Vapaus, August 19, 1954

              Siim Z Torstaina, elokuun 19 p. Thursday, August 119,
VAPAUS
U^Uäbfid Vor, 6, mi, AaXbotfzed
'i>'"tfcmä• • gJiMt• ff>ffif!•"ly-'Ift^ FKHt
CMQctfDqiMutineDt, OUa,wti. Pub'
ty* «ndBatiiiidaxs feiF Vivaiui
CamjMOj I^tS, at 100^102
Telepbooes: Bu». Office OS,
EditOTial Office06,4-4265- Manager
ELBokiL EaUorW.EUma.ia»mxig
tOAnmi Box «9, godbniy, Optarto»
AdHrejrtlslng xste» upoa appUcaUcaa.
fnuiVSHnmiAT:
:v 1 fk, 7i)o « kk. 9,75
V 3 kk. 225
1 «k, &90 0 kk. 4.75
Mitä manit sanovat
Se on vieläkin
Viime viikon perjantaina Jlmoitettiiii, että Canadan ja l^.A,^^
i neuvotteKj^^
1 jnissminnitelmasta. ^Samallansa
'isekseen kuulla'Canadan Ipllituksen^^^,^
n^St. Lawrence joen laivaliikenteen kontrollista/>s
£ Sanomalehtifiedoista,päätellen sopimus'ei ole vielä täysinJopul^f.'
|nen jä |^'b^| k<|si&a j)^l|tif9kin, vaikka-se onkin: tkipunut UftA:h<'.
^^o>Tämskaiseksi pai velijaksij epäilee suorittaa niin- su urta»Ganadatt
^^ttjjepifpettämistä f tunnustelematta huolellis
j^iderisiihen?suhtautuu.'Tästä syystä Canadan patrioottisia
-'1^
pullioen vahvistaminen, Xyt pitäisi jokaisen canadalai^cri/^mutta
^ i k c ^ s t i juuri kaikkien julkisuusmiesten, korottaa äänensä ja esittää
4iielipiteensa tällaista sopimusta'vastaan. Xyt on yhdestoi§t§, hetki
^ogyLsta puolustamaan Canadan oikeuksia, puolustamaan sitä, .että
Canadan meritien kontrolli — Suurilta Järviltä Atlantin valiamereea
j^hta^^n^elinlinjan kontrolli —^ säilytetään Canadalle. ''-f'^ '
* ' ^^Jbs viime viikon perjantaina julkisuuteen jsaatettu sopimus jää
^ p u l l i ^ k s i tulee se merkitsemään sitä, että canadalaisten t.4a^i^pien
'^älilfä kulkevat laivat joutuvat USA:n liikenne säädösten-alaisiksi.
"IIAEVIKJlISTA': AVCV-TABiOUSTA
ealgoo, fndo-Kiina. — yhdysval­tain
avunantotarjoutoen tukemana
Vietnamin haJUtu» (Ranskan nuk-kehaUitus)
pääUI tänään lyhtyä
yritykseen satojen tuhansien. pakO;-
laisten evainioimisek3l kommunistien
haltuun jäävältä osalte seuraavan 30
päivän aikana; eikä 19 kuukauden a i ­kana
kuten oli alunperin suunniteltu;
•USArn lähettlJäÄ Donald Heath an-tdlulkominlstcrtOlIe
nootin,
'isanotaan;' että "iJnjdysvaJtaln lialU-tus'
HALITiJA A N T A A ' Y J B T N A M IN
KAIXIT^raräEIXE KAIKKEA. KQH*
T I T O W J S T A ' A P I T A . evakuoidakseen
,ppl^joisen alueen . .,,.^Korostus Va-
«pauden) , ^ - , ,
' JTallaJnen ^Itielenkäyttövon -harvi-nkisCav
dipiomaattlslssa ^' asiakirjoiar
jsä ja se viittaa siihen, että ,Yhdy5val>.
lat el ole, täydellisesti tyytyväinen
Vietnamin-avustusvirkailijaln: tähän­astisiin
iJärjestelyihJn . . . — A P :n
uutlstieto ^lokyun 9. pnä.
Mr.
diontrealin ja Toronton välillä liikennöivät laivat voidaan .pakoittaa
iäyttätnään" miehistönään vain USA:n '•Wiley"-kanavan siirtolaisvir-llatli^
in hyväksymiä miehiä. Brittiläiset ja cana^alaiset laivat eivät
-{oj^^^gpaasti tuoda siirtolaisia, vaan voidaan ne palauttaa "AViley'*-
:|anayal(a^^tat f uottaarh
ÄisiDtf aiheutettu Ellis saarella ja toisissa US.^in satamissa,/)' \
f Yleisen mielipiteen nouseminen kyllin voimakkaasti vastusta­vaan
tällaista häpeällistäCansudan oikeuksien toukkaamIstavx'6i^^^v
jaada ainakin jonkinlaisen parannuksen ^pimukseen. Parlamentti-
'«dustajia on vaadittava nousemaan tätä ^'koesopimusta" vastusta­j
a a n . Canadalainen laivaliikenne tulee säilyttää Canadan kontrol-
,^ssa, vain canadalaisten lakien ja säädösten alaisena. Canadan par- _
femyntinbn; noustava :vaatimaan täysin Canadan kontrollissa olevaa
dirilxctä, meidän omaa meritietämme.
Lain kuoDut kirjain
f^^ime kesäkuun alussa, tuli tässä maakunnassa voimaan kaikcn-
.|aatjuisen diskriminoinninjVastainen l a k i ; jonka tarkoituksenaanko
ehkäistä se neekerien syrjin^tä> mitä pn harjoitettu eri paikoilla,Pntn-riossa,'
kun heitä ^on, l^j^jiäy/Jytty p^jvelemasta ravjn^tol^is^sa, hotel-
Jeis$ai;|)artii^eis§aym. y i
I r Mutta tästä laista huolimatta harjoitetaan tässä maakunnassa
fefekSrfen syrjintää monilla eri paikkakunnilla ja monistaa eri miio?
;jloissa,-kaikkein räikeämmin ehkä Dresdenin kauppalan seudulla etelä-
Ontariossa. Sanomalehti- ym4,tietojen perusteella voidaan totea, että
esun; mainitun kauppalan kolmesta ravintolasta o
jarjoittiiiastätneekereillejaVkanppalärt-häikki^ pärt^rililkfettä ö^at
jkieltäy^yneet p^Ivelm - i / ' i ,5 .
I Vaikka niaakuntahairituksen taholla on jo 'enneit'tätnan> lain
hyväksymistä" j a " voimpafi tulemista tiedetty minkälainen ttiJa^ie
Dresdenissä vallitsee neekerien syrjintään nähden ja vaikka siitä-on
£en jälkeen ollut jiukni^ia uutisia Toronton ym, paikkakuntien sano­malehdissä^
ei niaakunlahaUituksen taholta ole tehty kerr^^gaJin-^^^
.|ään tilanteen ennalleen jatkumisen^johdosta;^^^^^^T
: Qfnini kauppalan ylcisoä^p^^
maakuntahallitus ei halua tehdä [kerrassaan mitään tämän lain mää- -
räysten käytäntöön sovittamiseksi ja nyt kun on kulunut jo kaksi ja
puoli kuukautta lain voimaan tulosta näyttää todellakin si
ytämätkäsitys on oikea koska hallituksen taholta ei ole ryhdytty:mihin-kään
toimenpiteisiin. 1
I' ,Tämä asia osoittaa meille oikeaksi sen vanhan^ väitteen, että
,|ielkkä jonkin lain säälämlnen ei yksistään poista niitä/fcpli^kÖ.litia,
loideii poistamiselcsi laki on hyväksytty. Sitä varten tarvitaan, teho-
Jcastajain noudattamisen valvontaa niin viranomaisten kuiii kansankin
taholta. Usein tapahtuu, kuten on ilmeistä tässäkin kysymyksessä,
i^ttä viranomaiset ovat kuuroja ja sokeita. Sellaisissa tapaiijisissa on
Edistysmielisen kansan velvollisuutena ryhtyä sellaisenj
jluksen harjoittamiseen mikä saa viranomaiset kuulemaan ;ja näke-
;määftV J a sellainen Joukkotoi näyttää olevan tarpeen'myöskin
tässä csiassa.
Atömipommikokeet
j : i M a r s h a l l - s a a r t e n (Bikini* ja Eno\vetok) asukkaat ovat esittäneet
j Y K i n anomus\'aliokunnallevVastalauseensa sen johdosta, että Yhdys-
; 'vallat toimittaa jatkuvasti iaarten alueella atomi- ja vetypommiko-jkeita
siitä huolimatta, että alue on Y K : n jatkuvassa hallinnassa ja
^Yhdysvalloilla on siihen nähden vain Y K : n hallintovaliokunnan
Myöntämä hallinto-oikeus. V Kokeiden aikana ovat asukkaat menettä-
•neet suuret määrät omaisuutta, rakennukset ovat tuhoutuneet Ja ih-anishenkiä
on jatkuvasti vaarassa radioaktiivisen säteilyn takia.
: f Saarten asukkaiden anomusta on 'Neuvostoliitto tukenut Yhdys-Äralloille.
esittämällään nootilla, jossa sitä kehoitetaan lopettamaan ato-
•mipommikokeilut ja suorittamaan korvaukset vahinkoj^a kärsineille
ilasukkaille. 'Marshall-saarten edustajat, joita Y K : n hallintovaliokun-
Jta on kuullut..selittävät olevansa levottomia kokeiden takia, koska
jkaikista laskelmista;huolimatta ei ole voitu estää atomisäteilyn bsu-
[mista asuttuihin saariin.
J '.Millabista vaaroista tässä on kysymys, selviää japaniraisten
ilääkärien lausunnosta, jossa selitetään, että atomisäteilyn j a ; tuhHa-isateen
kohteeksi joutuneet japanilaiset kalastajat "joutuvat dltmäan.
{sairaalassa li)—2Ö vuotta. ' * ^ '
; Entä Yhdysvaltain vastaus? USA:n edustaja. Y K : n hallinto-
{neuv&'töba'selittää,s että Yhdysvalloilla on l^tä
{alueen asukkaille kuolemanvaaraa merkitseviä kokeilaf'ja ettii on muka
J''typerää" esitääkään kj'symystä siitä, ovatko kokeilut sopusoinnussa
«YK:ii rauhanomaisten tarkoitusten kanssa.
•^^^ 1^ (trustee-iShip)
koskevassa kohdassa, että järjestelmällä pyritään kehittämään
iiallinta-alueiden asukkaiden poliittista, taloudellista, sosiaalista ja
{sivi^jfksellistä edistystä ja. ^'rohkaisemaan kunnioitusta inhiniillisiä '
i|oikeuksia ja perusvapauksia kohtaan, rotuun, sukupuoleen,' kieleen
«tai Uskontoon katsomatta." . '
j «Marshall-saarten asukkaat ovat vaatineet heille Y K : h periiskir-ijassa
taattujen inhimillisten oikeuksien ja perusvapauksien ^ tur\'aa-imista.
Heidän anomukseensa antamallaan, vastauksella on \Tidys-
(valtain hallitus osoittanut, että se ei kunnioita ihmisoikeuksia j a että
{se aCilhies^i rikkoo f K : h peruskirjaa, sen kirjainta ja henkeä*vastaan.
Suomen selluloosan
tuotanto erittäin
korkea tänä vuonna
Helsinki — (SS) Selluloasän tuo­tanto;
oli viime vuonna ;1,131,000 • ton­nia,
mutta nyt on päästy ensimmäi-
«en puolivuotiskauden aikana jo 736,-
000 tonnI.tn. Viime vuonna oU tuo­tanto'
tammi-^kcsäkuussa .vastaavasr
tl vain 534,600 tonnia. Tänä vuorma
saattaa kokonaistulos nousta suprem-maksi
kuin sodanjälkeisenä huippu­vuonna
1851, Jolloin se'Oli 1,382,900
tonnia. Vuoden 1938 tulos oli vielä
suurempi eli 1,471300 ;*onnia;. mutta:
tämäkin voidaan nyt hjrvässä tapaukr
se3sa ylittää.
Sanomalehtipaperin . • tuotanto ' oU
nyt ensimmäisenä puollvuotiskaute-;
na 220.800 tonnia. Tulos - on viime
vuoden vastaavaa tulosta --vain,muu­tamaa
tuhatta tonnia' suurempi. K u n
koko viime vuoden tulos nousi hjrvän
loppuvuoden ansiosta -,.447,300 ton­niin,
on loppuvuoden tuolksen olta­va
nytkin alkuvuotta parempi, mi­käli
tulos aiotaan ylittää.
* Miiuri paperin'; tUotanto'-on -sitä-vasioin^
iislttahiuuslen tehtaiden Joh-dostaV
nb'ussut' jjnrkästi/ F^iiolen vuo-
^eh' tuotanto »on nyt •182,360 ftonnia
oltuaan vllriiö vuonna väin ;126',700
töxinla;: koko -viimevuoden ;'tuotah-tcmrae
<^1L' 2C6,'800 tonhiä, millä täi­sellä
on suurin piirtein myöä kaikkien
aik(5]en> ttiotetitoennäiyks^nme; Tä­mä'
ennätys tulee 'nyt roimasti ylite­tyksi.
'
^Rauhansopimuksen ,
tekoa NL: n kanssa
ehdotettu Japanissa'
Tokio. — Kolme japanilaista; par­lamentin
-Jäsei^tä on hiljattain pa­lannut
kotimaahansa .yierailumatkalr
ta Neuvostoliittoon ja KilniTan. He
vakuuttavat, että Japanin täytyy
aloittaa neuvottelut Neu vo^oliiton
kanssa; rauhansopimuksesta, jotta
voitaisiin, lisätä ko. kahden maan
vaLsta kauppaa.
Nama kolme vaikutusvaltaista hen­kilöä,
joista yksi kuuluu pääministe­rin
, ryhmään, sanoivat, ,että Japanin
tulisi tehdä kauppaa Neuvostoliiton
ja Kiinan kanssa samassa määrin
kmn Britannia Ja Ranskakin. .
; Samalla kertaa Ilmoittaa, Japanis­sa
ilmestyvä englanninkielinen lehti
"Nippon Times"," ettäV.Japani aikoo
kohottaa Burmalle maksettavien, so­takorvauksien
vuosimaksujen maäraä
Indoneesialle ja Filippiineille mak­settavien
• sotakorvausten kustannuk­sella.
Lehti kertoi Japanni ulkoasiain­ministeriön
ilmoittaneen^ tämän toi­menpiteen
olleen osoituksena Japa­nin
"vakavasta päättäväisyydestä
parantaa suhteita aasialaisten - naa­puriensa
kanssa."
(VS) iTitltafcfn ksin anftftta-laiti
» ttaeaäo m vfjöaie'.aOMoa
poUlttlMtcD ffppfofdcD V.Vlitfys^
vallabrailfaln luimfnvällM^
TOvaftaM' icolidistaiieittm
kojen Kuri»f-iBka, ruÄtiuton la-
Tolo on raptnul vaitameraniakafs-fen
äiptanaaiUm nidtaan i^Otin
maapallon 'kalkilla kalmOfa^ '(af
kopuolincn tatUkaOUa^^ lobt^
~ van fta^oKen pofitlmaan.,^ottko^kjr-
BymyksMsä vafn^ pttkSuiapnjJjsKt-'
tornien "onnefim yikUetOiiuaii^
ininen" vai olisiko 11S^;n
nlkoimjDnikan vUinealkaisen ,|wt;
jnftslarin yiUeydessä eidttävä'*^-
litysfä^^n Ja senranksen |Bmne-tiuta
laisia. Tanitaanikfä. atoioä^
taan sifanäys amerikkalaisen dip­lomatian
toorriDupUn edesoitta-mnkdin,
kan syy on Jo selväoä
«d'e83amme — vasfoinkäymlstca
ryöppyyn ei ole missään tapank-sessa
syynä sattoma. eUei sellaisek­si
halata nimittää USArn nylgris-fä
ulkmnlnisteriä, mr. John.Fos-ter
Doliesia;' miestä. Jonka virka-fcaasl
on ollai taloksiltaan syn­kempi
kuin ainoankaan ametfk-
: Italaisen" alkoministerinmllloi|i-liaan
ailcaisemmfn, Ja mielien^: Jota
" mooan tanslcalainen lebti 'hieman
ilkeästi loonnehtU "dkopolitiikan
voimaiUJafcsi"/
S O D A N K A U P P A M A T R V S T A J Ä .
M B . D C L L E S
Kun maailma huokasi helpotuk-siesta
radion singotcssa eetteriixi-TiJli
se:sl"-käskyn Indo-Kihxassa, oli iok-iseenkin
Jokaiselle maailmantapahtu­mia
vähänkään seuranneelle ihmisel­le
selvää, ettei rauhan tulo: ollut ^ai­nakaan
mr. Dullesin "syy" —/siinä
määrin innokkaasti tämä hymyile­vä,;
kakkulapäinen Ja harmaatukkai­nen
Cvieläpd lisäksi tunnetusti us;-
konnolUnen). vanha herra oli .työs-keimellyt
ei vain sodan; jatkamiseksi
Indo-Kiinassa, vaan sen laajentami­seksi
aluksi Kaakkois-Aasiaa ja ajan^
mittaan ehkä koko maailmaa; kos­kevaksi
yleishävitykseksi. ^,
Kun kuluvan-vuoden.alussa ensim­mäiset
epämääräiset huhut tulevas­ta
Geneven konferenssista lennähtfri
vät, liikkeeUe," el mr. DullesepSrÄJ'
nyt' hetkeäkään kääriessään hihatta
ja ryhtyessään tyiJntämäan torpee^
doa putkeen. Hänen ijo siiherikin saaJ?
ka kiitettävän vilkas toimeliaisuu­tensa
sähköistyl • äkkiä pähaaeniilis^
tavalla tavalla, TaminlkuUssa leri^-
nähteLvät Jo ilmakehään haneh
suuret valtlomlespuheensä,;'joläta;'Ö
puuttunut: vsellaisla^v^sanontoja.kiläi
. "vapaa maalima" ja ''torjUntahyok'^
käys". Aitoamerikkalaista k y ^ i l l i*
syyttä meidän lienee klittamlntenseui
raavista, tcdelia;opettavaisista sahoiS:i
ta • V jolSsa Dulles selvitteli", maapallo^;
mitäixnerkillisimpiä keksintäjä, suun­nitelmia,
juonia ja vaatimuksia. N i i ­tä
tuli «atemalla ;— ensTn; oli lähe­tettävä
amerikkalaista pommitus- ja
kUlJelÄabf|moi?toa indo-KIinaan, sit-*
ten ol{;'^t{^^tetteva^^^: n FUippli-:
neillä''8ijti|tseyisräy^^: a
lentotukilcohdi&sä. koulutettavien i n -
dokiinalalsten lentäjien opetusta,; jot­ka
olivat. -vannoneet. sotilasvalansa
ranskalaisten'^'riiicit^Uef 4
keisarille. Bäö baiBft »tten oli perös-i
vilalÄaa^^jö sana, »Johon Dulles
myoheinmässä vaiheessa* kiintyy ko-i
vasti.' Oif^selvää/ 6ttei tTSArn -sovi
mennä hiihkänaa'n' IndoKlinaan' kuin
— suotakÖMi^linitaiair, vertaus.'änt«k4
si — kuin sika-vatUkossa-JSiksi heltr
taa mr^:DÄllesv:iImaani^uuden• tun­nuksen
indc-Kilnari: sotaxjn ^^Ican-'
samvälistettavä". Ja ^vaikka ajatus
onkin jo suoraan sanoen haudattu
PanmunJomissa^^Äorean multiin^ ei
toimelias. uäkoministerlfnme väsy' an--
tamasta sille tekohengitystä — on-r
han se sentään loppujen Jopulcsi^i-:
noat keino,; inilläilfhdysvallat 3 saavat-iskettyä
pitäväri ^otteeji. Inöo-Kii-nan
sääreen . . . . „, ^,. r '
Aluksi mr.-Dullesr kiertää vain pu­humassa-
IHätf kertoo ;r^dysvallof^
olevalle ulkolaisten sänomalehtlQiles-ten
klubille, että'IndbKiina on'*"Srh-dysvalloille
' eUntaxkeä''.: Puhuessaan
myöhemmin .^maaliskuun lopulla
Yhdysvaltain edustajahuoneessa' hän
saattai Jo täydentää esitystään tutus­tuttuaan
sillä .välin pres. Eisenhower
rm "strategisten r raaka-aineitten
luetteloon": isiinpä kongressi sai hen­keään
^-dätellen kuxiUa, että Indo-
Kiina :olf-färkeä "vapaan^raaäil
puolustamiseesi", koska ; se saattoi
tarjota :''Wölfraipia, kumia Jaihmla-reservejä:^".-
Näiden '"jvapaan maa­ilman"
.voltonedelly tysten keskinämen
järjestys lienee luonteenomainen mr;
Dullesin ajattelutavalle . . .
SamaUa^^.;^kun-heitti esiin innoitta­van
'j^n^äiksensa - ."torjunta hydklcäykr
Säy^efetä'', paljasti mr. Dulles Lan-si-
K^cpjtn hämmästeleville katseil­le
^ myös^^suuren?' aikaansaannoksensa,
suimni^eUnan''-"^akkol5rAasian so^
pimukseksi'^,'.Tämän-suurtyönsä ve­tovoimaa
lisätäkseen hän oli kehitel­lyt
i i l l e naseva» lybennysnimityk-senkln
— SEATO. J a tästä SEATOs-taoU;
suunnitelmien mukaan tuleva
todellinen Jymymenestys, E
markkinoilla:^. .
: Siitä; ex tullut. Ilmah minkäänlais­ta
ilk^den häivettälcään voidaan sa-
,poa; että siitä' tuli Jymyvastoinkäy-
:'taiinen. Ensimmäiseksi pääsi: SElATOn
"cnnesta osalliseksi 'Ranskan yleisesl-tettava
"kansainv41inen. lennosto",• .kunnan päällikkö kenraali; K y . joka
joka pitr aseteft^Simakriäigän s a n ^ — . - - . . - ^ — ^ y - —
sen Bao Dain komentoon. . . ' "^"^
Askenmainitussa-i; ;)^^ ^unnitelmassa
4|WashingtonIS5a:käyde$sääin sai kuul­la
otteita tästä'^maailmaamullista^
vasta »pimuksestäivÄeaktlota-luofe-;
hehtinee-parhaiten N^?:York:T1^^
in tote^us: "kenraali teki jatku­vasti
tännokkakk'.-vastaväitteitä
Jätämme tässä-yhteydessä hlenotunr
teiSesti päättelemättä; merkitsivätkö;
nämä tarmokkaat vastaväitteet ehkä
aitoransk^aisin kädenliikkein koros­tettua
"EI":tä-. . .
Ranskan'lehdistö oli seiisi jaan erit-
^täln: suorapuheinen. Oikeistosta va­semmistoon
saakka — muutamia
;amerikkalaisten -ostamia^ yksittäisiä
netfspapereita Juloiunottamatta —
•nekarjuivatlotsakkeiasaan julki va­kuuttavan
:;huutonsa:- " E I " VanhoU-linen
t Prenc-Tlreur :<v:eläpä v vihjaisi
ilkeästi; että Ranska olisi helpommin
pakoitettavissa antamaan siunauksen^
sa natsikenraalien'Johtamalle Euroo^
pan-anneijalle kuin "kansainvälistär
mään" Indo-Kiinan sodan, "josta
Ranska oli -^Jo^maksanut'niin paljon
selcä;rahassa että veressä . . ." Ken­raali
de ^Gaulle lausui pidättyvästi
ihmettelynsä, olisiko Ranskan ehkä
vielä imentävä sopimukseen, .jossa
"amerikkalainen vylipäällystö mää-raä,
miten Ranskaa on puolustetta­va,
väi onko sitä puolustettava yli­päänsä
ensinkään,"'
• Englannin lehdistön kanta oli suun­nilleen:
sama; mutta merenkulkija-kansan
tyyliin vähäpuheisempi. YlMi
jos toinenkin , toittilämen . lehti ^ i l ­maisi
aavistuksen verran kiusaantu-nesna
mielipiteekseen, että mr. Dul­lesin
' o l i s i parasta 7 unohtaa niin
iS®ATO,Indoik:inan sodan "kanisain-välistäminen''
;kuin .rtorjuntahyök-kayksensäkin";-
mutta ilmeisesti suu­ri
-The- Times tunsi• sittenkin parhalr
ten ulkoministerimme. 'Se kirjoitti 8.
Euroopan väidlulni
kafcsiiifcertaistuimt
100 in^iäsn aSkans
FiuOA. Maailman väkiluku kas»
vaa ^nyt n. 30 miljoonalla henkHöUä
vttodessav Ilmoittaa Ranskan vältton
Ote5totölmistQ.;MaalbnaB3a on.nykylr
sin SÄÖ-mUJ.: ihmistä, määrän oltua
V. '18»,TfJ.l60 miljoonaa. Buroopan
Väestö bn.ikaJttinkertaistunut vjimek-dkuluneiden'^^
dan' vuoden aiic^^
Neuvostoliiton väkiluku ixelinker-taistuhut
ja Pohjois-Amerikan kuu­sinkertaistunut^
Uusia rautamalmi-
,lÖ3ftöjä Kiinassa < ; ^
> FäuÄffl-^^iroImtin' 12^ 'pHä tledoj-:
tettUn, että -Ansanin alueella Koil-lis-
KiinasSa on löydetty, rikkaita rau-tamalmivarastoja.
Uusilla löydöillä
on hyvin suiuri merkitys Kiinan ;me-j
^alLtuotannon keliitykselle.
SITÄ
PXTXKOON U U O I ^ irSESTXXN'
Kello oli 2 Jälkem musen yön. Kir.
JalUja väicfi. olevan väcykslssä kir-joittaes6aän'^'
roinaanla.
"Kultani, ^tule Jo niddnunaan",
nol hänen' vaimonsa. ,
"Ea". sanoi Mrjallija. Nätti tyttö
on ryövärin käsissä: ja haluan pelas­taa
Jiänet."
' "Kuinka ya|iha tyttd on?" . ni
"Kahdenkymmenen." •
.'^Sammuta sitten^; lamppu Ja tale
n i i k k u m ^ j jsiUä onhan trttö jo s i i i ^
iäs^,ett^oit puolustaa fits^äkn,"-!
K U K A A I £ O I
' ,:"KöuiehaiiKfljaViJsanöI äiti-pikku. .
tj^tölleen;^ "kun olin'^niln pieni kuM"
8lhäldii;-'tä3^ ininuh:tehdä mitä ais­tini
käski jäi ktUI'hän oli ^pikkutyttöä
pnä huhtikuuta suoraan, arkisesti Ja täytyi hänenkin, tehdä mitä hänen -
kuivasti, ettei "sotilaallisesta inter- äitinsä käskt"
'1
strategisia
Idässä:
fiuunmtelmiaah Kaukoi
f "Strategisesti katsoen ovat Y h ­dysvaltain
edut tällä alueella kiitin
teästi liittyneinä ns. "saarien ran-;
nlkkoketiunn". Tällä ketjulla on
todellisuadessa kaksi mannertukl-kohtaa.
Pohjoisessa Manner-Ito-.
rea Ja etelässä, kuten me toivom­me.
Indo-Kiina . . . "
.Tuo sana "toivomme" on koko Dul-,
lesin vin 1954 politiikan ymmartami^
sen avain. iLausunto sellaisenaan
osoittaa paljastettuna — ja omalla
suulla—^ Yhdysvaltain nykyisen, por
litukan koko häikäilemättömän. imrf
perialistisuuden;' Dulles myöntää
avoimesti olevansa: luomassa Jotakin
sellaista kuln"Amerikkalainen maa»
ilmanvalta" ija rivien valista vilah'^
taa ivallinen hymynillle, Jotka anta*
vat hämätä itseään lausepairsilla"va-.
pauden puolustamisesta" Ja "rauhal­lisesta
-väestöstä, joka; pakenee - komr
munisteja". Kysymys on siis Tuki^-"
kohdasta, Isolla alkukirjaimella kir-r
Joitettuna. ^
Tämä "toivomme tukikohtaa"-pyr-lUmys
syrmytti sitten scdan kauppa­ratsumme
aivoissa kokonaisen leegion
ventiostaiilndoMKilnassa voi olla pur
hettakaan . . ."
Mr. Dulles on kuitenkin amerik­kalaisen
•optimisnUn-läplt^
Hän ei voinut vieläkään käsittää,
miksi hänen ^evä veirflöylysuunni-telmansa-
^sal -Earoopassa niin viileän
vastaanotan: Hän päätti lähteä omin
silmin — ja-fiuin^^^^^-^^ t&emään tutta-j
vuuttav tuon -merkillisen ; maanosan
kanssa: Eräänä kevätaamuna tiesivät
amerikkalaiset lehdet kertoa, että
heidän iäkoministerinsä lepuutti her^
mojaanxkalastelemalla isoja saaliita
Ontario-järvellä. Todellisuus oli kui­tenkin
tässä tapauksessa tarua Ihr
meellisempi,. sillä • mr. Dulles ei ollut
kalastamassa .ko. Järvellä. Hän pyy­teli
• Euroopassa paljon . suurempaa
riistaa . . .
Hänen -saaliinsa, jäi varmasti l a l -
h^mma^ kuin. mitä se Ontario-Jär-.
Veliä olisi voinut olla. Siitä hetkestä
saakka kun hän astui koneesta Oroy-donissa;
oli 4»änen polkunsa orjan­tappurain
peittämä. El ainoatakaan
menestystä, vain pelkkiä: vastoin­käymisiä,
kääntyneitä' selkiä, ruo­kottomia
sanomalehtiklrjoltuksla. E n -
slnunäistä ^kertaa historian aikana
diplomatia .sai- vastaansa ei vain u l ­koministerit
Ja lehdistön, vaan myös
yleisen . mielipiteen. Ne niinsanotut
rauhan puolustajat . . .
Jilr. DuUeain: kohdalta hänlen. >Eu-roopan-
matfcMJsat-; päättyi täydelU'-
seen knock-öutUn. "UlkopaUtiikan
volmailijav makasi kanveesilla'Jä otti
lukua pitkälti yli kymmenen. Kun
hän vihdoin nousi Pariton kolut­tuaan.
Jälleen lentokoneeseensa; jonka'
"Vai niin"., sanoi Hilja. '^Kukahan,
tämän vhunimipelUiron' oikein aika-'
nut?" T . •' '
Vaalealla naisella
|10 km. tiiubia
Hiukset ovat meille suureksi vai­vaksi.
NUtä pitää .pestä, kammata,,
haitjata,''leikkatrttaa;?,-pennane
Ja värjätä. INykyään voi ostaa auton-»
sillä.rahalla, minkä hiuksiaan huo­lellisesti
hoitava : nainen kuluttaa nli- -
hln kolmessa vuodessa.
:iJa••• kuitenkin ''ihminen• murehtii
katkerastiisitäi jos tuo, vaiva otetaan
häneltä pois, toisin sanoen sitä, että ^
hän tulee kaljupälseksl.
Englantilainen' fysiologi, tohtori
Wlthof 'on tutklnuC huolellisesti ih­raisten
hiustenkasioiar.Nafeen hiuk-set
painavat keskimäärin 300 gram­maa
(luku vaihtelee tietysti suuresti
erilaisten muotivirtausten • - aikana).
PunatukkaisiUaionäioin; 88.000, rus-keafukkaislUa
i09,000 'ja vaaleatuk-kltfsilla
140,000 hiusta.
Hiuksen ikä, oh'noin 3—4 vuotta.
Hius kasvaa :2-r-3 .kyinmenesosa milr
limetrlä vuorokaudessa, inutta mies­ten
parransänki kasvaa samassa ajas­sa
: 4—5kymmenesosa millimetriä. -
Hluk^etjasvavii^xiopeänmiln kevääl-
IDÄN JA U^NNEN
TUOTTErOEN VÄLINEN
KILPAILU LISÄÄNTYY
-'Onfarioäa on syytä olla ylpeä monista luonnonpaistoistaan. Joista noin :
'.175 mailin ^päässä - Torontosta oleva Algonquin on suurin ja tunnetöin. <
• Algonqnin: Parldn , uusi museo . (yllä) .on-itäysin..:modemi Ja :hyvin
'.miellyttävä kauniine lintuja, eläimiä, kaloja.Ja puiston kasve^ esittä- '
V viiie kuvineen. 'Tämän vuoden aikana on tässä museossa käynyf^noin
20.000 henkilöä.
kaan, kal^)^Mänen>oOTlssa«ms^^ ijapäl^l noin 35
sanat, JoiKa"^anskklälh-fe {:'sänomj^*^^ ^ jgssä i
16hti Combät oU ystävällisesti huu^a::
nut hänen ^i^räänsä? huhtikuun v^l4^
pnä julkalsenoassaän avoimessaivkir-
Jesssä "Mr. DuUesme": • /y'
"TäM betkeim meistä näyttää,
herra ministeri, . että maittemme
V välille on noussut vakava ymmärr.
tämyksen puute Ja' etUl se kasvaa
päivästä: päivään 'meidän molem-
: pien vahingoksi. Asia on nimit­täin
niin, ettei ole hyvää politiik­kaa
vaatia Uittolaisiltaan täydel­listä
alistumista mnottaa - Iiänet
vasallikseen, asettua hänen maa­hansa
kuin Johonkin kauppahal-
Uln Ja nähdä hänessä pelkkää
, . valmiutta. Jonka arvo määräytyy
sen pemsteella, kuinka tottelevai­nen
tuo liittolainen on . . ."
Mutta mr. Dulleshan el ollut saa­punut
r.urooppaan ; opiskellakseen,
häneni tiensä : oli'kuikeva edelleen,
n.in — tappiosta tappioon.
(Jatkuu)
Tri iWltijof i bn-jmyös todennut, et-..
itä' kuni-harpiaalijiua; putoaa, voi ti­lille
aivan' l^vin kä^iaf uusi, nuorek-
'kaamman värinen.'.''* '
f4T*jWoppalalset;alkavat;-tulla kal-
'jitpäi^si 35 ..vuodrä Iässä. 15-
20; -vuodeni iässä r ihmisenTpäästä pu- :
.toaa/^asln 40 hiusta yiicrokaudessa, 20. •
-^0>"^<öeh'iässä-90. hiusta-rjä 50—60 '
Vuoden Iässä, 200 hiusta — mikäU nii-tä-
enää cn jäljellä.
NalsiUa on keskimäärin 70-80 ki­lometriä
hiusta pääsään (luku on
jälleen riippuvainen muodista), Useil­l
a , vaaleatukkaisilla ^loitaetrlmaärä
nousee (Jopa llOeen!
Kävelleen valaan
kivettymä löydetty
Tokio; — Kivettynyt Valas, jolla on
yhdeksän Jalkaa ;^Ja jonka ikä aXf ,
violdaan'20 miljoonaksi vuodeksi; oo
löydetty .Esashista Hokkaidosta, J#
ka on Japanin pohjoisin saari. Nyt on"
löydetty -^nslmmäinen; kerta tällai-^
nen jaloilla varustettu valas, ja löy-"
td vahvistaa aikaisempaa teoriaa, et­tä
valaat ovat liikkimeet myös maalla..
Kivettymää näytettiin kansainvä­lisen
valaskonferensshi aikana To­kiossa
heinäkuun loppupuolella.
— •' ' ' 11!
PÄIVÄN PÄKINÄ
Muotimaailman kuulumisia
AVashlngton.— Tuotteiden välinen
sota saattanee pian puhjeta. Yhdys­valtain
ja Neuvostoliiton väliUä. Näi.
den\uotteiden Joukossa eivät ole a i ­noastaan
sadat kotitalousesineet, mut.»
ta myöskin esineet sellaiset kuin far-mltraktorit.
perheautot, "^^televisioapa-raatlt
Ja kilpailuun saattavat Joutua
myöskin musikaaliset komediat jne.
Tämä taistelu jouduttaneen käy-inään
30 taikka useammassa niistä 77
kaosainvällsestä näyttelystä 'ja näyt­teille
asettelussa^ Joita nyt suunnitel­laan
järjestää kaikissa' osissa maail­maa
seuraavan 12 kk. kuluessa idän Ja
lännen Joutuessa taisteluun mark­kinoista
Ja kulttutuln etevämmyydes-tä.
Presidentti Eisenhower on'asettunut
johtamaan yksityisen yritteliäisyyden
tässä kilpaUussa käymää taistelua,
pyytämällä senaatilta sen Icäymlseen
$5,000.000 rahaerää. Senaatti onkin
esityksen hyväksynyt suuren y l i 2.000
miljoonaa käsittävän varojenmyönny-tyksensä
yhteydessä. ,
' New: äampshlren•republikaaninen
senaattori /Bi^dges, varojen, myönny-tysvaliokunnan
puheenjohtaja, käyt­tää
tässä yhteydessä itsekritiikin t a ­paista
sanontaa että "Setä Samuli on
monien viimeisten kansainvälisten
näyttelyjen Ja näytteilleasettelujeii
yhteydessä esiintynyt huonosti eduk*r
seen 'toveri Ivanaan verraten' 'VSeni
Bridges on varma että monet tehtaUis
Jat ovat halukkaita lähettämään tuota
teitään näytteille eri puolille maail»
maa. '
Yhdysvallat tarjoaa 7
miljoonan korvausta
vetypommin tuhoista
Tokio. — Kydön uutistoimisto 11-:
molttaa. että Yhdysvaltain h^lituat
on tarjonnut miljoonan dollarin suu­ruista
korvausta niistä vahingolstaV
jolta Japanilaiset ovat kärsineet B i - '
kinbi vetypommikokellujen johdos-:
ta. Tarjous koskee niitä 21 kalasta-
Jaa. joiden alukseen satoi radioaktli-'
vista vetypommituhkaa. Kalastajat
Leht'emmö tk. 13 päivän nimierbssa
oli uininenv jossa puK'jttiin siitä uu­desta
naisten muodista minka-parusi^
lainen''^muotipomo Christian Dior on
säätänyt ^kaiken maailman naisten
nouda'teJ ta vaksi. Dior on se sama
iheppulij Joka seitsemän vuotta sitten
sääti .^äytkntöon sen "Nevv Lcok"-
muodhi vnjlkä' on sen Jälkeen suurin
piirtein'ollut käytännössä. Luonnol­lisestikin
^siihen on '.vuosi -vuodelta
tehty.: 7 kap;enlaftluisfamuutoksia ja
lisäyk^ä.. sillä pitäähän^ kuosien suun-nlttelUatn.
V' ivaätet;^^ ja
-kaiippiaJk^en^ myöskin elää^! Ja sitä
lihavainmin ,he: yoivj^^.eläa niitä^^^^
heämmi%'ija\useammijn tehdään kai­kenlaatuisia
'Piuutoksia..naisten vaaf
tetuks?en..:,- ., ,,
Nyi O:9r.on:.määrännyt naiset; jäl­leen'muuttamaan
muptiaan.; Hänen
'salongissaan oli muutama viikko sitten
näytteillä tämän uuden muodin mu-:
kaisla: naisten vaatteita ja ne: olivat
minua" mielestäni;; piru vieköön^' r u ­man
näköisiä vaatteita niin kaunii­den'
kuin rumienkin naisten kannet­tavaksi,
sillä monsieur- Dlcr oU pltä-loyt
mallinaan' niitä ; lattearinfalsten
halaten pblfckypukuja.' mitkä olivat
'käytännössä 'l920-luvunvjazz-kauden
aikaida; joissa efilrnennyt sen parem­min
ritinatkuin lanteetkaan. Ja vyö-r
Joutuivat sahraalaan Ja heidän' saa-'
Uinsa tuhotuin. '
kIn.oU'laskettu. jnlkäU sitä käytet­tiin
lalnkaan^Jonnekin lanteiden kdäi-dalje;;,.-
Ikäänkuin tynnyrin pyöreimr;
utSA kötidan vianteeksi. Niin, sellaista
Tj f«ätiidtl[a monsieur. Dior nyt tarjoo kai-
% Sli?*iy::4^';'i'.>':.";^v'-';:"
ken maailman'naisille. Hyi soikoon!
Vaatetustehtailijain kannalta oh
tämä, uusi muoti kerrassaan tervetul­lut;
Sillä . entisen muodin mukaisia
naisten pukuja e l e l e helppo saada
pienillä muutoksilla uuden muodin
mukaisiksi, mikä merkitsee sitä; että
perheen ; varoista on emäntäväelle
hankittava' uusia ja tämän huUun
muodin mukaisia vaatteita. Monsieur
Dior on pitänyt huolen siitä, eitä en­tisiä
vaatteita ei voida muuttaa uuden
muodilk mukaisiksi vähäisillä poista-;
•mlsilla, Usäykslllä ittii. toimenpiteillä,
kuten ennen cii ollut asianlaita muo­din
hiukan muuttueaisa.
Väatetuskauppiaiden ilmoitetaan
myöskin 'Olevan mielissään tämän
muodin, muutcäseii johdosta sillä se
merkitsee heille myyntien lisäänty­mistä.
• Joka vuorostaan merkitsee
voittojen lisääntymistä,' ' •
Kaikkien kauneuskäsittelden n i ­messä
olisi kalkkien. nUn, miesten
:.kuin naistenkin, vastustettava tämän
•uuden muodin l^äptäntöön cttazillsta:
Muistammehan surullisen kuuluisat
kurelilvlt. Joista lienee päästy suiurin
piirtein eroon, vaikka onhan kaiken­laisia
liivejä yhä edelleenkin käyjtän-nössä.
Mutta ne.henevät .vähemmän
vaarallisia naisten terveydelle kuin
varhaisemmat. Nyt monsieur Dior
tarji aa- naisille todella terveellistä
pukeutumismuotia Ja jos se tulee käy­täntöön
niin -terveydelliseltä kannal­ta
katsoen ei kenelläkään liene mii
tään sitä vastaan. ) •
• Ajatelkaahan, että otamme tyhjän
säkin ja leikkaamme sen umpinaiseen
päähän reiän niin että säkki voidaan
pudottaa f: kehon päälle. : -Sellaiselta
Jotkut kuvat tästä uudesta muodista
näyttivät. Luonnollisestikin pitää sä.:
khi yläpään; tienoille tehdä reiät
myöskm käsivarsien ulos säkistä työn-itämistä
varten. Sellainen mekko ei
todellakaan ole missään mielessä kaU^
nls -rfmutta mlläll terveydelliset sei­kat
ovat kysymyksessä el kenelläkään
pitäisi blla mitään sitä vastaan tntiis-tuttamlsta.
Ei mltl^n ampiaisvarta-
.loa kireälle vedetyn vyön avulla eikä
mitään : keinotekoisesti : korostettuja
rintoja. Terveydelliseltä kannalta
katsoen tämä muoti olisi siis perin
hyväksyttävä — mutta me peliääm-
•me että tämä muctl ei-tUle käytän­töön
sen «erveydeUisten näkökohtien
tähden vaan ykshtkertaisestt sen täh-
Me toivomme, että naisilla "olisi 6Iinä^ den, että 'muoti oh ny t sellataen" - -
määrin Itsenäisyyttä näissä muotiasi- mlkäU nalstien maalima tulee täiöäri
oissa, että antaisivat mOiudeurDlorin uuden muodin otaaksumaan;
muodhi kuolia syntylssään. •RLtäuut- Nyt on nalsteh vaatetutou^alknassa
ta muotia, el voida puolustaa miltään käynnissä Idlvai taistelti tämän uuden
kannalta katseen, kaildtehi vähimmän muodin johdosta. Elokuvatähtieh
esteettisiä näkökohtia silmällä pitäen, matoostusmlehetkin ovat «lihen osal-
Kalken maaöman muotlkeisarit listuneet päättilestcnsS pucfcata.'Kal-ahia
monsieur, ploriin saakka eivät kenlalsla pyöritä ja aihnää hiveleviä
ble, koskaan vällttäiieet kerrassaan Piirteitä omaavan mrs. Joe tMmagglon
mliaan,naisien yaatetuksen kauneu- (Marilyn Monroen) «nihttn'pantUri
deita , tai, terveydenkstfi seikoista, «en Johdosta seuiaiivat «anat: •minä
el ole rakermettu minkäänlaisia pä*
kain muoteja varten; m^ikä siis n»l-: ^
nun pitäisi; pukeutua -siihen." Mariiytt
ja hänen efokuvapomonsa haluavat
kcrostaa häjien tyttömäisiä piirtei­tään,
mikäli korkea povi Ja vehmaat
lanteet ovat näiden piirteiden tun­nuskuvina
sillä nämä ominaisuudet
merkitsevät lisää' voittoja sille eloku-vayhtiöUe,
jolla on sopimus Mariiynlh
esiintyml£6stä filmeissä. Ja luonnol­lisestikin
rltorilyn Itse-haluaa myöS^;^
saada mahdollisimman suiuret tulot i-näistä
ömlnaisutikstetaan. Eräs toi- l
nen vieläkin vehmaampi TV-^taiteili- '
Jatar, Däginar-nimeltäSn, on julista- >
nut. että tähän mennessä ei ole vielä •
keksitty sellaista:konetta mikä kyke- .•
nisl poistamaan hänen kehonsa }
reät piirteet.- v Samaan tapaan ovat ,
Julistaneet- -monet muut» sex apP^' •
näyttell/i^lttäret; Joldeh pääasiaUisena ?
pääoinänä oyat olleet Jiel^än vehmaan j
vartalonsa piirteet.
Tähän -taisteluun ovat osallistuneet:
luoimollise^tikln myös ne naisten via-1
tetukaeaUsätarijdden valmistajat Ja
kauppiaat;:jöldenr-voltot vähentyisivät;
uuden nniöain Johdosta, kuten cslr?
merklksiivöiden; •kaikmlaatuisten tie- t
kcrhitalalttelden Jä kurelUvin tapais- ^
teavahnistajat sillä uusi muoti mer­kitsee
niiden myyntien ja voittojen |
vähentymistä. ' . '
Taistelu 'ön siis kSynnlssä rouoU- ;
maailmairä Jä'''VjurinaankIn monet,
naiset rolsamstuvatiöl*^
toisella s äjatt*leiniittä; mitään muuta,
kuin slta^etta uusi inÄti on uusi J» ;
kalkki misi on multa hyviä- fläöt»* :
meisti ttäituii täUl Urjdttl^taesaa. et--
tä tämä taistehi xatfcaistaan voittoja»
slhnanä 'pitäen ^ t t a m ^ kerra»-,
saan mitfii^' tnnlsta edkoista.' , j
Niln."'Äiip«rii^'?ft4hdÄ'miksi * i
kitti sen jMriukti «irilt ^ K*1W TttI-