Vapaus, May 22, 1962

              Sivu^2 Tiistaina, taukok. 22 p. ~ Tuesday, May 22, 1962
TAPAUS XLmERTY)
Gditor: W. QduiKi >
INOEPENDEI^T LÄBOR ÖRÖÄN
OF FJNNISH CÄNÄDlMlS. '
t \ . iiamgeri siikei.
Telephcmes: Office OS 4^4264 — Editorial 6s 4-4205.
Published thrice weekly: Tue8d^s,.Thur8day^^^
Publishing Co, Ltd.. 100-102 Etan S t West, Sudbury. Ontario; CUtuiasi.
• ' Bialling address: B o x »
" Advertising rates upon ai4>Ucatton; trcöulatlons twot iMfgfi.C
AutHörised.QsS second Oasi maUl>y the Post OfdJse Departiäient; Ottaja;
and for paymeni ta pos^ge i n cash. ' .
Canadlaassssaa : 1 vk. $8i>p « 4ck. USS ' OSAfss^: l v^. $94)0 6 ktt. |4.W
^\ :\\7' . 1; Ikkipä;». - Suomessa: l.vk. rftsttfi ik. t2i
Esittäen valtion vicallisiiu tilastoihin perustuvan selostuksen siitä
Icuinka suuria menötyksiä^oituu jkansakunpalle edettävissä ja pian
i>^rahnettavissa olevista sairauksista, mainitun muistioti yhteenvedossa
Janotaan, että nämä työaikamenetykset sekii|äiik8rlen ja lääkkeiden
paksut kuluttavat nyt vuosittain $2,176,000.(K)0 kdiisakunnan vafoja
^ eli keskimäärin $373.00 kutakin perhettä kohti.
• y, Lausunnossa viitataan siihen tosiasiaan/että Canada oit hyväksy-j^
St virallisesti jo Ifvuotta sitten^^n periaatteen,' että terveyssuojelu
^dn canadalaisten yksi perusoikeus. Canada on' allekirjoittanut YKn
;;"ihmisoikeuksien julistuksen" ja siinä osoitetaan fettä terveyssuojelu
4tuuluu oikeutena kaikille ihmisille. Mutta käytännössä ei ole Caiia-
Idassa tehtyvanhojen puolueiden toimesta yhtään mitään.
«1 Tosiasia onkin, että canadalaisten enemmistö haluaa kansallista
aterveyspalvelua, 6ikä sitä vastaavaa lainlaadiimallista uudistusta Voida
{dnää. pitkää aikaai-välttää. Mutta suurpääoma tappelee niinkin tar-
{l^eellisia,uudistuksia vastaan viime ^hetkeen asd. Siksi olisi tulevissa
piittovaaleissa kannatettava ja äänestettävä vain kansallista terveys-
>]>alvelua kannattavia työväenmiehiä Ja naisia parlamentin jäseiiiksi:
M Pantakoon ine]CkiUe,|tt^ Canada o|^,melko takapajuinen maa
iterveytiiian^elun'tiimoilta'juuri siksi, kun' Iferveydenhoitoakin pide-
*rään "tavallisena busineksena". Monissa' maissa.}-^ niin kapitalistisiv
J[äa kuin sosialistisissakin maissa on jo voimassa kansallinen jonkin-
Radio iiäköradlo.^
se%;ä niiden vasikka, Social CHredit,'pauhaavat nyt vaöltll iä vpimalla
katisallista ^ lääkintapajveluohjelmaa vastaan. Vaatien~ • läheisyydto
vi;J0^i lyanhoje^^^^ ovat kuitenkin^ hie­man
varovaisempia kuin taväUlsWtJ; Tuhtien kansanjbii&kojen yleisen
mielipiteen kansallisen lääkintäpalveluohjelman puolesta, vanhojen
puolueiden ehdokkaat sanovat' "kannattavansa" sitä 'periaatteessa",
mutta esittävät kuitenkin kaikenlaisia kieltctisiä varauksia sillä pe­rusteella,
että se tulee l i i an "kaliiiksi". vettä se v o i vaarantaa "yksUS-vapautta'V
jne: Sen sijaan työnantajain >yhdistykset ja «uUre^
lit^ joiden ei tarvitse pelätä viäitsijaiDtuoindotdvaaUpfiivSn^ .
avoimemminv j a j^lttelemättömämmiff väistä asioista,: joiden vuoksi
vanhojen puolueiden ehdokkaat l a ;lääk^rien:^hdlsiyksetkln: ori paniu^^
esittämään verukkeita j a "epäilyjä" aslasia.
Suurten lääkefirmojen, monopolipääoman ja 'business" etutilalle
mielialaa edustavien "suurten lääkärien" puhemiehenä j a Käyttökel­poisena
aasina esintyvät lääkärien yhdistykset vastustavat kovaääni­sesti
sekä Saskatchewariin maakunnan-että kansallista terveyspalvelu-ohjeliAiaa
sen valheellisen väitöksen perusteella, että tällainen suuniiir
telma uhkaa muka jotenklnlSäkäj-len ja potilaiden "vapautta".
" Tosiasiassa tässä ei ole kysymys mistään vapauden menetysvaaras-ta,
ellei puhuta köyhien ihmisten"vapaudesta" kuolla lääkehoidon
puHtteeessa!
Esimerkiksi Saskatehewanin lääkärien yhdistys, jolle Ontarion
ja"maiden maakuntien lääkärien yhdistykset ovat rientäneet apuaan
lupaamaan pitää kovaa melua siitä, että mainitun maakunnan terveys-paiveiuohjelman
alaisuudessa tulevat "poliitikot" "idealistit" ja muu­ta
pahansuopaiset voimat määrittelemään lääkärien ja potilaiden vä­lisistä
suhteista. ! '
.Tämä on tietenkin yhtä kaukana totuudesta kuin yö on päivästä,
tai 'musta valkoisesta. Saskatchewanin maakunnan' terveyspalvelulaki
e i t i U hu mitään siitä, ketä lääkärit voivat hoitaa ja minkälaisia hoito­menetelmiä
heidän tulee käyttää. Se e i lioin sano puolta sanaa siitä»
minkä lääkärin luo ihmisten pitää mennä. Lääkärien ja potilaiden vä­liset
suhteet jäävät aivan samanlaisiksi kuin ne ovat nytkin.
-Lääkärien maksutkin tullaan, tämän lain perusteella määrittele­mään'samalla
tavalla kuin nytkin — lääkärien yhdistyksen suositusten
perusteella. ."\
Ainoa muutos on siinä, että lääkärit saavat maksunsa hallituksel­ta,
eikä yksityisiltä., Yksityiset tulevat rahoittamaan lääkintäpalvelun-sajverojen
ja muiden maksujen muodossa etukäteen — ja n i in tulee
lääkintäpalvelu kaikkien kansalaisten avuksi heidän varallisuudes­taan
huolimatta.
Ja tätä edistyksellistä menetelmää on saatu lääkärlenyhdistykset
vastustamaan? Totta on, että monet yksityiset lääkärit ovat avoimesti
puhuneet kansallisen lääkintäpalvelun puolesta, ^ ja, se on tietenkin
laskettava heidän kunniakseen. ^
ONKO MEILLÄ K A N S A K U N T A N A V A R A A?
Kansallista lääkintäpalvelukysymystä nyt. tutkivalle kuninkaalli­selle'komissionille
esitettiin viime torstaina kaksi kuvaavaa j a todella
mielenkiintoista lausuntoa tästä asiasta. Canadan tehtailijain yhdistys
esitti 6,400 jäsenyhtiön nimissä vastustavan kannan, ja Canadan kom­munistinen
puolue myönteisen kannan lääkintäpalveluun nähden.
Tehtailijainkin yhdistyksen lausunnossa myönnetään Canadassa
olevan: sellaisia ihmisiä, jotka eivät saa varattomuussyistä riittävää
lääkintähoitoa — mutta suurpääoma vastustaa kuitenkin kansallista
lääkintäpalvelua sillä perusteella; että meillä ei ole kansakuntana sii­hen
riittävästi varoja. Tämän vuoksi tehtailijain yhdistys esittää armo­paloina
lääkintähoitoa niille, jotka alentuvat almuja pyytämään ja
voivat todistaa että he ovat köyhiä kuin kirkon rotat!
Tehtailijain yhdistyksen muistiossa arvioidaan, että kansallinen
terveyspalvelu tulisi maksamaan valtiolle $450,000,000 vuodessa —
j g j g i in se nostaisi veroja, niin tähän ei ole varaa, ja sillä siisti.
Mutta n i in suuri rahasumma kuin se onkin, kansalliseen ter­veyspalveluun
meni tehtailijainyhdistyksen omien arviointien mukaan
vain neljännes siitä rahamäärästä mikä nyt haaskataan varustelukii-pailuun.
Meidän maamme puolustuslaitoksen menot ovat olleet vuosi­kausia
1.7 miljardin paikkeilla vuodessa. Jos varustelumenoista vä­hennettäisiin
vaikka toinen puoli — mikä jättäisi vieläkin kohtuutto­man
suuria rahamääriä sotatarvetehtailijoille, jotka sivumennen sa­noen
muodostavat yhden ratkaisevan osan tehtailijain yhdistyksen jä­senyydessä—
niin silloin voitaisiin maksaa veroja lainkaan' nosta­matta
koko kansallisen terveyspalvelumme menot j a säästettäisiin
vidä, toinen samanlainen summV muita rauhahomaisia tarkoituksia
yärtenf Tehtailijain yhdistys ei kuitenkaan ole tietävinäänkään täl­laisesta
mahdollisuudesta. Se vuodattaa vain. krokodiilin kyyneleitä
' i i i k a r a s i t e t u n " veronmaksajaraukan puolesta!
TYÖVÄEN A S E N NE
: V ^Toisin suhtautuu asiaan kuitenkin kommunistinen puolue yhdes
sä-muiden canadalaisten työväenjärjestöjen kanssa.
\£^'.iEdellämainitulle komissionille myös viime torstaina esitetyssä
kommunistisen puolueen lausunnossa osoitetaan, että kysymys ei ole
iainkaan siitä, jotta "kannattaako" meidän kansakuntana ottaa tämä
edistysaskel, vaan siitä, että siitä kieltäytyminen tulee meille aivan
4iian kalliiksi.
Lauri Ksiiiuila,' Malsirtic, Quebec,
Mytm' törätaina. |»ukokuun 24 pnä
ii vuotta.' .
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
VK vetoaa a s t e -
. t l
YK-UttoJiin mitailnianllUdn
WFUNAn^ vuosikokous pidetr
tiin; tänä tudhnä ensJi' kertaa Af•
rikan maaperällä. Liberian pää-kiiupun£
Un,i'Monrovlltan kokoon­tui
30. 4.6. 5. ¥KUittö|i>a edusta^
jta yli 30 maasta sekä lisäksi
tarkkailijoita nseisU kansainväli-slstii
Järjestöistä ja inm. Itä- ja
tiinsi-Säksastä, joiden Uitot eivät
käuln WFUNAan. Niinikään mo­nista
Afrikan maista. Joissa YK-tiedotustoiminta
ja YK4iiitojen
työ on vasta hahmottamassa, oli
kokouksessa tarkkailijoita..
Suomen YK-lIittoa edusti-pää­sihteeri,
valtiot, tri Jaakko ilves-salo.
.'. ..
Mortrovian kokouksen poliittis-luontoisista
päätöslauselmista on
huomattava aseriisuntaan liittyvä
päätöslauselma, joka monien käsit­telyvaiheiden
jälkeen hyväksyttiin
yksimielisesti:
Siinä vedottiin eri maiden hal­lituksiin
ponnistelujen tehosta­miseksi
aseriisunnan aikaansaa­miseksi
sekä kehoitettiln YK-liittoja
lisäämään tähän tärkeään
kysymykseen liittyvää valistus-ja
tiedoitustoimintaansa. Niin­ikään
päätettiin^ WPUN An edus­tajat
Geneven aseriisuntakonfe-renssin
esittämään aseriisunnan
aikaansaamista tarkoittava ve­toomus.
Huomattava osa ajasta käytettiin
keskusteluihin Afrikan kysymyk^
sistä. Myös tässä yhteydessä to­dettiin,
miten laaja työkenttä Y K -
liitoille avautuu Afrikan problee­mojen
ja Y K n tässä maanosassa
suorittaman toiminnan tunnetuksi-tekijöinä
ja kansalaispiirien kiin­nostuksen
herättäjinä yleensä
Y K n teknillisen avun ongelmia
kohtaan.
W F U N A n organisaatiosta ja Y K -
liittojen yhteistoiminnasta keskus­teltaessa
todettiin käytettävissä
olevien taloudellisten varojen riit­tämättömyyden
suuresti haittaavan
YK-tiedoitustoimintaa, WFUNAn
työkenttä j a tehtävä ovat kuitenkin
jatkuvasti laajentuneet. Yhdisty­neiden
Kansakuntien aseman va­kiintuessa
käy yhä täkeämmäksi
maailmanjärjestöä koskeva tiedo­tustoiminta.
Seka Liberian h^allitukseh että
Monrovian kaupungin taholla osoi­tettiin
suuria kiinnostusta konfe­renssia
kohtaan.
Amerikkalaiset -kenraalit ovat Jo
Jonkin aikaa kehittäneet sotateoriaa,
Jonka mukaan "ensimmähien isku"
olisi ydinasesodassa ratkaiseva. Tä­män
teorian mukaan Ylidysvallat
voisi kaiketi päästä maailmanher-raksi
suorittamalla yllätyahyöUcäykt
sen^Neuvo8toUittoa ja: muita sosialls-min
maita vastaan. ^Lopukpl presi­dentti
KennfHi^kincantol < lausunnon;
Jossa ; hän ^ tavallaanfyhtyi kenraa-f
liensa käsitjrkseen, v a l ^ ^hänen lau»
suntoaah - on^ln psyjityvl jälestäpälh
sievl^telemään: Pre8i'(^nttl Kenne­dyn
lausunto sai Moskovan Pravdan
sanomaan suoria sanoja "Kuuban
valloittamisessa" kunnostautuneille.
Lainaamme ; tärkeimmät osat Prav­dan
kirjoituksesta, Jonka otsiMcona
oU; "Kuka hyötyy sellaisista puheis­ta?"
KENNEDYN,UHKAUS
Pravdan kirjoituksessa selostetaan
ensin Neuvostoliiton pyrkimystä täy­delliseen
aseistariisuntaan Ja kalk­kien
sotien ehkäisemiseen. Samalla
muistutetaan, että suurvaltojen pää­miesten
vastuu kansainvälisten ky­symysten
ratkaisemisessa on suuri Ja
myönnetään, että presidentti Ken­nedy
ön aikaisemmin useissa yhteyk­sissä
Ilmoittanut tuntevansa vastuun­sa
ja kannattavansa Jopa aseistarii­suntaa,
Näin tapahtui aivan äsket­täin,
muutama viikko sitten.
«Itä suurempi oli Neuvostoliitossa
yleisen mielipiteen hämmästys, kun
se sai viikkolehti Saturday Evening
Postin välityksellä tietää herra Ken­nedyn
uudesta lausunnosta. . Tun­nettu
lehtimies Stuart A^sop Julkaisi
mainitussa lehdessä kirjoituksen,
Jossa kertoo Kennedyn lausuneen:
"Eräissä olosuhteissa me voimme eh­kä
tehdä aloitteen ydinasesodassa
Neuvostoliittoa vastaan".
S&nat "eräissä olosuhteissa" eivät
voi Johtaa ketään harhaan. Pravda
huomnuttaa. On yleisesti tunnettu,
että Neuvostoliitto on muuttumatto-mastl
torjunut Ja torjuu sodan poli­tiikan
välineenä, on puolustanut Ja
puolu.staa kllstaky-symysten ratkaise-'
mlsta rauhanomaisin keinoin. Sensi-lann
presidentin lausunnon ydinaja­tuksena
on, että Yhdysvaltain halM-tus
ei ainoastaan kannata klistaky-
.symysten ratkaisemista sodan avulla
vaan katsoo olevansa oikeutettu an­tamaan
ensimmäisenä ydinaselskun,-
alolttamaan hyökkäyssodan. ; '••
muutosta amerikkalaisessa politiikas­sa".
Seuraavana päivänä Jo itse pre­sidentti
luonnehti lehdistökonferens­sissa
lausuntoaan USA :n "perinteel­lisen
asenteen" toistamisena, Alsopln
todL<:tuksen mukaan oppi; Jonka mu­kaan
USA ei koskaan ;käy,tä ensbn-mälsenä
ydinasetta "onf hyljätty hU-ijaisuudessa^\
iSiten Wae(h(^giiOn^
Vistaäjlhlrvlömälsenajatidcsea ehkäi­sevässä
'ydlna^{|soda8ii^ / , .
! v'Efehntnäl6en) 'iskun)'; ;äjatuä el ole
uusi. Ihmiset eivät (flii unohtaneet
eivätkä unohda, n^täi vhlUerliaiset
hyökkääjät sovelsivat: eitä käytän^
nössä karatessaan . muiden maiden
kimppuun. Jokahien muistaa, miten
se päättyi.
Valkoisen talon isäntä, joka pal­veli
toisen maaibnansodan vuosina
Tyynen valtameren sotanäyttämöllä,
voisi ehkä Itsekin kertoa, millahien
vastaisku kohtasi Japanilaisia milita­risteja.
Jotka "tekivät aloitteen"
Pearl Harbourlssa vuonna 1941.
Sodanjälkeisenä aikana Yhdysval­loissa
el ole ollut puutetta kilhotta-
Jista, Jotka ovat Julkisesti kehotta­neet
aloittamaan ehkäisysodan. Näi­tä
Pentagonin tappelunhaluisia so­tureita
on Julkisuudessa nimitetty
"pitkäklellslksl kenraaleiksi". Lienecr
kö yleisen suuttumuksen purkaus
avannut palohaavat. Joita nämä her­rat
ovat saaneet aina kehottaessaan
antamaan "ensimmäisen iskun"? To­tuuden
nimessä on huomautettava,
että viime vuosina. Jolk)ln Neuvosto-lllttj"
on saavuttanut suurta menes­tyspä
sotateknlkan kehittämisessä
"ensimmäisen Iskun" harrastelijat
ovat purreet kieltään huomattavasi.
PITKXKIELISYYS NYT
VALKOISESSA TALOSSA
UHKAUS AIHEUTTI
SENSAATION
Lausunto oli siinä määrin sensaa-*
tiomf.ineri. että lehtien kirjeenvaih­tajat
vaativat heti selvennystä Val­koisesta
Talosta. Ja mitä tapahtui?
Presidentin lehdistöslhteeri Salinger
el kumonnut Alsopln klrjoltuste.j
Enemmänkin. Salinger korosti, että
tämä lausunto "el merkitse mitään
Axel Larsen hylännyt
sosialismin -- Pravda
Moskova. — Pravda käsitteli 12.
5. toimitusartikkelissaan Tanskan
kommunistisen puolueen entisen
puheenjohtajan Axel Laisenin suo­rittaman
hajoitustoiminnan aatteel­lista
pohjaa.
Huomiota herättää se seikka että
Larsenin perustaman uuden puo­lueen
johto runsaasti käyttämäs­tään
"sosialistisesta" fraseologiasta
huolimatta luopui täysin tieteelli­sestä
sosialismista ja ryhtyi nou­dattamaan
o i k e i s tososialidemok.
raattien reformistista Ideologiaa,
kirjoittaa Pravda.
Larsenin "ideologien" mielestä
vallitsee nykyisen porvarillisen val­tion
yhteiskunnassa luokkaetujen
sopusointu, joten työväenluokan e i
ole syytä nousta taisteluun elinetu-jensa
puolesta.
Tanskalaiset revisionistit väittä­vät,
ettei tie sosialismiin käy luok­kataistelun
kautta. Larsenin mu­kaan
ei kaivata lainkaan suuria so­siaalisia
muutoksia eikä työväen­luokan
valtaantuloa sosialismin saa­vuttamiseksi,
vaan jos ' pääomasi­joitukset
määrätään yhteiskunnal­liseen
valvontaan, niin monopolit,
jotka ovat Tanskan todellisia isän­tiä,
lakkaavat olemasta monopole­ja.
Tähän oikeastaan rajoittuvatkin
kaikki Larsenin "sosialistiset tule­vaisuuden
näkymät". Ne ovat yhtä
kaukana tieteellisestä sosialismista
lainen terveyspalvelu. Kaikkien so
sialististen maiden l i s i k s i tällainen
palvelu — joko hieman parempi tai
huonompi on Britanniassa, Rans­kassa,
Italiassa, Ruotsissa Norja.<-
sa. Suomessa, Intiassa jne. Mutta
vaikka Canada on paljon rikkaampi
maa kuin monet edellämainituista,
meillä ei kuulema ole kansakunta­na
varaa terveyspalvelun järjestä­mistä
varten, kuten tehtailijain
yhdistys väittää. Onko mokomaa
mielettömyyttä ennen kuultu.
kuin oikeistososialidemokraattien
•uusimmat" teoriat.
Larsen kumppaneineen hylkäsi
kokonaan proletaarisen internatio
nalismjn periaatteen. Kansainväli­sen
kommunistisen liikkeen yhto-näisyyttä
vastaan tähdätty toiminta
tekee tyhjiksi kaikki Larsenin hie­not
fraasit uskollisuudesta marxis­mia
kohtaan.
Kenelle Larsen on uskollinen?
Hän itse väittää olevansa uskoUi-jien
itselleen ja Tanskalle. Mutta
pitääkö se paikkansa? Miksi hänen
kannattajikseen ovat ryhtyneet sf?-
kä Tanskan proletariaatin että sen
valtiollisen suvereniteetin pahim­mat
viholliset;—- suurmonopolistit,
heidän lehdistönsä, heidän kansan­edustajansa,
asianajajansa ja asia­miehensä.
Tämän tuen Larsen kumppanei­neen
sai siksij että he käyttävät it­seasiassa
imperialistisen taantu­muksen
tärkeintä asetta —- anti­kommunismia.
Larsenin vihamielinen .asenne so­sialistisia
maita kohtaan ilmenee
erityisen selvästi sodan ja rauhan
kysymyksissä., Larsen kannattaji
neen panettelee samassa äänilajissa
taantumuspiirien kanssa sosialistis­ten
maiden rauhantahtoista ulkopo­litiikkaa.
Poliittinen periaatteettomuus kei­nottelu
kansanjoukkojen mieli­aloilla
ovat luonteenomaisia piir­teitä
Larsenin ja kumppaneiden toi­minnalle.
Ottaen huomioon Tans­kassa
yha kasvavan valmistuksen
yhteismarkkinoihin ,liittymisen joh­dosta
Larsen ilmoitti myös vastus­tavansa
sitä, mutta kun kommunis­tinen
puolue ja muutamat ammatti-
,liitot ehdottivat kansanäänestyksen
järjestämiätä yhteismarkkinoihin
liittymisestä, suhtautui Larsen kiel­teisesti
tähän ehdotukseen. Larsen
yrittää estää yhteismarkkinoihin
liittymistä vastustavien piirien yh­teistoiminnan
ja tehdä tyhjiksi yh­teismarkkinoita
vastaan tähdätyt
konkreettiset toimenpiteet. >
On outoa mutta totta, että nyt
saamme kuulla Valkoisesta talosta
sellaista, mistä dollarllehdet valke­nevat.
"Ydlnasealoltteen" saama
lähtee nyt valtiollisen toimihenkilön
huulilta, saman henkilön. Joka vasta
äskettäin todisteli vakuuttavasti, et­tä
pre vokatooclt lausunnot ovat mie­lettömiä.
/Tässä ei voi olla muista­matta
vanhaa sananpartta: Herra
armahda! Paä tulee vetävän käteen.
Presldenti on siis liittynyt niiden
joukkoon, jolta hän aivan äskettäin
tuomitsi niin vihaisesti (Ja oikeu­denmukaisesti),
ainakin sanoissa.
Vasta vuosi sitten — maaliskuun
28. pnä vuonna 1961 — herra Ken­nedy
julisti Juhlallisesti: "Meidän
asettamme el koskaan käytetä en­simmäisen
Iskun antamiseen." Mutta
nyt, kuten näkyy, presidentti Itse
asettuu kannattamaan Pentagonin
paatuuelmpla sotaherroja. Sltert
Kennedy ottaa lt.selleen kammotta­van
vastuun ydinasesodan alolttaml-
.sesta.
Koskaan aikalsemmn el ehkäisyso­dan
Ja. "ensimmäisen iskun" opin­kappale
sisältänyt sellaista vaaraa
kansoille kuin nykyaikana. Jolloin
ydinaseselkkauksen aika laskettaisiin
klrjnimelllsesti tunnein Ja minuutein
Ja ihmisuhrien lukumäärä kymme­nin
Ja sadoin miljoonin.
Esittäessään "ensimmäisen iskun"
opinkappaleensa lännen militaristiset
piirit kadottavat kokonaan reaali­suuden
tajun.
PRESIDENTIN JA NEUVON-ANTAJAIN
TODISTUKSET
Antakaamme puheenvuoro eräälle
presidentti Kennedyn neuvonanta­jalle
— KisslngerlUe. Hän kirjoittaa
teokses.saan "Valinnan vältämättö-myyV,
että USA:n Jälkeenjäämlnen
Neuvostoliitosta rakettiaseen alalla
''takaa NeuvostoUlton haavoittumat-omuuden
alina mielessä, ettft me em­me
kykene tuhoamaan Neuvostolii­ton
vastaiskun vohsnia edes anta­mamme
ensimmäisien Iskun avulla
. .Sittenkin; Jos. Jokahien ndcettlm-me
tuhoaa yhden jieuvoatoUlttolaisen
raketh), .mikä on hyvin vähän to­dennäköistä,
huomattava, määrä
niistä säilyy Ja raskaat pommitusko­neemme
eivät suhteellisen vähäisen
nopeutensa tähden ole kyllba tehok­kaita
voittaakseen raketit." J a Väl-koUen
talon neuvonantaja tekee tä;^'^
sin "järkevän Johtopäätöltsen: "Neu­vostoliitto
pystyy ~ vastaiskullaan a i ­heuttamaan
korvaamattoman vahhi-gon—
riippumatta meidän iskunune
laajuudesta."
Samanlaisia käsityksiä^ on Julkisuu­dessa
esittänyt myös itse Kennedy.
Vielä senaattorina ollessaan hän lau­sui
vjioden 19S8 elokuussa, että Neu­vostoliitto
on ohittanut suuresti Y h ­dysvallat
raketiaseen kehittämisessä.
Kennedy selitti slltoin, ettii Neuvos-toUUolla
on vuosina 1960—1964 "tak­tillisia
raketteja, Jotka pystyvät t u ­hoamaan
eurooppalaiset tukikohtam­me
raketteineen Ja strateglslne pom-mltiakoneineen
mannertenvälisiä r a ­ketteja.
Jotka pystyvät autioittamaan
omj«.n maamme, tuhoamaan strategi­set
kohteet Ja hallituksen historian
suurin sukelluvenelalvasto. Ja ehkä
pitkän matkan sulhkupommittajako-neita.
jotka lentävät ääntä nopeam­min.
Jos heidän sukellusveneensä t u ­levat
siihen mennessä kykeneviksi
ampumaan raketteja, he voivat tu­hota
85% teollisuudestamme. 43 mei­dän
50:stä suurkaupungistamme Ja
maamme väestön enemmistön."
NEUVOSTOLIITON ASEET
TEHOKKAIMMAT
Tämän neljä vuotta sitten annetun
lausunnon täsmentämiseksi on sa­nottava,
että Neuvostoliitolla on nyt
atomikäyttöisiä sukellusveneitä, jot­ka
on varustettu tehokkailla ydin­aseilla.
On myös sulhkupommitusko-nelta.
Joista presidentti silloin puhui.
Neuvostoliiton asevoUnllla on nyt
uusinta mallia olevia mahtavia ydin­aseita.
Jos Jollakulla oU tässä suh-teesiSi
epäilyjä, ne häipyivät viime
' Vap» mnkmkWtmn vuonna
fatti(nitaittAä& ieääfk^kaisa w 198l~Btii{|lbtir ^I&aisiista v
saataisiin Icaildttpaolin mahdollisinunan hyvin tar^qvito^taan vasUa- -
va, tarvitaan jdinS myöskin omien'i^j^iJäimiUJe apua, J0ui nila
monta kertaa ennenkin on monipUiiii^ut Julkaistijemme sisältSä.^^^^^^^-
Tässä tarkoituitsessa Joulun . t o i m t ^ Jo nyi kääntyy cänkdä*
laisten y m . . myös Suomesta Ja USAzpta l^hete^ ^ertMnukseii >-
runot ym. otetaan mielihyvin' vastaan-i-^ kirjailijain i a kynäilijäin
puoleen kehöltuk^elb, ett& ^ty&ivli^jdmiktamaa^i^rtoiUuksya,
rumiz Jä^.nuUstelm^ ^ o o i a i i i l l M ^ ^ , ytA^;-'^;''] -: ; '-[^
Mikälji; on mahdoUisnus.JUittl^ ]bp^um^kseÄ;^y^ sopiva
kuva tai knyiii» niin äti, parempi; .ICiivlai^ oltvatp«>3ie tavalUsiiiH'
. valokuvia tai Jostakin lehdestä tai -Jalkaisostä saatuJaV^tulee olla''
nudidolllsinäiiuut selviä. Niinsanotoistaf' harmaista ikdvista ei 'tule -
kunnollista; ^' • .
Niin kertomuikset kuin kuvatfclip ttdee lähettää mahdoli^jmr
man aikaisin. Olisi hyvä Jos osa saajiulsi toimitukselle. Jo kesäv
heinäkuun aikana, mutta viimeistään»,elokuussa. "^B'
Ryhtykää nopeasti toimeen Ja^-^postittakaa ^aineisto lehtlliik-'
keemme konttoriin heti kun «lette seir saanut valmiiksi.
' JOULUN TOIMITUS
.Box 69, Sudbury, Ont.
Lahjusskandaali
Washiiigtomssa
IVashlngton. Yhdysvaltain apu-laistyöminlsteri
Jerry R. Molleman
erosi virastaan perjantai-lltana
myönnettyään ottaneensa vastaan 1,.
000 doUarin lahjan texasilaiselta r a - '
hamleheltä, Billie Soi Esteslltä.
Molleman on ensimmähien Ken­nedyn
hallituksen jäsen. Joka on ol­lut
osallisena hävälstysjutussa, Ja
enshnmäinen ns. Billie Soi Estesin-
Jutun uhri. Texasilaisen liikemiehen
epäillään painostaneen määrättyjä
Wasliingtonhi virastoja Ja häntä.syy­tetään
omaisuuden hankkimisesta
hyötymällä laittomasti valtion maa-taloushhitojen
tukipalkkio-ohjelmas.
ta.
Presidentti Kennedylle lähettämäs­sään
erokirjelmässä Molleman sanoi
tunteneensa Soi Estesln kymmenen
vuotta. KeiScustellessaan viime tam­mikuussa
Esteshi kanssa hän oli v i i ­tannut
vaikeuksiinsa saada palkkan­sa
riittämään menoihinsa.
kummankin puolen voimat olisivat
tasaveroisetkin, kuten Kennedy tuon-nolttaln
vältti, el olisi nätään Jär­keä
uhkailla Neuvostoliittoa ehkäisy-vuoden
lopulla Neuvostoliitossa suo-1 sodalla: Kuka hyötyy amerikkalaU»n
rltettujen ydinasekokeiden Jälkeen.
Neuvostoliiton tiedemiesten Ja Insi­nöörien
rakentamat maapallon -ym­päri'
kiertävät^^Ut^JOtlC» eivai i i le
satutettavissa Irak^tbitorJuntaJSrjes-telmilla.
Ja Jotka kantavat muka­naan
monen megatonnin ydinlatauk­sia,
ovat loputlisesti haudanneet s a ­dun
Yhdysvaltojen haavoittumatto­muudesta.
Aikaisemmin voitiin mää­ritellä
suunnilleen 'Neuvostoliiton raS-kettitelinelden
sijaintialueet pitäen
lähtökohtana seutuja. Joilta on lyhhi
matJca Amerikan alueelle, mutta nyt
nämä laskelmat eivät kelpaa. Maa­padon
ympäri kiertävien rakettien
lähtöalueet voivat sijalta kh-Jaimel-llsestl
missä tahansa laajassa NeUr
vostollitossa Ja raketit voivat lentää
maaliinsa miltä suunnalta tahansa.
S^ten Neuvostoliitto on nyt Yhdys-valtoj.
i voimakkaampi keskitettyjen
ydlnaseiskujen antamisen tehokkuu­den
puolesta. Vastaukseksi hyök­käykseen
Neuvostoliiton asevoimat/
kuten SNTL :n puolustusministeri
Mallnovski korosti Jokin aika sitten,
pystyvät pyyhkäisemään maan ka­maralta
mitkä tahansa sotilaalliset
kohteet Ja kokonaiset teollisuuskes­kukset
USA: n alueella Amerikkalai­set
valtiomlehetkään eivät voi olla
tietämättömiä tästä;
Pravda huomauttaa, että vaikka
valtionpäämiehen lausuimosta Vain
ne. Jotka ovat klinhostunelta hermo­sodasta,
sotaspykoosin Ja ^ l u o t t a -
miikscl^ jl^tsdnilsestav-:611tar.,hyöti»ät
valh : ^oferikkalaisk'inföatipoltym;^
mät. Jotka Iiankkivat rahaa kilpava­rustelun
avulla.
VALAISEE YHDTSVAUTAIN
DIPLOMATIAAKIN
Pi-esldentin lausunto, että USA "on
valmis käyttämään ydhiasetta aivan
alusta lähtien", valaisee myös Yh­dysvaltojen
diplomatian kannanottoa
niin sanotussa aseistuksen valvonta-kysymyksessä.
E i ole ihme. että hal­litus.
^ joka: on. valmis aloittamaan
ydinasesodan, pyrkii sitkeästi saa­maan
tietoonsa; missä sijaitsevat
Neuvostoliiton raketit Ja ydinpom­mit,
miten paljon niitä on Ja mhikä-laisia
ne ovat.
Järki kehottaa valtlomlehiä teke­mään
: alotteita el sotaseikkallujen
vabnisteluissa vaan rauhan hyväksi
tapahtuvassa toiminnassa, sanoo
Pravda kirjoituksensa lopussa. Maa-llmn
vailla ydlnaseaelkkauksia; maa­ilma
vailla sotia, vahi tämä näköala,
ioka avautuu neuvostohallituksen te­kemistä
aselstarilsuntaehdotuksista,
vastaa kaikkien kansojen, muun mu­assa
myös Amerikan kansakunnan
etuja.
Msratonkävelijä George
James Whitbred aikoo
kesän aikana , suorittaa
loppuun kävelyurakan
Victoriasta, B.C. St.
Johnsiin, Nfld. Kävel-.
tyään 4,280 mailia kuu­den
kuukauden aikana
häh vietti talven Toron­tossa.
Nyt hän on aloit-
-fäiiut loppumatkän'^2,6(J0
rrl^in/.talvalVinise^^ ja
•' iiskoo;isaapuvansa 'St.
Johnsiin sjryskuun.l pnä.
. Matkan suoritiettuaan
hän on ensimmäinen
_^^i^s, joka on kävellyt
^.l^y^ehmeren, rannalta
4j^^antin rannikolle.
SITÄ
KEVAlt^ESXLIA
; ^ f t l f i l a Ja Pietilä istuivat edellä­mainitun
kesämökin oleskeluhuo-neessa.
missä he Joutuivat sääskien
hyökkäysten kohteiksi.
"Sammutetaan! valot, Jotta ne ei­vät
löydä meitä^ esitti Pietilä.
Mutta valojen sammuttamisen Jäl-ken
kaverukset näkivät huoneessa
lentäviä "tulikärpäsiä". " E i oUut sU-täkään
apua. sanoi Mattila. "Ne pel-
Joonat etsivät meitä valonheittäjien
avulla.".
PÄIVÄN PAKINA
Osaavat ne muutkin "sisutetia"
Suomalaisten tunnustetusta "si- kasvissyöjäintoilijana. Vaikka me
tetään syöttää eli ravita pakkokei­noja
käyttäen.
toon uutisessa: kerrottiin viime
keskiviikkona eräästä anglikaani-susU"
on kirjoitettu pitkästi ja le
veästi meidänkin lehdessämme, e i
kä suinkaan suotta.
Mutta osaavat ne muihinkin kan­sallisuuksiin
lukeutuvat "sisutella";
jos niikseen tulee.
Ilman muuta on tietysti selvää,
että sisutteluakin voi olla eri sort-t
| ä _ voidaan sisutella joko hyvän
asian puolesta tai vain härkäpäi-syydessä
jonkun mielettömyyden
hyväksi.
Voidaan esimerkiksi sanoa, että
olin niin sisuissani, että melkein
itkin.
J o l l a k in ihmisellä sanotaan ole­van
häijy tai paha sisu. Sisu voi
kuohua eli nousta, mutta voidaan
myös sanoa, että kyllä hänen s l -
sunsa voidaan pehmittää.
Suomalaisen sisun eniten mai­nostettuna
puolena on kuitenkin
rohkeus ja lannistamattomuus val­taankin
kovissakin urheilukilpai­luissa
silloin kun voimat ovat jo
loppuneet jne.
Mutta kuten sanottu, osaavat ne
muutkin "sisutella",
I^eidän mielessämme on esimer­kiksi
tunnettu brittiläinen "mara-tonkävelijä"
t r i Barbara Moore, jo­ka
samalla tunnetaan kiihkeUnä
lukeudumme niihin "kaikkisyö-p
i i n " , jotka eivät missään tapauk
sessa halveksu kasviksia, mutta e i ­vät
liioin tee, niistä mitään epä­jumalaakaan,
niin me emme halua
niistä asioista kiistellä sen parem­min
Barbara-rouvan kuin muiden­kaan
kanssa. "Uskollaan, jpkäinen
autuaaksi tulkoon."
Mutta viimeaikoina on Barbara,
rouva ollut erikoisella:^sisuttelijan
osalla sanomalehtien uutispalstoil­la.
Näytää siltä, että hän — sisukas
kun on — on riitaantunut erään
lähimän naapurinsa kanssa..Samas­sa
talossa, viereisessä apartmentis-sa
asuva naapuri oli valittanut t r i
Barbara Mooresta, että hän o l i
pannut kukkia ja muita esteitä hä­nen
ovensa eteen. Asiasta kehittyi;
oikeusjuttu — ja t r i Moore tuo­mittiin
oikeuden häpäisemisestä
vankilaan.
Mutta tri Moore ei olisi perään­antamaton
kasvissyöjäintoillja ja
pitkien matkojen maailmankuulu
kävelymestari ellei hän olisi pan­nut
hanttiin'vankilassakin. Hän
meni syömälakkoon ja uhkasi, niin
kerrotaan tappaa itsensä pidätty-hiällä
hengityksestä, jos häntä y r i -
Hänen tuomarinsa, mr. Lawtonin j kirkon piispasta (Durhamin piispa
86-vuotias Rt. Rev. Maurice Har-land),
joka oli eräässä kirkollisko-kodksessa
kiivaillut kuolemantuo­mioiden
voimassapitämisen puoles­ta
sillä perusteolla, että se (icuole-mantuomio)
"pehmittää" asian­omaisen
parannuksen tielle! y
Rt. Hfev. Maurice H a r l a n d ' . . .
puhui kuolemantuomion voimassa-pitämisen
puolesta . . . e i l e n " , sa­notaan
mainitussa uutistiedosaä.
"Hän vastusti kirko]liskokoijiksellfe;
esitettyä päätöslauselmaehdötustii,
jossa vaaditaan, että kuolemantuo-.
miot . poistettaisiin • '(koemielessä)'
ainakin viideksi .vuodeksi, .s --^
"Piispa Harland sanoi vierail­leensa
kuuden iniehen luona kuo­lemansellissä
j a ' p a l k k i he, yhtä l u ­kuunottamatta,
saivat joko. synnin­päästön
tai herran ehtoollisen.".
: Tämän vuoksi A P : n uutistoimis­to
sanoi piispan katsovan, että kuo­lemantuomio
''auttaa murhamies­ten
pehmitystä (sielunsa) pelastuk­sen
^hyväksi." •
. /'Sisukas" on siis hänkin Rakkau­den
Jumalan . puhemieheksi arve­lemme
me maallikkona. Suureksi
iioksemme voimme kuitenkin esit­tää
lopuksi sen tosiasian, että k.o.
kirkkpkoköus hylkäsi piispa Har-kerrotaan
nyt antaneen hyvin hei
pon "pakotien" Barbara-rouvalle
esittämällä seuraavaa:
"Teiltä ei pyydetä mitään muuta
kuin sitä, että viette pois ne kuk­karuukut,
ettekä vie niitä sinne ta­kaisin
siihen mennessä kunnes oi­keus
päättää kumpi teistä on oi­keassa.
Jos sanotte minulle menet­televänne
niin, silloin saatte lähteä
pois tästä oikeustalosta aivan heti.
Mutta Barbara rouva sanoi " k i i .
tos e i ".
Kuka vielä ,rsanoo, että si^i^tteli^
on muka ^lomalaisten yksityis^
omaisuutta?" '
Mielessämme on toinenkin sa­mantapainen
juttu.
Kuolemantuomioiden' vastustajana
meitä on kiinnostanut henkilökoh­taisesti
se, miten tämä ' kysymys
kehittyy Britanniassa, missä' kuo­lemantuomiot
poistettiin jokin aika
sitten rauhan olosuhteissa kaikissa
muissa tapauksissa kuin viidessä
määrätynlaisessa murhasyytösju-tussa.
Tämä laki tulee nyt kuten
tiedetään, Britannian parlamentin
uudelleen tutkittavaksi.
Monet kansalaisjärjestöt — nii­den
joukossa lukuiset aikaansa seu­raavat.
edistykselliset kirkot ja
kirkkoseurat — ovat esittäneet l u ­kemattomia
vaatimuksia sen hy­väksi,
että kuolemantuomiot pois­tettaisiin
kokonaan.'*^ '
Mutta ' tässäkin yhteydessä on
näköään "sisuttelijoita". A P n Lön-lätidin
"tappa^pois" sielunpelastUs-ohjelman,
ja asettui kannattamaan
kuolemantuomioiden poistamista.
— Känsäkoura.