1957-02-14-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siv» 2 Torstaina, helmik. 14 p. — Thursday, Feb, 14,1957 \ iiiiiÄiii Telephones:Bas/Office OS- 4-42?*; Editorlal Office OS. 4-4265, Ittnager e. S u l a t EdUor W. Ekltmd. Mailing addre»; B o x d»> Sodlntiy,, Otttario. 'OtEfOx ot FInnixb' C(ui«di«iis. E s - tablitbed Kor. e, 1917, Autttatized Advertislng ratea upon «ppticatioo. T^anslation f ^ «tf eharge. as seeond clajss mail by the Post OfOee DfjJarUnCTJt, Otuwa. Pub- Usbed thrice »eekly: Tuepdays. Thandays and SatortUy» Iqr Vdpati* PoebUshing: Company X i d ^ af, 100-102 Sbn Btr Sudbnty. Önt^ Canada. TQJiVSHINNAT; ^anadsMa: 1 vk. 7ilO 6 Jck. 3,75 3 kk. 2 ^ mdyavalloim: I vk, 840 0 kk. 4 . » Saofficssa: ] vk; &S0 6 kk, 4.75 SYNTYA^- PÄIVIÄ mtilam .MamBanen,. VlOteflcb Ont. täyttää sunnuntaina, belnii kuun 17 päivänä 74 vuotta, Ybäymme sukulaistöi Ja tutta vain oonefitotvotukaitn. V^; i9i7 _ Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta,^ 1957 a ^ . lehmäkauppa ^ l''iUkt^vj[ikolla kerrottiin Suuren Rahan ^lehdissä suurin ot-pääiiiL iiiiien Saiidi Aralbian kuningas Saud ja Yhdysvaltain Bi^j^i4th,ilfeenhbwe'r. olivat tehneet huomattavan ''vaihto- Ijajjpa^*'^- Jämän vaihtokaupan perusteella Yhdysvallat an- ~ taa Jcuningas Saudille tulevan 5 vuoden aikana vuosittain 50 miljoonaa dollaria, eli yhteensä 250 miljoonaa dollaria Saudi ' - ^ a b i k h armeijan aseistamiseksi nykyaikaisilla sotavälineil- JaHTäman sotila^lisen avustuksen vastineeksi Yhdysvaltain iljc^voimat saavat toistaiseksi, 5 vuoden ajan pitää halussaan Saudi Atabiaan rakentaamansa Dhahranin lentotukiasemaa. V' Yhdysvaltain liallitiis vaihtoi siis miljooniin dollariin vuo- ^Ssa nousevan sotilaallisen avustuksen Saudi arabiassa ole-vaan'' lentokone- e l i sotatukiasemaan. Mikäli "lehmäkaupal-tarkoitetaan poliittista vaihtokauppaa, jossa toinen osa-jgjipli tekee myönnytyksiä, toiselle osapuolelle saadakseen vastapalveluksia jollakin toisella alalla, niin silloin voidaan Äyvällä syyllä; todeta, että tässä on mainio esimerkki siitä. '^Z] Va>kka täkäläiset Suuren Rahan lehdet kuvasivat aluksi kuningas Saudin ja presidentti Ei3enhowerin "lehmäkaup-paa" j%ke^sirvoitoksi^ns. Eisenhoyverin opille,.niin kaikki * SierJdi'viittäävat kuitenkin siihen, että tämä kalasaalis on vie-ja perlw&^^»iat<a.' Tosiasiassa on havaittavissa,,että Ylrdysval-taln hallitus sai kuningas Saudilta melko niukasti hetikohtai-s}^ myö|inytyksiä, sillä iirikään arabimaiden, hallitsija ei his- • ,toj:ian, tässä vaiheessa pysy pitkää aikaa 'hallituspukilla se aintautuu isännjaan vihollisten avoimeksi liittolaiseksi. Washlngt6hista ja varsinkin arabimaista tulleet uutistie- «lotyilttaäyatsiihen, että k.o. sopimuksen yhteydessä annettu . lausunto ei ole kirjoitettu aivan Washingtonin sanelun mu- ^S^ikrr. Ktiningas Saudin -vaatimuksesta Washingtonin julistuksessa el arabimaita jaeta "vuohipukeiksl ja lampaiksi", kii- ]^p1|»nsunalden Suuren Rahan lehdet ovat menetelleet. Siinä . i i leimata sen paremmin Egyptiä kuin Syyriaakaan "lainsuojattomaksi", vaan «nnetaan ymmärtää, kuten arabikansat vaativat; «ttä arabimaat muodostavat yhteisen kokonaisuu- ,d,en. Lupautuessaan vastaanottamaan Yhdysvaltain sotilaallista avustusta, 'kuningas Saud 'korosti nimenomaan^ että näitä aseita käytetään yaln puolustustarkoituksessa — eikä siis E i - i senhotvcrin opin totei*ttamJieksi. . ^ ' f ' f W r s i n k i n arabimaissa ori kiinnitetty \Vashingtonin julkilausumassa huqmiota siihen kohtaan missä sanotaan Saudi "j(^i|ibian.javYhdysvaltäi^^bpineen, että mikä tahansa teko ]^abii^aiden poliittista itsenäisyyttä tai alueellista koskemat- ' iomuuitta vastaan sekä miltä suunnalta tahansa tullut sekaan- ' 'tilMnlnen tämän alucjen sisäisiin asioihin, katsotaan'väärahtä- ' vaii rauhaa ja tämän alueen, vakautumista. Kuten huomataan, tässä puhutaan "mistä tahansa" ehkä iuleväri hyökkäylcsen vaarasta ja sen torjumisesta. Toisin sa-iio; pn, kuningas Saudi kieltäytyi nielemästä "kommunismivas- 'talstaf syöttiä nimenomaanjsen vuoksi kun arabimaat katsovat, ettei niitä uhkaa mikään vaara" sen paremmin Neuvostoliitosta, kuin muistakaan sosialistisen maailmanosan maista. .Toisaalta huomataan, että "Eisenhowerin opista" huolimatta, [Wa9hingtonissa nyt allekirjoitetussa julkilausumassa ei pu-liutä mitään Vkommunismivaarasta", vaan "hyökkäysvaaras- Ja" yleensä, tulkoon se miltä suunnalta tahansa! kaiken tämän johdosta on visseissä taantumuspiireissä jo esitetty sutu-ta tyytymättömyyttä kuningas Saudin j a presidentti Eisenhowerin allekirjoittamasta sopimuksesta ja sitä 'Selvil^tävästä julkilausumasta. Niin suuri on ilmeisesti "epäilijäin" joukko, että Washing- .tonissa katsottiin tarpeelliseksi julkaista "selitys", missä ko- #'i;QStettiin, että; Saudi arabian aseistaminen nykytilanteessa ,^„,^ustaa-tosin Yhdysvaltain kannalta riskin ottamista,* mutta estämän riskin otto on "pieni k^ verrataan uhkapelissä ole- 'f;vaan panokseen". v«<' ».'Tämän selityksen mukaan Washingtonin tarkoitus on "kultivoida" kuningas Saudista länsimaille myötämielisen po-litiikoti ilman, että 'hän esiintyisi avoimesti "l^nsimiehenä". ' Washingtonin strategistit myöntävät, että arabimiljoonien he-aA^. ränneenkai»allistunnon takia tässä on vaikea pulma. -Mutta äniiXMysvaltain hallitus luottaa rajattomasti dollariin, siliä dollarin me uskomme on tullut "valtojen" epäviralliseksi mutta .todelliseksi uskoksi. Tässä yhteydessä Washingtonin 5trategistit laskelmoivat, että "ottaessaan"vastaan Yhdysval- . Jtain aseita',''kuningas Saudi tulee jossakin, määrin riippuvaksi tästä maasta (Yhdysvalloista) . . (Washingtonin uutistieto liellmik. 10 pnä). %' Tällainen on pääpiirteessään Kuningas Saudin ja presi- Jflenttl Eiserihowerin sopimus ja siihen yhtyvä laskelmointi. Koska ihiiineö ön "liian vanha ja mitä seikkoja tähän liittyy ? Kili. Jack FliilUt» levnaspuhe: Hoslfova, -l Suomen ^uurläl^^lyf tössä jäiieÄetyHlä Idunaillä (pit Suomen pääministeri Fagerbolir seuraavan puheen: Herra Pääministeri;' Hyvät Her rat. Minulle tuettaa suurta tyydytysti saada, nähdä Teidät tänään vierai nani täällä Suomen suurlähetystös sä. Vuoroin vieraissa- käydään, sa notaan meillä Suomessa, ja tästi hyvästä periaatteesta pidämme ko vasti. Olen kiitollinen siitä, etti! nauttiessani täällä Neuvx>stoliitoi päänUnisterin Ja hallituksen erino maista vieraanvaraisuutta on o h j e l maan saatu sijoitetuksi sellainen ti laisuus, mihin mtnä voin vuorostani toivottaa Teidät tervetulleiksi. Sanoin eilen Teille, Herra Päämi nist^rl, toivovani että hyvän naapii ruäden merkeissä tähän saakka ta pahtuneet vieraskäyonit maitteni me välillä, jotka ovat osoittautunee-niin miellyttäviksi j a n i i n merkittä viksi^ Jatkuisivat mySs vastaisuudes sa. • Minulla on konnia esittää Suomen hallithksen ahnessä Teille, Berra Pääministeri, ja TeiUe, Uerr;^ Korkeimman Neuvpston Puhemlebistän Jäsen, Hroshts-iiev, kutsun saapua' vierailulle Inoksemuie Suomeen. Toivomme vllpl^tomsEstl, k a i ^ i hallituskol-leeganl j s minä, että tahtoisitte ottaa tämSn kutsun vastaan Ja : r saäpnisiite Suomeen : Jo tämän vuoden beväiillä. Tahtoisimme näyttää "^'eille mitä Suomi tekee Ja kuinka Suomi elää Ja siten myätävaikuttaa siihen, että ym< • märtälslmme Ja tuntisimme t o i - " nen toistamme entistäkää parem- Jhln. ^ > Tässä samassa: huoneessa '• toimi isäntänä vastaavanlaisessa tilaisuu dessa kohta puolitoista vuotta sit ten suuri suomalainen, presidentti Paasikivi, jonka kuolema tempas :viime joulukuussa joukostamme,^ Muistamme kiitollisin mielin miten kaun'lstl Neuvostgliitto 'kunnioittli häfaen muistoaan Ja erityisesti muistamme herrojen Tjrasovin, Lats'.ksen Ja' Ignatovin tulon- häneq hautajaisiinpa. Hänen suuren elämäntyönsä tärkein saavutus oli epäilemättä kaikki lie, minkä hän Suomea hyväksi teki saadakseen aikaan hyvät, lär heiset Ja luottavaiset suhteet Suomen ja Neuvostoliiton ^välille. Hän oli siinä suhteessa merkittä vä -uranuurtaja j a olemme hänellr syväss^ kiitollisuudenvelassa. Hä nen seuraajansa Tasavallan Presi dentti kekkonen ja me muut olem me ^ ottaneet jatkaaksemme : hänen työtään ja pitämään puolestamme huolta siitä, että maittemme väliset suhteet olisivat kaikin kohdin sei laiset jollaisina hän tahtoi ne näh dä. Mutta tätä emme tee ylisino maan uskollisuudesta hänen aat teilleen —• teemnjer sen siksi, että meitä elähdyttää syvä ja varma va kaumus siltä, että näin tehden vaa limme Suomen kansallisia perus etuja ja toimimme maamme hy vaksi. Suomi tahtoo ylläpitää ystävällisiä suhle'ta suurvaltanaapuriin- .sa j a harjoittaa Suomen kansallisia etuja edistävää kanssakäymistä Neuvostoliiton kanssa. Pyydän saada esittää Teille maittemme välisten • suhteitten ^ maljan j a juoda Neuvostoliiton J a ' sen johtajien onneksi Ja menestykseksi. Caitadassa on noin 9004)00 6S-vuOlla taTiiänYtiä ittsuatä ^ ja siirioiaicryhmissa bn inihteelliseyii xaan kuuluvia sm v n o l ^ suuri o n heistä <m kasvanut nmn-lUa ja tullut Canadaan aikuisina. Kysymys vanhempien ihmis- .en toimeeniulosla Ja ednisia on siis sangen iäskeäcanadalaisiUe /leensa ja erikoisesti siiriolaisryhmille, on sitäkin poOifa- /ampikim esiin, autommnnin takia haluiaap l^qhönyiA^ "nuo- •empaaMa .';nSip^p?a'C»y5wimaäI ^4J»-SPT*ttolM* JJS^läiset >vat cellä ^oidakscnnme auttaa yleiseni miel^^Meen miiokkaamista vanhem nalle yaelle eduUiseksL julkaisemme oheelliscoi kirjoituksen |a mai viikDlla ri^lben tulevan Jatkon. Suosittelemme tämän ar-ikkelin'tutkiskelua ja inielipUeiden Vaihtoa sUtä niin nuorOTx-, nille kuin vanhemmillekitt lukijoillemme M i l l o i n on ihminen vanha? Mitäj 7— ~ vastuuvelvoliisuuksia on yhteiskun- tiaat voivat suorittaa hyvän päivä-nalla vanhuksia ja vanhempia kan-! työn nuorempien miesten rinnalla. Radcas tjddstö liikkeeUä Lontoosta tiistaina tulleessa eräässä Reuterin uutistiedos- |sa kerrotaan, että NATO:n amerjkkäiainen ylipäällikkö Euroopassa! .3cenraalt';Lauris Norstad o n siellä lukenut l a k i a la ifvankelitiÄ&ik/Britannian toryhallitukselle, jolla on ilmeises- |li pätevis^^taläyssyiustä sellaisia kerettiläisajatuksia, että so-lamenqja ;on'pienennettävä, jos mielitään Britannia^ talous * 5)elastaa. t Mainitun uutistiedon mukaan Lontoossa 0*11 tästä asiasta • ipiihunut raskas tykistö. Britannian puolesta esiintyi nykyi- ]nen pääministeri Macmillan joka korosti, että Britanniannar- ^kojituksena on "taloudellisten realiteettien" sanelun mukaan ^tehdä muutoksia asevoimissaan — joskin on myös tarkoitus 4ehostaa pienennettävien asevoimien tulitus\toimaa, t NATO-päällikkö Norstad'puolestaan korosti, että "peri- %3^äto (c^ puolustusohjelma .^ijaariteUään yksinomaan talousperusteella." EddUeen tämän < amerikkalaisen kenraalin kerrotaan sanoneen, että NATO:n ''«^voimat "ovat muutenkin niin pienet, että niiden pienentämis- 'lia-dnme uskalla toteuttaa." V ' '^Toisin sanoen*NATÖ-päällikkö sanoo, että hiiteen Britannian ^oiidelliset realiteetit siUoin kuin amerikkalaiset ken- >|aaUt:\tai;vitsevat brittiläisiä sotajoukkoja.'' Nyt tarvitaan A l ^ t ^ i ^ ^ Voin asemesta sanoi hän'asiallisesti puhuen iraikka Icayttikin'toisenlaista puhepartta. taloudellisista realiteeteista ja seUtti, että "meidän (Britannian) palvelut toisille liittolaisille ovat riippuvaisia yhtä paljon meidän taloutemme voimasta ja kestävyydestä kuin mistä muusta tahansa." Raskas tykistö on siis "puhunut". Selvää myös on,- että Bri^ tanniaa tullaan painostamaan väellä ja voimalla nykyisten so* tamenojensa * ylläpitämiseksi. Mutta taloudelliset realiteetit ovat kuitenkin sellaisia voimatekijöitä, ettei niitä voida rankaisematta jättää huomioonottamatta pitempää aikaa. Siksi olenune taipuvaisia uskomaan, että Britannian toryhallitus yrittää kaikin mahdollisin keinoin — joko sovinnossa Wa-shingtonin kanssa tai siitä huolimatta -r~ päästä aseyoimiensa osittaiseen pienentämiseen. Ta- Ioussy>'t ovat Britanniassa nyt sitäkin vaikuttavammat k im muistetaan, että parlamentin vaalit ovat "nurkaa takana" t i lanteessa, missä torypuolue tarvitsee vaalilupausten lisäksi myös tekoja, jotka tyydyttävät brittiläisiä. salaisia kohtaan? Nämä eivät ole uusia kjjsymyk- {iä — mutta ne antavat' kuitenkin ajattelemisen aihetta hallitukselle, teollisuuslaitoksille ja työväenliik-ceelle. Meidän sukupolvemme aikana :n tapahtunut syvällinen muutos. Yhä useammat ihmiset saat^uttavat lyt 70-vuoden iän ja elävät sitäkin yanhemmiksi. ; : - ^^Kristinuskon alkukaudella ^ oli limjsten keskinkertainen ikä roo- .nalafSten keskuudessa : 23 vuotta, nutta vuoteen 1850 mennessä oH hmisten odotettavissa oleva ikä Y h - iysvalloissa noussut 40 vuoteen" se- .ittää Perhe- j a vanhuudenhuollon johtaja R. B . Carey. ' T o i s i n sanoen ähes 2,000 vuoden aikana, ihmisten odotettavissa ollut ikä kohosi JinoastaaUylT vuodella. "Vuosien 1850^1900 välillä i h - nci'sikä piteni kymmenellä vuodella, sostaen odotettavissa olevan iän 50 /uoteen. ; "Nyt, ainoastaan 50 vuoden- \ku. .uttua, Canadassa syntyneiden- lasten odotettavissa oleva keskinkertainen elinikä on 68 vuotta? Toisin sanoen, me olemme lisänneet ihmis-än mittaa vuodesta 1900 alkaen yhtä pajlon kuin se lisääntyi 1;B30 /uoden aikana : kristinuskon ,-alku-lälvistä lukien." ' , •Tämän suuren edistyksen perustana on lukuisia seikkoja, v H ; Lääketiede on edistynyt suuresti varsinkin vanhempien ihmisten tautien hoidossa. Laajemmalla so Maalisella alalla, lääketiede on;ipa- "antanut ihmisten terveyttä yleen- .ä. . Perustavampaa laatua on se,,,<)|(|ä ;eollisuuden laajentuminen on antanut huomattavan parannuksen elintasoon j a työolosuhteisiin — johtuen se suurelta osalta ammattiyhdistysliikkeen jatkuvasta ^ taistelus ta. Myös sosiaalinen turvallisuus on parantunut lainlaadinnankaptta;.: Kuvaan liittyy vielä kaksi-muuta ieikkaui: jotka vaikuttavat työtäte-iceviin. ^ Yhdellä puolen tytöt ja pojat jvat kauemman koulussa ja mene-irät työmarkkinoille myöhemmin kuin heidän vanhempansa j a isovanhempansa. Toisella puolen,, yksityiset eläke- Järjestelmät teollisuudessa (joista toiset määräävät pakollinen eläkkeelle jäämisen vissin iän saavutet- :ua) ja vanhuudeneräkettä koskeva ainsäädäntö - T - niin puutteellista -cuin se onkin — on tehnyt mahdol .iseksi sen, että monet työläiset voivat jäädä eläkkeelle vissin iän saa- /utettuaan; he jäävät eläkkeelle ien sijaan, että kuolisivat valjaissa. Tämä on aiheuttanut työvoimam-ne supistumisen niiden kohdalta, loiden tuottavaisuus auttaisi kaik-cia. Monet työnantajat, jotka ovat e-lemmän kiintyneitä voittoihinsa ;uin ihmisiin, haluavat-saada mah loUisimman voimakkaita ja nopeina työläisiä j a katsovat, että työläi- :et ovat 40-vuotiaina liian vanhtfja yöhön otettavaksi. Ja työläinen, joka 40-^0 vuotiaana menettää ;yömaansa, on usein kauheassa pul-natilanteessa. • Tämä seikka on tärkeä koko yh-iyskunnalle ja erikoisesti k.o. ikä' uokan työläisille; heille olisi vaattava tuottavaa ja hyödyllistä tjfö-ä. Sen lisäksi käsitetään lisäänty- .'ässä määrässä, että on moraalisel-a kannalta väärui erottaa työläi-aen työstään sillä perusteella kun :iän täyttää vissin ikävuoden. ^ Talouspulan vuosina JiiS5.vubtta täyttänyt mies. j o l l a oli .hyvä työ. antoi paikan työttömälle tai osa ai-kat> dttö.mälle kun'hän jäi eläkkeel- Tämä selittää sen, miksi monet työläiset kannattavat nytkin pakollista eläkkeelle jäämistä vissiö iän täytettyä. Mutta me emme elä nyt talouspulan kourissa, e i ^ l i i o i n ; voida hyväksyä "pulakauden ajatuskaiitaa keskusteltaessa vanhempien " työläisten oikeuksien puolustamisesta. On tarpeellista tehdä selvä ero vanhempien työläisten j a työlais-vanhusten suhteen. Vanhempibi työläisiin lukjeutuvat 4 5 - ^ v u oh tiaat työläiset. Vanhentuneiksi työ- Iäisiksi voidaan yleispiirtein luokitella ne työläiset, jotka ovat saavuttaneet yleisesti hyväkfytyn eläkeiän -r- 65 vuotta miesten j a 60 vuotta naisten kohdalla. Mutta kysymys vanhuudesta'^ on suhteellinen. Jotkut miehet ovat liian vanhoja työskentelemään ^5Ds vuotiaina jotavastoin toiset 65-vuo Järjestynyt työväki vaatii, että työläisille on taattava riittävä eläke siten, että he saavat säädyllisen elämän vaatimat elinmahdollisuudet. Sitten, jos, työläinen haluaa* jäädä 65-vuotiaanäieläkkeeller(tat,60-vuo-tiaana naisten kohdalta), hän voi o-man mielei^sä mukaan jäädä ,eläk-keeUe tai' jatkaa työtään. 'Jos hän tulee terveydellisesti huonoon kuntoon, silloin työläisen pitäisi saada milloin tahansa sellaisen eläketurvan, että hän voi elää säädyllisestif .4uiomoinnin, mikä lupaa yltäkylläisyyttä, täytyy antaa panoksensa sosiaalisen turvallisuuden, mukaan lukien vanhuuden eläkkeen huomattavaa parantamista varten. Jokaisella työläisellä pitäisi olla oikeus itse' päättää; jääkö hän vissin Iän saavutettuaan eläkkeelle, vai latvaako hän työtään. Miten voim ihe^ puhua ^yapas^^^elämäntavas-tamme" kuntine 'inlivaltaiSföti e» rotamme työläisen työstään silloin kuin hän, saavuttaa ^vissin iän, fauo- Umatta: lainkaan hänen terveydes tään j a tuotantokuönostaan? Täinäon!Neuvostoliiton eläkej^- jestelmän. -yksi vankka l>ertista. Neuvostoliitossa, kuten muissakin sosialistisissa maissa /qu^ jpkaisella naisella' j a miehellä ehdotipn: oikeus työhön.. Siksi, jos, vanhempi työläinen itse sitä.haluaa, j a jos hän on siiheUj kykenevä, hän v o i pitää työpaikkansa j a nostaa palkkansa l i säksi myös eläkemaksim. Tasaluvuin kuusi prosenttia Ga-nadan väestöstä, noin 900,000 ihmistä, on 65 vuotta täyttäneitä ja.sitä vanhempia. Ainakin 100,000 heistä on siinä kunnossa, että voivat jatkaa työskentelyään. Vaikka me emme haluakaan vastustaa sopivien siirtolaisten tuontia Canadaan, niin me emme voi k u i tenkaan sivuuttaa sitä suurta työ-voi^ iareservlä vanhempien työläis ten keskuudessa, joka haluaa päästä tuottavaan työhön. Eräs suuri tehdasyhtiö suoritti KixM&nd-Jiake eU SO-lnrolJa suurtaY^atteiden jiÄdo?!^ mntiä ChaiM noui^ii^iitta. Se, oli vilkas; aktiivinen katvoääeäkUs talouskriisin runtele-vät' JDiSö»iI>akkje W työ^ Jolal;^f^\if^c^<intvi'sa.toia miehiä }aMöc0<MMiaa'; ;edustane toiveissa päästai-tfiihtn^^'Joku «lAellinen pää-sädif^ tölHiBl-,/ eräSp~kaiTO^htiai'.pSlvelaun, ko*ff, hän oli nuori, voimakas. peraSnan^- maton j a hyyä jalkapalloilussa. OlinSne/^eri työaloilla eri kaivoksissa: ^hänoU' kaivosmlehenä ja minä mekanikpn «ppilaana;-bän oli Wright Hargreävetteaivoksella ja minä Lake Shore-kaivoksellai Mutta m e molemmat > söimme . Workers-ruokälassa Kirkland-kadun varrella. Ja syödessä me keskustelimme kaiken maail-- man asioista, mutta etupäässä politiikasta. Jos-muistan oikein, caiarlle c l i : C - e P : n Klrkland Laken klubin johto^ kunnassa/' Hän oli perinyt innostuksensa politiikkaan Ja ammättiyhdis- -insimmäinen-angloisaksi. joka land Lakgbä'Joutui :<^^ soinnin kohteeksi SO-iuvun sien aikana.^ ; ^ t ä 1 ^ USsi^ mlsensa ' j o b d o^iC^feiäs Jhncä ib: rganlsäa-' ^ » ^ 1 . !^ liSi.' i i i t^-i. i i i i kaan r^hnyli^v ' m n : kirjol^fcl ot«akHäi|ksi^bäni fr? »n vastaan; [uUoj^in' Iraieimr^lui sed'heUtosivat Wötätim kohtaan ja vihamielisyyttä yijj kohtaan. ' ' Ystäviensä ; avustamana vuokrasi ' kaivoskylän - suurintBiil teatterin' koikousta varten,; m i s s ^ sntol joitakin vuosia : sitten - tutkimuksenJ 130 vanhemman työläisensä suh-jtysllikkees^/j; sillä hänea isänsä o l i teen j a totesi^ että he k a i k i n — yhtä vuosia öHut^jSkotlanflssa kalvosmlehe-työläistä lukuunottamatta olivat nä ja.^sosialistina. Vaikka emme o i - Turkishyljetfä koskevaan sopimukseen N-llHto Ottawa. — : Täällä tiedoitettiin viime v i i k o n lopulla, että Neuvosto-liitto j a Japani ovat yhtyneet Cana-. ^^^^ ^ ^^-j„^.^^„ ^ . ^ kykeneviä; työnsä jatkamiseen. Eräs toinen tutkimus totesi, että työläiset, joiden, on pitänyt pakosr ta jäädä 65 vuotiaina eläkkeelle, e-lävät kauemman, jos he voivat saada uuden sopivan työn. Lyhyesti sanoen, pakollinen eläkkeelle jääminen on usein vahingoksi terveydelle j a moraalille. Kollektiivisten työehtosopimusten laatimisen yhteydessä on v i i - meks.kuluneen 10 vuoden aikana tullut vanhemmuuskysymys (sen.o-r i t y ) hyvin tärkeäksi tekijäksi. Tä - mä ensinnäkin siksi, että se antaa jossakin määrin työpaikkaturvaa diskriminointia j a lahjomista vas-dan ja Yhdysvaltain sopimukseen turkishylkeen suojelemiseksi Tyynenmeren pohjoisosassa. Canadan j a Yhdysvaltain kesken on ollut voimassa sopimus 'turkis-hylkeen suojelemisesta sitten 1942, mutta kuukauden neuvottelun jälkeen Washingtonissa Neuvostoliitto ja Japani ovat suostuneet yhtymään ^sopimukseen; Sopimus ällekirjoitef-tlltt "Wäshingtonissa viime lauantaina. Sopimus koskee pienempiä turkis-hyljelaumoja Commanderin j a Hob-benin saarilla Beringin salmessa j a . hemmat työlävset joutuvat paljon suurempaa laumaa Pribilofin saarella. Yksityiskohtaisempia tietoja sopimuksesta e i ole vielä annettu; Yhdysvaltain j a , Canadan sopimuksen mukaisesti Canada on saanut -^Pribilofin saare»; saaliista :yh-den viidennen osan j a -Yh^dysvailat neljä viidenosan. Sen kautta Canadan hallitus on.saanut n o i n $1,000,- 000 tuloja. Molemmat maat ovat sopineet, että turkishylkeen suojelemiseksi kumpainenkin maa kieltää turkishylkeen pyydystämisen merellä. P r i b i l o f in saarella arvellaan olevan noin 2,000,000 ja muilla saarilla 100.000 turkishyljettä. -^Canadassa louhittiin v. 1954 12,- 834.727 tonnia graniittia. , k a siksi, että siten saadaan turvaa vanhemmille työläisille. Mutta vanhemmuusoikeus (senio-rity) ei ole takeena työttömyyttä vastaan. Vararikot pulateollisuuk-sissa ( k i v l b u l i - ^ j a iekstiiUteolIi-suus), teknillinen edistys j a auto mointi »voivat suuresti vähentää työvo-maa ja vaikuttaa sekä vah-hemp en' että:, nuoreihpien; työläis-: ten työmahdollisuuksiin. Vaikka vanhempien ' työlälstem turvana on : jossakin määrin van-. hemmuusoikeus, n i i n toisaalta van huonompaan > asemaan milloin he joutuvat syystä tai toisesta työttömiksi. Fuhuesban Women's Canadian Clubin Icokouksessa Montrealissa, työministeri Milton Gregg sanoi marraskuun 12'pna 1952: "On väin vähä julmempia toimen piteitä kuin se, että pakoitetaan e-läkkeelle fyysillisesti hyvässä k u n nossa. oleva työläinen, joka siten joutuu huonomman toimeentulon varaan . . Mutta liittohallitus, mikä on Ca-nadtin suurin työnantaja, e i ole huomioinut tätä toteamista. Jokaisen toimenhaltijan täytyy : jäädä eläk-leet ykstenielisiä poliittisissa asioissa, me inoleimnat olimme aktiivisia salaisessa -rtpiminnassa unlon; rakentaml-seksfc;. Vuoteen 1936 mennessä Char-liellavvolt; vain unionlsmi mielessään keskustellessaan, syödessään Ja nukkuessaan.'-^ K r ^ n ä i ^ l v ä n ä hänet kutsuttUn k a i v o ^ ä t ^ -pääkonttoriin Ja hän sai potkut. Siihen aikaan monet muut työläiset oli • eroltettu edistysmielisten nettiln/ylel^iUle tilaisuus ,kesktäiäi(| hänen erolttamlsestaan.''K dettiln eräänä 'kuumana; sunnunG tana.: Teatteri o l i tupaten täj Teatterin näyttämöllä oU: vain^Uldl lienkilöä, Charlie Ja liänen; n u o t ^ \ tävänsä GarCh Temple Joka toii hsenjohtajana; Kumpikin he tuskin täyttänyt 25 vuotta Ja kokemattomia" puhujtaa.* • ; Mut hallitsivat ylBisön rohkeudellaatf* Int^imiiltsyydelläan. ' | ,. Kiiivosyhtiöiden k o n t r o l l o i m a ^ *| Klrkland Lake, sen illan ei>ollut; enää samanlainen IcuinajQäi f' senurtln. Pelon ^halvaannuttava W t u s oU murrettu. TOll joka k 6 ^ m sessa sytytettiin, levisi, ja johti k a ^ m työläisten järjestäytymiseen j a ' ^ f doin. vuoden 1941. - malndilkkaMi i|; lakkoon Klrkland Lakella, m i s ^ ^ kossa avattiin- -uusia mahdollismäBii ff teollisuusunionismln nopealle nousö ® le. ' *eM rs» -^vi ROOMAN KISOISSA LENTÄÄ KEIHXS 95 M. Varsova. — ( K U — Bauno Sa-> honen) Varsovassa ilmestyvä "Ur-"" hellukatsans"-i3iiu on esittänyt norjalaiselle keihäänheiton M E - mleheUe !E)^rDäiUe|seiinie kysy-' luykseni mikä on'<(ämän mieleltä ' keihäänheiton^ inhimillinen r; ra ja; :Vastaaks«ä^b;:0^nieifen^.tot^, j änyt muutaman sentin kauemmsiks :• alkukilpailussa, el Danlelsen olisi selviytynyt edes i loppukilpailuun. Et muuta heittoteknllkkaanl, mutta<riei sijaan pyxln lisäämääi^ l}l)äävdlnv4 'Jälkimmäiäessä siihteelsä'löhi.pSlljOi! laimin plyinplavuohto^ , .., .^K^htaamrti6jv4eläDattlelsenln.kaW'4r' ettei- hän '«sad vinoiseen-^ky^onyk-- Tähänaithien' .tllanhe: on 'tasan'34-t' seen v a s t a t a " ^ > epätieSt^^^pystyykÖ' ^ Joten kamppailu jattcuu.'; . | siT^iiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiS'^ kukaan mukaan;" JA TÄT|*I -i - ^ ^ MiööUa <: on kuitenkin, sellairien käsitys; 'Ctlä voittajan-! keittäs putoaa Rooman • kisoissa .'jonndcin 95 metrin tletämlim Sanon 'kuitenkin ^suoraan, että voltteja tuskin on kukaan puolalaisista; jos. nepys3Fvätits>kolllshiany<^ kyiselle tyylUleen.-:.• Heidän, täytyy käyttää valtavasti lihasvolniaa, jos he , . , „^ , ^. a&ovat yltää 90 metriä ylittäjiin t u - ' 5"^^"' ^'"^ ^^f^^^ ^ lokslin: Uskon, että puolalaisilla ,vs- PITKÄN IÄN SAÄVUTTiUttllifiN — Minkä luulet olevan suurimiiiin tavillani olisi .paljonopittavanaan minun .heitostani Melbournessa; Mielestäni löysin siellä oikean helttotyy-lln. Jota: yol vielä parantaa. Tämä Danlelsenin lausunto on herättänyt melkoista keskustelua Puolan ylelsurheilupilreis£ä. 'Myö3 J a - nusz^Sldlo on eräässä lehtihaastattelussa puuttunut keskusteluun, 'r - r En usko. että meillä on' syyi& keelle 65-vuotiaana.': Tämä on ikä muuttaa tyyliämme. Tästä vakuuttau-jolloin hallitusministerit voivat tur-[duin Jo Melbournessa..: Ainoastaan vallisesti katsoa toimeentuloaan sattuma pelasti Danlelsenin tappiolta; monta vuotta eteenpäin! j Jos ranskalainen Macquet olisi helt-korkeaan ikääni — K a . enshinäkln se, että olen tunut syntymään sata vuotta slttd Ja toiseksi, kun on ollut niin- saakurin hoppu, ettei ole ollut aikaa ajifÄ la vielä kuolemaa. '-• •- NYT VASTA SAI.f^UEJ^lpi-^ - 7 - Kuulkaapas mumino;'54l.it&e^' veellistä l^yttää kahvissa 'suoTaa/;;; — Kiitos, 011 hyvä kun aJoI^Vhuo-mautltte. Yhdeksänkymmentä^^^ ta olen kahvissa suolaa käjrt^nytji jos edelleenkto' käyttäisin,''-vbfelhiö hyvinkin kuolla nuorena. v^^^^ PÄIVÄN PÄKINÄ "Poika", Marxin parta ja verot "Verot kansan verta juo , ; ." laulettiin ennen vanhaan kotikylän työväen juhlissa. \Ja niin' se vähän onkin. Mutta käykäämme päivän tekstiin. Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana tuntuu olevan kovasti vihoissaan meille siitä kun eräs suomalainen, Tuure Lehennimeltään, on Neuvostoliitossa olleena henkilönä' läusu-^ nut eräässä kirjoituicsessaan, että Arvo Tuomisen kirjassa e i ole "totuutta muuta kuin siteeksi"; ' Ja sen sijaan, että lähettäisi noot-tinsa- sanotulle L e h e n i l l e , ' Vaj^a Sana mulkoilee meihin päin j a sa noo, ettei Lehen "ainoassakaan t a pauksessa kykene osoittamaan Tuo misen' t>aljastuksia valheiksL'V Tä mä sitterikicrvaikka Lehen'osoittaa-j u u r i siinäMrjid»ituksessa; mistä Vapaa Sana 'meille vihoittelee, että "Poika, Tuominen" muka' " t i e s i" eräitä Stalinin tunnettuja iskulau seita j o ennen k u i n Stalin o l i niitä esittänytkään! Muuten kummallinen juttu. •••• Me emme valitettavasti k ^ ä henkilökohtaisesti .tunne tLeheniä muuten, paitsi sikäli; mitä olemme hänestä j a häneltä lukeneet. Mutta Toronton Vapaa Sana tietää miehestä kaiken sen pahuuden, missä 'nimessä ja tarkoituksessa hän on Suomeen tuUut takaisin Neuvostoliitosta; Le^ hen on; n i i n meille Vapaa Sana selittää, kaiken ^ n a l ä l ^ d e i i " ydin ja suurin tekijä nyky-Suomess^ Mutta kun tämä -samainen - Lehen sanoo kuolleensa,' että Poika Tdo-minen puhuu j a kurjoittaa. k i i t ^ , hän nyt menettelee, sen vuoksi häntä e i otettu sodan jälkeen takaisin Suomen kommunistipuolueen jäsenyyteen— torontolaiset vlrka-veljemme vaU^enevat kuin hauta. Onko vaitiolo^ tässä asiassa merkkinä "myöntymyksestä" — varsinkin kun on kysymys niin suuresta Neuvostoliiton asiain erikoistuntijasta kuin Lehenin pitäisi olla? Kuinka yksisilmäisesti Vapaa Sana tähänkin asiaan suhtautuu, se näkyy seuraavasti: Mainittu lehti tietää yksityiskohtia myöten mitä lpa1iaa'Leheii on lähetetty Neovosto-liitostavSuomeen tekemään j a mitä "kavaUa" ajatuksia Lehenin päässä pyörii. M i ^ a se e i tiedä mitään siitä, että ^ Lehen on suomalainen mies, joka J o u t u i historian eräässä vaiheessa p a k e n e m ^ Neuvbstoliit- 'toon, vain sen " r i k o k s e n " vuoksi, että uskalsi puolustaa vakaumustensa mukaisesti Suomen tj^ötätekevien asiaa. Tässä' vaiheessa e i voida välttää kiusausta vetää erästä mielenkiintoista johtopäätöstä. Vapaa Sana Jkiivailee " P o i k a Tuomisen" puolelta, joka yrittää seUttää, että Neuvostoliitto on kaikkea tauuta muttei sosialistinen maa. Samalla < kertaa, taricemmln '.sanoen helmikuon 9 pnä, se julkiösi pitkän artikkcSn "Verotnksen t u hoisa voima". tietäneet^-ihitä "progressiivinen verotus" on.- ;. Tässä' kirjoituksessaan Vapaa'Sana polemisoi Yhdysvaltain "korkeita tuloveroja" vastaan mikä tarkoittanee, että jos e i olisi Yhdysvalloissa seurattu:^Iancin oppeja "progressiivisen verotuksen" suhteeni nm asiat eivät olisi n i i n kehnosti kuin ovat. Tahtoo sanoa "progressiivisen" tuloverotuksen ansiosta Yhdysvallat (ja Canada!) taitaa oUa lähempänä kommunismia kuin Neuvostoliitto — j a ^"kommunismi" on Vapaa Sanan perivihollinen! " V a l t i o käyttää (Yhdysvalloissa) uhlcaulcsia j a pakkokeinoja hanklci-akseen: Itselleen rahaa"^ julistaa Vapaa Sana toista palstaa pitkässä jorinassaan j a ptihuu "verojärjestelmästä", mikä tekee " m i l t e i mahdot-tonvaksi y. koota pientä .omaisuutta ^mikä^aikaisemmin oli. osoitus yksilön; elinvoimasta vapaan - järjestelmän -vaUitessa . . . Uskokaa tai' ei. ^ . 3 0 ^ p y r i t ^ ~ ; t o d i s t a - parran kautta vannoen, että "susilis-tien" ja "komujen? opfitisat pvat Näin kansakunnalta riistetään'sen teryeep,<,.'täiDudellisen kehityjksen varminvtae, ja valmista v a s t u s t it tamme kommunismia vastaan jäydetään r v . E i hyödytä ottaa-korkeampia veroja, kun lopulta ei ole mi-tää^ wroiEettavaa . . Hullusti ovat siis asiat "Vallois-sa'V J a asia on^sitäkin tukalampi kuin siellä^ Vapaa Sanan ja "I^oika Taomisen" kuroama^ Neuvostoliitossa maksavat tuotantolaitokset 85 prosenttia kaikista veroista — ja ylcsilöt pääsevät verojen' maksusta kuin kofra veräjästä. - Nayttää^. siis. sUtä, että kaikesta "komnajuusmiyihastaan" huolimatta Vapaa Sana ön/l^ääntymä^ veroasiassa kommunistisen Neuvostdlli- Me tietysti olemme samaa mieltä Sanan kanssa siitä, että verot ovat aivan kohtuuttoman korkeat n i i n Yhdysvalloissa: kfiin täit läkin...Mutta paheitten syynä elole "progressiivinen verotus",; kuten Vapaa Sana julistaa. ; Päinvastoin kaikkein epäoikeuta t u in vero on se, mitä rikkaat ja köyhät maksavat "samalla mitalla" Mitä merkitsee miijoneerille se, jos hän maksaa esim. gasoliintveroa ji^ den autonsa kulutuluesta sanokasm^ me 50 dollaria vuodessa mutti työmiehelle se, on pitkä penni, .J0 joneeri j a työmies syövät^vain;*!}* den vatsallisen", pitävät vain y M o vaateken-an, savuttelevat; ii k^ywi teatterissa j a -juopotte1emassa;iV^ yhden miehen kohdalta'—ja;mÄ' savat siis osapuilleen vain^;saWB verran sitä välillistä veroa.' T ^ dn amerikkalaisen ;|acanadalais^ verotusjärjestelmän^kaikkeinv,^' . Tuloveroieji^^jcogressimsuud^ k i n on.'tietysti;''myös vikansa. £ l ,yinä todistuteina siitä ^ b v k seill s^t m l l i ^ d l B ^ - a f k t i i f a G e n fl Motors,' D l l Pbkf^nll^^-^ähVp?^ n o a . — rfkkaSta'varotetaan vm l i i a h v ä h ä n . f y & i l Ä ' i ä r f i » i^ h i n verrat^ri.^ '^-i^' Porvarit osaavatstietenkinsoou^ .telia syd^ptäsärkeviä s u r u b y m n ^ | siitä; että miljoonatuloista veroltaan ylöttömänitaljon ^ sanokaait me kokonaista 90 prosenttia! ^t|> s i l t i miljoonatulojen omaajalle $100.(1^ vuosiansioksi! ^ MoneTM Iäiset j a farmarit olisivat varauaa v ^ m i i n a maksamaan iniljoonatuU# ta 95 prosenttiakin 'tidoveroa,-r s i l l f . selättäisi heille vielä $5O>)00 vuositulot! m 1 1 P f ' f : m Mr M' 'f t rl i w I I 1 "1 •i Mutta huolensa on raiUakin ^ va^ipkm niiliä joiden elamän|}r^ on sosialismin .piäicsemliiett ja soof pääoman. puoluslamUien -r-heillä itsellään ei'die a i t i mitaa» hyötyä --^'iKänsäköiira. y « i ii m n ; -il*'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 14, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-02-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570214 |
Description
Title | 1957-02-14-03 |
OCR text |
Siv» 2 Torstaina, helmik. 14 p. — Thursday, Feb, 14,1957 \
iiiiiÄiii Telephones:Bas/Office OS- 4-42?*;
Editorlal Office OS. 4-4265, Ittnager
e. S u l a t EdUor W. Ekltmd. Mailing
addre»; B o x d»> Sodlntiy,, Otttario.
'OtEfOx ot FInnixb' C(ui«di«iis. E s -
tablitbed Kor. e, 1917, Autttatized
Advertislng ratea upon «ppticatioo.
T^anslation f ^ «tf eharge.
as seeond clajss mail by the Post
OfOee DfjJarUnCTJt, Otuwa. Pub-
Usbed thrice »eekly: Tuepdays.
Thandays and SatortUy» Iqr Vdpati*
PoebUshing: Company X i d ^ af, 100-102
Sbn Btr Sudbnty. Önt^ Canada.
TQJiVSHINNAT;
^anadsMa: 1 vk. 7ilO 6 Jck. 3,75
3 kk. 2 ^
mdyavalloim: I vk, 840 0 kk. 4 . »
Saofficssa: ] vk; &S0 6 kk, 4.75
SYNTYA^-
PÄIVIÄ
mtilam .MamBanen,. VlOteflcb
Ont. täyttää sunnuntaina, belnii
kuun 17 päivänä 74 vuotta,
Ybäymme sukulaistöi Ja tutta
vain oonefitotvotukaitn.
V^; i9i7 _ Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta,^ 1957
a ^ . lehmäkauppa
^ l''iUkt^vj[ikolla kerrottiin Suuren Rahan ^lehdissä suurin ot-pääiiiL
iiiiien Saiidi Aralbian kuningas Saud ja Yhdysvaltain
Bi^j^i4th,ilfeenhbwe'r. olivat tehneet huomattavan ''vaihto-
Ijajjpa^*'^- Jämän vaihtokaupan perusteella Yhdysvallat an-
~ taa Jcuningas Saudille tulevan 5 vuoden aikana vuosittain 50
miljoonaa dollaria, eli yhteensä 250 miljoonaa dollaria Saudi '
- ^ a b i k h armeijan aseistamiseksi nykyaikaisilla sotavälineil-
JaHTäman sotila^lisen avustuksen vastineeksi Yhdysvaltain
iljc^voimat saavat toistaiseksi, 5 vuoden ajan pitää halussaan
Saudi Atabiaan rakentaamansa Dhahranin lentotukiasemaa.
V' Yhdysvaltain liallitiis vaihtoi siis miljooniin dollariin vuo-
^Ssa nousevan sotilaallisen avustuksen Saudi arabiassa ole-vaan''
lentokone- e l i sotatukiasemaan. Mikäli "lehmäkaupal-tarkoitetaan
poliittista vaihtokauppaa, jossa toinen osa-jgjipli
tekee myönnytyksiä, toiselle osapuolelle saadakseen
vastapalveluksia jollakin toisella alalla, niin silloin voidaan
Äyvällä syyllä; todeta, että tässä on mainio esimerkki siitä.
'^Z] Va>kka täkäläiset Suuren Rahan lehdet kuvasivat aluksi
kuningas Saudin ja presidentti Ei3enhowerin "lehmäkaup-paa"
j%ke^sirvoitoksi^ns. Eisenhoyverin opille,.niin kaikki
* SierJdi'viittäävat kuitenkin siihen, että tämä kalasaalis on vie-ja
perlw&^^»iat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-02-14-03