Vapaus, April 11, 1922

              livu 2 Tiistaina, Iiulitilc 11 p, - Taesiay, Aprlliiifc.
VAPAU!
fiknadan suomalslsen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
^udburyssa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO, . ^'
yastaava toimittaja. Toimitussihteeri.
käanlaisten h-^^ioUajäb juonet menesty, ja joka seisoo
vankkumat >6ma^i lojaalisena ja uskollisena asialleen.
Emr
VAPAUS
' (Liberty) , , ^ v
The ontF organ of Finnish WorkeM in Cano;;^ Pab-llshS^
in S o d Ä . Ont.. every Taesday, T ' ^ ^y
fUtnrAliV.
I
nmotushinta 408 Milstatuumalta. Alla hinta kerta-ilmotuksesta
75c. —,KuoIenianiIm;jtö\!^t ^2.00 (muisto-
Tfirsyistä 60c. kultakin iisäksi).C- Kihlaus- ja avioliitto
flmot alin hinta 12.00, nim^tnouJosilm. (muuten kuin
oriwiittoilmotusten yhteyciessa $2.00 kerta. — Avioeröil-
«notukset $2.09/kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntymäilmo-tnk8et?
2.09. kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotiikset
fl.OO kerta (3 keittää ?2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei olesopiiansta, tulee rahan seurata mukana.
me uskokaan, että mitään vakavampaa
'^P''^Usnntta puoluettamme kohtaan olisi syntymäs-
Olemme kuitenkin tahtoneet ottaa tämän kysy-
©ylsen julkisuuteen, ja varottaa, että jo leikilliset
puheetkin puoluettamme vastaan ja pienimmätkin yri­tykset
väistää alkeellisia puoluevelvollisuuksia, on tu-kahutettava
vahingollisina, eikä niillä saa olla mitään
sijaa meidän järjestömme jäsenistön keskuudessa. Ja
kun jäsenistömme perinpohjaisesti ja rehellisellä va­kaumuksella
tutustua puolueem^ ohjelmaan ja sään­töihin,
niin he epäilemättä tulevat vakuutetuiksi, että
sen eteen kannattaa työskennellä ja tehdä pikku-uhra-uksia,
jotka uhraukset, meidän tulee puistaa, ovat
vielä olleet mitättömiä. -
AdvertiBlng rates 40c per col. Inch. Mmimum charge
for sintfe insertfon 75c. Discount on standmg advertise-mcnt.
The Vapaus is the best advertismg medmm among
• Öie Finnish People i^ Canada.
TILAUSHINNAT:
C!anadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
9a.00 ia kolme kk. |1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaettämäSn,
• paitsi asiamiesten joille on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-fioonallisella
nimellä. . . ..
J V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Ume ^St., Puhelih 1038. - Postiosote: .
Box 69, Sudbury, Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecond class matter.
. Maalaisosastomme ja puolue
Järjestömme liityttyä Canadan Työläispuolueeseen
kasvoivat jäsenverot osastoissamme siitä mitä ne on
olleet viime vuosina järjestömme ollessa itsenäisenä,
jolloin ei jäsenistömme ole tarvinnut ottaa kohdal­taan
osaa englanninkieliseen agitationityön avustami­seen.
Nyt'kuitenkin puolueemme vaatii, että kaikkien
osastojen ja jäsenistön on maksettava yhtäläiset verot
ja suhteellisesti kannettava puoluemenojen välttämätön
taakka. Ja tämä on tietysti aivan oikeutettu menette
lytapa. Meidän Suom. Sos. Järjestön edustajat kyllä
puolueen perustavassa konventionissa koettivat saada
puolueveron alhaisemmaksi, mutta suuri enemmistö
päätti toisin. Mibi puoluevero asetettiin 50 senttiin
jäseneltä, siihen esitettiin hyvinkin päteviä syitä. Puo­lueemme
on juuri vasta syntynyt, sillä ei ole minkään­laista
vararahastoa, sen järjestöillä ja laitoksilla ci ole
vielä muita iahankeräyslaitoksia kuin kerätä agitatio
ni- ja ^rganiseeraustyÖhön tarvittavat varat jäsenve-
. roilla. Jä kuri otetaan huomioon, että Canada muodcts-taa
tavattoman laajan 'njiäantieteellisen aluden, jörika
ylitse puolueemme,t8yfyy 'ulottaa valistus-' ja järjestä-gmistyönsä,
joka on suuria kulunkeja kysyvä, niin kaik-
\i seikat selittävät mibi puoluevero täytyi asettaa 50
senttiin jäseneltä. Sitäpaitsi verot eivät ole suuresti­kaan
kohonneet meidän suomalaisille osastoillemme-kaan,
kun otetaan huomioon, että tähän puolueveroon
sisältyy nyt myöskin piirijärjestömme verot ja erikoista
edustajakokousveroa ei järjestömme tule kantamaan.
Mies ja vaimo samasta perheestä saavjTt edelleenkin
käksoisveromerkit. Yhdysvaltain Työläispuolueella on
niiriifcään yhtä suuri vero.
Kuitenkin on Järjestömmis maalaisosastoissa ilmen-inyt
tyytymättömyyttä liian korkeaa puolueveroa vas­taan.
Vaikkakin ymmärrämme, että maalaisjasenistö
m nykyään sangon ojhtääSda taloudellisessa asemassa,
niin usköiame kuitenkin, että hyvällä tahdolla maa-laisjäsenistömme
voi suorittaa jäsenVeronsa ilman suu­rempia
vaikeuksia. On sitäpaitsi sangen harkitsema­tonta,
että tästä kysymyksestä on muutamissa maalais-oäadtoissa
aijottu nostaa kapina aina puolueesta eroa­miseen
saakka. Tällaisten mielipiteitten ilmaisu on
pmi^an osottatnaan, kuinka vähän meille vielä mer-kitsiee
työväenluokan voimakkaan yhtenäisyyden ra­kentamisen
ja sen luokkatietoisuuden syventäminen
köyhälistön yhtenäisen poliittisen puolueen kautta, ja
kuinka ensimäisten sangen vähäpätöisten persoonakoh­taisten
uhrausten eteen sattuessa ollaan heti valmiit
napisemaan.
Toverit, tällainen menettely on vilppiä puoluevcl-vollisuutta
ja puolueemme menestymistä vastaan. Mei-
,dän on muistettava, että meidän puolueemme taistelee
nyt ensiniäisiä olemassaoloonsa pääsemisvaikeuksia
vastaan. Tahdommeko me sitä kaikin voimin auttaa
näiden vaikeuksien voittamisessa, vai teemmekö itsem­me
vikapäiksi sen epäonnistumiseen? Nämä ovat tär­keitä
kysymyksiä. Ja mi voimme näihin vastata ai­noastaan
yhdellä tavalla, jos olemme todella luokka-tietoisia
ja Canadan köyhälistöluokan yhtenäisyyttä
sydämen asianamme pitäviä jäseniä. Sitäpaitsi on
maalaisjäsenistön muistettava, että kaupunkien teolli-suustyöväki
ei suinkaan ole nykyisin paremmassa ase­massa,
pari vuolta on sitä painanut mailman historian
ankara teollisuuspula ja sen aiheuttama työttömyys.
Ja kuitenkin se ilomielellä ottaa kantaakseen raskaim­man
taakan ja suurimmat uliraukset puolueemme hy­väksi.
Ja on myöskin muisteltava, kun, vaikkapa lei­killäkin
puhutaan puolueesta eroamisesta, että mitä
ovat teidän osastonne sen jälkeen._Ne muuttuisivat
mitään merkitsemättömiksi seurakunniksi.
Proletaarinen harvennus
Etelä-Af rikassa
Etelä-Afrikan valtion pääministeri, kenraali Smuts
on lähetellyt poliisiensa ja armeijansa riehumisesta
Randin alueella voitonsanoman toisensa jälkeen. Jo-hanneshijrg
on elänyt verisiä aikoja. Etelä-Afrikan
kommunia vastaan sikäläinen porvarihallitus, kaivos­yhtiöiden
nöyränä käskyläisenä, joudutti nykyaikaisen
sodankäynnin kaikkein tehokkaammat ja julmimat
teknilliset apukeinot. Ilmalaivojen pommit ja tankit
ovat harventaneet työväenluokkaa, joka on noussut puo­lustamaan
palkkäapsa. Transvaalin kultakentillä on esi­tetty
verisiä näytelmiä sellaisia, että ne olisivat tuot­taneet
iloa yksinpä Oallifetillekin, Pariisin kommuunin
kukistajalle.
Tempsin kirjeenvaihtaja, joka on lähettänyt leh­delleen
kuvauksen tästä murhenäytelmästä, ihmettelee,
mitenkä tällainen äkillinen luokkasodan kehittyminen
oli mahdollinen. Siihen on kuitenkin helppo löytää
vastaus. Kultakuninkaat, jotka ryhtyivät hyökkäämään
valkoista proletariaattia vastaan, pyrkivät, kuten aina,
alentamaan sen palkkaa ja saalistamaan entistä suu­rempaa
lisäarvoa. Tottuneina satumaisiin voittoihin,
jotka usein, nousevat kaksi kolme kertaa ylipääoman,
eivät he halua kuulla puhuttavankaan mistään riiston
rajoista. Sikäläiset ammattiyhdistykset taas puoles­taan
koettivat mitä suuremmalla maltilla ja mielevyy-
'dellä kahden kuukauden ajan neuvotella teollisuuden
harjoittajain kanssa, uskoen sitä tietä lopuksi pääse­vän?^
yhteisymmärrykseen. _
Mutta yhtiöt hylkäsivät koko neuvotteluajatuksen.
Jääväämättömällä härkäpäisyydellä jatkoivat kultaku­ninkaat
suunnitelmansa toteuttamista,; minkä päämää­ränä
oli työväen vastustusliikkeen täydellinen tukahut-taininen.
Kriisin kärjistyessä huippuunsa yhtyivät vanhat
toistensa kansalliset vastustajat, buurit ja englantilai­set,
omistavain keskinäisessä liitossa. Hollantilaisten
separatistien johtaja kenraali Herzog varoi suoritta­masta
mitään tekoa, mikä olisi ollut omiaan vahingoit­tamaan
hallituksen päätä, kenraali Smutsia. Tapahtui
siis kuten Ranskassa vuonna 1871, jolloin Thiers ja
Bismarck tekivät liiton Pariisin kommuunia vastaan.
Mutta kenraali Smuts, joka on etelä-afrlkalainen suur-porvariston
kapinoivaa proletariaatia kohtaan tunte­man
vihan ilmi elävä ruumiillistuma, niittää yksinään
kunnian «sankaruudesta», jolla yhtyneet kapitalisti-joukot
ovat murskanneet elinehdoistaan taistelevan
proletariaatin Vastarinnan.
Mutta vaikka Etelä-Af rikan luokkasota onkin joh­tanut
proletariaatin veriseen tappioon, niin ei tämä
välikohtaus tee tyhjäksi sitä, että Iftäan palkkatyö­väestö
on tiellä uudestisyntymiseen. Vanha unionismi
katoaa ja «työväen puolue» ei ole mitään muuta kuin
luökkuinvälisen yhteistoiminnan hedelmättömyyden pe­säke.
Molemmista tekee luokkataistelu ^ lopun, äilla
vallankumouksellinen henki saa yhä ratkaisevahimap
jalansijan mustassa maanosassa, kirjoittaa \ifv. Paul
Louis ranskalaisessa toverilehdessä.
komoiibeliiDeB joiMoifi
Vakavana ilmiönä meidän Cana-dassa
asuvien suomalaisten keskuu­dessa
on se, että nuorisomme hy­vin
pienessä määrässä, toisin pai­koin
ei ollenkaan, ottaa osaa ku­moukselliseen
j o u k k eläkkeeseen.
Ovatko olosuhteet suomalaisella
nuorisollamme Canadassa toisenlai­set
kuin monissa muissa Egropan
maissa, joissa nuoriso aivan yhtä
kiinteästi ottaa osaa vallankumouk­selliseen-
joukkoliikkeeseen kun kon­sanaan
vanhat tietoiset veteraanit?
Eivät ole. Kapitalismi on mailman
laajuinen, iskien kyntensä jokaisen
maan työläisiin, siis nuoriinkin yh­tä
armottomasti, yhtä häikäilemät­tömästi
ja yhtä vaikattavasti, riis­tämällä
vaikka viimeisen murusen
lastemme suusta, jos tuo toimen­pide
vain voi lisätä kapitalistin
voittosaaliita. Mutta sittenkin nuo­remme
ovat välinpitämättömiä yh­teisille
p3n*inn6illerame. Miksi eivät
he yhtähyvin kun nuoret toverimme
ja toverittaremme Suomessa, Ruot­sissa,
Saksassa, Venäjällä ja mo­nissa
muissa maissa astu riveihim-
— Automobiilitehtailija Henry Ford, jonka suu-remmoisista
rikkauksista oh yleisesti kerrottu, on
lausunut ryhtyvänsä valmistuttamaan traktoreita niin
halvalla ja niin käytäniiöllisiä, että ne tulevat työn­tämään
syrjään kaikki kilpailevat traktoriin Ford
on määrännyt suuren Dearbornissa olevan traktori-tehtaansa
pantavaksi käyntiin täydellä voimalla.
Hän on lausunut, että ennenkuin tuotantoa pierieii-netään,
on hän valmistanut ja myynyt iiiiljobhan fär-mitraktoria.
— Etelä-Afrikan kapitalistinen ' hallitus kehuskelee
ilmalaivoista päin pommituksen olevan tehokkaan aseen
taistelussa lakkolaisia vastaan.
Me arvaamme, että puolueemme vihamiehet ovat
sangen kärkkäitä käyttämään kaikkia tilaisuuksia ja
kaikkia keinoja hyväkseen lietsoakseen tyytymätto-myyltä
järjestömme jäsenistön keskuudessa, voidakseen
heikentää puoluettamme ja saadakseen sijaa omille,
työväenluokan yhtenäisyyttä hajoittaville pyrkimybil-leen
ja mielipiteilleen. Miitta me emme saa antaa
heille tällaisia tilaisuuksia. :Meidän osastojemme ja
jäsenistöihme on ösoteltaVA, eitä me olemme todella
luokkatietoisuuden syventämää ja ubauksiin valmista
proletariaatin etujoukkoa, jonka keskuudessa ei min-
— Englannin järjestynyt työväki on alkanut voi-makasäänisesti
vaatia poliittisten vankien vapauttamis­ta.
Amerikalainen työväki ei vielä tunne velvollisuut­taan
luokkataistelunsa marttyyreita kohtaan.
— Kapilalistilehdet ovat sangen uteliaita tuleeko
Lenin menemään Genoan konferenssiin^i ei. Mutta
jos toveri Lenin sinne menee, tulee hän varmasti ilipai-semaan
läsnäolonsa tavalla, joka ei ole aivan mielui­nen
käpitalistimailmalle.
- - Lenin on suurin ja etevin marxilaisuuden teo­rian
edustaja. Ja hän on ensimäineii mies joka pyrkii
käytännössä rehellisesti toteuttamaan Karl Marxin op­peja.
— Lloyd George.
— Toveritar Anna Leppänen joka äskettäin erosi
«Eteenpäin» toimituksesta, on nyt valittu «Toveritta­ren
» toimittajabi, kertoo Toveritar itse.
me, työskentele. kanssamme, valmis­taudu
vaikka viimeisensä. uhraa­maan
tämän helvetillisen järjestel­män
kukistamiseksi ja uuden luo­miseksi.
Niin luulisi, mutta miksi he edel­leen
pysyvät meistä loitolla? Jo­tain
täytyy olla vinossa ja tuo
jotain olisi haettava ylös ja viipy­mättä
korjattava. On sanottu, että
suomalaiset nuoremme, jotka käy­vät
tässä maassa koulua tulevat
Vaipumaan miltei poikkeuksetta
rappeutuneisuuden tilaan, välittä­mättä
'vähääkään mikä on heidän
tuleva kohtalonsa nykyisessä kapi­talistisessa
yhteiskunnassa. Ja totta
tuo lieneekin. Useat esimerkit ovat
sen meille osottaneet. Nuoret, jot­ka
käyvät koulunsa tässä maassa,
mukautuvat enemmän tämän maan
oloihin ja ovat taipuvaisia enem­män
kiinnittämään huomiotaan täs­sä
maassa tarjolla oleviin kaiken­laisiin
pimitystarkoituksessa järjes­tettyihin
huvituksiin, jotka useissa
tapauksissa johtavat suorastaan mi­tään
merkityksettömiin humpuukiti-laisuuksiin,
; mutta joilla silti on
nuoren herkkään luonteeseen su­lautuva
vetovoima. Nuoret poikam­me-,
houkutellaan mailman laajui
seen Nuorten • Miesten Kristilliseen
Yhdistykseen, jossa on saatavissa
kaikenlaisia puoleensa vetäviä mu­kavuuksia.
Siellä suurissa ja loista­vissa
voimistelusaleissa, uima-al­taissa
ja juhlasaleissa-'bn niin mu­kava
kuluttaa aikaansa. Meillä työ­läisillä
osastoissamme ei ole sel­laisia
tarjottavana, sillä ne pienet
varat mitä me voimme itseltämme
yhteistoimintamme eteen puristaa,
menevät tyyten ahtaitten haaliem-me
ja taloutemme ylläpitämiseen.
Samallaisia yhdistyksiä (Nuorten
Naisten Kristillisiä Yhdistyksiä) on
olemassa tyttöjämme varten, siellä
useääsä tapauksessa nuoremme suo­rastaan
oppivat jopa häpeämään
omia vanhempiaankin, puhumatta­kaan
kaAsällisuutensa häpeämis^es-ta.
Partiopoika- ja partiotyttöliike
niinikään on sellainen, jonka pauloi­hin
kietoutuu monen monta työläis-lasta,
vähääkään tietämättä, ettii
samainen liike on juuri perustettu
isänmaallista innostusta ylläpitä­mään
ja valmistelemaan työläisten
lapsista sellaisia, että ovat valmiit
ensimäisen määräyksen saatuaan
ampumaan oman isänsä, äitinsä,
veljensä tai sisarensa. ,
Jos taas juomme silmäyksen täs-i
5ä maassa olevaan kitjallisuuteen,i
niin huomaamme, että on olemassa
erikoisia nuorison kirjallisuuskoko-elmia,
jotka ovat laadittu sellaisista,
kirjoistia, .jotka kokonaan niitä luke­valta
kuolettavat halun mihinkään
syvempään ja yhteiskunta-asioita
käsittävään tutkimiseen. Sellaisten
ääressä voi nuoremme -viihtyä yö­kaudet,
niutta sellaiset ovat myös­kin
kaiken välttämättömimmän toi
minnan kuolettajia. Porvarilliset
päivälehtemme, joita valitettavasti
vielä työväenlehtien puutteessa levi­tetään
sadoissa ; tuhansissa, miljoo­nissa,
ovat • järjestetty niin, että
niistä nuoret lukijat löytävät ajan­viettoa.
Monipuolisuus, jota ne ovat
tilaisuudessa tarjoamaan voi taata
sunnuntai- ja iltalukemista nuorisol­lemme
aivan riittävästi, joten aika
ei riitäkään mihinkään todelliseen
taisteluun.
Näitten edellämainittujen ja sen
lisäksi vielä monien muitten 'ka­pitalistien
valmistamien viehätysten
piirissä näemme nuorisomme henki­sesti
rappeutuvan. ^Useissa tapauk­sissa
saamme huomata lapsemme
vaipuvan kokonaan tuohon kapita­listien
valmistamaan huumaukseen.
Nuorukainen voi nähdä isänsä kier­televän
työttömänä, kulkien paikas­ta
paikkaan tarjoamassa käsivarsi-aan,
joita kapitalistit ostavat vain
silloin kun niistä on heille varmuut­ta
liikevoiton saantiin, riistosaalii-seen.
Työnetsinnässä isä vieraan­tuu
kodistaan, perhe hajoaa, ja lap­set
joutuvat näkemään nälkää, mut­ta
senkin nähdessään ja kaiken ko­kiessaan
tahtovat nuoremme pai­nautua
yhä uudelleen ja uudelleer
humuun, joka on heidän mieliinsä
ikäänkuin kiinni kasvanut. Sitten
kun ehditään vähän vanhemmaksi
ollaan aivan tietämättömiä elämän
syvistä kysymyksistä. Suomalaisilla
haaleilla (jotka ovat valmistettu
kapitalistisen järjestelmän nurinku-risuuksia
selittäviksi kouluiksi)
nähdään nuoria, jotka tässä maas­sa
köyhät suomalaiset vanhempan­sa
ovat kouluuttaneet ja sitä teh­dessään
kärsineet nälkää ainoas­taan
antaakseen lapsilleen jotain
oppia, josta itse mahdollisesti ovat
jääneet osattomiksi, heitä nähdään
harvoin, mutta sitä suurempi halu
on humpuuki- ja tanssitilaisuuksiin.
joissa voi olla loitolla omasta kan­sallisuudestaan.
fHlimm«mi!l!WflIHI!!Sr!!M
Canadan I
dollarista I
LÄHETVSKUSTANNUKSET: |
5 Postissa 15c kaikxHa summilta. Sähkösanomalla $a,5o k&\isii\n 1
= Kysykää erjkoiskorssia suurille Bummille.
Rahanvälityksemme on numero 102S asti kaikki i-u S
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmiL 18 p. ^""««tty =
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 i
= fairAve. "7 Beflj. a
I Pöettejä Suomeen ja Suomesta tänna 1
s Tiedustelkaa hintoja y. m. §
5 Suurimpien valtamerilinjojfen valtuutettu asiamies. §
i VAPAUS. 1
E BOX 69, » SUDBURY. ONT.S
S Pilettiliike tehtävä J . V . Kannuton nimessä. ' ?
Miksi muuksi kun rappeutunei'
suudeksi asiain tilaa tällaisenaan j
voidaan selittää ja kuka siihen on
syyllinen? Tietysti meidän on ase
tettava suurimmaksi syylliseksi ny
kyinen järjestelmä, kaikkine laitok
sineen, mutta sitenkään emme saa
lykätä syyn omaa osaamme loitol
le. Vai eikö meillä itsellämme sitten
mitään syytä tähän olisikaan? Var
masti on, ja kun me huomaamme
että niin on asian laita, on meidän
koetettava tässä suhteessa tehdä
korjaus. Kuinka moni meistä van
hemmista ensiksikään täyttää ensi
maisen velvollisuutemme^ opettaessi
lapsiansa tuntemaan nykyistä jär­jestelmää
ja 'siinä ilmeneviä luokka
eroavaisuuksia. Ei ole ollenkaan
vaikea lasta jo pienenä saada,, ym
märtämään minkä tähden työläisen
lapsi on huonommin vaatetettu kuin
rikkaan. Ei ole myöskään vaikea
saada lapsi käsittämään, miksi rik­kaan
lapsi voi nauttia parempaa ra­vintoa
ja vielä miksi on tavallista
että rikkaan lapsi halveksii työläis-lasta.
Lapseen voi, jos vain van­hemmilla
on vähänkään halua is
tuttaa sosialismin siemenen jo' var­haisena
aikana ja silloin istutettu­na
se useassa" tapauksessa on lap­sen
mieleen niin kiteytynyt, että
sitä ei voi saada siitä käsityksestä,
enääri irtautumaan, varsinkin kun
ympärillä on tarpeeksi paljon esi­merkkiä,
jotka pystyvät tuota aikai­semmin
saamaansa käsitystä tuke­maan.
Jos jokainen kohdaltaan lapsensa
kasvatuksessa ottaisi asiaan kiinni
siltä kannalta, että alkaisi selvitel­lä
I hänelle luokkailmiöitä, niin var­maankaan
meidän ei tarvitsisi näh­dä,
että lapsemme nuoruusikaan
kehittyessä ei olisi meidän muka­namme.
Tämän velvollisuuden täyt­täminen
on meidän tehtävämme.
Älkäämme rikkoko sitä velvollisuut­tamme
vastaan, vaan koettakaamme
täyttää siinäkin tehtävämme prole­taarisen
vallankumouksen eteen.
Taistelumme kapitalistista järjes­telmää
vastaan vaatii jokaisen nuo­ren
sukupuoleen katsomatta. Mei­dän
rintamamme ei saa muodostua
vanhoista ja väsyneistä. Nuorten,
joille kuuluu tulevaisuus on barri-kaadeillekin
astuttava ensimäisinä,
vanhempain tukiessa nuoria tässä
taistelussa. Vanhemmat, Jcatsokaa
että tässä suhteessa teette tehtä­vänne.
Opettakaa lapsenne olemaan
meidän mukanamme ja siten tais­telemaan
itselleen niitä oikeuksia,
jotka jokaiselle luonnostaan kuulu­vat.
Selittäkää nuorille miten va­hingollisia
ovat porvaTeiden keksi­mät
pimityslaitokset, ryövärihisto-riakirjallisuus,
sanomalel^det, partio-poikaliike
y.m. humpuukit. Selittä­kää
heille, että papitalistisen jär­jestelmän
pystyssä p^itämiseksi ja
työläisten aseman kurj istuttami­seksi'
ne ovat keksittyjä. Mitä suu­remmat
joukot työläisten lapsia sel­laisissa
aikaansa kuluttaa sitä use­amman
työläislapsen, nuoren ja
vanhuksen pöydältä puuttuu vält-tämättömästi
tarvitsemamme ravin­to
ja päältämme tarpeelliset vaate­kappaleet.
Työväenluokan voitto saavute-,
täa"n vain yhteisillä ponnistuksilla
ja niistä ponnisteluista ei saa olla
nuoret pois. Siis vanhemmat, katso­kaa,
että lapsenne käyvät kanssan­ne
haaleilla, äJkää jättäkö niitä ko­tiin.
Ja te nuoret, jotka jo olette
kehittyneet siihen ikään, että voitte
kuulua nuoriso-osastoihin, perusta­kaa
sellaisia sinne missä niitä
ei vielä ole ja y h t y k ä ä jä­s
e n i k s i niihin missä sellai­sia
on jo olemassa. Ponnistel­kaamme
kaikin yhteisen asiamm:
eteen, ja kirottu järjestelmä voi­daan
muuttaa .kaikille samanlaisia
hyvyyksiä tuottavaksi. Korjatkaam­me
laiminlyöntimme' heti, sillä sitä
vaatii asiamme etu.
styij Venäjiä
Sivtstjrtneuvofton johtaja kertoo.
Saadakseen kuvauksen suomalai­sesta
kansanvalistustyöstä käväsi
Vapauden edustaja tapaamassa Suo­malaisen
Sivistysneuvoston johtajaa,
tov. Jalo Kohosta kansanvalis-tuskomisariaatin
talossa Kasanska-jan
katu 7, huone 22, jonne Sivis-tysneuvosto
äskettäin on muuttanut.
— Minkälaisessa tilassa on suo­menkielinen
kansanvalistustyö ny­kyisin
työtätekeväin kerrosten kes­kuudessa?
— oli ensimäisenä kysy­myksenä.
Uusi talouspolitiikkam­me
on mullistanut olosuhteet koko­naan
kansanvalistuksenkin ' alalla.
Entisiin laskelmiin ei voida luot­taa
ja nykyinen siirtymiskausi uu­teen
talouspolitiikkaan on sangen
raskas ja epäedullinen suomenkieli­selle
sivistystyölle. Mutta huolimat­ta
kaikesta alkavat olosuhteet jär­jestyä
ja vähitellen pääsemme sel-aisiin
oloihin, joissa versoo työläis-talonpoikaicfivistvksemme;
omine si-vistyslaitoksineen.
Pietarin läänin
suomenkieliset l:sen asteen työkou-ut
ovat vaikeassa asemassa, kun
puuttuu opetusvälineitä ja sopivia
koulukirjoja. Useita ikouluja on
joutunut suljetuksi, kun ei ole opet­tajavoimia,
eivätkä, kunnat tahdo
kaikkia kouluja kannattaa itsevero-tuksen
kautta. Mutta on jo ha­vaittavana
ilahduttaviakin piirteitä,
sillä aletaan käsittää ettei sivistys­työtä
saa jättää hunningolle, vaan
sen eteen on pinnistettävä kaik­kemme,
sillä jälkeläisillemme on jä­tettävä
perinnöksi Suuren Lokakuun
Vallankumouksen saavutukset i kan­sanvalistuksenkin
alalla.
— Miten on järjestynyt Sivistys-neuvoston
työ, sillä se on yksi tär­keimpiä
nykyisin? — oli seuraava
kysymyksemme. Eipä tuosta ole
paljon sanottavaa, oli johtajan vas­taus.
Nykyisin alamme saada hiljal­leen
kuntoon osastomme: koulu- ja
politpresvjettijaostomme. N i i h in
olemme kiinnittäneet voimiamme ja
niitä teitä ottaneet yhteyden vas­taaviin
jaostoihin lääninvalistus-osastossä.
Kaikkiaan on Sivistys-neuvostossa
4 toimitsijaa toistaisek­si.
Uuden talouspolitiikan sirtymis-kaUtefta
oli kyllä puhetta että koko
vähemmistökansallisuuksien sivistys-neuvosto
, — mukana siis suomalai­nenkin
— hävitetään ja tilalle luo­daan
vain neuvotteleva pedagoogi-nen
neuvosto, mutta näille puu­hille
tuli loppu Moskovasta annet­tujen
määräyksien mukaan. Alam­me
vähitellen päästä kaiken tämän
jälkeen siihen; että ädministratiivi-sesti
ryhdytään keskittämään suo-misnkielistä
sivistystyötä 'Sivistys-neuvostoomme,
jolle sie Pietarin lää­nissä
kuuluu. Muuten kulkee kehi­tys
siihen suuntaan, kun pääsemme
järjestettyihin oloihin, että kaikki­en
komenkielisten sivistysrientojen
seuraamirieh ja niistä päättäminen
joutuu jaoston haltuun. Siihen
suuntaan käyvät, mielipiteet neu­voston
viranomaisten keskuudessa,
sillä jaostomme on neuvostolaitok-sen
osa ja sille kuuluvat ne oikeu­det
ja velvollisuudet, mita varten
se on luotu.
Joko olet hankkinut
u u d e n tilauksen Va­paudelle?
— Onko mitään erikoisempaa sa­nottavana
vastaisesta työskentelystä
kansanvalistuksen alalla? — Tässä
suhteessa olisi paljon kerrottavaa,
mutta kun tiedämme, että työmaa
on tavattoman laaja, niin on paras­ta
olla vaatimattomana, oli johtajan
vastaus. Järjestämme parhaillaan
yhteyttä ujestien kansanvalistUsosas-tojen
kanssa. Kokoamme tilastollisia
tietoja kansanvalistuksen alalta.
Suunnittelemme työtä uusiep talo-nspoliittisten
nakököhtie)i lAnkätm.
men työtätekeväin luokkien sivi.
tystyo on luotava nyt ^
«eksi j a että- työtätekeväin/jS
en valistustarve o„ saatav
tetyksi._ Se vaatii tavattoman J
jon voimia j a varoja. Näit5 ji,
puuttuu kansanvalistusaialta h
SI näyttääkin työskentely vaikea!,
ta, mutta vaikeudet ovat voifetta
vat j a päästävä sivistyspäämääriiin
me. Politprosvjetti-toiminnan ala!.'!
pyritään nykyisin keskittämään vä
hemmistökansallisuuksien politpros
vjettityö yhtenäisten suuntaviivoja
mukaan erikoiseen politprosvjetti
byrooseen. Suomalaiset ovat tuoss
mukana. Meillä olisi tarvis nykyisi
suomenkielinen teatteri. Siitä h ;
kustellaan j a harkitaan parhaillaai
miten se toteutettaisiin. Keskuskii
jasto olisi ^samaten tarpeen kirjasti
toiminnaln elvyttämiseksi. Ehkä;
sekin voidaan saada aikoinaan, i
teutumaan. Lisäksi on työohjelma
sa paljon sellaista, joka cnnet
min tai myöhemmin tulee'näkyvi
vi^/jcn j „ •'..^npJHoT. iimKaan,
— Onhan sentään jo ohm
saavujtuksiakin s i v i s tystoimte
alalla, jos katselemme ympäriL
me elävään elämään — huomaö
välillä johtaja. — Meillä on <\
paus» työtätekeväin joukkojen pi
lue-, neuvosto- ja sivistyilefatei
Äsken alkoi toimintansa puoluek
kuskoulumme. Lännen työtätekevi
kommunistisen yliopiston suomal
nen osasto, jossa sivistysneuvos!
lamme on edustus, j a jossa opis
lee m.m. useita inkeriläisiä kursa
teja. Inkerin opettaja-opiston ki'
sit Hatsinassa ovat kehityksen a
sena korkeammaksi oppiiaitoksel
suomenkieliseksi pedagoogiseksi t
nikumiksi josta jo päätös on i
massa. -Sivistysneuvostomme ot
osaa tämän koulun toimintaan 1
luneuvost^n jäsenyyden ja adraii
ratiivisen kontrollin kautta ja o
tajavoimien lähettämisellä. VieM
muitakin saavutuksia, joissa o
taa-.uuden ajan sivistystyö. S
tysneuvostossamme olemme va
tettuja, että kansanvaiistustyö
tarin läänissä j a Neuvosto-Ven:
lä tulee onnistumaan yhteiätoi
nassa työtätekeväin joukkojen
valistustyön tekijäin parhainmi
kanssa, joka ymmärtää synty
tilanteen.
— Alkavatko Neuvosto-VeM
olevat suomalaiset opettajat js
jistustyöntekijät tulla mukaan
tystyöhön uuden ajan raem
— Tähän on vaikea vastata,
sen näyttää vn^ta todellisuus ja
ritettu työ. Tähiin asti on sa;
vana vain se, että SivL^tysflt
ton työtä eivät h . ole tukenee'
taja-aikanani.
V a i n osa nuorenipaa polvf
ollut myötämielisellä kanna-b
homme. varsinaiset mm
opettajat j a valistustyöntekija
kyllä toivottavaa j a suotavaa
opettajat j a valistustyöntekija
mukana. Viitteenä suhen
merkittävä muistiin Intenn
gogisen teknikumin kouluneu
ävoin kirje Inkerin Uionpon
estolle helmjk. 6 p-M, joss.'
koulvn opettajisto tuomitsee
Jan Työkansan Kommmnin
mvoreiken. Tuot
tuo avoin kirje hedelmiä
naan, sillä
^e tehdyn rosvoretken. 'Juui
avoin kirje hedelmiä t
. , sillä juuri nyt tarvitäs
ta. Pietarin suomenkielisen ;
tähnpoikaissivistyksen koh
seksi suuressa mittakaavasi
Ustustyön tekijäin keknudesia
lut läänissämme usesmpii
uksia koko kansalaissodin
Voi olla olemassa snomevi
iesken määräannä vain jl
taas: suora ja avonainen Ä'f
- KhT
On itsestään selvää-että fiuomenkie- vallan