Vapaus, January 30, 1968

              NuMai^i löi
Seagrenin,
motemmat 503
Los Angeles. Erkki Mustakari
aiheutti yllätyksen voittamalla ame­rikkalaisen
Bob Seagrenin Los An­gelesissa
pidettyjen sisähallifcilpai-l
u j e n seiväshyipyssä. .
Kummankin tulos oli 503, mutta
, Mustaicari raitkalsi kilpailun eduk­seen
ylittämällä tämän korkeudien
ensimanäisellä. Seagrenilla on nimis­sään
seiväshypyn hallikilpailujen
maailmanennätys 536. Kolmanneksi
kilpailussa selviytyi USAn John
Vaughan tuloksella 487, neljänneksi
Greg Miguel, USA 472 j a viiden­neksi
Ruotsin Jan Blomquist samal­l
a tuloksella.
Yhdysvalloissa opiskeleva ruotsa-
; lainen U l f Högberg voitti samoissa
kilpailuissa mailin juoksun ajalla
4.03.7, toisek-si ituli amerikkalainen
Martin Liquori ja kolmanneksi eng­lantilainen
Neil Duggan;
Kuulantyönnön ME-mies Randy
Matson ei päässyt loppukilpailuun
työnnettyään vain 18.39. Ralph Bos­ton
jäi myös pitkälle enuätyshypyis^^
tään ja sai tuloksellaan 758 tyytyä
toiseen tilaan 795 hypänneen Bob
Öeamanin jälkeen. Epäonnistunei­s
i in kuului vielä maailman nopein
juoksija Tommie " J e t " Smith, joka
440 jaardilla jätettiin kolmanneksi,
aika tasan 50 sekuntia. Voiton vei
ajalla 49.5,Jim Kemp.
Eero paras
Eläintarhassa
Helsinki. —^ Olympiajoukkuee­seen
nimetyt hiihtäjät pitivät tär­keimmiltä
osiltaan hyvin puoliaan
Eläintarhan puistohiihdossa viime
tiistaina Helsingissä. Eero Mänty­ranta
voitti selvästi 10 km:n hiih­don.'
••
Miesten 10 km: 1) Eero mäntyran­ta
28,59, 2) Kalevi Oikarinen 29,24,
3) Kalevi Laurila 29,39.
, Naisten 5 km: 1) Senja Pusula
16,25, 2) Marjatta Olkkonen, 16,41,
3) Marjatta Kajosmaa 16,44.
Suomen talviolym-pialaisedasfajat
Mikkeli. — Suomen olynijpiakomi;
tea koikoonitui Miifckelissä j a nimesi
suurimman osan Grenobleen lähti­jöistä.
Pahimman kaiTsinnain koh­teeksi,
joutuivat pikaluistelijat,
luisteluliitoin antamista ehdokkais­ta
pudo!t«ttiin Rauli Heleti (TUL)
ia Simo Rinne. Asiasta, päätettiin
diivaan väittelyn jä äänestyksen
jälkeen.
Ylijohtajaksi A l i Kosikimaa, läär
!<ärit Risto Elovainio ja Juhani Var-ciainen,
sairaanhoitaijatar Joanna
luoho, hierojaiksi Veikko Kosonen.
Mieshiitetäjiiksi Kalevi / Laurila,
Eero Mäntyranta, Hannu Taipale,
Kalevi Oikarainen;^ A r t o Tiainen;
Raimo Hämäläinen, Pauli Siitonen.
Pentti Hyvärinen, ja Osmo Karja-^
lainen.
Naishiihtäjiksi Marjatta Kajos-naa,
Marjatta OHkkonen, Liisa Suiil-iconen,
Senja Pusula ja Helena Kivi­oja.
Yhdistetyn osanottajat Ilpo Nuo-l
i k i v i , Raimo Majuri, ja Esa Klinga.
Mäkijouiklkueeseen Topi Mattila,
Veikko Kankkonen, Heikki Väisä­nen,
,Juihani Ruotsalainen, Seppo
•Reijonen ja Raimo Ekholm.
Alppihiihdon osanottajiksi Ulf
Bkstam ja Raimo Manninen.
Ampumaihiihdon kilpailijoiksi
Heikki Flöjt, Kaleki Vähäkylä, Y r ­jö
Salpakari, Mauno Luukkonen,
Juhani Suutarinen ja Ai-vo Kinnari.
Pikaluistelun kilpailijoiksi Jouko
Launonen, Kimmo Koskinen, Sep­po
Hänninen, Raimo Hietala ja
Olavi Hjelman.
Naisten pikaluistelijoiksi Kaija
Mu-iionen, Kaija-Liisa Keskivitikka
j a Arja Kantola.
'fVETTÄ, VETTÄ, E l ia
TIPPAAKAAN JUOTAVAA
Kimma *Kosikinein
kaJksoismestariksi
. Tampere. Kimmo Koskinen, jo­ka
sai matkaluistelujen SM-kisojen
ensimmäisenä päivänä tyytyä vain
yhteen hopeatilaan, paransi otettaan
j a vei moleropien kilpailtavien mat­kojen
mestaruudet. 1,500 metrillä
hän teki sen uudella nuorten SE-ajalla
2.11,6 10,000 metrilläkin, oli
tulos erinomainen 16.20,9.
Jouko Launonon, joka on ottanut
kauden alun rauhallisesti, s a i tyy­tyä
kummallakin matkalla hopeaan
j a TUL:n olympiavalmennuiksessa
olleet tasasivat pronssitilat: Hjell-man
uusi samalla 1,500 metrin
T U L : n ennätyksen numeroin 2. 13,4
ja Rauli Helen luisteli pitemmän
matkan 16.44,1.
1,500 m: 1) Kimmo Koskinen 2.
11,6 (Uusi nuorten SE), 2) Jouko
Launonen 2.11,9, 3) Olavi Hjellman
2.13,4:
10,000 m: 1) Kimmo Koskinen
16.20,9 2) Jouko Launonen 16.30,7
3) Rauli Helen 16.44,1.
Neuvoätoliitole ikudtaia ja
Camadalle proniäsaia'
ImtöbrucJkissa
Insbruck, Itävalta. — Neuvostor
liitto voitti sunnuntaina jääkiek­koilun
kahdeksannen kultamita­l
in "Universiadessa" opiskelijain
talvikisoissa, pelattuaan viimei­senä
päivänä Canadan joukkuet­ta
vastaan tasapelin maalein
5—5.
Neuvostoliitto sai saaliikseen kul­tamitalin
ja Canada pronssirpitalin
ollen tämä Canadan ainoa mitali
opiskelijain talvikisoissa.
Canada johti muutaman ensim
maisen minuutin kuluttua maaleir
3—1, mutta neuvostoliittolaiset li­säsivät
painostusta ja saivat canada
laiset puolustuspeliin. Toisen.erär
lopussa oli maalitilanne 4—3 Neu
vostoliiton hyväksi.
, Neuvostoliitto voitti viidestä jää­kiekko-
ottelusta neljä j a pelasi yh­den
tasapelin. Tshekkoslovakia voit­t
i neljä ja hävisi yhden. Canada
voitti 2, hävisi 2 j a pelasi yhden
tasapelin.
; Neuvostoliitto kahmi näistä ki­soista
kaikkiaan 8 kultamitalia, se­kä
5 hopeaa-ja 5 pronssimitalia.
Toiseksi mitalien kerääjäksi tul- P " ^ /
l u i Yhdysvallait sai 4 kul>tamitalia.
3 hopeaa ja 3 pronssia, kaikki alp
pihiihdosta; Japani 3 kirkkainta, 4
hopeaista (ja 1 pronssisen mitalin.
Epävu-allistctn pistelukujen mu­kaan
(3-2-1), sai Neuvostoliitto 39
-pistettä^sökä-toisciksi-ja^-kolmannek-si
Ituileet USA ja Japani kumpikin
21 pistettä. Pistekilvassa "jäi Cana­da
viimeiselle tilalle |^olmestatols-la
osanottajajroaasta.
M a i e r kympin
ME-tmloikseen
Horte". — Norjan Fred Anton
Maier paransi Norjan pikaluistelu-mestaruuskilpailuissa
10.000 metrin
maailmanennätyksensä alkaa 15.29,5
Edellisen ennätyksensä hän teki
viime helmikuussa Inzellissä j a se
oli 15.31,8.
Kaksi viikkoa sitten Maier otti
nimiinsä myös 5,000 metrin ennär
tyksen 7.26,2.
1,500 m: 1) Magne Thomassen
2.08,9, 2) Svein Erik Stiansen 2.09,7,
3) Björn Tveter 2.09,7.
Lepokodin
tiedonantoja
Vancouver. — Lausumme uudet
jäsenet tervetulleiksi Lepokotiyh-distykseen.
Yhdistyksen vuosikokous on 18
pnä helmik. kello 1 ip; Lepokodin
täysihoitolan alasalissa 2288 Harri­son
Dr. Henkilöllä täytyy olla vuo­den
1967 jäsenmaksut maksettuna,
että voi äänestää kokouksessa. Yk­si
henkilö voi edustaa ainoastaan
kolmella valtakirjalla. Toivomme
kaikkien jäsenten saapuvan koko­ukseen,
sillä meillä on erittäin,
tärkeitä asioita päätettävänä.
Lahjoituksia yhdisttykselle jatäy-lihoitolalle:
Edesmennyt mrs. Ester
Henry testamenttasi yhdistykselle
omaisuutensa, Runeberg Order lah-^
ioitti $25.00, Lepik Construction
mOO, A i l i Rantamaa $2.00, Bingo-kerho
j a Askartelukerho lahjoitti-rat
kumpikin pöydän.ja mr. Boisner
^5.00 kummallekin kerholle pöytä-ivustusta.
Mrs. Hauhtosen muistolle mrs. Ol­ien
$5.00, Mittisen muistolle $6.00
stäväb mr. j a mrs. Berg, mr, ja
nrs. Laila sekä mr. ja mrs. Kron-lolm.
Joulumerkeistä $233.00.
Mr. ja mrs. Anttila (George) kak-i
laatikollisita mandarin appelsiine-a
sekä jäätelöä. Askartelukerho os-
\ täysihoitolaan kynttilöitä sekä l i -
ää joulukoristeita kuluneiden t i -
alle. Mr. North ja mr. Raita lah­joittivat
kumpikin lumilapion täysi-i
o i t o l a i l e , m r . Ojala lahjoitti kaksi
'•evyä. •.• ..
Mrs. Kekäläinen lahjoitti Askar­telukerholle
sähkösakset, jotta ku­teiden
leikkaaminen kävisi helpom­min.
Mattoja on tehty paljon vuo­den
aikana ja siiltä suurimman kii­toksen
ansaitsevat mrs. Skantz ja
Täällä länsirannikollakin eletään
hiljaiseloa, vaikka täältä; ei usein
kirj otella.
Jos tässä alkaisin ehsin pakista
ilmoisit^i kun nMstä ei kaiketi tule
erimielisyyttä ja niitä ilrtioja meillä
on ollut, eli oikeastaan ei olemoit­timista
ollut, sillä on ollut' lämmin­tä
niin. paljon, «ttä on rekordeja
särkynyt, mutta se sade se täällä on
ollut kiusana.
Viime viikon lopulla oli sellainen
sade, ettei ole ollut tällä vuosisa­dalla.
Vettä tuli kun kaatamalla
neljä päivää ja yötä j a sen johdosta
paljon vahinkoa. Vancouverissa vie­märit
eivät ehtineet vetää kaduilta
vettä ja se "virtasi talojen kellarei­hin.
Matalimmilla paikoilla olivat
kadut veden-alla__ja etenkin Poh-jois-
Vancouverissa oli vuorenrin­teellä.'
olevat^urot niin täynnä,,että
läheiset talot olivat vaarassa^vieryä
veden mukana rinneittä alas. Useat
kadut jouduttiin sulkemaan liiken­teeltä
kun vesi teki ne varallisiksi.
Liikenne kaupungista ulos johta­villa-
teillä oli hidasta ja radiot va­rottivat
ihmisiä lähtemästä niille ot-i
tanvatta ensin tietoa oliko ne suljet­tu
tai pääsikö niitä ajamaan. Monet
maantiet olivat kokonaan veden al­la
matalimmilla paikoilla ja vesi
oli syövyttänyt siltojen paikat vaa­rallisiksi
ja monissa. paikoissa vie­nyt
sillat mukanaan. Korjausryhmät
työskentelivät kaiket yöt niiden kun
nostamisessa.
Lämpimän sään ja sateen johdos­ta
alkoivat lumet vieriä vuorien rin­teiltä
ja missä ei ollut lunta siellä
oli maanvierymiä. Lähellä Chilli-wackia
noin 16 mailia itään, suuri
maanvierimä sulki läpimanlereen
kulkevan maantien ja sen vierellä
olevan CNRn rautatien 20 jalkaa sy­vän
ja 600 jalkaa leveän muta- ja
kivikasan alle. Rautatieliikenne muu
lettiin Fraser joen. pohjoisrannalla
olevalle CNRn radalle j a siitä o li
vain seurauksemi junien myöhästy­minen,
mutta maantieliikenne oli
viime viikon lopun aivan poikki si­sämaahan
päin. Hope—Princeton
maantiekin oli poikki erään tulvi­van
puron vietyä sen y l i kulkevan
sillan. Vähitellen nämä tiet ja ;kar
dut saadaan jälleen auki liikenteel­le,
mutta niissä taloissa joissa vesi
vei maan pihoista ja p i l a s i . keila-:
reissä lämmityslaitteet, on suurempi
vaikeus saada vahingot korjatuksi.
Mutta kaiken tämän vesipaljou-den
keskellä on Vancouver saarella
sijaitseva Campbell River veden
puutteessa.,Sieltä vei tulva molem­mat
kaupunkiin johtavat vesiputket
ja siellä on ankara ;vesipula. Tank-kitrokit
kuljettavat vettä ja sitä an-
.netaan 2 gallonaa päivässä perhettä
kohden. Muun taloudessa tarvitta­vaan
pesuun käytettävän veden jou­tuu
jokainen hankkimaan mistä sitä
parhaiten saa. Paikkakunta kyllä s i ­jaitsee
mei-en rannalla, mutta se
vesi ei ole kaikkein parhainta pesu­vettä
ja etenkin kauempana sijait­sevilla
kaduilla sen haaliminen on
Vaikeata kaikkeen jokapäiväiseen
käyttöön. Tämä nykyaikainen elämä
on kaikcijsa teknillisissä keksinnoi.s-kuiriumisia
Pahoittelemme, että ei aina ole
tilaa tässä tiedonannossa mainita
jokai.sen lahjoittajan nimeä, eikä
allekirjoiilltanut ole saanut tietoa
kaikista lahjoittajista. JVIu^ta jokai­nen
.sydämessään tietää tehneensä
4a h joituksen—ja-on täton—a utta n uit-kallista
työtä, jo.sta, teille kaikille
parhaat kiitoksemme.
Vuo.slkokoukse.ssa tiivataan.
. — J . V a r i l a ; mainöspäällikkö,
Port ^Arthur. — Viikon lopun
riennoista on ensimmäinen Kaiku-kuoron
seurapeli-ilta osaston haalil-l
a perjantaina, helmik. 2 pnä alkaen
kello 7.30 illalla.
• ii •• n • -.
Port Arthurin .sairaanhoitajain
myyjäiset (Rummage) on Finnish
haalin alakerran ravintolahuoneis-tossa
lauantaina, helmik. .3 pnä, al­kaen
klo 10 aamulla.
Lihapullapäivälliscn tarjoavat
osaston naiskerhon emännät ja ty­töt
sunnuntaina, helmik. 4 pnä.
Ruokailu alkaa klo 11.30 ap.
Elokuvain esitys alkaa heti syön­nin
päälle, kello 1 ip. Pääkuvana
on "Expo 67 — A Preview", toisena
"Aasian k r i i s i " ja. kolmantena "Ara­bian
maat".
Siinä yhteydessä alustetaan valis­tus-
ja ryntäyskomitean puolesta ja
suoritetaan kesku.stelu aiheesta:
ToLselle vuosisadalle lähtiessä,
Tervetuloa jokainen — A T H . .
I i
sa joskuis avuton kun joku häiriö
sattuu sen toiminnassa. Esimerkiksi
vesijohdoissa sattuvat katkeamat te^
kevät kaupunkien toUeöt käyttökel­vottomaksi
ja nön kävi Campbell R i
vferillafcin että 14 koulun täyttyi sul­kea
kun niiden pesuhuoneet olivat
ilman vettä.
Sateista on myös johtunuit monen
tehtaan seisaus. Fraser m i l l vaneeri-tehdas
laski miehensä parin päivän
lomalle kun sinne johtava tie o li
niin syvän veden alla, että autolla
ei voinut sitä kulkea ja vain vält­tämätön
huoltoryhmä vietiin sinne
veneellä. Moni muu teollisuuslaitos
keskeytti työnsä kunnes tilanne pa­ranee.'
.: '
Onhan sateesta paljon haittaa-'kun
sitäkin liikaa tulee, mutta jos. se
määrä olisi, tullut ; lumena, niin
täällä olisi ollut kaikki kaibot lutus-sa
ja sitten se vasta olisi ollut sot-,
ku. Aavikolta tänne muuttaneet ih-miscil'
aina lohduttavat sillä, että
vesi juoksee pois itsestään, sitä ei
tarvitse luoda, jos heille valittaa
että aina sataa.
Ja kyllähän siinä asiassa on perää­kin.
Eikä se vesikään niin pahaa
ole kun on hyvä sateen suoja ja
"ropessit''.. Eikä näin ikä-ihmisen
"sota-maalauskaan" siitä enää kärsi
ja nuoret hippi-^tytöt ei sitä maalia
käytä ollenkaan. Eikä heitä paljon
.Tade pelota. Katselin eräänä päivänä
Vancouverissa kun vetä satoi ko­vasti
ja tytöt menivät paljain jaloin
että kura vai-paiden välistä tirisi..
Joillakin on sentään; kunnon jalki­neet,
mutta jokaisella on paljaana
pää, .se kuuluu asiaan.
Ilmat ovat olleet erikoisen lämpi­miä,
siinä 40—50 asteen paikkeilla.
Pari kertaa on ollut vähän pakkas-.
ta ja silloin satoi muutama tuuma
luntakin joka kuitenkin suli pois
pian, ja kun päästään kuukausi
eteenpäin niin silloin alkaa täällä
kevät. joka. voi joskus olla kylmä­kin,
mutta kyllä se kevät on sitten­kin
ja kukiit sen tietää ja nostavat
päänsä vaikka tulisi joskus lunta­k
i n päälle.
Paljon kuuluu olevan työttömiä
kaupungissa ja tänne Tyynenmeren
lauhkeaan ilmastoon .saapuu joka
.syksy yksinäisiä miehiä'ja perheitä­kin,
jotka ovat olleet joissain tila­päistöissä
sisämaassa. Kaupungissa'
he saavat 75 dollaria kuussa avus-tu.
sta, jos eivät satu saamaan työtä.
.Ja.monet eivät työtä etsikään. Nyt
aikoo kaupunki laittaa majapaikan
ja alkaa antaa moka-aterioita sitä
tarvitseville, eikä rahaa, jota usein
sanotaan käytettävän juopotteluun
Ja ruokaa kerjätään
Paljonhan sitä on kaiken laista
joukkoa, ja joukossa on jotain, sa­notaan.
Suurin osa sentään kunnoU
lisJa kansalaisia. Ellen Linden.
UHio Ranrtanikf
IfuotiiSimä
Wind8or. — Tiistaina, tammik, 23
phä kuoli paikalllisÄssa saii-aalassa
hyvin turin«tu' j a pidetty kansalai­semme
Urho Ranitamäki. Hän o li
68" vuoden ikäinen.
Urho: Rärttamäki oli ollut huo­nossa
iterveydesisä jö useita vuosia.
Hän pääÄi eläkke^elle General Mo­tors
yhtiön palveluksesta kolmisen
vuotta sitten.
. Vutteia_sUten jolloin täällä Wind-sorissä
oli suomalaisillakin toirtiin-taa
j a oma haali, Urho' b l i myös mu­kana.
Hätl osallistui erikoisesti näyt
tämötoimlntaan vaiinonsa kanssa.":
l(uinka monet kerrat vielä viirtiei-sinä
vuosinaan hän kuijoittl ja luki
huumoristisen elämäkerran syntymä
päiväjuhUssa kunkin päivän sanka-,
rille? Ilta ei ollut millään tavoin
tyydytävä ilman Urhon kronikkaa.
Suremaan jäi lähinnä vaimorisa
2aida sekä Suomessa olevia siskoja
ja veljiä.
Hautajaiset toimitettiin iJaikalli-
.sesta Waltef Kellyn hautaustoimis­tosta,
missä pastori Burkhart suorit­ti
ruumiinsiunauksen. — N.
.Tiistai, tammik.;.30 pZ-rrr Tuesday; Jan;,'30, 1968 Sivu 3
MÖtSTÖllE
ÄPU'
LEHDEN
IRTONUMEROITA
SAATAVANA
No. 17:8ta—• 36:teen
IRTONUMERON
HINTA SSH
pcqtitse lähvTitettynä
Hinta. C5c
Tilatkaa osoitteella.
VAPAUS PUBLISHING
^CO: nMITED
P. o. Box 69 Sudbury, Ott.
Sidney Reighley
tshe^kan kyn^smi
(Jatkoa 2 sivulta)
mäsäksi!"
EPILOGI
Vanhat tuttavat Styrne ja Artu-zov
ottivat Moskovassa Peti*ovin
vastaan sydämellisesti; He kertoivat
hänelle mm. kuinka Sidney Rcighly
oli käyttäytynyt Moskovassa:
Britannian vastavakoilun Itä-
Euroopan osaston päällikkö Sidney
George Reighly aloitti Moskovassa
kuumeisen toiminnan. Hän vaati
luokseen ' T r u s t i n - a l a i s i a edusta­j
i a eri kaupungeista, tarkasti heitä,
opetti, ohjasi, piti neuvotteluja.
Kaikki sujui loistavasti. Reighly
riemuitsi.
Tämän vanhan ketun päähän ci
pälkähtänyt kertaakaan, että kaik­kien
neuvottelujen osanottajat ja
eri kaupurtkienedu-stajat, joita hän
opetti taistelemaan neuvostovaltaa
vastaan j a joille hän kertoi suun­nitelmistaan.,
Britannian imperiu­min
suunnitelmista uuden interven­tion
järjestämiseksi, olivatkin huo­mattuja
neuvostoliittolaisia tshekis-tejä.
Toisen neuvottelun jälkeen, jo.ssa
oli läsnä johtajia Reighly lähetti
Lontooseen postikoilin. Neuvotte­lun
jälikeen Reighly ohjattiin au­toon.
Kierrettiin pitkän aikaa kau­punkia,
kunnes tukiin Ljubjenkun
aukiolle. Siellä auto kääntyi jyr­kästi
oikeaille ja ajoi pihaan . . .
Reighly ei menettänyt malttiaan,
hän käyttäytyi uhmaavasti, laaki j o -
pa leikkiinkin. Hän uskoi edelleen
rahan ja Britannian imperiumin
mahtiin ja laski päiviä, jolloin hä­net
ostetaan vapaaksi.
Mutta loppu oli koittanut. Eräässä
kuulusteUi,b\sa Reighlylle näytettiin
sanomalehteä, jossa oli ilmoitus, et­tä
yrittäessään ylittää, rajan siirty-iikseen
Neuvostoliitosta Suomeen,
On saanut .surmansa Sidney Georyo
Reighly.
Tiedustelija aintautui. Se, mitä
hän kertoi kuuiustoli joi lie (ja hän
tiesi hyvin paljon) oli hyvin ar-voka
«ita Vetshekalle.
. . . Näin pääittyi operaatio "Trus-
Maaöljyä ja
maakaasua turha
hakea Venuksesta
Neuvostoliittolainen planeettain­välinen
avaruusasema Venus 4 . on
kumonnut amerikkalaisten tiedemie­hen
Hoylen esittämän ns. epäorgaa-risen
synteesin teorian, käy ilmi.
maaöljyn ja -kaasun syntyä pohti­vassa
seminaaiTssa Moskovassa jul­kaistusta
aineistosta."
Venus 4:n Venuksen kaasukehän
koostumuksesta antamien tietojen
avulla, on todistettu virheelliseksi
eräiden tiedemiesten olettamus, että
planeetan pinnan muodostaisi ras­kaiden
kaasujen ja hiilihappojen
peittämä pljymeri;
; Hoylen teorian mukaan niaaöljyä
muodostavat hiilivedyt syntyisivät
kovettuneen planeetan sisällä hiilen
ja vedyn yhdistyessä suuren paineen
ja kovan kuumuuden ala-isena. Tä­män
pemsteella Hoyle olettaa, että
Venuksella olisi voinut svntyä suu­ret
määrät kaa.sua ja öljyä. Vielä
muutamia vuosia sitten avaruustut­kimukseen
kehittyminen ja meteo­riittien
tutkiminen laboratorioissa
puhuivat Hoylen teorian piiolesta,
sillä esim. meteoriiteissa havaitiin
erittäin mutkikkaita hiilivety-yhdis­teitä,
jotka olivat orgaanisten yhdis­teiden
kaltaisia. Kuitenkin ensim­mäiset
tutkimukset Venuksen kaa­sukehän
reaalisissa olosuhteissa ku-mo.
sivat Hoylen olettamuksen, r
Mistä sitten syntyivät meteorii­teissa
tavattavat hiilen ja vedyn yh­disteet?
NeiivoFtoliittolainen akatee­mikko
Vinogradov on todistanut, et­tä
hiilivetyjen muotoutuminen on
mahdollista ve.simolekyylei.ssä min­kä
tahansa ko.smisen kappaleen pin­nalla
avaruu.ssäteilyn antaman ener­gian
avulla, esim. auringosta ava-niuteen
kulkeutuvan protonivirran
tai auringon ultraviolettisäteilyn
avulla.
Akateemikko Vinogradovin mu­kaan
elämä on syntynyt maapallolla
kosmisten hiilivetyjen vaikutukses­ta.
Noihin aikoihin ei maapallolla
ollut vielä ilmakehää, joka olisi suo­jannut
sitä. auringon" protonivirroil-ta,
ultraviolettisäteilyltä tai kosmis­ten
hiukkasten läpi tunkeutuvalta
aineelta .
Pian tämän syntymisen jälkeen
maan ilmakehä sai nykyisen kokoon
panonsa j a muodostui maan pin­nalla
olevien organismien suojaksi.
Maan kuoren uumenissa muokkaan­tuneet
eläinten ja ka.svien orgaani­set
jäännökset muodostivatkin sit­ten
maaöljyn ja -kaasun materiaali­sen
penistan. — (TASS).
Mitä surra?
Alkää surko kuolleita,
jotka maan alla
makaavat tomusta tomuun.
Vilpoinen, lenipeä maa
huolehtii kaikista,
jotka kuolevat
kuten jokaisen on kuoltava.
Surkaa mieluummin
sitä tylsää joukkoa,
alistuvaa j a pelkäävää,
joka tiäkee maailman
ja sen: suuret vääryydet
eikä Vskallä PUHUA.
AXXON.
Torönfo. Gust Salminen kät­kettiin
. maan p'oveeh Torbritossaj
Uistiaiiia tammik. 1'6 pnä 1968.
Tutustuin Gustiin, hänen vaiiriooh-sa
Hildaan jä heidän .poikaansa
Georgfeeh (Untoon) v, 1915 Detroi­tissa,
Mioh. Urttö oli sÖlöin nbfh vii-^
den Vuoden ikälniMi, Tämäln jälkeen
Ituljimme samoja polkuja elon tai-paläella,
milloin rinnan; milloin vä­limatkan
päässä. '
Silloin raivosi ensimmäinen maa­ilmansota
ja Detroitista mobilisoi-^
tKn kuparise]*St laivaveiätämöillö.
Niinpä Salmisetkiil' jöötuivait' läBte-mään
itäväl lioiden läivaitelaköflle ja
ajettuivat ensiksi Newpart Niews'iin
Virginiaan ja sieltä Baltimöreen,
JÄarylahd, jos.sa he olivat v. 1922,
jbllöin: muutitivat Neuvostölii*toon,
kemerovoon, Etelä^Sipieriaan. Siellä
työskeriteUmme yhdes-sä peltisepän
liajassa,. joäsa) Gust o l i johtajana.
Gust Salminen oli etevä ammatti-rhles,
ei ainoastaan kupari- ja pelti-t>'
öäsä, vaan hän tunsi myöskin pal­jon
länlpö ja vesijbht^alaa ja hänen
taitonsa j a työnsä oli suuresta mer­kityksestä
alussa olevalle teollisuus­alueelle.
Täällä Torontossa, kuten jo erääs­sä
muistokirjoituksessa on mainittu;
hän parin oanadalaisen työtoverinsa
kanssa perusti Toronto Coppersmith
Go:n, josta on kehittynyt huomatta­va
liike ja jossa hän oli teknillisenä
johtajana parin ensimmäisen vuosi­kymmenen
ajan, jonka jälkeen ha­llen
poikansa Unto toimi teknillise­nä
johtajana vuoteen 1954, j o l l o in
hänen nuori elonlankansa katkesi;
Samassa liikkeessä on moni nuori­mies
saanut hyvän ammatltiopin ja
kohtalaisen työpaikan, koska ovat
työskennelleet jaifckuvasti jotkut lä-h'es
kolmekymmentä vuotta.
Huolimatta meneatyksesttään liike­miehenä
ei Gust Salminen koskaan
unohtanut työväenluokkaa, vaan
dpetti työläisilleenkin taloudellisen
ja poliittisen järjestäytymisen tar-^
lieellisuuden.
Hänen nuoruudessaan alkoi Suo­messa
herätä kansallistunne, ja viha
Venäjän keisarivaltaa vastaan; joka
silkoi ven äläistyttää Suomen. Samoi­hin
aikoihin sosialistiset-aatteeit a l ­koivat
myös nousta ja levitä kansan:
keskuuteen. Nimet, kansalliatunne
ja sosialismi: innoittivat Suomen työ.
väkeä. Aatteet olivat uudet ja ihan­teelliset.
Joukko oppineistoa myös
antautui uusien atteiden ja ihantei­den
lumoihin j a pitivät luentoja
yhteiskuntaopista ja sosialismin teo­rioista,
sekä käänsivät kirjoja joita
kansa-työläisöt lukivat j a oppivat.
Gust Salminen oli yksi niistä, jotka
kävivät luennoilla, luki j a oppi, ja
on myös opettanut toisia. Hänen
työnsä suomalaisten työväen järjes­töissä,
täällä meillä ja rajan etelä­puolella,
on ollut huomattava ja hän
ön avokätisesti avustanut lehtiämme
vaikeuksissa ja johtanut osastojem-me
toimintaa.
Gu?t Salminen oli horjumaton
j ä rj estöm m e j äsen elonsa ilt aan asH
j a siksi muistammekin häntä kun­nioituksella
j a kaipauksella. — A . N .
TANSKASSA HAETAAN
UUTTA HALLITUSPOHJAA
Kööpenhamina. — Tanskan vii­den
suurimman poliittisen puo­lueen
johtajat kävivät torstaina
tapaamassa kuningas Frederikiä
Amalienborgin lirinassa ja aloitti­vat
neuvottelut uuden hallituksen
muodostamisesta.
Jens-Otto Kragin johtamat so­sialidemokraatit
kärsivät viime
tiistain kansankäräjävaaleissä tap
pion ei-sosiallstisille puolueille.
Sosialidemokraatit ovat olleet hal­lituksessa
14 vuotta.
Kuninkaalle e.sitettiin kuitenkin
kolme eri vaihtoehtoa uude.sta hal­lit
u skoko omuksesta:
•—- Pääministeri Jens Otto Krag ja
Per Haekkerup suosittivat laajapoh­jaisia
hallitusta Eoaalidemokii'aatr
tien johdolla.
- — Konservatiivisen, kansanpuo­lueen
johtajat Poul Sörensen ja
Paljasrintaiseft
tanssijattaret '
vapautettiin
Montreal. — Kaksi nuorta afrik-kalaistyttöä,
jotka tanssivat paljain
rinnoin Les Ballets Africains kan­san
Uan-sijojukuiaei-»a, vapautiettiin
.yytleestä, että olivat ottaneet osaa
epäsiveelliseen näj^ökseen.
Tuomari Beaulieu sanoi: Se on
selvää, että nämä tytöt, Guinean
Tasavallan kansalaisia, oli valittu
tanssitaitonsa vuoksi eikä kiihotta­maan
seksihaluisia katsojia.
Poul Möller,: toivoivat liberaalista
enemmistö hallitusta. Saman mah­dollisuuden
toivat esille Venstren
Poul Hartling ja K. Östergard.
Sosialistisen kansanpuolueen
Aksel Larsen ja Morten Lange eh­dottivat
puolestaan sosialidemokraat
tien, Radikale Venstren j a sosialis­tisen
kansanpuolueen kokoomushal­litusta.
Radikale Venstren johtajat Karl
Skj'tte ja Hilmar Beunsgaard eivät
halunneet toistaiseksi tarkemmin
määritellä puolueensa kantaa. K u ­ninkaan
ilmoitetaan kutsuneen kaik­kien
puolueiden edustajat perjan­taina
uudelleen neuvotteluun.:
Samaan aikaan ilmoiteittiin, että
vasemmistososialistinen puolue tu­lee
saamaan neljä edustajaa kansan-käräjille.
Tarkistuslaskennassa kävi
ilmi, että puolue oli "sittenkin saa­nut
kaksi prosenttia äänistä. Laskel­mien
mukaan kukin suurpuolue me­nettää
yhden paikan vasemmistoso-sialisteille.
Uusi Faikkajako tulisi
olemaan s&uraava:
Sosialidemokraatit 62, Radikale
Venstre 27, Ventsre 34, Konserva­tiivinen
kansanpuolue 37, sosialisti­nen
kansanpuolue 11 j a vasemmis-tososialistit
4.
Vasemmi5tososiali£!tien edustajina
kansankäräjille tulevat Pia Dam,
Hanne Reintoft, E r i k Sigsgaard ja
Kai Moltke.
t l " . Se o l i Intelligence Servicen suu­rin
tappio sen olemassiiolon aikana.
(Loppu)
F. Kondrashov.
Sotilaslteai^kuirtiiein
avuistusjärjestö
TuJkholmaan
Tukholma. — Tukholmaan peinis-tetaan
lähiaikoina erityinen avus-tuskom
iitea aaitta ma an amerikikala i-sia
sotila.«tkarkureiltä. Kymmenkun­ta
'järjestöä antaa tukensa suunni-telmalle,
joka on syntynyt Amnesty
Internationalin paiikaUisen ryhmän
aloitteesta, kirjoitti Dagens Nyhe­ter.
Uusi avustusjäiiestö perustetaan
virallisesti 23. tatmnikuuta pidattä-väs5ÄT>
enrstava'H5inkokouiks«BBa. Jär
jestöt, jotka antaviit tuikensa uudel­le
komiteaill e, toimivat kalkki rau­han
tai Vietnamln-^kysymyksen pa-rissa.
USA: n joukoista
hakeudultaan
Ruotsin suojakin
Tukholma. — Ruotsin valtion u l -
komaalaiskomissio päätti täysiistun-nossaan,
että Länsi-Safcsanta paen­neet
amerikkalaisnuorukaiset Wil­liam
Percell.ja Michael Haire saa­vat
toistaiseksi jäädä Ruotsiin ' ' i n ­himillisistä
syistä."
Kolmannen Saksasta paenneen
miehen Edward K. Johnsonin ta­pauksen
siirsi komissio uudelleen
ulkomaalaislautakunnan käsiteltä­väksi.
Lautaikunta oli tässäkin t a ­pauksessa
puoltanut lupaa saada
jäädä Ruotsiin toistaiseksi.
Tähän mennessä on seitsemän
amerikkalaista saanut jäädä Ruot­siin.
Kaikkiaan 16 Yhdysvaltain
kansalaista on samas.sa tarkoitukses­sa
ottanut yhteyden Ruotsin virano­maisiin,
mutta kaikkien kohdalla ei
ole vielä tehty päätö.slä.
NYT ON ILMESTYNYT
TASKUKALENTERi
1968
Hankkikaa itsellenne tämä
pieni tasikukokoinen
tietojen kirja
Hinta 75c
ainoastaan Ontariossa)
(Ynnä 4c myyntiveroa,
Vapaus Publishing
Compatiy Limited
P. o. Box 69. Sudbury. Onh
• 5 l i i i t i i i i i i i i i i M i M n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i : i i im
1 HYVÄÄRUOKAA 1
I; KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
5 JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON =
I Koko: j y * " X IQV2". käsittäen 534 sivua |
S 351 valokuvan r - 16 herkullista värikuvataulua E
I HINTA SID. $13.50 |
S HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re- 5;
S! septelhin sisältyy arkiruokia ja juhlnruokin, kansallisia ruokalajeja ja 5
5: vieraiden maiden erikoisuuksia, ravit.sevia kodin ruokia, nopeita pikku- =
Ä herkkuja lllanistujnisiin,. die'6Wiruokia — sekä taloudellisia ruokia =
S Inlhnn kukkaron päiviksi. S
5! •• HYVÄÄ RUOKAA on'oikotie taltnvnan nioanlnlttoon. Sen joka re- ="
s scptis.sä, opetetaan kÄdv»stä pitäen eräitä ruonnlniton 'perusklkkoja'. =
r; Lihan, knlan sekä muiden ruoka-nlnelden vnlinnnssa Ja käsittelyssä 5
5: nnnetaan tehokas pikakui*ssl. S
Ä Se on olkea opns keittiöönne koko elämänne ajaksi! , 5
TIIiATKAA OSOITTEELLA: i-~ • S'.
I VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. 1
I P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. 1
' j i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i h^