisää vielä kaiken vakuudeksi, että $70
"Ranskan presidentin laveasanai-nen,
osin perusteltu osin lisäselvi­tyksiä
kaipaava uusi "non" ("ei")
Englannille oli melkoinen yllätys
sekä ranskalaisille itselleen ja sen
kuutoskumppaneille että Englannil-e.
Mitkään" ennakkoai*viot eivät
tunnu pitävän paikkaansa. Monet
olivat tosin alunperin sitä mieltä,
että neuvottelut kestävät pitkään;
mutta sopimuksen uskottiin kuiten­kin
jossain muodossa syntyvän, y i e -
lä enemmän erehtyivät ne, jotka
ennustivat pikaista tulosta, jopa
vielä tämän vuoden aikana."
"Erehdyi^sen tekivät ennakkoar­vioinneissaan
myös ne — Suomi
näiden joukossa — jotka päätteli­vät
Englannin hankkineen jo en­nen
asian lopullista päättämistä
omasta puolestaan riittävän var­muuden
mahdollisuudesta päästä
haluamaansa tulokseen ...-'
Lainasimme näin pitkään Kaup­palehden
(18. 5;) pääkirjoituksessa
esitettyä kommenttia Englannin toi­sesta
epäonnistuneesta yrityksestä
päästä EEC:n täysivaltaiseksi jäse­neksi,
osittain harvinaisuutensa ja\
osittain periaatteen ja osittain
myös opin vuoksi. Kauppalehdelle
on ensiksi nostettava hattua sen
johdosta, että lehti tunnusti reilus­ti
erehdyksensä. Sitä ei ole tehnyt
mikään muu porvarilehti. Tapahtu-luit
erehdys perustuu osittain sii-,
iien yksipuoliseen uutisten tarkas­teluun
ja julkaisuvalintaan sekä tä-j
hän liittyvään toiveajatteluun, mitä
porvarillinen lehdistö on poikkeuk­setta
noudattanut jo nelisen vuotta
Brysselin neuvottelujen ensimmäi-iestä
katkoami.sesla lähtien.
Brysselistä; missä EEC:n pääma­ja
sijaitsee, on tehty jonkinlainen
Mekka ja Rooma, josta jokin tun­tematon
korkein voima sanelee
Englannin pääsyn sinne. Ranskan
presidentti de (laulle, on tuotu esil­le
vain silloin kuin hänestä on voi­tu
esittää jotain negatiivi.sta ja mi­tätöivää.
Kuitenkin on ollut päivän
selvää; että Englannin EEC-pyrin-töjen
onnistumisen tai epäonnistu­misen
avain on ollut koko ajan
kenraali do Gaullen käsissä. Por-viirillisella
lehdistöllä on kyllä käy­tettävissään
riittävästi tosiasioihin
perustuvaa materiaalia, mutta sitä
ei ole käytetty, koska se ei olisi
sopinut sen paremmin toiveajatte­luun
kuin omaan harhyuttavaan
propagandaan.
Kun Gaullistit kärsivät maalis­kuun
parlamcntlivaalei.ssa tuntuvan
tappion, niin Suonien ja länsimaail-
Toronton
kuulumisia
Toronto. — Vapauden centennial
numeron nimien keräyksellä on jo
kiire, sillä .se päättyy kesäkuun 15
päivään mennessä. Auttakaa mies­tä
mäessä, eli tässä tapauksessa
näiden onnittelujen kerääjiä.
Kesäkuun 4 pnä näemme sekä
tultuja että tuntemattomia Tarmo-la.
ssa, missä on tehty paljon lyötä
kesätoiminnan aloittamisen hyväk­si.
Paljon on jo työtä tehty, multa
paljon on vielä tehtäväkin ennen
suurjuhlien pitoaikaa.
man porvarillinen lehdistö käänsi
asiat päälaelleen gaullistien tap­pioita
selvitellessään. Kaikki joh­tui
muka kenraali de Gaullen nou­dattamasta
ulkopolitiikasta — EEG-politiikka
mukaan luettuna. Asia­han
on todellisuudessa niin, että
«ri ranskalaiset "puolueet eivät edes
vaivautuneet ottamaan mitään ul­kopoliittisia
tunnuksia vaalikamp­pailun
kohteeksi. Vaalitaistelu käy:
tiin gaullistien yksinvaltaa vastaan.
Kun Ranskassa julistettiin keski­viikkona
10 miljoonaa ihmistä kä­sittänyt
yleislakko, niin tämä ei
johtunut siitä, että kenraali de
Gaulle olisi edellisen päivän pu­heessaan
antanut toisen kerran pot-kut
Englannille pääasia.ssa siitä
syystä, että kenraali pitää Englan­tia
Yhdysvaltojen taloudellisena ja
poliittisena lakeijana, vaan siksi,
että de Gaulle vaati, parlamentilta
poikkeusvaltuuksia noin puolen
vuoden ajaksi jokaista ran.skalais-
1 a lähellä olevissa sosiaalisissa ja
taloudellisissa asioissa.
Kun porvarillinen lehdistö totesi
olleensa joron jäljillä koko Eng­lannin
EECin liittymispuuhissa,
niin useat kuittasivat asian siten,
että oli oikeastaan hyvä, että de
Gaulle esti Englannin pääsyn. Meil­le
kun jää täten enemmän aikaa
valmistella omaa iiltyniistämme.
Päätettäköön tämä katsaus Mer-cator-
lehden naulan kantaan osu­vaan
loppuvetooii Kennedyn kier-loksesta.
"Alita Kennedyn kierros
loppujen lopuksi merkit.see talou­dellisesti,
«e voidaan nähdä vasta
viiden vuoden kuluttua. P.sykologi-sesti
positiiviset tapahtumat maail-manpolitiika.
ssa voivat ehkä ilmetä
aikaisemmin, vaikka niitä on vai­keampi
osoittaa."
Kras.f",
kreikkalaisissa vankiloissa virunut
Tony Ambatielos vältti tällä kertaa
pidätyiksen ja on nyt ilmeisesti
'^maan alla" — kosto kohtaa hänen
vaimoaan.
Norjassa on perustettu Kreikka-komitea,
jossa mukana on eri puo­lueiden
ia . niin työnantajapiirien
kuin työntekijäjärjestöjenkin edus­tajia.
Se vaatii poliittisten vankien
vapauttamista ja aikoo luoda yleis­tä
mielipidettä Kreikan .sotilasdik­tatuuria
vastaan, joka nähdään fa­sismin
uutena nousuna. Norjalla
on "moraalinen velvollisuus" esit­tää
protestinsa Kreikan Uipahtu-mille,
kirjoittaa vapaamielinen
Dagbladet NASTY-partioveneiden
tilausasiassa.
Yksi Kansainvälisen, Punaisen
Ristin edustaja on saanut luvan
tutustua Jaros-saaren oloihin. Ra­joitus
panee epäilemään, näinkö­hän
toistuvat ne ruusuiset raportit,
joita sama elin esitti Auschmit-zista
toisen maailmansodan aikana.
Ruotsista ja Tanskasta on lähetet­ty
tutkijaryhmiä ottamaan selvää
pidätettyen olosuhteista ja vaa
limaan heille oikeusturvaa.
Jo Karamanlisin Diktatuurin ai­kana
puuttui diktatuurin vastusta­jilta
oikeosturva. Nykyinen juntta
edustaa siihen nähden vielä sel­vempää
fasismia. "Gorillat" hallit­sevat
nyt Kreikkaa valmisteltuaan
kaappausta aina vuodesta 1964 al­kaen.-'.
Samana vuonna, paljasti italialai­nen
aikakauslehti rEspresso, suun­nitteli
entinen presidentti Antonio
Segni yhde.fsä kenraali Giovanni de
L o r e n z o n kans.sa sotilaskaappau.sta
Italiassa,
Lehden toimittaja Eugenio Scal-fari.
joka jo on kertonut eräitä yk­sityiskohtia
silloisesta kaappausyri­tyksestä,
on ilmoittanut olevansa
valmis esittämään todistuskappalei­ta
vuoden 1964 kaappausyritykses.
tä mille tahansa elimelle, parla­mentille
tai lakimiehille.
Latinalaisen Amerikan ja Afri­kan
fVerstikaappaukset on Euroo­passa
leimattu alikehittyneiden
maiden ilmiöiksi. Italian ja Krei­kan
esimerkit osoittavat, että kaap­pauksia
järjestetään myös täällä.
Taustavoimatkin ovat samat. Voi­daan
kysyä, onko Euroopa.s.sa alka­massa
uusi fasismin aalto.
—. Hilkka Ahmala.:
ERIKOISTARJOUS
Vapauden koko vuoden uusille tilaajille: ^
Canadassa: nod fcolu) ivoden tllaos . . . . $8.00 fiXXSTtf $2.00
Yhdysvaltoihin: uusi koko vuoden tilaus .. 8.80 — SAASTO 2.20
Suomeen: uusi koko vaodm tilaus :.. . 9.20>--SÄXSTO 2.30
Tämä •rikoistarjotis on voimassa toukok. 31 päivään 1967
Arvoisa ka7Ka''.aisemme, jos et ole vielä Vapauden tilaaja, niin
käytä hyväksesi tätä erikoistarjousta ja tutustu lehteemme!
L E I K K A A IRTI
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69,
SUDBVRt, ONTARIO
Tilaan Vapaus-l-ehden yhden vuoden ajaksi erikoishinnalla $.
allaolevalla o-soitteella:
Nimi..
Osoite.
SUOMEN POLIITTINEN
KEHITYS KIINNOSTAA
"Kuriton sukupolvi" esitetään
Don haalilla perjantaina kesäkuun
9 päivänä kello 8 illalla. Ohjannut
Henry Huhtanen. Tei-vetuloa lähel­tä
ja kaukna katsomaan tätä erin*
omaista näytelmää.
Suomalaisten suuri juhla, juhan­nus
kokkoineen ja kabare-tanssei-neen
on tänäkin kesänä Tarmolas-sa.
Tervetuloa.
' : » » »
Kustaa Adolf Sävel- kuoli-täällä-
VVcstern sairaalassa sunnuntaina,
toukokuun 28 pnä. Suremaan jäi
vaimonsa Mandy ja poikansa Leo
perheineen Sudburyssa. — J.N.
— Valmlstautuininen presidentin'
vaaleihin, joka nyt on keskeisellä
tilalla Suomen poliittisessa elämässä
osoittaa niiden voimien liittyvän yh­teen,
jotka pyrkivät jatkamaan ja
kehittämään yhteistoimintalinjaa
meidän maamme ja muiden sosia-iisten
maiden kanssa, kirjoittaa kak­si
Pravdan toimittajaa, poliittinen
tarkkailija Fjodor BurJatski ja toi­mittaja
Stefan Smirnov, jotka yh­dessä
päätoimittaja Mihail Zimjai-nin
kanssa vierailivat Suomessa
Kansaif Uutisten kutsumina jokin
aika sitten.
Nykyisen ulkopoliittisen linjan
jatkajien ja kehittäjien yhtymispro-sessia
kirjoittajat nimittivät "pää­asiaksi,
minkä voimme nähdä ja
tuntea lyhyenä Suomessa oloaika-namme".
". ; .Jokaisella askeleella saattaa
nähdä ilmentymiä. Suomen kansan voir
masta, sisukkudesta ja lyöteliäisyy-destä",
sanovat kirjoitttajat. Kansan
ponnistuksin karu ja kallioinen maa
on muuttunut korkealle kehittyneeksi
nykyaikaiseksi maaksi. Mutta Suomel­la
on omat ongelmansa kuten kaikilla
muillakin mailla ja niitä on paljon.
Taantumuksellisten voimien aktiivinen
vaikutus valtion asioiden hoitoon mo­nien
vuosien aikana on vaikuttanut
kielteisesti monilla talous- ja vahiol-lisen
elämän aloilla.
Vasemmiston ja k&skustan kokoo­mushallitus
on tehnyt paljon paran-raak.
sc.?n tilannetta, mutta tietenkin on
ollut mahdotonta tehdä kaikkea noin
lyhyenä aikana.:
Pcliitrkot ja valtiomiehet — tapa­simme
eri puolueiden edustajia — joi­den
kanssa keskustelimme, palasivat
yhä uudelleen
toimintaan.
tyvä määrä suomalaisia pitää ystä-.
vyyssuhteiden lujitttamista neuvosto­kansaan
eräänä tärkeimmistä kansal­lisista
tehtävistä.
Neuvostoliitto on tällä hetkellä
Englannin jälkeen toisella sijalla Suo­men
kauppakumppaneiden joukossa.
Menet suomalaiset katsovat, että ta­loudellisten
yhteyksien kehittäminen
Neuvostoliittcon ja muihin sosialisti­siin
maihin olisi eräs ulospääsy ny­kyisistä-
taloudellisista vaikeuksista.
Ei kuitenkaan pidä tehdä sellaista
johtopäätöstä, että Suomen ja Neuvos­toliiton
välisissä suhteissa olisi pää­paino
kaupallisella puolella. Olimme
iloisia void3ssamme \ todeta Elävän
mielenkiinnon, jolla suomalaiset kes-ku.
ste.lukumppanimme suhtautuivat
Neuvo.stoliiton tapahtumiin, kansam­me
elämän eri puoliin, Neuvostoliiton
ulkopelitiikkaan, puolueemme toimin­taan
omassa maassa ja sen taiste­luun
kansainvälisen kommunistisen
liikkern rivien tiivistämiseksi.
On kuitenkin mainittava, myös siitä,
että myötätunnon keskinäisen luotta­muksen
ja yhteistyön lujittamiseen täh
täävä kehitys kohtaa Suomessa mää­rättyjä
vaikeuksiakhi. Suomessa on
voimia, jotka vastoin kansan etuja
asettavat päämääräkseen muuttaa
maan ulkopoliittista suuntausta.
— E. Kauppila.
Maailman turuilta
JAMES BONDIT
NOSTIVAT METELIN
Noin 10.000 James Bond-tyyppi-hallituskokoomuksen
i secn sadet-ikkiin sonnustautunutta
Keskustelukumppaniem- nuorta järjesti viikko sitten lauan-me
yhteinen mielipide oli, tosin eri-1 laina kolmo tuntia ,kestäneen mel-
YKn pää.sihtecri U Thant Kennedy lentokentällä lälii-idän
kriisitilanteen johdosta Kairoon lähdössä..
laisin varauksin, että tämä kokoo­mushallitus
on osoittautunut elinkel-
FK>iseksi ja merkrtsce tärkeätä posir
uivista tckijää^maan poliittisessa elä­mässä.
Kosketellessaan Suomen tämänhet­kisiä
taloudellisia vaikeuksia Burlatski
ja Smirnov kirjoittavat. Kommunis­tit
näkevät ulospääsyn nykyisestä ta­loudellisista
vaikeuksista teollistami­sessa,
erityisesti teollisuuden valtion-sektorin
lujittamises.sa ja maan ta­louselämän
.suunnitelmallistamisessa.
Kommunistien ja sosialidemokraattien
kannat tähän kysymykseen nähden
ovat lähentyneet.
Keskustelussaan presidentti Urho
Kekkosen kans.sa kirjoittajat saattoi­vat
panna merkille, että nykyinene
hallitusyhteisö on positiivinen ilmiö:
"On tosin olemassa määrättyjä eri­mielisyyksiä
ja ristiriitaisuksia, mutta
ne tasoittuvat vähitellen. Me seuraam­me
rätä kehitystä mielenkiinnolla."
Presidentti kosketteli myös Suomen
ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön
merkitystä Suomelle. "Olemme saa­neet
"ponnistella voidaksemme kehit­tää
suhteitamme sellaisiksi kuin ne
nyt ovat, ja jatkamme näitä ponnis­tuksia".
Matkansa aikana Pravdan valtuu.s-kunta
vakuutti siitä, että yhä lisään-lakan
Bostopin keskustassa/ Y l i 20
ihmistä pidätettiin.
Ainakin viisi ihmistä vietiinsai­raalaan.
Kolme heistä oli saanut
pahoja viiltohaavoja ja kaksi koi­ranpuremia,
mutta vielä ei tiede­tä,
olivatko ne poliisikoirien aikaan­saamia.
Mellakka puhkesi erään elokuva­teatterin
edustalla. Teatteri oli lu­vannut
kaikille tällaiseen sadetak­kiin
pukeutuneille vapaan pääsyn
uuden James Bond-elokuvan, "Ca-sino
Royalcn" ennakkoesitykseen.
Esityksen oli määrä alkaa klo
4 ip. paikallista aikaa, mutta kos­ka
teatterin edustalle aamuvarhai­sesta
kerääntyneet tuhannet nuo­ret
tukkivat lähikatujen liikenteen,
elokuvateatterin ovet avattiin jo
klo 1.30 ip.> 2,856-paikkainen sali
täyttyi kuitenkin viimeistä sijaa
myöten jo neljännestunnissa, ja
ulkopuolelle jääneet tuhannet muut
nostivat metelin.
Mellakan yhä kiihtyessä kaikki
saavutettavissa olleet Bostonin po­liisit
kutsuttiin apuun järjestyksen
palauttamiseksi. Osavaltion poliise­ja
kutsuttiin myös kaupunkiin var­tioimaan
myymälöitä, joiden ikku­nat
olivat särkyneet metelöinnin
aikana.
PÄIVÄN PAKINA
miljardin suuruiset sotilaalliset
vuosimenot, mitkä muodosta­vat
10/V keko maan kansallis-tuloista,
"antavat tukea monel­le
teollisuudelle".
Lehti olisi voinu't lisätä, että
sotatarvetilaoikset "tukevat ja
rikastuttavat" sotateollisuuden
omistajia, jotka, senaattori J.
Winiam Fulbrightin äskettäi­sen
lausuTimon mukaan, pitävät
Vi)etnamin sotaa "sievänä pikv;
kusotana" mikä ei vaadi liian
paljon ihmishenkien uhrauksia
mutta antaa kuitenkin, suurta
tukea ekonomialle!
Toisin sanoen, hikeen mo-raaJiseikat
.siiloin kutf sota on
näin tuottava "kultakadvos"!
YOLKSV/ÄGENV/ERK KONKURSSIIN?
Iloisesti vihellellen astui Volks-vvagenvverkin
johtokunnan jäsen ja
finanssiasiantuntija, tri Friedrich
Thomee hotelli Holidaylnnin hdlin
läpi Möntrealis.sa. Hän oli .saapunut
-USA:sta kiira.slorstaina hyvin liike-uutisin,
kirjoitti päivänä muutamana
Kansan Uutisten nimimerkki "Pilk­ki"
ja jatkoi; Sekunteja myöhemmin
hän kuuli hotsllin portaikossa elämän
sä "mustimman uutisen". Volksvva-genvverk
on konkurssissa, kertoi
hämtä va.staan tullut V«lk.swagenin
canadalainen edu.slaja.
Edu.>jta'ja oli kuullut uutisen auto-radio-
staan, jos.sa Canadian Broad-casting
Qinvpany Ifcvitti tietoa:
"Krupp-konsernin tapaan Länsi-Sak­san
halliluk.sun täytyy pelastaa VW
luotolla. AVolf.shu.-^gilainon tehdas tar­vitsee
160 miljoonaa D-markan ruis­keen.
Kaikkialla maailmassa myyjät
ja ostajat kauhistelivat uutista, jön-,
ka mukaan eräs loisen maailmanso­dan
jälkciisis(iinionesfykscIli.s'istä au­totehtaista
oli joutunut horjuvalle
pchljalle.
Volksvvagenin kotimaassa ilmesty­vä
Bild-lehti julisti etusivullaan kol­men
ja puolen-sentin korkui.^in kir­jaimin,
jiUä "VW on nukahtanut".
Näin dralmaattisesti aloittaa äskei­sessä
numero.ssaan Hampurissa i l ­mestyvä
Der Spiegei-lehti Volkswa-g£'
nwcrken ympärille, kertyneiden
suurien menekkir ja rahoitusvaikeuk­sien
kuvaamisen. Jo pitemmän aikaa
on liikkunut tietoja tämän "ihme-yhtiön"
vaikeuksista. • Volkswagen-vvork
joutui lomauttamaan viime tal­vena
tuhansia työläisiä kahteenkin
otteeseen. Tällä hetkelläkääin yhty-imän
tehtaat eivät käy täytiellä kapa­siteetilla.
Ulkomaille on ollut vielä
menekkiä, jq>a osittain kasvavassa
määrinkin. Mutta kotimaan kaupat
.supistuvat jyrkä.sti.
Todellisen paukun aiheutti Volks-vvagenin
ympärillä Länsi-Saksan fi-nan,
s.siministeri Josef Strauss, joka
lau.sui 'jokin aika sitten Län.si-Sak-son
vaat«tusieolli.suudon (1) päivillä
Munchenissä antamassaan lausun-nos.
sa, että Volk.swngcnin mahdolli-kainen
ja liian -vaatimaton. Tämä
lausunto oli kuin'kepin söhäys muu­rahaispesään.
Länsi SaJcsan lehdistö,
liikemaailma, hallitus ja tavalliset
kainsalaiset olivat ymmällään ja pe­loissaan.
Asiaa ryhdyttiin peri'n poh­jin
pöyhimään ja niin myös Der
Spiegel-lehti uhrasi asialle monta
palstaa kuvineen.
Lehti kertoo, että Volkswagen teh­das
WQlfsburgissa on kehittänyt 70
(seitsemänkymmentä) uutta auton
prototyyppiä pienistä suuriin asti.
Tuhatkunta insinööriä (Volkswage-tiin
palveluksessa on yhteensä 125,-
000 henkilöä) on ollut suunnittelu-puuhissa,
mutta mitään näistä proto­tyypeistä
ei ole viety liukuhihna-as-teello.
Rahaa on kulunut paljon. 70
.prototyypistä on jo romutettu 35.
Loppuerästä muodostettiin .vahva.sti
vartioitu ns. "Wolf«burgin mause-leumi"
minne pääsy sivullisilta oli
ankarasti kielletty. Vasta finanssimi­nisteri
Straussin suorasukaisen lau­sunnon
jälkeen Der Spiegelin edusta-suudot
nj^Tkymalleincen on loppuun ja pääsi tulu.stumaan tähän "mauso-käytctly.
Volkswagen on vanhanai- Icumiin".
Der Spegel kuvailee V(rfkswagen-
Jiutojen huonoja puolia sekä sisältä-että
päältäpäin. Ja kosolti niitä löy­tyikin.
Perustavaa laatua olevia
muutoksia on odotettavissa vuoden
1968 lopussa. Lehti päätyy siihen to­tea
muksisen, että VW 1600 taru on
lopusvsa. Tilalle tulee mukavampi ja
tilavampi auto, jokamuisluttaa eng­lantilaista
keskiluokan tyyppiä edus­tavaa
Austin 1800. Suunnitelmalla on
jo nimikin "Pininfarina".
Kuten muistetaan myytiin vahion
omistaman Volkswagen-autotehtaan
osakkeiden enemmistö "kansa'nj(api-talismin"
propagandan avulla suu­relle
yleisölle, pääasiassa ryhtymän
työntekijöille. Se oli vielä sitä aikaa
jolloin "talousihmeen" luoja, enti­nen
liittokansleri julisti: hyvinvoin­tia
kaikille r - omaisuutta jokaiselle.
Nyt tämä "ihmeyhtymä" vaatK val­tiolta
160 miljoonan D markan luot-toruiskua
pelastuakseen konkurssilta
Volkswagenwerk tarjoaa viimeisim­män
opetuksen kansankapitalismin
myytistä. Kun asiat menevät "va­paassa
markkinataloudessa" päin
honkia, niin valtiolle tarjolaan velko­ja
.sosialisoitaviksi.
Asia.sta kuultanee lähiaikoina lisää
uuti.sia. — Känsäkoura.