1967-01-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m, I, I ..! ' Sivu 2 Tiistai, tammik. 3 p; — Tuesday, Jan 3, 1967 TT A Tfc A T T O INDEPENDENT LABORORGAN V A r A l J O °^ FINNISH CANADIANS (LIBER-P'» Establtthed Nov. 6. 1917 E L . / O R : W. E K L U N D MANAGER, E. S U M I T E L E P H O N E : O F F I C E AND-EDITORIA*. « 7 4 ^ 2 84 PuttUshed thrice weeldy: Tueadays, ThursdayÄ.toajBatur^ Publishing Co. Limited. 100-1(0 Öm St. WMt, Sudbuxy. Ontario, Caittda. Mailing Addres»: Box 69 Advertislng rates upoö application, translatlon fiee o* c l ^^ Authorlzed as second class mail by the Post Office Depurtment, Ottaw», and fOr payment of pootage In paaH. 1 'CANADIAN CÄNGUÄGE-PRESS CLUB TILAUSHINNAt: Canadassa: 1 vk. »00. 6 kk. 147^ ? S A ^ 1 Vt »10.W^^^^ 8 kk. 2.76 Suomfesaa; 1 vk- IOJDO,^? Bonnin uiisi perämies Länsi-Saksan uusi kansleri, Kurt Georg Kiesinger on saksalaisella periQpohjoisuudella yrittänyt puheillaan haihduttaa niitä epäilyjä, mitä ilmenee eri puolella maailmaa hänen kansleriksi nimittämisestään. Viimeksi — jouluviikonvaihteen aikana ^ hän esitti ve-tcomuksen, että maailman tulisi "uusia luottamuksensa Saksaan ja Saksan kansaan", kuten uutistiedoissa kerrottiin. "Yli kaksikymmentä vuotta meidän kansamme, parlament-timme ja hallituksemme ovat yrittäneet sanoin ja teoin hävittää epäluuloja" kerrottiin hänen sanoneen ja lisänneen siihen "Saksan ongelnian ratkaiseminen vaatii Länsi-Saksan liittolaisten ja naapurien luottamusta:" Kaikesta huolimatta on ilmeistä, että Länsi-Saksan parlamentin ja hallituksen tekojen ja sanojen välillä on vieläkin siksi suuri kuilu, että mr. Kiesingerin vakuutteluihin ja vetoomuksiin suhtaudutaan vissein varauksin kaikikalla maailmassa eikä suinkaan vähiten Länsi-Saksan naapurimaissa. Vastaten syytökseen, että hän oli alusta loppuun asti toiminut natsipuolueen korkea-arvoisena virkailijana, mr. Kie- -sihger sanoi .^Minulla on puhtaat kädet." Mikäli hän tarkoitti tällä lausunnollaan sitä, ettei hän ole omin käsin juutalaisia ja natsien muita uhreja surmannut, niin tämä lausunto voi pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita sitä, että hän ei ole muka ollut yksi johtava natsi.: Vuonna 1940, 36-vUotiaana henkilönä jolloin mies on täysin vastuussa teoistaan, kirjoitti äskettäin National Guardian lehden Berliinissä oleva kirjeenvaihtaja Edith Anderson, Kie-singer aloitti toimintansa Jcachim von Ribbentropin ulkoministeriön radiopropagandaosastolla. Hän ei voinut siellä toimiessaan olla niin "selvästi vaaraton'' henkilö, miksi kris-tiUisdemokraattisen puolueen viikkolehti Christ und Welt hänet nyt leimaa, sillä vuoteen 1943 mennessä hän oli kohonnut mainitun osaston päälliköksi, jonka alaisuudessa toimi 175 eksperttiä — tehtävänä ollen natsien radiopropagandan järjestäminen kautta maailman. Kuuluen jäsenenä ulkoministeriön hallintokuntaan, hänet oli luokiteltu korvaamattomaksi henkilöksi siinä tapauksessa jos onnettomuuden vuoksi on suoritettava evakuointi, tarkoittaen se sitä, että hänen turvapaikkaan saamista pidettiin hallituspiirissä ensiluokkaisen tärkeänä asiana. Sen lisäksi Kiesinger oli ulkoministeriön ja Josef Göbbelsin propagandaministeriön yhteydenpitäjänä, ottaen osaa keskusteluun ohjelmakysymyksistä ministeripor- • vtaassa.-- ^ ,• ' . Kiesinger ei ollut viaton juutalaisvastaisuudenkaan kannalta katsoen. Kun erään tanskalaisen konserttilaulajan piti esiintymän radiossa ja kun tutkimusten perusteella saatiin tietoon, että laulajan suonissa on joku määrä juutalaisverta, Kiesingerin sanotaan henkilökohtaisesti peruuttaneen hänen esiintymisensä. Joulukuun 27 pnä 1943 häelle esitettiin Rans-- kassa "arjalaistuttamisraportli (juutalaisten omaisuuden takavarikoimisesta), jonka perusteella hänen ministeriönsä otti haltuunsa "Radio Cite" radioaseman. Kiesinger palveli uskollisesti Hitlerin ulkoministeriön radiopropagandistina sodan katkeraan loppuun saakka ja on senkin jälkeen kieltäytynyt tunnustamasta Hitlerin aloittaman sodan häviön hintaa. Vaatien vuoden 1937 valtakunnan rajojen palauttamista Kiesinger sanoi kesäkuun 24 pnä 1955, että hän suosittelee Puolaan kuuluvan Sleesian "kotiin palaamista". . Kiesinger on vaatinut ydinaseistusta Länsi-Saksalle väittäen, että^^noastaan vpima_mikuLtaÄ:J^^ ja saa sen suostumaan myönnytyksiin"; "Kysymys on täällä Natosta eikä niistä ihmisistä jotka kuolevat atomisodassa", hän sanoi valtiopäivillä pitämänsä puheen yhteydessä. Vuonna 1958 hän väitti, että Länsi-Saksa "on kuolemansuuressa vaarassa" ja että hän tulee "viimeiseen hengenvetoon" asti tais-t, elemaan niitit vastaan, jotka eivät hyväksy atomiaseita. Tällainen on päällisin puolin katsottuna menneisyys Kiesinge-rillä, joka nyt vakuuttaa, että hänen "kätensä ovat puhtaat". Kysymys ei ole kuitenkaan yksinomaan kansleri Kiesingerin menneisyydestä, vaan niistä yhteisJcumiallisista voimista, joiden puhemiehenä hän toimii. Myöntäen, että Kiesingerin vakuutteluilla on arvoa vissiin rajaan saakka, Canadan suurin päivälehti, Toronto Daily Star kirjoitti jokin aika sitten mm. seuraavaa: "Mitä Euroopassa todella pelätään, ei ole se, että näyttämölle tulee joku toinen pikkumies haramasharjapartoineen, vaan Saksan kansallismielisyyden nousua, mihin Hitler "ketosi . V . . • "'• • "Todellisena vaarana ei ole se, että voi nousta uusi Hitler — vaan toisen Bismarkin tulo r - kunnioitusta kotona nauttiva johtaja joka pyf4rii mobilisoimaan Saksan voimat "menetettyjen alueiden' takaisin saamiseksi jdästä. . .Sellaisella 'kohti-itää" ohjelmalla on syvälle ulottuvat perinteet Saksan historiassa..." - „ Edellämainittu Guardian-lehden kirjeenvaihtaja (Edith. Anderson) esittää saman asian nykyajan realiteettien kannalta seuraavasti: • ". . . Länsi-Saksan nykyhetken peruskysymyksenä ei ole todellisuudessa Kiesinger . . . Vaikka hän on Saksan entiselleen palauttamiseen pyrkivien mielestä luotettava ja toimeensa sopiva mies, Kiesinger ci voi kuitenkaan saavuttaa kansa-joukkojen kannatusta siinä määrin, että hän voisi johtaa Saksan uusiin seikkailuihin. Hänen tehtävänään on johtaa huomio pois paljon uhkaavammasta henkilöstä, Franz-Josef Straussista, entisestä puolustusministeristä. Strauss on Länsi- Saksan voimakkaammaksi mieheksi;sanotun finanssimiehcn Herman Absin ja Krupp-yhtymän suojatti. Hänet heitettiin kolmisen vuotta sitten pois hallituksesta toteen näytetyn UUSIA Viime vuoden; syksy toi, kuten näyttää, uusia virikkeitä idän ja läii nejn välisen kaupan edellytysten hormaalisoinnissa, kaupan jai kehi. tjrksen neuvoston syysk kokouksessa. Genevessä tunnustettiin jo, yhtei. sesti kaupan laajentamisen merki; tys sosialististen jä läntisten maiden välillä. Voitiin myös todeta, että kauppavaihdoh suuruus Euroopan sosialististen ja Lansi-Euröo. pan valtioiden välillä, on kasvanut viime vuosina aivan erityisesti — keskimäärin lähes 10 % :11a. USA:n UUSI ASENNE TähM vaikuttaa myös niiden Amerikan toimenpiteiden toteutta-. minen, joista presidentti L. John-son ilmoitti lokakuun puolessa vä- Iissä. Hänen vuoden- 1965 tammikuun sanomansa jälkeen, jossa hän ensi kertaa puhui Amerikan kaup. papolitiikan parantamisen välitä, mättömyydestä sosialistisiin maihin nähden, on kulunut melkoisesti ai-kaa. Hänen vaatimuksensa lolculta miseen kongressissa suosiluim-muusklausuulien laajenlamiseksi edelleen sosialistisiin maihin tulee todennäköisesti kulumaan vielä monia kuukausia; Näyttää siltä, että USA:lla on kuitenkin tarkoituksensa liittyä niihin länsimaihin jotka jo ovat pyrkineet määrättyyn edistykseen kaupan vapauttamisessa idän kanssa. Tähän mennessä USA lokakuun toiselta y^ikoUa pyyhki pois lisää. eriä luetteloista jotka koskevat kiellettyjä tavaroita amerikkalaisten tuoteiden viennis sä Euroopan sosialislistcn maiden markkinoilla. Tämän lisäksi, kuten tunnettua, hyväksyttiin. myös USA:ssa periaate turvata viralli sesti itäisille maille lyhytaikaisia kauppaluotloja. TSHEKKOSLOVAKIAN KAUPPA Tshekkoslovakian kaupanvaihdor vuotuinen kasyu Lännen kanssa arvioidaan nykyisin molemmin puolin myönteiseksi. Eräiden maiden ennen kaikkea Ison-Britannian ja Saksan liittotasavallan kanssa, mut ta myös Itävallan, Italian, Ranskan i ja Hollannin kanssa on kauppa i melkoisen suuri — 50—160 mii. j Joonaa dollaria vuosittain. Tähän | astinen taso ei kuitenkaan vastaav läheskään mahdollisuuksia. Täniä-ilmenee mm. siitä tosiasiasta, eitä' vaikka Tshekkoslovakian ja Länsi-J Euroopan kaupan suuiiius ön vuo j teen 1960 verraten kohonnut yli kolmanneksella, näiden maiden osuus Tshekkoslovcikiah kokonais, kauppavaihdossa e i ^ l e kasvanut ] vaan jäänyt noin L5 ';; :n tasollv. j Diskriminojmistoimenpiteiden voi. maantuloa edeltänivinä vuosina kä sitti länsimaiden osuus' Tshekk6.s. lovakian ulkomaankaupasta lahei .40 7r:.'- maksut konepajateollisuuden tuotteiden tuonnissa (henkilöautojen osalta ne ovat hoin 25—40^% vieri-tihinhästaj merkitsevät Tshekko-: Slovakian viennille -—jossa konepajateollisuuden tuotteilla on aivan erityiseti;/ suuri ; osuus 'aivan oleellisesti epäedullisia kilpailuehtoja. Lisäksr on myös alkiiperäisen kansallisen tullitariffih alennus Euroopan talousyhteisön jäsenmaille aiheuttanut sen, että tshek-köslpyakialaiset tuotteet ovat EECn markkinoilla joutuneet taka-alalle Länsi-Euroopan vientimaihin ver-rateh. Muutamien jLänsi-Euroöpan nijiiden pyrkimys keSkihäisieen ta-setäsoitukseen juuri kaupassa soi sialististen valtioiden kanssa — hii-den soveltaessa keskinäisessä kau-passa entistä joustavampaa multilateraalista .maksamLsta — ei myös kään koidu Tshekkoslpvakian kau-pan eduksi. MAHDOLLISUUKSIA ON Jos länsimär.^•ähtovat pitää kiinni vakuutteluistaan k^'^än Ohtojen norrnaalisoinhista entistä johdonmukaisemmin idän kanssa,. ku ten niiden valtuuskunnat viimeksi syyskuussa Genevessä kertoivat, on: olemassa monia aloja, joilla ne voi-sivat ja niiden pitäisi tehdä tämä. Myös sosialistiset maat voivat edistää asiaa^ Tshekkoslovakia on esim. valmis toteuttamaan Kennedy- kierroksen neuvotlelujeh aikana annetut vakuuttelut. Tshekkoslovakian kaupan .laajentamiseen länleoh tulevat yaiVTiltainaan: suo luisasli myös ne monet loimenpi-teC't; jotka liittyvät läheisesti siirtymiseen tshekkoslovakian kansan talouden suunnittelun ja /johtami-sen uuteen järjestelmään; Tammikuun i ; päivästä 1967 muuttuvat Tshekkoslovakian taloudelliset edel lytykset yrityksissä aiyan olennaisesti ja tällöin luodaan myös mahdollisuudet yritysten välittömälle yhteydelle ulkomaisiin markkinoi hin, yhtymiseen kansainväliseen yhteistoimintaan tuotannossa, tavaroiden ; meneki.ssä. lutkimukscn alalla jiieiTaloudellisQii iationali soinnin, tehokkuudon, kannattavuuden, yrityshen^icn ja kilpailu ky. vyn tehostettu korostuminen vaikuttaa akliivisuutcen ja kannustaa : tshekkoslovakialai.sia vyri' tyksiä entistä joustavampaan toi-rhintaan ulkomaan markkinoilla, mukaan lukien läntiset markkinat. Tshekkoslovakian taloudellisen kasvun voimistuminen on yhdessä muiden tekijöiden kanssa aiheuttanut Tshekkoslovakian länsimaiden kanssa käyniän kaupan parhaitten mahdollisten edellytysten luomisen. Siihen kuuluu esim. myös. entistä- joustavampi lisehssi-politiikka, jota \ Tshekkoslovakialla on tarkoitus soveltaa vastedes juuri talpudellisisisa suhteissaan länteen. Myös se,, iettä Tshekkoslovakian taloudellisten järjestöjen tähän asti varovainen ja epäaktiivi-nen yrityshenki länsimaisten pit-käaikäisteh luottojen ottamisessa muuttuu, johtaa siihen, että samoin tämä ajan kuluessa vaikut^ taa myönteisesti Tshekkoslovakian taloudellisiin ulkomaan suhteisiin ja sen yhteistoiminnan entistä korkeampien muotojen kehittämiseen. MARCEL BROZIK YK: n kehitysohjelman puitteissa lä hetetään vuosina 196T—1968 yli 6,()00 asiantuntijaa kehitysmaihin. &imanai-kaisesti jaetaan runsaat 8,000 stipendiä kehkysmaiklen q>iske|ijoille jatko-opihtojä varten. kehitysohjelman (UNDP) johto on i(skettäin ollut köol: la ja päättänyt 140,1 miljoonaa dollariin kohoavasta stipendi- ja asian tuntijatofaninnasta seuraavan ksAden vuoden aikana. / Töinen UNDPn avustusmuoto — huonfiattavan laiajat sijoitussuunnitel-r.^ at ei ole nuikahJa tässä summassa, koska asiasta päätetään vasta tammikuussa. Esimerkkeinä tehtävistä, jotka odpt tavat YK: n asianhmtijoita mainittakoon ehiien avustaminen tehdasvalmisteisten tuotteiden viennissä, lääketieteessä tapahtuvaan radioisotooppien Moskova. — Neuvostoliittolaiset avaruusluntijat kastoivat viiklco sitten tiistaina Myrskyjen ineren "Kiiuh satamaksi". Tästä alueesta tulee todennäköisesti ensimmäisen miehitetyn kuualuksen laskeutumispaikka. Neuvostoluton lehdistö vihjaisi samanaikaisesti,, että suuria uutisia on odotettavissa kiiu-laboiatorio Luha 13:sta lähipäivinä. Neuvostoliittolaiset avaruustutkija l arveleva t kaikesia päättäen, e:t-tä Luna 9:n Ja Luna 13:n Kuusta näppäämät valokuvat ovat osoitta-: neet Myrskyjen meren alueen soveliaaksi laskeutumispaikaksi. Pelätty tbmukerrps on osoittautuhiit mitättömäksi luultavasti olemattp-maksikin, sillä Luna 13:n ottamat valokuvat ovat niin tarkkoja, etteivät kohteet ole voineet olla tornien peittämiä. Pitkän '•käsivarreri" avulla tehdyt mekaaniset mittaukset, jotka toimitettiin heti jouluaattona tapahtuneen "pehmeän laskun" jälkeen, tunliivat myös todistavan, että "Kuun sataman" alueen pinta: on jokseenkin luja. ainakin riittävän luja avaruusaluksen laskeutumista varten. • , ; Ensimmäi.stä kertaa kuuhan lä-heieltiin radioakliivisuusmlttari, johon oli liitetty radiolähetin, kertoivat heuvostptiedemiehet. Sen lähettämät tiedot ospittayat Myi-sky-jen merellä olevan hiekkakerrok-seh jokseenkin tiheän. Vulkaaninen ; laavakerros oh myös tiheä, joskin huokoinen. Moskovassa olevat ulkomaiset asiantuntijat sanovat mekaanisten Icpkeiden oleva n erittäin menesty k-seljisiä Neuvostpliitölle. Asiantuntijain mukaan Neuvostoliitto on useita askelia Yhdysvaltoja edellä kilpajuoksussa kohti Kuuta. Luotettavien moskovalaisten lähteiden mukaan neuvostoliittolaiset ovat päättäneet päästä Kuuhun ennen amerikkalaisia. Neuvostoliitto pyrkii juhlimaan vallankumouksen 50-vuotispäiväB lähettämällä miehitetyn avaruusaluksen, kertoivat lähteet. Vietnamilaisui DDRn t^itaissa Berliini. — 300 harjoittelijaa Veit namin demokraattisesta tasavallasta on saapiinut harjoittelemaan Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Ryhmä kuuluu niihin 2,500 henkeen, jotka harjoittelevat DDR; ssätepllisuuslaitoksis Saksan demokraattisen tasavallan Vietnamin apu saa yhä uusia muotoja. Monissa tuotantolaitPksissa tuotan toryhmät ovat lupautuneet ylittämään tuotantosuunnitcJmansa. Näin hankittu ylimääräinen tuotanto lähetetään Yiet^ namiii demokraattiseen tasavaltaan. soveltamisen opettaminen Burmassa sekä sopr/an eläkejärjestelmän luomi-nen Algeriaan. . ,• • Stipendeillä autetaan mm. Kreikait lentohenkilökuhtaa tutkimaan lentoasemien käyttöön, lentoturvallisuuteen ja lefltcNMinettomuuksien selvittelyyn liittyviä kysymyksiä. Avustuksia jaetaan ensi sijassa seuraaviin tarEdituksiin: maatalous saa 25,3 pros., terveydenhoito 16,6, kasvatus 14,3, teollisuus 12,6, ja yleiset työt kuten teiden ja liikenneyhteyksien j » - rantaminen 10,5 prosenttia. Intia saa 4,9 miljoonaa dollaria, Pakistan 2,7; Indonesia 2,5, Nigeria 2,4, Iran 2,0 ja Afganistan 2,0 miljoonaa dollaria. Avustussummat saadaan vapaaehtoista tietä ja-jaetaan"YK:n erityisjärjestöjen kautta, ensi sijassa YK: n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO). YK: n kasvatus , tiede- ja kulttuurijärjestöjen (UNESCO), maailman tervcysjärjestofen (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kaut-ta. • i a * Pariisi. — Ranskan kommtmistisen puolueen pääsihteeri Waldeck Rochet on antan ut radi(rfraastattelun kommunistisen puolueen ja sosialististen ja demokraattisten • vasemmistovoimien Hiton välillä solmitusta st^imukses- Kaikissa niissä vaalipiireissä, joissa ; vasemmistovöimilla on mahdolH-. suus voittaa, kehottavat kommuniti-n c i t puolue ja vasemmistoliitto valitsijoita takaamaan sellaisen vasemmisr: tovoimien ehdokkaan läpimenemisen, jolla on nmahdollisuuksia voittaa, sanoo Rochet L'Humanitessa julkaistussa haastattelussa. Kysymystä kommuni.stien osallistumisesta Mitterrandin hallitukseen vasemmistovoimien mahdollisen vaalivoiton jälkeen ei kosketeltu kommu-r istisen puolueen ja vasemmistovoimien liiton Välisissä neuvotteluissa. Tällä hetkellä ön tärkeintä liittää demokraattiset ja työväenvoimat yhteen yksilöyallan poistamiseksi. Solmittu sopimus vastaa tätä tarkoitusta. Lopuksi Rochet totesi, että kommu-iiisii. sen puolueen ja vasemmistovoimien liiton välisen sopimuksen suuri merkitys on vielä siinä, että vaaleista ji niiden tuloksista huolimatta se määrittelee erittäin myönteisen pohjan yhtcistoimmnalle. ' VIELÄ PALJON RAJOITUKSIA Ei ole epäilystäkään siitä, ettei; vät keskinäiset tiilous-suhtect voisi . kehittyä p.iljon pari-mmin; jos Tshekkoslovakian länti.set kauppii:^' kumppanit kulkisivat jolulpnnuikai se.sli kaupan vapauttariii.si-n tielä siirtyisivät täydelli.seen normalisoin tiin ja poistaisivat muutkin esteet tältä alalta. Länsi-Euroopan maat ryhtyivät vapauttamistdimenpitei. siin sosialistisiin maihin nähden pai jon aikaisemmin kuin USA. joka vasta nyt alkaa luoda idän kaupalle edellytyksiä, jotka Euroopassa ovat jo olemassa. Tällöin on. kuitenkin oteltaya huomioon, että sd: sialististen maiden tuotteiden saat tamisessa Länsi-Euroopan. markki noille on olemassa vielä monia samanlaisia esteitä kuin USA-ssakini Niinpä esim; liian korkeat lulli- .turmeltuneisuussyytök.seh johdosta ja siksi kUn hän käytti ylimielisesti valtuuksia bci. Spiegel-lehden toimittajan van kilaan lähatäiriiscksi. Nyi Strauss nn Kiesingerin raha-^ asiain ministerinä. K a i k k i tämä ja Kiesingerin' hallituksen ohjelmajulistuksen varauksellisuus Dder-Neisse-linjan, tunnustamiseen viittaa siihen, että kansleri Kiesinge-rillä ei ole riittävästi perustaa puhua "yrityksistä epäluulojen poistamiseksi". Oman lukunsa ansaitsisi tässä se osuus, mitä Sa"ksan sosia-lidcmokraatitT vievät- Willy Brandtin johdolla Kiesingerin hallituksessa. Muistaa nimittäin tulee, että vaikka Brandt onkin muodollisesti tärkeässä asemassa, uskoministcrlnä ja varakanslerina, niin tosiasia on sittenkin se, että sosialidemokraatit eivät saaneol "suurko-koomuksesta" yhtään avainasemassa olevan ministerin paikkaa. Ja toinen tosiasia on se, että järjestämällä vapaitten demokraattien kanssa "pienen" kokoomushallituksen, so.-^iali-demokraatit olisivat todella voineet antaa vaikuttavan panoksen Länsi-Sak.san h;.IIin-nassa. Toivottavaa on, e l l e i mr. Brandt kumppaneineen anna käyttää itseään niiden yhteiskuntapiirien liyväksi, joiden pcliitliscssa kiikari.ssa ori uuden Bismarkin tuleminen, mistä torontolaislehtivai*oiltaa. Dmitri Guftkov: .Neuvostohallitus on laatinut kari-i santalouden kehiltämiseh uuden j viisivuotissuunnitelman. Se edel- . lyttää merkittävää tcollisiius- ja I maataloustuotannon kasvua, uusien I maanteiden j a rautateiden raken- {taniista. uusien koulujen ja kor- I keakoulujen avaamista. Kuka tämän kaiken tulee tekemään? . Suunnitelman hyväksyneen Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnon aattona Mpskovassa ilmestyi tilastollinen kokoomateos "Neuvostoliiton -kansantalous vuonna 1965". Tämä 90.0-siVuinen teon antaa vastauksen mainittuun kysymykseen.. Sen mukaan Neuvostoliitossa^ asui V. 1965 joulukuun 31. päivänä .2;] 1.9 miljopnaa ihmistä. Ncuyosloliilon asukkailla on hyvä koulutus, jokaista kymmentä tuhatta asukasta; kohden on 166 korkeakouluissa opiskelevaa. Se on nelinkertainen määrä verrattuna Län.si-Saksaan ja kolminkertainen verrattuna Englantiin, se pn enemmän kuin Ranskassa. Ruotsissa tai Yhdysvalloissa. 2.6 prosenttia kaikista Neuvostoliitori asukkaista oa saanut korkeakoulusivistyksen. Vuonna 1965 Neuvostoliitossa pii maailman suurin määrä tieleenhaijoiltajia — 664 000 ihmistä. On selvää, että näiden hyvän koulutuksen saui:e:den voimien avulla Neuvostoliitto pystyy ratkaisemaan tieteen ja tekniikan kehityksen esiinnostamat vaikeudet. Neuvostoliitto on suurten kaupunkien maa: 192 kaupungissa, asukasluku ylittää .satatuhatta, 30:n kaupungin asukasluku on yli puoli miljoonaa. Nykyisin yli puolet maan väestöstä asuu kaupungeissa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ennen Lokakuun vallarikumousta 82 prosenttia Venäjän imperiumin asukkaista asui maaseudullia ja valtaosa siitä oli lukutaidotPnta. SO^luviin alkuun mennessä Neuvostoliitossa oli päästy täystyöUi- .syyteeu; Sen jälkeen työttömyyttä sosiaalisena ilmiönä ei ole ilmennytä Vupnna 1937 Neuvostoliitossa oli 26,7 miljoonaa työläistä ja .virkailijaa, koko väestömäärä oli silloin 170 miljoonaa. VuPnna 1965 Neuvostoliitossa oli 76-9 miljoonaa työläistä ja virkailijaa. Näitä lukuja verrattaessa käy selväksi, että väestön työllisyyden kasvu ylittää merkittävästi sen lukumäärän kasvun vauhdin. Tässä on paikallaan huomauttaa että virallisten tietojen mukaan tuotannon automatisointi aiheiittaa US-A: ssa 35,000 työpaikian menetyksen viikossa. Vuonna 1959 12 prosenttia USA:h teollisuuteen sijoitetuista pääomista käytettiin tietokoneiden ja automaattien hankintaan. Vuorina 1964 automatisointiin käytettiin 20 prosenttia kaikista investoinneista. Tässä ei tietenkään olisi mitään pahaa, jos ihmiset eivät olisi jputu-rieet siitä kärsimään. Mutta kuten äskettäin julkaistussa 26 tunnetun amerikkalaisen sosiologin ja talousasiantuntijan laatimassa asiakirjassa. "Kolmas vallankumous" sanotaan: "Yhdysvalloista tulee ensimmäinen kapitalistinen maa, jossa lähiaikoina puhkeaa dramaattinen koneiden ja ihmisten välinen taistelu".. Olisi ollut asiallisempaa nimittää tätä työtätekevien taisteluksi kapitalistista tuotantotapaa vastaan, järjestelmää vastaan, jossa ihmisen edut uhrataan yhtymien suurvoitoille. Sosialistisen tuotantojärjestelmän vallitessa tieteellisteknisen edistyksen tärkein ja ainoa päämäärä on työtätekevän ihmisen etu, koko yhteiskunnan etu. Juuri tässä on näiden kahden järjestelmän, kahden elämäntavan välinen ratkaiseva ero. Tästä syystä NL:n viisivuotissuunnitelma on herättänyt tyytyväisyyttä kaikissa yhteiskuntapiireissä. . . . . . . . . . ; . PÄIVÄN PAKINA P A U O N K O MAKSAA Siihen aikaan kun AI Capone oli Chicagon alamaailman kruu. naamaton . kuningas sanottiin "kannattavaksi businekseksi" sitä jos miehen hengiltä ottamisesta sai maksuksi 25 senttiä — kun pa. j nos ei maksanut kyinmentäkään: senttiä, niin "voitoksi" jäi sicvoi-nen summa. ; toisaalta muistetaan Chaplinin kohlalonomainen tolealhus "Sini-paita-" filmissään, että-"tappami-nen ei kannata — pienessä mittakaavassa". Varsinainen "tappohinla" on nykyaikana: saanut niin valtavan -buuria numeroita, että ne rne- : nevat vain yhdestä korva.sta sisään ja toisesta ulos jättämättä aivoihimme selvää kuvaa siitä mistä on todella ky.symys. Täs.sä yhteydessä palaa mieleen Yhdysvaltain presidentti Johnsonin kuukausi toista .sitten antama lausunto, että Vietnamin .sodan hinta on tänä vuonna kaksi, kertaa suurempi, mitä suiuinitelmal ja la.skelmat edellyttivät. Tosia., sia.ssa hiin sanoi, että marraskuu.s. ta lähtien erisi vuoden kesäkiinn 30 päivitän mennessä inenee Vi*et. namin sotaan $10 miljardia enemmän mitä oli tähän verenvuodatukseen alunperin suunniticltu. Mutta 10 niiljardia dollaria on tähtitieteellinen luku. Vasta sitten kun lasketaan, kuinka montiJ sataa sairaalaa,: koulua, urheilustadion!.*!, kirkkoa ja muuta laitos, ta sillä suminalla voitaisiin rakentaa, voidaan helpömniiri_käsit- . tää, mitä Vietnamin sota nyt maksaa »' Siitä huolimatta Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk sanoi jpulun alusviikolla niille, jotka olisivat halunneet sotatoimien lp-pettämistä koko yuodenyaihtecn pyhien ajaksi, että "me emme voi lopettaa vain toista puolta sotaa." Sptatoimicri keskeyttäminen u.scamman viikon ajaksi olisi aiheuttanut .suuria "liiketappioita!' niille kuoleman kauppiaille, joille VJetnariiin sodasta on tullut erit. täin hyvin kannattava liikeafääri. kuinka suuresta liikcafSaristä on kysymys, se häkyy ehkä par. haiten jos i-yhdytnän etsimään vastausta plsikkossa esitettyyn ky- .symyksoen "kuinka paljon mak-saa ihmishenki" — saiiukiuuume Viotnami.s.sa. Canadan laajiriimin leviävän päivälehden, Toronto Daily Sta rin erikoiskirjeenvaihtaja Joseph Kraft osoitti jokin aika sitten \Vashingtonista lähettämässään erikoisartikkelissa, että yhden ai^ noan Vietkpng.sissin tappaminen tulee maksamaari amerikkalaisille veronmaksajille $322,000. / ". . . Rinnan I'ohjois.yietnamin pomriiiluksen kalliin hinnan kans-sa Pentagonin sivlilivirkailijat ovat laskeneet, että tämän maaii (Vhdysvaltain) pitää kuluttaa $322,000 jokaista vihollissptilasta kohti, joka tapetaan Vietnamissa'' selittää edellämainittu kirjeen-vaihtaja. * Me emme tiedä, onko näissä laskelmissa määritelty "vihollis-sotilaaksi" myös kaikki naiset, lapset ja vanhukset, niitii yhdys-valtalaisten toimesta tapetaan Vielnami.ssa .sen käsityskannan mukaan, että.'^vihollisia ovat kaik. ki mitkä liikkuvat^" Jos näin on, silloin tulee yhdcF varsinaisen sotilaan hengen riistämiseksi vieläkin suurempi lasku. • Vaikka me tiedämme jenkki-hyökkääjien menettelytavat — että jokainen kylä, mikä pomniit- _ iamalia tuhptaan. on sen jälkeen tärkeä sptatukikohta; jokainen ih-; misasunto. mikä poltetaan on tär. keä strateginen kohde ja jokainen kyläläinen^ riiikä näissä • pommi, luksissa surmataan, on vaaralli. nen "vietkong-partisaani", niin väitöksen vuoksi voidaan pitää todettuna se, että yhden vietkong-sissin tappaminen maksaa amerik. kalaisille mainitun rahamäärän. ""^ Pieniä ovat tietenkin tällaiset suriimat yhdysvaltalaisten rahois. sa, kutenvovatr silakatkin pieniä suomalai^sSa kotitaloudessa — joulunf'a(J{ana^- mutta paljon: leipää ja ' vaatteita saisi silläkin siirifimalla niille köyhille amerik-kalaisille, jotka USAn hallituksen omien tilastotietojen mulcaan menevät joka ilta nälkäisin vat-söin niikkumaan. Vika on vain tässä: Vietnamin sotaa varten tuotettavista lentokoneista, tykeistä, tankeista ja muista tappovälineistä tulee suur. . pääopiälle monta kertaa suurem^ mat voitpi-osingot, kuin tulee nälkäisten ravitsemisesta ja viluisten vaatettamisesta YhdysvaL loissa. ; Täriiä määrää sen, miksi tarvit- "[^sevia ei auteta kotpna, ja miksi : rahoja haaskataan niin jumalat-toriian paljon tuhansien mailien pää'ssä olevan pienen Vietnamin kansan tappamiseksi. — Känsäkoura. i|l'.|:':::.•,.:'..
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 3, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-01-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670103 |
Description
Title | 1967-01-03-02 |
OCR text | m, I, I ..! ' Sivu 2 Tiistai, tammik. 3 p; — Tuesday, Jan 3, 1967 TT A Tfc A T T O INDEPENDENT LABORORGAN V A r A l J O °^ FINNISH CANADIANS (LIBER-P'» Establtthed Nov. 6. 1917 E L . / O R : W. E K L U N D MANAGER, E. S U M I T E L E P H O N E : O F F I C E AND-EDITORIA*. « 7 4 ^ 2 84 PuttUshed thrice weeldy: Tueadays, ThursdayÄ.toajBatur^ Publishing Co. Limited. 100-1(0 Öm St. WMt, Sudbuxy. Ontario, Caittda. Mailing Addres»: Box 69 Advertislng rates upoö application, translatlon fiee o* c l ^^ Authorlzed as second class mail by the Post Office Depurtment, Ottaw», and fOr payment of pootage In paaH. 1 'CANADIAN CÄNGUÄGE-PRESS CLUB TILAUSHINNAt: Canadassa: 1 vk. »00. 6 kk. 147^ ? S A ^ 1 Vt »10.W^^^^ 8 kk. 2.76 Suomfesaa; 1 vk- IOJDO,^? Bonnin uiisi perämies Länsi-Saksan uusi kansleri, Kurt Georg Kiesinger on saksalaisella periQpohjoisuudella yrittänyt puheillaan haihduttaa niitä epäilyjä, mitä ilmenee eri puolella maailmaa hänen kansleriksi nimittämisestään. Viimeksi — jouluviikonvaihteen aikana ^ hän esitti ve-tcomuksen, että maailman tulisi "uusia luottamuksensa Saksaan ja Saksan kansaan", kuten uutistiedoissa kerrottiin. "Yli kaksikymmentä vuotta meidän kansamme, parlament-timme ja hallituksemme ovat yrittäneet sanoin ja teoin hävittää epäluuloja" kerrottiin hänen sanoneen ja lisänneen siihen "Saksan ongelnian ratkaiseminen vaatii Länsi-Saksan liittolaisten ja naapurien luottamusta:" Kaikesta huolimatta on ilmeistä, että Länsi-Saksan parlamentin ja hallituksen tekojen ja sanojen välillä on vieläkin siksi suuri kuilu, että mr. Kiesingerin vakuutteluihin ja vetoomuksiin suhtaudutaan vissein varauksin kaikikalla maailmassa eikä suinkaan vähiten Länsi-Saksan naapurimaissa. Vastaten syytökseen, että hän oli alusta loppuun asti toiminut natsipuolueen korkea-arvoisena virkailijana, mr. Kie- -sihger sanoi .^Minulla on puhtaat kädet." Mikäli hän tarkoitti tällä lausunnollaan sitä, ettei hän ole omin käsin juutalaisia ja natsien muita uhreja surmannut, niin tämä lausunto voi pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita sitä, että hän ei ole muka ollut yksi johtava natsi.: Vuonna 1940, 36-vUotiaana henkilönä jolloin mies on täysin vastuussa teoistaan, kirjoitti äskettäin National Guardian lehden Berliinissä oleva kirjeenvaihtaja Edith Anderson, Kie-singer aloitti toimintansa Jcachim von Ribbentropin ulkoministeriön radiopropagandaosastolla. Hän ei voinut siellä toimiessaan olla niin "selvästi vaaraton'' henkilö, miksi kris-tiUisdemokraattisen puolueen viikkolehti Christ und Welt hänet nyt leimaa, sillä vuoteen 1943 mennessä hän oli kohonnut mainitun osaston päälliköksi, jonka alaisuudessa toimi 175 eksperttiä — tehtävänä ollen natsien radiopropagandan järjestäminen kautta maailman. Kuuluen jäsenenä ulkoministeriön hallintokuntaan, hänet oli luokiteltu korvaamattomaksi henkilöksi siinä tapauksessa jos onnettomuuden vuoksi on suoritettava evakuointi, tarkoittaen se sitä, että hänen turvapaikkaan saamista pidettiin hallituspiirissä ensiluokkaisen tärkeänä asiana. Sen lisäksi Kiesinger oli ulkoministeriön ja Josef Göbbelsin propagandaministeriön yhteydenpitäjänä, ottaen osaa keskusteluun ohjelmakysymyksistä ministeripor- • vtaassa.-- ^ ,• ' . Kiesinger ei ollut viaton juutalaisvastaisuudenkaan kannalta katsoen. Kun erään tanskalaisen konserttilaulajan piti esiintymän radiossa ja kun tutkimusten perusteella saatiin tietoon, että laulajan suonissa on joku määrä juutalaisverta, Kiesingerin sanotaan henkilökohtaisesti peruuttaneen hänen esiintymisensä. Joulukuun 27 pnä 1943 häelle esitettiin Rans-- kassa "arjalaistuttamisraportli (juutalaisten omaisuuden takavarikoimisesta), jonka perusteella hänen ministeriönsä otti haltuunsa "Radio Cite" radioaseman. Kiesinger palveli uskollisesti Hitlerin ulkoministeriön radiopropagandistina sodan katkeraan loppuun saakka ja on senkin jälkeen kieltäytynyt tunnustamasta Hitlerin aloittaman sodan häviön hintaa. Vaatien vuoden 1937 valtakunnan rajojen palauttamista Kiesinger sanoi kesäkuun 24 pnä 1955, että hän suosittelee Puolaan kuuluvan Sleesian "kotiin palaamista". . Kiesinger on vaatinut ydinaseistusta Länsi-Saksalle väittäen, että^^noastaan vpima_mikuLtaÄ:J^^ ja saa sen suostumaan myönnytyksiin"; "Kysymys on täällä Natosta eikä niistä ihmisistä jotka kuolevat atomisodassa", hän sanoi valtiopäivillä pitämänsä puheen yhteydessä. Vuonna 1958 hän väitti, että Länsi-Saksa "on kuolemansuuressa vaarassa" ja että hän tulee "viimeiseen hengenvetoon" asti tais-t, elemaan niitit vastaan, jotka eivät hyväksy atomiaseita. Tällainen on päällisin puolin katsottuna menneisyys Kiesinge-rillä, joka nyt vakuuttaa, että hänen "kätensä ovat puhtaat". Kysymys ei ole kuitenkaan yksinomaan kansleri Kiesingerin menneisyydestä, vaan niistä yhteisJcumiallisista voimista, joiden puhemiehenä hän toimii. Myöntäen, että Kiesingerin vakuutteluilla on arvoa vissiin rajaan saakka, Canadan suurin päivälehti, Toronto Daily Star kirjoitti jokin aika sitten mm. seuraavaa: "Mitä Euroopassa todella pelätään, ei ole se, että näyttämölle tulee joku toinen pikkumies haramasharjapartoineen, vaan Saksan kansallismielisyyden nousua, mihin Hitler "ketosi . V . . • "'• • "Todellisena vaarana ei ole se, että voi nousta uusi Hitler — vaan toisen Bismarkin tulo r - kunnioitusta kotona nauttiva johtaja joka pyf4rii mobilisoimaan Saksan voimat "menetettyjen alueiden' takaisin saamiseksi jdästä. . .Sellaisella 'kohti-itää" ohjelmalla on syvälle ulottuvat perinteet Saksan historiassa..." - „ Edellämainittu Guardian-lehden kirjeenvaihtaja (Edith. Anderson) esittää saman asian nykyajan realiteettien kannalta seuraavasti: • ". . . Länsi-Saksan nykyhetken peruskysymyksenä ei ole todellisuudessa Kiesinger . . . Vaikka hän on Saksan entiselleen palauttamiseen pyrkivien mielestä luotettava ja toimeensa sopiva mies, Kiesinger ci voi kuitenkaan saavuttaa kansa-joukkojen kannatusta siinä määrin, että hän voisi johtaa Saksan uusiin seikkailuihin. Hänen tehtävänään on johtaa huomio pois paljon uhkaavammasta henkilöstä, Franz-Josef Straussista, entisestä puolustusministeristä. Strauss on Länsi- Saksan voimakkaammaksi mieheksi;sanotun finanssimiehcn Herman Absin ja Krupp-yhtymän suojatti. Hänet heitettiin kolmisen vuotta sitten pois hallituksesta toteen näytetyn UUSIA Viime vuoden; syksy toi, kuten näyttää, uusia virikkeitä idän ja läii nejn välisen kaupan edellytysten hormaalisoinnissa, kaupan jai kehi. tjrksen neuvoston syysk kokouksessa. Genevessä tunnustettiin jo, yhtei. sesti kaupan laajentamisen merki; tys sosialististen jä läntisten maiden välillä. Voitiin myös todeta, että kauppavaihdoh suuruus Euroopan sosialististen ja Lansi-Euröo. pan valtioiden välillä, on kasvanut viime vuosina aivan erityisesti — keskimäärin lähes 10 % :11a. USA:n UUSI ASENNE TähM vaikuttaa myös niiden Amerikan toimenpiteiden toteutta-. minen, joista presidentti L. John-son ilmoitti lokakuun puolessa vä- Iissä. Hänen vuoden- 1965 tammikuun sanomansa jälkeen, jossa hän ensi kertaa puhui Amerikan kaup. papolitiikan parantamisen välitä, mättömyydestä sosialistisiin maihin nähden, on kulunut melkoisesti ai-kaa. Hänen vaatimuksensa lolculta miseen kongressissa suosiluim-muusklausuulien laajenlamiseksi edelleen sosialistisiin maihin tulee todennäköisesti kulumaan vielä monia kuukausia; Näyttää siltä, että USA:lla on kuitenkin tarkoituksensa liittyä niihin länsimaihin jotka jo ovat pyrkineet määrättyyn edistykseen kaupan vapauttamisessa idän kanssa. Tähän mennessä USA lokakuun toiselta y^ikoUa pyyhki pois lisää. eriä luetteloista jotka koskevat kiellettyjä tavaroita amerikkalaisten tuoteiden viennis sä Euroopan sosialislistcn maiden markkinoilla. Tämän lisäksi, kuten tunnettua, hyväksyttiin. myös USA:ssa periaate turvata viralli sesti itäisille maille lyhytaikaisia kauppaluotloja. TSHEKKOSLOVAKIAN KAUPPA Tshekkoslovakian kaupanvaihdor vuotuinen kasyu Lännen kanssa arvioidaan nykyisin molemmin puolin myönteiseksi. Eräiden maiden ennen kaikkea Ison-Britannian ja Saksan liittotasavallan kanssa, mut ta myös Itävallan, Italian, Ranskan i ja Hollannin kanssa on kauppa i melkoisen suuri — 50—160 mii. j Joonaa dollaria vuosittain. Tähän | astinen taso ei kuitenkaan vastaav läheskään mahdollisuuksia. Täniä-ilmenee mm. siitä tosiasiasta, eitä' vaikka Tshekkoslovakian ja Länsi-J Euroopan kaupan suuiiius ön vuo j teen 1960 verraten kohonnut yli kolmanneksella, näiden maiden osuus Tshekkoslovcikiah kokonais, kauppavaihdossa e i ^ l e kasvanut ] vaan jäänyt noin L5 ';; :n tasollv. j Diskriminojmistoimenpiteiden voi. maantuloa edeltänivinä vuosina kä sitti länsimaiden osuus' Tshekk6.s. lovakian ulkomaankaupasta lahei .40 7r:.'- maksut konepajateollisuuden tuotteiden tuonnissa (henkilöautojen osalta ne ovat hoin 25—40^% vieri-tihinhästaj merkitsevät Tshekko-: Slovakian viennille -—jossa konepajateollisuuden tuotteilla on aivan erityiseti;/ suuri ; osuus 'aivan oleellisesti epäedullisia kilpailuehtoja. Lisäksr on myös alkiiperäisen kansallisen tullitariffih alennus Euroopan talousyhteisön jäsenmaille aiheuttanut sen, että tshek-köslpyakialaiset tuotteet ovat EECn markkinoilla joutuneet taka-alalle Länsi-Euroopan vientimaihin ver-rateh. Muutamien jLänsi-Euroöpan nijiiden pyrkimys keSkihäisieen ta-setäsoitukseen juuri kaupassa soi sialististen valtioiden kanssa — hii-den soveltaessa keskinäisessä kau-passa entistä joustavampaa multilateraalista .maksamLsta — ei myös kään koidu Tshekkoslpvakian kau-pan eduksi. MAHDOLLISUUKSIA ON Jos länsimär.^•ähtovat pitää kiinni vakuutteluistaan k^'^än Ohtojen norrnaalisoinhista entistä johdonmukaisemmin idän kanssa,. ku ten niiden valtuuskunnat viimeksi syyskuussa Genevessä kertoivat, on: olemassa monia aloja, joilla ne voi-sivat ja niiden pitäisi tehdä tämä. Myös sosialistiset maat voivat edistää asiaa^ Tshekkoslovakia on esim. valmis toteuttamaan Kennedy- kierroksen neuvotlelujeh aikana annetut vakuuttelut. Tshekkoslovakian kaupan .laajentamiseen länleoh tulevat yaiVTiltainaan: suo luisasli myös ne monet loimenpi-teC't; jotka liittyvät läheisesti siirtymiseen tshekkoslovakian kansan talouden suunnittelun ja /johtami-sen uuteen järjestelmään; Tammikuun i ; päivästä 1967 muuttuvat Tshekkoslovakian taloudelliset edel lytykset yrityksissä aiyan olennaisesti ja tällöin luodaan myös mahdollisuudet yritysten välittömälle yhteydelle ulkomaisiin markkinoi hin, yhtymiseen kansainväliseen yhteistoimintaan tuotannossa, tavaroiden ; meneki.ssä. lutkimukscn alalla jiieiTaloudellisQii iationali soinnin, tehokkuudon, kannattavuuden, yrityshen^icn ja kilpailu ky. vyn tehostettu korostuminen vaikuttaa akliivisuutcen ja kannustaa : tshekkoslovakialai.sia vyri' tyksiä entistä joustavampaan toi-rhintaan ulkomaan markkinoilla, mukaan lukien läntiset markkinat. Tshekkoslovakian taloudellisen kasvun voimistuminen on yhdessä muiden tekijöiden kanssa aiheuttanut Tshekkoslovakian länsimaiden kanssa käyniän kaupan parhaitten mahdollisten edellytysten luomisen. Siihen kuuluu esim. myös. entistä- joustavampi lisehssi-politiikka, jota \ Tshekkoslovakialla on tarkoitus soveltaa vastedes juuri talpudellisisisa suhteissaan länteen. Myös se,, iettä Tshekkoslovakian taloudellisten järjestöjen tähän asti varovainen ja epäaktiivi-nen yrityshenki länsimaisten pit-käaikäisteh luottojen ottamisessa muuttuu, johtaa siihen, että samoin tämä ajan kuluessa vaikut^ taa myönteisesti Tshekkoslovakian taloudellisiin ulkomaan suhteisiin ja sen yhteistoiminnan entistä korkeampien muotojen kehittämiseen. MARCEL BROZIK YK: n kehitysohjelman puitteissa lä hetetään vuosina 196T—1968 yli 6,()00 asiantuntijaa kehitysmaihin. &imanai-kaisesti jaetaan runsaat 8,000 stipendiä kehkysmaiklen q>iske|ijoille jatko-opihtojä varten. kehitysohjelman (UNDP) johto on i(skettäin ollut köol: la ja päättänyt 140,1 miljoonaa dollariin kohoavasta stipendi- ja asian tuntijatofaninnasta seuraavan ksAden vuoden aikana. / Töinen UNDPn avustusmuoto — huonfiattavan laiajat sijoitussuunnitel-r.^ at ei ole nuikahJa tässä summassa, koska asiasta päätetään vasta tammikuussa. Esimerkkeinä tehtävistä, jotka odpt tavat YK: n asianhmtijoita mainittakoon ehiien avustaminen tehdasvalmisteisten tuotteiden viennissä, lääketieteessä tapahtuvaan radioisotooppien Moskova. — Neuvostoliittolaiset avaruusluntijat kastoivat viiklco sitten tiistaina Myrskyjen ineren "Kiiuh satamaksi". Tästä alueesta tulee todennäköisesti ensimmäisen miehitetyn kuualuksen laskeutumispaikka. Neuvostoluton lehdistö vihjaisi samanaikaisesti,, että suuria uutisia on odotettavissa kiiu-laboiatorio Luha 13:sta lähipäivinä. Neuvostoliittolaiset avaruustutkija l arveleva t kaikesia päättäen, e:t-tä Luna 9:n Ja Luna 13:n Kuusta näppäämät valokuvat ovat osoitta-: neet Myrskyjen meren alueen soveliaaksi laskeutumispaikaksi. Pelätty tbmukerrps on osoittautuhiit mitättömäksi luultavasti olemattp-maksikin, sillä Luna 13:n ottamat valokuvat ovat niin tarkkoja, etteivät kohteet ole voineet olla tornien peittämiä. Pitkän '•käsivarreri" avulla tehdyt mekaaniset mittaukset, jotka toimitettiin heti jouluaattona tapahtuneen "pehmeän laskun" jälkeen, tunliivat myös todistavan, että "Kuun sataman" alueen pinta: on jokseenkin luja. ainakin riittävän luja avaruusaluksen laskeutumista varten. • , ; Ensimmäi.stä kertaa kuuhan lä-heieltiin radioakliivisuusmlttari, johon oli liitetty radiolähetin, kertoivat heuvostptiedemiehet. Sen lähettämät tiedot ospittayat Myi-sky-jen merellä olevan hiekkakerrok-seh jokseenkin tiheän. Vulkaaninen ; laavakerros oh myös tiheä, joskin huokoinen. Moskovassa olevat ulkomaiset asiantuntijat sanovat mekaanisten Icpkeiden oleva n erittäin menesty k-seljisiä Neuvostpliitölle. Asiantuntijain mukaan Neuvostoliitto on useita askelia Yhdysvaltoja edellä kilpajuoksussa kohti Kuuta. Luotettavien moskovalaisten lähteiden mukaan neuvostoliittolaiset ovat päättäneet päästä Kuuhun ennen amerikkalaisia. Neuvostoliitto pyrkii juhlimaan vallankumouksen 50-vuotispäiväB lähettämällä miehitetyn avaruusaluksen, kertoivat lähteet. Vietnamilaisui DDRn t^itaissa Berliini. — 300 harjoittelijaa Veit namin demokraattisesta tasavallasta on saapiinut harjoittelemaan Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Ryhmä kuuluu niihin 2,500 henkeen, jotka harjoittelevat DDR; ssätepllisuuslaitoksis Saksan demokraattisen tasavallan Vietnamin apu saa yhä uusia muotoja. Monissa tuotantolaitPksissa tuotan toryhmät ovat lupautuneet ylittämään tuotantosuunnitcJmansa. Näin hankittu ylimääräinen tuotanto lähetetään Yiet^ namiii demokraattiseen tasavaltaan. soveltamisen opettaminen Burmassa sekä sopr/an eläkejärjestelmän luomi-nen Algeriaan. . ,• • Stipendeillä autetaan mm. Kreikait lentohenkilökuhtaa tutkimaan lentoasemien käyttöön, lentoturvallisuuteen ja lefltcNMinettomuuksien selvittelyyn liittyviä kysymyksiä. Avustuksia jaetaan ensi sijassa seuraaviin tarEdituksiin: maatalous saa 25,3 pros., terveydenhoito 16,6, kasvatus 14,3, teollisuus 12,6, ja yleiset työt kuten teiden ja liikenneyhteyksien j » - rantaminen 10,5 prosenttia. Intia saa 4,9 miljoonaa dollaria, Pakistan 2,7; Indonesia 2,5, Nigeria 2,4, Iran 2,0 ja Afganistan 2,0 miljoonaa dollaria. Avustussummat saadaan vapaaehtoista tietä ja-jaetaan"YK:n erityisjärjestöjen kautta, ensi sijassa YK: n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO). YK: n kasvatus , tiede- ja kulttuurijärjestöjen (UNESCO), maailman tervcysjärjestofen (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kaut-ta. • i a * Pariisi. — Ranskan kommtmistisen puolueen pääsihteeri Waldeck Rochet on antan ut radi(rfraastattelun kommunistisen puolueen ja sosialististen ja demokraattisten • vasemmistovoimien Hiton välillä solmitusta st^imukses- Kaikissa niissä vaalipiireissä, joissa ; vasemmistovöimilla on mahdolH-. suus voittaa, kehottavat kommuniti-n c i t puolue ja vasemmistoliitto valitsijoita takaamaan sellaisen vasemmisr: tovoimien ehdokkaan läpimenemisen, jolla on nmahdollisuuksia voittaa, sanoo Rochet L'Humanitessa julkaistussa haastattelussa. Kysymystä kommuni.stien osallistumisesta Mitterrandin hallitukseen vasemmistovoimien mahdollisen vaalivoiton jälkeen ei kosketeltu kommu-r istisen puolueen ja vasemmistovoimien liiton Välisissä neuvotteluissa. Tällä hetkellä ön tärkeintä liittää demokraattiset ja työväenvoimat yhteen yksilöyallan poistamiseksi. Solmittu sopimus vastaa tätä tarkoitusta. Lopuksi Rochet totesi, että kommu-iiisii. sen puolueen ja vasemmistovoimien liiton välisen sopimuksen suuri merkitys on vielä siinä, että vaaleista ji niiden tuloksista huolimatta se määrittelee erittäin myönteisen pohjan yhtcistoimmnalle. ' VIELÄ PALJON RAJOITUKSIA Ei ole epäilystäkään siitä, ettei; vät keskinäiset tiilous-suhtect voisi . kehittyä p.iljon pari-mmin; jos Tshekkoslovakian länti.set kauppii:^' kumppanit kulkisivat jolulpnnuikai se.sli kaupan vapauttariii.si-n tielä siirtyisivät täydelli.seen normalisoin tiin ja poistaisivat muutkin esteet tältä alalta. Länsi-Euroopan maat ryhtyivät vapauttamistdimenpitei. siin sosialistisiin maihin nähden pai jon aikaisemmin kuin USA. joka vasta nyt alkaa luoda idän kaupalle edellytyksiä, jotka Euroopassa ovat jo olemassa. Tällöin on. kuitenkin oteltaya huomioon, että sd: sialististen maiden tuotteiden saat tamisessa Länsi-Euroopan. markki noille on olemassa vielä monia samanlaisia esteitä kuin USA-ssakini Niinpä esim; liian korkeat lulli- .turmeltuneisuussyytök.seh johdosta ja siksi kUn hän käytti ylimielisesti valtuuksia bci. Spiegel-lehden toimittajan van kilaan lähatäiriiscksi. Nyi Strauss nn Kiesingerin raha-^ asiain ministerinä. K a i k k i tämä ja Kiesingerin' hallituksen ohjelmajulistuksen varauksellisuus Dder-Neisse-linjan, tunnustamiseen viittaa siihen, että kansleri Kiesinge-rillä ei ole riittävästi perustaa puhua "yrityksistä epäluulojen poistamiseksi". Oman lukunsa ansaitsisi tässä se osuus, mitä Sa"ksan sosia-lidcmokraatitT vievät- Willy Brandtin johdolla Kiesingerin hallituksessa. Muistaa nimittäin tulee, että vaikka Brandt onkin muodollisesti tärkeässä asemassa, uskoministcrlnä ja varakanslerina, niin tosiasia on sittenkin se, että sosialidemokraatit eivät saaneol "suurko-koomuksesta" yhtään avainasemassa olevan ministerin paikkaa. Ja toinen tosiasia on se, että järjestämällä vapaitten demokraattien kanssa "pienen" kokoomushallituksen, so.-^iali-demokraatit olisivat todella voineet antaa vaikuttavan panoksen Länsi-Sak.san h;.IIin-nassa. Toivottavaa on, e l l e i mr. Brandt kumppaneineen anna käyttää itseään niiden yhteiskuntapiirien liyväksi, joiden pcliitliscssa kiikari.ssa ori uuden Bismarkin tuleminen, mistä torontolaislehtivai*oiltaa. Dmitri Guftkov: .Neuvostohallitus on laatinut kari-i santalouden kehiltämiseh uuden j viisivuotissuunnitelman. Se edel- . lyttää merkittävää tcollisiius- ja I maataloustuotannon kasvua, uusien I maanteiden j a rautateiden raken- {taniista. uusien koulujen ja kor- I keakoulujen avaamista. Kuka tämän kaiken tulee tekemään? . Suunnitelman hyväksyneen Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnon aattona Mpskovassa ilmestyi tilastollinen kokoomateos "Neuvostoliiton -kansantalous vuonna 1965". Tämä 90.0-siVuinen teon antaa vastauksen mainittuun kysymykseen.. Sen mukaan Neuvostoliitossa^ asui V. 1965 joulukuun 31. päivänä .2;] 1.9 miljopnaa ihmistä. Ncuyosloliilon asukkailla on hyvä koulutus, jokaista kymmentä tuhatta asukasta; kohden on 166 korkeakouluissa opiskelevaa. Se on nelinkertainen määrä verrattuna Län.si-Saksaan ja kolminkertainen verrattuna Englantiin, se pn enemmän kuin Ranskassa. Ruotsissa tai Yhdysvalloissa. 2.6 prosenttia kaikista Neuvostoliitori asukkaista oa saanut korkeakoulusivistyksen. Vuonna 1965 Neuvostoliitossa pii maailman suurin määrä tieleenhaijoiltajia — 664 000 ihmistä. On selvää, että näiden hyvän koulutuksen saui:e:den voimien avulla Neuvostoliitto pystyy ratkaisemaan tieteen ja tekniikan kehityksen esiinnostamat vaikeudet. Neuvostoliitto on suurten kaupunkien maa: 192 kaupungissa, asukasluku ylittää .satatuhatta, 30:n kaupungin asukasluku on yli puoli miljoonaa. Nykyisin yli puolet maan väestöstä asuu kaupungeissa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ennen Lokakuun vallarikumousta 82 prosenttia Venäjän imperiumin asukkaista asui maaseudullia ja valtaosa siitä oli lukutaidotPnta. SO^luviin alkuun mennessä Neuvostoliitossa oli päästy täystyöUi- .syyteeu; Sen jälkeen työttömyyttä sosiaalisena ilmiönä ei ole ilmennytä Vupnna 1937 Neuvostoliitossa oli 26,7 miljoonaa työläistä ja .virkailijaa, koko väestömäärä oli silloin 170 miljoonaa. VuPnna 1965 Neuvostoliitossa oli 76-9 miljoonaa työläistä ja virkailijaa. Näitä lukuja verrattaessa käy selväksi, että väestön työllisyyden kasvu ylittää merkittävästi sen lukumäärän kasvun vauhdin. Tässä on paikallaan huomauttaa että virallisten tietojen mukaan tuotannon automatisointi aiheiittaa US-A: ssa 35,000 työpaikian menetyksen viikossa. Vuonna 1959 12 prosenttia USA:h teollisuuteen sijoitetuista pääomista käytettiin tietokoneiden ja automaattien hankintaan. Vuorina 1964 automatisointiin käytettiin 20 prosenttia kaikista investoinneista. Tässä ei tietenkään olisi mitään pahaa, jos ihmiset eivät olisi jputu-rieet siitä kärsimään. Mutta kuten äskettäin julkaistussa 26 tunnetun amerikkalaisen sosiologin ja talousasiantuntijan laatimassa asiakirjassa. "Kolmas vallankumous" sanotaan: "Yhdysvalloista tulee ensimmäinen kapitalistinen maa, jossa lähiaikoina puhkeaa dramaattinen koneiden ja ihmisten välinen taistelu".. Olisi ollut asiallisempaa nimittää tätä työtätekevien taisteluksi kapitalistista tuotantotapaa vastaan, järjestelmää vastaan, jossa ihmisen edut uhrataan yhtymien suurvoitoille. Sosialistisen tuotantojärjestelmän vallitessa tieteellisteknisen edistyksen tärkein ja ainoa päämäärä on työtätekevän ihmisen etu, koko yhteiskunnan etu. Juuri tässä on näiden kahden järjestelmän, kahden elämäntavan välinen ratkaiseva ero. Tästä syystä NL:n viisivuotissuunnitelma on herättänyt tyytyväisyyttä kaikissa yhteiskuntapiireissä. . . . . . . . . . ; . PÄIVÄN PAKINA P A U O N K O MAKSAA Siihen aikaan kun AI Capone oli Chicagon alamaailman kruu. naamaton . kuningas sanottiin "kannattavaksi businekseksi" sitä jos miehen hengiltä ottamisesta sai maksuksi 25 senttiä — kun pa. j nos ei maksanut kyinmentäkään: senttiä, niin "voitoksi" jäi sicvoi-nen summa. ; toisaalta muistetaan Chaplinin kohlalonomainen tolealhus "Sini-paita-" filmissään, että-"tappami-nen ei kannata — pienessä mittakaavassa". Varsinainen "tappohinla" on nykyaikana: saanut niin valtavan -buuria numeroita, että ne rne- : nevat vain yhdestä korva.sta sisään ja toisesta ulos jättämättä aivoihimme selvää kuvaa siitä mistä on todella ky.symys. Täs.sä yhteydessä palaa mieleen Yhdysvaltain presidentti Johnsonin kuukausi toista .sitten antama lausunto, että Vietnamin .sodan hinta on tänä vuonna kaksi, kertaa suurempi, mitä suiuinitelmal ja la.skelmat edellyttivät. Tosia., sia.ssa hiin sanoi, että marraskuu.s. ta lähtien erisi vuoden kesäkiinn 30 päivitän mennessä inenee Vi*et. namin sotaan $10 miljardia enemmän mitä oli tähän verenvuodatukseen alunperin suunniticltu. Mutta 10 niiljardia dollaria on tähtitieteellinen luku. Vasta sitten kun lasketaan, kuinka montiJ sataa sairaalaa,: koulua, urheilustadion!.*!, kirkkoa ja muuta laitos, ta sillä suminalla voitaisiin rakentaa, voidaan helpömniiri_käsit- . tää, mitä Vietnamin sota nyt maksaa »' Siitä huolimatta Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk sanoi jpulun alusviikolla niille, jotka olisivat halunneet sotatoimien lp-pettämistä koko yuodenyaihtecn pyhien ajaksi, että "me emme voi lopettaa vain toista puolta sotaa." Sptatoimicri keskeyttäminen u.scamman viikon ajaksi olisi aiheuttanut .suuria "liiketappioita!' niille kuoleman kauppiaille, joille VJetnariiin sodasta on tullut erit. täin hyvin kannattava liikeafääri. kuinka suuresta liikcafSaristä on kysymys, se häkyy ehkä par. haiten jos i-yhdytnän etsimään vastausta plsikkossa esitettyyn ky- .symyksoen "kuinka paljon mak-saa ihmishenki" — saiiukiuuume Viotnami.s.sa. Canadan laajiriimin leviävän päivälehden, Toronto Daily Sta rin erikoiskirjeenvaihtaja Joseph Kraft osoitti jokin aika sitten \Vashingtonista lähettämässään erikoisartikkelissa, että yhden ai^ noan Vietkpng.sissin tappaminen tulee maksamaari amerikkalaisille veronmaksajille $322,000. / ". . . Rinnan I'ohjois.yietnamin pomriiiluksen kalliin hinnan kans-sa Pentagonin sivlilivirkailijat ovat laskeneet, että tämän maaii (Vhdysvaltain) pitää kuluttaa $322,000 jokaista vihollissptilasta kohti, joka tapetaan Vietnamissa'' selittää edellämainittu kirjeen-vaihtaja. * Me emme tiedä, onko näissä laskelmissa määritelty "vihollis-sotilaaksi" myös kaikki naiset, lapset ja vanhukset, niitii yhdys-valtalaisten toimesta tapetaan Vielnami.ssa .sen käsityskannan mukaan, että.'^vihollisia ovat kaik. ki mitkä liikkuvat^" Jos näin on, silloin tulee yhdcF varsinaisen sotilaan hengen riistämiseksi vieläkin suurempi lasku. • Vaikka me tiedämme jenkki-hyökkääjien menettelytavat — että jokainen kylä, mikä pomniit- _ iamalia tuhptaan. on sen jälkeen tärkeä sptatukikohta; jokainen ih-; misasunto. mikä poltetaan on tär. keä strateginen kohde ja jokainen kyläläinen^ riiikä näissä • pommi, luksissa surmataan, on vaaralli. nen "vietkong-partisaani", niin väitöksen vuoksi voidaan pitää todettuna se, että yhden vietkong-sissin tappaminen maksaa amerik. kalaisille mainitun rahamäärän. ""^ Pieniä ovat tietenkin tällaiset suriimat yhdysvaltalaisten rahois. sa, kutenvovatr silakatkin pieniä suomalai^sSa kotitaloudessa — joulunf'a(J{ana^- mutta paljon: leipää ja ' vaatteita saisi silläkin siirifimalla niille köyhille amerik-kalaisille, jotka USAn hallituksen omien tilastotietojen mulcaan menevät joka ilta nälkäisin vat-söin niikkumaan. Vika on vain tässä: Vietnamin sotaa varten tuotettavista lentokoneista, tykeistä, tankeista ja muista tappovälineistä tulee suur. . pääopiälle monta kertaa suurem^ mat voitpi-osingot, kuin tulee nälkäisten ravitsemisesta ja viluisten vaatettamisesta YhdysvaL loissa. ; Täriiä määrää sen, miksi tarvit- "[^sevia ei auteta kotpna, ja miksi : rahoja haaskataan niin jumalat-toriian paljon tuhansien mailien pää'ssä olevan pienen Vietnamin kansan tappamiseksi. — Känsäkoura. i|l'.|:':::.•,.:'.. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-01-03-02