Vapaus, November 20, 1928

              fiigtaina, marrask. 20^p;iiä—Taesday, Nov. 20 No. 256 1928 V 1^
VAPAOS (LOMCtr)
i i
TZUUSHZKNAT;
* llfc Ä «tt. tSJtt. t kk. « J M » t Ifc HJfc
A4
ttJIOrCSHnOUT. VAPAUDESSA:
n jO k«tt. ISJM bkrf k«tn. — Art4>mtt«»aM»ott-B«l»^ -
« f 7»e. p « «.L I»«k. duBf I » «act. l — t l - TS.. Th. V . p ««
|ti,)«tiaku uddUea lUkkcraboiUju -^SlmrT vTfcANMASTO. J U k k - « W «^
Ranskan jaJEnglannin sotaliitto
ii
ii > '
te--'-:
i l
J^jiT; V''';
wS'-f''" '
Aikabemmin on lehdessämme se­lostettu
jo niitä sotilaallisia sopi­muksia,
mitä Ranska ja Englanti
jovat tehneet keskenään, >a mitkä
sopimukset kohdistuvat osaksi Yh­dysvaltoja,
oisaksi Neuvostoliittoa
vastaan. Paitsi merivarustuksista
ovat sangtut sopimusvallat tehneet
keskenään sopimuksia poliittisissa
ja rahakysymyksissä. On selvääj
etteivät tällaiset imperialistiliittolai-
$et ole voineet jättää keskenään so­pimatta
myöskin keskenäistä avun­antoa
tällabille valloille kaikkein
tärkeimmässä aäiassa, siirtomait-ten
hallitsemisessa. Englanti ja
Ranska ovat kaksi maailman suu­rinta
siirtomaavaltaa, joitten on
kummankin yhtä suuressa määrin
huolehdittava suimnattomien alueit­tensa
suojelemisesta muitten valto­jen
aäaliinhimoha sekä turvattava
itsensä siirtomaitten kansalliselta
vapausliikkeeltä. Joku aika sitte ta­pahtunut
Pohjois-Marokon työläte-
^kevien sota Ranskaa vastaan (hei­mo,
joka käytti englantilaista aseis­tusta),
edelleen levottomuudet Syy­riassa,
laissä Jcapiualliseit yhteen ai­kaan
nauttivat Palestinassa ja
Transjordaniassa valtaapitävien eng­lantilaisten
tukea, — siinä vain
muutamia kuvia - siitä "suhteitten
järjestymättbmyydestä", mikä on
vallinnut Englannin ja Ranskan Ta-
Iillä xiiiUen siirtomaissa.
Y^^ ja Englannin
Jähentymiaen taman takia pakoa-teldni
Jo siiitb-niaakänäpjäi^;
/oxjuuttajmsen alalla.
iTämä näitten Valtain lähentyminen
sai: konkreettisia ; rauo jo viime
vuonna, jolloin m. m, perustettiin
häitten valtairi välinen komitea siir-tomaäkysytnysten'
selvittelemiseksi.
Englannin alÖtte<^a on iriyos pe­rustettu
englantilais-ranskalaisissa
siirtomaissa erikobla keskuksia tais-
(Jatk.)
Samaten olisi yritys pakollisen jvU>
Jalainan toteuttamiseksi mmrskiava
isku neuvostovallan nuBaaUsielle perus­talle.
SiHä talonp(rfka el enää nur­kumatta
alistu Moskovasta annettui­hin
ukaaseibin kuten ennen. Mäinä
KveJinskin kommunistit näet Tasr^
tiesivät, että vuosikymmen vaUankn-mouksellisen
ballituksen alaisenar oli
tehnyt uuden talcmpojan: itsenäisen,
voimansa tuntevan Ja oikeuksiaan puo­lustavan.
Hän kunnioittaa ainoaa-taan
niitä lakeja, J<Men laatimis^
hän itse ottaa osaa, vastustaen kaikkia
I lelun käymiseksi kansallisia vapaus­liikkeitä
vastaan- Eikä tuo siirto-maaliittoutuminen
rajoitettu yksin'
urkintaan j.n.e. vaan se edellyttää
myös yhtebta aseellista esiintymistä
siirtomaatabteluitten aikana tai siir­tomaitten
puolustamiseksi ulkoalu-levia
hyökkäyksiä vastaan.
Sekä taloudelliset sopimukset että
sotilaalliset yhteistoimet siirtomais­sa
aiheuttavat johtopäätöksen, että
nykyisin olemme tekemisissä, ei e*
nää tilapäbten yhteistoiminnoitten
kanssa, vaan on kysymyksessä muo­dollinen
sopimus kahden suurim­man
siirtomaavallan kesken. Tä­mä
tähtää ennen' kaikkea siirtomait­ten
kansallisen vapausliikkeen tuka-huttamiseen,
jossa suhteessa on ku­vaava
yhteisen englantilais-ranska-laisen
siirtomaa-armeijakunnan pe­rustaminen
kapinaliikkeitten kukis­tamista
varten.
Englannin-Ranskan sotaliitto kär­jistää
englantilais-amerikalaista vas­takohtaa,
joka on..yksi. kapitalis­tisen
maailman suurimpia »"valtain-välisia
ristiriitoja ja sodan vaaran
aiheuttajia. Onhan englantilais-
I ranskalaisen sopimuksen merivarus-tuksia
koskeva sopimus suoranaisesti
jo tähdätty Yhdysvaltain merisota-i
varusteluja vastaan. Amerikalabel-la
taholla ei oltanekaan aivan le­vollisia
näitten tapahtumain johdos­ta,
Icoskapa Baldvfin;, on rientänyt
amerikalaisia rauhottamaan, ja Eng­lannin
ulkominbteri - vakuuttaa eng­lantilaisen
imperialismin pyrkivän
ystävällisiin - 'söhleisiin kaildcien
maitten kanssa. Muuten on viime­mainittu
lausunut myös, että ky­symyksessä
ei ole uuden Ententen
perustaminen, koska vanhaa (maa­ilmansodan
aikaista ja jo sitä en­nen
muodostunutta) Eritenteä- eli
englantilais-ranskalaista liittoa ei ole
koskaan likvidoitukaan.
Jota koetetaan hänelle pakottaa. Jo
1918—1920 vnjan lucmtttaminen nos­tatti
hänet kapinoimaan Ja kapina-aalto
kulki kautta maaseudun. Vuon­na
1923 pakollinen viljalaina jylisi
selvä loukkaus hänen oikeudentunnol­leen
Ja häväistys hänen vasta^ty-neelle
kansalal^lpeydelleen. Hän vas­tustaisi
sitä kaikilla mahdollisilla kei­noilla.
Se tietäisi Jälleen sotaväen
asettamista kyliin. vUJaa Ja sabotee-rausta
kommunistista valtaa vastaan.
Se merkitsisi seitsemän vuoden vä­symättömällä
työllä rakennetun us­kollisuuden
Ja luottamuksen hävittä­mistä.
Talonpoikain Ja työläisten vä­linen
liitto. Jonka aikaansaamiseksi
kpstanitn Illanvietto kesti aamuun
astL Ttojoäöin venäläisiä syötäviä,
höyryäviä samovaareja, kuultiin Soi­sia
kert<Hnuksia Ja kansanlauluja sekä
esitettiin kylän tansseja. Todellinen
vanhan ajan venäläinen ''Teehaenka."
Mitään tällaista ei ole mainitussa
kirjassa, ailä herra'Eastman on lähte­nyt
kaikin keinoin toteamaan luklJaHfe,
että oppositlonistit olivat Joutuneet
hillittömän raakuuden uhreiksi. Ja
laajoihin esipuheisiinsa Ja huomautuk-siihsa
hftn ainoastaan sisällyttää sel­laista
ainehistoa, J(^ tukee hänen
väitteitänsä. Useat kerrotuista tapah­tumista
näyttävät minusta hieman
vääristellyiltä, elleivät valeperäisUtä.
Kuitenkin, vaikka myöntäisimme nii­den
todenperäisyydenkin, nUtä vastaan
voidaan asettaa seikkoja. Jotka anta­vat
lukijane täysin toisen vaikutelman.
EsImerkilQsi, miksi ei herra Eastman
ottanut lukuim marraskuun 7 päivänä
Ja hän lääsi heidän käsistään ainoas­taan
pakemnni^TTa. autollaan. Kaikki­alla
oppositio tuli samoin trarjuttua.
Sen hylkäsi Juuri ne työläiset, J(4ta
opposition ohjelmassa määritellyt vie-kottelevat
lupaukset korkeammista
palkoista Ja laajemmista <rikeuksista
alussa tenhosivat.
Kamppailun tästä puolesta herra
Eastman kaunopuheisesti vaikaiee.
Käsitellessään puolueen oppositiota
vastaan käyttämistä "Juonista" Ja "ar-motttanasta
strategiasta", hän Jättää
tykkänään mainitsematta sen sääU-mättömyyden,
väkivaltaisuuden pro-vösoimisen,
mitä oppositio käytti puo­luetta
vastaan. Voisi luulla, että oppo­sitio
oli vain lempeyttä Ja valoa, vaa­rattomia
kuin kyyhkyset. Lukijalle ei
mainita, että heidän muodostamansa
-Haluammeko pitää puolueessa
aateUsia?''
I^hdessään selkoa Trotskin ju­tusta
lausui Stalin Neuvostoliiton
K. P:n kokoukselle seuraavat pure­vat
sanat oppositiosta Neuvostolii-lon
puolueessa:
*^iksi puolue erotti Trotskin ja
Sinpvjevin?. Koska he ovat koko
ppposition asian järjestäjiä, koska
he asettivat pään^ääräkseen rikkoa
puolueen lakeja, koska he arvioivat
itsensä niin korkeiksi, ettei heihin
uskalleta kajota, 'koska he haluai­sivat
luoda itselleen puolueessa aa­telin
aseman. Multa haluamroeko
mc pitää puolueessa aatelisia, joilla
cn, etuoikeuksia? Näinköhän me
bclshevikit, jotka revimme aatelis-säädyn
juurineen maasta, aiomme
luoda sen nyt uudelleen puoluees-camme?
Te kysytte: miksi me eror
t'mmc Trotskin ja Sinovjevin puo­lueesta?
Koska emme halua puo­lueessa
pitää aatelisia. Koska; puo-
' luccrriinc ,laki on yksi, ja knikki
. puolueen jäsenet ovat tasa-arvoisia
oikeuksissaan. Jos oppositio haluaa
olla puolueessa on sen alistuttava
puolueen tahtoon, sen lakien alai­seksi,
sen määräyksiin ilman ehto
ja, ilman kaksimielisyyttä. Ellei
se tätä tahdo, menköön sinne, mb-sä
on vapaampi olla. Dusia oppo­sitiolle
edullisia lakeja cie emme
halua, emmekä, tule säätämään. -
"Kysytään ehtoja. Ehto on yksi
ainoa: opposition on riisuttava a-ccsnsa
kokonaan, täydellisesti, sekä
aatteellisessa että järjestöllisessä
suhteessa. Sen on hyljättävä bol­shevismin
vastaiset nuplipiteensä a-voimesti
ja rehellisesti, kaiken maa­ilman
nähden. Sen on tuomittava
tekemänsä virheet, virheensä, jolka
ovat muuttuneet rikoksiksi puoluetta
vastaan, avoimesti ja rehellisesti ko-ko
maailman nähden. Sen on luo­vutettava
meille kerhonsa, jotta puo­lue
saisi mahdollvjiuuden hajottaa
ne "viimeistä myöten. Joko näin, tai
sitten se menköön ulcs puolueesta.
Mutta elleivät lähde, heitämme
ulos."
Lenin kehotti kommunistista puoluetta
kaikin keinoin toimimaan, tulisi yh­dellä
iskulla hävitettyä. Yhdellä is­kulla
tulisivat talonpojat, punaisen ar­meijan
lääasiallisin tuki, vierotettua
— se olisi isku kansallista puolustusta
vastaan.
Opposition esityksestä Johtuvat on-nettoniuudet
saattavat näyttää Uiotel-luilta.
Mutta viime talven Ja kesän
aikaiset kokemukset ovat vahvistaneet
nämä epäll3^set. Silloin näet pienem­mätkin
toimenpiteet viljan pakotta­miseksi
rikkailta talonpojilta aiheut­tivat
viljellyn alueen pienenemisen,
syhnjrttivät vihamielisyyttä kylissä se-
\s& talonpoikain aktiivisen Ja passii­visen
vastarinnan, mikä päättyi tu­hansiin
vangitsemisiin.
Kun neuvostolehdistö edelleen Jul­kaisi
opposition puheita, niin Kvalins-kln
kommunistit ikävystyivät Ja klu-sautuivat.
Kun oppositio vastoin
kommunistisen puolueen päätöksiä
Ja neuvostojen lakeja itsepäisesti vaa­ti
keskustelun Jatkamista, niin Kva-linskin
kommunistit suuttuivat Ja kat-tapahtunutta
tosiperäistä tapahtumaa
eräänä tekstiilitehtaalla, missä Trotski
oU työläisten suosikki? Yhfäkkiä i l ­man
varotusta hän nousi puhumaan
työläisten eteen. Jotka olivat Järjestäy­tymässä
riviin^ vallankumouksen kym­menennen
vuosiiÄIvän Juhlakulkuetta
varten. Hy^huudot tervehtivät hänen
ensimäldä,^ lauseitaan, hänen yUstäes-sään
lokakuun vallankumousta. Mutta
kun hän ryhtyi hyökkäämään kommu­nistista
puoluetta vastaan, alkoi kuu­lumaan
erimielisyyden murinaa, sitten
protesteja, sitten huutoja: "Vaiti!"
Trotski ruoski. k(»nmunistista puoluet­ta
armottomasti, kutsuen sen Johtajia
byrokraateiksi Ja porvareiksi "Ei to­veri-
Trotski," huusivat työläiset ko­hottaen
kätensä, "me olemme olleet
kehrääjiä Ja kutojia täällä kaksikym­mentä
vuotta. Me olemme kommunis­teja
Ja te hajotatte puoluettamme."
Trotski Jatkoi, raivostuttaen ^yöläiset,
ryhmä asetettiin sotajalalle omine sa-laisine
tunnussanolneen; että punainen
risti muodostettiin Joffen johdolla; et­tä
oppositlonistit väkivalloin anasti­vat
kokoushuoneustoja, heittäen syr­jään
varsinaiset, puoluetoimitsijat; että
he jatkuvasti rikkoivat puolueelle an­tamiaan
lupauksia; että he välittivät
porvarilliselle sanomalehdistölle kom­munistisen
puolueen asiakirjoja, yk-sinpÄ
harjoittivat propagandaansa ul­komaalaisen
kapitalistllehdlstön kir­jeenvaihtajien
keskuudessa.
Oppositio menetti sen kannatuksen,
minkä työläiset oUvat siUe alussa an­taneet,
tällä puoluekurin ja -uskolli­suuden
uhmaamisella. Heidän silmis­sään
opposition seuraama suunta Joh­ti
kommunistisen puolueen hajoittami­seen.
Ja — huolimatta päinvastaisista
väitteistä — toisen puolueen muodos­tamiseen,
suoranaisena uhkana työ­väen
valtion olemassaololle. Peläten
näitä mahdollisuuksia, joukot kerään­tyivät
puolustamaan kommunistista
puoluetta ja Icannattamaan sen kes-den.
Esitys alkaa keQo kahd^san n.
lalla. ; ,
OSASTON J2(8ENIEN HCOMIOOlf
koskonlteaa. Jos oppositio hävl^ nma-
Bcudullla agraariohjelmansa tähden,
niin kaupungeissa sen aiheutti ennen
kaikkea heidän nienettelytapai^. J ^ ,
aiheutti syvää ja laaJaUe levinnyttä,
suuttumusta. Puolueeseen kuuluvat^
Joukot tucHnitsivat ne sarallisina, el­lei
turmiollisina vallankumoukselle.
Mitään tästä el ole puheena olevassa
kirjassa. Kommunistiseen puolueeseen
kuuluvien Joukkojen tunteet, ajatukset
ja harMtsemlskyky sivuutetaan. Ne Jä-j
tetään kokonaan pois kuvasta, tai
silloin tällöin vedetään esiin huuta­maan
yllstyshuutoja oppositiolle. Koko
riitaisuus esitetään kaksintaisteluna
kilpailevien johtajien välillä, herra
yoctTnnnin yrittäessä parhaansa mu­kaan
ylistää trotskilaisia ja mustata
stalinilaisia, mutta katkerassa puolu­eellisuudessaan
hän yUttää Itsensä.
Hän j ä t t ^ kommunistisen puolueen
rauhallisesti jatkamaan hirveää ri­kosta.
Jos se olisi totta, niin kuinka hal­veksittava
oUsIkaan Venäjän kommu­nistisen
puolueen muodostavan mil­joonan
vallankumouksellisen luonne,
kuinka täydellisesti tahdoton ja ay-tön
se olisikaan. SUlä he ovat Joko
Stalinin ja hänen seuraajiensa kan­sansuosion
tavottelun, valehtelun ja
viekkauden sokaisemia^ Ja pettämiä;
tai raukkoina, pelkureina Ja nolattuina
heillä ei ole selkärankaa ja rohkeutta
nousta protesteeraamiaan sitä vastaan.
Onko puolue. Joka aikaansai historian
suurimman vallankumouksen, puolue,
joka taisteU vuosikymmenen sotaa,
nälkää ja saartoa vastaaÄ, nyt muo­dostunut
narrien Ja pelkureiden Jou­koksi!
^
Onko «Oidollista, että kukaan us­koo
Venäjän todellisen tilanteen ole­van
semmoisen?
ALBERT RHYS WILLlAaiS.
Trotskilaisen cpposi&in rooli Neinrostoliitossa
keroittuivat. Ensiksi tämä suuttumus
suunnattiin opposition johtajia, sitten
puolueen keskuskomiteaa vastaan:
Jos me olisimme tehneet kymmenen­kään
osan siltä, mitä oppositio oh teh­nyt,
niin meidät olisi Jo aikoja sitten
erotettu!" He lähettivät, vaatimuksia
Moskovaan neuvottelujen ja vitkas­telujen
lopettamiseksi Ja ratkaisevien
toimenpiteiden ottamiseksi näitä puo-luesääntöjen
rikkojia vastaan. Tu­hannet
samanlaiset ryhmät tekivät
samoin. Millään keskuskomitealla
ole koskaan ollut selvempää Ja mä»-
rätympää toimintaohjetta. Kuiten­kin
vasta kaikkien Kominterniin
kuuluvain kommunististen puolueiden
tuomittua opposition Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen viidennessä­toista
kongressissa, erotettiin oppositio
kokonaisuudessaan. Ne. Jotka kiel-tääntyivät
noudattamasta puolueen
tahtoa, määrättiin karkotettaviksi.
' Tämä karkottaminen kuvataan mlel-täkithottavassa
äänilajissa; Ja herra
Eastmanin mukaan ei ainoastaan
Trotski, mutta "hänen ystävänsäkin
Miksi ottavat Neuvostoliiton työläi­set
Ja työtätekevät talonpojat ilomielin
kantaakseen sotilaallisen taakan; mik­si
tulevat ne taistelemaan neuvosto­vallan
puolesta?' Siksi, että kysymyk­sessä
on pnrfetariaatin diktataori, joka
rakentaa sosialismia.
Miksi tukee kansainvälinen prole­tariaatti
Neuvostoliittoa ja miksi tu­levat
kaikkien maitten kommunistit
sodan s3rt^essä antamaan tunnuslau­seen
"Voitto NeuvostoliitoUe"? Sik­si,
että kysymyksessä on sodan käymi­nen
proletariaatin diktatuuria vastaan,
jokie^ raJ^i^taa so^ialisnUa, tukee kan-salnväJiiieni
proletariaatti sitä.
: Tällä: seikalla on ratkaiseva merkitys
Neuvostoliiton puolustukselle. Ja täs­mälleen
Juuri tämän vuoksi kaikki
Norjan kommunistipuolue 5-vuoiias
MM:
p i
T.k. 4 pnä täytti Norjan kommu-nbtipuolue
5 vuotta. Puolueen lehti
Noi^es Kommunistbiad kirjotlaa ta­pahtuman
johdosta m.m.: Kulunut
aika on rikas kokemuksista ja ope­tuksista,
se on kehityksen aikaa, jon­ka
merkitystä ei voida kyllin kor­kealle
arvioida. Puolue täyttää viisi
\-uotta määrätyn kehitysvaiheen lop­puessa
jä samalla alkaa uusi. Sen
vuoksi on syytä juhlia tapalitumaa.
Ei ainoäistäan sellaisena juhlana, jol­loin
silmäillään m^ tapahtu­mia,
.vaan varustautua samalla seu­raamalla
KolAiannen inteynaliona^n
linjaa vallottamaan Norjan työ­väenluokkaa
^vallankumoukselle.
Puolueen viholliset ovat monet. Mei-dän
puolueemme on köyhä eikä niin
suuri kuin pitäisi olla. Mutta se on
si itä huo I imatta ainoa työväenpuolue
Norjassa, joka voi jä tahtoo ajaa
yallankumotiksellista työväenliikettä,
ainoa puolue, jolla on vallanku­mous
ja proletariaatin diktatuuri
päämääränä, ja joka kaikin keinoin
taistelee niiden .saa\aittamiseksi. Puo­lueen
\Tiosijuhlaa käytettäköön työ-hcn
puolueen, kommunismin hy\'äk-si.
Kaikki puolueen elimet tehkööt
väkivalloin raahattiin kodeistaan Ja
lähetettiin erämaahan..." Kuvaus on
hyvlD synkkää,'mutta siten ei käynyt
Trotskin ystävälle Feodoroville, jonka
kotona asuin Moskoyassa. Aktiivise­na
oppositionfstina hänet määrättiin
karkotettavaksi ja poliisilaitos esitti,
että hän menisi Trotskin luokse Alma
Ataan. Feodorov vastusti sitä. siUä
hän ei sanonut tykkäävänsä ilmastosta
siellä. Muutama päivä n^öhemmin ky­syi
poliisilaitos puhelimitse: "Kuinka
Amerikaan meno sopisi? Me voimme
laittaa teille paikan Amtorgissa"
(Neuvostoliiton kauppajärjestö Ameri­kassa)!
peodorovin vaimo oli haltiois­saan.
Siutta Feodorov ei ollut. Hän oli
hyvin vaativainen karkotuspaikkaansa
nähden. Kohteliaasti mutta päättäväi­sesti
hän kieltääntyi. Sillä aikaa kun
poliisilaitos koetti järkeillä tälle vaa­tivaiselle
asiakkaalleen sopivaa paik­kaa,
vieraili Feodorov Leningradissa
sekä sitten Sinovjevin ja Kamenevin
luona., jotka ovat maanpaossa noin
kuudenkymmenen mailin päässä Mos­kovasta,
vieden heille mattoja ja kar-tiineja.
Lopullisesti kuukatfden kestä-
Iteen neuvottelun jälkeen Feodoroville
löydettiin sopiva paikka — hänet lä­hetettiin
kemikaalitehtaan liikkeenhoi­tajaksi
Harkovin kaupunkiin. ESnen
lähtöään vietti noin 50 pppositionistia
hänen kotonaan, hauskalla Ja ystäväl­lisellä
illanvietolla. He tekivät pilaa
puolueen ehsimälsen kerran kahdessa­kymmenessä
vuodessa antamasta 'Qo-masta";
he pitivät valetuomioistuimen
istuntoja, leikkisästi tuomiten tämän
kylmää vihaavan toverin maanpakoon
jäätyneeseen~iaberiaan ja tuon kuu­maa
vihaavan tovetin kuumaan Tur-työtä
puolueen jäsenmäärän lisää­miseksi
ja puolueen sanomalehdis­tön
tilaajamäärän laajentamiseksi.
Juhlan yhteydessä on käytävä voima­kasta
taistelua Norjan sosialidemok­raattista
työväenpuoluetta vastaan,
jonka kehitys vuodesta 1923 ön ol­lut
kulkua oikealle, linnarauhaan
pon.'ariston kanssa ja työväenpetok
seen.
pcrvarilliset Ja sosialidemokraattiset
Ja mutit' opportunistiset sanomialehdet
koettavat selittää, etm NeuvostolUtto
olisi porvarillinen valtti^ rappeutunut,
Jne. Sitä tehdessään on nUtten pää­määränä
istuttaa työläisten mieliin a-jatxis,
että el maksa vaivaa taistella
neuvostovaltion puolesta.
Neuvostoliiton Kommunistipuolueesta
lähtenyt trotskilainen oppositio tekee
aivan samoin. Tämän toteavat seuraa­vat
Trotskin kehittämät teoriat. Jois­sa
hän välttää seuraavaa:
1. TaloadelliDen defiitismi (alakyn­teen,
Joutiuninen): Neuvostoliitossa on
mahdoton rakentaa sosialismia.
2. Syytös knlakki syrjäpyrkimyk-sestä:
Trotski väittää, että: "Ottaen
huomioon mahdottomuuden rakeiitaa
sosialismia, on Neuvostoliiton Kommu­nistipuolue
poikeimut syrjään prole­taariselta
linjalta ja toteuttaa poUtiik-kaa,
joka ön eduUihen kulakeille.
3. Tbennidoite teoria: Trotski väit­tää,
että: "Puolueen kulakkipoUtiik-ka
johtaa Neuvostovaltiossa ilmeiseen
taantumukselliseön muutokseeri kautta
koko puolueen aivan samalla tavalla
kuin Thennidore teki Ranskan suu­ressa
vallankumouksessa.
4. Neuvostoliiton sota. Trotski väit­tää,
että "Neuvostoliiton sota ei ny­kyisten
olosuhteitten vallitessa voisi
olla vallankumouksellinen, mutta en­nemminkin
imperialistinen sota. (Trot­ski
Kommunistisen Intemationalen
Toukokuun Plenumissa ja Neuvostolii­ton
Kommunistipuolueen Elokuun Ple­numissa).
5. 'Tnoiueen hallinto on saarin vaa­ra.
» Trotski välttää, että: "Kommurjs-tipuolueen
hallinto on suurin vaara"
ja sen vuoksi on taistelu puoluetta
vastaan aivan välttämätön ja että
vasta sen Jälkeen.kim Puolueen Kes­kuskomitea
on kukistettu, tulee tais­tella
imperialistista vihollista vastaan.
(Trotskin Clemenceau-kirje.),..
Tässä on meillä edessämme vakitui­nen
sotilaallisen defitismin tie., joka
Imperiallstisiessa valtiossa on vallan-komonksdlinen,
mutta sosilaistisessa
valtiossa v}|.'gt{^yai?a"lnTmoT'fcs<>||iTi»»n
luonteeltaan.
Trotskilaisen opposition teot, vahvis­tavat
vakuuttavalla tavalla sen tosiasl-jm.
että-heidän todellinen ^ämäärän-
^ on vastavallankamonksellinen:
(a) Heidän ryhmätoimintansa Neu­vostoliiton
Kommunistipuolueessa, Joka
Johti yritjrkseen perustaa toinen puo­lue,
häpeälliseen Ja kääpiömäiseen y^
ritykseen Järjestää -vastamielenosotus
Neuvostoliiton 10-vuotista kumouksel­lista
mielenosotusta vastaan, salaisen
kirjapainon perustamiseen ja elimilli-seen
yhteyteen valkolahtareitten voi­mien
kanssa, jne.
(b) Heidän ryhmätoimintansa Kom­munistisessa
Intematiohalessa, jossa
he toimivat käsikädessä sekä Kommu­nistisesta
Xntemationalestiä eroitettu-jen
äärimäisten oikeistolaisten että
äärimäisten äkkijyrkkien vasemmisto­laisten
luopioitten sellaisten kuin Sou-varinen,
Ruth Fisherin, Maslovin, jnÄ^
kanssa.
Ja tosiasiana on, että trotskilaiseen
tunnuslauseet ovat tänään muuttimeet
kaiUden 'maitten sosiaJUdemokraat-tien
tnnnnslanseiksi! ,^
Tämän vuoksi on taistelii trotskilai­suutta
ja heidän ultravasemmistolais-ta
äkkijyrkitää syrjäpyrkimystään
vastaan hyvin tärkeä tehtävä taistele-lessamme
sodan uhkaa vastaan ja
Neuvostoliiton puolustuksen puolesta.
— The Communist.
"^äolevassa on suppeassa muodossa
esitetty nykypäivälsen trotskilaisuuden
vastavallankumoukselllsuuteen Johta­vien
syrjäpyrkimysten perusta. Se on
kansainvälinen ilmiö. Tuosta lähtökoh­dasta
ne kehittävät oman teoriansa
kommunistista liikettä vastaan, jota ne
sovelluttavat Kiinan kumouksesta ja
suhtautumisesta siirtomaitten porva­ristoon
ja siirtomaitten agraarlkumo-ukseen
vastaklcalsesti kommunistiselle
taisteluUe. Niillä on kommunistista lii­kettä
ja kommunistipuolueita vastaan
vastakumouksellisuuteen Johtava oh­jelmansa
jokaisessa maassa Myöskin
Yhdysvalloissa. Ja missä ikinä ne
päätään kohottavat, saavat ne heti
jakamatonta kannatusta sosialidemo­kraattien
ja muitten Inimouksellisen
taistelun luopioitten taholta. —. SKT.
' Toronton uutisia
TÄRKEX KOKOUS
Suomalaisten puoluejäsenten yh­teinen
kokous pidetään osaston huone-ustolla
marraskuun 25 päivä, alkaen
i kello kolme. Tilaisuudessa on paljon
t tärkeitä puoluetoimintaa koskevia asi­oita,
joten JokfOseri olisi saavuttava
sanottuun kokoukseen.
"VILLIT VUORET"
toisintaesitys on sunnuntaina, marfas-kuun
25 päivänä, "Villit??, vuoret" on
hyvä yhteiskunnallinen näytelmä ku­vaten
sitä kirottua kieroutta ja kur­juutta
jonka alaisena Amerikan työ­väestö
joutuu elämään. Vallankin vuo­ristossa,
jossa vallitsee täydellinen
mielivalta. Näytehnässä on paljon
kauniitakin kohtia, joten saapukaa
joukolla katsomaan tätä opettavaa
näytelmää, joka tuo esiin ämerikalai-sen
työväestön elämän jokapäivälsyy-
• I' lasta
Sudburyn tuplajuulaisten on täy­tynyt
hellittää näppinsä "tevollisuus-junionismin"
rivoista. Eikä se ihme
olekaan, sillä tuplajuulaisuus ryntää
sellaisella Porvoon radan pikajunan
vauhdilla tässä maallisen elämän
vilskeessä, ettei siinä heikkopäisim-mät
matkassa pysykään. Varsinkaaii
keski-Ontarion tuplaveeläiset, kuten
heidän omalla suullaan annetusta
tunnustuksesta voimme Industrialis-tista
lukea. - Lehdessä oli nim. ko-kousuutinen
Sudburyn "branchin"
kokouksesta, ' josta, kun jätämme
kaikki liiat " E . ^ ja k.", *'hyväksyt-tiin"
ja "hajaannuttiin** ja muut
seulomiset pois, saamme tietää, että
tupiaveeläisten Sudbttrjm **branchi"
bn päättänyt lopettaa toimintansa
joulukuun ensimmäisestä päivästä.
Siinä ei nyt itseasiassa olisi mi­tään
ihmettelemistä, sillä ainahan
niitä kuolemantapauksia sattuu, var­sinkin
tuplayeeläisille "brancheille",
jotka Ovat kautta luomakunnan tun­netut
penikkatautia sairastaviksi ja
niinollen helposti töppösensä oikase-viksi,
mutta puheenaolevassa kuole­mantapauksessa
ihmetsrttää se seik­ka,
että lehden saihassa numerossa
kirjotetaan toimituspalstoilla Qtsi-köllä:
"Oikeaan suuntaan Ontarios.
sa".
Ensin luulimmekih, kun luimme
otsikon, että nyt se Industrialistin
pahennus on jo korkeaissa repimis-kuumeessaan
muun aiheen puuttees­sa
alkanut ylistämään omien "branc-hiensä"
kuolemaa, mutta tarkemmin
katsottuamme . huomasimme, että ei
se asia aivan niin ollut, vaikkei pal­joa
puuttunut. Pikemminkin, kun
rinnastimme hoita molempia juttuja,
tulimme huomaamaan, että Indus­trialistin
oikea käsi ei kai tiedä tuon
taivaallista mitä'vasen, tekee- Va­semmalla
kädellä oli nähtävästi lai­tettu
painoasuun uutinen, että Sud-burjm
"branchi" on valmis — kuo­pattavaksi.
Oikea käsi 'oK samaUa
aikaa lykännyt pitkän artikkelin, etr
tä Ontariossa on asiat hyvinpäin
menossa: Canadan Puutavaratyoläis-ten
liitosta kuuluvat jäsenet' ihan
laumottain siirtyvän L W. WAen!
Olemme tässä tavallaan eräänlai­sen
salapoliisi jutun edessä- Jänni-tysjuttujen
kirjottajien pitäisi ottaa
tämä tapaus huomioonsa, sillä tässä
olisi saakelin jännittävä aihe- Otsi­koksi
jutulle sopisi panna: Mikä ai­heutti
L W. W:n Sudburyn branchin
kuoleman?
Mutta koska kansa tahtoo,; että
jännitysjutut ovat ratkaistava niin
tuoreeltaan kuin mahdollista, niin
koetamme sen tehdä tavallisen "po-litikuksen"
näkökannan mukaan.'
Mahdollisimman lyhyesti.
I. W. W:n Sudburyn "branchi"
kuoli pelosta!
Aivan tavallisesta inhimillisestä
pelosta, vieläpä vaistomaisesta kun­niansa
menettämispelosta.
Mainitussa Industrialistin toimi-tusartikkelissa
nimittäin kirjotetaan,
että " . . . Me puolestamme kehoi-tamme
työläisiä välttämään kaikkea
järjestöuskovaisuutta, olkoon sitten
kysymyksessä I. W. W. tai joku muu
j ä r j e s t ö . . . " *
Sudburyn "branchiläiset" olivat
hengessään vainunneet tämän keho­tuksen
tulevan lähiaikoina juBd ja
kutistivat ennakolta järjestönsä omin
käsin. Ajattelivat tietenkin, että ha­luamme
olla puhdasoppisia tuplavee-läisiä,
joita ei saa kellätä koskaan
"järjestöuskovaisuudella". He olivat
kyllä hairahtuneet tähän '^'ärjestö-uskovaisuuteen"
(käytämme tuota
sanaa lainausmerkeissä, sillä se kuu.
laa Industrialistin omaisuuteen) pe­rustamalla
järjestön ja uskomalla.
Osaston JSsenUrJurQIe -on j^mri
saapunut Järjestön: etfustajakokotis.
vcKHnerklt, Jotka J<Äidsm osssuston Jä­senen
idtää lunastaa tämän vuoden
loppuun mennessä. Veromerkin hinta
on 25'senttlä Ja pitää se hmastaa
perhemerkkiäkin käyttävien molempi­en.
Joten koettakaa tohnia niin, että
ensitilassa saatte Jäsenkirjurilta tuon
merkin. Samalla myös ne Jäsenet, jot­ka
eivät vielä ole znaksäneeti Jäsenve-roaan
vuoden loppuun, ottaisivat asl*
akseen Ja, tekisivät sen mitä pikemmin
sen parempL Jäsenkirjuri on aina ta­vattavissa
osaston huoneustölla ylei­sissä
huveissa Ja kokouksissa. ~ j.
•
NE SUURET PADOKILPAILUT
V- ja u-seura Yrityksen Järjestämät
kansalliset painikllpallut ovat siis ensi
lauantaina tJ:. 24 p:nä Don-haalilia
alkaen klo 7.30 illalla. Ezmakkoyalmls-teluista
päättäen tulee näistä kilpai­luista
muodosttunaan parhaimmat, mi­tä
Toronton suomalaisten keskuudes­sa
on vielä koskaan tähän mennessä
pidetty, uskallammepa väittää että
harvoin, jos ollenkaan ovat kiellset-kään
olleet tilaisuudessa näin ensiluok
kaisla kilpailuja tällä urheilun alalla
järjestänen, vahhiko vaan, ettemme
ole tilaisuudessa sellaisen reklaamin
tekoon kilpailumme tunnetuksitekemi­seen
kuin mitä heille on mahdollista.
Mutta me luotamme, että Toronton
suomalaiset pitävät mielessään tämän
ainutlaatuisen tilaisuuden Ja täyttä­vät
haalin ääriään niyöfen täyteen.
Kuka voittaa V«san inaljan?
Näissä kilpailuissa ratkaistaan myös
mikä seura saa "Vesan" maljan vuo­deksi
eteenpäin hituunsa. Tämän
inaljan voittamisesta muodostmieekin
kilpailujen silmiä hivelevimmät otte­lut,
sillä ahiakin kaksi seuraa tulevat
kohdistamaan kaikki voimansa mal­jan
voittamiseksi, nämä seiarat ovat
Sudburyn "Kisa" ja Toronton "Yritys".
Maljasta kilpaillaan sarjoissa alle 155
ja 170 Ibs. Edellisessä sarjassa edustaa
"Kisaa" I. Hytönen. V. Karhunen ja
E. Sankala. Toronton "^Yritystä tässä
sarjassa edustanee V. Ruotsalainen.
V. Oinonen. Kokko, Hormisto ja Erh-luna.
Jälkimäisessä edustaa .'Kisaa''
B. Kanerva ja O. Lind. Yritystä e-dustanee
Penttilä, Stolt. Mäenpää,
Valliin ja ehkä Joku vielä lisää riip­puen
siitä miten ptdno edellyttää.
Edelläoleva jo takaa, että kilpaUuista
muodostuu mahdollisimman jännittä­vät
ja kun vielä mainitsemme, että,
kilpailuihin* osallistuu kaikkiaan kol­mattakymmentä
painijaa mjn. Cana­dan
raskaansarjan mestari Kataja
Soon "Vesasta", Telkkinen, Suhonen
Sundström yjn. y.m. niin uskomme,
että kaikki Toronton urheilua harras­tavat
.suomalaiset ' yienfeävätv•kilvan
seuraamaan häiden reippaiden poikien
kamppailua j
Todistukseksi siitä, että ralelenkiirito
näitä kilpailuja kohtaan on suurempi
kuin aikaisempia kilpailuja, mainitta­koon
m.m. se. että Toronton Steam
Bath C:o on lahjoittanut arvokkaan
kunniapalkiimon kilpaiiuihin.
Osallistujien runsaslukuisuuden ta­kia
ei kilpailuja todennäköisesti saa­da
päättymään yhdessä illassa niin­kuin
oli alkuperäfaien suunnitelma,
vaan jatketaan niitä suhnuhtaina klo
4 lp myöskin •Don-haalUla.
Kilpailut alkavat lauantaina 24 p.
marrask. klo 7.30 illaUa. —L. N—o.
VIERAILURETKI
Meidän nuoriso-osasto, teki vieradu-retken'
Soohon. Michigan, lauantaina
tämän kuun 10 pnä. Ohjelmaa oli run­saasti,
jonka esittiväfyhteisesti kum­mankin
kaupungin osastolaiset, li­säksi
meidän osasto esitti hauskan
l:si näyj. kappaleen "Parittain". Tans­sia
oli lopuksi. Yleisö oli illatsuim
tyytyväinen. Lausumme Sulimmat kii­tokset
siitä kohteliaisuudesta minkä
Soo, Mich. nuoriso-osastolaiset ja to­verit
osoittivat meUle.
että sen avulla sitä työläistenkin ase­maa
parannetaan. Tekivät siis pa­rannuksen
aikanaan. -
Tupiaveeläisten periaatteisiin ei
kuulu antaa mitään tunnustusta
johtajilla, ei järjestöille (uskomi­selle
niihin), ei oikeastaan mille­kään,
— vaan "tevoUisuusjunionis-min"
täytyy pysyä tuollaisista "liika­painoista"
erossa ja liidellä luokka­taistelun
yläpuolella keveänä kuin
pääskysen pyllyhöyhen. Tuuli pu­haltaa
sen lopuksi "tevolliseen" yh­teiskuntaan
että hujahti^. Ihah kuin
itsestään.
Sudburyn "brancläläiset" ovat
tehneet miehen työn. Menivät peri­aatteellisesti
väärään kyölddin, "jär-jestöuskövaisuuteen",
perustamalla
järjestön, mutta heillä oli töki selkä­rankaa
"riipaista; pirulta pois sor­mensa,
ennenkun se vei koko käden.
"Oikeaan suuntaan Ontariossa".
Totta pn nuo sanat."" Ällekirjotamme
ne mielihyvällä. Tuplaveeläisyys lii­tele^
jo inhimillisen ^käsi^ksen saa-vuttamattoinissa.
Sen arvaa jo sii­täkin
kun Yhdysvallöisisa äsken pi­detyssä
L W. Wm'^jrleismaailmalli-sessa
kohventsionissa Oli läsnä lähes
kymmenkunta edustajaa. Huima on
luku- jos on "valtava'* järjestökin.
Kalleluja! Oo, Sukanna!
. Lappovaaran Isko.
m