Vapaus, September 17, 1968

              S i v u li Tiiätaii, syysk. 17 p. — Tuesday, Sept. 17, 1968
VAPAUS INÖBPBNDBNT^iyvBÖR ^ O R G I AN
OF. f^lNNtSH C A N A O I A N8
t^iäblistfed rTöv* 6. 1917 ^
E D I T O R I W. E I O - U N D MANAQERS B . sUkai
TELEPHONE: ,OPFIQE ANP koitÖriiAL e7'4-4264
PubMshed thrlce weekly: tiiteaijs, %4ÄrtIÄ».,and-ä4^irda>s by 1 r ^ > ^
Publishing Co-Usolted, 100-102 £lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Malliqg address: Box 69
>Adl«itlslng rates upon appilcatlon, translatlon f tee of chaxge
. a!H».hf»rttori m- «fefto^ riaBs matl- by the Po8t Of f Ice .Department. / Ottawa,
and for payment ofpöstage In oaah
- CANAniAN l Ä N G U A n r PRFSS; 'CIUR
- 3 kk. 3.00
rUiAt»lllNMAl-. _
3uoin.eeGi
lvlL>U.Q0,6kk,95.75
i v k 11.60. 6 kk 6.35
r--"riiri"
Cähädafi ja Rundkan iinhteista
Sfejh-iijaän öttä Ganädaii jä RättiäfcattB väliset suhteet odisi-p!
t pat-Ärituheöt uusien mileötelii öttaössa ohjat käBddnsä Ofita-v^
aissa, .IcUlten etiiikälteeii povailtiin, näissä suhteissa tapallitui
y i ^ B viiiktolla ikäämie pdhem fcum^ pääiminisiteri Pierre
EEliott TIhidfeau esitti kahdesti teiövää arvoetekiia Raaiskan
hallituksesta.
Selvää on, e!ttä Ranskan |wlesidlMitti Charles de GäuHella
ei olevniitään xiulkeU^ Canadan si-säisiiri;-;
aSic)Shiii. Hänefl iiittöVailtiaftmödoata yleensä esittämiä
arwstelu ja Queböcin vertaamiinen Bilafraan eivät ilmeisesti­kään
iTjfeiku vältiovösäuden jterifiaitapiien jodkikoom. Ymmär-röttävää
öfi iriySs i>äaiiäMis«grimiin^ äftyn^isjrys siitä kUri Rahi­kan
hsililtufesen.paoUvirööiinene»^ väiitjaia Mnitaalla tä­män
maan haälituseliimin ja tpianii siten .mielehosodltulksellisel-r
la tavalla vaikka niin vaarattoimassia lasiassa fcudm ikielikjrsy-läy^
elteä.
vitärlcöitukse^^ mielestäm­me
f U ^ ^ iiälllituiksessa on atrvodtelun aihetta näissä mo
lemmiissa tapaiuiksissa.
Muitta siitä huolianatta emme ole ainateaaai vielä vafcuut-täiitEtj
että pääministeri Trudeau m«tieiliteli (käiffcevän ain^s-
•tfelttfaiäi fesitykseh' yhiteydessä päfhiäaila mahdolUsölla
IJiinniettuä himattäiii on, että "se ikoira älä"btää mihin kailJkka
sJbtuU" ja tosiasia oh, että Ranakam hallituksen ei-halutuittoi-menpiteöt
sattuvat juuri sdiksi, Ifcun nC osuivat kipeään paik­kaan
yhdyslainniaB6a)nwne — kuh näniä Pariisin edesottamiset
^aväit vallirtsevien otosiditeidenperuBteella vastakaikua täällä,
liimiMomäan raindtoälai-^
Tuhat kertaa par-e&npi olisi siis meidän miielestämme se,
että keskitettäisiin valtiovallan huomio ja toiminta ranska-
IftS-canadalaiÄten oifeeutetltutjen vattitjuöten tyydyttämiseen.
Yleisesti on ttainiustettu, että ränskalais-canadalaisilla on ^kor­keintaan
velipuolien asema nykyisessä liittovaltiossa. Tästä
myös johtuu, öttä jos tämä ftaemne korjattaisiin siten, että
r^aiskaMs-canadaflaiset olisivat liittovaltiossa täysin tasa-ar-
X^oiisia eniglantiiais-canadallaisten rinnalla, niin silloin ei pi-e-sidenrtiti
de Gaulle saisi mtuita kiuinyliankatsetta verratessaan
Qtuebecia Biäifraan.
Mitä taas tulee PhdiUppe RossillonMainiiitoban vierailun
alheolttäihisan ärvostetluun', niin 'kummlailliselta tuntuu se, ikun
asia esitettiin vasta syyskuun puolivälin jällkisen, parlamentin
kokoontumisen edeflla, vailkka fco. vierailu tapaibtui jo elokuus­sa?
;©Iisi ehkä aiheetonta sanoa, että tähän lavasituikseen si­sältyy
hienökäeitai^ hailu kiinnittää canadalaisten huomiota
poii «sihieiMisi BHtään s a i T K m i a l ^ ^ hallituksen ohjelma-puheesta^
Muitta vialrmaia kuitenkin on, että itässäMn asiassa;
pitäisi päähuomito tkiinnittää ranskalais-cfanadalaisten valitus­ten
korjaaimiseen ja toisella tilalla vasta tällaisiin uflikopuoli-slin
ilbr^öihin. ToBJasia nimiittäiai on, että jos ranskalais-cana-dafaisilla
ei olisi vissejä kansaillisia vallitiJksia, Pariisilla ei
oiisi liioin mitään mahdollisuuitta suloritttaa täällä mitään "ala­käden"
tekoja, mdsttä päämdnisteri Trudeau nyt Ranskan halli­t
u t syytti.
Kesld^^idän tilanteesta
Kuten on Uiitisltiedoissa (kertfdttu, Suezin kanavalla viime
viikolla •tapahtunut 5%-tuntinen tylkistö-kalksintaisitelu surma­si
ja haavoitti yhteenlaskien yli 150 henkilöä.
' Tästä välJklöhtauiksesta on, ifciiten niin usein aikaisem­minkin,
vedottu YKai. turvallisuiusneuvostoon, missä Israel
Väittää, että pammitulksen aioitti Egypti, ja Egypti seliHtää,
eittä Israel on syyllistynyt tämätnikin verterKvuodatuksen lalbit-tamiseen.
Huolimatta siitä, miten asialnomaisten todlmesta tätä vali-töttavaa
ihmistteuraistusta tai odkeammin sen aloittamista se­litetään,
niin väärjäiäanätön tosiasia on kuitenkin, että Israelin
joukot ovat pffltänöet jai.aikovart ilmeisesi pitälä edelleerikin
l^diäl^eelle' - Arahitasavallalle (YAT), Jordanialle ja Syy­rialle
kuufl^via laajoja a l ^ ^ mdiehityÄVoimiensa laiviJla. Tä-mjä
osoittaa parniHnin loiin mikSän Avivin pro-vökäattorinen
suhtfafutuaninen acrabimaihin jatikuu «deUeenv
Vissien mjepentakadsten imperialististefn voimien tuikseihat
IsiräMih johtopiirit yrittävät väÖdvalloin ja maailman yleistä
niielipidetitä uhmaten saaida it^Ueen mieleisensä ratkaisun
täsaä kriisikyi^rmykseissä. Vain .täten Jdn selitdtävisää se", että
Tel Aviv kieltäyttyy 'täyttämästä turvaililisuuaMfuvostoini mar-räskihin
22f pnä 1967 tekemää päätöstä isnriaielilaistein joukkoijen
\^eftämiselcsi pois miehitetyiltä aflaiielta.
• lAiohnollisestikaan Ted AviVin miiöhöteivBit käyttäytyisi
näin uhm^niieliseäti ja taistelulahaastavasrti, elleivät imperiar
läntiset voimat erikoisesti lalmeriMcalaiiBet sellaiisiet, antaisi tiuiv
tufvaai' tukea heiaie. Muistaa tulefe, että. esimerkiksi USAn var
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
gänni.Hill, Sudburjr, Ont.,,täyt1^ä
torstaina eiyiyisteuun 19 ,pälv«iiä il-vuotta.
:Tyyne SiUn^an, Port Arthur,; ^C^^
täyttää perrjantaina syysfeuuoi 20.päi­vänä
75Jvuottta.
A m o M Mänty, K i i M a n d Lak^,.
,Oiit., t^ttää perjantaina syiyiskuun
20 päivänä 70<iaiotita.
:Betty -Kopsala, «Sudbury, Ont.,
täsrttää l a ^ a t a i n a siyyafeuuin 21 päi­vättä
«Ojvuotta. ~~
YhtJymime sitftulaösteD) j a tutta-vaijj
onnenit»iivo*uksiin. ,
VÄKlVALtAJStJUtTA
Syyskuun 11 pn Toronto Daily
Star'issa o l i uutinfin, jossa kerrottiin
Miaanissa, Fla. kahden valkoihoisen
poliisin syyllistyneen väkivaltaiseen
tekobn kun he riiputtivat eräsiä 17-
vuotiasta neekerinuorukaista Miami
Äiverin yllä 80 jalan korkeudella
olevalta sillalta-
27-23-vuotiaat poliisit saivat kum­p
i k in vuoden vaiikeutfa sekä 1,000
dollarin sakot huonosta käyttäyty­misestä
sekä eron kaupungin poliisi­voimista.
Kumpikin sanoi olevansa
tyytymätön tuomioon. Poliisit sanoi­vat
tekonsa vaikuttimeksi sen, että
he yrittivät saada nuorukaisen tun­nustamaan
olevansa Black Musllm.
Siinä oli uutinen kaikessa lyhyy­dessään
kenenkään nimiä mainitse­matta.
Nimet eivät ole pääasia, vaan
teot; Usein kuulee sanottavan, että
poliisivoimiin on vaikea saada täy­dennystä.
Jos poliisikoulutuksen saa
nut inies käyttäytyy edelläkerrotulla
tai TV:ssa näkmällämme tavalla,
n i in oikeudenmukainen mies ei hel­polla
sellaiseen liity, vaikka nälkä
joskus pakoittaa.
Joka paikassa on ku mminkin sekä
huonpa että hyvää, mutta se on
ainakin varmaa, että yleisön mieli
pide jyrkästi kääntyy lakivastaiseksi
jos sitä väkivalloin sovitetaan syyt­tömiin
kansalaisiin. Johan suoma­lainen
sananlaskukin sanoo, että en­sin
tutkitaan ija sitten.;vasta htotki-taan.
Väkivallan vastustaja.
AT ^'''^I
Lenin ja
Raamattu
rintarinnan
Lenin ja Raamattu jatkavat yhä
tasapäistä kampipailuaan käännös­kirjallisuuden
markkinoilla, ilmenee
Unescon toimesta hiljattain julkais­tusta
Index Tiranslationumin yhdek­sännestätoista
painotosesta. Luette-losisa
on mainittu 39,267 vuoden
1966 aikana julkaistua käännöstä 70
maasta (ja lisäksi joitakin aikaisem­pia
käännöksiä, joita ei ole varhai-senimiissa
painoksissa). Kunkin
maan kirjaluettelo on tekijän mu­kaan
aakkosjärjestyksessä ja luoki­teltu
kansainvälisen luoikitteluperi-aatteen
mukaisesti.
Suurin kääntäjämaa on edelleen
Neuvostoliitto, jossa julkaistiin
mainittuna vuonna 3,968 käännös­kirjaa
(mukaan Juteltuina maan o-mien
kielten väliseft käännökset).
Seuraavana on Jugoslavia — myös
monikielinen maa -— (3^452), joka
vuorina 1964 o l i kaihdeksannella ti.^
lalla ja jossa käännösten määrä on
väliaikana noussut y l i kaiksinkertai-seflcsi
ollen nyt suurempi kuin mo-lemimissa
Saiksoissa yhteensä
(3,095) (tilastossa ei ole otettu huo.
mioon maan poliittista jakoa).
Raamatun käännöksiä vuonna
1966 juffltaistiiii 197. L e n in on teki­jöistä
eniten käännetty (201 kääii-
«östä). Vuonna 1964 heti hänen pe-rässään
tiflivat Shakespeare (jonka
nelijäsataavuotisjuihla oli silloin) ja
Jules Veme.
tumdjsen ja samialla Israelin
kansallisetujen kannalta kat­soen
olisi sitä parempi, miHä^i-kemmiin
Tel Aviv tämän tosi­asian
hiioaniodsi.
Ja /mitä tulee Canadaan, me.
voimime köttisakunitana antaa; pa
rapfefeädtentti Kuönphrey sanoi eräässä puheessaan vähää fen- rasta mahdollista apua ja tukela
iien (kflin hän«t nihiitettiin demKtoaaitltipu presidentti- läräeliHle vaatimalla siltä YK:n
ehdolökaaiksi, e1itä lameriM antajat "oikeuteltusti" soti- tuitvallisuiusneuivioBticxn päSttÖk-laiafliiBta
apua Israelille aina suihkukoneisiin asti. sen mulkaista asevodmiensa pois
Itsepintainen V o i m a p o l i t i i k a s t a Minnipitälnii joilla Is- vötämistä airabedita vaiRaanlil-raelin
johtajat hairjoittavat, otn kuitenkin heitättänyt, litäja- : taan alueilta. Voiton hufmala on
karitodita arvostelua kau/titla rafälailman —- nädenkin tahloflita, tietenkin suloista,.'miuitta sen
jdtka. vuosi sitten kesälbuiussa riensivät tukemaan Israfelin mahdiallisesti aiheuttamjaa^lkra
hyökfcajrstä 'arabimaita vastaan. Täniä osoittaa, että Isrialelin ^ulaiai" voidaian ietufcä)teen mi-
^imiMi^yspolitiikifca ajaa miäan eristtefttyyn asemaahv' Sa- tata sillä, jos mudstötaan, että
miailia Idsääntyy^ Y^ 'airvovalta ni- Israelin väkiluku on loppujen
nUdnömaamr siksi fcrai se itiedoittaa olevansa .vakniina; keski- lopuksi kuin pisara ardbiikansio-i^
iäK'thig«(lilnidiiri^f jen valtameressä. Tulete var-
Melkoisella vanrmiuudeilla voidaan siis "emmistala", että en- hiasti aika, jolloin arabiftiaialt
riöbdniiii tai myöhemnnin tulöe fee päivä, jolloin selviytyvät t^^yudellisesita jä-tiojchltäjat
joutuvat toteuttamaiah YK:n tuor-vallisuiulsneuvoston leltejääneisyydestään ja silloin
pölätöksen. joukkojensa pois vetämiseksi kaikilta vuosi sitten olisi tuhannesti parempi, jios
miehittämiltään aflueiJta. Ne voimat, .jotba .kuvittelevat voi- Isräd. osaisi miendtellä jairlke^
yansa r m i k ^ s ^ M a löv^^ ja YK:n ^Västi nytrjo)Hoiiili«ieiti
peruskirjaa, sekä heittää taisteluhaastöen ihmiskunnan eniem- toHaiset luulevat voiiivansa teh-
R^stöUe, tulevat peijt^inoääin pahoj^^^
Oii killunut 14 vuotta siltä, kun
Genevessä tehtUii ne iärkeät kan-siitfii^
st^t so^iinukset, jk>tka s a m ' '
mättivät;: siifiomaasodan liekit In-
|i«kliliiä^ f Ja mvitt itsendisyydfiii
^Vietnamiilei Laosille ja kambodz^
halle. Tuolloin amerikkalaiset vai-
. tuutetut nousivat lentokoneeseen
ja palasivat rapakon taakse alle-i
kirjoittamatta. Geneven päätfikdä,
vaikka ilmoittivatkin juIiläIUse«ti
että USA aikoo niitä noudattaa.'
lämän' diplomaattisen manööve­r
i n tarkoitus kävi mojilen tark­k
e n i s i n mielestä selväksi |o sn-niaii
vuOderi (1954) syysktiussa;
j o l l o in Washington haali luireesti
Manilassa kokoon SEATOm soti-läsryhmittymän
ja levitti sen "sa­teenvarjon"
myös Indokiinan ylle.
60-luvulIa vahvlätttivat USArii i>it-källe
menevät uuskolonialistiset
i^oitnsperät: se o l i asettanut
|ri)äiAä£rSkseen "täyttäfi tylijiöri"
H ifyatyttää Mekong-joen rannoil­le
.oman herruutensa Indokiinasta
lähteneen Ranskan sijaan.
Aimerikkalfiisjohtajat vannoivat
uskollisuutta Geneven sopimuksille
vielä .niinä päivinä, jolloin Saigoniin
saapuivat ensimm äisot parisataa val-tamerentakaiSta
"neuvonantajaa'',
jotka keräsivät kä.siinsä diktaattori
Ngo Dinh Diemin joukot. Sellaisia
valoja se vannoo nykyäänkin Parii­sin
suureh nelikulmaisen neuvotter
lupöydän ääressä, missä Hanoin ja
Washingtonin edustajat käyvät vi­rallisia
keskustelujaan. Mutta nyt ei
Etelä-Vietnamissa ole enää parisa­taa
vaan y l i : piioli miljoonaa aane-rrfckalaista
sotilasta ja upseeria,
jotka kylvävät ympärilleen tushoa
ja kuolemaa.
Heinäkuun 10 pnä tapahtuneessa
12. keskustelussa USA:n valtuus­kunnan
johtaja- AvereM riarrimari
ranoi: "Me emnri tavoittele sotl^
laallista läsnäoloa, sotilastukikohtia
tai -erityisprivilegiaita Etelä-Vietna­missa,
Me haluamme Etelä-Vietna­missa
ensi sijassa sitä. että sen kan­san
annettaisiin kehittyä poliittises­ti,
taloudellisesti ja yhteiskunnalli­sesti
väkivallasta ja pakosta vapais­sa
olosuhteissa."
Mikäli Harrimaniin on uskomista,
njin USA siis hai-.;oittaa.politiikkaa,
joka lujittaa rauhaa Indokiinassa
sekä Geneven sopimusten henkeä
ja korlieita periaatteita, mutta vali­tettavasti
amerikkalaisten diplomaat
tien väitteet ovat-vain tyhjiä sanofla,
j o i l l a ei ole mitään tekemistä kon­kreettisen
käytännön kanssa.
Muistettakoon, cftä Geneven pää­tösten
mukaisesti Vietnamin, Lao­sia
ja Kambodzhan alueella on kiel­letty
pitämästä vierasmaalaisia jouk
KOja ja rakentama.sta ulkomaisia so:^
tilastuldkohtia- Kukaan ei voi se­kaantua
näiden valtioiden sisäisiin
asioihin ja vetää niitä sotilasliittoi­hin.
Entä mitä tekee Washington?
Etelä-Vietnam on faktisesti amerik­kalaisten
aseellisten joukkojen mie­hittämä,
siellä lasketaan olevan ai­nakin
kymmenkunta suurta sotilas­tukikohtaa,
joiden rakentamiseen on
kulutettu muutamia satoja miljoonia
dollareita. Tuhansia USA:n sotilaita
toimii Laosissa "neuvonantajina",
samoin CIA:n agentteja, j a kaikkien
niiden tarkoituksena on lietsoa kan­salaissotaa
ja tukahduttaa isän­maanystävien
vapautusliike, Puoluee
tonta Kambodzhaa' vastaan suorite­taan
toistuvasti amerikkalaisia aseel
iisia provokaatioita. CIA harjoittaa
aktiivista tuholaistoimintaansa lähet^
tämällä tähän maahan terroristeja
h tuhotyöntekijöitä. Tällaiset viha­mieliset
Kambodzhan vastaiset teot
ovat olleet useammin kuin kerran
pohdittavina YK:ssa.
Washingtonin karkea sekaantumi­nen
Vietnamin sisäisiin asioihin on
johtanut siihen että maa on tänä
päivänäkin kahtia jaettu ja syösty
sodan kurimukseen. Geneven sopi­musten
perusteella olisi jo vuonAa
1956 pitänyt toinJttaa yleisvietna-milaiset
vapaat vaalit, joilla kysy­mys
maan yhdistämisestä olisi rat­kaistu.
Mutta t/iSAteki nämä vaalit
tyhäiksi, koska sen j o h t a j a t — - k u ­ten
länsilehdetkin aikoinaan kirjoit­tivat
~ mainiosti ymmärsivät; ettei
Vieitnamin kansa vXänestöisi amerHt-kalaissuojduksön
puolesta, iaäii
sitten iiifdeh Jotka olivat vdmilt
myymään isänmaan edun dollareista
VVflshington tekee voitavansa muut­taakseen
17. leveysasteella kulkevan
väliaikaisen demarkaatioltajjan^inysy- yrittää pitkittää -sotaa, vaifekei se
väbsl vtfltak«rtnaiffajaltei~4khat§taft- "A^^^i^ i.aactoiif«a«
seen Etelä-Vietnamin lopoUllijesti
h t i ja muuttaakseen sefn i^tto^
maakseen. ' - ^ r -
Tämän kaikille jo aivjatilmöisen
päämääi^än iJSÄ:n vfrariiftmaiset
yrittävät salata väiöieillään,.,;ipt'tä
USA suorittaa srtartoiniia^fi>>ift^iika
Saigonin pyynnöstä j a fiuot^Ua^^n
Btelä-Viefnamta pohjoisesf^.ftäÄal-ta
hyökkäykseltä. Mutta i i i s i i k s i k in
puolimiljoonaisen valtamsrent^cai-sen
armeijan läsnäolo Etelä- i^i^a-min
maaperällä on jo s i i ^ ä k ^ r i i -
ron haaste Geneven sopimuksille,
ja toiseksi näiden fcansainväTisten
sopisnusten kirjaimen mukaan Sai­gonin
hallituksella ei ole o l l u t . m i ­tään
oikeutta kutsua muukalaisia
joukkoja maahan. Mitä tule6 puhei­siin
pohjoisesta tälovasta hyökkäyk­sestä,
niin ne paljastaa amerikka­lainen
leihdistö itse korostaessaan
alituiseen, että USA:n asevoimat
raistelevat Vietkongin armeijaa vas­taan,
toisin sanoen Etelä-Vietnamin
kansallista vapautusrintamaa vas­taan.
J a jos F N L : n riveissä taiste-leekin
patriootteija, jotka sydämensä
kutsusta ovat saapuneet pohjoisesta
etelään, niin sitä ei mitenkään voida
pitää Cieneven: sopimusten loukkaa­misena,
sillä hekin ovat vietnamilai­sia
ja puolustavat maataan interven­tiolta-
Siksi Pariisin virallisissa keskus­teluissa
esitetty vaatimuSi että viet­namilaiset
heikentäisivät hyökkäys^
operaatiotaan Etelä-Vietnamissa, j o l ­loin
vastapalveluksena supistettai­s
i in Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
pooamituksia, on öhdbttomäs-1 lava, jOs se m i e l i i noudattaa, ^teois-
" laiton. Washingtott haluaa vain Isaankin eikä yksi
ven sofpimuksia.' , ' r»i / - ^'
^/'/^Neuivöst^ oli '•^Gen€\^ •
vötteilaje^^^p^
luneiiia i l 4 viiotenalse j ati^i^i^Bti
poimisteliut^^^^ k^
toteuttamis^
taivoin; yietnaniin isänmaanystJ^M'
lorijumaani amerikkalaishyÖkKä}^ä
Vietnamin itsehäi^yyd^^^^
sen\ kpkpnaisMuden^^^ s^^^
Indokiinalle tien itsenäiseen j a r$u~
halliseen kehitykseen. SaoiällaNeu-heinäkuun
lopulla Geneven. konfe-iierissiissa
j u l i s t e t t u ; p^^^
^ . V V - ' - - - , : D / . Gudkov!^^ Apif^--
ti
siteri p M o t t i i ^Vietnamin kansan
rnä&saan lunnaat • t J S A :n hyökkäyk­sestä,
äiko imt 61e mitä selvintä
kiristystä? Suostua amerikkalaisten
vaatimukseen on samaa kuin suos­tua..
kolonisaattöreiden uhkavaati­muksen
j a luovuttaa xnaan eteläosa
heidän raastottai^aifcseeri. Siihen e i ­vät
luonnölHs&f&aa»; vietnamilai­set
patriootit voi suostua'. Esittäes­sään
tietoisesti hyväksyttäväksi
ma!h<fotU»Aia ehtoja Washington
äiilloinkaan' v M l e pääsisikään.
Pommitusten ''ja kaikkien muiden
Pohjois-Vietnamiin koihdistuvien so­tatoimien
lopettaminen on ensim-mSinen
askel; j o k a , U S A : n on otet-ÖRfco
USÄn lippu pyheinpt kuin HL:n?
Tukholma, syyskuussa. Kun
Yhdysvalteijen Vietnam-politiikan
vastaisissa mielenosoituksissa Tuk-halmassa
poltettiin julkisesti Yh­dysvaltain
lippu, (joutuivat tekoon
syyllistyneet poliisin pidättä'miksi ja
heidät V tuomittiin rangaistukseen
vieraan vallan lipun iLäpäisemisestä.
Ruotsin oikettsiministerilte osoitta­massaan
kirjeessä Uunottelee 10 l a ­kitiedettä
TäiKhi61man yliopistossa
opiskelevaa nuorta, sniksi pölliisi e i
puuttunut elolcäuil: lÄ^iillä' tapahtu­neissa
mielenosoituksissa Neuvosto­l
i i t on lipunprtLttaneiden toimiin.
Oikeusministeri Herman Klingille
läihetetty kijijelimä kuuluu näin:
" P o l i i s i on 21. päivästä elokuuta
lähtien ryhtynyt käsittelemään mie­lenosoituksia
kokonaan uudella ta­vatta,
mitifeä uuden käytännön joh­dosta
Ihaluamime saattaa oikeusmi­nisterin
tietoon seuraavaa.
Poliisivoimien menettelytapoja
on mainitusta aijarikolhdaista lähtien
muutettu seuraavasti:
1) Lipun polttamisen ja valtio-symbolin
tuhoamisen muodossa esi­tetty
protesti vihatun hallituksen
menettelyä vastaan ei enää poliisin
T^liel(l(oslova1(iäii uudisftusohjetma on
yllä malidollinen toteuttaa - itatian KP
.Toissa viikolla pitämässään ikoko-uksessa
Italian kommunistisen puo­lueen
keskuskommitea ja tarkastus,
komitea hyväksyi yksimielisesti
Tshekkoslovakian kommunistisen
puolueen keskuskomitealle osoite,
tuntervehdyksen. Yksimielisesti hyr
vaksytyssä kokouksen päätöslausel­massa
arvostellaan ankarin sanoin
sotilaallista puuttumista Tshekkos­lovakian
asioihin, mutta pidetään
myönteisenä sitä, että tässä vaike­assa
tilanteessa on ollut mahdollis­ta
löytää neuivottelutie ja välttää
traagisen kehityksen vaaraa.
On toivottavaa, sanotaan päätös­lauselmassa
mm. että Tshekkoslo­vakian
kansa ja 'TsheOokoslovakian
kommunistit niissäkin vaikeissa o-loissa
joissa heidän nyt on työsken^
neltävä, voisivat voittaen takaisin
riippumattomuutensa j a toimintava­pautensa
jatkaa sitä demokraattiis.
ta uudistusprosessia j a sosialismin
lujittamista, jotka pantiin alulle
Tshekkoslovakian kommunistisen
puolueen keskuskomitean päätöksil­lä
tämän vuoden tammikuussa.
Tshökkoslovakian kommunistisen
puolueen keskuskomitealle osoitettu
tervehdys kuuluu kokonaisuudes­saan
:
Hyvät 'toverit, pyydämme teitä
vastaanottamaan veljellisen ja tuli­sen
tervehdyksen, jonlka Italian
kommunistisen puolueen keskusko­mitea
j a tarkastuskomitea lähettä­vät
teille, Tshekkoslovakian • kom­munistisen
puolueen jäsenille ia
kansallenne, Tulinen tervehdykseni-me
kuuluu ennen kaikkea tovereil­le,
jotka Moskovan kokouksen aika­na
vaikeissa olosuhteissa puolusti­vat
puolueenne hyväksymän sosia­listisen
uudistuksen j a solidaarisuu­den
linjaa, tovereille, jotka ovat pa­lanneet
johtopaikoilleen puolueessa
ja valtion elionissä.
Toivotamme Tshefclooslovakian so­sialistisen
tasavallan yhtenäisyyden
ja laillisuuden henkilöitymänä ole­ville
tovereille parhainta menestys­tä
monimÄaisessa tehtävässä ny­kyisen
vaiköan tilanteen voittami­seksi.
Olemme vakuuttuneita, että
Tsöiekkoslovakian kansan suuri yk­simielisyys
sosialistisen- järjestel
niän lujittamisessa j a kehittämises­sä
sen huimaanisen ja demokraatti­sen
luonteen edelleen voimistami­seksi
tekee loppujen lopuksi mah­dolliseksi
toteuttaa puolueenne ja
hallituksenne toimintaohjelman;
Olemme samoin kuin tekin tie-toisia
suuresta merkityksestä mikä
on puolueenne ija kansanne panok­sella
jalossa asiassa; taistelussa rau-ran
puoilesta imperialismia vastaan,
kansojen» välisen veljeyden puole­sta,
sosialistisen yflitenäisyyden ja
proletaarisen internationalismin
puolesta, kaiklkien" maiden itsenäi­syyden
ja suvereenisuuden .puolesta.
taholta aiheuta asiaan , puuttumis­ta.
2) Mielenosoituksia, joissa .esite­tään
vastelauseita' .ja protesteja vie­rasta
hallitusta vastaan, saadaan ny­kyisin
pitää myös vieraan vallan
suurlähetystön välittömässä lähei­syydessä.
3) Mielenosoituksien ei enää kat­sota
tuottavan häiriötä'liikienteelie.
.4) Mielenosoituksia, joiden pitä-.
miseen ei aikaisemonin ollut etukä­teen
hankittu tapaa, ifcuibsuttiin en­nen
lailttomiksi, mutta nyfcyisin ei
enää etukäteen itooifctamafctomia
mielenosoituksia hajoteta : eilkä es­tetä.
Mielestämme tapahtuneet muu­tokset
ovat myönteisiä. Käsityiteem_
me on että paluuta aikaisempaan
usein vaikeasti ymmärrettävissä ol­leeseen
käytäntöön tultaisiin suuren
yleisön taholta tuskin ymmärtä-mään
ja jos tällaisia tapahtuisi vai­kuttaisivat
päättävien poliisiviran­omaisten
päätökset tällaisissa asir-oissa
mielivaltaisilta.
Toivomme näin ollen, että tapah­tuneet
imoiuibökset jäävät pysyviksi.
Taihdcmme myös ^iintuoda, mi­ten
välttämäftöntä on, että rajoitta-mattomat
mielenosoitusoikeudet
varmistetaan lainsäädännöllä.
Kirjelmän ovat allekirjoittaneet
Tukholman yliopistossa lakitiedettä
opiskelevat Eric Göthe, Maits Mag­nusson.
Lairs Bronner,: A l l a n Jo­hansson,
Hokan Göransson, Kris­tiina
Tengstrand, Nils Navell, Inger
Okertijärn, Gunnar Rosengren, Bo
Swedin, Hans Erik Hjelm.
Sh^elepin mieihityiksm
syistä
Moskova. — Joukkojen Tshekkos­lovakiaan
lähettämisen syynä eivät
oHeet ainoaistaan TsheSokosiovakian
edut, vaan myös viiden maan omat
valtiolliset ja kansalliset edut, sa­noi
Neuvoafcoliiton ammattiliittofjoh-taja
Aleksandr Shelepin viikko sit­ten
tiistai-iltana Moskovassa.
Koi'ean kansallispäivän vastaano­tolla
pidetty pujhe. o l i ensimmäinen
Neuvostoliiton johtajien julkinen
esiintyminen elokuun 21. päivän jäl­keen.
Aleksandr Shelepin toisti
maansa virallisen kannan T^ekkos-lovakian
kysymyksessä ja sanoi, et­tei
Neuvostoliitto koskaan salli ke-;
nenkään irroittaa. yhtään renkasta
sosialistisesta järjestelmästä.
Shelepin käytti tästä puhuessaan
miltei täsmälleen samoja sanoja
kuin ulikoministeri Andreij-Gromy-fco
puhuessaan kesäkuun 27. päivän
korkeimman neuvoston istunnossa.
Silloin tarkkailijapiirit eivät kuiten­kaan
uskoneet sanontaa vihjeeksi
siitä, että Tshökkoslovakian suhteen
o l t i in todella valmiit tarttumaan
äärimmäiseen keinoon.
Tilatkaa Vapaus
P Ä I V Ä N PAKINA
VESIPERÄ USÄn BOIKOTISTA
Näyttää siltä, että Setä Samuli
on saanut miltei täydellisen vesi­perän
siitä yleismaailmallisesta
boikotista, minkä- Washingthon on -
kaikessa viisaudessaan järjestänyt
Kuubaa vastaan.
Selvää tietenkin on, kuten pää­ministeri
Castro on julkisesti sano­nut,
että Yhdysvaltain boikotti ja
saarto on aiheuttanut miljoonien
ja miljoonien dollarien talousva-hingot
Kuuballe.
Mutta kuten 011 äskettäisistä uu-tistiedqista
ja katsauksista nähty,
Kuuba on kaikesta huolimatta saa­nut
miljoonien ja miljoonien dol­larien
aivosta tarvikkeita ei vain
ulkomailta yleensä ja erikoisesti
sosialistisista maista, vaan myös
Yhdysvaltain liittolaismaista.
Isännän ääni ei näytä enää vai­kuttavan
tällaisissa asioissa, Uutis-tiedoissa
kerrotaan, että Kuuban
tuonti "länsimaista" nousi viime
vuonna $320 miljoonaan, eli 20—
25 prosenttiin Kuuban koko ulkor.
maisesta.tuonnista.
Kaiken tämän perustana on tlc-tefikin
se tosiasia, että maailma on
muuttunut paljon —sanomatto--
man. paljon esinieHdksi Espanjan
lojalistien saarron plUvlstä lukien,
puhumattakaan nyt ensimmäisen
maailmansodan jälkeisistä ajoista,
j o l l o in edistykselliset -voimat
yleensä j a erikoisesti sosialistiset
piirit saivat tuntea keppikujin l i ­säksi
myös taloussaarron kovuuden
ja ankaruuden- _
Tähän tietenkin vaikuttaa rat­kaisevasti
sosialistisen maailman-osan
kasvu j a voimistuminen.
Tässä yhteydessä on palautettu
mieleen erikoisesti se, että Wa&h-ingtonin
boikotin ja kauppasaar­ron
kovimmillaan ollessa . Kuuba
sai välttämättä tarvitsemiaan tava­roita
ja tarvikkeita sosialistisista
maista,, erikoisesti Neuvostoliitosta
Vissit porvarisedät tletSvät myös,
että he loukkaavat ennenkaikkea
omaa asemaansa kieltäVtymällä
kaupankäynnistä Kuuban kanssa.
Tilastotiedot osoittavat, että
Kuuha ostaa nykyään Neuvostolii­tosta
vuosittain noin $930 miljoo­nan
arvoista tavaraa — paljon
enemmän mitä se voi nykyoloissa
sinne myydä.
Mutta mainita sopii, että Cana-dasta
myytiin viime vuonna Kuu­baan
$42,550,000 arvosta tavaraa,
ollen vastaava summa edellisenä
vuonna $62 miljoonaa. Toisaalta
Canadan tuonti i Kuubasta nousi
hieman, ollen se viime vuonna $6,3
miljoonaa, vastaavan summan ol­tua
edellisenä vuonna $5-6 mil­joonaa.
Espanja on lisännyt kaupankäyn­tiä
Kuuban kanssa ohittaen siinä,
toisinaan Itä-Saksan, Bulgarian,
Unkarin, Romanian, Jugoslavian
ja Pohjois-Korean, Espanja lähetti
viime vuonna Kuubaan $65 miljoo­nan
arvosta tuotteitaan.
Ja Ranskan kenotaan lisänneen
kaupankäyntiänsä Kuuban kanssa
ollen sen vienti viime.vuonna Kuu­baan
$70 miljoonaa,
Kaiken täniän perusteella arvel­laan,
että Kuuballa ei ole nykyään
mitään halua pyytää diplomaattis­ta
tunnustusta Yhdysvalloilta. -To­siasiassa
Kuuba voi sanoa, että
helpompaahan tämä elämä olisi,
jos ei olisi naapurina sellaista
suUrta öykkäriä joka yrittää vai­keuttaa
maan elämää niin talou­dellisesti
kuin poliittisestikin, mut­ta
ilman USAta voidaan silti tulla
toimeen.
Asia, on nimittäin siton, että
suuruudestaan; voimakkuudestaan'
ja mahtavuudestaan huolimatta
Yhdysvallat ei ole sittenkään koko
maailma, vaikka Washington tun­tuu
niin ajattelevan ja otaksuvan.
Ennen Kuuba hankJci koneiston­sa
miltei yksinomaan Yhdysvallois­ta,
Nyt se saa koneensa Neuvosto­liitosta,
Tshekkoslovakiasta, Kii­nasta,
Britanniasta, Ranskasta, J a ­panista
ja muista maista — yhdys­valtalaisten
teollisuusporhojen jää­dessä
tältfi-kohdin lehdelle soitta­maan.
Canadalle on tässä hyvä esi- :
merkki siitä, että Setä Samulin
pairiostuksesta huolimatta meidän
pitäisi-kansallisten.etujemme vuok
si lisätä, eikä vähentää, kaupan­käyntiä
Kuuban kanssa,
. Puheet esim, "strategisten mate­riaalien"
myyntilciellosta eivät petä
ketään muita k u i n joitakin canada-laisla,
Kuuba saa riittävästi tavj^
roita ulkomailta. Kysymys on siitä,
voimmeko me canadalaiset säilyt­tää
hyvän nimemme ja maineem­me
Kuubassa, vai leimataanko mei­dän
kansakunta vihattujen jenk­kien
renkipojaksi.
On ilolla tervehdittävä sitä kun
Ottawa ei ole Washingtonin pai­nostuksesta
huolimatta lopettanut
kaupiankäyntiä Kuuban .kanssa!
Mutta toivottavaa olisi, että kau­pankäynnin
supistamisen asömesta
tehostettaisiin kaikinpuolista suh­teiden
parantamista"'Gattiidan ja/''
Kuuban kesken. .
KänsKkiKii-ä.