Vapaus, January 5, 1956

              P M
3muam paifeaat voodiemaih'
LflgnMHg. OllHioa laui vuosi
] IcaUcTJe Tavdiax» ja byKäm tab>
Ilosi. Tlioköon^se k a i l l e ter-
;tsf6tiÄB^ -voimaa ja innostus-elämän
Jausuft patbainunat kiitok-
IniffSuiibuiTn csaston saitas-sittaUef;
etenikin mr; Ja mxs.
LToonnlla^-rsiitä arvokkaasta
Itä;^bef: gy^t tdmeet. kftlkk'en
olevien :nmattmiestemme
>B:omitea :miiistaa sairaita;
tij&ifö; antaa Joulu^ah-vikiitcs
6a'xashuoltokoml-kaikiUe
«vierailiJoUle. Paljon
, h^yää menestystä alkaneelle
, lakanaln ivälls^ tulee ajatel-jbnenl^
sia asioita^ •;. niitäkin,'
meitä muista,
lollisesti' Jotkut pelkäävät tä-sairaalaa'
tartunnan takia;
. täällä ole mitään- tartunnan
[Sillä 3i(y^yaika'sllla lääkkeillä
taudin :tarttumi£ivoima,
'•henkilön--sairaus< on siinä
; että .hänestä:Toi, tartunnan
Toin eihänen lu<ikseen--vierai-
•on; täälläv parantolassa-koh-h^
ä .^puhtauden ^ia: riHMin
Mutta ymmärrettäväähän
I ettei tällaisessa; suiuressa ta­on
paljoni itomlsiäi • voida
JkeinoDarsaad» ruokaa ja hoi-^"
latsiydyttäiväksi. Kaiken l i -
taUidil'Ä oh sellaiset "vin-ttä
^ne turmelevat- hermoston
vät^ihm^sen.ärtyiseksi. Myös
katoaa.' Lääkäri ja kokki
itten -kaiken syjni niskaansa.;
IkatseTiee-' ikiunasta ulos . iiiin
rakemustyb'
että talvi on kaikessa saali-'
ydessään taas tullut.Se:ni-jivarsliikitt;
(Vähävaraisten :ih^
äpäa/ kolkuttelee: asuntojen
panee isännän ja emännäni
rahapussiinsa;; että -riittä-
:lämmitysalneisiin;i ruokaan
tarpeisiin. Tällaisia ova
: pjltkulhmlsten ' talviset
ae'vuoäelle,;]Masa/
fofeoltt^ti^tal Jjeitä 'kosketta
ottt^ltietoja! . ;
»"assa volfevai ^tiomen-zlähetystö
;/fiaada:'.alIamainittujen hen-fl
totti
iraiaen,' Harri Ensio; Han
, Baull Olavi} fiumalamäki,
alcivi; iKÖrtoonen, Pauli Ar-
»uSöElla, Ansehni: ^-Pulkkila,^
: Repo; Reijo "Elias; Ruotsa-
Usko N.-K.; Ogren, Heikki
Vieno jEster.
va^ pnt., tammikuun 3. pnä
'. ravintopitoisuutta
huomattavasti lisätä 'käytta-
''ruokatarkoltiiksiln jse- v ^
Ikasvikset keitetään.
^ LÄHMffYSTÖ
lATION. OF FINLAND
, l».Welllngtoa Stred^
Ottawa, Ontarto.
Pnlielfn 6-2389
JortUani Van
Storage Ltd.
ä( ia: pitkämnatkan-rantiajoa.
P A K A T A A N ^
PUHELIN 3730
OntMl*
Ajettaessa Saksa» demokraattises-
«a tasavallassa maantietä m m plb-
Isin Hoier6wenibi kaupun^, läliellä
saattaa nSJidä pienen majaiäton. Jon­ka
kylttiin oUi kirjoitettu: "Gasmas
zur Sch^igrzen 'Pumpe". T^iiä het­kellä
t$mäxt!mit3«ei vielf.pubyipal­joa.
iMutta. voidaan Tsimijudel^ j ^ - '
nöa. että muutaman vupdeii jndul^tua
se tulee kaikille yhtä tunnejtOkst' Jbiin
esimerkiksi toiminimet "tellar-^^erke"
^ikkar "Carl Z€ls3-Werke":^ . \
"fichwar2en Pumpe" on fässä pli-rsfä
rakenteilla joleva-suuri kemialli­nen
itehdas, joka tulee vuosittain kä­sittelemään
noin 33 miljöoiiaa tpi^iia
ruskohlUtä, tuottamaan,2,iniiljoöna»
tonnia brikettejä, suuret määrät kök-.
sia; i teoiuäiiuskaasua; koneClJyä; bent-siiniä
ja; muita kemiallisia tuotteita.
Tämän tehtaan •lopullisesti rakenta­misen
päättjrmisen jälkeen, jonka ra­kennusaika
on suunniteltu^ kymme­neksi
vuoddKi,. "Sphvvarzen Pumpes-
;ta;^.tulee 'Euroopan: suurin'kemialli­nen
tehdas. „ ».
..Tämän tehtaan rakennuistyömaa el
kiinnitä huomiota puoleensa yksin­omaan
suurilta mittasuhteiltaan,
vaan myöskin siksi, että sen rakenta-
-minen aloitettiin kv, syyskuussa,
Saksan demokraattisen tasavallan
perustamisen kuusivuotlsjuhlän'aat­tona.
Tällaisen suuren tuotantolai­toksen
Takentanilsen;-aloittamIsessäE ei
voida olla huomaamatta nuoren Sak­san
demokraattisen tasavallan-kasva­vaa
voimaa, työtätekevien : rohkeata
pyrkimystä eteenpähi uusiin voittoi­hin
ja: varmuutta tulevaisuudestaan.
• Saksan demokraattisen- tasavallan
perustamisesta kuluneet kuusi vuotta
antavat aiheen tällaiseen 'varmuu­teen.
Nämä vuodet ovat olleet Sak­san
historiassa ensimmälsen"Wöläis-talonpmikaisvaition
jatkuvan kasvun
ja lujittuhiisen • vuosia, Otettuaan
vallan; käsiinsä ja käännyttyään so­sialistisen
v^ehityksen : tielle 'Saksan
koli*4 22 kiloa, tiiin vuonaa 1S92 ise
oU jo 3$ kiloa |a vuono» I95i —• 45
kiloa. Tänä. vuonna se nousee en­nakkolaskelmien
mokaan^ 50 kiloon;
Viimeksi kuluneen viiden^ vuoden air
kana on Toin kulutus 8sakasta:^koiitl
^asranut kakslnkertalsestL
sfiulnrä^enhust^l^T y ö t ät^evle^
/haiussa on l ^ j a valistustaloja
bien^. kirjasi47ji^; seiä iastenböltolalr
tostcn-verko^tOj^';
tiyhdistyksillli on' :^Uv?M"pai^^
ja^-iepokotia.r^'TSnä
työlomansa ^, 'ampastly&dls^&ten' par'
rantölplssa; ja'\lepokocleIssa^^:: a
tuilla -binnoil^ tästa^itniU
Iäistä ja virkailijaa sekä ^ e i d ^ per­heittensä
Jäsentä. Kesällä oli kou-luloman
> aikana lej^lämässä ja sää­mäissä
paratmusta'»kolmea
demokraattisen tasavallan: työtäteke­vät
ovat ;>saayuttaneet tosUiistorlalli-iia
voittoja. , ^
Saksan demokraattisesta; tasaval­lasta
onv tuUut tosidemokraätthien.
valtio. •! Kukaan ei' voi rväitföä.sitä
vastaan, etteikö:'fiätosai^' demokraat­tisen
- tasavallan' hallitus oli^i['^kaii>san,
/apaasfci • valltsemai]ja': sen .^ydejlistä
'Ukeac. Ja luottamusta.: nauttiva lialUk
^'lifeipzigiii IröVätoifesUjen^-affiäna
j Saksan -' demokraattisen" ^'-tasavaHan
t ulkomaänkäta)paelinten'' ja brlttiläis-'
essa^i^kä
samojtonjteum
sixi ftv&t tilivelvolliset vaUtsijoflle., ^ . ^ ^ ^ . > « „ « . K . '
7ime?i}?mamitut, antavat evästyöml;*^';^ liikkeiden edustajien v^^^^ käy-d^
u..s.^tlLitjlXfl ean Ji ia- .vlo.iLvlait ck:u.t*s„u;«a ,h.le,l-f^«it' etvJen neuvottelujen tuloksena on'
fnnenf?määTäa)kaäh pois ^.^edusti^släit^
ok::4>!^tn'' tnlleivat he tavta ludällk^
täfessä:otetaan •huomioon-hallitukses­sa
ja parlamentissa edustettujen
väestön kaikkien kerrosten mielipide.
Joita yhdistää yhtehien päainaära —
isaada rakennetuksi uusi yhtenäinen
Saksa, rauhan ja työn, demokratian
ja edistyksen tasavalta.
Tämä valoisa tie johdattaa Saksan
demokraattisen tasavallan työtäteke­viä
yhä "Uutta kukoistusta kohti. Ta­savallan
on tietenkin voitettava suu­ria
vaikeuksia, jotka jQhtuvat yhdeltä
puolen' maan kahtiajakamlsesta Ja
toiselta puolen •^-kaikkinainen uusi
aloite synnyttää kasvun T^aäuksia^
Huolimatta siitä Saksan ; deinokraat-,
tisen tasavallan väestön elämä para­nee'
lakkaamatta;; -Kim vuonna 1950
oli lihatuotteiden kulutus, asukasta
lasta.
Sivistyksen alalla Saksan demo-,
kraattinen tasavalta on saavuttanut
sangen suuria tuloksia.': Tasavallassa
on nykyään keskikouluja kaksi kertaa
enemmän' kuin vuonm 1945./^^^^.V
maksaa miljoonia markkoja stipen­deinä
ylioppilaille, Joista on noin; 60
pros. työläisten Jartalönpoikaln lap-:
sia. , * V
Saksan demokraattisen .tasavallan
työtätekeven aineellisen hyvinvoinnin
ijä kulttuuritason herkeämättömän
iasvim takeena ovat sen kansanta­louden
erinomaiset saavutukset. Eri--
köisen suuria saavutuksia : on tasa­vallalla
teollisuuden kehityksessä.
Tänä vuonna tasavallan :tyoläcekevät
suorittavat loppuun ensimmäisen vii­sivuotissuunnitelman,
minkä tulok­sena
. tasavallan :: teollisuustuotanto
kasvaa kaksinkertaisesti vuoteen 1950
verraten.
. Saksan demokraattisen - tasavallan
kasvaneita taloudellisia mahdolli­suuksia
kuvastaa ? sangen -kirl^suisti'
sen ulkomaankauppa. Viimeksi ku­luneen
viiden' vuoden aikana -se .on
kasvanut kolminkertaisesti. Kolme
neljäsosaa Saksan demokraattisen
tasavallan ;ulkomaankaupasta -lan­keaa
sosialistiseen leiriin • kuuluvien
imalden osalle. Mutta Saksan demo-
' kraatönentasavalta laajentaa sa.-'
•maila- kaupankäyntiä myöskhi jkapfT.
'taltetisten maiden •kaiissa;?iVJlmeksl
ikuiimeen viiden vvuoden.alkalna se ool
ka^anut kolminkertaisesti. Tälläs
hetköllä .Saksan demokräattfden td
Etyjen ^ neuvottelujen
"tehty uusia "kauppoja' 5.4 miljoonan
punnan ""arvosta. ' ' -..•?!<
WILLIAM$
& PRICE
Asianajajat -'Lakimiehet
Notariot ^
62 Government B£,i^J\
Kirkland Lake Ontario
kaaiitseUenne
jtilkaisu,^
r 9 5 5
< 48 sivua
HINTA 60c
i •'/liv'-'-'''
mm'
S I S Ä L T Ö :
Musta.laulaja ^ ,v
romeaisfleHytySf • ^ _ //;
fJoxuupuuro >r4' ,^ ,,
liOUiautleUn tuoinltsemiften .
Sumussa ' " r '
Intiaani xiistansuojeluksesta
JEtuJoukko
Kynttilä Ikkunassa ; , ,/
Korven miu-henäytehnä 1
Kettu keksdiäs . ,
Kariit ja hänen äitinsä . "
Huumoria ^ . ^ S ^
> Uusia lääkeaineita kobdaauJVit^^^>^^
lahdet loistavat yössä , ^1'- | r/JR
Veoäjä -
Vain tanssin synti i-xn^i ,ir^-=
Joulu Saharan erämaassa ' ''Z X
tiasten kasvatus Neuvostoliitossa '
Eräs mies hyppäsi syvyyteen
Ätomitetotaan työläisenä ' -
Salmisen petheen Joulu .
Rauhanjuhla
l^aatävana liikkeemme kaljakaupoista ja äsiamkhiltamme. , '
/'Tilatkaa osoitteella:V - , -' T
rAPAUS PUBUSHiNG CO. LJ^.,
BOX 63 , SUDBimiryX^NTABIO
on Saksan* demokraattisen tasavallan ^
hallituksen rauhanomaisen - ulkopo-
; liittlsen: suunnai^ eroittamaton; osa;
Tasavalta osallistuu aktiivisesti YKrn
Euroopan: Talousvaliokunnan erilaisr,
ten eUnten työhön,
i Tuntien vastuunalaisuutensa kan­sakunnan
kohtalosta Saksan demo­kraattinen
tasavalta käy päättävää
taistelua Saksan jälleenyhdistämisen
puolesta rauhanomaisella ja demo­kraattisella
pohjalla. V Pariisin soplr
musten voimaansaattaminen,: joka
johti Länsi-Saksan remllltarlsolmi-seen
ja sen. yhdistämiseen länsivalto­jen
isotalilttoihin; on asettanut vaka-:
-via esteitä Saksan kysymyksen ratr
kaisulle- Nykyisissä oloissa on ainoa
olkea ulospääsy muodostaneesta t i ­lanteesta
siinä, ettöanrietaan: Saksan
l9«jrnqrksep ratkaisu itsensä saksa­laisten
kfisiln.'SakEtm demokraatti­nen
tasavalta puolustaa Juuri täUals-ta,
Sakaan k y ^ y k s e n ratkaisun kei­noa.
loistellen Saksan JäUeenyhdistä-misen
pw^esta Saksan demokraatti^
sen tas^val^an työtätekevät samalla
' julistavat - Jyrk&stT^ Ja ykslmicfUtesU.
etteivät ~he'koskaan salli sellaisten
f'Jälleenyhdistämisen'^ suumUt^to
toteuttamista, Joita'^äättpUrft hau^;
tavat mielessagn>{Ja Jotka ed^yttär
< vät heidän, historiallisten' voittojensa
[iUkvldol^i^/jä-ikcäeo^^aka^ vetämi­sen
läaBlvaltöjeh sotilaallisiin, lyli-mittymlin/'
"JToltaisen .valtiomiehen*',
sanoi Saksan demokraattisen tasaval­lan
päämihlsWrl Otto OrotewoWi "on
täyshi selvästi tajuttava, ettei yhdis-^
tyneestä Saksasta tule enää koskaan
militaristista maata.' Koko Saksan
ve4ämiBestä;NATO:n ei tule koskaan
,todellisuutta.' Mutta 'jos kumpikin
Saksan valtakunta liittyy'-yleiseu-rooppalaiseensiollektiiviseen
turvallir:
suusjärjestelmääti; i^in; Saksan jäl­leenyhdistäminen
rauhanomaisella Ja
demokraattisella pohjalla oh täysin
mahdollinen."
liännessä' on vielä, valitettavasti
sellaisia piirejä. Jotka eivät ole näke­vinään
Saksan - demokraattisen tasar;
vallan olemassaolon todellisuutta.
MStta ise_iBl muuta hlstorialUstj^reall-v
suutta. Saksan demokraattisen ta­savallan
ovat. tunnustaneet,.monet
Euroopan ja ^Aasian -, maat, vsiinä.lU-
.vUssa kaksi sellaistasuurvaltaa kuin
.NeuvostolUttoj?ii Kiinan kansantasa-f
valta.- ' . , ,
Saksan demokraattinen tasavalta
on tosisuvereeninen' valtio, joka edus-,
taa saksalaiseq kansakunnan kasva-;
via • rauhantahtoisia''voiinla,. joiden
tahtoa^I; voida olla :thuomioonottar
matta, — N. Sergejev. -
ÄMMIKSI i^fSllriS
(osvieii jäMi-inisen
hyvalsi
Helsinki. — (V5) — ssaatalouskoe-laJtokseUa
Tikkurilassa on kebitettK
W}sl menetelmä kasvien talrabtimisen
pa»^tam<£d:sl. Lähtien «iitä. että
täf^simplä syitä kasvien huonoon tal^
;veht:inissen maassamme ovat tubosie-
9et,,>joikfr .vahingoittavat kasveja
.ttU4en,o'Ie$sa talvilevossa.: on. kasvini
ftai<tb;tsastid;iläk kohdistettu päUhiomlö:
taivehtivien „ kasvien ^suojehnm' ker
mi|l|isiUa aineilla., ts. .miten^ialvitul
hc^epia VoltaisUri'torjua Ättelel:
miUl^ kaisvustot' syksyllä, 6temä'< hä4
vlt^Välä'aineilla.,V ., .^^^ ^ ; |
" Tutkhnukset,^'.aloitettiin syksyllä'
194S;;kertpo kasVltattilo^tf»i.Johtaj|
piot.^JE. A. ,4MTalftlnen.,ffdfelrouk6eii
kohtana olivat puna-äplla. Ja ayysJiiuis
jolloin kokeiltavana: oienristä ainelste^
saati?n lupaava'tulos pentaklonrlni-^
tröbenseeni (PCSB) jvalmlsteellai.-
Kahden iviimeksiJcu'''Uneen vuoden a i ­kana
cn. tutkimukset laajennettu kä--
-Siitfimään useita talvehtivia kasveja
eri puolilla-maata.
Käsittdyn vaifcutifltsesta on keaki'-
m8%älnen sadonl*säys puha-^pUasr
iaar^ollut 15— 20 pros; Sipysruklissa on
iumihome saatu torjutuksi PCNB kä4
^^Ittelyllä, Josta. seurE^uksenaoUi ollut
ipomattaiva sadonlisäys.' Niinikään
;e!yysrypsi'lä; suoritetuissa ikokeissa on
saatu huomattavia:: tuloksia; Tähänr-
..astiset tutkimukset ovat osoittaneet;
että itse periaate on 'ratkaistu; Kus-tannustensuji
teen;ei: vielä:,voida ^^e^
tää;yksttyiskohtaisia, laskelmia mutta
ainakin aiwkkaamplen:kasvie
^Jelyssä päästään menetelmäJlä hyvin­kin
kannattaivilh tuloksiin. ' >
m
••,•,-.-1.1/ .T^:';-^'-- .'J;!!^--'.-:.-'.'- -''.w-.t-i--v--r-v ,..i.,iv4-.>^.-"-%. VV.;; m:
Unkarilaiset suur-veivät
iii •1*1
,1 .\Vu i
.syflney."— viittie suntfl^taina suo-'
rit^ttiin ^täällä ^mamn ^JUiOkbu, - J^hon-'
osairstuivat '4inlketrt1äiset'^^urmalleiit''
^lästvanRczsavolgyl ja Laszlo-Tabbrl,
UnkarlMset -voittJvat" j u ^ a n smi-puien-
maa'iln yhtaikaa', Roiikvolgftrlil
\-o ttaefeia j&lHtkfii tttmftäUai-iroimäk-'
Vakjif "tuulen^ k i i ^ ä ' jäivät' AJa't' vei"-
' rattain v^aätöh^^ttomllä')^ sUl^ -kahi'
den'eiähnmäisen[''a^a'^i 'Ueieiitmdii''.
<W.8. jJBkritlimtljBtaryäin^t
sissa öioiiihtelssä^'oliBi vöW
-nut olla ainakin '5 sekuntia' pai'empi,
, • > •»
^ Jucksuiun osallistui unkarilaisten'
ohella neljä australialaista mQ41,erla«
New, South Walesin .mestari, Alan
t<awreiu:e, .^.Alec ^Henderson, John
:Plummer; ja .;A^tL.Wake£iel;:. Kukaan
australialaisista • ei kyennyt; uhkaa-
'maan::tmkaxi&isla;:joten>inäiden :ei
:'tarväiiui't pitää, kiirettä voittaakseen;
: Sandor :Iharos el osallistunut kil­pailuun'jiiifckaviah
takia. «Lääkäri
;kehoitti: häntä «vllkkoi^ aikaisemmin
iolemaan kaipailematta ainakin 'kolme
kuukautta.vKIlpalluJen' aikana valllt-si::
kauni5 ilma; mutta-voimakas tuuli;
^Rataolityydyttännässä: kunnossa mo-jilpäiväisen
sateen jälkeen.
Xontoo. Moskovan radio tiedoitti
lauantaina, :että 'suora ^junayhteys
avattiin: samana: päivänä Moskovan
ja Pekingih. välillä. Tledonaxmossa
sanotaan, :että uusi rautatie avattiin
Ulan Batorin Ja-: Jamyh-Uden ^ välillä.'
Paljon valfuuskuriiia
vieraillut N-liitossä
:> Bloskova.:^'Neuvostoliiton k o ^
neuvosto hyväksyi keskiviikkona; Jour
lukuun'28 pnä: ensi vuoden'budjetti­esityksen,:
Jonka, mukaan mraiot: nou­sevat:
noin 570 mlljajrdlln ruplaan. Ja
tulot noin 593 miljardiin'ruplaan. Mo­lemmat
kamarit ratlfioivatrmydis.ne
asetukset,.Jotka puhemiehistö, on^an­tanut:
viime ^jielmlkuussa v pidetyn: Is-;
tiumon" jälkeen. \
, jl-L,—Ifp:; ^
' Mbskoi^..-^ (DiJ*) Neuvostoliiton
korkeimman jg^yoston.toto
Tin l^ns^Ustm^en n ^ ^
28 l>?Ä^'fetunnossa sea ujuhonifesl/ius
fLaeia |setesti ^tu^jO^mlfien^ 'vöfh-
:dps#xttiäceinimi£n neWöst|to;|a;idkor
laisten parlaaienttien välillä.
IfVUtattuaan Neu^stolilton to^elm-aian
.neiwoston: 1955 :Viu)den^
kuussa ^laatinuan^:val6luät^
vaihtoa'koskevaan:^4<i^omiotah^ttä^
neeseen.:; vetoomukseen .lad?.-huor.
mautti. että yetocmius on saanut lämr
pimän' vastaanoton useilla 'tahpilla
maailmaa
:,Ktiitenkaan ei eräissä maissa ole
l l t e t t a v ^ tehty myönteistä päätöstä
asiassa—-:nilnpäirhdy5Vdltain paria-.
menttielimet ieivät ole-Ainoastaan :ol-:
teet ilma&ematta: haluaan parlament-^:
tivaltuusktmtieu vaihtoon^ vaan jättä.:
lieet^^ neuvostoparlamentin .vetoomuk­sen
kokonaan käsittelemättä..
<|s<acis) iinudttiiedelleen; että^nenvos-
Englannin, Intian,--Ruot6to, Syyrian,
Ju«roslavian> Japanin, Belgian Rans­kan
Ituxemburghi, Albanian Ja Itä­vallan-
parlamenttien valtuuskunnat.
Paraikaa ovat ^vierailulla < Puolan ja
Iranin parlamenttjyaltuuskunnat.
Saamiensa^; kutsujen; perusteella n. on
N-liiton * korkeimman 'neuvoston
valtuuskuntia;. :puQlfstaan;: ^.vieraillut
Suomessa; Puola8sa> Albaniassa,. Ju-^
^bslaviassa^: T ^ d ^
katissa Ja Saksan , denokraattisessa
tasavallassa. ' ^
' Vuoden 1955. a i kutäsauden aika­na;
on Neuvost(:iliifc>ssavieraillut:«
liiemman muitakin valtuuskuntia.;:Ja
njp. noin 6.000 ulkolaista niatkailljaa.
M^uvostolilttolal8laii^inatka»ljolta/on
käynyt hTpO idk^ailla. Tosiseikat
Jatkoi liscis — ovat työntäneet yhä
syijemmäksi i)orvarilli8ten polfitll^-
jen/tekaisemaa iskulausetta rautaesi­ripusta
Jollainen r m i ^ «n/Neuvosto-:
liit<|^a.
.Neuvostoliiton: Ja :muiden maiden
valtiomiesten välisiä benkUökohtalsia
kosketuksia selostaessaan kansalll-suuksienneuvoston:
pubemiesmainitsi
nun/ Suomen;.'tasavallan: presidentin.
Paasikiven vietattim vuoden., aikana
Neuvostoliitossa.
lausisTtkbOeos). myös sitä, ettei Neu-vos^
llitoUa otesotilastukikohtia ulko-mQIa;>:
PO|:kkalanSumneUe luovutta­misen:
yhteyidlessä katoaa viimeinen
maan - rajojen-' uQcopuoli^ (tijaitseva
neuYostotnklkphta hän ..sanoi, r-^'^^j'h'-
S
m
iioineii
^^^^
malaisäU^ irii^
dessä mielessä oUiit Juhlavuosi: Slt)e>
Uus täytti 90 vuotta. SUt& klrjoltet*
tUn Ja puhuttUn paljou, juhlittiinkin,
;ja ;vamimn':i^
kulttuuria vtloden lopussa ulkomaille
enemmän kuin mikään,n|uu tapaus.
Paljon muut» jB?irWtt^
: j a t e t a | j ^ | t k|p^^
^u^täitel^MtMliel^
| i ä l t i S » ä 5 S ^ M i
iieUcelUt kotimainen n&ytelmä^ Ja se
on lUeltttmfittft .teatterimme-^miurln
pulma^ajrmys., Siltäkin huoUmattf^
että pohjoismaisen näyteirriftkllpallmi
suomalainen osanottajamäärä, todisti,
että melU» kirjoitetaan näytelmääkin
Eestejä pala^ > S
kotimaahansa
f:r ;.Talllna.:-^^Eestlin on palannut suu­rehko
ryhmä heiJcllöitä, Jotka pois-,
tulvat kotima^astaan, vuonna. 1944;.^ .-;I
:^:Ptt0 Kold-niminen :eestllähien oli
asunut kaksi vuotta Ruotsissa ja yli
kahdeksaa vuotta Brasiliassa:: Kolme
vuotta hän oli;-ikoonnut rahaa koti-!
matkaansa varten kieltäytyen mones-:
ta-välttämättömästäkin päästäkseen
tal^£^sin kotimaahansa. " ,
Äskettäin:. palasi;. Ruotsista; Kusto
Aayer, joka oli myös lähtenyt Eestistä
vuonna 1944; Tämä; vanha veslrafcen-
• ntislnsinööri Joutui kokemaan Ikalkki
:vleraan maan rasitiskset;;Töi8ta;-viiot«
tf[i)än.-tvieitl;eaiisaalassa/voimakkaan:
h^oJärHytytoeinivu&ksl. Nyt.hän onr
Tällinnasga >,.jäi} työskentelee >; iveden-;
,iu}äatelylnsln8äi)rli^ä(.i L A . - U i'.'-^ f:
UmefksirhiialaDaieideni joukossa/;- on
a-Eha Rlssaar, Joka: on palannut.
«Saksasta palannut Alisa
berg yiÄ.f:
Tihekkoslovaltian
lällituksen läätps
Hiljattahi päättyivät Ujakärin kan­santasavallan
ja Saksan demofkraattl-sen
tasavallan ha'litusten • neuvotte­lut
niiden saksalaisten kohtalosta, jot­ka
l^sivät rangaistusta Unkarissa
sotarikoksista.
Osapuolat pääsbilt sopimukseen sU-tö,
että Unkarin hallitus antaa; mää­räyksen
: tällaisten saksalaisten <var
pauttamlsesta huolimatta siitä, että
he ovat tehneet rikoksia Unkarin
kansaa vastaan. Tätä plätöstä teh­dessään
UnkaMn hallitus piU lähtö­kohtana
sitä, että rikoksentekijät
ovat I jo kärsineet; suurimman osan
rangaistuksesta;, että toisen maail-mansjdan
loppumisesta on kuhmut Jo
.v'i kyxbmenen vuoden ja että Unkarin
ia Saksan; demokraattisen tasavallan
välillä nyt muodostunut läheinen ^S^sr
lävyysonsen talceena, ettei saksalais­ten
imperialistien agresslo voi tols-itua,
koska isellalsessa tapauksessa he
saisivat vastaansa itse Saksan kansan
jyrkän,vastarlnnan. *
Erikoisen- raskaista rikoksista tiio-mitut^
Saksan kansalaiset tullaan luo­vuttamaan
Saksan demokraattisen ta­savallan
^viranomaisille sot3riko!llsina,
s'lla Unkarlnkansantasavalta:ei kat^
SO maMolUseksi vapauttaa heitä sran*
gaistuksen kärsimisestä.
Tshekkoslovakian halUtus on tehnyt
samanlaisen päätöksen. ' ^
• Tshekkoslovakian ja Saksan demo^
kraattlsen tasavallan neuvottelujen
tulokset: on .vaikutettu x^ngais
6esta*i/Ö^'6cnkrä,;Jotka, ovat muut­taneet
Saksan demokraattiseen tasa-;
va-taan^ Saksaii^i^iittotasa^taan ja
Itävaltaan. * " ' '
m
vaa kulttuurimaisemaa.V. .j
' Valtiovalta,v',:vlralllneil Jtulttuurln
valvoja ön tälle tosiasialle antanut
perustan; Harvom on ivuösi ollut'yhtä
köyhä kulttuurialoittelst^. uusista Vi­rikkeistä,
suunnitelmista Ja niiden
toteutuksista. 3e mikä annettiin, an­nettiin
sot^en> Jälkeisinä vuosina, sitä
anteliaisuutta: on .'seurannut't^ka-as-kel;
pysähtyminen-kulttuurin eri älö-'
jen tukemisessa Ja - kehittämisessä,
hiljaiselo koko kulttuurikentällä. Py­sähtyneinä-
leimaa niin tieteen kuin:
taiteen;»'koululaitoksen,'^^
^ksen aloja. Joiden hyväksi-tehdyt
edistykselliset aloitteet eduskunnassa
ineliceUi poikkeuksetta ovat itorjutut,'
tai, ovatr päätyneet •opetusministeriön:
pöytälaaiikol^n;; Koululaitoksen ;uu-distamlnen,;*
1t'irJastoalan; nykyalkalsr.
taminen. varattomien korkeakoulu-opiskelijain
nykyistä tehokkaampi t u i
keminen Ja monet «muut kauan esillä
olleet kysymykset: ovat Jälleen rat­kaisemattomina
sivuuttaneet :yhden
vuoshrajapaalun. Valtiovallan taholta
voi löytää tuskin ainoatakaan ^oitet-joka
kuluneena- vuonna ollst teh­ty,
kulttuurielämän kohottamlseksL
, Virallinen kulttuurlpenseys Ja har-rastuksettomuus
ei onneksi voi estää
kulttuurityön jatkumista eri alojen
ömantt toimintakykynä, vaikka 'M.
saattaa sitä jarruttaa Ja heijastaa sii­hen
Innottomuutta. Näii» oh käynyt­kin,
slKä vaikeata onvuoden kulttuu­rikuvasta;
lö^äö, miltään alalta. kqy-keita
huippuja ^ tai käänteentekeviä
tapauksia; Siltä-: huolimatta'Voidaan
todeta,' dttä taidetta' ja tiedettä syn-
/tjö^' mäkimaamme ^Birtakln^'määräUädn
eriemVnän'kuin alJEalsemmlh,' -vä
kalkki eV'bllsik'aair'liiovan iyi^n' iu"-
•i ».•-.Ml'uf.ii.'.f'
^ .Vupdpn .kirjaljlisiiijd^ ;?l3l,5k^va, pni
tilMÄ.' 4a,^j4»teel}l5en.. lujakln,^^!
painopLs.te:; on.^iselyästi^i nuoremman
polven taholla, :mikä 'lupaan paJJpAi.
Vuoden suurin / tappio i t f i P e o t ti
Haanpään .^^ kirjailijatyön-/ ^atkeamir,
-hen; :^muttd - hänen^^näkemyksehsävja'
hänen kielensä jättävät klrJaUlsuu»
teemme pysyvänr'Jakensa, sen^ tie'
däihme; - Avautuisiirat];» WAln:fc^
tajien ovet muiuekln^rcfhelllsllle-ylb»
«eiakunnan' kuivaajille' nitokuiä ne'
vihdoinkin ovat'\: avautuneet/.Haan­pään
aikaisemmin pahnaan Juliste­tulle
nuoruudenteokslllei kirjailijain
luova työ ei -mei|lä vielä ole lähes­kään
turvattu; vähiten totuudenpur
hujlen osatta, elleivät he pysty, ta­kaamaan
kaupallista ' menestystä.
Nuorta lupaavaa lahjaikkuutl^a on
havaittavissa. selck: mittavan romaa'?.
nln; hyvän novellin että lyrUkan alal-että
kilpalluj» tehokkaampia 5^^^
Ia; lahjakkuutta Joka ansaitsee talou?
dellista tukea ja^i^iunsaasti lukijoita;
Useinumt; ovat. tehdessämnie^^^s^^
kuluessa kiilttuurlpalstoUla; enteilyt.:
Mexieon tuotanto
oti noussut. . ,
' Mexico Cfly, Hallituksen fInans-
SltolmJsto tledolttaa, että oluen, se­mentin,
ayötävieii;dljyjen;:kumfn ja
lasitavaroiden tuotanto on vuoden
1955 aikana kohonnut, iLasitavaraln
tuotanto on kohonnut 88 pros;, semeur
tln 17, oluen 8, kumin 6S^ ja ruoka-Öljyjen
8 pros. Nämä numerot ovat
tämän vuoden kuudelia ensimmäiseltä
kuukaudelta.
Mme Sam l(at-sen
olhit KoDnittassa
Kalkntts, — Matkallaan^ Wew Del­hiin
pysähtyi Mme Sun Yat-sen, K i i ­nan
dem<*raattlsen tasavallan per
rustajan leski, Kalkuttaan.
Kiinan ka«knta»v^llanyVpklifa|scn
hallituksen kuudessa yarapUheen^oh?,
'"tajast^ on hän koi^enrtaiioa ^alitor
Vierailulla'Intiassa. ' O '
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
SUOMEN MARKAN ARVO KOHONNUT, JONKA
JOHDOSTA VOIMAAN ASTUU UUSI KURSSI
TÄNÄÄN
Fldnin Bumma 5^00 Sxok. $1875 ynnä l«hetyalculut $L1S
Jokainen seuraava 1,000 murVkm $3,75
:;;;;.:•• ;;,)jyjj*js:;;:vf;;;^ ;:;:>!;.;:/;.';;;';\:i:;t;:'-';>
• Aa^aläbetyksemxe tolmltetaaan vastaanottajalle, 10-*14 pSivia
sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetf^tSän vastaanottajan allekJxJoft-tanu
koittt
nen, koko työtelibn vaativa prosessi.'
telmämme heikko taso on yhteydessä
UJaln. ja teatterin välillä .tällä, het­kellä
on meikein olematon,;Tuetta­koon
siis apurahoin myös ohjaajaf Ja
. drämaturglkouiutusta: Ja yalmexmuste
nykyistä tehokkaammin.^ ? Lupaavaa
ohjäaJa-alrieBtamelilä ori;* jos nuoret
saavat tilaisuutensa Ja rllttävätvroäh-jt^
BJ^n^fnäji^^
Jemmjlle vesllte, tehden «MB
kWtttt^;]tliP^!?^l
lylneeiv ja'hei
rlkkaaseeh; kansankuli
lul,;-riäyttelyt^ttWh^
rln oma vetovoima Pysty'
{vci)mman .-'Joululabjan-isai.,; Suomen.
Ts^väen' Teatted^ jolta./kaupunki,
; ^ « Ä i S ^
m i
m.
mi
m
•;-i' • r w . - r H ^ , '^
0yi
tuucfät
Bhensä Vilho ;^
w
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
tUaisuudessa. laitos kantajUlejH<,
, (Mönet^lt<S>nilsl^1<3(^tmU8^
kuldcalalttelstä^joitao
yYAPAUS T R A V E L A G E N CY
Ilta. etrjJskllalseUe kotikonnulleen päätynyt: Hraltäkuhtanisa ^
niavarthitoedarkansalleen onnea Ja rauhaa rukoiUutTuims.lniole-:
maton, kertoo tässä MIKA W A U r ^ m smu-essaromaajUBSamer^
; A«Ö»ndehlä ltertiw^
y klijalUJa^lÄtfieldllnKtämän:-viettäe^
.?-.sOT:^vatoi^^
;; Islsllliseuiäpllfeihln k i J ^^
:-:vifehaldcaa^-koItto^
•'-•stJRcmiaanl-dh:'
mm
mm < mmm
m:
m mm