Vapaus, December 18, 1923

              f. seuraavilta Port Arthurin
Meillä on koätekbiset
Tulkaa' Joulana bSjrmSSo meidläil oialceio*'iseltS
virvoitusjuomattauptuta./
JOHN GERASSMOU
Arthur ka^uU^ . Port Arthur,
T E H M l ENSI JOULUSTA
• ENSatJOKKAINEN • ' -
SEEIEMORJAÄJA
PALVELUS ON MEIDÄN MOTTO
Tyylyväisyys tflataan.,KokeiIkBa meitä ja te tu«
lette uudelleen." > ,
*' FRANK ,PUOCO.
218 Wilson Bt Port Arthur, Ont
HIOTTUJA LASITAVAROITA,
Cina, Nahkatavaroita,
silkkisiä laukkuja,
musikaalisia kelloja y» m.
THE CIFT SHOP ' •
oBMBBa«BSB«BaB«miiiiiiiiiiiiiiiiiii! iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,,,; •
CHklS KIRK, jti](^&ivlkaiippiaa ja «Imäla*!.
spexialitti. — Canatlan liallitiduen rauta»
tien virallinen ajaopitSjä.
6 S. Cumberland S i Pt. Arthur
PJione J{. 1785 -
Tarkastakaa akkunamme, v
JALKINEILLE JOULUNA..
Korkeavarösia kenkiä naisille,
tavallinen hinta $6.00 nyt ,$4.25
Kaikellaisia sheapacktia, moccatineja, ropesseja,
filrtScenkiB, slipperseja, pyhäkenkiä, «ilkkaaukkia,'
biibtokenkia miehille ja naisille ja'lapsille.
ALHAISIMMAT I^INNAT.
PORT ARTHUR SHOE & .
REPAIR CO. -
Kenkien korjaus erikoisalamme.
Phone N. 1213 88 S. Cumberland St.
TEHKJtX
JOULUNPYHOPSN VARALTA.
KAIKKI TAVARAT
HUOLELLISESTI
VALIKOITUJA.
Omenia, Appelsiineja,
(Japanees oranges)
PSbhinat (nuts), Kuivatut hedelmät
Vunirypaleet, Joulukalat y. m. /
LINJATILAUKSET' TÄYTETÄÄN HUOLELLA.
WANSON ja KAJANDER.
» G Jl o C E R Y. ^
Phone 505
'216 Algroma St. Pt. Arthur, Ont
«e
' ENSHiUOKAN RÄÄTÄLI '
H I N N A T HALV.ÄT:
SOPIVAISUUS TAATAAN.
281 Bay S i Port Arthur, Önt
ON. TUNNETTU HYVÖSTÄ ja PUHTAISTA ^
. , JUOMilSTA. ' ' '*
. JovluUbutuet toimitetaan buolellisetti. '
Ha^uskaa Joulua ja
Tarmokasta lJutta vuotta
TOIVOTTAA ' .
/International Bottling Works
s .--i-Puhelin-2003 North ^' ' ^
157 Machär.Ave. Port Arthur, Oiit
/ 1
mm
'h Paitoja, aamutaMceja, liieiioja allispukuja, kenkiä, suMdä,
kaulanauhoja, taskukirjoja, nahkaa käsilaukkuja, kauluspusse-ja,
hiaiikaiiiiattajia,- sukkanauhoja, vöitä, nenäliinoja, y. m. .
Lahja slipperseja äidille, isälle, siskolle,, veljelle ja rakastetulle.
ANTAKAA HÄNELLE /
Täydellinen varasto piippuja, si­kareja,
paperosseja ja tupakkaa.
B o ' V ' o " V ' b ' ' ( l ' ' T ' r . o ' V ' ' i » « n • . . •• •'•
• \.C.' W. HANSEN •
65i Cumberland St. S; P t Arthur.
•m
Meidän Mr. S. Nyberg puhuu suomen-, ruotsin-ja tanskankieliä.
Kyi^ikää häntä .
YÖLLÄ ja.PÄIVÄLLÄ
PHONE NORTH 548
, B I L L I E O I K O N EN
183 Procpeet Ave., 54 5< Cumberfand st. Port Arthur.
' ' Eräässä ylimylcselliseBsä aikakaus-lehdiessä
kysyy thuu^' dcuulyisa ita­lialainen
oppinut itseltänsä pybällä
kauhulla: «Tappaako! sosialismi tie­teen?
» Ja valittaen liän vastaa, ett^
se tontuu välttämä/t&mälta.
• Muissakin'Aristokraattisissa aikv
kauslelidissä tujikistelevat straret
herrat kysymyaftä kttolebtaalto, sösia*
lismi tieteen.
Ja' tnySs taide ja.ennen 3caik-kea
taide. näyttää' näistä her­roista
olevan läheisessä vaarassa.
,, - Varsinkin kun taide — vaittajvät
h ^ . — ,on ylimyksellinen ja kaijisa
^ taasen on luonteeltaan raakaa, ala-junroista
ja vähän ^ jos el lain­kaan^
herkkä kauneuden sugges­tiolle.
' Siis kansan voitto — myos-koy-
'hälistöii. diktatuuri — merkitsee
kauneuden palvonnan rappeutumis­ta,
pimeyden valtakuhta alkaa.
' ' 'I^uten t a v a i l l a ratkaistaan kaik>
ki polttavat kysymyfkset sanoilla:
• miksi?.ja siis. j
: (Mutta kommunistinen puolue —
^ioka on k^häliston tulkki — ei
nayta 4>Ievan samaa •mieltfi. Ja siksi
se Vastustaa' mo^a ' hyödyttömiä
lörpöttelyjä ja tuulesta temmattuja
jobtopSätSksiä, mutta paljon juhlal-liäemmln
vastaa tosiasioilla. Eai-kisisa
Italian hudmatlavamlniäsa
jiauj^ungeissa Isyntyy/^oikeitav työS^-
«nteattereita ja eosialististen kun­tien-
liitto varustaa pienemmiUe
kl^iliille nSyttsilaaSiiS. ' . , /
Useilla seuduilla penätetasn tai­teellisen
kulttuurin-yhdistyksiä. Mi-lauon
sdsiaHstinei]^ ryhmä' «Taiteen
Ystävät» on lyhyessä ajassa saa­vuttanut
huomattavan merkityksen.
Mutta vaätustajamme eivät kai
ilmeisestikään tunne sitä innostusta,
jolla 4nilanoIainei(; kansa fkäyr teat­terissa,
Ehkäjjä siksi, että vastusta­jamme
— kunnia heldäijb täiteelli
selle vastaanottavaisuudelleen — pi'
tävät parempana käjrdä operetissa.
Kansa tuntee syvästi J a herkis­ti
kailcki kauneuden ^ihnaukset,
Kalkki nuo ^ koulun ennakkoluulot,
Jotka tekevät taiteea' alhaiseksi ja
luonnottomaksi, <yvat sille vieraita;
siUä on koskematon 'sidu, puhdas
tunneaisti. Kaikki hienon hipnos'
tuneet ilmaukset taiturimaisuudet,
kuulut akrobaitimaisuudet jättävät
sen kylmäksi ja välinpitamättöimäk
si, mutta aito kauneus ja puhdas
runous synnyttävät siinä, herkkiä
elämyksiä. -
Näiden tunteiden aste > ja vilpit­tömyys
näytta^vät ol6Van .köyhälis­tön
sielun tärkeimpiä iluonnetnn-nusmerkkejä
porvarilliseen sieluun
verraten, •
Porvariatolle on .taide toisarvoi­nen
asla kuten kaikki toiminta, jo­ta
ei voida voimakkaasti' ilmaista l i ­roissa
ja centesumoissa '(lue dolla­reissa
ja senteissä). iSe on huvi;
mietenldintoinen elementti; e i ' sen
enmpää. ASanvieto.,
Porvaristo «iis pitää parempana
sitä .taidetta; joka kutkuttaa^ ttiste-ja
mutta halveksii taidetta, joka
tuottaa kärsimystä.' ,
Se ihailee «tilapäisteelmiä»: j a hal­veksii
.^ira&imoja. Se pitää-rivosta,
pinnallisesta ulkomuodollisesta,^'joka
ei vaivaa aivoja eikä järkytä mieltä.
Proletariaatille sitävastoin on
taide mielänylennys-,: kohoutumisvä-linte
ja se on mitä voimallisini^ K^
niin vfljelys\ on epäitsekkään ja in­himillisen
solidarisuuden omimpia
suojapaikkoja^ ^
Tosi taide tuj.kitsee' ikuisia ja uni­versaalisia
arvoja; se on ääni, joka
puhuu,. kaikille sieluilla ja kirkas­taa
ne ilossa ja syventää niitä sa--
russa,
Se on se kansainvälinen kieli, jon
kav välityksellä jokainen kansa ja
yksilö 9Pt>ii ihailemaan ja tunte­maan
toisensa, kaikista rotu- ja
kielieröavaisuuksista huolimatta.^.
Yhteinen, yleinen oUnlsija osoit­taa,
ettei taiteella ole isänmaata.
Juuri siksi, että se edustaa sitä yh­teistä
tosiolevaa, joka on kaikissa
ihmisissä, juuri siksi, että se kuk­kii
ihmi^stetun syvimmillä j a ' puh-taimmilla
juurilla; jota arkipäiväi­nen,
alhainen kilvoittele ei öle vie­lä
turmellut
Aineelliset. edut, vaistot ja taika-'
uskoisUttdet h^oittavat; kauniin pal­velus
kokoaa.
Edelliset ruumiillistuvat itsekkyy­dessä,
egoismissa; jälkimäinen rak­kaudessa.
, ;
Taide oh yhtenäinen voima» väke­vä'
ja etupäässä 'kansainvälinen, ja
on sitä kauniimpi kuta enemmän
utä' inspiroi sosialistiaeuMsi^ elä­mästä.
. - ' ^ '
sevoa
elämän edustaja, porvaristolle se on
afäärimaisuus, hyödyn tavoittelu*
Porvaristo, joka on pannut kai­ken
yläpuolelle oman edun -— teh­den
eiitä epäjumalan — tekee tai-,
teestansa luokkaVälineen'. Sodan ai­kana'taidtekin
sai' auttaa, vihan^ liet­somista
ja sielujen mataloittamista^
D'Annunzio on esimerkkinä.
Eikä siinä kaikki; mutta pori-a-ristö
Vielä ihannoi taide-esityksissä:
.omaa alhaimuuttantsa, omaa egois<;
miattsa. > ' C
Tuntuu kuid se taihtoisi • hyvin
'maatatullatakuulla,'hyvin sommitel-
.luliä-romaanilja puolustaa omia ma-talamieliisyyksiänsä.''
^
Kuten riistäjien tyttäret näyttävät
»tahtovan lepyttää- köyhälistön hal­veksuntaa
heidän -«tuolettiensa» i l ­maisella
näyttelemisdlä.
iMutta kanisa ei välitä Guido da
s Veronasta ja esittää • riistäjille las­kun.
' . • i
Köyhälistö tunitee kuten tunsi
Leo Tolstoi — että «oikea' taide
Tämä riittää. Sellainen on pi­meyden
valtakunta, josta kanluisat
vastustajamme. kauhulla- sepittävät
satuja! - • .
Laskeutukoon' siis /imeidänl^n päal-lefmme
«pimeys»: aukaisemaan niin
kirkkaita valoja!
Demokratia
« . . . Demokratia' mer^tsee ' «kan.
sanvaltaa»;. piutokratJa, mjferkitsep
rikkaidien «rahavaltaa»; ;oklokratiä
(«ochloscraxy») merkitsee «alhai*
sonvaltaa». Kreikkalaisella i^nalia
«ochlos»: rae- merkitsemme ajattele­matonta
joukkoa," luokkatiedonta
ryysyköyhälistöä. . Kun luokkataisr
telu vääntää elämän ratkaistavaa
Työläiskulttuurin määrittelemi­sessä
oh vedetty monenlaisiakin joh­topäätöksiä.
' .
, Totuutta lähemmäs tulevat kai
ne, jotka ^ ajattelevat, että työläis^
kulttuuri on oleva tulos työläistetf
omasi^ kulttunrityöstä,' heidän ai­neellisesta
ja tieteellisestä luomistoi
mestaan. Sen vuoksi pyrkivät nämä
ihmis^ sekä työläistjohtajat että
jotkut älystöön-kuuluvat henkilöt-i-lierättämään
työväestön henkisiä
voimia " kehoittavat', työläisiä
omintakeiseen toimintaan.
Tähän • suuntaan liikkuu uudenai-on
yhteisen avun tietoisuuden^ ilma^
us ja siis kaikkien ihmisrten todelll
nen* hyvä.»
- Ja Tolstoi aittaa meitä Venä­jälle,
ja Venäj^lä-on tarjottavaip
konkreettisia V tosiasioita. Luciano
Mägrini—- joka ei suinkaan ole
meikäläinen kirjoittavSecolqssa:
. «Muutama päivä myöhemmin oli
minulla jälleen täaisuusv todeta'
(Pietarin) kaupungin mainio tai­teellinen
järjestys. Jotkut palatsit
on muutettu mi^eoilcsi. Teatteri on
sälyttänyt entisiBn loistonsa, f ikem-inin
bolshevistisen komenifon aika­na
sen rikkaus on kasvanut ja saa-.
vatianuV elegailsin ja. t^elUsyy-den-
huipun^ \ ' \ >
asiat kieroiksi, kansa', ei, ensin-kainen kansansivistys, samoin myös­kään
ole todellinen yksiMcÖ ja <kän-l • '
saavalta» (demokratia) on petpstai
Kansanvalta marxilaisen näkökan-nan
mukaan minkälaisessa tapauk-:
sessa tahansa \ on vain ryysyköyhäi
listön. ja rahavallan sovitelma. Nyt
ryysyköyhälistö ja pohatat ajavat
kahdenhengenTpOlkupyöräUä; tähde--
polkupyörällä;, ryyfeyköyhälistö te­kee
raskaaa työn takaistuimella, sa,
maila kun rikkaa hallitsevat ohja­ustankoa-,
määräävät polkupyörän
kulkusuunnan ja voittavat itselleen
palkinnon (elämänkilparadalla). Sei
lainen on<yhteiskunnallisen iasa-arvoisuuden
kuva tällä haavaa, sei.
lainen nykyään' kansanvallan ihan.
teemme.» '^^ " ^ . \ "
ILMOITTAKAA
•r. JAPAUDESSA
kin työväenjärjestöjen kulttuuripo^
liittiset pyrkimykset ,
JLopputuloksemme' olisi siis, ettei
työläiskulttuuri-nyt .enää tunne ai-,
noastaan' joitakin sellaisia ihmisia^
jotka yksittoniaan toimivat henkisen
sivistyksen alalla (siis ammattimai­sia
oppineita, t^ilijöita, kir^'aiU-joita),
vaan että sama mies, joka
työpä.iväh —^ rajoitetun v työpäivän
se huomattakoon -tässä edellytyksek­si
— seisoo koneen ääressä, samal-^
la on vapaana aikanaan sivi$tyksel-lisesti
luova. , Tämän ihanteen on
suuri englantilainen 'Cärlyle jo aa­vistanut,
Iran hän sanoo tähän ta­paani:
minä kunnioitaan-ponnistele»
vaa työmiestä; hänen kova, kar­kea
kourtmsa on minulle pyhä...,
vieli-^orkeainmin iiyost w
ka ei työskentele jokapäiväisen, lei^
vän^ete^n, vaan saadakseen elämää
henkistä leipää -.., mutta minDa
mieltäni valtavasti liikuttaa, kP^
huomaan molemmat arvot ylJtey-neifcsi,
kun yksi ja sama tekee,työ-;
tä ruumiin tarpeiden ja samalla ih­misten
korkeimpien päämäärien liy-.
vaksi.
Tuo uusi aika rupeaa jo koitta­maan.
Tahto päästä siihen on ole- •
massa, ja missä tahto on, siinä myoä
•tie -,on ' löydettävissä. Knlttanna
tärkeimpiä ilmiöitä ja ilmaisnkem»- .
jä, on elämisen tyyli, jokapäiväisen
ynipäristön ija asunnon muovaflii
Vielä' muiitamia vuosia takaperm
nähtiin esim. Saksassa, että seDsi-.;
set työläiset, jotka olivat pääsect
hyviin taloudellisun oloiMn, « 0
elämäntavoissaan ja kotinsa jäuf
tämisessä omaksuivat pikkuporraio-ton
tyyHn: heiUä ei ollut naif
omaa tyyliä, vielä puuttui TOI»»
sitä aikaansaamaan. Mutta m
ään nuori työläispolvi alkaa
vailla ympäristöänsä siten, ett» «»•
nä on huomattavissa omitmnen
gen tuulahdus, kun astuu tällaJS*'
työläisen asuntoon. Sellaisessa asu»*
nossa on. mitä vaatlmattomifflBi
keinoin saatu syntymään, ,
neuB joka liittyy täydeUiseen u.
toitusperäu' saavutukseen,
linen hätä osoittautuu tätö>
missä se ei johda täydelUKö
kfl(fcK)n, ' e r i n o n i ^ °
Jfa mestariksi.