Vapaus, January 7, 1960

              /Sivii'2.' - Torstainnaa ) ^
1 '.V
p m i k . 7 p . "— Thursday, Jari. 7„ 1960
' ( U B E E T Y j V — ' Independent" Labor
.Orgahj of . F i n n i s h . Canadians.- E s - .
tabltehed-Nov.' 6, 1917. -Authorized
ias^secondi-lilass m a l l by t he Post
Office Department, Ottawa. P u b -
hshed; v^^^rlce^iveekly: " Tuesdays,
:';Thui«days l a n d t S a t u r d a y s byfVapaus;
P u b l i s h i n g Ctompany L t d . , at 100-102
E b n S t . W.,,Sudbury, Ont., Canadal
Telephones; Bus,'Office-OS. 4-4264;
E d i t o r i a ! Office OS, 4-4265. Manager
E. Sulcsi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
Independent " L a b o r address: Bo x ^9, Sud bur y , On t a r i o
Advertlslng rates upon'appHcatlon.
T r a n s l a t l o n free of charge.
T I L A U S H I N N A T : '
Canadassa': 1 vk. ftOO 6 k k . 4.25
3 kk. 2 50
Yhdysvalloissa: 1 v k , b.OO 6 k k . ' 4.80
suomessa: 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25
\ ySAn terästyöräisten voitosta ,
' V i i k o n alussa saatiin tietää, että Yhdysvaltain terästeol­lisuuden
kiista on saatu sovituksi — että terästyöläisten
union j a jättiläisko|coisten teräsyhtiöiden flSuvottelijat ovat .
päässeetJopulia sopimukseen kiistakysymyksistä, ja-että tä­män
kuuri lopulla odotettavissa ollut^ terästeollisuuden la-__
~" kon uudelleen_^lkaminen on rauennut. ^ .
* Vaikka"^näitä-rivejä-kirjoitettaessa (tiistaina) ei olekaan ^
_käytettävissämme_^yksityiskölTtaisemBia ttetoja tehdystä> s o - '
pimuksesta, niin^kä^ikesta^ huolimatta voidaan-täst^ historial- -
lisesta voimien mittelystä vetää eräitä-tärkeitä johtoj^ätök-siärNTerästyöläisten-
union puhemiehet korostivat tämän so­pimuksen
teon jälkeen sitä, että "unio on l u j a j a turvattu".
Tämän lausunnon merkitystä ei sovi kenenkään aliarvioida.
Tosiasia nimittäin on, että niin tärkeätä osaa kuin palkka­kysymys
tässä lakossa veikin, sen ytimenä oli k u i t e n k in ky-
„symys unioturvan säilyttämisestä. Pitäen silmällä Yhdysval­loissa
kehitettyä yleistä :yöväenvast'a:sta mielialaa, teräs-
» yhtiöiden tarkoitus oli heikentää terästyöläisten union ase­maa.
Niinpä .esimerkiksi autotyöläisten union Canadan osas­ton
puhemies, George Burt,.sanoi tästä sopimuksesta seuraa­vaa:
" M e U A W n (autotyöläisten union) jäsenet olemme i l o i ­sia
siitä, että terästyöläiset saivat torjutuksi työnantajain
järjestetyn hyökkäyksen- työväenliikkeen taaksepäin työntä­miseksi".
Jos jättiläiskokoiset teräsyhtiöt olisivat tässä
Jiyökkäyksessä onnistuneet, niin työnantajapiirien hyökkäys
työväenliikkeen heikentämiseksi olisi saanut lisää'pontta'jä"
intoa n i i n Canadassa kuin Yhdysvalloissakin. Tältä poKjalta
katsoen Yhdvaltain terästyöläisten nyt saavuttama voitto "oli
välillisesti kaikkien tämän mantereen työläisten suuri ( ^ a r ­vokas
voitto. ' ", *
J a mihin teräsyhtiöt sitten ensikädessä -pyrkivät yrit­täessään
heikentää ^^öläistensä uniota? Nimenomaan työ­läisten
•vanhemmuusoikeuksien hävittämiseen. Automati&i^in-n
i n kehittymisen johdosta terästeollisuus voi jatku.vasti vä-
/hentää työvoimaansa. Tässä tilanteessa se vaati neuvottelu­j
e n edellä j a aikana "vapaita hallmtovaltuuksia", mikä tar-
Vköitti täyttä-vapautta työläisten erottamisee
seniority- eli vanhemmuusoikeuksistaan^^^^^^y Juuri,
tämä o l i syynä tämän lakon pitkittymiseen ja sen johdosta
käytyjen neuvottelujen vaikeutumiseen.
o SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J a l m a r Nykänen, Garson Mine,
Ont.; täyttää maanantaina, tammi­k
u u n 11 pnä 72 v u o t t a . -
Y h d y m m e sukulaisten j a t u t t a'
v a i n onnentoivotuksiip.
KANSANEDUSTAJA H.
Räuh aii ja idsialismin
Mitä muut sanovat
Merkillepantavaa on, että n i i n Canadan kuin Yhdysval­t
a i n k i n suuryhtiöt käyttävät tällä kertaa hyväkseen puna-kauhun
lietsonnan varjolla ja avulla kehitettyä vissien P i i ^ ' | ^ , ^« » ! •
rienuniovastaista mielialaa raivokkaassa.hyökkäyksessä t ^ j - ^ I v A n C ^ a n r i n f A fTt A:^'^^^^^
läistensä unioturvan ja erikoisesti vanhemmuus- ja eläkeoil I X a n S d n r i n i d Tf\a ^ l ^ l l l d b Sd
i k e t j k s i e n hävittämiseksi!::Tämä ilmiö on nähtävis^^
lä Sudburyssa kuin muuallakin Canadassa, Sitä suuremmalla
i l o l l a onkin tervehdittävä sitä että yhdysvaltalaiset .suuret
teräsyhtiöt joutuivat ainakin toistaiseksi perääntymään tässä
hyökkäyksessä — kiitos siitä terästyöläisten päättäväisyy­delle.
Se auttaa imyös välillisesti 'koko Pohjpis-Amerikan
'mantereen työläisten taistelua työnantajain ja heidän avuk-seen
toimivien :poliitikkojen'ry.leishyökkäyksen torjumiseksi..
- Näiden suurvoittojen lisäksi terästyöläiset saavuttivat
huomattavia talousetujakin — arviolta noin 36 sentin lisä-"
.tulot tuntia kohti astuen se voimaan asteettain seuraavan 30
• -kuukauden aikana^ arvioiden mukaan
"..täniä antaa työläisille nomr miljardin, d
raavan 30 k k ajaksi. Se auttaa sekä työläisiä että maan ta-ilouselämää
'yleensä. Nähtäväksi rjaa^ tuleeko; ter^
'jättiläismäisistä voitoistaan ja "inflatiovastaisista" puheis-
, -taan huolimatta npstamaan teräksen hintaa, kuten on ]o avoi­mesi
vihjailtu. . . ~ - .
' Kuvaavaa muuten on, että "sopimusmestariksi" on l e i -
.•^^vottu varapresidentti Nixon- kumppaneineen;^
republikaanipuolueen ehdokkaina presidentin virkaan! Työ-
< Iäisillä itsellään ei tämän "historianselityks^n" mukaan ole
voitossaan osaa eikä arpaa? Tosiasia tietenkin on, että teräs-vtyöläiset
:v^
den j a päättävän yhtenäisyyden avulla. Ilman tätä jättiläis-
—Jcbkoiset teräsyhtiöt eivät olisi koskaan hyväksyneet sen pa-
° remmin mr. N i l o n i n kuin kenenkään muunkaan "välitys-remmin
mr. N i x o n i n kuin kenenkään muunkaan, "välitys-xonin
"välitysehdotuksen merkitystä, vaan panna sen asian­mukaiseen
arvojärjestykseen.
Sen lisäksi, että terästeollisuuden työläiset toriuivafr näi­den
suuryhtiöiden hyökkäyksen ei v a in omaa unioturvaansa,
yaan työväenliikettä vastaan yleensä, he antoivat myös ar­mottoman
iskun sille hölynpölylle, jonka mukaan Pohjois-
' A m e r i k a n mantereella ei ole enää mitään luokkataistelua,
€i riistettyjä ja riistäjiä, ei'kapitalisteja ja työläisiä — sillä
- täällä vallitsee muka "kansankapialismi", minkä alaisuudes­sa
olemme kaikin samanarvoisia "riistäjiä" ja "riistettyjä",
Käyttäen hyväksi sodanjälkeistä nousu'kautta, Yhdysvpil-
— tain j a Canadan Jhallitseva luokka on. kultivoinut hyvin h u o - ,
—~ Tellisesti" tällaista ajaT;usta. Meille on .propagandan viimeistä
tekniikkaa hyväksikäyttäen seritet_ty7-että M a r x i n teoriat ei—
_vä p:_dä "enää" paikkaansa luokkataistelun suhteena Täniän
_ todisteeksi oh osoitettu täällä--vallinnutta suhteellisen kor-
— -Jkeaiartyöllisyyttä-^-ja,.työläisten ^ärjestymisprosenttia sekä
' , 'siitä""johtunutta palkkatason jatkuvaa nousua.
^——rV Muta tämä satulinna sortui kuin hiekalle rakennettu
hökkeli konsanaan ensirnmäise.n_rajusään tultua. Luottaen'
siihen, että mccarthylaisen punakauhun. lietsonnan avulla
aloitett^l^noitajahti työväenliikettä vastaan on saattanut am*
'njattiyhdistysliikkeen puolususasemiin, -suurpääoman toimes­ta
järjestettiin tällä mantereella h y v i n järjestetty kampanja,
jonka^arjtoituksena oli — ja on — antaa muutamia opetuk­sia
työväenliikkeelle j a samalla heikentää sitä mahdollisim- s
'mari paljon. Tässä^ mielessä valrnistautui jättiläiskokoinen"
terästeollisuus lakkotilannetta varten. Se' i l m o i t t i avoirne^ti
t-' , ^ asiakkailleen, toisille suuryhtiöille, kuten auto-' j a rakennus-r,
V '•^teollisuudelle, että ostakaa ^ nyt suuret .määrät .terästä'va-m
P U H E L I M E N A V U L LA
I L M A I S T A H U V I A?
"People' s " ° kh-kon pastori, \Rev.
P a u r S m i t h p a ^ i j o k i n aika sitten
Star-lehteen /-seuraavan v ilmoituk-i
sen: - / ,
i P u h e l i n k i r k k o . i i Jos .tarvitsette
^hengellistä apuafi-soittakaapapii-^
lenne.— Soittakaa No WAInut
4-_4621 j a ^ k u u n n e l k a a yhden m i - '
n u u u n . .L.
. Tämän i l m o i f u k s e n johdosta p u -
h e l i i k e s k u s - t u l v i t t u ! kahdeksasta
yhdeksääntuhanteen'soittoon 'päivi-;
s in ihmisiltä) . j o t k a halusivat, saada
hengistä lohdutusta; äänilevyltä; '
M u t t a osoittautui, etteivät k a i k ki
soitot, johtuneeti i h m i s t e n jumalan-sanan
nälästä. Toronton korkea­k
o u l u n oppilaat pääsivät p i a n sel­v
i l l e tästä numerosta j a havaitsivat
sen;, minkä -Bell-puhelinyhtiö on:
kauan tiet¥nyt:' J o s ; p u h e l i n l i n ja
täyttyy.: p u h e l u i s t a . us^an,henkilört
yrittäessä soittaa äamjnTanumeroh
l?r;^ he voivat juitella .kesKenään
j o p a kymmenenkin henkeä kerral>
l a — '"ylösotettu" merkeistä välit­tämättä.
: Niinpä Toronton teini-ikäisct p i ­tivät
keskustelutunteja '•PeopIe.'s-'
k i r k o n : k u s t a n n u k s e l l a . - i T a m a ai­h
e u t t i : l u o n n o l l i s e s t i sen, että kur
kaan ei saanut enää fiengistä loh­dutusta.
Tämä l i n j a tuli n i i n y l i ­k
u o r m i t e t u k s i , että soitot kuohui­vat
"yli'-'> tarkoittaen, sita, että i h ­miset,
j o i l l a oli saniantapamen. nu­mero
kuin k o k i r k o l l a , lupesivat
myös saankaan:; n*äi(ä. puhelinsoit­toja.
Puhelinyhtiö ratkaisi tavallaan
tämän ongelman panemalla ; " r f i s i s -
t o r i n " tälle l i n j a l l e Tämän vuoksi
t e i n i - i k a i s t e n täytyi^keskustelussaan
huutaa täydellä- v o i m a l l a , ; voidak­seen"
k u u l l a toisiaan . . . — " P i e r re
B e r t o n , Toronto D a i l y Star.
mmen
H e l s i n k i . —, ( K U ) ~ K e l l o j en
kajahdukset;;jaJIotlllituiiseIl^rä
ke i l m o i t t i v a t e r i p u o l i l l a i n a a i l -
t m a a t e r i k e l l o j e n lyönnillä, mutta
V saman vuorokauden kuluessa,;et-V
tä olemme' s i i r t y n e e t vuodesta
195d vuoteen 1960 sekä samalla
vuosisatamme v i i s i k y m m e n l u v u s ta
:;;sen k u u s i k y m m e n l u k u u n . ; Ehkäpä
o s i t t a i n j u u r i s i k s i tämä vuoden*-
: .vaihde tuntuu meistä t a v a l l i s ta
juhlaIlisenimaIta.:^Mielemme täyt-;
i tää t o i v o j a l u o t t a m u s , että uusi
vuosi !~ja uusi k y m m e n l u k u o v a t;
cntistä'parempia. Eikä .tuo toivo:,
ole v a i l l a p e r u s t e i t a . .
Edelläolevilla s a n p i l l a a l o i t t i u u ­denvuoden
puheensa ; kansanedusta­j
a ^ H e r t t a K u u s i n e n j o p e r i n t e e l l i - -
seksi muodostuneessa uudenvuoden
vastaanottojuhlassa: |iu)ttuu{ritalon
e d u s t a l l a . :;Tämärtrjälkee^^^
t y i : : l u o n n e h t i m a a n k u l u n u t t a . v u o s i -:
kymmeniä mm. seuraavasti:
50 l u k u . v j o n k a viimeiset hetket
äsken l i p u i v a t m e n n e i s y y t e e n , on
jäävä historiaan ennen muuta tek­n
i i k a n suurten ihmeiden vuosikym­menenä
JMeuvostoliitto, . m a a i l m an
ensimmäinen s o s i a l i s t i n e n valtio,; 3^;
s o i t t i y h t e i s k u n n a l l i s e s t i edistyksel-iJscmpänä
valtiona: myös '. t e k n i l l i -
'sen ja-:tieteoUisen etevämmyytensä
s i n k o a m a l l a maalle ensimmäisen
tokokii^^n, aurin^golle. ensimmäi.sen
ihmiskäsin :,valmistetun k i e r t o l a i s en
ja ensimmäisen r a k e t i n k u u h u n s«^
kävalokuvaamallsTgen^meille tähän
asti ^^tuntemattoman puolen..; Odo­tamme
vain hetkeä alkavan 60 lu­vun
alkaessa.' J o l l o i n ihminen suo­rittaa
: m a ; k a n : ; j o h o n k i n toiseen, tai'
vaankappaleesoen ja palaa :sicltä
kertomaan m e i l l e todellisuudesta jo-,
ka on tuhannen j a y h d e n yon^tari-noita
ihmeellisempi
c T e k n i i k a n voittokulku, e i o l e k u i ­tenkaan
. i l m e n n y t vain avaruuden
v a l l o i t u k s e s s a . Ihmiskunta on saa-nut
uuden, iehtymäU^mhnenergij^n
l a h t e e n ; atomivoiman. , J a ; v a i k ka
kansojen yllä väikkyy yhä fvaar^-sen
käyttämisestä:tuhon Välikappaleena,:
n i i n ; t o i s a a l t a t u l e e ' u i i s i a . t o d i s t e i ta
seii tarjoamista ^valtavista,mahdolli­suuksista
p a l v e l l a j a - p a r a n t a a ihmvs-kunnan
h y v i n v o i n t i a : . O n olemassa
atomikäyttöisiä: voima-asejnia, j a
jäänsärkijä L e n i n , j o k a , murtaa jää­tiköitä
niiri k i l i n ^ihmisjoukkojen
rauhantahtoinen : , t o i m i n i a ^ s u l a t t aa lapsille^: sen nuorisplleyvsen^rvan.
K u n S i l v i o Milazzon johtama s\j Mika nyt s i t t en on j o h t a n u t a i i -
siliän p a i k a l l i n e n l i a l l i t u s joutui ^ e n . e t t a S i l v i o Milazzo katRaisi vä-:
l i n s h p u o l u e e s e e n i a ' j a - m u o d o s t i 18,
;12^;haiutukse^^
sialistiC:nt'iiella?.:Nyt on syytä: muis­ti!
h P a l m i r o ' T o g ! i a t t i n sbnaty j o t ka
H äh I a i m i i ; M ess i n an pu oi uekoköu if?
sessa 1947. :'^än tähdep^siV:cttäJ^^^
miinisti(^n ö"!!^
tönöiniaah j a ; np^
n i i h i n k a n s i i h k i e r r o k s i i i i . j o t k a eU=St
JiaUia saaren I muodostuvan: Italian
si i rtö ma a ks i . ^ : su u r m aa n o in i sta j i en
j a k l e r i k a a l i - s e n J i a l l i t u k s e n valta-a
l u e e k s i .
V o i d a a n sanoa, että tämä l i i t t o u ­tuma
::'on nyt muodostunut j a edel­leen
muodo.stunjiissa. Sen t a k a na
j o u J u k u u n 4. pnä :jättämään, paik^;
kansa kärsittyään ;yhden äänen tap­p
i o n saaren: budjettia?" koskevassa
äänestyksessdj iloitsi- .taantumuksel-'
l i n e n lehdistö avoimesti ''punaiseri''
hallituksfemkukistumisesta; .To-sin on
n i i n ; että -Milazzo muodosti h a l l i t u i t ­sensä
kommunistien j a : s o s i a l i s t i en
t u e l l a , mutta hän i t s e jahänen h a l l i ­tuksensa
muut jäsenet olivat kaik
,kea muuta kuin " p u n a i s i a " . K u n
M i l a z z o l t a kerran t i e d u s t e l t i i n ; mis­sä
han o l i saanut poliitti.sen koulu­tuksensa,
han mainitsi opettajak­seen
D o n S t u r z o n , . j o k a o n eräs ka-,
t o l i s en k i r k k o k u n n a n - j a k r i s t i l l i s ­d
e m o k r a a t t i e n johtavia nimiä. .
J u u r i tämä koulu vei M i l a z z on
myos. j o h t a v i l l e - p a i k o i l l e y h t e i s k u n ­n
a l l i s e s s a elämässä. Tämä'56-vuotias:
p o l i i t i k k o : o n k o t o i s i n Caltagironeii-ta,
Catanian maakunnan toiseksi
suurimmasta kaupungista jossa hän;
JO v a r s i n nuorena kohosi mm. erään
p a n k i n johtoon. J946 hän kohosi
k r i s t i l l i s ^ d e m o k r a a t t i e n paikallisek-s
r puoluesihteeriksi, : myöhemmin
kansanedustajaksi j a 1947 p a i k a l l i s ­h
a l l i t u k s e n jäseneksi; • -Tältä^a^^^^
on peräisin myös hänen j o h d o l l a an
toimeenpantu maareformi, joka kai»,
kistä^;puutteistaan; .huolimatta ,toi
p a r a n n u k s i a saaren maatyöläisille ja
i s k i suurmaanomistajien;suonta. .
dessään-puolueelon: ^..työnan­tajain
hyväksi.
Mutta kun terästyöläiset e i ­vät
antaneet periksi, yaan jat­koivat"
sitkeästi taisteluaan,
n i in teräsvarastot alkoivat vä­hentyä.
S i l l o in nousi autoteolr
lisuus vaatimaan hallitukselta
jyrkkiäAöfmenpltei^ä- '•'pahoja"'
.terästy,öläisiä^"vastaan. JTäma
työnantajain huuto leveni' j a
voimistui sitä-mukaa, kun-la_-
;köj}~jatku mi nenjTu/esi.: va^^
tamaan ^ niideji omia "'voitto-
^ -osinkoja^ Ja kat^o: HaTlilus;
mikä'' o l i "puolueettomana" s i ­vustakatsojana"
niin * kauan
kuin yhtiöt halusivat lakon
jatkumista, muutlr nyt-asen­teensa-
samoin kuin suuryhtiöt-k
in ja. rupesi vaatimaan lakon
lopettamista. Näin määrättiin
marraskuussa terästeollisuu-
(den työläiset pahamaineisen;
Taft—-Hartley-lain perusteella
takaisin työhön 80 päivän ajak-:
si. , • " '
.Varmaa-myös op, että. turhaa::
on tämän jälkeen enää "kan-'
sankapitalismista" puhua *^tei;
ser\ ainakaan terä6työläisii|i|
välisissä suhteissa.
5 0 l u k u o l i S u o m e n : k a n s a l l e k u ­ten
m o n i l l e - m u i l l e k i n T k a p i t a l i s mm
oloissa: eläville k a n s o i l l e työttömyy­den
lamakausien j a taantumuksen
v a l t a a n p y r k i m i s e n aikaa; , M u t t a s i i -
hen.sisältyi myös s o s i a l i s t i s t en mai­den
voimakas nousu, N e u v o s t o l i i t on
K o m m u n i s t j j p e n P i f t l u e e n , merkittä­vät
X X jfa X X I p u o l u e k o k o u s ; 7-vuo-tissuunnitjelman
hyväksyminen ja
sen ' n n e n e : t y k s e l l i s en totcikttamison
ensimmäinen vuosi:- Sen k u l u e s sa
tapahtui monia imperialististen
mahtien mamiainia ;i.seellisia y h ­t
e e n o t t o j a kuten K o r e a n sota,: U n k a ­r
i n vastavallankumous, Suezin k r i i ­s
i , yhä jatkuva Algerian verinen
selkkaus, j n e . Mutta yhä-useammat
entiset, siirtomaat, ovat itsenäistyr
neet: alistetut kansat kulkevat ktthti
l o p u l l i s t a vapautumistaan.
50-luku o l i a.sekilvan j a kylmän
sodan: ehyistä, aikaa*, mutia myös
maailman ;rauhanvoimien, järjestäy­t
y m i s e n j a valtavan kasvun kautta
Vuosikymmenen.' .iopulla^^^^^^^
leimansa tuon r a u h a n l i i k k e e n va!-.
kutuksosta kansa in väl i.-jen jännityk­sen
l i e v e n t y m i n e n suurvaltojen jöli-tavien
p o l i t i i k k o j e n v i e r a i l u t . j a va5^:
t J v i e r a i l u t .sekä ennen muuta N e u -
vostol I i t on ehdot us yioi.sHi.sta .'iseisl.v-
I i i s u n n a s t a
kansasta^ työväestä;- p
tä, väestön vähävaraisista kerroksis­ta
meitä ei pysty erittämään m i ­kään.
.
Mikään ei pysty estämään yh­teistä
' t a i s t e l u a m m e näiden - k a n ­san
j o u k k o j e n .: kansaa . paremmas-
~ t a -tuIevaisuuSfesHi kansamme
KOMlMPItRiSTÄ mm
j i l l c j a kylväjille, sivistyneistölle,
k e s k i k e r r o k s i l l e , kaikillepa j o t ka
muodostavat ..varsinaisena k a n s a n ;
V aad im me työtä, vaadimme;' t u r -
vatun'vtoimecntuIon jokaiselle,; j o ­ka
tätä maata o n r a k e n t a n u t , r a -
\kentaa j a on rakentava.
> ; Edessämme on: v u o s i , j o n k a : a i - :
kana työväen j a k a i k k i e n työtäte­k
e v i e n yhteistoiminta voi a s t ua
pitkän askeleen eteenpäin :.ja: to­teuttaa
ni,«nia p a r a n n u k s i a : vähä­v
a r a i s t e n ; : oloKuli|cisiin. N i i h in
k u u l u u cf'äänä ensimmäisistä; p a ­rempi
p a l k k a : työntekijöille. N i i -
- r i n k u u l u u parempi sosiaalinen
t u r v a - y l i t c i s k u n n a n vähäosaisille.
N i i h i n kuuluu oikeus: työhön, o i ­keus
lepoon; :oikeus: sivistykseen.
/Emme |)cAista uuden vuoden
t a i v c i t a m m c k u v i t e l m i i n , vaan ke­h
i t y k s e n : välttämättömään kul­k
u u n j a kansan omaan toimiu-taan.
Emme otaksu, .vaan tiedäm­me
j a talidommc, että u u s i ; k y m ­m
e n l u k u on muodostuva rauhan,
. k a n s a n v a l l a n , iiosiaalisen edistyk­sen
j a s o s i a l i s m i n voitokkaan 'e-t
e e n p a i n m e n o n : vuosiliymmcnek-
— ,
SI.
TOIMITTANUT EEVA
Elvis on tapetilla
. O l i m n t e p a Elvis Presleyn ihailijoita
tai emme, n i i n : lienee mielenkiintois-ta
tietää mitä hanasta kirjoitetaan.
H a n on nyt; Saksassa asepalvelustaan
suorittamassa i j a sankan:; i h a i l i j a p a rr
ven piirittämänä "niin "että on bllu>^
pakko -laittaa englannin- j a saksan-kiejiset;
;hnoltuksetC: *'nimikifjoltuksfa:
ainoastaan 7.30--ja 8 - välillä j l l a l l a . " '
älan ajaa;oÄ£räZurheUuautoaan;
ka pitavät:;hohtavan kiiltävänä? hä­nen
ihailijansa, j o i t a o n nlko-oven
takana aina suuri joukko; V a i k k a h ä r
nen autonsa pidetäänkin ; puhtaana,
n i i n etu a i ta on sitä tuhruisempi;: sii­hen
on k i r j o i t e t tu h u l i p u n a l l a . i m a a -
l i l l a tai kynällä ."Rakastan sinua E l r
vis", j a " S o i t a minulle E l v i s " ja„ p u ­h
e l in -numero; ..Tällaisia;tunteenpur­kauksia.:
on aidassa tusinoittain:: ''ja:
Elviksen-on täytynyt maalata |hta jo
kolme kertaa.: . S a t o j a ihailijoita sei­soo
aidan takana vakituisesti odot­telen
saajansa, nahda:: ihailemansa;
•He ojentelevat; valokuvia, lehtiöitä,
levyjä ja kaikenlaisia eri tavaroita,
j o i hm he haluavat -Elviksen n i m i ­kirjoituksen.
Hänen palkkaamansa,
henkivartija ottaa ne vastaan, vie
taloon Elviksen kirjoitettavaksi ja
pahfuttaasne taas ulkona odottaville.
.Ruotsista- t u l i nuorisoa viettdma%p,
lomaansa B a d . N a u h e i m i i n . . E l v i k s en
majoituspaikkakunnalle, vain s a a -
diikseen: nähdä ihailunsa .ko^t^ep*'
.Hannoverista kaksi poikaa -tuli moot­toripyörällä
ja. pystyttivät telttansa
sadan jaardin paahan nähdäkseen
Elviksen menevän j a tulevan päivit- vuonna.
a a B O O 6 O o'fl 6'enim J '
m
^ Ml
;täin;i:s 24-vuotias ,vaaleaverikkö lensi-
New Y o r k i s t a , asettui parhaaseen h o ­t
e l l i in j a a i i t o i tietää menevänsä n a i ­m
i s i i n Elviksen kansgar mutta hän
hävisi kun e i saanut tätä edes puhe--
Ilmeen. Eivät yksin nuoret kuulu ^
tähän ihailijaparveen. Eräs SOrVuo- /]
tias nainen seisoi a i v a n talon edessä
herattäakseen "^huomiota. Hwx o li
puettu kuTn nuoret tytot^^ja hfeilut-
/'•il
teit hulaHtiöopaa ympärjllään. E i ö i e ^
annettji-^ulkisuuteen miten Elvis^^häi
neen~suhtautui, -Kaksi 17-vuotiasta
ajoi kuudessa tunnissa* Iserlohnista
moottoripyörällä saadakseen: nhnikir-^
joituksen.hänen 49- levykokoelmaan­sa.
He t u l i v a t " v i r k a a j a n " jälkeen,
mutta : saivat " n i m i k i r j o i t u k s e n - j a \
ajoiv^t koko yön, t a k a i s in ehtiäkseen/ v
tyohon;. Tällainen ihailu .ei:häiritsee,
paikkakuntalaisia ollenkaan.
E l v i k s e n armeijassa oloaika lä­henee
loppuaan. Ensi maaliskuun 23
päivä j a s i l l o in pitäisi^ o l la todellinen
profeettj osatakseen ennustaa.;mita:
tulee tapahtumaan^ k u n koko m a a i l - ;;
man Elviksen ihailijat ovat "mielet­tömän"
ihastuksen vallassa K e n elää
h a n näkee.
Palkankorotus Bulgariassa
S o f i a . — B u l g a r i a n h a l l i t u s o n
tehnyt päätöksen korottaa työpalk-,
koja 8-4rl2 p r o s e n t t i a sekä p a r a n t a - i ::
palkkajärjestelmää: . Päätöksessä
sanotaan,, että se t o i m e e n p a n n a a n:
kolmessa, .vaiheessa; h u h t i k u u n , ' h e i r ::
n a k u u n j a , l o k a k u u n • alussa tänä
; L'Hsi. vousi j a umi : • vu,osikyn>- f
nien alkavatkin kan<:ain\älihcssa
mielesljä lupaavammin kuin ko,- | ^ Kansainväliseji Mine,
Vaan. Edo<,sa «n hu.pputa<,on j «"^ ^oike.s Umon
konferenssi, j o n k a «n m a a . J e l s . a 1''"=^''""''"" '«""'^s^'' P^^^^^^^
rauhanomaisia ratkaisuja" moniin 5 ^ " ' " ' ' ' ^ »^i'okkays h e i -
«ngelmiin. 60 l u k u voi m e r k i t : , , oän un.ota.m vastaan -huonona sa-i
h m i s k u n n a n todellisen rauhan a- • Long''^^;^,
j a n alkamista. .Mutta tulokset •"^'•»e-Mill union sihtee-eivät
tule itsestään, v a a n kansan- i ..h...tonho,t.u:.na joulukuun 30
j o u k k o j e n toiminnan, kansan
MINE MILL UNION JOHTAJA KUMOAA
TELEGRAM-LEHDEN PANETTELUN
i M i - i L o n g r i d g e selosti odottaneen­sa
hyökkäystä' Toronto Telegram-l
e h d e a p a l s t o i l l a v i i m c s y y s k u u s t a,
l a h t i e n , j o l l o i n Mine-.MiU , u n i on
edustajakokouksossa; .joHa-. p i d e t t in
llo\.«l Vork J l o l e l l i s s a . edustajat
antoivat selva-Str ymmärtää, e t t a "^
nyt k a i k k e n i a estääkseen sosiaali­sen
kchityk.';cn^ puhuja ^ ^ o i od'.)l-
Icen:
: M u t t a kansandemokraattinen 111^
ovat laajat kansankerrokset: työläi- ke on k u l u n e e n u i o s i k y m n i e n c n a i -
m i e l i p i t c e n paineen: vaikutukses­ta.
Asevarustelujen ja kylmän
'.sodan votmatcii^ätolc vielä h e l l i t ­täneet
otettaan, >adn koettavat
tehdä kansojen toivomat tulokset.
t y h j i k s i ! . . .
Selostettuaan ;kaiT.S:;inoinaisclla .ja vpaheksun^^ Drean vääriä . ja
valai.sevalla ta\ali.i.i;».-sitä. t i i i l L n , l u i r h a . u u o h t a v i a laportteja.
Suomcn kiins.i on k u l u n e e n \uosi ' i ) i e . i l h i on kii\ei> tahtfottavana
kyinmenen aikana; t a i s t o l l u T ^ i a r c T n i k o s k a l i a n c r o f l i s t a , ; O
man elämän, rauhan j a o n n e l l i s e n i - oleva edustaja - M a n f r e d ; Hoffman
n i a n : huomisen puolesta sokä sitä, s y y t t r vuosikokouksossahäntä avöi-miten;
sikäläinen;taantiinuis:on tehdme':ti;epäroliellisesta-r
luisesta j a että Dveanin a r t i k k e l it
M i n e .Millistä Toronto T c l e g r a m i in
olivat m i e l i k u v i t u s t a " ; : s a n o i ; mr.
L o n g r i d g c .
s i a p i e n t a l o n p o i k i a , ; : kauppiaita,
pienyrittäjiä;,:jopa suurtalonpoikia-;
k i n Milazzon ryhmä edustaa siinä
t e o n i s u u s p o i v a n s l o a j a myös suui>
t a l o n p o i k a i s t o a .
: L u o n n o l l i s e s t i k a a n Milazzon hailisJ
tus e i vielä ole o l l u t k y l l i n kauan:
vallassa, jotta v S i s i l i a n kurjuudesta
o l i s i voitu tehdä loppu Mutta* jO
l y h y e n k i n h a l l i t u s a j a n kuluessa on
saatu yhtä j a tausta aikaan. Niinpä
on hyväksytty laki;talouselämän k c v
liittämisestä, joka ensimmäisenä
v a i k u t t a a ; ; r i k k i k a i v o s t e o l l i s u u t e e n.
S i s i l i a s s a on E u r o o p a n s u u r i n r i k k i ­kaivos,
j o k a U S A : n j a p o h j o i s - i t a l i a -
l a i s t e n : m o n o p o l i e n k i l p a i l u n vuoksi
on elänyt '.syvän k r i i s i n ' ^ k o u r i s s a.
I l u o m a t t a v i i n . toimenpiteisiin ; on
r y h d y t t y maatalouden modernisoi­m
i s e k s i , kastelun kehittämiseksi,
pienyrittäjiä on r y h d y t t y tukemaan
j a turisteja houkuttelemaan saarel­le.
Yleisiä töitä on p a n t u v i r e i l l e ja
u u s i a o n s u i M i n i t t e i l l a , s i l t o j a j a t c i . '
tä rakennetaan, Ca'taniasta Paler-moon
rakennetaan^ autostrada ja
suuren, , n y k y a i k a i s en kala.sataman
työt ovat vireillä. ' _
Täs.s_ä_.kaikcssa.MilazzoHa on_ollut
k o m m u n i s t i e n j a sosialistien-varauk­seton
t u k i . Nähtäväksi s i t t e n jää,
missäi^määrin k a i k k i suunnitelmat
saadaan toteutettua. Sillä taantu­mus
ei :;todella. säästä^^inTiaan; san-daksee'n
-kukistettua Milazzon "fcan-s
a n r i n t a h a l l i t u k s e n , j o k a nousi u u ­d
e l l e e n valtaan j o u l u k u u n 18. päi­vän
dramaati.sen äänestyksen jäl­keen.
~ Istui liian lähellä
tyttöystäväänsä; sai
sakkotuomion
Grilliä. — 20-vuotias~reter L c l -
cher.-Westonista. sai täällä-tiistai­na
, viiden dollurin < sakkotuomion
;Iluollmattoma.sta:ajosta-.kun;lilken-::
nepjsliisi todisti oikeudessa, ~ ettäV
nuorukainen oli istunut niin lähel­lä')
tyttöystäväänsä, ettei - voinut
erottaa oliko etuistuimella yksi vai­ko
kaksi iienkilöä'. ^ . . '
Polii.sikersantti Evereit Lynn sa-
'noi, että nuoret olivat käsikaulas.sa
kana . v a h v i s t u n u t ; vahvistumistaan,
sen kannatus on flshantynyt vaalcis-^
ta vaaleihin. Nain on tapahtuva
myös.ir^idella:kymmenluvulla, sillä
Hänen askcibct hyökkäyksensä
M i i v e - M i l l uniota vastaan perustu­vat
/ a i n a n l a r s e e n n u e l i k u v i t u k s e e n.
Hänen kaltaisensa likaviemärijour-n
a l i s J i on häpeäksi sanomalehti­a
l a l l e " , selosti Longridge.
M i n e - M i l l i n sihteeri-rahastonhoi­taja
oli sitä mieltä, että kaikki
maininnat M i n e - M i l l u n i o s t a D r e an
äskeisissä a i t i k k e l e i s s a olivat " k u /
l u u e i t a v a l h e i t a ".
Huomauttaen niistä Drean esittä­mistä
väitteistä, että , M i n e - M i l l
unio käyttää väärin varojaan, m r .
L o n g r i d g e osoitti, että kaikkien
unio-osastojen on -saatava jäsenis­töltään'
; hyväksyminen -ja ;.kaikki«
u n i o n t i l i t - j o u t u v a t v i r a l l i s t e n t i - :
l i n t a r k a s t a j i e n , t u t k i t t a v a k s i j a sen
jälkeen jäsenistön tarkistettavaksi.
M r Longridge korosti,'^'että sen
sijaan;lettä seurataan Frank Drean
ihmeellisiä tiedonantoja,; M i n e - M i ll
union tulot j a velat ovat jäsenistön,
t a r k i s t e t t a v i s s a .
. M i n e - M i l l unioii;} sihteeri-rahas­tonhoitaja
vselosti,""; että ;;sen.:sijaian,^
että Toronto T e l e g r am olisi kos­kaan
- o l l u t työväen ystävä, se, tällä
k e i t a a piileksii mccarthyismin
ntenneisyydessä sen lirittäessä t u ­hota
hyvin' t u n n e t t u a ammattiyhdis­tysliikettä
j a s en jäsenistöä sellai­sen
kirjeenvaihtajan : avulla- jonka
t o t u u d e n r a k k a u d e n on 'JO osoitettu
olevan hyvin kyseenalaisen.
t a a " , sanoo Longridge, "että ,Tele-g
r a m i n hyökkäys M i n e - M i l l i a j a t o i ­s
i a ammattlKittöia vastaan tulee \ "
j u u r i samaan aikaan k u i n O n t a i - i o n ^ ^'
h a l l i t u s harkitsee kuinka ammatti-;:*;
yhdistysliikettä v o i t a i s i i n hallita.
Tämän hyökkäyksen pitäisi muo­dostua
v a r o i t u k s e k s i ; O n t a r i o s s a t o i - •;
m i v i l l e a m m a t t i l i i t o i l l e , että ne o l i - -
sivat varuillaan ammattiyhdistys- .
l i i k k e e n v i h o l l i s t e n suhteen."
S I T Ä
m'
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii.
J A
lllilillTÄTÄ
K A V E R E I T A N E K I N *
V -T-^ O l e t k o kaatunut t a i pudonnut
j o s t a k i n , k u n onnut j a selkäsikia
iiäyttää olevan kipeä? O l i s i t varo­vaisempi.
. = : . S y y e i o l e m i n u n , vaan kave-r
i e n i . Viettäessämme iltaa ravinto-
Ia:sa k a l l i s t e l i v a t nämä hyväkkäät;
n i i n ahkerasti laseja, etteivät kuu­lemma
pystyneet pudottaniSatta k a n - '
tamaan minua k o t i i n . Saan n y t
kärsiä heidän ryhdittömyytensä t a -
• O n h y v i r t m i e l e n k i i n t o i s t a o s o i t - . k i a.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Tähteeksi jääneistä
Näin j o u l u n - j a uudenvuoden py­hien
i : - jälkeen ''naulitaan':' r u n s a in
m i t o i n niistä lähtecksii jääneistä: .
Syödään kylmää k a l k k u n a a j a s i -
:kapossi:»i; keitetään soppaa i a muita
h e r k k u j a niistä ruoista, joita ei
enää muuten voida käyttää; kuiva­taan
' k o r p p u a nisupullasta j n e .
On myös niitä kulkumiehiä ja
n a i s i a i j o i l l a ei o l e o l l u t sen parem'
min 'työtä kuin jouluakaan — ja
heidän käytcttävi.ssään ei totisesti
ole l i i a n paljoa tähteitäkään.
Mutta,yliteistä m e i l l e ; k a i k i l l e l i e -
nce.se, että jouli'.n- j a uudenvuoden-^
pyhiefTiliiikana tuli e l o f y k s i : y l i : v a r o -
j e l t r ' " " N y t on säästottävä, eitä-saa-t
a l s i i n j o u l i d a s k u t m a k s e t i i k s i ."
Tavalla'anJ:on . s i i s hyyii, että on
p^ästyrjuhlahunuista^ttä;edessä on;
runsaasti-niitä -'reikleipiä j a här­käviikkoja",
j o i d ^ (^uluessa anne­taan
palttua juhV(mcnoillc j u j u h l i ­m
i s e l l e . Ensimmäinen suurjuhla
vuodenvaihteen pyhien jälkeen
meille:-"sunnuntaikaliistfljakäi-päsen
pure^man" saaneille pohjolan asuk-
,kailIe;;on;;huh'tikuussaJ:jolloin: pääs­tään
s m e l t t i k a l a a n . Sitten t u l e e k in
j u h l i a , kuka määrän tietää: vappu­j
u h l a , Canadan päivä j a k a i k e n k u k -
k u k a r a k s i kuJta-alueella elokuun' a-lussa,
pidettävät suomalaisien sum-r
j u h l a t , . S C A l J L : n j a ' C S . I :n yhteiset
l i i t t o - j a ' l . ' y i l u j u h l a t.
Tähteistä puhuen e m m c ~ v o r i i i o i ii
s i v u u t t a a Toronton Vapaa Sanan
meriselitystä joulukuuin 3l"päivältä.
Tavataan, sanoa, että. " k a h d e n a
t a , " \ ' a p t i a Sana katsoi joutuneensa
^nurkkaukseeni koska :5en,täytyi;tunT
nustaa aateköyhyytensä j a liu-van,-
tua sekä-T-;punakauhunf - l i e t s o n t a an
; c t t j i ' v m u u n n e l u n " t o t u u d e n " .viljelc-^^
miscen.
P u n a k a u h u n lietsonnasta c i kan­nata
puiinia, sillä kuten sanottu,
k a i k k i aatteelliset vararikkoutuncet
yksilöt i a laitokset turvautuvat s i i ­hen
aina s i l l o i i y k u n asiatiedot lop­puvat,
tai osoittautuvat vastapuolel­l
e e d u l l i s i k s i.
M u l t a siitä " l a h l a r i " - k u r t i m i t u k -
SQsta kannattaa,iTiainila. Vapaa Sa­nan
m e r i s e l i t y k s e n mukaan» mainit­t
u lehti omaksui k i e l t e i s e n , kannaiy
Suomi-Seuraan l i i t t y m i s a s i a s s a s i k s i,
k u n Canadan suomalaiset kommu­n
i s t i t — t a r k o i t t a a k a i k k i a niitä
j o t k a ajattelevat j o i t a k i n l y h t e i s k u . i -j
takysymyksistä toisin k u i n oikeisto-
•Jähtäreiksi" j a pitävät k i i n n i v " p u -.
n a k a a r t i l a i n e n - l a h t a r i ; t e e m a s t a : ' - .
M u t t a miksi puhua tällaisista
vakavista asioista n i i n yleisesti,,
ettei mainita nimiä?
Vapaa Sanan mittapuuta käyt­täen
tämä meidän Vapaus-lehtem-
:i m e on t i e t e n k i n kaikista- Vkommu- -
n i s t e i s t a " pahin. Mutta m i l l o in
j a missä on V a p a u s sanonut so­dan
jälkeen Suomesta t u l l e i ta
kansalaisiamme "lahtareiksi"?
C ^ J j a eräät muut täkäläisten
kansalaistemitie p e r u s t a h i a t r j a y l '>
läpitäxität 1;työväenjärjestöt ovat
Vapaa Sanan t u l k i n n a n mukaan
k a i k k i "kommunistijarjestöjä".
: . M u t t a m i l l o i n j a missä on mikään;:
niistä k y s y n y t yhdeltäkään u u d e l ­t
a - t u l o k k a a l t a "onkohan puna­k
a a r t i l a i n e n täi l a h t a r i "?
T u n n e t t u tosiasia on ettei tällai-
-.sia kysymyksiä ole koskaan tehty
ta lorontolaiset ystävämme. Vapaa
Sanau toimittajat.,- ovat sen ilmeises-t
l unhoittaneet.
J o u d u t t u a a n ilmeisesti k i u s a l l i -
Fcen asemaan sen v u o k s i k i m he
k o r k e a n omakätisesti kielsivät kan­s
a l a i s i a m m e .yleensä: j a e r i k o i s e s ti
heidän järjcstöjään' liittymästä
Suomessa toimivaan Suomi-Seu­raan.,
jonka'pääasiallisin; t a r k o i t us
on Vlläpilää yhteyksiä ulkomaille
vasuinaan - menneiden :i s u o m a l a i s t en
kanssa,' V a p a a Sana vetosi nyt mo-n
c e n _ k c r t a a n " l a h l a r i " - k u m m i t u k -
scCn;y':;>:---;:':..;':';;.;^-::.v,;
^ Saatuaan Ilclsiifgfstä kielteiseifj-vasemmistoffHoi^iesta eikä tehdä,
asenteensa vuoksi "selventävä kä- Päinvasotin" me voisimme—esittää
.sitteitä" mainitultjij- S u o n i i S e u r a l kokonaisen sarjan l.ainauksia siitä,
miscä Vapaus j a s en takana olevat
työväenjärjestöt; ovat sodan päätty-r
misestä. a s t i kehoittaneet.suhtautu-.;
maan Suomesta s i i r t o l a i s i n a t u l e v i in
u u s i i n . t u l o k k a i s i i n ystävyydellä
ymmärryksellä j a a u t t a v i i u d e l l a.
tuullemme meille sanottavan, et­tä
a i n a k i n j o k u yksilö on j o s s a k in
o l u t h a a r i k a n ääressä tai muus.sa
vastaavanlaisessa ;;tilaisuudessa ;; sa-
'nonut jotakuta " l a h t a r i k s i l '.
M u t t a yhtä h y v i n voidaan sanoa,
että jossakin samanlaisessa tilan­teessa
on j o t a k u t a sanottu " p u n i k i k ­s
i " tai v a l l a n "ryssän kätyriksi".
Tällaisia-kauneusvirheitä v o i va-
, l i l e t t a v a s t i tapahtua. > M i M t a se e i
o i k e u t a summamutikassa .sanomaani
etlä-oikeistopiirit " h a u k k u a n a l k ut
^ayat" työväpnmielisiä (("punikeik­s
i " tai että vasemmistopiirit sano-,
vat j o i t a k i n muita- " l a h t a r e i k s i " . ,
eräs suomalainen sananparsi.
Vapaa S a n a l l a on t i e t e n k i n oikeus
riidellä j a t o r a i l l a Suomi-Seuran­k
i n kanssa, jos se h a l u a a "sisällis­sotaansa"
käydä s i i h e n k i n suun­taan.
M u t t a hieman a s i a l l i s u u t t a e i
. p a h e n t a i s i . l a i n k a a n . s e n omaa .asiaa
— sillä Sumoi-Seuran henkilöt, k u ­ten
täkäläisetkin kansalaisemme, . >
ovat l u k u t a i t o i s i a ihmisiä j a h e t i e ­tävät
mitä on näistä -asioista sanot-t
u j a sanomatta jätetty.
Sitäpaitsi, k u n tehdään tällaisia
sensatiomaisia syytöksiä — v a i k k a ­pa
" v a i n kommunisteja" vastaan,
niin^eikö o l i s i r e i l u m p a a peliä, että
s a n o t t a i s i i n suoraan mikä " k o m m u -
nistijärjestö" tai " k o m m u n i s t i l e h t i * *
on täällä " p u n a k a a r t i l a i s - l a h t a i * i " i
kysymyksiä sodan jälkeen tehnyt?
K u k a tahansa v o i esittää m i l t e i vaiK-k
a minkälaisia "syytöksiä" siitä, e t - ,
tä j o k u on j o s s a k i n juopottelutilai»
suudessa sanonut n i i n t a i näin. K u ­ka
tahansa-voi tehdä-millei mitä t a - _
han:a-syytöksiä joko^ p o r v a r i e n , so- ' "
s i a l i d e m o k r a a l t i e n tai k o m m u n i s -^
l i e n n i m i i n , j o s eL niitä t a r v i l s e J o - >^
^ s t a a osoittamalla Tnissäpniilloia,
j a kuka on n i i n m e n e t e l l y t . - M u t ta
s e l l a i s e t "syytökset" eivät o l e s e a _
musteen arvoisia, millä ne o n k i r j o i * l
t e i t u . •
U u d e l l e vuodelle lähtiessä me t o i ­vomme
hartaasti yhteisymmärryk-' " ^
s e n , j a y h t e i s t o i m i n n a n kehittyvän '5
täkäläisten maanmiestemme keskuu» ~ \
dessla. f -
J a mikäU väittelyä käydään p o*
l i i l t i s l o u n t o i s i s t a , asioista, niin-^sen- )f.
pitäisi o l l a t o d i s t e t t a v i i n tosiasioi-h
i n perustuvaa, rehtiä k e s k u s t e l u a ' ^
vakaumusten p e r u s t e e l l a : ' S e l l a i n e n ' i
r e h t i j a a v o i n keskustelu a v a r t a i s i /
k a i k k i e n maailmankatsomusta- —
m u t t a muunnettuun ^ o t u u t e e n pe^\v, ,-|
f u s t u v a arvoton syyttely j a panette» '
l u a e i - a u t a ketään —'^ j a , k a i k k e i n }r^!
vähimmin niitä, j o t k a s i i h e n turvaa-.' . J
. — K^insäkoura..'.. ' ^ 'Jx-^