1968-09-17-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u li Tiiätaii, syysk. 17 p. — Tuesday, Sept. 17, 1968 VAPAUS INÖBPBNDBNT^iyvBÖR ^ O R G I AN OF. f^lNNtSH C A N A O I A N8 t^iäblistfed rTöv* 6. 1917 ^ E D I T O R I W. E I O - U N D MANAQERS B . sUkai TELEPHONE: ,OPFIQE ANP koitÖriiAL e7'4-4264 PubMshed thrlce weekly: tiiteaijs, %4ÄrtIÄ».,and-ä4^irda>s by 1 r ^ > ^ Publishing Co-Usolted, 100-102 £lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada. Malliqg address: Box 69 >Adl«itlslng rates upon appilcatlon, translatlon f tee of chaxge . a!H».hf»rttori m- «fefto^ riaBs matl- by the Po8t Of f Ice .Department. / Ottawa, and for payment ofpöstage In oaah - CANAniAN l Ä N G U A n r PRFSS; 'CIUR - 3 kk. 3.00 rUiAt»lllNMAl-. _ 3uoin.eeGi lvlL>U.Q0,6kk,95.75 i v k 11.60. 6 kk 6.35 r--"riiri" Cähädafi ja Rundkan iinhteista Sfejh-iijaän öttä Ganädaii jä RättiäfcattB väliset suhteet odisi-p! t pat-Ärituheöt uusien mileötelii öttaössa ohjat käBddnsä Ofita-v^ aissa, .IcUlten etiiikälteeii povailtiin, näissä suhteissa tapallitui y i ^ B viiiktolla ikäämie pdhem fcum^ pääiminisiteri Pierre EEliott TIhidfeau esitti kahdesti teiövää arvoetekiia Raaiskan hallituksesta. Selvää on, e!ttä Ranskan |wlesidlMitti Charles de GäuHella ei olevniitään xiulkeU^ Canadan si-säisiiri;-; aSic)Shiii. Hänefl iiittöVailtiaftmödoata yleensä esittämiä arwstelu ja Queböcin vertaamiinen Bilafraan eivät ilmeisestikään iTjfeiku vältiovösäuden jterifiaitapiien jodkikoom. Ymmär-röttävää öfi iriySs i>äaiiäMis«grimiin^ äftyn^isjrys siitä kUri Rahikan hsililtufesen.paoUvirööiinene»^ väiitjaia Mnitaalla tämän maan haälituseliimin ja tpianii siten .mielehosodltulksellisel-r la tavalla vaikka niin vaarattoimassia lasiassa fcudm ikielikjrsy-läy^ elteä. vitärlcöitukse^^ mielestämme f U ^ ^ iiälllituiksessa on atrvodtelun aihetta näissä mo lemmiissa tapaiuiksissa. Muitta siitä huolianatta emme ole ainateaaai vielä vafcuut-täiitEtj että pääministeri Trudeau m«tieiliteli (käiffcevän ain^s- •tfelttfaiäi fesitykseh' yhiteydessä päfhiäaila mahdolUsölla IJiinniettuä himattäiii on, että "se ikoira älä"btää mihin kailJkka sJbtuU" ja tosiasia oh, että Ranakam hallituksen ei-halutuittoi-menpiteöt sattuvat juuri sdiksi, Ifcun nC osuivat kipeään paikkaan yhdyslainniaB6a)nwne — kuh näniä Pariisin edesottamiset ^aväit vallirtsevien otosiditeidenperuBteella vastakaikua täällä, liimiMomäan raindtoälai-^ Tuhat kertaa par-e&npi olisi siis meidän miielestämme se, että keskitettäisiin valtiovallan huomio ja toiminta ranska- IftS-canadalaiÄten oifeeutetltutjen vattitjuöten tyydyttämiseen. Yleisesti on ttainiustettu, että ränskalais-canadalaisilla on ^korkeintaan velipuolien asema nykyisessä liittovaltiossa. Tästä myös johtuu, öttä jos tämä ftaemne korjattaisiin siten, että r^aiskaMs-canadaflaiset olisivat liittovaltiossa täysin tasa-ar- X^oiisia eniglantiiais-canadallaisten rinnalla, niin silloin ei pi-e-sidenrtiti de Gaulle saisi mtuita kiuinyliankatsetta verratessaan Qtuebecia Biäifraan. Mitä taas tulee PhdiUppe RossillonMainiiitoban vierailun alheolttäihisan ärvostetluun', niin 'kummlailliselta tuntuu se, ikun asia esitettiin vasta syyskuun puolivälin jällkisen, parlamentin kokoontumisen edeflla, vailkka fco. vierailu tapaibtui jo elokuussa? ;©Iisi ehkä aiheetonta sanoa, että tähän lavasituikseen sisältyy hienökäeitai^ hailu kiinnittää canadalaisten huomiota poii «sihieiMisi BHtään s a i T K m i a l ^ ^ hallituksen ohjelma-puheesta^ Muitta vialrmaia kuitenkin on, että itässäMn asiassa; pitäisi päähuomito tkiinnittää ranskalais-cfanadalaisten valitusten korjaaimiseen ja toisella tilalla vasta tällaisiin uflikopuoli-slin ilbr^öihin. ToBJasia nimiittäiai on, että jos ranskalais-cana-dafaisilla ei olisi vissejä kansaillisia vallitiJksia, Pariisilla ei oiisi liioin mitään mahdollisuuitta suloritttaa täällä mitään "alakäden" tekoja, mdsttä päämdnisteri Trudeau nyt Ranskan hallit u t syytti. Kesld^^idän tilanteesta Kuten on Uiitisltiedoissa (kertfdttu, Suezin kanavalla viime viikolla •tapahtunut 5%-tuntinen tylkistö-kalksintaisitelu surmasi ja haavoitti yhteenlaskien yli 150 henkilöä. ' Tästä välJklöhtauiksesta on, ifciiten niin usein aikaisemminkin, vedottu YKai. turvallisuiusneuvostoon, missä Israel Väittää, että pammitulksen aioitti Egypti, ja Egypti seliHtää, eittä Israel on syyllistynyt tämätnikin verterKvuodatuksen lalbit-tamiseen. Huolimatta siitä, miten asialnomaisten todlmesta tätä vali-töttavaa ihmistteuraistusta tai odkeammin sen aloittamista selitetään, niin väärjäiäanätön tosiasia on kuitenkin, että Israelin joukot ovat pffltänöet jai.aikovart ilmeisesi pitälä edelleerikin l^diäl^eelle' - Arahitasavallalle (YAT), Jordanialle ja Syyrialle kuufl^via laajoja a l ^ ^ mdiehityÄVoimiensa laiviJla. Tä-mjä osoittaa parniHnin loiin mikSän Avivin pro-vökäattorinen suhtfafutuaninen acrabimaihin jatikuu «deUeenv Vissien mjepentakadsten imperialististefn voimien tuikseihat IsiräMih johtopiirit yrittävät väÖdvalloin ja maailman yleistä niielipidetitä uhmaten saaida it^Ueen mieleisensä ratkaisun täsaä kriisikyi^rmykseissä. Vain .täten Jdn selitdtävisää se", että Tel Aviv kieltäyttyy 'täyttämästä turvaililisuuaMfuvostoini mar-räskihin 22f pnä 1967 tekemää päätöstä isnriaielilaistein joukkoijen \^eftämiselcsi pois miehitetyiltä aflaiielta. • lAiohnollisestikaan Ted AviVin miiöhöteivBit käyttäytyisi näin uhm^niieliseäti ja taistelulahaastavasrti, elleivät imperiar läntiset voimat erikoisesti lalmeriMcalaiiBet sellaiisiet, antaisi tiuiv tufvaai' tukea heiaie. Muistaa tulefe, että. esimerkiksi USAn var SYNTYMÄ. PÄIVIÄ gänni.Hill, Sudburjr, Ont.,,täyt1^ä torstaina eiyiyisteuun 19 ,pälv«iiä il-vuotta. :Tyyne SiUn^an, Port Arthur,; ^C^^ täyttää perrjantaina syysfeuuoi 20.päivänä 75Jvuottta. A m o M Mänty, K i i M a n d Lak^,. ,Oiit., t^ttää perjantaina syiyiskuun 20 päivänä 70<iaiotita. :Betty -Kopsala, «Sudbury, Ont., täsrttää l a ^ a t a i n a siyyafeuuin 21 päivättä «Ojvuotta. ~~ YhtJymime sitftulaösteD) j a tutta-vaijj onnenit»iivo*uksiin. , VÄKlVALtAJStJUtTA Syyskuun 11 pn Toronto Daily Star'issa o l i uutinfin, jossa kerrottiin Miaanissa, Fla. kahden valkoihoisen poliisin syyllistyneen väkivaltaiseen tekobn kun he riiputtivat eräsiä 17- vuotiasta neekerinuorukaista Miami Äiverin yllä 80 jalan korkeudella olevalta sillalta- 27-23-vuotiaat poliisit saivat kump i k in vuoden vaiikeutfa sekä 1,000 dollarin sakot huonosta käyttäytymisestä sekä eron kaupungin poliisivoimista. Kumpikin sanoi olevansa tyytymätön tuomioon. Poliisit sanoivat tekonsa vaikuttimeksi sen, että he yrittivät saada nuorukaisen tunnustamaan olevansa Black Musllm. Siinä oli uutinen kaikessa lyhyydessään kenenkään nimiä mainitsematta. Nimet eivät ole pääasia, vaan teot; Usein kuulee sanottavan, että poliisivoimiin on vaikea saada täydennystä. Jos poliisikoulutuksen saa nut inies käyttäytyy edelläkerrotulla tai TV:ssa näkmällämme tavalla, n i in oikeudenmukainen mies ei helpolla sellaiseen liity, vaikka nälkä joskus pakoittaa. Joka paikassa on ku mminkin sekä huonpa että hyvää, mutta se on ainakin varmaa, että yleisön mieli pide jyrkästi kääntyy lakivastaiseksi jos sitä väkivalloin sovitetaan syyttömiin kansalaisiin. Johan suomalainen sananlaskukin sanoo, että ensin tutkitaan ija sitten.;vasta htotki-taan. Väkivallan vastustaja. AT ^'''^I Lenin ja Raamattu rintarinnan Lenin ja Raamattu jatkavat yhä tasapäistä kampipailuaan käännöskirjallisuuden markkinoilla, ilmenee Unescon toimesta hiljattain julkaistusta Index Tiranslationumin yhdeksännestätoista painotosesta. Luette-losisa on mainittu 39,267 vuoden 1966 aikana julkaistua käännöstä 70 maasta (ja lisäksi joitakin aikaisempia käännöksiä, joita ei ole varhai-senimiissa painoksissa). Kunkin maan kirjaluettelo on tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä ja luokiteltu kansainvälisen luoikitteluperi-aatteen mukaisesti. Suurin kääntäjämaa on edelleen Neuvostoliitto, jossa julkaistiin mainittuna vuonna 3,968 käännöskirjaa (mukaan Juteltuina maan o-mien kielten väliseft käännökset). Seuraavana on Jugoslavia — myös monikielinen maa -— (3^452), joka vuorina 1964 o l i kaihdeksannella ti.^ lalla ja jossa käännösten määrä on väliaikana noussut y l i kaiksinkertai-seflcsi ollen nyt suurempi kuin mo-lemimissa Saiksoissa yhteensä (3,095) (tilastossa ei ole otettu huo. mioon maan poliittista jakoa). Raamatun käännöksiä vuonna 1966 juffltaistiiii 197. L e n in on tekijöistä eniten käännetty (201 kääii- «östä). Vuonna 1964 heti hänen pe-rässään tiflivat Shakespeare (jonka nelijäsataavuotisjuihla oli silloin) ja Jules Veme. tumdjsen ja samialla Israelin kansallisetujen kannalta katsoen olisi sitä parempi, miHä^i-kemmiin Tel Aviv tämän tosiasian hiioaniodsi. Ja /mitä tulee Canadaan, me. voimime köttisakunitana antaa; pa rapfefeädtentti Kuönphrey sanoi eräässä puheessaan vähää fen- rasta mahdollista apua ja tukela iien (kflin hän«t nihiitettiin demKtoaaitltipu presidentti- läräeliHle vaatimalla siltä YK:n ehdolökaaiksi, e1itä lameriM antajat "oikeuteltusti" soti- tuitvallisuiusneuivioBticxn päSttÖk-laiafliiBta apua Israelille aina suihkukoneisiin asti. sen mulkaista asevodmiensa pois Itsepintainen V o i m a p o l i t i i k a s t a Minnipitälnii joilla Is- vötämistä airabedita vaiRaanlil-raelin johtajat hairjoittavat, otn kuitenkin heitättänyt, litäja- : taan alueilta. Voiton hufmala on karitodita arvostelua kau/titla rafälailman —- nädenkin tahloflita, tietenkin suloista,.'miuitta sen jdtka. vuosi sitten kesälbuiussa riensivät tukemaan Israfelin mahdiallisesti aiheuttamjaa^lkra hyökfcajrstä 'arabimaita vastaan. Täniä osoittaa, että Isrialelin ^ulaiai" voidaian ietufcä)teen mi- ^imiMi^yspolitiikifca ajaa miäan eristtefttyyn asemaahv' Sa- tata sillä, jos mudstötaan, että miailia Idsääntyy^ Y^ 'airvovalta ni- Israelin väkiluku on loppujen nUdnömaamr siksi fcrai se itiedoittaa olevansa .vakniina; keski- lopuksi kuin pisara ardbiikansio-i^ iäK'thig«(lilnidiiri^f jen valtameressä. Tulete var- Melkoisella vanrmiuudeilla voidaan siis "emmistala", että en- hiasti aika, jolloin arabiftiaialt riöbdniiii tai myöhemnnin tulöe fee päivä, jolloin selviytyvät t^^yudellisesita jä-tiojchltäjat joutuvat toteuttamaiah YK:n tuor-vallisuiulsneuvoston leltejääneisyydestään ja silloin pölätöksen. joukkojensa pois vetämiseksi kaikilta vuosi sitten olisi tuhannesti parempi, jios miehittämiltään aflueiJta. Ne voimat, .jotba .kuvittelevat voi- Isräd. osaisi miendtellä jairlke^ yansa r m i k ^ s ^ M a löv^^ ja YK:n ^Västi nytrjo)Hoiiili«ieiti peruskirjaa, sekä heittää taisteluhaastöen ihmiskunnan eniem- toHaiset luulevat voiiivansa teh- R^stöUe, tulevat peijt^inoääin pahoj^^^ Oii killunut 14 vuotta siltä, kun Genevessä tehtUii ne iärkeät kan-siitfii^ st^t so^iinukset, jk>tka s a m ' ' mättivät;: siifiomaasodan liekit In- |i«kliliiä^ f Ja mvitt itsendisyydfiii ^Vietnamiilei Laosille ja kambodz^ halle. Tuolloin amerikkalaiset vai- . tuutetut nousivat lentokoneeseen ja palasivat rapakon taakse alle-i kirjoittamatta. Geneven päätfikdä, vaikka ilmoittivatkin juIiläIUse«ti että USA aikoo niitä noudattaa.' lämän' diplomaattisen manööver i n tarkoitus kävi mojilen tarkk e n i s i n mielestä selväksi |o sn-niaii vuOderi (1954) syysktiussa; j o l l o in Washington haali luireesti Manilassa kokoon SEATOm soti-läsryhmittymän ja levitti sen "sateenvarjon" myös Indokiinan ylle. 60-luvulIa vahvlätttivat USArii i>it-källe menevät uuskolonialistiset i^oitnsperät: se o l i asettanut |ri)äiAä£rSkseen "täyttäfi tylijiöri" H ifyatyttää Mekong-joen rannoille .oman herruutensa Indokiinasta lähteneen Ranskan sijaan. Aimerikkalfiisjohtajat vannoivat uskollisuutta Geneven sopimuksille vielä .niinä päivinä, jolloin Saigoniin saapuivat ensimm äisot parisataa val-tamerentakaiSta "neuvonantajaa'', jotka keräsivät kä.siinsä diktaattori Ngo Dinh Diemin joukot. Sellaisia valoja se vannoo nykyäänkin Pariisin suureh nelikulmaisen neuvotter lupöydän ääressä, missä Hanoin ja Washingtonin edustajat käyvät virallisia keskustelujaan. Mutta nyt ei Etelä-Vietnamissa ole enää parisataa vaan y l i : piioli miljoonaa aane-rrfckalaista sotilasta ja upseeria, jotka kylvävät ympärilleen tushoa ja kuolemaa. Heinäkuun 10 pnä tapahtuneessa 12. keskustelussa USA:n valtuuskunnan johtaja- AvereM riarrimari ranoi: "Me emnri tavoittele sotl^ laallista läsnäoloa, sotilastukikohtia tai -erityisprivilegiaita Etelä-Vietnamissa, Me haluamme Etelä-Vietnamissa ensi sijassa sitä. että sen kansan annettaisiin kehittyä poliittisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti väkivallasta ja pakosta vapaissa olosuhteissa." Mikäli Harrimaniin on uskomista, njin USA siis hai-.;oittaa.politiikkaa, joka lujittaa rauhaa Indokiinassa sekä Geneven sopimusten henkeä ja korlieita periaatteita, mutta valitettavasti amerikkalaisten diplomaat tien väitteet ovat-vain tyhjiä sanofla, j o i l l a ei ole mitään tekemistä konkreettisen käytännön kanssa. Muistettakoon, cftä Geneven päätösten mukaisesti Vietnamin, Laosia ja Kambodzhan alueella on kielletty pitämästä vierasmaalaisia jouk KOja ja rakentama.sta ulkomaisia so:^ tilastuldkohtia- Kukaan ei voi sekaantua näiden valtioiden sisäisiin asioihin ja vetää niitä sotilasliittoihin. Entä mitä tekee Washington? Etelä-Vietnam on faktisesti amerikkalaisten aseellisten joukkojen miehittämä, siellä lasketaan olevan ainakin kymmenkunta suurta sotilastukikohtaa, joiden rakentamiseen on kulutettu muutamia satoja miljoonia dollareita. Tuhansia USA:n sotilaita toimii Laosissa "neuvonantajina", samoin CIA:n agentteja, j a kaikkien niiden tarkoituksena on lietsoa kansalaissotaa ja tukahduttaa isänmaanystävien vapautusliike, Puoluee tonta Kambodzhaa' vastaan suoritetaan toistuvasti amerikkalaisia aseel iisia provokaatioita. CIA harjoittaa aktiivista tuholaistoimintaansa lähet^ tämällä tähän maahan terroristeja h tuhotyöntekijöitä. Tällaiset vihamieliset Kambodzhan vastaiset teot ovat olleet useammin kuin kerran pohdittavina YK:ssa. Washingtonin karkea sekaantuminen Vietnamin sisäisiin asioihin on johtanut siihen että maa on tänä päivänäkin kahtia jaettu ja syösty sodan kurimukseen. Geneven sopimusten perusteella olisi jo vuonAa 1956 pitänyt toinJttaa yleisvietna-milaiset vapaat vaalit, joilla kysymys maan yhdistämisestä olisi ratkaistu. Mutta t/iSAteki nämä vaalit tyhäiksi, koska sen j o h t a j a t — - k u ten länsilehdetkin aikoinaan kirjoittivat ~ mainiosti ymmärsivät; ettei Vieitnamin kansa vXänestöisi amerHt-kalaissuojduksön puolesta, iaäii sitten iiifdeh Jotka olivat vdmilt myymään isänmaan edun dollareista VVflshington tekee voitavansa muuttaakseen 17. leveysasteella kulkevan väliaikaisen demarkaatioltajjan^inysy- yrittää pitkittää -sotaa, vaifekei se väbsl vtfltak«rtnaiffajaltei~4khat§taft- "A^^^i^ i.aactoiif«a« seen Etelä-Vietnamin lopoUllijesti h t i ja muuttaakseen sefn i^tto^ maakseen. ' - ^ r - Tämän kaikille jo aivjatilmöisen päämääi^än iJSÄ:n vfrariiftmaiset yrittävät salata väiöieillään,.,;ipt'tä USA suorittaa srtartoiniia^fi>>ift^iika Saigonin pyynnöstä j a fiuot^Ua^^n Btelä-Viefnamta pohjoisesf^.ftäÄal-ta hyökkäykseltä. Mutta i i i s i i k s i k in puolimiljoonaisen valtamsrent^cai-sen armeijan läsnäolo Etelä- i^i^a-min maaperällä on jo s i i ^ ä k ^ r i i - ron haaste Geneven sopimuksille, ja toiseksi näiden fcansainväTisten sopisnusten kirjaimen mukaan Saigonin hallituksella ei ole o l l u t . m i tään oikeutta kutsua muukalaisia joukkoja maahan. Mitä tule6 puheisiin pohjoisesta tälovasta hyökkäyksestä, niin ne paljastaa amerikkalainen leihdistö itse korostaessaan alituiseen, että USA:n asevoimat raistelevat Vietkongin armeijaa vastaan, toisin sanoen Etelä-Vietnamin kansallista vapautusrintamaa vastaan. J a jos F N L : n riveissä taiste-leekin patriootteija, jotka sydämensä kutsusta ovat saapuneet pohjoisesta etelään, niin sitä ei mitenkään voida pitää Cieneven: sopimusten loukkaamisena, sillä hekin ovat vietnamilaisia ja puolustavat maataan interventiolta- Siksi Pariisin virallisissa keskusteluissa esitetty vaatimuSi että vietnamilaiset heikentäisivät hyökkäys^ operaatiotaan Etelä-Vietnamissa, j o l loin vastapalveluksena supistettais i in Vietnamin demokraattisen tasavallan pooamituksia, on öhdbttomäs-1 lava, jOs se m i e l i i noudattaa, ^teois- " laiton. Washingtott haluaa vain Isaankin eikä yksi ven sofpimuksia.' , ' r»i / - ^' ^/'/^Neuivöst^ oli '•^Gen€\^ • vötteilaje^^^p^ luneiiia i l 4 viiotenalse j ati^i^i^Bti poimisteliut^^^^ k^ toteuttamis^ taivoin; yietnaniin isänmaanystJ^M' lorijumaani amerikkalaishyÖkKä}^ä Vietnamin itsehäi^yyd^^^^ sen\ kpkpnaisMuden^^^ s^^^ Indokiinalle tien itsenäiseen j a r$u~ halliseen kehitykseen. SaoiällaNeu-heinäkuun lopulla Geneven. konfe-iierissiissa j u l i s t e t t u ; p^^^ ^ . V V - ' - - - , : D / . Gudkov!^^ Apif^-- ti siteri p M o t t i i ^Vietnamin kansan rnä&saan lunnaat • t J S A :n hyökkäyksestä, äiko imt 61e mitä selvintä kiristystä? Suostua amerikkalaisten vaatimukseen on samaa kuin suostua.. kolonisaattöreiden uhkavaatimuksen j a luovuttaa xnaan eteläosa heidän raastottai^aifcseeri. Siihen e i vät luonnölHs&f&aa»; vietnamilaiset patriootit voi suostua'. Esittäessään tietoisesti hyväksyttäväksi ma!h<fotU»Aia ehtoja Washington äiilloinkaan' v M l e pääsisikään. Pommitusten ''ja kaikkien muiden Pohjois-Vietnamiin koihdistuvien sotatoimien lopettaminen on ensim-mSinen askel; j o k a , U S A : n on otet-ÖRfco USÄn lippu pyheinpt kuin HL:n? Tukholma, syyskuussa. Kun Yhdysvalteijen Vietnam-politiikan vastaisissa mielenosoituksissa Tuk-halmassa poltettiin julkisesti Yhdysvaltain lippu, (joutuivat tekoon syyllistyneet poliisin pidättä'miksi ja heidät V tuomittiin rangaistukseen vieraan vallan lipun iLäpäisemisestä. Ruotsin oikettsiministerilte osoittamassaan kirjeessä Uunottelee 10 l a kitiedettä TäiKhi61man yliopistossa opiskelevaa nuorta, sniksi pölliisi e i puuttunut elolcäuil: lÄ^iillä' tapahtuneissa mielenosoituksissa Neuvostol i i t on lipunprtLttaneiden toimiin. Oikeusministeri Herman Klingille läihetetty kijijelimä kuuluu näin: " P o l i i s i on 21. päivästä elokuuta lähtien ryhtynyt käsittelemään mielenosoituksia kokonaan uudella tavatta, mitifeä uuden käytännön johdosta Ihaluamime saattaa oikeusministerin tietoon seuraavaa. Poliisivoimien menettelytapoja on mainitusta aijarikolhdaista lähtien muutettu seuraavasti: 1) Lipun polttamisen ja valtio-symbolin tuhoamisen muodossa esitetty protesti vihatun hallituksen menettelyä vastaan ei enää poliisin T^liel(l(oslova1(iäii uudisftusohjetma on yllä malidollinen toteuttaa - itatian KP .Toissa viikolla pitämässään ikoko-uksessa Italian kommunistisen puolueen keskuskommitea ja tarkastus, komitea hyväksyi yksimielisesti Tshekkoslovakian kommunistisen puolueen keskuskomitealle osoite, tuntervehdyksen. Yksimielisesti hyr vaksytyssä kokouksen päätöslauselmassa arvostellaan ankarin sanoin sotilaallista puuttumista Tshekkoslovakian asioihin, mutta pidetään myönteisenä sitä, että tässä vaikeassa tilanteessa on ollut mahdollista löytää neuivottelutie ja välttää traagisen kehityksen vaaraa. On toivottavaa, sanotaan päätöslauselmassa mm. että Tshekkoslovakian kansa ja 'TsheOokoslovakian kommunistit niissäkin vaikeissa o-loissa joissa heidän nyt on työsken^ neltävä, voisivat voittaen takaisin riippumattomuutensa j a toimintavapautensa jatkaa sitä demokraattiis. ta uudistusprosessia j a sosialismin lujittamista, jotka pantiin alulle Tshekkoslovakian kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöksillä tämän vuoden tammikuussa. Tshökkoslovakian kommunistisen puolueen keskuskomitealle osoitettu tervehdys kuuluu kokonaisuudessaan : Hyvät 'toverit, pyydämme teitä vastaanottamaan veljellisen ja tulisen tervehdyksen, jonlka Italian kommunistisen puolueen keskuskomitea j a tarkastuskomitea lähettävät teille, Tshekkoslovakian • kommunistisen puolueen jäsenille ia kansallenne, Tulinen tervehdykseni-me kuuluu ennen kaikkea tovereille, jotka Moskovan kokouksen aikana vaikeissa olosuhteissa puolustivat puolueenne hyväksymän sosialistisen uudistuksen j a solidaarisuuden linjaa, tovereille, jotka ovat palanneet johtopaikoilleen puolueessa ja valtion elionissä. Toivotamme Tshefclooslovakian sosialistisen tasavallan yhtenäisyyden ja laillisuuden henkilöitymänä oleville tovereille parhainta menestystä monimÄaisessa tehtävässä nykyisen vaiköan tilanteen voittamiseksi. Olemme vakuuttuneita, että Tsöiekkoslovakian kansan suuri yksimielisyys sosialistisen- järjestel niän lujittamisessa j a kehittämisessä sen huimaanisen ja demokraattisen luonteen edelleen voimistamiseksi tekee loppujen lopuksi mahdolliseksi toteuttaa puolueenne ja hallituksenne toimintaohjelman; Olemme samoin kuin tekin tie-toisia suuresta merkityksestä mikä on puolueenne ija kansanne panoksella jalossa asiassa; taistelussa rau-ran puoilesta imperialismia vastaan, kansojen» välisen veljeyden puolesta, sosialistisen yflitenäisyyden ja proletaarisen internationalismin puolesta, kaiklkien" maiden itsenäisyyden ja suvereenisuuden .puolesta. taholta aiheuta asiaan , puuttumista. 2) Mielenosoituksia, joissa .esitetään vastelauseita' .ja protesteja vierasta hallitusta vastaan, saadaan nykyisin pitää myös vieraan vallan suurlähetystön välittömässä läheisyydessä. 3) Mielenosoituksien ei enää katsota tuottavan häiriötä'liikienteelie. .4) Mielenosoituksia, joiden pitä-. miseen ei aikaisemonin ollut etukäteen hankittu tapaa, ifcuibsuttiin ennen lailttomiksi, mutta nyfcyisin ei enää etukäteen itooifctamafctomia mielenosoituksia hajoteta : eilkä estetä. Mielestämme tapahtuneet muutokset ovat myönteisiä. Käsityiteem_ me on että paluuta aikaisempaan usein vaikeasti ymmärrettävissä olleeseen käytäntöön tultaisiin suuren yleisön taholta tuskin ymmärtä-mään ja jos tällaisia tapahtuisi vaikuttaisivat päättävien poliisiviranomaisten päätökset tällaisissa asir-oissa mielivaltaisilta. Toivomme näin ollen, että tapahtuneet imoiuibökset jäävät pysyviksi. Taihdcmme myös ^iintuoda, miten välttämäftöntä on, että rajoitta-mattomat mielenosoitusoikeudet varmistetaan lainsäädännöllä. Kirjelmän ovat allekirjoittaneet Tukholman yliopistossa lakitiedettä opiskelevat Eric Göthe, Maits Magnusson. Lairs Bronner,: A l l a n Johansson, Hokan Göransson, Kristiina Tengstrand, Nils Navell, Inger Okertijärn, Gunnar Rosengren, Bo Swedin, Hans Erik Hjelm. Sh^elepin mieihityiksm syistä Moskova. — Joukkojen Tshekkoslovakiaan lähettämisen syynä eivät oHeet ainoaistaan TsheSokosiovakian edut, vaan myös viiden maan omat valtiolliset ja kansalliset edut, sanoi Neuvoafcoliiton ammattiliittofjoh-taja Aleksandr Shelepin viikko sitten tiistai-iltana Moskovassa. Koi'ean kansallispäivän vastaanotolla pidetty pujhe. o l i ensimmäinen Neuvostoliiton johtajien julkinen esiintyminen elokuun 21. päivän jälkeen. Aleksandr Shelepin toisti maansa virallisen kannan T^ekkos-lovakian kysymyksessä ja sanoi, ettei Neuvostoliitto koskaan salli ke-; nenkään irroittaa. yhtään renkasta sosialistisesta järjestelmästä. Shelepin käytti tästä puhuessaan miltei täsmälleen samoja sanoja kuin ulikoministeri Andreij-Gromy-fco puhuessaan kesäkuun 27. päivän korkeimman neuvoston istunnossa. Silloin tarkkailijapiirit eivät kuitenkaan uskoneet sanontaa vihjeeksi siitä, että Tshökkoslovakian suhteen o l t i in todella valmiit tarttumaan äärimmäiseen keinoon. Tilatkaa Vapaus P Ä I V Ä N PAKINA VESIPERÄ USÄn BOIKOTISTA Näyttää siltä, että Setä Samuli on saanut miltei täydellisen vesiperän siitä yleismaailmallisesta boikotista, minkä- Washingthon on - kaikessa viisaudessaan järjestänyt Kuubaa vastaan. Selvää tietenkin on, kuten pääministeri Castro on julkisesti sanonut, että Yhdysvaltain boikotti ja saarto on aiheuttanut miljoonien ja miljoonien dollarien talousva-hingot Kuuballe. Mutta kuten 011 äskettäisistä uu-tistiedqista ja katsauksista nähty, Kuuba on kaikesta huolimatta saanut miljoonien ja miljoonien dollarien aivosta tarvikkeita ei vain ulkomailta yleensä ja erikoisesti sosialistisista maista, vaan myös Yhdysvaltain liittolaismaista. Isännän ääni ei näytä enää vaikuttavan tällaisissa asioissa, Uutis-tiedoissa kerrotaan, että Kuuban tuonti "länsimaista" nousi viime vuonna $320 miljoonaan, eli 20— 25 prosenttiin Kuuban koko ulkor. maisesta.tuonnista. Kaiken tämän perustana on tlc-tefikin se tosiasia, että maailma on muuttunut paljon —sanomatto-- man. paljon esinieHdksi Espanjan lojalistien saarron plUvlstä lukien, puhumattakaan nyt ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä ajoista, j o l l o in edistykselliset -voimat yleensä j a erikoisesti sosialistiset piirit saivat tuntea keppikujin l i säksi myös taloussaarron kovuuden ja ankaruuden- _ Tähän tietenkin vaikuttaa ratkaisevasti sosialistisen maailman-osan kasvu j a voimistuminen. Tässä yhteydessä on palautettu mieleen erikoisesti se, että Wa&h-ingtonin boikotin ja kauppasaarron kovimmillaan ollessa . Kuuba sai välttämättä tarvitsemiaan tavaroita ja tarvikkeita sosialistisista maista,, erikoisesti Neuvostoliitosta Vissit porvarisedät tletSvät myös, että he loukkaavat ennenkaikkea omaa asemaansa kieltäVtymällä kaupankäynnistä Kuuban kanssa. Tilastotiedot osoittavat, että Kuuha ostaa nykyään Neuvostoliitosta vuosittain noin $930 miljoonan arvoista tavaraa — paljon enemmän mitä se voi nykyoloissa sinne myydä. Mutta mainita sopii, että Cana-dasta myytiin viime vuonna Kuubaan $42,550,000 arvosta tavaraa, ollen vastaava summa edellisenä vuonna $62 miljoonaa. Toisaalta Canadan tuonti i Kuubasta nousi hieman, ollen se viime vuonna $6,3 miljoonaa, vastaavan summan oltua edellisenä vuonna $5-6 miljoonaa. Espanja on lisännyt kaupankäyntiä Kuuban kanssa ohittaen siinä, toisinaan Itä-Saksan, Bulgarian, Unkarin, Romanian, Jugoslavian ja Pohjois-Korean, Espanja lähetti viime vuonna Kuubaan $65 miljoonan arvosta tuotteitaan. Ja Ranskan kenotaan lisänneen kaupankäyntiänsä Kuuban kanssa ollen sen vienti viime.vuonna Kuubaan $70 miljoonaa, Kaiken täniän perusteella arvellaan, että Kuuballa ei ole nykyään mitään halua pyytää diplomaattista tunnustusta Yhdysvalloilta. -Tosiasiassa Kuuba voi sanoa, että helpompaahan tämä elämä olisi, jos ei olisi naapurina sellaista suUrta öykkäriä joka yrittää vaikeuttaa maan elämää niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, mutta ilman USAta voidaan silti tulla toimeen. Asia, on nimittäin siton, että suuruudestaan; voimakkuudestaan' ja mahtavuudestaan huolimatta Yhdysvallat ei ole sittenkään koko maailma, vaikka Washington tuntuu niin ajattelevan ja otaksuvan. Ennen Kuuba hankJci koneistonsa miltei yksinomaan Yhdysvalloista, Nyt se saa koneensa Neuvostoliitosta, Tshekkoslovakiasta, Kiinasta, Britanniasta, Ranskasta, J a panista ja muista maista — yhdysvaltalaisten teollisuusporhojen jäädessä tältfi-kohdin lehdelle soittamaan. Canadalle on tässä hyvä esi- : merkki siitä, että Setä Samulin pairiostuksesta huolimatta meidän pitäisi-kansallisten.etujemme vuok si lisätä, eikä vähentää, kaupankäyntiä Kuuban kanssa, . Puheet esim, "strategisten materiaalien" myyntilciellosta eivät petä ketään muita k u i n joitakin canada-laisla, Kuuba saa riittävästi tavj^ roita ulkomailta. Kysymys on siitä, voimmeko me canadalaiset säilyttää hyvän nimemme ja maineemme Kuubassa, vai leimataanko meidän kansakunta vihattujen jenkkien renkipojaksi. On ilolla tervehdittävä sitä kun Ottawa ei ole Washingtonin painostuksesta huolimatta lopettanut kaupiankäyntiä Kuuban .kanssa! Mutta toivottavaa olisi, että kaupankäynnin supistamisen asömesta tehostettaisiin kaikinpuolista suhteiden parantamista"'Gattiidan ja/'' Kuuban kesken. . KänsKkiKii-ä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 17, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-09-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680917 |
Description
Title | 1968-09-17-02 |
OCR text |
S i v u li Tiiätaii, syysk. 17 p. — Tuesday, Sept. 17, 1968
VAPAUS INÖBPBNDBNT^iyvBÖR ^ O R G I AN
OF. f^lNNtSH C A N A O I A N8
t^iäblistfed rTöv* 6. 1917 ^
E D I T O R I W. E I O - U N D MANAQERS B . sUkai
TELEPHONE: ,OPFIQE ANP koitÖriiAL e7'4-4264
PubMshed thrlce weekly: tiiteaijs, %4ÄrtIÄ».,and-ä4^irda>s by 1 r ^ > ^
Publishing Co-Usolted, 100-102 £lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Malliqg address: Box 69
>Adl«itlslng rates upon appilcatlon, translatlon f tee of chaxge
. a!H».hf»rttori m- «fefto^ riaBs matl- by the Po8t Of f Ice .Department. / Ottawa,
and for payment ofpöstage In oaah
- CANAniAN l Ä N G U A n r PRFSS; 'CIUR
- 3 kk. 3.00
rUiAt»lllNMAl-. _
3uoin.eeGi
lvlL>U.Q0,6kk,95.75
i v k 11.60. 6 kk 6.35
r--"riiri"
Cähädafi ja Rundkan iinhteista
Sfejh-iijaän öttä Ganädaii jä RättiäfcattB väliset suhteet odisi-p!
t pat-Ärituheöt uusien mileötelii öttaössa ohjat käBddnsä Ofita-v^
aissa, .IcUlten etiiikälteeii povailtiin, näissä suhteissa tapallitui
y i ^ B viiiktolla ikäämie pdhem fcum^ pääiminisiteri Pierre
EEliott TIhidfeau esitti kahdesti teiövää arvoetekiia Raaiskan
hallituksesta.
Selvää on, e!ttä Ranskan |wlesidlMitti Charles de GäuHella
ei olevniitään xiulkeU^ Canadan si-säisiiri;-;
aSic)Shiii. Hänefl iiittöVailtiaftmödoata yleensä esittämiä
arwstelu ja Queböcin vertaamiinen Bilafraan eivät ilmeisestikään
iTjfeiku vältiovösäuden jterifiaitapiien jodkikoom. Ymmär-röttävää
öfi iriySs i>äaiiäMis«grimiin^ äftyn^isjrys siitä kUri Rahikan
hsililtufesen.paoUvirööiinene»^ väiitjaia Mnitaalla tämän
maan haälituseliimin ja tpianii siten .mielehosodltulksellisel-r
la tavalla vaikka niin vaarattoimassia lasiassa fcudm ikielikjrsy-läy^
elteä.
vitärlcöitukse^^ mielestämme
f U ^ ^ iiälllituiksessa on atrvodtelun aihetta näissä mo
lemmiissa tapaiuiksissa.
Muitta siitä huolianatta emme ole ainateaaai vielä vafcuut-täiitEtj
että pääministeri Trudeau m«tieiliteli (käiffcevän ain^s-
•tfelttfaiäi fesitykseh' yhiteydessä päfhiäaila mahdolUsölla
IJiinniettuä himattäiii on, että "se ikoira älä"btää mihin kailJkka
sJbtuU" ja tosiasia oh, että Ranakam hallituksen ei-halutuittoi-menpiteöt
sattuvat juuri sdiksi, Ifcun nC osuivat kipeään paikkaan
yhdyslainniaB6a)nwne — kuh näniä Pariisin edesottamiset
^aväit vallirtsevien otosiditeidenperuBteella vastakaikua täällä,
liimiMomäan raindtoälai-^
Tuhat kertaa par-e&npi olisi siis meidän miielestämme se,
että keskitettäisiin valtiovallan huomio ja toiminta ranska-
IftS-canadalaiÄten oifeeutetltutjen vattitjuöten tyydyttämiseen.
Yleisesti on ttainiustettu, että ränskalais-canadalaisilla on ^korkeintaan
velipuolien asema nykyisessä liittovaltiossa. Tästä
myös johtuu, öttä jos tämä ftaemne korjattaisiin siten, että
r^aiskaMs-canadaflaiset olisivat liittovaltiossa täysin tasa-ar-
X^oiisia eniglantiiais-canadallaisten rinnalla, niin silloin ei pi-e-sidenrtiti
de Gaulle saisi mtuita kiuinyliankatsetta verratessaan
Qtuebecia Biäifraan.
Mitä taas tulee PhdiUppe RossillonMainiiitoban vierailun
alheolttäihisan ärvostetluun', niin 'kummlailliselta tuntuu se, ikun
asia esitettiin vasta syyskuun puolivälin jällkisen, parlamentin
kokoontumisen edeflla, vailkka fco. vierailu tapaibtui jo elokuussa?
;©Iisi ehkä aiheetonta sanoa, että tähän lavasituikseen sisältyy
hienökäeitai^ hailu kiinnittää canadalaisten huomiota
poii «sihieiMisi BHtään s a i T K m i a l ^ ^ hallituksen ohjelma-puheesta^
Muitta vialrmaia kuitenkin on, että itässäMn asiassa;
pitäisi päähuomito tkiinnittää ranskalais-cfanadalaisten valitusten
korjaaimiseen ja toisella tilalla vasta tällaisiin uflikopuoli-slin
ilbr^öihin. ToBJasia nimiittäiai on, että jos ranskalais-cana-dafaisilla
ei olisi vissejä kansaillisia vallitiJksia, Pariisilla ei
oiisi liioin mitään mahdollisuuitta suloritttaa täällä mitään "alakäden"
tekoja, mdsttä päämdnisteri Trudeau nyt Ranskan hallit
u t syytti.
Kesld^^idän tilanteesta
Kuten on Uiitisltiedoissa (kertfdttu, Suezin kanavalla viime
viikolla •tapahtunut 5%-tuntinen tylkistö-kalksintaisitelu surmasi
ja haavoitti yhteenlaskien yli 150 henkilöä.
' Tästä välJklöhtauiksesta on, ifciiten niin usein aikaisemminkin,
vedottu YKai. turvallisuiusneuvostoon, missä Israel
Väittää, että pammitulksen aioitti Egypti, ja Egypti seliHtää,
eittä Israel on syyllistynyt tämätnikin verterKvuodatuksen lalbit-tamiseen.
Huolimatta siitä, miten asialnomaisten todlmesta tätä vali-töttavaa
ihmistteuraistusta tai odkeammin sen aloittamista selitetään,
niin väärjäiäanätön tosiasia on kuitenkin, että Israelin
joukot ovat pffltänöet jai.aikovart ilmeisesi pitälä edelleerikin
l^diäl^eelle' - Arahitasavallalle (YAT), Jordanialle ja Syyrialle
kuufl^via laajoja a l ^ ^ mdiehityÄVoimiensa laiviJla. Tä-mjä
osoittaa parniHnin loiin mikSän Avivin pro-vökäattorinen
suhtfafutuaninen acrabimaihin jatikuu «deUeenv
Vissien mjepentakadsten imperialististefn voimien tuikseihat
IsiräMih johtopiirit yrittävät väÖdvalloin ja maailman yleistä
niielipidetitä uhmaten saaida it^Ueen mieleisensä ratkaisun
täsaä kriisikyi^rmykseissä. Vain .täten Jdn selitdtävisää se", että
Tel Aviv kieltäyttyy 'täyttämästä turvaililisuuaMfuvostoini mar-räskihin
22f pnä 1967 tekemää päätöstä isnriaielilaistein joukkoijen
\^eftämiselcsi pois miehitetyiltä aflaiielta.
• lAiohnollisestikaan Ted AviVin miiöhöteivBit käyttäytyisi
näin uhm^niieliseäti ja taistelulahaastavasrti, elleivät imperiar
läntiset voimat erikoisesti lalmeriMcalaiiBet sellaiisiet, antaisi tiuiv
tufvaai' tukea heiaie. Muistaa tulefe, että. esimerkiksi USAn var
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
gänni.Hill, Sudburjr, Ont.,,täyt1^ä
torstaina eiyiyisteuun 19 ,pälv«iiä il-vuotta.
:Tyyne SiUn^an, Port Arthur,; ^C^^
täyttää perrjantaina syysfeuuoi 20.päivänä
75Jvuottta.
A m o M Mänty, K i i M a n d Lak^,.
,Oiit., t^ttää perjantaina syiyiskuun
20 päivänä 70 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-09-17-02