Vapaus, August 18, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, elokuun 18 p. Saturday* August 18,1951
Olgan of FtoofthCaoadiaiMi. £s*
UbllslMd NoK, e» 1917, Autbotjzed
05 «econd class nuUl by the Post
CMUce VepasUoenX, Ottawa. Pub»
lisbed tbrtce «cekly: Tueedays,
Tbumday» flxul Saturdajrs Igr V ^ u s
PiAUshiflg Conq»Dy Ltd/al^lOO^
EbB 81. jBuÖbitfy, Ont., Camuia.
Telephoiua: Sustoe» Office «-«aM.
Editortal Office 4 - 4 2 6 9 . Manager
s: subsL Editor W, Eklund. HklUng
oddreas Box 0 9 ^ Sudtnay,^ Ontario.
AdvertJLsing rates upon agpUcattoa
Translation free of <luuge.
TILAUSBINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3 . 75
; 3 kk. 3^
ThdyvvaUolasa; X vk. SJOO 6 kk. 4 3 0
suomessa: : I vk. 84^ 0 kk. 4 . 75
r
f
Tuottaako tdkonmadk^ vararikon?
: Näyttää'sUta^ että mitä suuremmaksi^ tulee Canidän: ulkomaa­nkauppa,
sitä suuremmaksi tulee myös epäedullinen kauppatase. Toir
f sfosanpennj^yinenf^kylmänvsodan'^ kauppapolitiikka on aiheutte^^
< niin hullunkurisen tilanteen^ etta Mlkomäakaupan Jisäähtyminen, jota
^; on pidetty tämän.onaan elinehtona; aiheuttaakin'lisääkauppatapp
i ja huonontaa.Canadan talousasemaa!
Cnadan virallinen tilastotoimisto (Bureau St^tistics) on juuri
] julkaissut 85 sivua käsittävän selostuksen vuoden 1950 ulkomaakau-pasta
ja tästä asiakirjasta ilmenee ylläkuvattu tilanne — Canadan
I > qiaedullinen kauppatase oli ennätysmäärainen samalla kun Canadan
ulkpmaakauppa oli myös historian ennätystasossa.
Ulastotoimisto korostaa sitä seikkaa, että tämän epäedullisen
katippataseen pääaiheuttajana on se <kun tuonti tavarain hinnat nousi­vat
enemmän mitä nousivat Canadan vientitavarain hinnat viime vuon<
|m* Tilastollisesti selitetään, että:C^
sivat viidellä prosentilla samalla kun tuontitavarain hinnat nousivat
keskimäärin seitsemällä prosentilla. . ,
I V asiaan vähänkin
l:yksityiskohtaisempi< tutustuminen osoittaa, että pääsyy on'sittenkin
l;;.jossakm;^uua]la;.'On nimittää
kaikkdn edullisimmilla 'markkinoilla vaiko päinvastoin? *
Täs£^ yhteydessä tilastotoimistomme toteaa, että Canadan ulko-madcaupan
perustana oli viimeaikoina ollut se, että -'on pantu -entistä
enenunän kaikki munat samaan koriin'^Toisinsanoenj Canadan ulko-jnaakaupan
painopiste on uhkaavassa määrässä keskittynyt Yhdysvali
töihin^ joka nieli kokonaista 66 prosenttia Canadan ulkomaa^aupasta
samalla kun eshn. 'Britannian osalle jäi vain 13:8 prosenttia ja kaik­kien
muiden maiden osalle yhteensä 20.2 prosenttia.
Ja, mitä enemmän Canadan ulkomaakauppa'keskitetään Yhdys­valtoihin,
sitä helpompi on Wall Streetin keinotella niin, että kauppa­taseemme
epäedullisuus tulee entistä suuremmaksi, kunnes'saavute­taan-
tilanne missä on edullisempaa ^ lakata ;ulkomaakaiippaa teke-:
mästa! ' • , " -
'Kaiken lisäksi tähän epäedulliseen kuvaan sisältyy eräs toinen-
* kin hyvin tärkeä seikka; TilastötolmistonmnekatsaukseK^^^^^
i että toinen puoli vientitavarastamme oä raaka-aineita. Mitä enem-
« män keskitetään ulkomaakauppamme Yhdysvaltoihin, sitä enemmän
'joudutaan myymään resurssejamme halpoina raaka-aineina Ja sitten
'ostamaan kalliita valmisteita takaisin, samalla kun omia työläisiämme
' ja tehtaitamme uhkaa^ työttömyys?
^ K u k a a n ei kiellä sitä tosiasiaa, että kaupankäynti Yhdysvaltain
^ ja Canadan yälillä on tarpeellista ja vieläpä molemmille maille edullis-r
takin, jos tätä kaupankäyntiä harjoitetaan kohtuullisessa määrässä j a '
I :ilnmvWaU Streetin.
; ; jo ^ (ässä; ^'boomikaudessakin'^^^^^^^^ riiitään lähenevästä l a - ' ;
Imaannuskaudesta, että Canadan ulkomaakauppa on kokonaan pois
balanssistansa että siitä kärsii^k^ maamme ekonomia. Yksi ainoa *
^ ajatuskoe riittää ylläolevan toteamiseksi:
, I: / Kuinka paljon edullisemmassa asemassa me kansakuntana oli-
' simpekaan, jos kävisimme kauppaa KAIKKIEN M A I D E N KANSSA
isitenj että valmistaisimme raaka-aineemime itse tavaraksi ja myisimme
niitä' Kiinaan, Neirvostoliittoon ja kansandemokratian maihin?- Siten
voitaisiin toteuttaa iänikuinen unelma tämän maan teoUistuttamisdcsii
k Siten voitaisiin välttää luonnonresurssiemme kuljetus rajan: eteläpifb-
> lelle, mikä kansantaloudellisesti on sekä suurta haaskausta että kehi-
Itystä jarruttavaa. Yhtä tärkeätä on tämä: Siten saataisiin ulkomaa­nkauppamme
terveelle pohjalle ja vältettäisiin nyt kehittynyt ja edel- -
;Ieen lisääntyvä (jos nykyistä ohjelmaa seurataan) epäedullinen kaup-
[ patase.
Jos Britannia voi Wali Streetin ukaaseista ja kielloista huolimat-ta
tehdä kauppasopimuksia Neuvostoliiton ja kansandemokratian mai-rden
kanssa, niin miksi ei, Canada? Jos kaupankäynti "idän j a lännen
'Välillä" ,on tärkeätä ja välttämätöntä Britannialle, kuten Britannian
V hallituksen edustaja sir iHartley Shawcross tällä viikolla sanoi anoes-
V saan dollarijumalalta:''Synninpäästöä'', niin sen täytyy olla edullista
; ^yös Canadalle. ' ^
I :' Seh/ää tietysti on; että Wall Street haluaa pitää meitä kansakun-
^ taria lypsylehmänään ja kieltää meiltä kaupankäynnin Neuvostoliiton
[ j a Kiinan ja muidenkin maiden kanssa — mutta iiittohallituksei^
I velvollisuus on toimia Canadan ] kansan ja valtion etujen sanelemalla
« tavalla — vaikka siitä saataisiin nuhteita ja muistutuksia niiltä, jotka-
I haluavat pitää Canadaa' halpoja raaka-aineita tuottavana siirtomaa-
Missä haaska on sinne korpit •
j Vanha suomalainen sananlasku, että "imissä haaska on sinne kor-
Jpit kokoontuvat", tuntuu edelleenkin pitävän paikkansa.
] Toronton Vapaa Sanan suhtautuminen Ontarion metsämiesten
^asioihin on tästä viimeisenä esimerkkinä. Kuten tiedetään, mainittu
elehti on perustamisestaan a^ti parjannut ja panetellut Ontarion metsä-i
työläisten uniotoimintaa. Sen selityksen mukaan maan päällä ei ollut
^ muuta niin pahaa laitosta kuin LSMW unio, joka hävitti Ontarion
' mefsäkämpiltä kaksoisvuoteet ja kaksitoistatuntiset työpäivät samalla
; kun nälkäpalkkojen tilalle voitettiin säädylliset elinmahdollisuudet
^ metsämiehillekin. Kuten porvarit edellä^ niin> myös Vapaan Sanan
»muuten vain porvarilliset toimittajat huusivat perässä, että metsämie-i^
hiä ja ennenkaikkea LSMWir: a riivaa viimeisen ajan villitys, jota
: kommunismiksi sanotaan.
l Mutta sitten tuli muutos. Yhdysvaltalaiset uniopomot tulivat
) Port Arthuriin, erottivat metsämiesten itse valitsemat tohnitsijat.kaap-
! pasrvat union toimistot ja varat sanoen, että tähän loppuu metsämies­ten
itsenäinen uniotoiminta sillä nyt alkaa yhtiöiden ja Yhdysvaltain
valtiodepartmentin siunausta nauttivan byrokraattien isäntävalta siinä
; um'ossa. '*!*iffi|IC
i Samalla tehtiin muitakin ''pikkumuutoksia". Entisten toimitsi-
1 jäin kohtuullisten palkkojen asemesta ruvettiin jnaksamaan amerikka-
V laisten miehitysjoukkueen päämiehelle ruhtinaallista palkkaa, $250
' {Viikossa, ynnä "kulut". Kun tähän lisätään vielä se tosiasia, että mr.
/Cooper vastusti viimetalvena jyrkästi metsämiesten palkankorotus
^vaatimusta, mikä johtui suunnattoman paljon nousseista elinkustan­nuksista,
kunnes monen kuukauden kuluttua oli kuitenldn pakoitettu
' toimimaan, niin silloin nähdään täydelliset perustelut miksi mr. Coo-
' perin unio on nyt saanut "armon" Vapaan Sanan palstoilla. <
'f ^ ; S jos meiltä kysytään, miten on selitettävissä mr. Coope-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
VUbo OUIkalocn S u d b u r y s t a täyttift
m a a n a n t a i n a tJc. 30 pnä SO ^ o t t a .
Yhdymme sukulaisten i a t u t t a v i en
o n n i t t e l u i h i n l
Mitä muut sanovat
VABOIT1J8 ,
' Varoittaako k u k a a n Jeesusta K r i s ­tusta.
R a u h a n R u h t i n a s t a , toista t u l e ­m
i s t a «vastaan j u u r i nyt., FBX:n ( Y h ­d
y s v a l t a i n v a l t i o l l i n e n p o l i i s i ) n y k y i ­sen
ikampaaojan; a i k a n a hän Joutuisi
vankilaan- N. National G u a r d i an
Julkaisemasta kirjeestä.
• • •
KVIJSIAA nUMAA
, Liittonraltion k a u on
määrännyt Lucky Strike (savukkei­den)
valmistajat lopettamaan m a i n o s ­tuksen,
että nämä^ savukkeet ovat e r i ­l
a i s i a k u i n muut n i k o t i i n i n , hapon Ja
k u r k u n ärsyttämisen suhteen mitä
niissä on.
' H e eivät v o i l i i o i n sanoa itsenäisten
tupakkaeksperttlen pitävän niitä
" p u o l t a parempina'' sillä a s i a el k e r ta
k a i k k i a a n ole <niin. Mitään kieltoa
c i k u i t e n k a a n o l e sanonnalle,' että Jos
panette t u l i t i k u n L u c k y Strikenpää-hän^
iiiin s e ' p a l a a . U B News, New
Y o r k .
S Y N N I N T U N N U S T U S '
: Ovatko meidän tolmenpiteemmc
Koreassa nroittaneet lisää ystäviä l ä n -
samaailmalle? Olemmeko voineet
korealaisille itselleen vakuuttaa, että
"meidän elintapamme" s a n o n t a o n J o ­t
a k i n anuutä k u i n pelkkä tunnuslause?
Olemmeko kyenneet myymään meidän
demokraatialajlamme sille ylpeälle
mutta, onnettomalle rodulle?
O n ' ' peloittavaa tiedoittaa, että vas­tauksena
näyttää olevan selvä, v a ­raukseton
"emme!"
Jos me olisimme menneet K o r e a an
v a l l o i t t a j a n hydkkäysaxmeijana sillä
nimenomtalsellä tarkoituksella että
nfiyryytänune kansalaisia,. m e - emme
olisi saaneet huonompia tuloksia «nltä
olemme saaneet . Y h d i s t y n e i d e n K a n ­sakuntien,
läntisen maailman Ja d e ­mokraattisen
eläiväntavan nimissä.
' — Afaclean's Magazine, elokuun
numero, Toronto.
Vielä on aikaa pelastaa rauha
Viiden suurvailati ftauhansoplmiis avaisi,
tien väliitötnäii sodiiiiiilian poislamiseett
ja ^ i ^ ä t i lujan mullan saavuttamiseen
'ei ole (mnistunue t o t e u t t a a ' « a ä t e b -
HelsfnclMä bctoik. 2 0 — 2 3 p a i
fcokoontonat M«aflwri Bsohan-neuToston
loimlkont» hyväksyi
fciAoiikseos» x^akytpnykMeoi--^'
d e n n o m l b n vilisen t s t d ^^
plninksen alkiiMnsaamfsfn^'-» kä-sittclyn
pohjalla yksimleilsesU seu­raavan
päätSslanscloianu -.
M a a i l m a n vRauhanneuvoston vToi-m
l k u n t a . H e l s i n k i i n kokoontuneena,
vetoaa k a i k k im aatteellisiin t u i k k e i ­s
i i n Ja k a i k k i i n JärJ(s$öihhi. k a i k ­k
i i n n i U i i n m i e h i i n J a n a i s i i n koko
maailmassa, J o ^ a tietävät, että n i u -
ha o n vaarassa Ja että sitä o n ' p u o ­lustettava.
Kansainvälisen tilanteen; tarkaate
l u osoittaa, että työtii'rauhan puoles­ta
o n tehostettava.
T o i s a a l t a ovat vuoden kestäneet
Julmat taistelut K o r e a s s a osoittaneet,
että väkivaltaratkalsujen. a v u l l a el
voida selvittää kansainvälisiä zistfa^-
toJalKaÖEki kansat ovat s u u r i n t o i
v e i n vastaanottaneet tiedon niistä
alotteista. Joita o n t e h t y vflioUIsuuk-slen
lopettamiseksi; Täten o n saatu
todiste siitä, että . erimielisyyksien
poistamiseksi Ja ristfariitojen r a t k a i ­semiseksi^:
neuvottelut: ovat tehok<f
k a a n q i i kemo k u i n sota. M u t t a t a -
YK:n komitea
luvannut fuikja
vangitsemiset
MontreaL — M o n t r e a im r a u h a n k o ­m
i t e a on saanut .vastaanottaa vas­tauksen
Y K : n ihmisoikeuksien k o m i ­t
e a l t a . Vastauksessa ' l u v a t a a n ottaa
.ensimmäisessä Y K : n istunnossa e s i l ­le
raiihanneuvoston protesti sen J o h ­dosta,
etbä «Montrealin p o l i i s i o n v a n ­ginnut
Joukon raUhanvetoosnuksen
aUekirJoltusten kerääjiä.
J e a n P a r e , ' M o n t r e a l i n r a u h a n n e u ­voston
puheenjohtaja,; k e h o l t t i Y K : n
komlsslonia ottamaan esille sen, k u n
M o n t r e a l i n p o l i i s i o n pidättänyt 40
henkilöä siksi, että he ovat kerän­neet
a l l e k l j o i t u k s i a v i i d e n s u u r v a l l an
rauhansopimtisvaatbnukseen.
K i n g G o r d o n , Joka vastaa Y K : n k o -
m l s s l o n l n puolesta,-sanoo kirjeessään,
että klrjeenkoplo o n lähetetty myös­k
i n S t . L a u r e n t i n h a l l i t u k s e l l e , k u ­t
e n Y K : n säännöt edellyttävät.
M o n t r e a l i n rauhaimeuvosto o n p u o ­lestaan
lähettänsrt kopion vastauk­sesta
M o n t r e a l i n p o l i i s i n päämajaan.
Ylidysvaltain rauta­tiet
suostuvat
pakkosovitteluun
Ws8hliicton. ^ Rautatieyhtiöiden
puolesta neuvottelijat suostuivat v i i ­k
o n vaihteessa alistamaan pakolliseen
sovitteluun vaatimuksensa. Jotka ne
ovat esittäneet k o l m e l l e J u n i a l i i k k e e l ­lä
pitävälle unioUe säännöistä Junien
ollessa liikkeellä, mutta p a l k k a t a r ­jouksestaan
eivät ne ole .valmiita a n t a ­maan
h i t u l s t a k a a n p e r i k s i . .
N i i d e n palkkatarjous o n 34 senttiä
lisää t u n n i l t a r a t a p i h o j e n työläisille^
Jotka vaativat 48 t u n n i n p a l k k a a 40
t u n n i n työstä Ja 19% senttiä lisää
t u n n u t a J u n i a liikkeellä pltäviUe r a u ­tatieläisille.
Joiden saama p a l k k a v a i h ­telee
tehdyn m a t k a n pituuden Ja v e ­t
u r i n suuruuden mukaisesti.
J u n i a kuljettaivien rautatieläisten
perusipalkka o n n y t keskimäärin $2.25
t u n n i l t a Ja ratapihatyöl&isten $1.62.
Vielä o n melkoisia erbnisellsyyksiä
sovittelematta toista vuotta kestänees­sä
kiistassa rautatieyhtiöiden J a 150.-
000 v e t u r i n k u l j e t t a j a n , lämittäjän Ja
k o n d u k t o r i n väliUä..
pahtumat osoittavat, että y l e i s en m i e ­l
i p i t e e n -valppaus on' ehdottoman
välttämätön, mikäli h a l u t a a n iviedä
neuvotteluhenkl voittoon J a a & a a n -
saada aselepo.
T o i s a a l t a taas, o n kansahivällnen
t i l a n n e viime kuukatisien a i k a n a , h u o ­mattavasti
kärjistynyt; K i l p a v a r u s t e lu
on kiihtynyt. P i t k i e n keskustelujen
Jälkeen ulkoasiainministeriön sijaisr
ten neuvottelukokous päättyi käyn­nissä
olevien neuvottelujen keskeyty­miseen
vastoin kansojen tahtoa. J a ­p
a n i n kanssa pyritään s o i n k a an
,erikoisrauhansopImus Jättämällä J a ­p
a n i n ongelman rauhanomaisen r a t ­k
a i s u n ulkopuolelle ne maat. Joita
asia lähinnä koskee. Qslssaa J a J a ­p
a n i n uudelleenaseistaminen on Jo
Johtanut s o t i l a a l l i s t en muodostelmien
syntymiseen. Joiden olemassaolo^ h e ­rättää
levottomuutta näiden: ' k a h ­den
onaan naapurien keskuudessa Ja
uhkaa päivä päivältä yhä enemmän
maailmanrauhaa. S o t i l a a l l i s t e n ' l a i ­vasto-
Ja l e n t o t u k i k o h t i e n lukttmää-rä
k a s v a a . J a yhä tuhoisampia aseita
o n ryhdytty: valmistamaan. Eddleen
on Lähi-Idässä syntynyt uusia i l s t i - .;
r i i t o j a . Jotka h e l p o s t i saattavat ^ v e n - ,
tyä J a laajentua.^ ' 1 ,
'Tämä a s i a i n t i l a osoittaa,' että' on'
vielä tehtävä paljon, Jps h a l u t a an
pysäyttää s y ö k ^ kohti turmiota.
M i h i n meidän o n näissä olosuhteis­s
a , k o h d i s t e t t a v a toimintamme? , '
: lEnslnnäkin meidän o n k a i k i n >oir
m i n tuettava pyrkimyksiä aselevon
saavuttamiseksi K o r e a l l a . Ilman . e r i
maiden yleisen m i e l i p i t e e n tukea on
olemassa v a a r a , että sota Jatkuu Ja
kansat pettyvät toiveissaan.
M u t t a n i i n välttämätön kuin ase­lepo
Koreassa •-. o n k i n , on kansojen
pidettävä sitä k u i t e r i k h i väin ensim­mäisenä
vaiheena taistelussa rauhan
puolesta.^ Tämä ensimmäinen vaihe
tekee mahdolliseksi toiset, laajennnat
neuvotteliit, Joita e i enää käiydä 'so-tUaaUisella,
«vaan polUttlsfella alaUa.
J o t t a Jälleen v o i t a i s im luoda todelU-nen
kansainvälisen yhteistyön i l m a ­p
i i r i , 01} välttämktöntä. että; nämä
uudet neuvottelut johtavat sopimuk­sen
solmimiseen, viiden suurvallan
välillä, todellisen viiden suurvallan
välisen . rauhansopimuksen aikaan­saamiseen.
Johon sopimukseen k a i k ki
muut voivat yhtyä. . . '
Tällöinkin yleisen mielipiteen p a i ­nostus,
kansojen rauhantahto, J a vato
se kykenee voittamaan ^ k a i k k i v a i ­keudet
Ja v a s t a r i n n a n . jr
täväänsä, r a u h a n ylläpitämistä r a u ­h
a l l i s i n k e i n o i n , ovat neuvottelut v i i ­den
suurvaUah välillä tällä hetkellä
a i n o a k e i n o n y k y i s t e n r i s t i r i i t o j e n s o ­vittamiseksi.
Ensimmäisenä tulokse­n
a vUden^suurvallän rauhansopimuk­sesta
o ! & ^YSidistyneiden K a n s a k i m -
t l e n aEciiperälsen tehtävän p a l a u t t a ­m
i n e n , söi'asianmukaisen t o i m i n n an
varmistaminen» Ja s i l e n m a h d o l l i ­suuksien
luominen r a u h a l l i s e l l e y h ^
teis^yölle k a i k k i e n m a i d e n välillä.;
T o i s e n a ' t u l o k s e n a rauhansopimuk­sesta
olisi . t i e n ; r a i v a a m i n e n yleiselle,
Jatkuvalle,'sä3naiuiika]selle J a v a l v o n -
nanalalselle< aseistariisumiselle.- Täl­l
a i n e n aseistariisuminen ei ensi: <vai-heessaankäan
s a a r a j o i t t u a väin n y ­k
y i s e n k i l p a ^ ^ r u s t e l u n : lopettamiseen.
S i i h e n täytyy^^isältyä atomiaseiden Ja
muiden; Joidckotuhoväiineiden ehdoton
Ja t i u k a s t i valvottu' kieltäminen. S u u r - :
v a l t o j e n so^joukdcojen J a asevarustus-t
e n ; h u o m a t t a v a n supistamisen täytyy
s i i h e n myöskin liittyä; J o t t a : v a l v o n ta
o l i s i tehokas, e i »ta», rajoittua v a in
juXkfsiin «ievarustijkRiIn j a n i k l e n tno«
tantovälineidin. O n tehtävä m a l ­l
i s e k s i m y d s j j e l l a l s t e n aseiden t u o t a n ­tovälineiden
etsiminen Ja p a l j a s t a m t -
nen; J o i t a e l o l e s a a t e t t u julkisuuteen.
K o l m a n t e n a tuloksena rauhansopi­muksesta
olisi kansojen keskinäisen
k i l p a i l u n ' p a l a u t t a m i n e n n i i d e n väli-s^
sä yhteistyössä J a s en k a u t t a tehdä
mahdolliseksi elintason kohottaminen
j a k a i k k i e n m a i d e n taloudellisten v o i ­mavarojen
täysi .hyiväkilkäytt* k a * -
saUista .Jtsemääräämisolkfutta' k u n ­nioittaen.*'';
: ' •
' S e l l a i s e n kansainvälisen yhteistyön
ensimmäisessä' vaiheessa täytyy p a ­l
a u t t a a J a edelleen kehittää n o i i n a a U -
set taloudelliset suhteet Ja k u l t t u u r i ­vaihto
e r i m a i d e n kesken.' K i l p a v a ­rustelun;
Joka merkitsee tuloja mität­tömän
pleneBe vähemmistölle, t ä y ^
väistyä sellaisen p o l i t i i k a n :tieltä. Joka
a n t a a koko ihmiskuf^nan hyödyksi t i e -
: demiesten j a t e k n i l l i s t e n a s i a n t u n t i ­j
a i n tek(3i]^ii,edistysäskeleet'ja k e k ­sinnöt..
; ' ' J '
? f " l a t e n ; . v i i d e n suurvallan .:<^^
irauhanso^hifus avaisi t f en e i nrain v ä ­littömäni
sodanuhkan ."poistamiseen.
v a a n tnyös l u j a n r a o b a n n k e n t a m l -
: Ctaattaakseen neiiVcÄtelnbengen v a i -
Utcievaksi kansalnvailsiatö aubteissa,
a i i u i m a t a k s e e n l h a i i s t c n : a j a t u k s e t ja
t e o t n i d i a a k ( d i f i . ' S f B a i I m a t t R a u h a n -
neuvoto vetoaa ensinnäkin kansalli­s
i i n rauhankomiteoihin. 8e k e h o i t t aa
niitä voimistamaan työtään, m o n i n ­k
e r t a i s t a m a a n • aktiivljsmitensB. jotta
tässä esitetyt a j a t u k s e t tulisivat h u o -
]uioidiiikBl;mabdölliämman l a a j a l t i .:
M u t t a Maailman^ Rauhanneuvosto
osoittaa vetoomuksensa myös k a i k i l le
r y h m l U e . k a i k i U e a a t t e e l l i s i l l e l i i k k e i l ­le
kaikiUe ihmisiUe,' j o t k a ' toivovat
tauhansäilyvän.'Maailman RauhaU'!-
netivosto kehoittaa heitä liittymään
t o i m i n t a a n ; j o h o n s e o n i y h t y n y t s a a ­dakseen
aikaan rauhansopimuksen
v i i d e n suuren välillä, j a s a m a l l a l u p aa
o l l a h e i d ä n k a n s s a a n y h t e i s t o i m i n n a s ­s
a kaikessa siinä, m i h i n h e pitävät
oikeana ryhtyä r a u h a n hyväksi.
R a u h a o n y h tä tärkeä k a i k i l l e i h m i ­s
i l l e J a k a i k i l l e k a n s o i l l e . : J o s toivo,
että tuho vältettäisim, o n heiUe k a i ­k
i l l e r y h t e h i c n , j o s h e s i v u u t t a v a t sen.
mikä heitä eroittaa, s i l l o i n o n ivielä
a i k a a pelastaa r a u h a .;
f-srr*
HALUSI TABJOtA
— K u u l k a a s majuri, olen har
että t e i l l e tuodaan Joka aaan
c o c k t a i l i a huoneeseenne. Qnfc,
siellä toveri?
— Kyllä on , . . Katsokaas
minä o t a n ensimmäisen cocktailiii
tunnen itsem aivan toiseksi
Ja t i e t e n k i n haluan tarjota siDe
s e l l e k i n miehelle.
• • •
JOPA OVAT.
H e l e n : rOlisi mielenkiintoista
tää mitä miehet puhelevat
fiUloln kun e i naisia ole paikalla."
H i l m a : -Oh', Jotakuinkin saniai«
tä m e k i n puhelemme."
Hfelen: «Voi, v o i ! Ovatko he
hupsuja?"
. EI OLLUT VALIX
— Kummastako päästä vanaa
nä v o i n mennä ulos kun juna ]
tyy?
.:— Kummasta vain, sillä
päät pysähtyvät.
Imjierialistit ja Iranin mjy
Wall Streetin ja Xontoon C i ^ imperialistien
erimielisyys ja yksimielisyys öljyyn, nähden
Tämän vuoden IhUhtlkuussa i I r a n i n
p a r l a m e n t t i ; sääti l a i n , j o l l a hajoitetr
t i l n englantllaDs-Iranilä&en ' l O l J y - y h -
tiö J a perUstettUii sen. t i l a l l e I r a n in
k a n s a l l i n e n V öljy-yhtiö.''!EM maiden
lehdissä j u l k a i s t u t k i r j o i t u k s e t osoit­tavat,
että | ! E : n g l a i m i n h A n i W a i ^
a l k a e n päätti t e l ^ k a i k k e n s a pakot­taakseen-
Iranln\'luopumaan''öljyteol­lisuuden
kansaliistänUsesta.^Lontoos-s
a o t a k s u t t i i n saataväntaatuksiiväs-
Jhingtonin ivasi y h t e i s l l l e p a m o s t u s t o l -
menpiteille^,Irania i a s t a a rv
E N G L A N N I N T A B K O m p C S ET
Times-Iehden diplomaattien k i r -
J w n v a l b t a j a , j o k a . y r i t t i ^ •
(Englannin Ja" A m e r i k a n : " o i k e u t t a "
p u u t t u a , I r a n i n a s i o i h i n , p a l j a s t i L o n ­toon
h a l l i t u s p i i r i e n : s t r a t e g i a n k i r ­joittaessaan
huhtikuussa:
. " A s i a koskee E n g l a n n l a h a U i t u s -
: ta välittömästi, k o s k a se omistaa n.'
50 % e n g l a h t i l a i s - t r a n i l a t s e n o l j y -
yhtlön osakkeista, j a ' Y h d y a v a l t o -:
j e n hanitnstavälllllsestt, matta
: yhtä oleellisesti, k u n oietaan, h n o -
Sota pelasti USA:n
kriisin kourista
Colombia, M o . — Puolustaessaan s o -
dankäjmtlä Koreassa lausui Vermon-t
i n r e p u b l i k a a n i n e n senaattori O^^rge
D. A i k e n Täällä M i s s o u r i Parmers A s ­sociationille
pitämässään puheessa,
että " K o r e a n sota t o r j u i vakavia' t a ­loudellisia
vaikeuksia Y h d y s v a l l o i l t a,
sillä Koorean a s i o i h i n sekaantuminen
esti talouslamaannuksen kuorimasta
pois tämän kansakunnan p i n n a l l a o-levän
työvoimavaraston..."
Tämä senaattorimme kyynillinen
sodan puolustaminen talouspolitiikan
välikappaleena o l i k a i k u a W a l l Stareer
t i n lausunnosta v i i k k o sitten. Siellä
J u l k a i s t u W a l l Street J o u r n a l t u n n u s ­t
i näet, että ' T e n t a g o n i s t a tulevat
Julmat varotukset oletetusta 'Neuvos­t
o l i i t o n hyökkäämisestä ovat suurelta
osalta propagandaa. Mitä armeijan
ylikomentajat todella pelkäävät o n a -
seistautuoUsohJelmasta luopumista
s i l l o i n k u n taistelun melske Koreassa
vaimenee."
. "Rauhan 'sopimuksen pnolesta" sanotaan^ tässä - tshekkoslovakia­laisen
Ly«v Haasln maalaamassa raahanmainoksessa; Mainoksen alla
olevassa. kirjoi (uksessa sanotaan: ''Saksan nadelleen aseistamista
vastaan."
mioon IruiInöIJyn merkitys län-
' t i s e n maailman talondelle j a stra-tegiaUe.
Sen tähde» täällä ( L o n ­toossa)
on pidetty InonnoUisena et­tä
molemmat hallitokset s<vidvat
keinoista^ joiden - avnlla englantl-lais-
lranllainen:; yhtiö voisi edel­leenkin
pitää teoUinraden käsis­sään."
^
; M e l k e i n samanaikaisesti v a n h o i l l i ­n
e n Y o r k s h i r e P o s t yrittäen ilmeises-ti-
v a i k u t t a a A m e r i k a n h a l l i t s e v i i n p i i ­r
e i h i n v i h j a i s e m a l l a , että Iranfai e s i -
merkiki voisi t a r t t u a norös n a a p u r i ­m
a i h i n ; Joissa öljortuotanto o n a m e r i k ­k
a l a i s t e n yhtiöiden käsissä, s e U t t i:
"Olisi An^rlkan etujen mnkalsta
ryhtyä Englannin kanssa yhteisiin
toimenpltelsUn: Iranin poliitikkojen
käännyttämseksl heidän jyricättä
linjaltaan (SO. kansallistamisesta).
A M E R I K K A L A I N E N V A S T A US
E n g l a n n t o ehdotus I r a n i n öljykysy-mystä
koskevista neuvotteluista e i y l ­lättänyt
Yhdysvaltoja. Jälkimmäi­sellä
o l i h y v ä s y y uskoa, että ehdotus
loli tulosta sen: o m i s t a i p o i m i s t u k s l s ta
sytmyttää v a i k e u k s i a I r a n i s s a . i E ^
sellamen henkilö, j ^ o l i työskennel­l
y t uutterasti tällä* a l a U a , oU Y h d y s -
raltojen .alivaltiosihteeri George M c -
GJhee. Jolla- o n kiinteät siteet . A m e r i ­k
a n öljy-yhtiöihin. - K u n k r i i s i s y n t y i,
MoGhee luotettavien lähteiden - m u ­k
a a n ehdotti, että v a l t u u ^ u n t a ' N e l ­son
R o c k e f e l l e r i n JohdoUa lähetettäi­s
i i n tutkimaan I r a n i n öljytilannetta.
K i m otetaan' huomioon, että iMoGhee
itse ansaitsee leipänsä öljyllä J a että
R o c k e t e l l e r i n - n i m i edelleenkin ,mitä
k l l n t e i n u n i n k y t k e y t y y öljyyn; n i i n ei
ole vakeata ymmärtää; että amerik­kalaiset
öljy-yhtlöt o l i v a t valnodlt* v a l ­taamaan
e n g l a n t l l a i s - i r a n i l a i s e n ö l j y -
yhUön p a i k a n .
A m e r i k k a l a i s t e n monopollstlen e-dustajat
p i A u i v a t ' a i v a n kaunistele­m
a t t a s u u i m i t e l m i s t a a n v a l l a t a I r a n i n
öljy. Iranilamen sanomalehti lEtte-l
a a t kertoi toukokuxm alkupuolella
S t a n d a r d Vacutun Oll-yhtlön edusta-
J a n selittäneen, että
"jos Iranin halUtos karkoltUa
cngbintllaiset maasta ja tarjoaa
anglo-lranllalsen öljy-yhtiön omai­suuden
ostettavaksi, n i in Standard
Vacanm OJl-yhtlo varmasti tnlee
pääsemään soplmakseen tarjoa­malla
Iranin halllinkseUe 72,5 %
nettovoitosta".
Amerikkalainen Ne
Jona tiedetään olevan läheiset
det hallitukseen, kertoi,: että^t
päätös kansallistaa öljyteon
k i i h o i t t i amerikkalaiset ö''
den harjoittajat kuumeiseen
taan.
L X H I - I D A N K R I I S I N KESSVS
"Amerikkalaiset yhtiöt", K
" l a a t i v a t : parhaillaan
ja tarjooksia Iranin haDHasb:
mälli^iitäen siltä varalta, ettt;
vottelat Englannbi kanssa!
s i v a t "
Tämäntapaiset tiedot, joita
l e h t i i n Yhdysvaltain hallitukBenl
k i s t a ponnistuksista huolimatta, i
heuttivat syvää ärtymystä Englasiä
sa. Newsweek-lehti kertoo, etu Eq
lännin—Iranin selkkauksen alutta i]
käen englantilaiset olivat subtanli
neet
" h y v i n l ^ t i l l i s e s t i AmerOuB'
l i i n t n l o o n Englannin haHIb
. a l n e ^ sekä Ameriksnn pntb
vaan ymmärtämykseen Eofhini
asemaa kohtaan. EncbntOtli
antavat ymmärtää, että
sotkeentmninen enKlantilais-itai
l a i s en öljy.yhtlön asioihfa]
lopun Englannbt Ja AmerilaB jl
teistyöstä Pobjois-Atlantin Ita
' s a . "
YHTEISYMMÄRRYS
S A A V U T E T A A N
Tällaisen mielial8n~vallites$a
r i k a n Ja Englannin väliset neuvotte
l u t Iranfai öljystä alkoivat huhtitoi
s a . Muutamaan aikaan nenvottduif
sa ei päästy lainkaan eteenpäin,
eräs esteistä o l i se. että
o l i päättänyt käyttää hyväkseen
lännin vaikeuksia Iranissa
haltuunsa I r a n i n öljyvarat kuin
k i n parantaakseen asemiaan
Idässä. Teheranissa ilmestyvä
l e h t i U r j o l t t i toukokuussa, etti
dysvaltahi hallitus käyttää Iranto
Jyä pamostuskeinona
E n g l a n n i n suostumaan Kiinan
delliseen saartoon, joka el
E n g l a n n i n omiin taloudellisiiii
h i n . (Lontoossa oltiin ilmeisesti
mieltä, että Yhdysvallat vaatii
korkeata h i n t a a "tuestaan" Irania
symyksessä. Useiden vlMojen
n a Amerikan lehdistö löi nuupm
tä, että "'Kauko-Idän krilJ""'
" I r a n i n kriisillä" saattaa olla
s a vaikutus" englantilais-ai
laiseen "ykshnlellsyyteen".
J o n k i n verran myöhemmin
k i n neuvottelut alkoivat luistaa
renunm. Amerikka tuli
m a k s i ; t u k e m a a n Englantia
Ja Etoglanti puolestaan antoi
tuksensa Amerikan ehdotukselle
t i i a a i l i s t en raaka-aineiden
kleUosta K i m a a n .
(Jatkoa 5. slvulU)
T 8
T 8
T 8i
SD 51
SD
Vi
P.O.]
l i l i l l i l i i i l l l
MA
PÄIVÄH PAKINA
H M on liävyttömyyden liuippu?
Vanlhaan a i k a a n s a n o t t i i n hävyttö­myyden
huipuksi sitä, että tekee l ä ­j
ä n toisen - r a p p u s i l l e , soittaa' s i t t en
o v i k e l l o a j a pyytää paperia. '
A i n a k l n _ yhtä törkeää o n T o r o n t on
suomalaisen s o t a - a v i i s i n ' käyttäyty-mix>
en metsätyöläisten uniot^symyk-mus
on sopimus ja sitä kunnioitetaan, vaikka kaikki muut uniot vaati­vat
väliaikaisia korotuksia kohonneitten elinkustannusten takia. M r .
Cooperin "ansioksi" saatiin silloin kaksi seikkaa: Palkankorotus saatiin,
vasta monen kuukauden kuluttua siitä, missä se olisi ollut mahdoKista
saada — ja sekin jäi mr. Cooperin edesottamisten vuoksi paljon odo^'
tettua pienemmäksi.
Meistä tuntuu, että Toronton Vapaa Sana on ottanut itselleen epä­kiitollisen
ja suorastaan toivottoman tehtävän, ryhtyessään puolusta- >
maan mr. Cooperin unioa, jonka tarkoituksena on panna Ontarion met-'
sämiehet taloudelliseen ja poliittiseen pakkopaitaan. >
On turhaa väitellä pUckusetkoista k^un kysymys on siitä, saa-;.
, yatko xnetsämiehet itse päättää oman unionsa asioista, vai täytyy?
• . ' }i.o heidän alistua ulkotaiaiaten herrain «oäätayksiin..
S e n 15 vuoden a i k a n a minkä- L u m -
ber a n d S a w m i l l m r k e r s U n i o t o i ­mi
Ontariossa, e i m a i n i t t u a v i i s i k e r ­t
a a k a a n j u l k a i s s u t myötämielistä s a ­n
a a tuosta, u n l o s t a i n i h u m a t t a k a an
siitä, että se olisi k o v i m p i e n k a a n l a k ­k
o - y j n . k a m p p a i l u j e n a i k a n a t a r j o n ­n
u t apuaan. ^ • . -
* -EL s i n n e päinkään. K a i k k i mitä se
metsätyöläisten unlosta I c i r j o i t t i 6U
s e n r a k e n t a j i e n p a r j a a m i s t a j a y l e e n ­sä
metsämiehiä halveksivaa nälvimis-
;tii.•v:;:^";.^;••'••;•'^;•:;v
^ (Mutta n y t o n n u o t t i m u u t t i m u t . H e ­t
i k u n e d o l l a r i n tuntipalkkaa^ n a u tr
t l v a t nor. Cooper "isäntämaan".' pomo­j
e n määräyksestä J a a v u l l a t o i m i t ti
k u u l u i s a n valtauksensa j a Idelsi m e t -
sätyOläisUtä''oikeuden mitenkä&n v a i -
k u t t a a Unionsa: a s i o i h i n ; t u l i tuosta
Jäsenistön Jättämästä haaskasta s o t a -
a v l l s i n lempilapsi."^ i - '
veylkAvcintuL. se riensi^ k u f a i . h u o n o ­m
a i n e i n e n k a t u n a i n e n t a r j o a m a a n , i ( -
seään . > V jois e i i h n a r i t i i i n pienestä
maksusta'.'** ^ - . , ,
Täytyy'iodella o l l a ly^ävyitä hännän
puraissut,,että riittää Jullceutta rien­tää
syleileniään sitä. Jota on v u o s i ­kausia
l i a s s a ryivettänyt '
M i e l i h y v ä k u i t e n k i n suonune s o ­t
a - a v i i s i n hyväiltäväksi t u o n Jo h a i s e ­v
a n raadon, Jossa Jänkkejä palvele­v
a n mr. C o o p e r i n lisäksi lienee enää
m i d t a kuin'ehkä muutama s a t a " j ä s -
tipäätä", käyttääksemme faearstilal-sen
metsämiehen sanontaa.
(Myöskin olemme v a k u u t e t t u j a , että
s o t a - a v i i s h i ' uhkailut ehrät vaikuta
metsätyöiaisUn enempää k u i n Joka
päiväiselt korppien kotkotukset met­sässä.
Turha myöskin on yrittää saa­da
heitä uskomaan; että koskiset, r a ­k
e t i t , magnusonit, mongeonit J a muut
tunnetut u n i o n r a k e n t a j a t ja tofanitsl-
Jat olisivat ajaneet metsätyöläisllle
v i e r a i t a asioita.
iMetsätyölälse^ tietävät, että juuri
ne Joiden s o t a - a v i i s i e l o k u u n 16 päi­vän
' numerossaan syyttää käyttäneen
u n l o t a V välikappaleena': k o m m u n i s t i ­sen
puolueen pyrklmykstlier^ olivat Ja
ovat niitä j o t k a ovat käyttäneet k a i -
ken t a r m c n s a metsätyöläisten aseman
{taräntatUseksi Ja myöskin melkoisen
hy^Ulä' menestyksella.' Yhtä •vähän
« IM s a a d a a n heitä luopumaan ^irakau- K
muksesta, että .Toronton sota-avllsi
t o l m l t t a j i n e e n o n a i n a ahkeromut h a -
Joittaakseen metsätyöläisten rivejä
työnantajain hQnvälksi.
Tapasimme Juuri J o i t a k i n H e a r s tm
•ympäristön metsäkämpiltä '.'piilastee-k
l n " tehiieitä' J a kesälomalle saapu­n
e i t a metsämiehiä, JoUta tietenkään
emme nudttaneet o l l ^ t i e d u s t e l e m a t t a,
että m i t e n heidän kämpäUään n y k y i .
s i i n tmloaslolhin siÄtajuduttiin; : '
l ^ l i ä n t a p a a n i e k e s k t u t e h t k^
J o k o sillä kän^äim ehtivät Cbope-erht
union tniehet tvireUla?'*, /
Nimpä tietenkin;'KäklhiT^ siellä^
p a r i r o i k a l e t t a j a pitää täräyttivät
kokotdtsenkin. ^
Saivatko p a l j o n kannatusta?
K a i k k i a a n kävi y l i 100 m i e h e n käm-l^
stä-kokouksessa tarkalleen l a s k e t ­t
u n a 16 miestä, m u t t a osa heistäkin
poistui vähän a l k u t o i d i u a k a t s e l t u a a n .
Jäseniksi Bniuluivat'saaneet p a r i D .
P : t ä Ja k a k s i t a i kolme nUtä h e i k u n -
k e l k u n t a p a i s i a suomalaisia. NUtä s a ­m
o j a sankareita j o l t a ennen saatihi
puolipakolla a j a a entiseen unioon.
O v a t k o toiset sitten k a i k k i uuden
u n i o n k a n n a l l a?
K u m k a s sitten. Jänkkiluutmntu
CoopperHla e i ole VähäistSkään k a n ­natusta
rehtien j a Järkevienmetsä-työlaista
keskuudessa. Vahi tietä­mättömien
l i p . - m l e s t e n . Joista t i e -
t e n U n huomattava o s a t o n v a l i t t u ja
n a t s e j a , v o i m r . Cooper kerätä . k o u ­r
a l l i s e n k a n n a t t k j i a ; - m u u t tulevat ~
t a n s k a l a i s e t j^kslmldlsesU — äänes­tämään
uuden o i n a n Untonsa puoles-seuatoen
«e*kttuio»aa oieranUtan-'
ne kämpillä, ^.v,
J a k u n kerran metsätyöIälKt
hyväksy mr.Cooperia eivätUU^*
nen uniohaaskaansa, ei J * * ^ * * .
muksensaiaan. Jonka hän
dennäkölseistl valmistaa;
yhteisymmärryksessä * y ^lU?^?
kanssa,' tule merkitsemään ^
tään eikä velvoittamg.an
E i sittenkään vaikka'fforont»*
malaisen sota-avllsln toln^tv»^
k a i s i . t u l e l l a j a tullkivell»-l*f
metsämiehet* viimeistä sortk» «
«en-.,'
, Asia on n i i n , että sääsken
k u u l u taivaaseen-kamppailussa
o n
remmat asiat. O n .
määräävätkö työnantajat J»
kanssaan yhteistoiminnat*
Jänkklpomot luutnanttlns»
kanssa metsätyöläisten
v a i s o p l v a t k i työläiset nlWj
dustajiensa välityksellä '
kanssa.
S i l l o i n tletenkta on
sellatoen h u o n o m a l n ^ J^
iniomalainen sota-avilsi
sä. Se e i muuta asiaa nyt
k u t a mahiitun lehden
muuttivat s<tä e n n e n u n l n . ^ _^
O n Ikävää, että suoa»l^«**r,
tosta kyllä meumiti^
hän. sellaisia helknnkeflam
j o t k a a t a a ovat '««^'^SS*
k u n j o t a k i n parannusta f^^p
d a ' n l t a heidän kuin lol«t«»»;j
l l l r t e n «lämlsen tSitolbln.
?»aiftaint«- menesty^,
:l^;ntet»to»*«*l^^
Uu
Kaksi
1
Nl
N]
Nl
N]
m
. TI
••rtentä
« n y k yä
Vii
i i