Vapaus, September 24, 1964

              ^Sivu 2 Torstaina, syysk. 24 p. — Thursday, Scpt. 24, 19C4
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERT Y ) Establlshcd Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund ManaBcr: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-42G5
Bubllshed thrice \veekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbmy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
••; Advertising ralcs upon application, translations free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
' .; and for payment of postage i n cash^/J^
M . n , . . . o u K e CÄN A D IÄN|L A N G U AG E" RR E SS
•; ' ; TILAUSHINNAT
Caiiadassa: ^1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa l vk. $10.00 6 kk. $5.2.')
" : ' " 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Pysyykö kannettu TOsi kaivossa?
Yli 20.vuotta "korvessa, harhaillut" — hallituspukilta pois
suljettu — Ontarion liberaalipuolue valitsi viikko sitten uu­den
johtajan, Andrew Thompsonin, jonka tehtävänä on 1) an­taa
puolueesta uudenlainen kuva, 2) antaa vanhuudenlieik-koutta
potevan puolueen elimistölle elämän eliksiirin, ja ;;)
johtaa liberaalien puoluelapset. pois korvesta hallituksen ras-
_va1feten lihapatojen'ääreen. Nähtäväksi jää, pystyykö mr.
Thompson kumppaneineen tähän, tai tuleeko seuraavastakin,
noin kolmen tai neljän vuoden perästä vedettävästä vaalinuo-lasta
jälleen vesiperä?
.....^Vaikka mr. Thompson on sen kieltänyt, niin hänen Uihim-rHän
kilpailijansa Charles Templetonin kannattajat eivät liene
'Sittenkään kaukana totuudesta syyttäessään, että Thompson
sai viime hetkessä tarvittavan lisätuen kansalliselta liberaali­puolueelta
Ottavvasta — että Thompson on todellisuudessa
.liittohallituksen rahaministeri Walter Gordonin mies.
• vSelvää tietenkin on, että "sataan vuoteen kovin kamp­pailu
johtajapaikasta" jätti jälkensä haavoja, joiden arpeutii-
Jninen vaatii aikansa. Mutta ratkaisevana tekijänä on sittcn-
_^kin mielestämme se, että ''pysyykö kannettu vesi kaivossa",
•niikä harvoin tapahtuu todellisuudessa; Tässä tapauksessa on
totta, että mr. Thompson sai voiton kovasta kilpailusta, missä
.äänet jakaantuivat 722—540 hänen hyväkseen, mutta nähtä­väksi
jää voiko hän voittonsa säilyttää, mikä taas johtuu siitä,,
pystyykö hän johtamaan liberaalit voittoon seuraavissa maa­kuntavaaleissa.
^ M nyt, että mr. Thompson saa kaikkien
-Hberaalien jakamattoman kannatuksen. MahdoHisesti hän.saa
— mikäli tilanne kehittyy hänelle myönteisesti.
.. Mutta niin kauan kuin liberaaleilla ei ole pcrusoleniuk-.
seitaan, mitään uutta tarjottavana, niin kauan kuin se "pelaa
pennin nakkia" vastustaen toryhallitusta pikkujutuissa, ja
myötäillen sitä kaikissa suurpääomaa ja erikoisesti yhdysval­talaista
suurpääomaa koskevissa suurissa kysymyksissä, va­litsijat
eivät näe mitään hyötyä ja etua "hypätä paistinpan­nusta
tuleen, kuten sanotaan. Vanhojen puolueiden samaistu-,
minen ja niiden ohjelmien yhdenmukaistuminen on yksi pää­syy
siihen, miksi työväen poliittisella liikkeellä on objektiivi­sesti
kaikki edistyksen ja voiton mahdollisuudet lähitulevai­suudessa..
Tämä ei tietenkään estä liberaalipuoluetta viemästä
myönteistä roolia maakunnan historian nykyvaiheessakaan,
mutta se vaatii.todella .syvällekäypää ohjelman ja käytännön
uusimista. Lähitulevien viikkojen ja kuukausien aikana näh- .
,dää^i missä määrin Ontarion liberaalipuolueen uusi jyhto edus
taa todella virtausta va.sempaan, kuten on väitetty, ja .sen
vähempi ei nykyoloissa voi.tuottaa hetkellistäkään voittoa.^
20 V. S. välirauhansopimuksesta
Viime lauantaina, syyskuun 19 päivänä, tuli kuluneeksi
20 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton välirauhan teo.sta, jolla
on merkittävä, suorastaan käänteentekevä merkitys Suomen
historiassa. On tietenkin totta, että 20 vuotta on historiallises­ti
vielä lyhyehkö aika laajan perspektiivin arviointiin niin
merkittävästä muutoksesta, kuten Suomen laajimmin leviävii
, työväen, päivälehti, SKDLn äänenkannattaja. Kansan Uuti-
•"Setf lauantaisessa t(jimituskirjoituk.ses.saan .sanoo. Mutta ylitä
totuudenmukaisia on lehden .sanonta, että väliraiiliansfipiniiis
•on merkinnyt valtavan myönteistä.käännettä ei. vain Suonien
sisäpoliittista kehitystä sekä ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä
asemaamme ajatellen, vaan myös talous- ja kulttuuripoliitti-
"sesti.
" ' — On vielä vaikea sanoa,, mihin paikkaan merkityksel­lään
.tuleva historiankirjoitus asettaa tämän kauden siinä
kaiasallisten taitevaihteiden arvoasteikossa, johon mm. autcj-nojpaian
synty, teollistumisen läpimurto, kansalJinen lieiäämi-neji
ja itsenäisyyden saavuttaminen kuuluvat. Sen liedärriine
ku|tenkin, että välirauhan.sopimuksen pohjalta lälilenyt kehi-ty.'
5^ausi on.rinnastettavassa historiamme suurimpiin merkki-vaiheisiin,
sanoo lehti; .
* Nykyään tunnustetaan jo yleisesti välirauhan.s(;pimuk.sen
jälkeisen ulkopolitiikan linja ainoaksi oikeaksi ja mahdolli-.
selasi Suomelle. Nekään oikeistolaiset ainekset, jotka pyrki-vä-
t nykyisen suunnan muuttamiseen, eivät rohkene enää
avibimesti kerskua pyrkimyksillään vaan yrittävät vannoa
ulkopoliittista vilpittömyyttään.
» Selvää tietenkin on, että tämä muutos parempaan ei ole
tullut itsestään. Tosiasia nimittäin on, että Suomen työväen­liike
ja erikoisesti juuri SKDL ja siihen kuuluvat järjestöt
ov^t käyneetkovimman taistelun ja tehneet k(jvimman työn
tämän muutoksen saavuttamiseksi. Ilman muuta voidaan siis^
yhtyä Kansan Uutisiin myös siinä, että Suomelle edulliseksi
osoittautuneen ystävyyspolitiikan py.syttäminen ja kehitlä-mihen
ei ole ilseslään..selvä asia. Sen tiellä on myös muita
esteitä kuin su(n'anainen vihamielisyys.
Totta on sekin, että Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-suhteuta
voidaan ja tuleekin kehittää edelleen, silJä vaikka
esimerkiksi näiden naapurimaiden kanssa käydään nykyään
kauppaa suuressa mitassa, niin vaarana on kuitenkin, että
Suomi, voi menettää hyödyllisen etumatkansa .suurten kapi^^
talistimaidenrylityessä kilpajuoksuun Neuvostoliiton ja mui-
. den.sosiaJististeri maiden kauppatutlavuuden valloittamisek­si.
Kiistatonta onkin, että Neuvostoliitto tulee lähi vuosien c i i -
kana nousemaan etumaiseksi maailmanvallaksi, jonka kai­kinpuolinen
vaikutus samalla kertaa kasvaa ja voimistuu.
Näissä hyvissä naapurisuhteissa on siis vielä ja nimenomaan
Suomen kansan ja valtion etujen kannalta katsoen, edelleen
parantamisen varaa. ,
ESIMERKKI CANADALLE
-Toisaalla on kuitenkin avoimesti tunnustettava, että Suo­men
hyvä esimerkki antaa pdljöh ajattelemisen aihetta meille .
cqhadalaisille yleensä sekä erikoisesti valtiolaivan perämi-
Uuden politiikan merkkipsiivänä:
Pääministeri Hrushtshev tervehti Suomen kansaa
Moskova. — Pääministeri N. S.
Hrushtshev on lähettänyt presi­dentti
Urho Heikkoselle sähkeen,
jossa hän Suomen rauhantahtoisen
ulkkopoliiltisen suuntauksen ZO*
vuotisnicrkkipäivänä esittää par­haimmat
onnen ja menestyksen
toivotukset Suomen kansalle. Pää­ministeri
Ilrushtshevin tervehdys-sähkeessä
todetaan suurella tyy.
tyväisyydcllä, että naapurimai­den
kansat ovat sanoutuneei irti
mciiuccstä ja ovat kuluneiden 20
vuoden aikana saavuttaneet rat­kaisevia
tuloksia Neuvostoliiton
ja Suomen ystävyyden ja yliteis-toiminnan
kehittämisessä. Pää­ministeri
Ilrushtshevin sähke
kuuluu,..scuraavasti:
Kunnioitettu heiia presidenlli:
Näinä päivinä, Jolloin Suomen
kansa viettää maansa historian huo­mattavaa
merkkipäivää — rauhan­tahtoisen
ulkopoliittisen suuntauk-
.son 20vuotispäivää — haluan esit­tää
paihaimnlat toivotukset Suo­men
kukoistukselle.
Suuresti kiinnostuneena luin äs­kettäin
Teidän radiossa pitämänne
puheen syyskuussa 1944, jolloin
Suomi irtaantui sodasta. Tässä pu­heessa
Te viitoititte sen ulkopoliit-lisen
suuntauksen perustan, joka
tunnetaan Paasikiven-Kekkosen lin­jana.
Uuden suuntauksen perusteh-tävaksTTeTisetilte
keskinäisen luot­tamuksen
saavuttamisen ja hyvien
naapuruussuhteiden turvaamisen
maittemme välillä.
Kuten Te silloin huomautitte, to-dollisen
yhteisymmärryksen saavut­taminen
pitkäaikaisen sodan jäl­keen
ci ole helppoa kummallekaan
kan.';aiie. Kan.sojen välisten suhtei­den
historia — tarkoitan Neuvosto-
Hiton ja Suomen suhteiden histo­riaa
^—on pitkä ja monimutkainen
tie. Ja voidaanhan eksyä myös suo-i-
aita, tallatulta tieltä, jos ci seura­ta
oikeaa, kansojen etua vastaavaa
.';uuntaa; Meidän maillamme on luo­tettava
kompassi, se on sopimus ys­tävyydestä,
yhteistyöstä ja keskinäi-
.sestä avunannosta, joka on luonut
sessä oleville poliitikoillemme.
Se, mikä hyvien naapurisuhtei­den
pci-usteella on mahdollista
Suomen hyväksi, olisi tietenkin
myös Canadan hyväksi, koska
Canada ja Neuvostoliitto ovat
myös naapureita. Tässä yhtey-ciessä
onkin ilolla tervehdittävä
tietoja, joiden mukaan on il­meistä,
että canadalaisel liike­miespiirit
tuntevat kiintymystä
kaupankäyntiin sosialististen
inairlen kanssa, ja joiden mu­kaan
Neuvostoliitto lähettää
t ä n ne pian kauppavaltuuskun-lansa
nimenomaan siinä mie­lessä
ja toivossa, että kaupan­käynti
Canadan ja Neuvostolii­ton
välillä pääsisi parempaan
vauhtiin.
Suomen tapausta pidetään
.•ijatlelevien canadalaisten kes­kuudessa,
vakuuttavana osi-r
ne 1- k k i n ä i-a u h a 11 ises ta ri n n a k-kai.
selosta so.siaalisilta järjes­telmistään
erilaisten valtioiden
välillä, todella loistavana esi­merkkinä
siitä, miten keskin
naisten suhteiden pitää raken­tua
suurten ja pienten valtojen
kesken niiden yhteiskuntara­kenteista
välittämättä!
Se luja poliittinen perusta,
jollaiseksi ystävyys-, yhtcislyö-ja
avunantosopimus muodostui,
antoi Neuvostoliitolle ja Suo­melle
mahdollisuuden kaikin
puolin lujittaa ja kehittää
kulttuuri- ja taloussuhteitaan.
Jokaisen rauhaa ja kansojen
välistä yhlei-symmärrystä kan­nattavan
henkilön sydäntä ilah
duttaakin se, että Suomessa ny­kyään
vierailevat neuvostoih­miset
antavat poikk_euksctta
hyviä ja suorastaan sydämelli­siä
lausuntoja siitä ystävällises­tä
kohtelusta, mitä he Suomen
kansan eri kerroksilta saavat.
Suomen kansan suuri enemmis­tö
onkin nykyään tämäruystä-vyyspolitiikan
takana ja tuke^
na, eikii vcjida myöskään kiel­tää
eräiden porvarillisten val-ti(;
miesten vaikutusta, kuten
edellämainitussa Kansan Uuti-set-
lehden toimituskirjoituksen
lopu.ssa sanotaan. Suotta eivät
Suomen ulkomaiset ystävät
kiitä ja arvosta Suomen ulko­politiikan
merkitystä rauhan­omaiselle
rinnakkaiselolle.
Jokainen Suomen kansan ja
valtion todellinen ystävä—-
Vapaus-rlehtemme mukaanlu­kien
— on iloissaan tästä myön­teisestä
kehityksestä viimeksi-kuluneen;
kahdenkymmenen
vuoden aikana.
edellytyksiä vaikeuksien voidami-seile
ja vienyt meidän valtiomme
ystävyyden ja rauhan leveälle tiel­le.
Suuresti tyytyväisinä voidaan
nyt todeta, että mailtemme kan­sat,
ovat sanoutuneei irti .men­neestä
ja ovat kuluneiden 20 vuo­den
aikana, saavuttaneet ratkaise­via
tuloksia Neuvostoliiton ja
Suomen ystävyyden j ja yliteistoi-minnan
kehittämisessä. ^Siellä,,
missä aikoinaan- aseistetut armei­jat
seisoivaat toisiaan vastassa ja
rakennettiin linnoituksia, me ra­kennamme
nyt yhdessä voimalai­toksia
ja puolelta toiselle kulke­vat
ke.skeytymältöniäHä virtana
junat rauhanomaisiue lasleincen.
Jokainen uusi askel ystävällisten
siteiden edelleen lujittamisen
tiellä saa neuvostoihmisten mitä
elävinimäu hyväksymisen. Neu­vostoliiton
ja Suomen väliset suh­teet
ovat hyvänä esimerkkinä yh­teiskuntajärjestelmillään
erilais­ten
valtioiden rauhallisen rinnak-
Teidän ja meidän;
' A L E M M I L L K " A I , l J i : i L K !;
T a p a s i mm e vvliiteli.-ihiläi.scii
Charles Palon ,ja tMisi töikseen niic'.'^
sanoi, "nyt tuli sa.itiia i.TOiJotkii".
Koska hänen kasvonsa aivan kuin
loistivat tyytyväisyyttä, niin aive-limme
miehen tai-koillavan .lolakin
mieluisaa asiaa huoinaiitiikseliaiiii
Siinä hetken aikaa pakistiiaiiniic .sel­visikin,
että hiinkin on nyt ikiinsä.
mutta ei suinkaan vielä oltMiuiks('ir
sa puolesta sirilynyt kiciiutnolikaar-fiin.
N i i l l e licnkiiriilio. j o l k a c i v i it
hemmiii tunne tätä-niiusla, on s y y lä
kertoa, että Charles l'al().. joka tain-
' mikuujsa täyttää 7;') vuoIt;i. un 24
ke.sänä jieräkkäin ollut ijalovarli,jar
na korkeassa tornissa. Niistä K) ke-,
sää .Goj^ama-aluoella \V'elalioy-tor-nissa
ja viimeiset 14 vuotta .fenaf^e-järvun
lähellä olevassa l.ouis toinis-sa.
Kun ajattelee, että tänia loini
on rakcneltu korki-allc l;.illiollo Ja
sen korkeus on tiista k;illiosla pu­tattuna
8.') jalkaa, ja citä askelmat
ovat joka jatan p ä ä s s ä , niin voi
hyvin a r v a t a , e t t ä siin;i t;irviiaan
hyvää päätä ja ri'ipasla (ileiiitisia
kun .sinne k i i p e ä ! .
l l än kertoi työn olli- c n . . I U H . - I C MI
kiintoisen, fniilta s.iinall,! si: v;iati:
tarkkuutta kun iliinisut tahtoivat
olla huoliinalloini.i. ki-siicllcs.iiiiui
tuJta moisissa knlkiessa.in. .Toini-s
ta oli aina jjuhcliii- j.i lailioyliteys
M u r ray n t o r n i i n. j a i«s 111 • t k e k s i k i n.
poistui loinisla. oh s)il;i Ic)it;iva
ilmoitus, mutta ;iurinkoi-;('!l;i ilmalla
siellä oli oltava kaiket jiiiiv.it. .
Tästä työstä 01 annola inii)k;i;ui-laista
eläkettä, niiilla silli I';ilu oh
tyytyväinen pääsl-s.^.iaii .-^iilä lar-keän
työn liiottam;isia ininlcs|.:i j;i
lupasi nauttia oliini.-rslä.iii vaii.iaiia
miehenä. Toivoinmc hiinrlic vielä
monia onneliisi;' viio^^ia, 1...
vm\UA:i: SIIDIMHIYSSA
Edesmenneen Vapauden loimiliik
sen jäsenen Kalervo Kelolan äiti
Milja 'Pistäytyi Vai)aii(lon toiiiiituk-sessa
tiistai-ilt:'päiv;iiiä koitoiiia.ssa
loiniituksollci toi vi-isensii. lliiii o l i
juuri palaniiiil .Siioitiest.i la oli tiiat-kalla
kotiins.i, Joka sijaitsee Tre
panicrissa, IliiHsii ('ohrinhiassa.
l l än sanoi viip-vänsä .Su(ll)iiry-s;!
parisen päivää Ja ;|alkav,iiisa useita
kuukausia kestänytlli niatkaaii.ia tä
nään.
k/iisclon periaatteen soveltamises­ta
käytäntiiön.
Meitä ilahduttaa, että kaikkialla
maailmassa tunnustusta ja kunnioi­tusta
saanut l^aa.sikivcn—Kekkosen
linja nauttii Suomen kansan yhä
suurempaa kannatusta.
Saanen lähettää vilpittömän ter­vehdyksen
sekä onnen ja meneslyk-,
sen toivotukset Suomen kansalle
sen rauhanomaisessa rakennustyös­sä.
Lausun lujan vakaumukseni sii­tä,
että l^euvostoliitön ja Suomen
suhteet tulevat edelleenkin lujittu­maan
ja kehittymään kansojemme
onneksi, rauhan turvaksi.
Syvästi kunnioittaen ' :
N. HRUSHTSHEV-Moskova
Kreml 18. ih l{)(i4.
IMlESiDKNTTI KGKKOSKN
VASTAUS
Vastauksena pääministeri ilrush­tshevin
tervehdykseen on presi­dentti
Kekkonen lähettänyt seu­raavansisältöisen
sähkeen:
Herra ministerineuvoston puheen­johtaja.
I*y'ydän saada kiittää ystävälli-sesiä
kirjeestänne^ jonka olette
osoittanut minulle ja kauttani Sao-nien
kansalle Suomen sodasta ir-roittautumisen
20-vuotispäivän joh-ilosta.
Kaksikyniinentä vuolta on kan­sojen
historiansa suhteellisen lyhyt
ajanjakso. Suomen ja Neuvostolii­ton,
suhteiden kehityk.sessä on kui­tenkin
tässä ajassa tapahtunut sy­vällinen
uudistuminen. Kun sodan
päätytiyä asetimme tavoitteeksi kes-kinäi.
secn luottamukseen .ja molem-ininjniolisocn
kunnioitukseen pm us-tuvan
naapurisovun katkeria taiste­luja
käyneiden kansojen välillä, oli
varmaan monia. Jotka pitävät tätä
epäonnistumana tuamittuna yrityk­senä.
Tänä päivänä maittemme vä­lillä
vallitsevat luottamukselliset
suhteet ja vilka.s rauhanomainen
vuorovaikutus kaikilla elämän aloil­la
ovat kansainvälisessä elämässä jo
niin vakiintunut, että niiden suh­teen
ei millään taholla voi enää
esiintyä epätietoisuutta.
Mikä kaksikymmentä vuolta sit­ten
tuntui oudolta j a epätodelli­selta
on. nyt luonnollista ja ylei­sesti
hyväksyttyä. Ilauhanomaisen
rinnakkainelon ii«riaaltect tunl-nustelaan
nyt ainoaksi kestäväksi
p_criistaksi kansojen välisissä suh­teissa.
Suomen;ja Neuvostoliiton väli­nen
raja, joka kaksikymmentä
vuolla sitten oli rintama ja tais-
Iclukenllä, on tänä päivänä rau­han
raja. Tätä tulosta ci ole saa­vutettu
helposti, niin kuin kir­jeessänne
totealle. Sen hyväksi un
molemmin puolin lehly jatkuvasti
ja määrälicloisesti lyötä. Yhlcisv
voimin ovat kansamme voittaneet
menneisyyden. Tätä rauhan työssä
saavutettua voittoa tahdomme me
suomalaiset kaikin keinoin edel­leen
vaalia ja vahvistaa.
Olen vakuuttunut siitä, että van­kalta
pohjalta,, joka kahden viime
vuosikymmenen aikana on luotu.
Suomen ja Neuvostoliiton hyvät naa­puruussuhteet
tulevat myös tulevai­suudessa
lujittumaan ja kehitty­mään.
Rauhan tielä, jolle 20; vuot­ta
sitten astuimme, emme tule poik­keamaan.
Pyydän saada toivottaa Neuvos­toliiton
kan.';oil!e ja henkilÖKOhlai-sosti
Teille, Herra puheenjohtaja,
parhainta menestystä työssä rauhan
iiyvaksi. .
Syvästi kunnioittaen.
URHO K E K K O N E N.
ÄLKÖÖN USA MÄÄRÄILKÖ
ERI ALUEVESIRAJOJA
iiniinmiiiiiiiiiiiiiipK
Mitä muut sanovat
SUOMEN SANOMALEHDET VÄLIRAUIIANSOl
20-VUOTISPÄlVÄNÄ
lUKSEN
P A I V A N SANOMAT kirjoittaa "velvoittavasta testamentista"
laisena se 20 vuotta sitten solmittua rauhaa pitää: ^
"Välirauhansopimus ei siten ollut vain soJJäii, päättymisen muocM-linen
kirjaaminen, vaan tähän sopimukseen sisältyi perustavaa la^^
olevana kokonaan uuden ulkopoliittisen ase^oitugiisen omaksumiffi|^."
HÄMEEN YHTEISTYÖ pitää päivää "kansallisena merkkipäivänä"
ja toteaa: . . , , ;
"Välirauhansopimus aloitti uuden, valoisanfman aikakauden^8tto-men
kan.san elämässä. Siitä alkanut rauhan ja ystävyyden ulkopolitiikan
kausi Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa,.on vastannut ma$w-me
ja kansamme etuja ja saavuttanut siksi yleisen luottamuksen kansan
keskuudessa. Uusi kansanvaltaisempi kausi maahlme sisäpolitiikassa' toi
tullessaan laajan kansandemokraattisen liikkeen kansanjoukkojen elin-etuja
puolustamaan ja uutta ulkopoliittista suuntausta ja solmittujen val-tiosopimusten
tinkimätöntä noudattamista valvomaan. Suomen oikeisto-piirit
siis hävisivät sodan, mutta Suomen kansa voitti rauhan. Vä^Väii-hansopimuksen
vuosipäivä on todella syystä kansallinen merkkipäivä," ;
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI tunnustaa Neuvostoliiton myön­täneen
Suomelle huomattavia helpotuksia sotakorvauksiin ja antane'än
muutakin taloudellista tukea. Kirjoittaja väheksyy niitä oikeistopiirien
myös sos.dem.-puolueen johdossa — aiheuttamia "säröjä", joita S^:icih
myöntää ystävyyden tiellä yhä olevan: ,
"Ne säröt joita on ollut ja joita ehkä ei vielä ole joka kohdalta pal­kattu,
ovat lopuksikin olleet toissijaisia ja vähemmän oleellisia. Suuntai^s
on oikea ja välttämätön ja sitä on j a t k u v a s t i ' p y r i t t ä v ä kehittämään j a
vahvistamaan. Ensisijaisimpia tehtäviä tässä suhteessa on rehellirie;i
pyrkimys luottamuksen jatkuvaan lisäämiseen." :
M A A K A N S A toteaa maamme aseman ja olojen myönteisen kehityk­sen
viimeisten 20 vuoden aikana ja jatkaa:, ^'"'[^^i.--
"Me olemme voineet itsenäisenä kansana rakentaa rauhassa maa­tamme
j a luoda olosuhteet, jotka sekä aineellisen että henkisen kulffiib-rin
alalla ovat korkeammalla tasolla kuin sotien edellisenä aikana. Tie:
lenkin oloissamme on edelleen kohentamisen ja,>korjaamisen varaa, iTa-mä
tehtävä on kuitenkin omissa käsissämme. Meillähän on tärkein edel­lytys
olojemmme jatkuvalle kehittämiselle: valtiollinen itsenäisyys, Hrati-ha
rajoillamme, hyvät naapurisuhteet ja oikeus hoitaa itse asiamme,"
UUSI SUOMI' alleviivaa tänäkin päivänä vahvasti rauhanehtojen an­karuutta
ja uuden ulkopoliittisen suunnan ottamisen vaikeutta. (Ilmei­sesti
se on kokoomukselle yhäkin vaikeata.)
"Kansakunnan oli ponnistettava kaikki voimansa sen seurauksista
selvitäkseen: siirtoväki oli asutettava, sotakorvausteollisuus Iuo'^ava.
Mutta maallamme oli ehkä vielä vaikeampi ongelma: oli luotava suhteet
itäiseen naapuriimme uudelle pohjalle." .'
H E L S I N G I N SANOMAT on välirauhansopimuksen 20-vuotispäivänM
Ateenan kuningashäitten lumoi.ssa, eikä sano omasta takaa halaistua
sanaa artikkelipalstoillaan muiden lehtien tärkeäksi arvostamasta merk­kipäivästä.
; ,
Moskova. —AVashington etsii sel­västi
aihetta voidakseen uudelleen
kärjistää tilannetta IndoKiinan
;il!ieell;i, kirjoittaa Pravda.. Tähän
tulok.scen lehti päätyy, käsitelles­sään
amerikkalaisten vaatimuksia,,
ettei Vietnamin demokraattinen ta
.s'avalla saisi määrätä, alucvesirajak-scen
kahtatoista mailia. US.\ on uh­kaillut,
"ettei se kunnioita tätä ve­sirajaa.
. . _
Pr:i.v(la liuomautt.ia, / e t t ä monot
v;il;iot ovat itse maäritolleot . i l i i o -
vosiensä laajuuden. U.seilla UKiilla
se on no.ljii, kuusi tai kaksitoista
M i a i l i a . Afuovesilaajuuden • niääiir
telemi;ien kuuluu kullekin valtiolle
itselleen, Monet valtiot., mm. Eng­lanti,
ovat viime aikoina käsilollcot
Ja määritelleet aliieve.^^iensä laa-juuden.
Eikä USAlhi ole ollut niiden suh­teen
mitään huomauttamista. Se
ei kuitenkaan halua antaa tätä oi­keutta
Vietnamin demokraattiselle
tasavallalle. Eikönan USAssa unoh­deta,
millä vuosisadalla elämfne,
kysyy Pravda. Mitähän VVash-i.
Mgtonissa sanottaisiin, jos esim,
Vietnamin demokraattinen tasa-v
i i t a yrittäisi • iiiääritellä USAin
• ;iliievesien rajoja.
USAin yritykset hankkia jonkin­lainen
kansainvälisoikeudellinen
peiu>*a aggressiiviselle politiikaj-l(!
oii Vietnamin (Icmokraatfisla ta-
•;avalt;ia vastaan on juriidiselta kan­nalta
koslämälön ja poliittisessa
nuolessa provokatorinen ja e r i t t ä in
vaarallinen, kirjoittaa Pravda.
KYPROKSESTA UHKAA
TULLA TOINEN KUUBA"
. I.onton. Ky|)ioksen I)i'e^i(lentti
.arkkipiisp;i iM.ikaiios on viikonvaili-loossa
antamassaan haastattelussa
sanomil tavoitteenaan olevan oman
nimensä . piirtäminen historiaan
Kyproksen Ja Kreikan välisen liiton,
Iviiosilvsen, luojana, kertoo Lontoos-
,s;i ilmestyvä saiKnnalohti Sunday
'fiiiies, .
Lehdon loimitusiolitajallo lordi
Thomsonille niyöntämässäaii tiaas
tat1elu,-;sa arkkipiispa sanoi lietä
väii.sä, että länsivallat syyttävät hän­tä
toisen Kuuhan iiuiodoslamisesta
Välinierello..
"Vastasin hänelle, ettei Castro
suinkaan luonut Kiiiihaa,: vaan sen
toki Yhdysvaltain harjoittama poli­tiikka.
Hän kertoi myös, että mikäli YK
iiiidolieenv.ahvistaa Kyproksen riip-piimatlomuiidon
j,T itsemääräämis-oikoiulon,
lullaan saarella toimitta-m.
ian kansanäänestys itsenäi.syydeu
J<i Eno.sikscn kannatuksen selvittä­miseksi.
"Henkilökohtaisesti uskon
Kyproksen kansan olevan Enisok-;
sen Jiiinnalla", jatkoi Makarios. .
MIKSI EI UUNO SAANUT .
FALKANKOUOTUSTA
Suomalainen mies nimeltä Uuno
oli työssä ankaralle miehelle ja ha­lusi
palkanylennystä. Työnjohtaja
sanoi: "Uuno, jos sinä olet sen ar­voinen,
että 'ansaitset palkanylen-nyksen,
niin minä annan sen si­nulle.
Sinä tiedät, että vuodessa on
;56.5 päivää."
".Joo"; sanoi Uuno.
"Katsoppas sinä nukut kahdeksan
tuntia joka piiivä, tämä tekee yh­teensä
122 päivää. Numerot eivät
valehtele Uuno! Kun otat 122 päi­vää
liöö päivästä niin jäljelle jää
243 päivää. Sinulla on myös kahdek­san
tuntia vapaa-aikaa, eikös niin
Uuno?"
".Joo", vastasi Uuno.
"Tämä tekee yhtecn.sä 122 päivää
ja kun otat sen pois 243' päivästä
niin jäljelle jää 121 päivää. Sitten
vuodessa on 52 sunnuntaita, jotka
kuuluvat sinulle. Sinun pitää ottaa
ne myös ipois. koska sinä . et tee
silloin työtä Ja nyt jää enään 69 päi­vää;
Sinä myöskin tiedät, että minä
annan sinulle joka vuosi 14 päivän,
kesäloman."
".Joo", sanoi Uuno.
"Täten jää jäljelle ainoastaan 55
päivää. Sinä et myös ole työ.ssä lau-lantaina
muuta kuin puoli päivää.'
•• .'.Joo", vastasi Uuno.
"Yhteensä tämä tekee 26 päivää-
Kun otat sen pois niin j ä l j e l l e jjää
29 päivää. Uuno eikös .eikös siniillfa
ole joka päivä puolitois.ta tUntia
ruoka-aikaa?" ,' .
."Joo", sanoi Uuno.
"Yhteenlaskettuna se tekee 2p
päivää ja kun otat tämän..pois; niin
jälelle jää yksi päivä. Numerot ei­vät
valehtele. Nyt Uuno, s}nä tiedät,
e t t ä minä ölen antanut sinulle it­senäisyyspäivän
vapaaksi joka vuosi.
Lopuksi minä haluan kysyä sinulta
e t t ä ajatteletko sinä tosissasi tarvit­sevasi
palkanylennyksen?" '
Uuno raaviskeli päätään, vähän
aikaa ja sanoi: "Mitäs helvettiä minä
olen tehnyt koko sen ajan kun -olen
ollut työssä?' — P.M.
Kirjeitten lähettäjät voivat käyt­tää
nimimerkkiä. Heidän tulee
kuitenkin antaa toimitukselle oi­kean
nimensä ja osoitteensa^ Toi-:
saalia toimitus pitää ne ehdoito-ma.
sti omana tietonaan. Kirjeitä
ei palauteta ilman, ellei kirjeen
mukana ole tullut postimerkkiä.'
Nimettömiä kirjeitä ei jalkaiKta..
missääntapauksessa. Rajoitetvn
tilan vuoksi tähän osastoon aiotut
kirjeet eivät saisi olla 250 sanaa
pidempiä. -
PÄIVÄN PAKINA
"PEKKA" SUOSITTELEE VAPAUTTA
Kun lehlemiiie asiamioh(;l Ja
-naiset sokii i n u i i l .v.sliivät lähte­vät
noin v i i k o n killuttua hankki­maan
iiiisi;i tilauksia Vap.uidelle,
heidän lukofiaan on Vap.-ia Sanan
"Kivii)er]m: Pokan" i).vy't;iinäll:ä Ja
ehkä hän(!n tarkoittama tl aan an­tama
tuniHislii.s' l o l i d o s l i i i i i i n o.
"Pekka" niinilläinniyiin. s i tors­taisessa
p a k i i K i s s ; i a n , e t t ä hänen­kin
^ läyt.vy turvautua VaiJa^iileon
aina silloin k u n t i i l o o p u h e s ( ; l l ; i i:
sista a s i o i s t a , i i i i s t i i (M l i ä i u n i oin;i
lehten.sä halua ;inta.i t i o t o j , ! j ; i
uutisia lukijakuiinallooii.
Pyrkimättä l a i n k a ; i n K a l a ; i n i a an
vihamieli.syytliiän Vap:iutta koh­taan
"Kiviperän Pokka" sanoo; et­tä
selailtuaan Vapauden erästä
numeroa "välähti silmiin suuri ot­sikko:
'Neuvostoliitto torjuu Kii­nan
aluevaatimukset' - - niin ute-liaisuuteniinme
heräsi . . ."
Tottapa tietenkin "heräsi" kun
Vapaa Sana.ssa(!i sellaisia mielen­kiintoisia
uutislietoja ole Julkais­tu
eikä ilmeisesti aiotakaan Jul­kaista,
koska "Kiviperän; Pekka"
selittää lehtemme mainittua uu-tistietoa
samaan tyyliin . kuin sie­lunvihollisen
sanotaan selittävän
pyhää kirjaa.
Mitähän: olisi,- jos "Pekka"
näyttäisi hurj.an luonton.sa ja Jul­kaisisi
mainitun Moskovan uutisen
ilman sarvia Ja sorkkia ja antaisi
omien lukijainsa vetää siitä omat
johtopäätöksensä, kuten menetteli
tämä m e i ^ n parjattu ja |)anetel-tu
Vapaiis-lehtemme?
. Muuten siYumenneirsanoen, me
olisimme toivoneet, e t t ä J J i i i d p e^
rän Pekka" i-olisi lukenut myiis
l)rofessori Puntilan kirjoiluksen
Suomen j a Neuvostoliiton välisis­tä
suhteista. Tosiasiassa me suo­sittelisimme
että Va|)aa Sanan
hallinto luetuttaisi "Pekalla" oi­kein
"ällätikun" kanssa mainitun
jirofcs.sorin kirjoituksen.
. Se maiidollisesti saisi "Kivipe­rän
Pekan" hieman harkitsemaan
kirjoitustensa sisältöä,* laatua ja
muotoakin.
Niin uskomattomalta kuin se
tuntuukin, "Kiviperän Pekka"
asettuu mainitussa kirjoitukses­saan
Kiinan johlajain aluevaati­musten
puolestapuhujaksi julista­malla:
" . . . jotta kyllä kiinalai­silla
on paljon suuremmat moraa­liset
oikeudet kaukaisen idän ve­näläisiin
alueisiin kuin mitä ve­näläisillä
on esimerkiksi Suomelta
ryöstämiin.sä alueisiin."
Tällaista on Vapaa Sanan mis­tään
piittaamattomuus!
Muuten näyttää siltä, että Va­paa
Sanan toimitus on saavutta-ma.
ss.i sen oniiellisen aseman,
m i s s ä ' kaikki muut ovat vääräs­sä
tahdissa, se yksinään oikeas­sa"
. .
Niinpä mainitussa kirjoitukses­sa
painetaan lämä poloinen Va­paus
lehtemme samaan kirottuun
kadotukseen Suomen kansan suu>
roM. enemmistön 'kanssa. Joka saa
mitä kuuliufja kuka käskee siitä!
kun ei enää eletä solavouholtelun
ilmapiirissä Ja Julisteta ikuista
ryssänvihaa!
Seurjiavanlaisen tuomion Va­paudelle
ja hyviä naapurisuhteita
kannattavalle Suomen kan.san
suurelle enemmistölle esitti Vapaa
Sana mainitun hengentuotteen
'loppupontena:
"Mutta turhaa kai on odottaa,
että enempää tämän maan kun
Suomenkaan luukuivat venäläisten
ihailijat voisivat saada aivonsa
edes sellaiseen vireeseen, jotta
voisivat käsittää Suomen kärsi­neen
verisen vääryyden ja venä­läisten
tekohurskauden kiinalai­siin
nähden . . ."
Tämä Vapaa Sanan kaksikym-iTiontii
vuotia vatkaama vanha vi-hankylvö.
talvi.sotahenkincn mis­tään
piittaamaton intoilu julkais­tiin
ikäänkuin Suomen välirau­han.
sopimuksen 20-vuotispäivän
meikei.ssä, sillä mainitusta merk­kitapauksesta
tuli kuluneeksi mai­nittu
aikamäärä .syy.skuun 19 pnä.
Kukaan ei kiellä .sitä, etteivätkö
sodat aiheuttaneet Suomen kan­salle
ja valtiolle suuria menetyk­siä.
Juuri niiden tappioiden ja
Incnetysten vuoksi mitä niistä so-.
(lista oli odotettavissa, lukeutui
meidänkin lehtemme Vapaus ko­ko
ajan niihin, jotka toivoivat, et­tä
.sodan asemesta ko. naapuri­maiden
asiat olisivat tulleet jär­jestelyksi
neuvottelupöytien ää­ressä
ja kun sola kumminkin .syt­tyi,
eUä Suomi olisi päässyt siitä
irtaantumaan mahdollisimman no
peasti.
Tämä oli se raja, mikii erotti
silloin Vapauden sodan ja "voi­ton"
hurmassa eläneestä Vapaa
Sanasta. Vapaa Sana riehui ja
riuhtoi miltei mielipuolisesti sil­loin
niiden puolesta ja hyväksi,
jotka eivät halunneet kuulla edes
puhuttavan neuvotteluista, sillä
"yksi suomalainen vastasi ainakin
kymmentä ryssää" jne. loppumat­tomasti.
Ja kun siitä sotavouhot-telusta,
mitä Vapaa Sana oli osal­taan
piskuisin voimin edistämässä
ja yllyttämässä, ei voinut koitua
muuta kuin kuolemaa, hävitystä
ja menetyksiä, niin .se on' muka
joidenkin nifuidcn kuin sotahullu-jen
pölvästien syy! Järki hoi, ä|y
älä jätä!
Luulisi että Vapaa Sana on tyy­tyväinen,
sillä sehän sai propagoi­mansa
sodan ja sen jatkumisen.
Rauhanpuolustajia - ^ S u o m en
kansan j a valtion etujen todellisia
puolustajia — ei silloin toliscslli
kuunneltu puhumattakaan siitä,
että olisi toimittu heidän tbivb-mustensa
mukaisesti. '
Mutfa'pahinta on kuitenkin lä­mä:
Vapaa Sana jatkaa edcllfccn
samaa .tuhon ja perikadon ohjcl-"
maansa ikäänkuin loisia maail-man.
solaa ei olisi ollutkaan |a
ikäänkuin Suomen hallitsijain so­tia
edeltänyttä ja sotien aikaoa
seuraamaa kurjaa politiikkaa pi
olisikaan ikuisesti hyljätty ja ti|o-miilu.,-
Vapaa Sana kieltäytyy l i ^ -
kemäslä totuutta sellaisena kuin
se nykyään on — mistä professcri
Puntilakin vi.ssejä piirejä muis­tutti
ja y r i t t ä ä ylläpitää edelleen
sodanaikaista naapurivihan > tun­nelmaa,
vaikka joutuukin myöntä­mään,
etlä "luukuivat" suomalai­set
yle9nsä| j a heidän ystävänpä
eivät sitä perikadon ohjelmjia
enää hyväksy. '
Viitla'amme toimituskirjoituk-
.seen. ^ Känsäkoura, - > ;