Vapaus, October 25, 1952

              sivu 2; J-auantaijia, JolcaJjuun 25 p. ^ Satuxday* Oct. 25, 3952
om>n m FiaateJi Canadian», a-tsmSxcA
no9. e. mi, Avähorlzed fi9 «econd ejas9 mail ^ Post
Office Oepartanent, Ottawa. Pjjlj»
itoibed tbrice weelöy: Tuesdays
73)ur6days and Saturdays by Vapaus
RAlishtogr Coojpanyxtd., at 100.102
Ela 6t. W-. Budbuiy/Ont.; Canada.
Telephones: Bunsess Of/ice 4<^I264.
Editoria! omoe £3anager
E. Suiksi. Eäiu>x W, £3dund. ssail^
address: Boz €9, gudbury, Ontario.
AOvemsms tAtes upop itpplicatiouET
Traoslation frce of <Äha»Ee.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vi(. 74)0 6 Idc. 3.7?
Yhdysvalloissa: 1 vk. em 6 liSt, 420
Suomessa I v^. 8.50 6 fck. 4.75
: SiimiseBi uusi hallituskriisi
I^titen torstaina lehtemme uutisosastolla kerrottiin, Suomessa
kehittyi viime perjantaina jo kauan kytenyt hallituspula, mistä saat­taa
muodostua niin vakava tilanne, ettei sitä 'Voida ratkaista ilman
eduskuntav-aalien pitoa -—jos ei presidentti Paasikivi saa kurittomia
Ijxirvareita ja heidän mukuloitaan, sosialidemokraattisen puolueen oi­keistojohtajia^
sotakirvestään hautaamaan.
Hallituskriisi sai näennäisesti alkunsa siitä kun punavihreän hal­lituksen
sosialidemokraattiset jäsenet e;äittivät perjantaina eronpyyn­tönsä
«selittämällä, että he eivät voi Mia hallituksessa kun maalaisliit­to
ei hyväksy vuokrakorotusten ja maataloustulon vakauttamisen yh­täaikaista
ratkaisua.
Sosialidemokraattiset ministerit, jotka olivat kakistellen hyväk­syneet
vuolu-iM suuren korotusehdotuksen, pitivät maalaisliiton oi-keistojohtajain
vaatimusta maataloustuotteiden hintojen suhteen liian
suurena palana yhdellä kertaa nieltäväksi. Näin he ainakin kautta
rantain kiertäen ja kaartaen asiaa selittivät. Mutta kun sosialide­mokraattiset
oikeistojohtajat olivat eroanomuksensa esittäneet, pää­ministeri
'Kekkonen esitti heti seuraavana päivänä tasavallan presi­dentille
koko hallituksensa eronpyynnön.
Samassa yhteydessä tiedöitettiin^ että pääministeri Kekkonen ei
epaa suostu uutta hallitusta muodostamaan ja niinmuodoin Suomen
lohdetriensivat vihjailemaan, että tämaliäTniuskriisivo^
vaalien pitoon.
Vaikka k.o. kahden puolueen välistä riitaa on selitetty talöuspo-lij(,
ti9ten kysymystem pohjalta, niin poliittiset huomioitsijat ovat kui-tenkiifc
sita mieltä, että tämän hallitus kriisin juuret ovat paljon sy­vemmällä.
Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että sosialidemokraat-tisilla-
oikeistojohtajilla pn -vissejä poliittisia tavoitteita, nimenomaan
Suomen hallituksen ulkopoliittisen linjan muuttaminen ''länttä kohti".
$KDjL:n äänenkannattaja Vapaa Sana «valaisee meille tätä puolta
kysytöiykscsta selittänjällä: .. Voidaankin todeta, että vaikka 'kaksi
suurt^ovat yleensä pystyneet naamioimaan kiistakysymyksensä kan-natta|
ajojikkojensä taloudellisten etukysymysten merkeissä, ne ovat
kuitenkin pääasiassa olleet yksimielisiä siitä vakauttamispolitiikan
linjasta, jolla palkkatyöläisten ja pienviljelijäin elintasoa on jatkuvastr
kaveiyiettu. Piilevänä; mutta silti todellisempana riitakysymyksfenä
on kliiken. a>kaa ollut ulkopoliittinen erimielisyys. Pääministerin
edustaa realistinen ulkopolitiikka ei ole tyydyttänyt länsivaltain
määräysvallassa kulkevaa sosdem. oikeistojohtoa. .Aivan viime päi­vinä
ovat nän»ä vastakohdat tuntevasti kärjistyneet. Muistettakoon
Vain ulko^ipist^ri Xuomiojaajn sbsdem. taholta kohdistettu ajojahti,
seka tsosdem.) kauppaministeri Tervon sotakorvausjublassa tapahtu­nut
sijorastaan mielenosoituI:sen (humalaisena) esiintyminen. Tämän
liMiks} on julkisuudessa esitetty viittauksia siihen, että sosdem. puolue
lähinflä ulkopoliittisista syistä olisi valmis nykyisen ballituskokoo-muksen
hajoittamiseen . .
£tta sosdem, oikeistojohdon "suunta on läntinen" sen näkee myös
siitä, fitta^sen kaksi "ivoimamiestä!', kauppaministeri Teryo ja puolue­sihteeri
Leskinen on juuri lähetetty oikeistososiaalidemokraättisten
johtajEain .Atlantin paktin^^kansainvälisen'^ kokoukseen Italiaan, mis*
tä heille annetaan uusia määräyksiä ja ohjeita siitä, miten voivat
parh^ten täyttää namusedän toivomuksia.
Selvää kuitenkin on, että tässä Suomen kansalle ja valtiolle tur­miollisessa
"suuntana läntinen" • keinottelussa on otettava huomioon
ulkop{)]iittisesti realistina tunnetun presidentti Paasikiven lisäksi myös
^uom|h kansa, joka ei.varmasti halua enää ryhtyä minkään maail­manvalloittajan"
etulinnakkeeksi", vaan tahtoo rauhallisissa olosuh­teissa
» ja ystävyydessä kaikkien naapurimaittensa mutta erikoisesti
suuret -täisen maan kanssa parantaa sotien aiheuttamia haavojaan ja
rakenfaa parempaa ja onnellisempaa Suomea koko kansaa varten.
Xassa meidän käsittääksemme piileekin nykyisen hallituskriisin
vakaXjuus: Leskinen, Tanner ja kumppanit eivät ole mitään oppineet
eivät^ mitaan unhoittaneet. He ovat valmiina kaikenlaisiin seikkai-luihini
Mutta toisella puolen heillä ei ole läheskään niin paljon voi­mia
kuin on haluja ja niinmuodoin hallituskriisin ratkaisu saattaa
hyvinkin jaada yleisvaalien tehtäväksi, jos ukko presidentti ei sitä
enncn*lyö nyrkkiä pöytään, kuten myös on mahdollista.
VASUVVDKSBLUKEL/itfitS
Si;OaiESSA Vf£BAILE»I.VEN
Kysppys: H^mn mennä Jouluiui
Suomeen ja haluan sen johddsta tie­tää
menetanko sen joiidosta sen yii
70-vuotiaiden vaniiuudeneJäkiteen, jp-
:a olen saanut. — Elakevaari;
Vastaus: Ette menetä. Asiaa kos-iteva
lair.säädaotO sanoo, etta eläk­keen
saaja vo'. oUa pois maasta enin­tään
kolme kuukauttö kunkm kalen­terivuoden
axkana. Jos sovitatte mat­kanne
niin. etta olette Suomessa koi-1
me kuuJtautta vuoden lopulla ja toi­sen
kolme kuukautta seuraavan vuo­den
alussa, voitte olla pois maasta
yhteen menoon yhteensä kuusi kuu­kautta
koska kummatkin kolmen
iuuiauden erät kuuluvat en vuoteen-
.\siasta on parasta ilmoittaa etukar
teen siihen eläkevirastoon, joka on
.naakuntanne pääkaupungissa. Ela-seshekklen
lähettäminen lopetetaan
leti kun poistutte maasta ja aloite­kaan
uudelleen kun olette palanneet
iakaisin. Sillom saatte myöskin she­kit
siltä ajalta, minkä olette olleet
pois maasta. Muistakaa, etta; kol­mella
kuukaudella tai^oitetaan kol­mea
kuukautta, eikä ^ n enempää.
Mitä muut sanovat
OSUUSKAUPASTA OSTAMINEN
ON SUBEVBSHVISYYTTÄ
YHDYSVALLOISSA
Kirjoittaessaan lokak. 17 p. nume­rossaan
otsakkeella "Vieläkö, ostatte,
osuuskaupasta" kertoo Työmies-E-teenpäin
asiasta edelleen seuraavaan
tapaan:
Tämän kysymyksen tekivät kan-salaistuttamisviraston
-virkailijat hei­dän
edessään kuulusteltavana olleelle
suomalaissyntyiselle henkilölle paik­kakunnalla,
jossa to:mii suun suoma­laisten
farmarien rakentama osuuslii­ke.
Epäilemättä sama kysymys on
tehty monille muille henkilöille. Jot­ka
ovat adoneet kansalaispapereita
ja asuvat paikkakunnalla, jossa toi­mii
osuusliike osana amerikltalaises-ta
elämäntavasta, jonka pyhyydestä
nVn paljon kuulemme naina paivina.
Jä kuten tiedetään, hallituksen, edus­tajat
eivät esita tuota kysymystä o-suustoimintallikkeelle
myötämielises­sä
mielessä. Päinvastoin he osoitta­vat
halua — vaikka eivät toistaiseksi
voi sitä suoraan sanoa — ilmaista
kansalaispapereita anoville, henkilöil­le,
että ouuslikkeeseen kuuluvaa hen.
kilöä el katsota täysin kelvolliseksi
saamaan demokraattisen maan kan­salaispapereita.
-Vielä ei tiedetä ta-
Toisen maailmansodan aikana ei
Englanti — päinvastoin kuin monet
mut Euroopan maat joutunut Hit­lerin
sotajoukkojen maafaantunJteutu-:
misen ja tuboisten maataistelujen
kohteeksi. Ilmapommitukset aibeut'
tivat I«ntoossa, Liverpoolissa, Man-chesterisä;
Coventryssi ja «eräissä
muissa Englannin kaupungeissa vain
osittaisia vahinkoja, Jotka eivät vaka­vasti
horjuttaneet maan teollista voi­maa
eikä sen kuIjetusjärjesteJmää.
Englannin ihmis-uhrien menetykset
rintamilla olivat verrattain pienet —
noin kolmasosa verrattuna ensim­mäisen
maailmansodan tappioihin.
Siitä huolimatta oli Englanti sor
dan päätyttyä, huomattavasti heiken­tynyt.
Korvauksena sotatarvikkeiden
toimituksista.' pakottivat amerikka­laiset
monopoliyhtymät Englannin
luovuttamaan heille melkein kaikki
taloudelliset asemansa Etelä- ja Poh-joLs-
Amerikassa ja ahdistelivat sitä
vätuvSsti Lähi- ja Kauko-Idäs^,
Kaakkois.^Aasiassa ja , Euroopassa.
Amerikkalaisen diplomatian ponnis­tuksien
ansiosta huonontuivat Eng­lannin
yhteydet sen dominioihin —
Canadaan, Austraaliaan, Uuteen-See­lantiin
j a Etelä-Afrikkan Liittoval­tioon.
Sen siirtomaissa — Intiassa,
Burmassa ja Malakassa —^ nousi laa­ja
kansallinen vapausliike, joka hor­jutti
Englannin imperialismin aikai­sempaa
haUitsevaa sjonojToliasemaa
näillä alueilla.
SEaikU tämä esti JBnglannin hal*^
Jitsevia piirejä täydellisesti vierittä­mästä
£odan kuluja riippuvaisten- Ja
giirtomaakansojen harteille Ja suo­riutumaan
siten niiden kustannuk­sella
sodan jälkeisistä taloudellisista
vaikeuksista, jotka kapitalismin ylei­nen
pulan kärjistyminen oli tehnyt
kovin monimutkaisU^si. Nämä vai­keudet
kasvoivat sen jälkeen kun Y h ­dysvallat
lopetti tavaranhankinnatf
Englannille luotolla ja vaati maksua
kovassa valuutassa. Englannin hal­lituksen
selitykjseen, että sillä ei ole
dollareita maksaa näitä hankintoja,
vastasivat amerikkalaiset rahamies-piirit,
että; he ovat valmiit myöntä­mään
Englannille suuren, pitkäaikai­sen
lainan - r 4,400 miljoonaa: dollaria
50 vuoden maksuajalla,
hallitsevat piirt tarttuivat tähän lai­naan,
laskien sen avulla voivansa
saada raha-asiansa j a taloutensa Jär­jestykseen
Ja täten kehittää taiste­lua,
saadakseen takaisin sotaa edeltä­neet
asemansa maailmassa.
£et jDOSopoliylitymat oUvat myöntä
vsst Jajnan. kohottivat ne vUs^ymättä
3}uomattavasti iilnioja SnglantUo
myytäväksi tarkoitetuille tavaroiUe.
Tämä liintojen ezo. j^upisti lainaa yli
neljänneksella. Kolmarmeksi. Eng­lannin
tuli käyttg^ tuntuva osa tästä
lainasta peittääkseen vajauksen
kauppatileissään :lfhdy£vaUoiUe. L i ­säksi
käyttivät amerikkalaiset mono­poliyhtymät
tä.tä lainaa hyväkseen
pakottaakseen Englannin hallituksen
lieventämään tuontitullejaan Ja
päästämään ptu)ta-alueen maihin
'Mutta nämä laskelmat eivät vto-teutuneet.
Ensimmäiseksi., amerik­kalaiset
pankkiirit antoivat tosiasias­sa
Englannille 4.400 miljoonan ase­masta
vain 3.750 miljoonaa dollaria.
Kuusisataaviisikjmimentä miljoonaa
dollaria he vähensivät veloista. Toi­seksi,
sen jälkeen kun amerikkalai-halpoja
amerikkalaisia tavaroita.
Täten laina' ei auttanut iEnglahtia
suoriutumaan sodanjälkeisistä vai­keuksistaan,
vaan huonoxisf huomata
tavasti sen asemaa.^ Laina ei tuo­nut
helpotusta Englannin pyrkiessä
saamaan takaisin. sodanedelliset ta-
Englannin loudelliset asemansat.vaan teki maan
Yhdysvalloista riippuvaiseksi. Tä­mä
laina teki • mahdolliseksi äinerik-kalaisille
monopoliyhtymille, tunkeii.^
tua yhä syvemmällei Englannin raha-asioihin
ja sen/ .moniin; tärkeisiin
teollisuusaloihin .sekä lujitti huomat­tavasti
amerikkalaisten monppoliyli-tymlen
asemaa kaikkialla Brittillii-sessa
imperiumissa. >:
Samanaikaisesti \- -Englannin johta­vat
; piirit aloittivat hyökkäyksensä
laajojen väestöpiirien elinehtoja vas­taan,
laskien; voivansa liiiden kus-taimuksella
helpottaa sodanjälkeisiä
taloudellisia vaikeuksiaan. T&nä
tuen, kun työväenpuolue löfiS ott*' ^ ^^^^ Poliisiase.
ballitusohjakset .käsiinsä.
Dröväenjtuoluee» oikeustoatoesten
valtaantulo auttoi Englamijln porva­ristoa
pysäbdyttSfflääD ^Otätdtevän
kansan sodanjälkeisen IHtrehMmlfyn
Länsi-Saksassa olevan lUttoutunel-den
ylikomitean nootti Adenauerln
hallitukselle niinsanotun Kruppin o-;
maisuuden "pakkoluovutuksesta" on
saanut osakseen laajaa'vastakaikua
Länsi-Euroopan maiden sanomaleh"-;
distössä. Sanomalehtien lausunnot
ajavat pääasiassa takaa samaa tar­koitusta
kuin tämä noottikin, jonka
terköituksena. on verhota korulauseil­la
"myynnistä* ja "pakkoluovutukses­ta"
kaksi iloittavaa tosiseikkaa: so.;.
tarikollisen Kruppin omistusoikeuden
täysin jäUeen palauttaminen ja uur'
sien toimenpiteiden toteuttaminen,
joiden tarkoituksena on ^Lansl-Eiuroor
pah suurimman tykklkonsernin hen-kilnherattammen.
Päästäksemme selville sen melun
todellisesta sisällöstä, joka on nyt
nostettu Kruppin omaisuutta koske­van
asian johdosta, on tehtävä lyhyt
katsaus menneisyyteen... On tunnet-;
tua, että krmmaamattomilla Saksan
tykkikuninkailla olivat omat histori­oitsijansa.
Ei voida sanoa, että nämä
historioitsijat olisivat ansaiimeet
Salat tulevat julki
IV/eille tämän mantereen ihmisille on päivälehtien ja radion vä­lityksellä
moneen kertaan selitetty ja vakuutettu, että "puheet nat­sismin
uu(|e]leen elvyttämisestä" on kommunistien valhepropagandaa
— etta Lansi-Saksassa on sodan jälkeen kehitetty todella demokraat­tinen
liallituskomento jne.
Mutta ne ihmiset, jotka eivät vielä tajua porvarien ostamien
sanonialehtien mädännäisyyttu ja rappeutuneisuutta saivat varmaan
pahanlaisen kolauksen herkkäuskostaan lukiessaan Bonnista, loka­kuun
22 pna lähetetystä AP:n uutistiedosta mm. seuraavaa:
"Kansleri Konrad Adenauer myönsi tänään iLänsi-Saks^ parla­mentin
istunnossa, että 66 prosenttia Länsi-Saksan ulkoministeriön
korkeimmista virkailijoista on entisiä natseja . .
Toisin' sanoen, ulkoministeriön korkein virkakunta on muodos­tettu
sellaisista "demokraateista" joista on kaksi joka kolmesta Hit
lerijx natsipuolueen entisiä jäseniä — ja loput tietysti taattuja natseja,
vaikka eivät olekaan ehkä olleet jäseninä natsipuolueessa!
Merkillepantavaa muuten on, että kansleri .\denauer antoi tuon
avoimen myönnytyksen 'itsepuolustuksen" eikä leuhkimisen mer­keissä.
'
Mainitun uutistiedon mukaan Länsi-Saksan asukkaat ja sanoma­lehdet
ovat pitäneet itsepintaisesti kiinni syytöksestä, että 85 pro­senttia
Lan^i-Saksan ulkoministeriön kaikista virkaiHjoista on natsi­puolueen
entisiä jäseniä. Kun Länsi-Saksan oikeistolainen sosialide-n^
okraattinen puolue esitti Bonnin parlamentissa saman syytöksen ja
vaati-perusleellista tutkimusta asiasta, niin kansleri Konrad .Adenauer
nousi närkästyneenä takajaloilleen ja sanoi, että nämä syytökset
ovat suuresti liioiteltuja, sillä "ainoastaan 66 prosenttia" ulkominis­teriön
korkeimmista virkailijoista on natsipuolueen entisiä jäseniä!
"Ainoastaan" kaksi kolmesta korkeimmasta virkailijasta natseja,
jotka ovat kuuluneet Hitlerin ja Göbbelsin puolueeseen — ja loput
• • • • ?
Ja mikäli on puhe Länsi-Saksan ulkomaaedustuksesta. niin hei­dän
keskuudessaan on nyt julkaistujen tietojen mukaan vieläkin enem­män
natseja, siilä kansleri Adenauerin tiedonannon mukaan Länsi-
Saksalla on 223 diplomaattiedustajaa ulkomailla ja heidän jouko-^saan
76 natsipuolueen entistä jäsentä!
Lisähuomaukset lienevät tarpeettomia!
pausta, että jonkun henkilönkansa- leipänsä ilmaiseksi. Enemmän kum
laisanömus oUsi-hylätty sen takia, et­tä
hän kuuluu osuusliikkeeseen, mut­ta
henkilön, jolta kysyttiin kansalals-kuulustelussa:
"Vieläkö te ostatte o-suuskaupasta?"
kansalaiskysymyksen
ratkaisua viivytettiin pari* vuotta. Hä­neltä
ei voitu näitä oikeuksia kieltaa,
kun han jjTkasti sanoi ;ostavansa e-delleen
osuuskaupasta ja tulevansa
edelleenkin ostamaan. Hanta: yritet­tiin
peloltellä ja hänen kauttaan pe-loltella
muitakin, Jotka mahdollisesti
tulevat anomaan kansalaisoikeuksia..:
Etköhän olisi aika, että osuustoi­minta
vaki ryhtyisi painostamaan joh­tajiaan
yhtymään taisteluun kansan
oikeuksien ja vapauksien puolesta
tarkoituksella estaa vamolukkeen laa­jeneminen.
USÄ:n terrori
Hessenin, Lansi-Saksan poliisi van­gitsi
virne kuussa useita henkilöitä.
Vangituilta löydettiin nimiluetteloi-da,
myöskin hallituksen jäsenistä.
Jotka heidän oli maara tappaa het­kellä
jolloin sota syttyisi (Neuvosto­liittoa
vastaan; Heidät vapautettim
heti sen Jälkeen kun USA:n virkai-hjat
sekaantuivat asiaan.
Georg August Zinn, Hessenin maa-kuntaparlamentin
puheenjohtaja tie-doitti,
etta nämä murhaajat järjes­tettiin
V. '19äl alkupuolella fasisti­seen
Bund Deutsche Jugend järjes­töön
USW,: n toimesta; Heidän johta­jansa
ja neuvojansa ovat USA:n
palkkaamia entisiä natsien SS-up-seereja.
Nama salamurliaajat laativat luet­telot
ihmisistä, jotka he suunnitteli­vat
murhaavansa. Luettelot sisältä­vät
hallltulssen virkaihjoita, sosialis­teja,
kommumsteja ja ammattijär­jestöjen
johtajia.
USArn miehitysarmeija valvoo näi­den
natsimurhaajien kouluttamista.
Amoa vastoinkäyminen oli se, että
asia tuh julkiseksi.
Tama luulisi osoittavan, että US-A:
n ohjelmana on saattaa jälleen
valtaan Saicsassa natsimurhajat,
jotka kommunismin vastustamisen
nimellä harjoittavat salaliittolaistoi-mlntaansa
kaiken poliittisen vastus­tuksen
likvidounlseksi.
Iran kääntää selkänsä
länsimaihin päin
Teheran, -.- Iranin uusi ulkominls-"
teri Hossem Pateni, joka ennem­min
oli varapääministerinä, ilmoitti
äskettäin Iranin muuttaman suhtau­tumistaan
ulkovaltoihin siten," että
huomattavimmat diplomaatit nimi­tetään
naapurimaihin, eikä länsi­maihin
kuten eimen.
Hu-vuotisen Kruppm suvun historian
ajan heidän on pitänyt monta kertaa
mainostaa muutoksia Kr\ippin kon­sernin
rakenteessa. Kruppin konser^
ni kärsi "uudistuksia", muutti kylt-tiään
ja teki muita temppuja vuodes­ta
1812 vuoteen 1903 asti. Nain ollen
miltei sata vuotta Kruppin tehftaat
kuuluivat virallisesti yksinomaan
Kruppin perheelle. Vuoima 1903
Friedrich Krupp '^muutti" konsernin­sa
osaKeyhtiöksl ja antoi sille nimeksi
"Friedrich Krupp A. G." 30-luvulla
fasistinen hallitus julisti suurimman
osan Kruppin tehtaista "valtion o-maisuudeksi!.
vaikka Krupp jäi mi-den
omistajaksi ja hänen osalleen
lankesi suurm osa voitoista. Vuonna
1943 annettiin asetus, jolla Kruppin
tehtaat julistettiin jälleen Kruppin
yksityisomaisuudeksi.
Talla tavoin Kruppin tykkikonserni
muutti monta kertaa nimeaan, mutta
sen orjentoituminen militarismiin ja
taantumukseen ei muuttunut yhtään.
Vuosisadan alussa Kruppin suku oli
kelsarm vallan puolella. Ensimmäi­sen
maailmansodan jälkeen Kruppin
suku oh yhta hyvässä sovussa <Weima-rin
halhtuksen. oikeistosUven. kanssa.
Vuonna 1933 tuli Hitler Kruppin su­vun
suosikiksi. Amerikkalaisen ta­loustieteilijän
. James Martinin sano­jen
mukaan "Hitler ei koskaan tehnyt
mitään tärkeätä päätöstä, ellei enna­kolta
ollut varma Kruppin kannatuk­sesta,.-.."
;
Vaihtaen tuotantolaitostensa kylt-avulla.
Jotka ovat julistaneet niinsa­notun:
Kruppin tehtaiden 'takavari­koimisen".
Mutta todelhsuudessa ei
mistään takavarikoimisesta ole pu--
hettakaanj Vasta neljä vuotta sitr
ten: amerikkalaisen toiunioitstiuimen
täytyi tunnustaa Alfred Krupp sotar
rikolliseksi, sulkea hänet vankilaan
Ja maarata takavarikoitavaksi koko
hänen omaisuutensa. 'Nykyään täy­tyy
Kruppin amerikkalaisten ja eng­lantilaisten
suosijaln luovia johtaak­seen
yleisen mielipiteen, harhaan.
Mutta riittää tutustua huolellisesti
noottiin Kruppin omaisuuden "taka­varikoimisesta"
kun saattaa huomata,
että tälläkin kertaa konsernin uudes-tijärjestaminen
tapahtuu Kruppin ja
hänen ulkolaisten suosijoittensa e-duksi.
'Lansi-Saksassa olevan hittoutunei-den
ylikomitean paatoksen mukaan
Cmuuten on sanottava, etta länsisakr
salaisen DPAin tietotoimiston tie­donannon
mukaan, tämä päätös on
ieibty' itsens^_ Alfred Kruppin, osano-:
tolia) kaikki suurimmat- sotatarve-tehtaat
Jäavat.Kruppin kasiin. Näis­tä
tehtaista mainittakoon esimerkiksi
seUaiset tuotantolaitokset kuin 'Wie-dea-
Spezlallfabfrlk', joka valmistaa
•^ntteri;'-mallisten hyökkäysvaunu­jen
panssareita, hyokkäysyaunuteh-das
"Stallbau-Reinhauzen", sotllas-
•imtotehdas "Zydwerke" y.m.
' Mitä sitten oikeastaan takavarikoi­daan
Kruppilta? Nootin mukaan ta-,
kavarikoltavaksi kuuluvat teräsvali-mot
ja kivihiilikaivokset, jotka: varus-,
tivat tykkikonsernia raaka-aineella.
On kuitenkin tunnettua, että Krup­pin
konsernilla on aina ollut monopo­lioikeus
vain aseiden tuotantoon, eikä
sillä ole ollut tätä oikeutta metallur­gisiin
tehtaisiin sanan varsinaisessa
merkityksessä. (Muuttaako länsival­tojen
yllkomissaarien päätös tätä t i ­lannetta?
Eipä tietenkään. Sitä
paitsi niinsanoiiun^ "takavar&oimi-sen'
tuloksena-Kru^in konserni saa
350 miljoonan' «&gfcan korvauksen,
vaikka "takavarikoitavan" omaisuu­den
arvo on. Kruppin itsensä lausu­man
mukaan «paljon pienempi. Näin
ollen Kruppm-.'konseml saa oikeas­taan
350 milJoonanilDaTkan lainan so-tatuotannon
laajentamiseksi.
Saksan militaxismln henkiinherät-taminenr,
synnyttääv.r suurta levotto­muutta.
Euroopanf>ma:den monenlai­sissa
yhteiskuntapiireissä. Englanti­lainen
porvarillineni.'^ Reynolds Newsv
lehti toteaa, että.<^*ämä saksalaisten
aseistaminen Ja Kruppin vallan sekä
sen vanhan koplan vallan palautta­minen,
joka 'hyötyi'sodasta kolmen
sukupolven ajan,-'«n länsivaltojen
kaikkein järjetöm Jä: inhoittavin ote.
Historian opetukset' osoittavat, että
viiden vuoden kuluttua henkiinherän-nyt
Saksan militarismi alkaa uudel­leen
tyrkyttää >!EBro<«alle ylhnielistä
valtaansa, Jos--Län6ir vaatii tämän
suufinitehnan^Xtt8mIstä".r--^ ; -
"~lCruppin suvun historiaa voidaan
tosiaankin sanoa veriseksi ihistoriaksL
Kruppin konsernin->Jättiläispyramii-di
oli rakennettu'ihmisten luille
Kruppin tehtaiden tykit kylvivät kuo-'
lemaa ja hävitystä'koko Eurooppaan.
Muutaman vibnei ^ vuoden aikana
sen pyrikessä laajentamaan ybteisr
kunnallisia oikeuksiaan. QSolbUIsoi-tuaan
taantumukselliset ammattiyh-distysliikkeen
johtadat. tukahduttivat
työväenpuolueen oikelstoalnekset työ?
väenluokan taistelun, sen taistellessa
inhimillisempien työ- Ja elinehtojen
puolesta. Julistaen lakot "itorpila-koiksi"
ja ^laittomiksi ", pyrkivät
työväenpuolueen ja amn^ttiyhdis-tysliikkeen
oikeistojobtajafe ^ eristä-^
mään työväenluokan parhaimmat ai­nekset,
kohdistaen heihin vaino- ja
poliisisortotoimenpiteita Aloitettu­aan
painostuksensa työtehon kohot­tamiseksi
teollisuudessa, hyväksyi
työväenpuolueen oikcistojohto Eng­lannin
porvariston voimistttvan työ­kansaan
kohdistuvan riiston.
Ei amerlldcalahien laina, eikä työ­väenpuolueen
työlaisvihamielinen po­litiikka
ole pyslyynt parantamaan
Englannin talouselämää eikä sen ra-ha-
asioUa. Vuoteen '1947 mennessä
oli maan elinkeinoelämä joutunut tu­hon
partaalle. Amerikkalaiset Im-perialisUt
käyttivät t ä t ä hyVI&seen
voimistaakseen, hyökkäystään Bng-laimin
asemia vastaan Brittiläisen
imperiumin siirtomaissa ja domini­oissa.
Euroopassa. Lähl-Idässä ja Af­rikassa.
Mutta he eivät tyytyneet
tähän, vaan ikävivät valtaamaan te­ollisuus-
ja f hianssilaltoksia itse Eng­lannista.
Marshall-suimitelma oli se
avain, Joka avasi heille pääsyn maa­han.
Työväenhallitus, ijoka toivoi saa:r
vansa uuden lainan, turvautui Mar­shall-
suunnitelmaan. Mutta, amerik­kalaiset,
jotka pyrkivät jatkuvasti
heikentämään Englantia Ja; alentav
malle.
- Minä olen vjime aikoma saanut
Uhkauskirjeitä ja toivoisin tS
kiinnittävän huomiota niihin.
~ Tietentaj me sen teemme Oh
kausklrjelden läbettämlnen on'vaL
.raötopn tlko?. jpsta rapgaistaao anfa!
rastL Tiedättekö kuka teille on X
Tihkauskirjeitä lähettänyt. ^ •
— Kyllä se on tiedossa, silla ne ovat
tulleet paikallisesta tuloverovirastosti
PALJON MUUTAMU
Yleinen syyttäjä: Kuinka vanha t*.
olette?
'Todistaja: Kolmdiynunenta vuotta
ja muutamia.kuubausia.
Syyttäjä: Kuinka monta kuukautta»
Todistaja:—- Vähän yli sata. '
Syyttäjä: Kuinka monta yli sadan?
Todistaja: Kaksikymmentä.
Syyttäjä: Tehän olette siis 40 vuj,:
den ikäinen.
Kruppin amerikkalaiset suosijat ovat
kirjoittaneet KrUppin suvun veriseen
aikakirjaan sellaisia- uusia sivuja, Jot­ka
.ovat kaikki pilkantekoa natsismin
miljoonien > uhirien muistosta: Viime
ivuoden • helmikuussar amerikkalaiset
vapauttivat vankilasta Hitlerin apu­rin,
sotarikollisen : f Alfred Kruppin;
Taman vuoden elokuussa he siui\asi-vat
hänet Jälleen aseiden tuotantoon,
kolmannen maailmansodan valmista­miseen.
Juuri sUnäx onkin lanslval-tojen
miehitysviranomaisten toimen­piteiden
tarkoitus. . K r u i ^ l n konser­nin
suhteen. •: : r
maan sen kUpailukykyä kieltäytyi­vät
toimittamasta;Englannin teolli-:
suudelle sen kipeästi tarvitsemia raa­ka-
aineita ja koneita. Amerikkalai­set
käsittivät, e t t ä myöntyväisyys oli­si
omiaan lisäämään Englannin tuo­tantoa
j a laajentamaan: sen vientiä,
mikä- vuorostaan voisL huomattavasti
parantaa •iBnglannln taloudellista
asemaa Ja tehdä; sen vähemminrriip-puvalseksi
Yhdysvalloista. Siksi a-merikkalaiset,
raaka-aineiden Ja ko­neiden
asemasta, rupesivat'' toimitta­maan
Englannille' Marshall-sunnni-telman
mukaan pääasiassa toisarvoi­sia
kulutustarvikkeita — tupakkaa;
hedelmiä, munajauhetta. jne: TTeräk-sen
toimittamisesta^ -kieltäydyttiin- ja
Englannin värillisten metallien Ja ko­neiden
tarve- tj^dj^ettiln. vain hyr
vin pienessä määrin.
Hyvin kuvaavaa tälle amerikkalai­selle
"avulle" on heidän stihtautumi-.
sensa Englanninhiillteollisuuteen.
Työväenhallitus oli laskenut saavan­sa
Yhdysvalloista Marshall-suunni­telman
miikaan MiUteollisuudelle. uu­det,
koneet uudistaakseen niillä sen
sangen^ vanhan ja. takapajulsrai tek­niikan.
< Kuten timnettua ei- (äiglan-nin
hiilituotanto ole läheskään saa­vuttanut
sodan edellistä tasoa j a sen
vienti Eurooppaan on laskenut mel­kein
yhteen videnteen osaan sodan-edelliseen
tasoon verrattuna. Ame-rikkalaisec
monopoliyhtymät, jotka
pyrkivät syrjäyttämään, englantilai­sen
hiilen Euroopan markkinoilla, ei­vät
kuitenkaan antaneet juuri .mi­tään
Ensrlannln hiiliteollisuiidelle.
Boyd fupoiJHiih
elinkaufiseeo
vankeuteen
Toronto. — Edwin Alonzo Boyd
tuomittiin täällä- torstaina, elinkauti­seen
vankeuteen kahdeksasta aseeUi-sests,
pankkiryöstöstä. IQ vuodetei''
ryöstöyrityksessä .tapahtuneita pa.'
hpinpitelysltä, neljäksi vuodeksi kus. •
takin kahdesta autovarkaudesta, kah-deksj
vuodeksi kustakin kahdesta
vankilasta karkaamisesta ja 5 vuft. '
deksi vankilasta murtautumisesta.
; William Russell Jackson tuomittiin
20 vuodeksi vankeuteen kustakin kah-"
desta aseellisesta pankkiryöstöstä Ja
kahdeksi vuodd?sl kustakin i;ahdesti
vankilasta karkaamisesta.
Edellisen veli Joseph Jackson-tuo- •
mittihi 10 vuodeks; vankeuteen pank­kiryöstöstä
Ja AHIster Gibson saihasta';
syystä tuomittiin 8 vuodeksi vankeu- ,
teen.
Norman Boyd, Bdwin Boydln veli,
tuomittiin, kolmeksi vuodeksi vankeu-teen
aseellisesta ^ryöstöstä.
Joseph Lesso tuomittiin 9 kuukau--
dekfii vankeuteen Edwin Boydin iavf. -
'Jacksonin suojelemisesta Ja mts. Eli- '
zabebh Lesso sai samasta syystä 6 kb
vankeutta.
Mary Mitchell tuomittiin niinikään '
Boydin: suojelemisesta 6 kuiäaud^i
vankeuteen.
— Viimeisten tietojen mukaan
I tuottivat canadalaiset tehtaat 28,500
matkakixjoltuskonetta vuodessa.
'Jotta, ae olisi .voinut korvata, kulu­neen
koneistonsa.
; "Marshall-suunnitelma, joka el an­tanut
iEnglannille sen tarvitsemaa
apua. soi sen. sijaan amerikkalaisille
monopoliyhtymllle kgikki mahdolli­suudet
sekaantua Englannin sisäisiin
asioihin ja'ylläpitää vain ne teoUl-suusalat,
joiden tuotteet eivät voi,
maailmatunarkklnoilla kilpailla ame-irikkalaisten.
tavaroiden kanssa.
MarshalKsuunintelma teki ' ame-irikkalaisille'monopoIiylitymille
mah-dolliseiksl
viedä. Englannista, samoin­kuin
sen , siirtomaistai luonnonrik­kauksia
j a vallata markkinoita ja
raaka-ainelähteitä, Jotka tahan 6sti .
olivat olleet englantilaisten monopoU-yhtymlen
hallussa.
- (jatkuu.)
PÄIVÄN PAKINA
Uniopomot pääoman käsky^isinä
teja Kruppin konsernin johtopukarit
pimoivat vuosikymmeniä ystavyjrttä
amerikkalaisten ja englantilaisten
imperialistien kanssa. AmerikkalaiSr
ten monopollstien Ja Kruppm kon­sernin
välillä, hierottiin yhtämittaa
uusia kauppoja. Erikoisen paljon nii­tä
tehtiin kahden maailmansodan
välisenä aikana. Krupp oli läheisessä
yhteydessä Morganin pankin^ 'Gene­ral
Electric Companyn" yjn. kanssa.
Vuonna 1924 newyorkilaiset pankit
'-Hallgarten and Company" ja "Golld-mann
Sax and Company" antoivat
saksalaiselle tykkikonsemille 10 mil­joonan
dollarin lainan. Vuonna 1928
Yhdysvalloissa avattiin Kruppin kon­sernin
haaraosasto "Krupp-Nirosta
Corporation of Delavar". :
Koko tässä ensi näkemältä Kruppin
konsernm kirjavassa historiassa on
helppo huomata se tärkein vaikutin,
joka aina maaräsi kaikki Kruppin
konsernin toimenpiteet Ja menettely­tavat.
Kaikissa kaupoissaan, "uudis-tuksissaan"
ja "muutoksissaan"
kruppit ajoivat takaa konserninsa lu­jittamista
mahdollisimman suurten
voittojen saamiseksi.
Nykj-aan kruppit taaskin "luovat
nahkaansa" — talla kertaa Saksassa
olevien länsivaltojen yllkomissaarien
Kuten kaikki aikaansa seuraavat
lukijat tietävät ryhtyivät Canadan
työväen keskusjärjestöjen johtajat
muutama vuosi siten Jarjestjrneen
työväen rivien hajoittamiseen. Esi­merkiksi
OCLista erotettiin Mine-iMill,
sahkötyöläiset. turkis- j a nah-katyoläiset
ym; unioita siltä syystä,
että ne kieltäytyivät noudattamasta
OCliin presidentti Mosherin, hänen
neuvonantajiensa, politiikkojen ja
tydantajain politiikkaa.
Työväen vasemmiston riveissä tuo­mittiin
silloin jo nämä eroittamiset
työväen rivien hajoittamiseksi työn­antajain
hyväksi. Sen. Jälkeen on
saatu lukuisia todistuksia siitä, että
asianlaita on todellakin siten. Pu­humattakaan
nyt siltä, että esimer­kiksi
Mlne-Mill-unio on sen Jälkeen
voittanut jäsenilleen paremmat pal­kat
ja työskentelysuhteet kuin muut
imiot niissä työehtosopimuksisa mit­kä
on tehty CCSL:sta erottamisen jäl^
keen. Korotetuissa palkoissa Ja ly­hemmässä
työviikossa on kaikkein
selvin j a yksinkertaisin todistus siitä,
että. erotettujen unioiden Johtajat oli­vat
oikeassa ja Mbsher väärässä.,ja
että Mosher on toiminut työväen
vahingoksi. . .
Nsrt on kaiken lisäksi itse Mosher
tunnustanut, että hän toimi työn­antajain
käskyjen mukaisesti hajolt-taessaan
työväen rivejä ja sanoo jou-tuneeäsa
sUnä kaiken Iisaksi petok­sen
uhriksi.
Kuten tiedetään oU COL:n presi­dentti
lA. K . Mosher myöskin Cana­dan
rautatietyölälsten. veljeskunnan
presidentti, jonka äänenkaniiattaja-na
on Canadian Railway Employees'
Monthly. Tämän. Mosherin lehden
heinäkuun numerossa oli huomion
arvoinen timnustus siitä yhteistoi­minnasta
mitä Mosher ja hänen kel­lokkaansa
ovat harjoittaneet työh-antajaln
eduksi. Se on samalla va­litus
sen Johdosta, että COL:n'po-momiehet
ovat havainneet tulleensa
petetyllesi ollessaan salaisessa vuo-deyhteydessä
työväen vihollisten
kanssar COLin pomot olivat työn­antajille
antautumisensa hintana e-dellyttaneet
saavansa "apua. Ja loh-.
dutusta" mutta sita ei tippunutkaan.
Suomennamme tähän tärkeimmän
osan mainitusta. kicöjltuksesta:
"Muistatteko ^ j i erinäiset suur-,
pääoman edustajat pitivät järjes­tyneelle
työväfeUa-pitkiä luentoja
miten vaarallistai', on pitää kom­munisteja
riveissämme? Niinpä
. sitten kummätkiir-Canadan työ­väen
keskusjärjestöt heittivät ulos
kommunistien vallitsemat järjes­töt
Ja varasivat samalla näiden
•järjestöjen Jäsenille oikeat työ-ehtosopimusedustajat.
Näissä olo-suhteisa
olisi, vähintään voinut o-dottaa
yhtiöiden^ .'Johtajilta apua
Ja lohdutiista^ mutta monissa ta­pauksissa
sen- -asemesta pääoma
näytti pitävän, t^ryetulleena (työ­väen)
rivien hajaantumista ja
käyttää sitä edukseen. Näissä olo-suhteisa
on,.-anteeksiannettavaa
Jos meillä on Joitakin epäilyksiä
nuden tarkoitusten vilpittömyy­destä,
jotka niin avokätisesti ja­kavat
meille neuvojaan.
"Me voimme kuitenkin oppia
sen tosiasian johdosta; että ko-mujen
vaUtggmlQ^ unioiden r i ­veistä
ei ole tapahtimut mitään
ryntäystä demokraattisella taval­la
toimiviin unioihin. Me väi­tämme,
että tavallinen ihminen on
enemmän kiinnostunut siihen mi­ten
hyvin hänen työehtosopimus-edustajansa
toimii hänen hyväk­seen
henkilökohtaisesti kuin kan­nanottoihin
siinä taistelusa mikä
tapahtuu vastakkaisten poliittis­ten
filosofian edustajain kesken.
Onko se lyhytnäkölsyyttä. Onkö
se sekapälstä ajattelua? Tieten­kin
se on sitä. mutta se -on tosi­asia.
Mitä me teenune sen johdos­ta?"
Voiko kukaan ajatteleva työläinen
odottaa työväen Johtajilta sen. sel­vempää
tunnustusta siltä» että he
ovat toimineet suurpääoman määrä-'
ysten ("hientojen'J) mukaan ryhty­essään
hajoittamaan unioiden rivejä;
Sen palkkioksi nämä uniopomot odot­tivat
saavansa työnantajilta' "apua
Ja lohdutusta". s.o. j o i t a ^ . myönn
nytysten murusia työehtosopimuksis­ta
neuvoteltaesa. Mutta kun : näitä
miuusia ei tippimutkaan siltä yksin-r
kectaisesta ^ s t ä . että työnantajain
tarkoitus oli päästä eroon työväen
taistelumielisistä johtajista. Julistaa
Mosherin lehU nyt, että työnantajat
käyttävät nyt Mosherin ym. aiheutta­maa
rivien hajoittamista edukseen ja
että työnantajat ovat vilpillisiä, jne.!
Kaikkein selvimmi^n ja yksinkertai­simman
toiUstuksen tästä, imiopomo-jen
harjoittamasta likaisesta pelistä
saa äskeisestä paperipuiden, tekijöitä
koskevasta työehtosopimuksesta, j<*a
oU enshnmätaen sitten sodan päätty­misen
tehty huomattu sopimus missä
ei myönnetty mitään palkankorotuk­s
i a Sellaista sopimusta ei olisi t ^ t y
jos paperipuiden tekijäin union joh­dossa
olisivat olleet edelleen ne tais-teluvalmiit
miehet,- joiden johdolla
metsätyöläiset olivat vuosi vuodelta
voittaneet parannuksia metsätyöläis-ten
palkkoihin ja olosubteiliba. Siitä
syystä antoivat paperitehdasherrat
käskyn, eitä "kommunistit" on ero­tettava
mainitun union johdosta ja
surullisen kuuluisa Cooper ryhtyi he­ti
puhdistustyöhön Ja union heiken­tämiseen,
jonka seurauksena oli sei- ,
lainen sopimus mikä ei edellyttänyt „
mitään paikankorotuksia.
Tosin C<'oper. el: vielä ole tehnyt '
sellaista tunnustusta kuin Mosber.
Ja todennäköisesti ei sitä koskaan .:
tee; mutta Mosher on 'tässä suh­teessa
tehnyt tuimuksen CooperinUD
puolesta sanoessaan, etta "kummat­kin
työväen keskusjärjestöt" ryhtyi-vät
käskyn saatuaan ,'ltommunistien"
erottamiseen j a käyttävät sitten hy­väkseen
työväen rivien hajoittamir
sesta syntsmyttä tilannetta.
-Nyt kun • SM^uryn seudun nikkfr;
Itatuottajat valmistuvat parballl?i^ v
unionsa virkailijain vaaliin o» 5 » : , ,
oman etujen mukaista, että saatal- »
siinsyxjäytetyksl se Johto, jonka f
avulla nikfcelltyölälset ovat voittaneet ^
vertaansa vailla olevia paxanniisla,
työskentelysuhtelalin j a jffllkkoihlnsa.
Vaikka union johtokunnassa ci ole
ainoatakaan kommunistia min siitä
buolimatta on yhUön j a sen
reinä toimivien pimeiden, voimlea
tjoimesta ijylslyttyy puhumaan "kom-mtmistien"
poistamisesta union joh­dosta.
Tämän homman,. takana ei .
ole mitään muuta kuin työnantajain
pyrkimys päästä eroon niistä miehisr j
tä, joiden johdolla työläiset ovat pa- „
kottaneet yhtiöt suostumaan tyffläl^ '
ten vaatimuksiin. Koska täällä »
kyetä antamaan 'määräyksiä unton j
johdolle on silta syystä ryhdytty |
salaiseen työhän union hajolttaon-seksi
hinnalla millä tahansa. |
Tässil tilanteessa on Jokaisen eta-jaan
pUohistavan nikkehtyöJäisen
velvollisuus työskennellä union
kylsen Johdon ehdokkaiden va^^
misen" imolesta »Mrrask. 25 pn» Pr «<
dettävissä union vaaleissa. Kysymr|
on sUtä saavatko nikkeUntoott^i»»
ensi kesänä palkankorotuksen^ täJ Pr
— Kalle Terä.