Vapaus, August 29, 1925

              Nojöl Immntmm elotoiia 29 p. — Sat, Aug. 2§tii, 1925
ri€n" oikeadea jakoa. Panikkivän-I
antavat heille niin navakoitaj -
vastauksia ••'vakkaiin huvittavassa
52 houkuttelevaa palkmtoa
Syjskuu kuuluu liil^eidenvälisten sopimusten perusteella Pu­nikille.'
Jotta saataisiin entiseöii tapaan aikaan ryöppylevitys Pu-nilrille,
on Punikin levitysosasto taasen pyytänyt asiamiehiä jär­jestämään
pikkupoikia ja -tyttöjä ottamaan tilauksia Punikille.
Kilpailussa jaetaan 62 palkintoa; lisäksi jokainen yrittäjä saa ta­vanmukaisen
15 pros. alennuksen. Palkinnot ovat seuraavat:
I palkinto: 6 paria Hockey-luistimia kenkineen; parasta lajia,
II palkinto: 10 kpL,,oikeita valokuvauskoneita, kokoon vedet­täviä
(ei siis n.s. box-kone); erittäin siroja.
ni palkinto: 6 kpl. Painokone pienoiskoossa, täydellinen pie-noisjäljennös
puoluelehtiliikkeiden painokoneista kaikkine tar­peineen.
IV palkinto: Hieno kynälaatikko, sisältäen fountainkynän ja
lvijvkynän; mustekynän terä 14 karaatin kultaa.
" V palkinto: "De Luxe" ^koululaukkuja koti- ja koulutarvetta
varten, kestäväi käytännöllinen ja komea.
VI palkinto: 12 kpl. kultakyniä, pojille' pidikkeellä, tytöille
nauhalla.
Palkinnoihin on uhrattu yli ?300 dollaria, joten niiden laatu
ja hyvyys on taattu; Punikin levityksessä ei käytetä ala-arvoisia
palkinneita.
V ILMOTTAUAUKAA HETI
Halukkaat pojat ja tytöt-yoivat ilmottautua asiamieheksi seu­raavalla
lapulla:
muodossa, että heillS nousee tukka
pyftyyn kauhusta. 4 vuotta kuri-,
tushuonetla saa eräddn perheen äi- T. k. 5 pnä oli kulunut ura- uksellinen tehtävä nimittäin, se, et-ti,
kun on ollut punaisten leirillä | melleen 30 vuotta Friedrich En- tä se Marxin sanoja käyttääksem-perunoita
kuorimassa. Hyvä näytel-i gelsin kuolemasta. j me, on jokaisen vanhan jrhteiskun-
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
Haluan toimia Punikin asiamiehenä:
Nimi ja osote
lEä Onko lähetettävä asiamiesvälineitä Yes—No.
tEVITYYSOSASTO
aitaa
I
Dollarista
LAHETYSKULUTt
40c lähetyksistä aUe ISO.OO,
60c lähetyksistä $80—959.99
asti, 75e lähetyksisSt 960.00
—199.99 ja $1.00 kaikilta
9160.00 taikka sitä suurem­milta
lähetyksiltä. Sähkösano-ma&
hetyksille ön kulut 93.60.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan A. Hautamäki,
957 Broadvievr Ave. .
Sudburysöa ja ympäristöllä
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri-tolstorsaia.
Laivapiletteji mjrydaio.
Tiedustakaa pilettiaaioita.
VAPAUS
Box 69. Sudbury, Ont
vitsevat aivan kuin koneitakin, ne
eivät tee lakkoja, eivät vaadi ly-hempää
työpäivää, syöttää niille voi
mitä vaan ja kun ne menee rikki,
voi asettaa survln astiaan takaisin
ja tehdä uudestaan. Kaikki menee
hyvin kunnes, tätäkin keksintöä ke­hitetään
siihen määrin, että näistä
"Työkyreistä" tulee ihmisiä, he 'ot­tavat
haltuunsa tehtaat ja kaikki
laitokset, hekin yhtyvät kansainväli­sesti
kapitalismia vastaan, päättä­vät,
ettei enää valmisteta näitä "ih-miskoneita"
ja hävittävät keksinnön.
Uuden ihmissuvun Aatami ja Eeva
astuu mailman näyttämölle mail-män
joka kuuluu heille. Näytelmä
on ehdottomasti hyvä ja ilolla ter­vehdimme
Eero Bomanin työtä tä-män
uutuuden suomentajana. Tun­nemme
' hänen entuudestaan, että
hän ottaa työn alle ainoastaan täysi­painoisia
• tekeleitä ja tämä viimei­nen
on jälleen uusi todiste siitä.
Osastot joilla on kunnollisia ohjaa­jia
näyttämöillään, voivat saada
"R. K. T." mainion juhlanäytelmän.
Kuliisit eivät ole erikoisen vaikeat,
pukuja taaisen ei tarvita muuta
kuin samanlaiset tehtaan merkillä
varustetut siniset, pusero ja housut.
Toisilla näytelmän henkilöillä on ta­vallisia
pukuja. Näytelmä on saa­tavana
Vain NäyttämöIiitoUa.
"What Money Can Do". Engl,-kie-linen
nuoriso- ja lasten näytelmä.
1 näyt. Kirj. Itfartin Mattila- 15
henkilöä. Huonekuliisit. Vuok­ra
$2.00.
Liitolta on usein kyselty eri nuo-
Engels! Engels ja Marx! Ku­kapa
työläinen ei tuntisi noita ni­miä!
Kommunistisen manifestin
luojien nimiä. Tieteellisen sosia­lismin
luojia. *'Pääoman" ja "Per­heen,
yksityisomaisuuden ja val­tion
alkuperän" tekijöitä. Taiste­lijoita.
Ankaran, leppymättömän.
risoUitoille englanninkielisiä näytel-} sääUmättömän luokkataistelun. joh-mia.
^ Nyt voimme Umoittaa, että i donmukaisia julistajia. Taistelevan
meillä on st ^eililoaj .i*n* !e*n. !k. ^i*n» saatavana. ' • * '^L-
"What Money Can Do" on kuvaus
tehtaasta, missä käytetään lapsityö­voimaa,
nappeja tekemässä. Nämä
pienet napintekijät lakkoutuvat ja
vaativat $1.00 päiväpalkkaa 8 tun­nin
työpäivää, sekä erilaisia tur-vaUisuus
laitteita koneitten ympäril- Angelsia. Miksi? ^ Siksi, että hän
proletariasitin profeetoita. Kyllä,
nuo nimet kyllä tunnetaan, '^uli-kirjäimin
ovat*'ne pijrretyt taiste­levien
proletaarien mieliin kaikissa
maissa'. Ne nimet elävät.
Työmies ihailee ja kunnioittaa
le, myöskin heidän unionsa tunnus­tamista.
Tehtailija kieltäytyy, yrit­tää
provoseerata lakon, räjäyttä­mällä
osan tehdastaan ilmaan. Tä­mä
kuitenkin tulee ilmi ja tehtaili­jaa
uhataan vangitsemisella, juuri
kun tämä on erään orpokodin huol­tajan
kanssa tehnyt sitoumuksen
saada sieltä lakonrikkureita. Tehtaili­ja
pakotetaan myöntymään lasten
vaatimuksiin ja tämä innostava pik­ku
näytelmä loppuu laldcolaisten
voitolla "Internationalen" kaikuessa.
"Lapsityövoiman" riistäjiä on pal­jon,
samoin kun riistettäviäkin.
Työväenluokan täytyy jo lapsuus
•vuosinaan alkaa hyödyttämään kapi­talismia.
Näytelmä "What Money
Can Do" on onnistunut kuvaus tä­män
nylkyri-yhteiskuntamme yhdes­tä
sen kaikkein -suurimmasta pa­heesta,
lapsityön-riistännästä.
Seuraavat lasten ja nuorison näy­telmät
ovat ilmestyneet myöskin tä­män
kesän aikana ja ovät kaikki so­pivia
lasten ja nuorison iltamiin.
"Piefiten voima". 2 näyt. "Uusi
elämä" 2 näyt. "Hiilen hinta" ,1
näyt. "Reipas lapsiparvi" 1 näyt.
Kaikkia näitä näytelmiä voidaan
tilata osotteella:
FINNISH FEDERATION
1113 W. Washington Street, '
•Chicago, IIL
ROSE GROVE, ONT,
Viuityiskirje Saöineila. Ankara
ukkosen ilma oli raivonnut Ilma-ioella,
Harjunmäki-nimisessä kyläs­sä
heinäkuun loppupuolella. Se oli
iskenyt Veikkari-nimisen talon lam­maslaumaan
laitumella ja tappa­nut
14 lammasta. Kaksi jälelle jää­nyttä
elukkaa, jotka sattuivat ole­maan
etäämpänä; toisistaan, pelas­tuivat
säikähdj1t§ellä» ,
Maatttldn k&uppa. Peter Väisär
^^rt Myynyt omistamansa patent-
Ulotih Aate Vääräselle 9600.00 hin­nalla.
Omaisuuden viastaanoUo ta-'
pahtui heti. ;
Ohjelma- Ja taiu*i-iltama. T. k.
22 p. illalla oli osaston talolla U-lanviettd.
Ohjelmasss^ öli puhe, ru­no
ja laulua. Lopuksi, karkeloa.—
Osanotto oli tyydyttävä.
Korven Kaiku.
^ ''LBUI". Historiallinen murhenäyt.
"KlrJ. E. P. JaKnson.' \ näyt. 1
kuvaelma 1, 2, 3, 5 pirttikuliisit,
4 näyt. talvimaisema. 17 m. 3
n. ja 1 lapsi. Sivuja 88. Vuok­ra
96.00.
Lalli on uudestaan liiton toimesta
korjattu ja hyvällä syyllä voimme
sanoa, että korjaus on hyvin onnis­tunut,
sillä se on meidän tunnetun
veteraanimme Felix Hyrskeen kor­jaama
ja hänen omista näytelmis­tään
olemme jo päässeet siihen kä­sitykseen,
että hän ymmärtää täy­delleen
meidän näyttämöittemme
vaatimukset. Tunnon tarkkaa työ­tä
on hän tehnyt myöskin "Lallin"
korjaamisessa, joten nyt sitäkin
näytelmää voi alkaa osastot näytte­lemään
Jiihe on suomalaisille tun­nettu,
se kuvaa niitä aikoja, jolloin
kristinuskoa tuotiin maahamme tu­lella
ja aiekalla. Sen .aikuiset esi-isamme
näkivät usköni^össa sorta­jansa
j a siksi he taistelivat sitä vas-
• ' • ' - I taati, kunnes lopuksi ylivoiman
XT" j ^ . . . » edessä oli pakko antautua. Mieltä •iNayttamoliltOIl tiedon- jar:kyttävää on miten perhesuhteet
antoja
W. Ps 4. Nayttamolutolla on saata-
"vaaa seuraavat uatundet
K. T." (RoMumin kaBsainväli-tet
tjrökyrit). Mielikuvitus-draa-
. ma 4:ssä näyt. kirj. Carel Cäpek,
suom. Eero Boman. 18 m. 4 n.
1-näyt. konttorihuone. Toinen ja
kolmas, vierashuone-' 4 näyt. la-boratoori,
eli liikkeenhoitajan
työhuone. Sivuja . t l 2 . Vuok­ra
910.00.
"R. K. TySkyrit" on näytelmien
alalla kokonaan uutuus, se siirtää
meidät ajassa eteenpäin, sillä näy­telmä
alkaa vuonna .1950, siis 25
^otta nykyajasta on kulunut, kun
ennppu nousee tässä näytelmässä.
RoEsami -oh keksinyt Työkyrit, ne
ovat sekä ihmisiä että koneita, joita
kansainvälinen kapitaliBmi on
^anut vahnistaa nykyisten kapinoi-
J^am työläisten tUäHe. NHfö saa ti-
^ta tehtailijat niin paljon kun far-särTcyvät
ja tnitä taisteluja aviopuo-
%ot saavat käydä, silloin kun vai-
Ittö on jo uskonnon kahleissa ja
mies taistelee sitä vastaan. Näyttä-mölaitteet
ei ole vaikeat, puvut mui­naissuomalaiset.
Nykyisessä asus­saan
on näytelmä. sopiva meikäläisil­le
näyttämöille.
"Snäasen laona". 1 näyt. laulu­näytelmä.
4 m. 1 n. Avustajia.
Näyttämö huonekuliisit. .Laulu­seuroilla
valitessaan ohjelmaa i l ­tamiinsa
on ainainen puute uusis­ta
pienistä laulunäytelmistä. "Sul­hasen
luona" on kaunis ja samal-
• la, hauska. Vuotei nuotteineen
93.00.
"Valliorikofoikende«»a". 1 näyt.
huvinäytelmä. Kirj. Kaarlo Val-
IL 6. m. i n . Huonekuliisit.
Vuokra-92.00.
"Valtiorikosoikeudessa" on samal­la,,
kun se on huvittava myöskin
agitatsiooninäytelmä. Purevalla ival­la
aina ruoskitaan "lahtari tuoma-
Maanviljelijäin tulot
Yhdysvalloissa edel­leen
alhaiset
Vaikka maanviljelijäin tulot tili­vuotena,
joka päättyi kesäkuun 30
p. 1925, olivat suuremmat kuin
edellisen kahdentoista kuukauden
ajalla, eivät ne sittenkään olleet
kyllin riittävät, niin että voisi sa­noa^
maianviljelijän saavan kohtuul­lisen
tuloksen sijottamalleen pää­omalle
ja sille työlle, jonka hän
itse ja perheensä maanviljelykseen
uhraa. Tällaiseen t u l o k s e en
on tullut Yhdysvaltain maanviljelys-departementin
, tutkimustoimisto,
tehdessään laskelmia maanviljeli­jäin
saamista tuloksista viimeisellä
satokaudejla.
Maanviljelykseen si jotettu pää­oma
tuotti viime tilivuotena, joka
päättyi kesäkuun 30 p. 1925, 4.6
prosenttia voittoa, sitä ^edellisenä
tilivuotena 3.3 prosenttia. Tämä
edusti nettovoittoa, joka jäi maan­viljelijälle,
kun hän oli tuloistaan
poistanut työ- ja muut kustannuk­set
sekä verot, sekä laskien työku-luja
siitä työstä, minkä perhe teki
maalla. Vuoden 1924—1925 ajalla
lasketaan maan kaikkien maanyilje-
Jijäin nettotulojen nousseen keski­määrin
2,712,000,000 dollariin,
edellisenä vuotena 1,992,000,000
dollariin.
Mutta tämä raha ei jäänyt yksin­omaan
maanviljelijöille, sillä he ei­vät
itse omista kaikkea sitä pää­omaa,
mikä on sijotettu viljelyk­seen.
Keskimääräisesti omistavat
he ainoastaan 79 prosenttia siitä
pääomasta, mikä maanviljelykseen
ön kiinnitetty. Maanviljelysdepar-tementin
laskelmien mukaan on ny­kyisten
arvojen perusteella maan­viljelykseen
kiinnitetty 959,154,000
vuoden 1923—24 ajalla oli se 959,-
548^000. Kun velat poistetaan
näistä summista, jää maanviljelijäin
omaksi pääomaksi vuoden 1923—24
ajalla 46,905,000,000 dollaria ja
edellisenä 47,298,000 dollaria.
Näiden todellisten numeroiden
perusteella lasketaan maanviljeli­jän
tulot, nimittäin, kun .on pois­tettu
sekin määrä, mikä heidän tuli
suorittaa lainain korkoja, vain 4.1
prosentiksi viime satokauden aikana
ja 2.1 edellisen satokauden aikana.
Vaikka yleistulot maanviljelijöille
osottavatkin kohoamista, eivät ne
vastaa edes sitä korkomäärää, mikä
maanviljelijäin tuleei lainoistaan
suorittaa. Maanviljelijäin maksama
korkomäärä nousee keskimäärin 6.4
prosenttiin (viimeisen edellisenä
vuotena 6.6), ollen se toisin paikoin
korkeampi, toisin alhaisempi, jääden
keskimääräksi 6.4, joten maanyO-jelijät
saavat maksaa lainoistaan 2
prosenttia enemin^ korkoa, kuin
oli taistelija. Sorretun, orjuutetun
proletariaatin puolesta taisteleva.
Kapitalistisen yhteiskuntajärjestel­män
vihollinen, leppymätön yiholli-neh.
Vallankumouksellinen.
"Aave kummittelee Europassa —•
kommunismin aave." Tuota aavet­ta
vainottiin^ sorrettiin, koetettiin
tukahduttaa. Mutta Engels ei pe­lännyt.
Hän vastasi iskuihin is­kuilla.
Hän joutui maanpakoon —
se vain terästi häntä. Pilkat kosti
hän musertavalla ivalla. Vainoon
vastasi hän uhmalla. "Kommunis­tit
halveksivat salata mielipiteitään
ja aikomuksiaan. He selittävät avoi­mesti,
että heidän päämääränsä voi­daan
saavuttaa vain kumoamalla
väkivaltaisesti koko tähänastinen
yhteikuntajärjestys. "Vaviskoot val-lassaolevat
luokat kommunistisen ku­mouksen
koittaessa." Nuo sanat
(ovat miehen sanoja. Siksi niitä
selkärangattomat, luikurit koetta-vatkin
vääristellä, salata, peitellä,
tehdä tyhjiksi. He tahtovat tehdä^
EngelsistSkJu i-efornustin, sovitte­lijan,
luokkarauhan edustajan!
Miehestä, joka esim. "kansanvallas­ta",
yleisestä äänioikeudesta on sa­nonut,
että se ön "työväenluokan
kypsyyden määrän osottaja. Enem­pää
se ei voi eika tule koskaan ole­maan
nykyisessä valtiossa."
Hän bn myös sanonut:
"Että väkivallalla on historiassa
nan kätilö tämän yhteiskun-valta
on se ase, jonka avulla yh­teiskunnallinen
liike raivaa itsel­leen
tietä ja murtaa kivettyneitä,
kuolleita valtiollisia muotoja..."
Ja vielä: ^
"Me olemme jo ylempänä näh­neet,
että ensimäisenä askeleena
köyhälistön vallankumouksessa on
köyhälistön kohoaminen vallitsevak­si
luokaksi, tlemokratian valloitta­minen."
,
Ja edelleen:
"Valtio se on vallitsevaksi luo­kaksi
järjestynyt köyhälistö" — se
on köyhälistön diktatuuri ilman
porvaristolle myönnettyjä demo­kraattisia
oikeuksia.
Näemme edelläolevista lauseis­taan,
mille kannalle hän luokkatais­telussa
asettui, mitkä taistelumuo-dot
piti perille viepinä. ^
Samalla kun hän oli luokkataiste-lija,
samalla hän oli tiedemies. Yh­dessä
elinikäisen ystävänsä Marxin
kanssa on hän luonut kommunismin
perusteet, selvitellyt työväenluokan
aseman ja historiallisen tehtävän
yhteiskunnassa, viitoittanut tien so­sialistiseen
yhteiskuntaan, yhteis­kuntaan,
johon taloudellisen kehi­tyksen
lait ihhiiskunnän johtavat.
Tiedemies, ajattelija, taistelija.
Näitä kaikkia oli Engels. Ja hän
tutki, ajatteli ja taisteli meidän,
työtätekevien, puolesta.. ~
Marxin kuolinpäivän jälkeisenä
päivänä kirjoitti Engels työ- ja
taistelutoverilleen punaiselle Becke-rille
seuraavaan tapaan: Ystävät
kaatuvat yksi toisensa jälkeen.
"Vanhasta kaartista" seisomme
enää me kaksi valliaukolla. Kuulat
vinkuvat, taistelu riehuu, pian tulee
meidänkin vuoromme. Mutta me
seisomme paikallamme kunnes kaa­dumme.
Engels piti nuo sanansa.
Nykyisten työläisten, taistelijoi­den,
on säilytettävä hänen oppinsa
väärentämättömänä ja hänen esi­merkkiään
seuraten seistävä niiden
VÄLITTÄÄ
toinenkin tehtävä"... "vallankumo- puolesta horjumattomina.
Syvä on se juopa, joka on ole­massa
tämän maan köyhälistön ja
akateemisen nuorison välillä. Pro­letaarinen
luokkataistelu ei ole jäl­kimäiselle
ainoastaan vieras, vaan
se ' taistelee kynsin hampain sitä
vastaan, kammoksumatta' sitä vas­taan,
kammoksumatta mitään keino­ja
oikeuksistaan kamppailevan työ­väestön
nujertamiseksi.
Päinvastoin ovat asiat tässä koh­din
monissa muissa maissa, n.s.
suureösa maailmassa. Tosin siellä­kin
valtava määrä akateemista nuo­risoa
pitää "velvollisuutensait'- tu­kea
kapitalistista riistöjärjestelmää,
mutta iloksemme voimme myös - ha­vaita,
että toinen — myöskin valta­va
osa — on asettunut hörjumatto-masti
työn ja pääoman välisessä
taistelussa edellisen puolelle. Useis­sa
maissa ovat ylioppilaat perusta­neet
keskuuteensa sosialistisia jär­jestöjä,
joiden jäsenluku lasketaan
useissa tuhansissa, eivätkä yksin yli­oppilaat,
vaan viel^ä sadat kor­keammankin
tieteellisen oppiarvon
saavuttaneet henkilöt ovat liitty­neet
näihin järjestöihin. Näin on
laita varsinkin Ranskassa, Norjassa,
Saksassa ja osittain myöskin Eng­lannissa,
puhumattakaan Venäjästä,
missä valta jo on työväenluokan kä­sissä.
. ^
Ruumiillisen ja henkisen työn se­kä
työntekijöiden välillä on paljon
yhtymäkohtia, jotka itsestään johta­vat
edelläkerrotunlaiseen lähenty­miseen.
Kapitalistinen järjestelmä
ei riistä ainoastaan ruumiillista työ­tä,
saman riiston alaiseksi joutuu
myöskin henkinen työ, jonka syo-rittajaksi
akateeminen nuoriso val­mistautuu.
Sama proletaarisoitu-minen
on havaittavissa : henkisen
työn tekijöiden keskuudeissa kuin
ruumiillisenkin työn suorittajien.
Yhtä tärkeätä siis myöskin olisi mo­lempien
yhtyminen saman lipun al­la
taisteluun riistävää järjestelmää
va^taah:;
Monissa muissa maissa on tämä
tärkeys oivallettu, mutta Suomessa
— kuten edellä on mainittu — ei
näin ole tapahtunut Täällä taiste­lee
henkisen työn tekijä fyysillisellä
alalla työskentelevää toveriaan vas­taan.
Ei tarvitse muuta kuin pa­lauttaa
mieliin V. 1918 kaameat ta­pahtumat,
jolloin moni oikeuksien­sa
puolesta taistellut työläinen sai
surmansa akateemisen nuorukaisen
käden kautta, tai katsahtaa nykyisin
tämän maan suojeluskuntien rivei­hin,
joissa akateeminen' nuoriso on
uskoniattoman suuressa määrin
edustettuna. Näin palvoo "tulevai­suuden
toivo" korkeita ihanteitaan.
mitä he itse saavat viljelykseen d-jöttamastaan
pääomasta tnloksi-
Akateeminen, oppinut ja opiske­leva
nuoriso ei ole voinut jäädä so­keaksi
kaikelle, sille vääryydelle, al­haisuudelle
ja tapojen turmeluksel­le,
joka nykyisen järjestelmän seu­rauksena
on kautta maailman levin­nyt
ja leviää edelleen. Kehityksen
i>yöPa on pysähtynyt — el — se
kulkee taaksepäin. Ja miten epä­johdonmukaista,
että yhtenä ja
huomattavana osana kehityksen jar-ruttajain
joukosta on akateeminen
nuoriso, se osa ihmiskunnasta, jolle
on annettu tuo kauniilta kalskahta­va
nimitys "tulevaisuuden toivo".
Kaikki näyttää olevan nurinkurin
tänä sekavana ajankohtana, siihen
viittaa edellämainittukln epäjohdon­mukaisuus.
-
Työväenluokka ja sen luokkatie-toinen
nuoriso taistelee uuden, pa­remman
ja kehityksen lakien kans­sa
sopusoinnussa olevan tulevaisun-den,
uuden järjestelmän, sosialismin
puolesta.. - Ja sen riveihin ovat liit­tyneet
muissa, maissa monet suuret
yksilöt, joiden nerous palaa kaik­kein
kirkkaimmin. Te, Suomen aka­teemiset
nuoret, tunnette ainakin
jossaiir~määrin nämä. nerot, suuret
kirjailijat, taiteilijat ja tiedemiehet.
Ovatpa monet^istä heidän ihailijoi-taanfkin.
Anatole Francen terävä
sukkeluus, Jack Londonin miehekäs
rappaus, Upton Sinclairin tarkka
tapojen tuntemus ja Henri Barbus-sen
koruton, mutta |,uuri sillä vai­kuttava
syvällisyys on heille kaikille
tunnettu, monia muita mainitsemat­ta.
Te kunnioitatte heitä ja heidän
ihanteitaan, mutta käytännössä te
taistelette niitä aatteita vastaan,
joista he imivät ja imevät itselleen
ehtymättömän luomisvoiman. He
ovat liittäneet kohtalonsa kärsivän
ja taistelevan köyhälistön kohta­loon,
elivät, kärsivät ja taistelivat
sen kanssa rinnan. Ylös nykyisyy­den
ahtaasta itsekkäisyyden alhosta
palaa heidän henkensä suurta, va­paata
^tulevaisuutta kohden, minne
proletaarisen luokkataistelun vaikea
^ja vaariolla kyllästetty tie johtaa.
Teillä ei ole sitä samaa elähdyttä­vää
voimaa, sitä ihannetta, jonka
puolesta he ovat valmiita neronsa,
'lahjansa ja oppinsa uhraamaan; te
luulette palvovanne tulevabuuden
korkeita tarkoituspieria, mutta tp-delliBuUdessa
ryömitte te nykyisyy-
VAPAUDEN KONTTORI
Adamiestemme el tarvitse olla asiamiehil kaikille eriMeUsille
työväen lehdille, vaan voivat ^meidän asiamissvalttiukslUamme ot­taa
tilauksia kaikUle allaöleviUe työväen. lehdillä j a lähettää kont­toriimme
makstm seuratessa mukana.
Valitamme tilaoktia •eoraavilb t;5v3eBleEdtIlet
THE WORICER, viikkolehti, Toronto, Ont, vk. 52.^^7%-vk. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont, vuosikerta
DAILY WOEKER, Työväenpuolueen päivälehti Tilaushinta
- vuosikerta 96.00. hi vuosik. $3.50, S knuk. $2.09
PARMER.LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti-laushinta.
.^....Vaosikerta $1.25, 6 kuuk» .65
THE YOUNG WORK£R, Nuorten Työläisten Liiton kuu­kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vno8ikerralta....$1.00
THE YOUNG COMRAOE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, ^ vuosik. $1.26
POHJAN VOIMA, Oalo. päivälehti; vuosik. $10, puoli M^otta $6.09
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, S kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 3: kert viikossa; vaoiäk. $6.00, ^ v. $3.50 ,
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $iOj % v.'$6.eO
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik $3.00; % vk. 41.76
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI. Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuoltieen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $3.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti. Ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
ITÖVÄEN URHEILULEHTL Helsinki Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta $li76
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi;
vk. $12.00. puoli vuotta $6.00
ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, H vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, Ilmestyy kerta
kuussa le-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTL Leningrad. vk. $4,00, % vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI. Helsinki Kerta kuus­sa
Vuosikerran hinta $1.75} piiolivuosikertaa $1.00/
NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.76 ^
puolivuosikertaa $1.00
PUNAINEN KARJALA, Petrosovodsk, Russia; 3 kertaa vii­kossa;
vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik. $3.50
TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vlf. $3.25
TOVERL päivälehti, Astoria, Ore., 1 vk. $6.00, % vk $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, Worce8ter, Mass., 1 vk. $7.0p,
% vuosik. $3.78
PUNIKKI, pilalehti, Superior. Wi8., 1 vk. $1.75. % vk. ;.. $1.05
TOVERITAR. nal8tenlehti,^storia, Ore., 1 vk. $2.00, % vk. $1.16
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille palkkipta vis­sin
taksan mukaan.
VAPAUS,
Bos 60, SUDBURY, ONT.
den kehnossa ja liejuisessa ^aape-räsiiä.
Te ette ole tulevaisuuden
lapsia, ne ovat etsittävissä ja löy­dettävissä
toisella taholla, mutta te
voitte sellaisiksi tulla, jos tahdotte.
Te elätte ilmassa häilyvillä haaveilla
ja pohjaa vailla olevilla käsitteillä,
te palvotte nykyisin jo korusahaksi
muuttuvaa "isänmaallisuutta", mut­ta
köyhälistö seisoo todellisuuden
tukevalla maaperällä ja pohjaa tais­telunsa
kaikkien kansojen ja ihmis­ten
veljeyteen, jonka päämäärän
toteutuminen lähestyy kiertämättö-mänä.
Tuletteko loppuun asti jatkamaan
nykyistä suuntaa, se on teidän oma
asianne. Köyhälistö ja sen taistele­va
nuoriso ei teitä mukaansa rukoi­le,
ae selviytyy taistelustaan omin
avuinkin. Se on tottunut kärsi­mään
ja odottamaan, ja se kestää
kärsimyksissään, tietoisena, että tu­levaisuus
kuuluu sille. Mutta itsel­lenne
olisi parempi tarkistaa kan­taanne
yhteiskunnallisessa luokka­taistelussa,
sillä nemesis ei ole vielä
kuollut. Se elää ja sanelee armot­ta
lakinsa niia suurille kuin pienil­lekin.
Ja älkää unohtako, että sen
lain tuomittavaksi myös kerran jou­dutte
te. Selviydyttekö siitä ti­lanteesta
yhtä suurella valmiudella
kuin köyhälistönuoriso nykyisin as­tuu
luokkatuomareitten piinattavak­si,
ja kehtaatteko kerran katsoa
tulevaisuutta* häpeämättä kasvoista
kaavoihin, kun sen, aika tulee astua
nykyisyyden sijaan? , .
Suomalaiselle akateemiselle nuo*'
risolle on syytä heittää tämä kysy­mys
ennen kaikkea, sillä, kuten al­kuosassa
mainittiin, tämän maan
akateeminen nuoriso kulkee luokka-taistelukysymyksessä
toisia teitä
kuin. valtava määrä akateemista
nuorisoa monissa muissa maissa»
Viime keväänä Norjassa pidetyssä
kongresisissa tämä seikka selvimmin
paljastui, sillä samaan aikaan kuin
siellä muiden maiden akateemisen
nuorison taholta esitettiin suuria so­sialistisia
kysymyksiä mongelsi tä­män
maan akateemisen nuorison
edustaja kapitalistista suojeluskun-tafilösofiaansa.
Minkä kaiun se sai
muiden maiden edustajien ajatuksis­sa,
jotka valitsi joineen kulkevat
kirkkain otsin tulevaisuutta kohti
proletaarisen nuorison rinnalla, sen
voi helposti arvata. Ei ole ensin­kään
ihme, että tämän maan 'aka­teeminen
nuoriso täten leimasi it­sensä
häpeällä, joka vaivuttaa sen
maan tasalle.
Pystyykö-^se paikkaamaan kunni-^
ansa, nou&maan? Tuskin.— Sillä
se on saavutettavissa vain yhdellä
tavoin: siirtymällä tulevaisuuden vi­hollisista
sen ystävien riviin. Mut­ta
sellaista on kai turhaa odottaa
suomalaiselta akateemiselta nuori­solta.
K. W. T. T:8sä.
PiSSÄ ON ERÄS ONNELLINEN
VAIMO
"Hermosto ja sydän ovot paljon pa­remmat",
«aBoo roava
Ruth Majors
Hän kirjottaa: "Olen ottanut yh­den
pullon Nuga-Tonea ja se ön
tehnyt minulle enemmän hyvää kuin
kaikki ne toiset lääkkeet, mitä o-len
ottantit. Voin nukkua hyvin
öisin". Rouva Ruth Majors, San­ta
Cruz, Col. . -
Lukijamme tulevat tuntemaan
Nuga-Tonen vaarattomaksi, mielui­saksi
ja voimakkaaksi lääkkeeksi, jo­ka
lisää voimaa, ja työhalua, antaa
hyvän ruokahalun^ vahvistaa hecn
mostoa. verta ja ruumista hopeastL
Nu^a-Tone antaa virkistävän unen^
järjestää vatsan ja suoliston toi­minnan
sekä vahvistaa maksan. Sen
valmistajat tietävät,' mitä se voi
tehdä sinulle ja sentähden he ovat
pyytäneet kaikkien apteekkien taa-i •
ta se tai palauttaa rahanne^ jos fie
ei sinua tyydytä. Suositeltu, taattu
ja myytävänä kaikissa apteekeissa.
Lähettämällä $1.26, sitä voi suo­raan
tilata osotteella: The National
Laboratory, 1026 Waba8h Ave.,
Chicago, III.
, H;.*..
Dr. L. A. Johnson
Suomalainen Hammaslaobari ,
1926 Queen St., E., Toronto, Ont.
Kjppendavie Avenune kulmasa.
Sisäänkäytävä 110 Kippendavie.
Puhelin Gla/Stone 6918.
Tästä alueesta ttvlee 82,800 desjati<
naa käytettäväksi rakennusten alu­eeksi.
Sillä 20 vuoden kuluttua odo­tetaan
Moskovan väkiluvun nouse­van
neljään miljoonaan. Muu alue
tulee käsittänoään puistoja, toreja,
tehdasrakennuksia y. m. s. Virastot
järjestetään. keskukseen, sunoln
kaupat. Sitten seuraavat tehtaat ja
puistot. Ulommaisina ovat talous-rakei^
nukset, metsävyöhyke, ja ra­kennetaan
sille kaupungin ympär!
kiertävä rata, jonka . pituus tulee
olemaan 150 virstaa. /
KIRKLANp' LAKE, ONT.
TULEVA MOSKOVA
On laadittu suunnitelma "Suuren
Moskovan" laajentamisesta. Sen ko­ko
alue tulee käsittämään 196,400
desjatinan alaa, halkaisija tulee ole-'
maan noin 49 virstaa. (Se on kau­pungin
laajuus Tiennalta toiselle.) ^
Koksi uutta ennätystä. Vuosikau­sia
ovat täällä yksinäiset ^miehet
saaneet kärsiä asuntojen ahtautta
ja ruuan heikkoutta. Ruuan _hinta
on ollut aina huipussaan, olkoonpa
sitte pöydällä suuhun pantavaa eli
ei. Kuka ön uskaltanut lausua
moittivan sanansa tai tyytymättä- -:
myytensä ilmaisun on saanut ulos-käskyn
ruokaloista. <
Kolkutus mahain pohjasta on kui­tenkin
käynyt niin ankaraksi, että
on unisinkin työläinen herännyt. *
Nyt on äskettäin syntynyt kaksi
poikataloa paikkakunnalle. Toisen
perustivat suomalaiset ja toisen
ruotsalaiset yksinäiset miehet: Siis,
Idskurit mienettivät omat lypsyleh­mänsä
ahneudessaan.
OhHmlkeva.