Vapaus, August 29, 1925

              No.101
tySvSesfön Sänenkannattaja, flmes-
SodböryEsa, O a t . joka tiistai, torstai ; a laoaataL
T o i a i t t a j a t :
S. G.m&, AEVO VAAEA.
VAPAUS (Idberty)
The only organ of F i n n i t Workers in £anada. Pub-
Eahed in Sudbury, Ont., erery Taesday, Thurcday and
gatorday.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
ea eeeond class matter.
General adverösing rates 75c per coL ineh. Mi-almuin
chargc for siogte ihsertion 75c. The Vapana
Is the best advertisiES medinm among the Finmsh
Pfeople i n Canada, ' '
CU
na valmistua, on samanlaista työtä toisissa koskissam­me
jatkettava. Tieverkkoa on laajennettava, soita kui­vattava
ja uusia peltoja raivattava. Karjalan taloudel­linen
pohja on nyt jo niin luja, että varijiuudella ky­kenemme
viittomaan tämän kehityksen uria.
Tsaarin aika oli hyljännyt karjalaiset korpiseutujen
syrjäkylien raatajiksi, unhoon maailmalta. Ottamalla
Karjalan metsien ja vesivoimain rikkaudet neuvostoval­tamme
voimalla käyttöön, me kykenemme luomaan
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimaUmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Awoliittoonm»mrilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuuto^motukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäihnoteikset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroihnotökset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuolAmanOaaotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
ditoalauseelta tai innistovärssyltä. _^
Halutaantäefldt ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekeriaa. . .
Tilapätdlanöttajien ja ilmotUBakenttunnen on, vaa-dittaesaa.
l ä f c ^ t t ö v ä ilmotaBhinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Cansdaan vk. $4.00, puoU> vk. $2.25, kolme kk*
^1.60 ja yfeai i«c. 76c
YhdFsrofltöihin ja Suomeen, ykd -k. $5.50, puoli vk.
98.00 j a O m e »kk. $1.76.
TilaG&äa,jjoita ei f>eun.a riha. ei tu^Ia lähettämään.
paitai asimnie&ten joilla on takaukeet.
Tltsäshi itehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
teHteea ^orsfeft^na kello 3.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty^ BIdg Lome
^ PtfhcHn 1038. Postiosote; Box 69. Sudburi^jQnt.
Joa >ette milNin tahansa saa vastausta enslmäiaeen
Urjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen InMreenholtaja.i
\ p^eoonaUisella nin.ellä.
• J. V. XANrfASTO. Lllkkeenboitaja.
Esm^m Neuvostotasavalta viisi­vuotias
JEai^jalan Neuvostotasavallan viisivuotisen olem^sa-oltm
johdosta kirjottua Edw; GyliiaB -«Pomaisessa Km-jalassa
», seuraavaa: -
Kun l^esälla 1920 neuvöstovalla ^irtsai Ikarjalaisten
xaatajien edustajia ensimaiseen j^eyfcarjalaiseen -ho-
Icmlkseen, joka alulla hdnikuula aiuma vuonna <pidet-tiili,
saapuneet edustajat kflifkiilJa Kaipaan tuhmilta ;yh-
»leisssti päättivät pitää lajzma iailon Venäjän dyöläisten
ja talonpoikain vallankmnot&seillifEeoi -yallan ikanssa.
JKarj;^an Työkansan KommEuuiia, j^nka {perustanii-l
sesta .vähää ennen oli julkkjslu asetts;, Jkaijjaläiäten <en-l
^simBinen kokous tervditi, «uSodaaen !£ailtä uiKla itulevai-<
«lautta iJCarjalan kansalle. — i^eiivoätovällan itähdha!
lu>kotikselle esitettyyn avaiimeen %Bymykgflen, ifaalua-
^atkol karjalaiset liittyä Suomeen, wasta8i Ikäkous ykei-:
\;niii^lisesti ei. Kokemukset «ihdmoiuBlj ien» savustuähom-jnosta
olivat liiardkin tuoreessa miustissa.
Ifäsbjhlaisteh raatajien yaiOinuiB cmhan ^^{llteisBn ikon-i
isällisen ; tulevaisuuden . rakmtamisesta neuiyostoliiton
juiit^sa oli vallankumsidksen iaattfiiden, wöiton ja;
Jcansalaissodan synnyttämä, vaistomainen vaatimus. Se'
oli tavallaan ensiinäinem lEiiarjiaian Ikansan i|akdon jBt-i
teinen .'ilmaisu. Tsaarin soitto «Oli ip^ikinyt &aTjjalaiäta[
jjmnaaa-^eortamaan ja hajoäQjpziaan. Vienan ikarjalaiset'
bullien/Arkangelin laänixD^lns^ ilairikazm tiesivät'
cäirouke^elaisista heimoveljeäliaän. Mitään QieBkihastä:
-yhteyttä ei ollut, ja samoiaa kuin IhältinndUisesti j>irs-;
itottuiia, lioli Karjala kidd&se^ikia, OEtelä^arjaläinen^
waivoin, tuskin lainkaan ^omiäcsi uääuälaiBtn rheimoT
laistaan. Niin kehittymäUiosaman tilaan fdli tsaarhdllani
fioirto pstnanut karjalaisi mijxi ^eomstänyt ihdidät ttdi-!
eistaan, ^tä eri kunnat usein olivat warsin viecaita Itfu-'
(alleen jo kielisessä suhteessa. !
ILttulen. (.-että yksi tärkeimmSs:^ :8asv:utuksisla iKarja-,
laa itsenäisen, elämäit ensimaisen j^ksiiVuotiskandBn äi-j
kana, on suma, että syntyi itaijalan xcatajarah^an yh-!
tezrainen kansallisen toiminnan pohja, yhteiset haillinto-L
. etiffiet omieaiiiäiesten hoitamina, yhteaäinen talaiudelli-|
-nen toiminta,.iUkaneet varttua Karjalami yhteiset jsivis-t^^
harrastukset :;8en. onui|ia kielellä. ISmnä Kaijalan
lyöläasten ja tälonpoil^pin, yhteisen ka^ tdtmin-j
nan imiiodot «vat! karttuneet taistelussa valkosuoniaiais-i
tcn ^y^ntyksen ioiQSsa tuhota ne banditismltalvena 19M-
22, ja lUäiden oonien laitostensa avulla on Karjala tabäni
hetkeen mennessä ^kyennyt kohottamaan taloutensa sBtä
rappioSlasta, j<^n kapitalistien ryostosodat ja näl9&a-yuO^
sen olivat ipiäinaneet.
' Tiedäoime kaildki, että paljon on vieläkin puutteita.
Neuvostekoneisto «n Iheikko, voimia on välein. Teiti
on riittämättömästi, jja vaikka karjalaisten taHmidellineo
taso jo alkaakin siniuttaa tilanteen ennen sotaa, on se
vielä 3awr5a takapajtmtien, Vaikka karjalankjelen vi­rallinen
^ma onldn itunnustettu, ei sille käytännössä
hallintokoneistossa ja ojsetuksen alalla ole voilu sille
kuuluvaa ^maa antaa, kun kouluutettuja työvoimia
puuttuu. 3i9utta viiden \vuoden toiminnan tuloksena
on Karjdlän Ja neuvostotasavallan aate juurtunot, se
on kasvanut Karjalan talonpojille ja työläbille todel
lisuudeksi, jorika puitteissa ^e työtä tekeyät ja tulevai
suuttaan rakentavat' Se, mSkä viisi vuotta sitle oli
vaistomaisesti tuionettua, oh nyt tietoinen tosiasia. On
kyilä vielä tiedotontakin talenpoikaisväestöä, mutta
•kaikissa Karjalan fsunnissa on runsaslukuinen, tietoinen
raatajien joukko, joka toimii Karjalan työtätekevän
rahvaan valtion rakentamisessa.
Jämä on suiiriarvoinen saavutus. Valkosuomalais-ten
haaveet karjalaisten voittamisiesta puolelleen ovat
he jo itsdcin haudanneet. ValkorosVot tuntevat jo jtse,
• että^Kärjala ori heiltä menetetty.
Tästä viisivuotisjuhlastamme alkaa tavallaan uusi
jakso Karjalan neuvostotasavallalle. Tähän saakka
olemme pääasiassa korjanneet sota-ajan vaurioita. Nyt
alamme avata uusia väyliä, rakentaa uutta taloudelli­sellakin
alalla. Osin on siihen jo kaytykiri käsiksi,
konttipohjan rakennushommai ori siina^ ensimäinen suu-
KDipI yrltykseimne. Mutta, kun tämä tehdas ensi vuon*
Karjalalle taloudellisen nousun, ja sen mukana Karja­lan
talonpojan rinnalle luokkatietoisen Karjalan teol­lisuusproletariaatin.
Tässä rakennustyössä Karjala rinnan Neuvostotasa-valtain
Liiton kanssa varttuu jä vounistuu, ensimäi-sen
viisivuotiskauden'saavutukset lopullisesti vakiinnu­tetaan.
Ja vielä..enemmän. Viisi vuotta sitten valko-
Suoraen lahtarit seisoivat ckatse Karjalaan päin.» Me
tiedämme, että nyt monella Suomen sorcetulla raata­jalla
on «katse Karjalaan päin», ja mikä onkaan
enemmän luonnollista kuin että voimistuneella Karja­lalla
kääntyy katse Suomeen päin, jossa luokkatoverit,
työläiset ja ryöstetyt talonpojat huokaavat sen ikeen
alla, joka vibi vuotta uhkasi Karjalan raatajarahvasta.
f
Taistelu kehitysoppia vastaan
Californiassa
Äärimmaistäi v^iAoillisten ja kirkollisten «funda-menlalislie
»» loimesta o» ryhdytty levittämään valtion
lainlaatijakumialle aiottoa esitystä, joka, jos se tulisi
hyväksytyksi, kieitäia Scehitysopin opettamisen yleisis­sä
kouluissa. Esityk«jn laatijain tarkotuksena on saada
niin pikaisesti kuin onahdollista kaikkien kehitysoppia
vastusbrricm rybtnisn hyväksymisen tälle luonnokselle.
Sen jälkeä .patmmn liikkeelle asianmukaiset anomus-listat,
jotta 'estt;% saataisi lainlaatijakunnan käsiteltä­väksi.
Xäin -mdkaan täytyisi saada vähintään^ 76,000
kansalaisen aHskirj otukset anomuslistaan.
Taredon tästä Vanhoillisten toimenpiteestä on nyltem-nia
'ätltanut icirkollisen Signs and Times julkaisun toi­mittaja,
ipastöri A. L. Baker. Baker oli myös todis­taja
^kuiiluäteliiissa, joita valtion ylioikeudo) xiumtta-mä
lautakunta piti asiansa joku aika takaperin. Näis­sä
/kuiiluätdliiissa eivät vanhoilliset kuitenkin kyen­neet'muuttamaan
nykyisiä asetuksia.
Tämä 'aäriihmäisten vanhoillisten puhemies selittää,
että he «ivat aio tehdä samaa erehdystä hyökätessään
Whitys(}ppia vastaan kuin vanhoilliset teicivät Scope-
!s'in ijutussa Tennesseen valtiossa. Jos jtiftu saadaan
esille, .miin/(aikomuksena on välttää kaildn svainitsemi-
:set raamatusta ja raamatun antamasta luomistaruäta uu­dessa
Maissa. Sen sijaan, että yritettäisik'B$n asettaa
kehitjsoppi ja jFaaraattu vastakkain, aiotaan luokitella
kehitysoppi myöskin «uskonndbi». Kain dllen, Ikuri
-oniteraassa yleiset lait, jotka kieltävät kirkollisten tai
lahkolaisten kirjojen käyttämiä kouluina, niin samai­sia
^OtSeella voitaisi kieltää kehitysopfiia 'käsitttnevien
ifiifjigcn käyttö.
'Amerikan tiedeseuran tahoha on go ilmotettuV ^että
ttäholta tullaan käymään voimaperäiseen täEs^luUn
•tätä ^viimeisintä kehitysopin vääristelyä wastaan. ^yt
jo xui suunniteltu pitää kansalaisten kokouksia :nräliioA
suutoxnmissa kaupungeissa ja tai^otuksena on t^hdä
vafriraillisten juonittelu tuumltnksi siten, että ^k^tys-nopinjmerkityksestä
annetaan väestölle:todellisia i liitoja.
Militarismi Can^^ss^
Canadan sotaväen ylläpitoon kulutetaan vuosi-vuo­delta
^hä suurempia summia ^kansan liankkiniia-varoja.
Maaifaoaansodan päätyttyä saivat canadalaisessa armei­jassa
Ranskassa taistelleiei tavalliset sotilaat lähteä etsi­mään
töimeentulonudidollismäcsla, jvha moni 'faeä&tä^i
ole vielä tähänkään päivään tsisnnesfm^sanottavasti'löy­tänyt
—kaikki VV. 1914--18 heifle tehdyt<i«lupauksöD»i ovat
;jääneet täyttämättä. Luvatun Iryrc^bimumiin asemesta ovat
he saaneet tyytyä palkkojen aieulamifflin, työpäivän ipi-räentämislin
ja työttömyyteen. — Mutta mäin ei käynyt
kenraalealle. , Heitä ei erotettaa loinustaan. Canadassa
on nykyiaän neljätoista kenraalia, jäiden vuosipalkat
vaihtelevjit $6,000—$9,000 ja adBcvät ^teensä W00
^vuodessa.
y^rmeijaaij päämajan menot olivat ^$9S#02 v-1914 ja
V. 1920 W45,854. Piirien päämajain menot olivat
#23,722 V. U914 ja v. 1920 $161,599. Wiime vuonna
olivat molempien menot» yhteensä $301^000. Vaki-
«sasten sotaiaen ylläpito maksoi $1,845^86 v. 1911,
$2,198,453 V.U914 ja viime vuonaa tuli se maksamaan
$5^,000. '
Njpin kalliiksi tulee tämän maan työläisille ruoska,
folla'Jheitä laldcotaisteluissa kuritetaan.
Hög^ndin ^avumkulke
Höglundin «puolueen» keskushallintooon lukeutuva
ammaUJtyhdistysmies Cfuse on eräässä haastattelussa se­lostanut
höglundilaisten ripeätä vaellusta vanhaan isän
kotiin — sos-dem. puolueeseen. Höghmd haluaa so
vintoa soualidemokrsattien kanssa^ lausuu Cruse. Asia
on jo ollut julkisen keskustelun alaisena. Högluaä on
tosin aikaisemmin harjottanut kielteistä kritiikkiä eos.-
dem. puoluetta kohtaan, onutta «on hänen myöhäiseeni
esiintymiseni Ruotsin työväenliildceessä monessa ta­pauksessa
merkinnyt uutta, raikkaampaa ..liikkeessä.»
Mitä taas ammatillisiin internationaleihiin tuli, taistele­vat
höglundilaiset Punaista Ammatillista Intemationa-
Ica vastaan. «Ruotsin ammattrjärjestö on liittyneenä
Amsterdamin Intemationaleen. 'Tämä onkin ainoa oi­kea,
eikä koskaan ole ollut puhetta mistään muus­ta
. . . Höglund on aina oi lutT Amsterdamin kannalla
eikä hän pidä tapana muuttaa^ katsantokantoja» (!).
Höglundilla itsellään ei ole mitään luottamusta venä­läisiin,
ja on näiden hänen käsityksensä mukaan an­nettavia
varmat vakuudet tullakseen otetuiksi Amsterda­min
Intemationaleen. Lis^i kannattaa H. Geneven
työtoimistoa ja on lojaalinen sos.-dem. hallitukselle.
Hän on näet realipolitiikko j*n.e. . v
Niin että täten siis. tämä kaikki tiedetään. ^^^^
Kansainvälistä työläisnuorison päi­vää
juhlitaan syysk. 6 p. Se on
yhdestoista kansainvälisen työläis-nuorison
vuotuinen mielenosotus
kapitalistista riistoa, taantumusta,
militarismia ja sotaa vastaan; mo-biliseerausta
vallankumoukselliseen
taisteluun kapitalismin kukistami­seksi
ja kommunistisen yhteiskun­tajärjestelmän
nostattamiseksi.
Canadan työläisnuorilla on vas­tassaan
tyonantajainsa keskittyvä
hyökkäys palkkojen alentamiseksi
j a työpäivän jatkamiseksi. Tämä
hyökkäys koskee heihin voimak­kaammin
kuin vanhempiin, erikoi­sesti
siksi» että he ovat hyvin hei­kosti
järjestyneitä. Tästä samas­ta
syystä muodostuvat he myös la-konrikkuriarmeijaksi
työnantajain
taisteluissa vanhempaa työläisjouk­koa
vastaan.
Uusi maailmansota kauheuksineen
uhkaa työväenluokkaa. Marokon
riffien uljas, uhreja säästämätön
itsenäisyyden ja vapauden taistelu
ranskalaisten pankkiirien rosvoa­mista
vastaan ja Kiinan sorrettu­jen
työläisten, talonpoikien ja kou­lulaisten
nousu kansainvälisen kapi­talismin
kuristuksesta vapautuak­seen
yritetään painaa verivirtoihin.
Nämä sisältävät kuitenkin verisen
kahvan maailmanlaajuisen teuras­tuksen
puhkeamiselle, kuumeisen va­rustautumisen
hetkellä, joka ilme­nee
meri-, ilma- ja maavoimien hir­vittävän
varustamisen lisäksi ih­miskunnan
nerokkaimpien tiede­miesten
jatkuvana ponnistuksena
tuhoisten myrkkykaasujen keksimi­sessä,
Ennenkaikkea on muistetta­va,
«ttä maailman kapitalismi val-m
j ^ a uutta sotaa työläisten ensi-im^
sta isänmaata,, Nsuvostotasaval-tojen
liittoa vastaaru • Toimintam-sne
tulee siis olla protesti kaikkea
i ä t ä vastaan.
Tässä maassa valmistaudutaan te-liokkaasti
osaa ottamaan brittiläi­sen
imperialismin vehkeilyyn,
^önttämarsalkka Baig, kierrettyään
"kehottamassa sotilaita tiivistämään
rivinsä Britisli "Empire suojeluslii-
'ton kautta' taisteluvalmiutcen, pai­nosti,
myös kaäettiliikkeen muodos­sa'
sotiläsopetiiksen tiukentaimsta
kouluissa juuri samassa ymmärryk-
;sessa. Boy 'Scoufien harjotuskämp-päilyjen
rahastämijfeen rientävät
kaikki kapitalistiset ryhmät halli­tuksen
mukana. Porvarillisten nuo­risoryhmien
konferenssi (pidettiin
äskettäin Torontossa) • suunnittelee
efiköishyökkäystä Kommunistista
'Nuorisoliittoa vastaan.
Viimeisen suursodan verilöylyn
keskellä oli se juuri vallankumouk­sellinen
nuoriso, joka nousi johta­maan
taistelua työläisten ja talon-
'pöikain lahtaamista vastaan, ja tä­t
ä historiallista taistelua juhlitaan
vuosittain kansainvälisenä työläis­nuorison
päivänä, KommunistiBen
Nuorisointernationalen ja sen jaos­tojen
johtamana.
Lapset toimintaan, tulee muodos-
.taa yhdeksi erikoispyrkimykseksi
tämän juhlan valmistamisessa- Yhä
uhkaavammaksi kärjistyvä tilantie,
.pakottaa ymmärtämään, ettei ole
tilaa puolueettomuudelle, eipä edes
lapsetkaan voi olla toimettomina.
Voittaako heidät vallankumouksel­linen
liike tai vastavallankumouk­sellinen
liike, on tulevien taistelu^
jemme kannalta tärkeää. Fer^xasäB-to
ja. sen . aseenk^tajat sos.-dem.
ymmärtävät työVStsn lastenliikkeen
merkityksen kommunismin ja val­lankumouksellisen
liikkeen edistä­miseksi
ja keskittäytyvät vmnotoa-menpiteillä
sitä vastaan. Jopa tääl­lä
Canadassakin on useissa laikois­sa
kommunistista lastenliikettä vas­taan
keskitetty suunnitelmalTinen
hyökkäys. Mutta meidän niuoria
taistelijoitamme ei tämän tulisi jär­kyttää,
vaan päinvastoin selventää
'kysymyksen tinkimättömästä toi­minnasta
luokkataisteluliikkeen o-sana
ja luokkavalistuksen laajenta-
-EtHflkäi.
On muistettava, e t t ä Neuvostoval­loissa
on lähes puolitoista ~ miljoo-n^
nen nuorten "pioneerien" liike,
yhdistyneenä kommunismin lipun­kantajaksi
ja työskennellen kun­niakkaan
Venäjän leninistisen nuo­rison
kommunistiliiton, johdon alai­sena,
rakenlamassa uutta yhteiskun­taa;
taloutta, elämää ja maailmaa.
Mutta ' nämä ^ o r e t pioneerit yh­teiskunnallisen
seura- ja valistus­työn
lisäksi suorittavat merkityk-fifellistä
tehtävää perheen jäsenten
keskuudessa. We tuovat vanhem­pansa
puolueeseen ja veljensä ja
siskonsa Kommunistiseen Nuoriso­liittoon!
Meidän lastemme .on seurattava
^eidän esimerkkiään ja opittava
.heidäa kokemuksistaan.. Lastemme
liikkeeni täytjry' muodostua armei­jaksi,
joka vuorostaan suorittaa teh­tävänsä
vanhempien, veljien ja sis­kojen
yoittamisetei .työväenluokan
vapaustaistduun. .
Viimeisen vuoden ajalla ei ole
järjestömme keskusviraston eikä
osastojen taholta lainattu riittävää
huomiota nuorten tovereittemme
kehittämiselle j a heidän saattami­seksi
kiinteään järjestölliseen yh­teyteen
Komnmnistisen Nuorisolii­ton
kanssa. Kuitenkin meidän tu­lisi
muistaa, että lastenliikkeessä
(järjestönuorissa) lepää nuo. | o l i i -
ton vara-armeija, kun taas Kom­munistisessa
Nuorisoliitossa puolu­eemme
taistelijain värväys- ja kou-luutuskentta.
Nyt on kaikkialla lopetettava "ke­säloma"
ja velttous pois, sekä tä­män
kaatainvalisen työläisnuorison
paivSn valmistamiseksi on puolueen
osastojen j a erikoisesti naisjaostojen
riennettävä nuorisoliiton avuksi las­ten
ohjelman y.m. järjestämisellä.
Olkoon tämä myös alkuryntäys lat
ten ryhmien toimintaan saattami­seksi.
(Huom.! Järjestettävä yh­teistoiminta
liiton päämajan kans­sa,
tilaten jäsenkortit, merkit y.m.)
Suunnitelmalliseen työhön koulu-solujen
järjestämiseksi, > pohjana
lasten joukkoliikkeelle talven taiste­luja
varten! ' \
Tarmokkaasti levittämään "The
Young •Worl^er"-lehteä nuorison ja
lasten keskuudessa!
Muodostamaan lasten seinälehtiä
last(^n ryhmissä ja kouluihin! ,
Taisteluun sotilasopetusta vas­taan
kouluissa — joka on tule­van
talven ajalla kehitettävä koulu-lakoksi
yli Canadan ja kansainväli­sen
nuorison tunnuksen puolesta:
"Alas kapitalistinen sota, Kiinan ja
Marokon ryöstäminen! Rauha So­sialistiselle
Neuvostotasavaltain lii­tolle!"
"Viimeisen vuoden ajalla on sato­jen
luokkauhrien paikka jäänyt tyh­jäksi,
joten nuorten ja lasten on
vannouduttava täyttämään ne mo-ninkertiiisesti
uusien valtavien rek­ryyttien
järjestämisellä!
Kaikki, vanhat ja nuoret, juhli­maan
kansainvälistä työläisnuorison
päivää näissä merkeissä!
A. T. H.
, edustajakokouksien
liitettiin erkistooc
6. Piiri numero 2 edustajakoko-uksen
laatimaan esitykseen, kolman­nen
toimittajan lisäämiseksi Vapau­teen,
katsoi toimeenpaneva komitea
olevansa pakoitettu lausumaan oman
kantansa pitäen silmällä sitä seikkaa
e t t ä asia saisi mahdollisemman laa­jan
ja monipuolisen käsittelyn edus­tajakokoukseen
mennessä. Toimeen­panevan
komitean ajatuksien mu­kaan
on lehden monipuolisuudelle
Pioheen ja järjestön
asioita
Ontarion piidkokouk-sen
edustajille
Ontarion piirikokoiis pidetään
englanninkielisen osaston haalilla
2 Gerard St., East. Kokous, alkaa
syyskuun 9 päivänä kello puoli yk­sitoista
aamulla.
Henkilöille, jotka eivät varmuu­della
tiedä missä tämä kokouspaik­ka
sijaitsee, on parhainta kysyä
asemalla olevalta poliisila neuvoa.
Kokouspaikan löytää muutoin koh­tuullisen
hyvin, kun lähtee Yonge-katoa
ylöspäin ja jää Gerrärd-ka-dulla
pois. Kokoushuone on kau­pungilta
tullessa oikealla kädellä
Yonge-katu^, Gerrard-kadun ja
Yonge-kadun kulmauksessa Ger­rard-
kadun puolella. :
Asunnoista y.m. sellaisista huo­lehtii
toveri A. T. Hill. Puolueko
kouksen paikasta y.m. annetaan tar­kempi
selostein myöhemmällä.
Toveruudella
A L F . HAUTAMÄKI.
Pöytäkirja
K. S. J . toimeenpanevan ko-
' miteaii kokouksesta elokuun
18 p., 1925. Saapuvilla oli­vat
A . T . H i l l , J . Kahila, J .
Latva, O, Jokela, A . Kivi,
• J . Hill ja A . Hautamäki.
1. New Yorkin suomalaiselle
osastolle myönnettiin lupa lähettää
myyjäislippuja Canadan osastoille
myytäväksi. .
2. « Ellspethin osastolle myönnet­tiin
koko maata käsittävä keräyslu-pa
toveri Salon hyväksi,
3. Lorne Farmers yhdistyksen
kyselyihin edustajan lähettämisoike-uksista
tuleviin puoluekokouksiin,
päätettiin vastata, että toimeenpane­valla
komitealla ei ole sellaisen lu­van
myöntämiseen minkäänlaatuisia
oikeuksia, sillä asia on. koko kom­munistipuolueen
yleinen asia. Mut­ta
jos Lorne Farmers yhdistys'kat­soo
tarpeelliseksi lähettää eduistajan
omilla kustannuksillaan ja asettaa
edustajansa edustusoikeudet koko­uksien
ratkaistavaksi, niin heillä
luonnoOisestikin on siihen täydet
oikeudet, . ilman kielijärjestön , toi-meehpanevan
komitean lupaakin.
j a pirteydelle paljon edullisempaa,
e t t ä toimittajan valitsemisen sijasta
käytettäisiin mahdollisemman suu­ressa
määrässä ulkopuolista avustus»
ta, ja maksettaisiin niistä suhteel­linen
korvaus.
pöytäkirjat ja niin pitkälle-keMttysyttä, et4 i2r£
on työjako v a l t t s s s t ö n sea
temf^pk^. Ä k ä ^2ahi£golti2i:uj£
se on Vancouverin-osastoa Elytt].
mäsetrra -ja j o h a ö - sen nyt siitäK,
arvaa, kun oikein kä£k£-.-ät
aviisiin panna, että koko mäaiW
ja etenMn Vanc. j a ympäristSnT
täisi heidän touhunsa saada tigtii
(Suurinta kuuluu olevan
historiassaan,) Pankaa nyt fcajj.
paamme koloon, tai korvanne taai.
se, tai vaikka ison varpaan kyscea'
väliin — ei, mutta pankaa .se —.
aivostoonne j a antakaa tämän essa.
saada niistä vielä käyttämättöoijti
7. Piiri numero Irsent kokouk­sessa
esitetty kanta, jonka mukaan
esitetään The WorkeriH avustuksen
lakkauttamista mikäli suomalaiset
puoluejäsenet ovat kysymyksessä,
katsottiin mitä vaarallisemmaksi ja
suorastaan vahingolliseksi puolueem­me
toiminnalle. Toimeenpaneva ko­mitea
pitää suomalaiset puoluejäse­net
aivan yhtä vastuuvelvollisina
englanninkielisen puoluelehden ole-paassaoloon
nähden kuin kaikki toir
setkin puolueemme jäsenet. . J a et-t
ä jokaisen yhtenä tarkempana puo-, ^^i^empipalkkaisiin töihin, S luevelvolhsuutena on kommunisti-1 ^^^^^ ^^^^^
larin päiväpalkalla
Näyttely. Täällä oli viikon kes-tävä
näyttely, jossa päivittäineB
yleisön käynti oli 50,000. piihan
siellä kyllä näytteillä paljon teolli-suustuotteita,
kuin myöskin eläin-tenhoitoa
j a eläimiä. Mutta yleen­sä
ja kaiäcikin näyttely, jolla tar-kotan
näyttelemistä, teatterimerki-tyksessä,
oli niin ala-arvoista, että
ei luulisi tällaisiin tilaisuuksiin ole­van
niillä minkäänlaista mahdolli­suutta.
• Näiden vertaisia hyrä
harvoin näkee likaisimmillakaan
suurkaupungrin osilla. Ja kuitenkin
kaupungin päät antoivat lausunnon,
että "side 8how" oli vallan mainio,
ta tänä vuonna. — Logger.
on
sen sanomalehden aineellinen tuke­minen
j a kaikki päinvastaiseen suun­taan
tähtäävät esitykset katsoo toi­meenpaneva
komitea vähemmin har­kituiksi
ja ahtaan kansallisen ryh-mäkannan
tuloksiksi.
8. Piiri numero 1 :s€n kokouk­sessa
tehtyä esitystä, että puolueem­me
suomalainen jäsenistö kokoon­tuisi
päivää ennen yleistä edustaja­kokousta
yhteiseen neuvottelukoko­ukseen
Beaver Lake kysymyksestä,
päätti toimeenpaneva komitea jyr­kästi
ja tinkimättömästi vastustaa
Beaver Lake kysymyksessä on kan-sallistoimeenpaneva
komitea antanut
päätöksensä j a feiten siirtän3rt tämän
kysymyksen koko puolueen yhtei­seksi
kysymykseksi, jo.ten tällaisen
kansallisen ryhmäkokouksen pito
muodostuisi jokaisessa tapauksessa
masiinakokoukseksi kansallistoi-toimeenpanevaan
komiteaan n ä ^ en
ja siten synnyttäisi huonoa vcrta
puolueemme jäsenistössä j a tulevien
edustajien keskuudessa. Tästä pää­töksestä
on 'annettu tieto yleistoi-meenpanevalle
komitealle. .
9. Kielijärjestön tilien tarkasta­jiksi
toimeenpanevan komitean puo­lesta
valittiin j . H i l l ja O.' Jokela.
10. Pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
A . T . H i l l ja O. Jokela.
Kokouksen puolesta,.
A L F , H A U T A M Ä K I ^ siht.
' Olemme tarkastaneet, edelläplevan
pöytäkirjan jiai huomanneet^'sen ko­kouksen
kanssa yhtäpitäväksi.
A . T . H i l l . O. K . Jokela.
aivosoluista edes muutaman (SiHä
onhan niitä milj, siellä.), että osas-tomme
näytebnäsenra esittää 6 p.
elokuuta kappaleen "Erämaan nta-rit"
viidessä näjrtöksessä. Se .oa
todellakin opettavainen ja kaunis
näytelmä. Missään tapauksessa ke­nenkään
ei saa olla saapuTaatta
katsomaan t ä t i hyvää kappaletta.
Työsuhteet Nykyään on työnvä­litystoimistossa
ollut enempi vienUi
kuin pitkään aikaan. Ehkä se j<t)j.
tuu siitä, että työläisiä on mennyt
paljon elonkorjuuseen, kuin nySj
metsäpaloja sammuttamaan. Käm­pille
on siis ollut vientiä, vaikkakin
Pöytäkirja .
Suomalaisen Järjestön (lail­listetun)
johtokunnan koko­uksessa
elokuun ,18 p. 1925.
Saapuvilla olivat Latva, Kivi,
Kahila, A. T. Hill, J. HiU,
Jokela ja^ Hautamäki,
1. Luettiin^ Vapauden tilintÄ-kastajain
lausunto heinäkuulta ja
Vapauden tiliote heinäkuulta, jotka
kumpikin liitettiin arkistoon.
'2. Laillistetun Järjestön osasto­ja
päätettiin huomauttaa, että lähet­täisivät
edustajansa tahi valtakirjan-sa
avulla asettaisivat jonkun tove­rin
edustamaan itseään Järjestön
edustajakokouksessa, joka tullaan
pitämään Torontossa, syyskuun 14
päivänä.
3. Pöytäkirjan tarkastajiksi va-
Iittiin A. T. H i l l j a iO. Jokela,
Xokoukseri puolesta,
ALF. H A U T A M X K I , siht.
Olemme tarkastaneet; edelläolevan
pöytäkirjan ja havainneet sen ko«
kouksen kanssa yhtäpitäväksi.
A. T. H i l l . O. K. Jokela.
NEEBISH Q U A R R Y , ONT. t
Tämä on yksi Dominion Mints
and Quarries Co:lle kuuluvista ki-
Vimiirtimoista. Tämän yhtiön pää-toimisto
on Yhdysvalloissa. Siel­lä
tunnetaan se Carbide Coni ni­mellä.
Täällä Canadassa Huron-järven
rannalla on sillä kaksi ki-vimurtimoa,
Neebish Quarry, noin
25 mailia Sault Ste. Mariesta ja
Killarney Quarry, noin 18 mailia
Little Currentista. Molemmissa
murtimoissa on tehty työtä jo tois­takymmentä
vuotta.. Kaikki tämä
valkoinen kivi viedään terässnli-moille,
joista yksi on "^ellandissa,
m^ös saman yhtiön omistaitia. .
Nämä murtimot, joissa tehdään-työtä
ainoastaan kesällä, ovat hy­vin
tunnettuja monelle meistä suo­malaisista,
sillä joka kesä käy näil-lE
kansalaisiamme käsivarsiaan kan-palla.
. . .x.^
Loukkaantuneita. Kun Oskari
Nikulainen hakkasi moukarilla ki­veä
piQniksi, teki siitä lentänyt sir­pale
ammottavan haavan hänen
sääreensä. . Toinen kansalaisemme
nimeltään Lappalainen, loukkasi kä­tensä
kivien välissä ja sai veren­myrkytyksen.
Molemmat ovat
Sault Ste. Marien sairaalassa. Kol­mantena
.on lämmittäjä, canadalai-nen.
Hänen jalkansa luiskahti hii^
iiä kärrätessä ja sai suuren haavan'
leukaansa ja menetti yhden ham'
paan.
' Neljäntenä on yksi virolainen (en
tiedä nimeä). Häneltä litistyi var­vas.
Kaikki nämä loukkaantumiset
tapahtuivat yhden viikon ajalla, jo­ten
se puhuu itse puolestaan -
kahdenkymmenen miehen työpaikas-
4. Keskustoimeenpanevan komi­tean
esityksestä valittiin 'puolueen
sääntöjä ja uudelleenrakentamis-kysymystä
käsittelevään, komiteaan
k a ^ jäsentä. VaKtuiksi tuUvat A .
T. Hill j a A l f . Hautamäki.
5. Luettiin 6 j a 7 piirin piiri-tohniknnti
n poyt^dijat j a liitettiin
arkistoon. Luettiin 1, 2 j a 3 piirin
Kokousasioita. C. K . S. J m Van­couverin
osaston varsinaisessa ko­kouksessa
t k . 12 p. käsiteltiin m-m,
seuraavat asiat: Uutena jäsenenä
yhtyi osastoomme Eino Järvi? muut-tokortata
Bowien osastosta John
.Haikari ja Oskari Wickström. P i i -
rimme edustajakokouksen raportit
saimme kuulla edustajiltamme, josta
myös saimme kuulla, että piirisih­teeriksi
on tullut tov. S. Heino. Ko­kous
päätti avustaa Sannä"Kalinas-tcn
puolustusta, josta vaUttiin viisi-
-henkinen naiskomitea huolehtimaan.
Myös evästettiin tämä sama naisko­mitea
herättämään naisjaoston he­reille
paikkakunnallamme. Naisja­osto!
Jaa, kyUäkai nämä naistove^
rit sen nyt laittavat alulle ja sel-laiseUe
aluUe, että se todellakin
näyttää, mikä tehtävä naisosastolla
on luokkataistelussa. ' Sellainen kä­site
on kokonaan väärä ja niin ol­len
harhaanjohtava, että mitä niil­lä
monilla eri osastoiUa tekee, kun
me samat kuitenkm joudumme niis­sä
olemaan, kuin esimerkiksi nais-jaosto,
nuoriso-osasto j.n.€. Mutta
meidän pitää jo tänä aikana k&it-t
ä ä se, että luokkataistelu on jo
ta.
Palkka ulkotyömiehillä on 4 doK
laria päivältä. Siitä menee yk»
dollari ruokaan, joten jäännös «a
kolme doUaria. Mutta, kun ottaa
huomioon, etteivät minkäänlaiset
kengät kestä viikkoa ja siihen vie­lä
kaikki muut vaatteet, niin jään­nös
on O!
. Urakkatyöt. Tunnelia veivät kan­salaisemme
Killarneyssa. He sai­vat
hyvän urakan, mutta innostiu-vat
— tekivät työtä aamusta j "
ennen pillin puhallusta ja kobU
päivälliseltä päästyään olivat val­miit.
Näin tunnelityö suoritetta
j a miehet saivat-kohtalaisen palloa»
joka harvoin tapahtuu.
Seuraava tunnelityö alotetbrn.
mutta ei enään urakkaa. Vrti&i^
työ ja päiväpalkka. —-SiinäpieD'
opetus, j o n ^ työnostajat antarai
työvoimansa' myyjille. _
Yhtei-ymmarrys. Sitä ei naitte^
työmaitten työläisiUä ole. <aie^«-
kaan.* -Suurin, tekijä oi
työntekijät ovat monta en K
lisuutta. "TSita pusketaan v a n ?^
hallisesti kymmenen tuntia Pf^
11
lii
sa j a yosta otetaan Jatkoa _-r-lista
venyy työpäivä m e l k e ^ ,^
ytt puoUtoista 1 ^ » ? ^ ^^
Luja Olet tyonjohta! — 5. ^