Vapaus, February 14, 1957

              Siv» 2 Torstaina, helmik. 14 p. — Thursday, Feb, 14,1957 \
iiiiiÄiii Telephones:Bas/Office OS- 4-42?*;
Editorlal Office OS. 4-4265, Ittnager
e. S u l a t EdUor W. Ekltmd. Mailing
addre»; B o x d»> Sodlntiy,, Otttario.
'OtEfOx ot FInnixb' C(ui«di«iis. E s -
tablitbed Kor. e, 1917, Autttatized
Advertislng ratea upon «ppticatioo.
T^anslation f ^ «tf eharge.
as seeond clajss mail by the Post
OfOee DfjJarUnCTJt, Otuwa. Pub-
Usbed thrice »eekly: Tuepdays.
Thandays and SatortUy» Iqr Vdpati*
PoebUshing: Company X i d ^ af, 100-102
Sbn Btr Sudbnty. Önt^ Canada.
TQJiVSHINNAT;
^anadsMa: 1 vk. 7ilO 6 Jck. 3,75
3 kk. 2 ^
mdyavalloim: I vk, 840 0 kk. 4 . »
Saofficssa: ] vk; &S0 6 kk, 4.75
SYNTYA^-
PÄIVIÄ
mtilam .MamBanen,. VlOteflcb
Ont. täyttää sunnuntaina, belnii
kuun 17 päivänä 74 vuotta,
Ybäymme sukulaistöi Ja tutta
vain oonefitotvotukaitn.
V^; i9i7 _ Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta,^ 1957
a ^ . lehmäkauppa
^ l''iUkt^vj[ikolla kerrottiin Suuren Rahan ^lehdissä suurin ot-pääiiiL
iiiiien Saiidi Aralbian kuningas Saud ja Yhdysvaltain
Bi^j^i4th,ilfeenhbwe'r. olivat tehneet huomattavan ''vaihto-
Ijajjpa^*'^- Jämän vaihtokaupan perusteella Yhdysvallat an-
~ taa Jcuningas Saudille tulevan 5 vuoden aikana vuosittain 50
miljoonaa dollaria, eli yhteensä 250 miljoonaa dollaria Saudi '
- ^ a b i k h armeijan aseistamiseksi nykyaikaisilla sotavälineil-
JaHTäman sotila^lisen avustuksen vastineeksi Yhdysvaltain
iljc^voimat saavat toistaiseksi, 5 vuoden ajan pitää halussaan
Saudi Atabiaan rakentaamansa Dhahranin lentotukiasemaa.
V' Yhdysvaltain liallitiis vaihtoi siis miljooniin dollariin vuo-
^Ssa nousevan sotilaallisen avustuksen Saudi arabiassa ole-vaan''
lentokone- e l i sotatukiasemaan. Mikäli "lehmäkaupal-tarkoitetaan
poliittista vaihtokauppaa, jossa toinen osa-jgjipli
tekee myönnytyksiä, toiselle osapuolelle saadakseen
vastapalveluksia jollakin toisella alalla, niin silloin voidaan
Äyvällä syyllä; todeta, että tässä on mainio esimerkki siitä.
'^Z] Va>kka täkäläiset Suuren Rahan lehdet kuvasivat aluksi
kuningas Saudin ja presidentti Ei3enhowerin "lehmäkaup-paa"
j%ke^sirvoitoksi^ns. Eisenhoyverin opille,.niin kaikki
* SierJdi'viittäävat kuitenkin siihen, että tämä kalasaalis on vie-ja
perlw&^^»iat<a.' Tosiasiassa on havaittavissa,,että Ylrdysval-taln
hallitus sai kuningas Saudilta melko niukasti hetikohtai-s}^
myö|inytyksiä, sillä iirikään arabimaiden, hallitsija ei his-
• ,toj:ian, tässä vaiheessa pysy pitkää aikaa 'hallituspukilla se
aintautuu isännjaan vihollisten avoimeksi liittolaiseksi.
Washlngt6hista ja varsinkin arabimaista tulleet uutistie-
«lotyilttaäyatsiihen, että k.o. sopimuksen yhteydessä annettu
. lausunto ei ole kirjoitettu aivan Washingtonin sanelun mu-
^S^ikrr. Ktiningas Saudin -vaatimuksesta Washingtonin julis­tuksessa
el arabimaita jaeta "vuohipukeiksl ja lampaiksi", kii-
]^p1|»nsunalden Suuren Rahan lehdet ovat menetelleet. Siinä
. i i leimata sen paremmin Egyptiä kuin Syyriaakaan "lainsuo­jattomaksi",
vaan «nnetaan ymmärtää, kuten arabikansat
vaativat; «ttä arabimaat muodostavat yhteisen kokonaisuu-
,d,en. Lupautuessaan vastaanottamaan Yhdysvaltain sotilaal­lista
avustusta, 'kuningas Saud 'korosti nimenomaan^ että näitä
aseita käytetään yaln puolustustarkoituksessa — eikä siis E i - i
senhotvcrin opin totei*ttamJieksi. . ^
' f ' f W r s i n k i n arabimaissa ori kiinnitetty \Vashingtonin julki­lausumassa
huqmiota siihen kohtaan missä sanotaan Saudi
"j(^i|ibian.javYhdysvaltäi^^bpineen, että mikä tahansa teko
]^abii^aiden poliittista itsenäisyyttä tai alueellista koskemat-
' iomuuitta vastaan sekä miltä suunnalta tahansa tullut sekaan-
' 'tilMnlnen tämän alucjen sisäisiin asioihin, katsotaan'väärahtä- '
vaii rauhaa ja tämän alueen, vakautumista.
Kuten huomataan, tässä puhutaan "mistä tahansa" ehkä
iuleväri hyökkäylcsen vaarasta ja sen torjumisesta. Toisin sa-iio;
pn, kuningas Saudi kieltäytyi nielemästä "kommunismivas-
'talstaf syöttiä nimenomaanjsen vuoksi kun arabimaat katso­vat,
ettei niitä uhkaa mikään vaara" sen paremmin Neuvosto­liitosta,
kuin muistakaan sosialistisen maailmanosan maista.
.Toisaalta huomataan, että "Eisenhowerin opista" huolimatta,
[Wa9hingtonissa nyt allekirjoitetussa julkilausumassa ei pu-liutä
mitään Vkommunismivaarasta", vaan "hyökkäysvaaras-
Ja" yleensä, tulkoon se miltä suunnalta tahansa!
kaiken tämän johdosta on visseissä taantumuspiireissä
jo esitetty sutu-ta tyytymättömyyttä kuningas Saudin j a pre­sidentti
Eisenhowerin allekirjoittamasta sopimuksesta ja sitä
'Selvil^tävästä julkilausumasta.
Niin suuri on ilmeisesti "epäilijäin" joukko, että Washing-
.tonissa katsottiin tarpeelliseksi julkaista "selitys", missä ko-
#'i;QStettiin, että; Saudi arabian aseistaminen nykytilanteessa
,^„,^ustaa-tosin Yhdysvaltain kannalta riskin ottamista,* mutta
estämän riskin otto on "pieni k^ verrataan uhkapelissä ole-
'f;vaan panokseen".
v«<' ».'Tämän selityksen mukaan Washingtonin tarkoitus on
"kultivoida" kuningas Saudista länsimaille myötämielisen po-litiikoti
ilman, että 'hän esiintyisi avoimesti "l^nsimiehenä".
' Washingtonin strategistit myöntävät, että arabimiljoonien he-aA^.
ränneenkai»allistunnon takia tässä on vaikea pulma. -Mutta
äniiXMysvaltain hallitus luottaa rajattomasti dollariin, siliä dol­larin
me uskomme on tullut "valtojen" epäviralliseksi mutta
.todelliseksi uskoksi. Tässä yhteydessä Washingtonin
5trategistit laskelmoivat, että "ottaessaan"vastaan Yhdysval-
. Jtain aseita',''kuningas Saudi tulee jossakin, määrin riippuvaksi
tästä maasta (Yhdysvalloista) . . (Washingtonin uutistieto
liellmik. 10 pnä).
%' Tällainen on pääpiirteessään Kuningas Saudin ja presi-
Jflenttl Eiserihowerin sopimus ja siihen yhtyvä laskelmointi.
Koska ihiiineö ön "liian vanha
ja mitä seikkoja tähän liittyy ?
Kili. Jack FliilUt»
levnaspuhe:
Hoslfova, -l Suomen ^uurläl^^lyf
tössä jäiieÄetyHlä Idunaillä (pit
Suomen pääministeri Fagerbolir
seuraavan puheen:
Herra Pääministeri;' Hyvät Her
rat.
Minulle tuettaa suurta tyydytysti
saada, nähdä Teidät tänään vierai
nani täällä Suomen suurlähetystös
sä. Vuoroin vieraissa- käydään, sa
notaan meillä Suomessa, ja tästi
hyvästä periaatteesta pidämme ko
vasti. Olen kiitollinen siitä, etti!
nauttiessani täällä Neuvx>stoliitoi
päänUnisterin Ja hallituksen erino
maista vieraanvaraisuutta on o h j e l
maan saatu sijoitetuksi sellainen ti
laisuus, mihin mtnä voin vuorostani
toivottaa Teidät tervetulleiksi.
Sanoin eilen Teille, Herra Päämi
nist^rl, toivovani että hyvän naapii
ruäden merkeissä tähän saakka ta
pahtuneet vieraskäyonit maitteni
me välillä, jotka ovat osoittautunee-niin
miellyttäviksi j a n i i n merkittä
viksi^ Jatkuisivat mySs vastaisuudes
sa. •
Minulla on konnia esittää Suo­men
hallithksen ahnessä Teille,
Berra Pääministeri, ja TeiUe,
Uerr;^ Korkeimman Neuvpston
Puhemlebistän Jäsen, Hroshts-iiev,
kutsun saapua' vierailulle
Inoksemuie Suomeen. Toivomme
vllpl^tomsEstl, k a i ^ i hallituskol-leeganl
j s minä, että tahtoisitte
ottaa tämSn kutsun vastaan Ja
: r saäpnisiite Suomeen : Jo tämän
vuoden beväiillä. Tahtoisimme
näyttää "^'eille mitä Suomi tekee
Ja kuinka Suomi elää Ja siten
myätävaikuttaa siihen, että ym< •
märtälslmme Ja tuntisimme t o i - "
nen toistamme entistäkää parem-
Jhln. ^
> Tässä samassa: huoneessa '• toimi
isäntänä vastaavanlaisessa tilaisuu
dessa kohta puolitoista vuotta sit
ten suuri suomalainen, presidentti
Paasikivi, jonka kuolema tempas
:viime joulukuussa joukostamme,^
Muistamme kiitollisin mielin
miten kaun'lstl Neuvostgliitto
'kunnioittli häfaen muistoaan Ja
erityisesti muistamme herrojen
Tjrasovin, Lats'.ksen Ja' Ignatovin
tulon- häneq hautajaisiinpa. Hä­nen
suuren elämäntyönsä tärkein
saavutus oli epäilemättä kaikki
lie, minkä hän Suomea hyväksi
teki saadakseen aikaan hyvät, lär
heiset Ja luottavaiset suhteet Suo­men
ja Neuvostoliiton ^välille.
Hän oli siinä suhteessa merkittä
vä -uranuurtaja j a olemme hänellr
syväss^ kiitollisuudenvelassa. Hä
nen seuraajansa Tasavallan Presi
dentti kekkonen ja me muut olem
me ^ ottaneet jatkaaksemme : hänen
työtään ja pitämään puolestamme
huolta siitä, että maittemme väliset
suhteet olisivat kaikin kohdin sei
laiset jollaisina hän tahtoi ne näh
dä. Mutta tätä emme tee ylisino
maan uskollisuudesta hänen aat
teilleen —• teemnjer sen siksi, että
meitä elähdyttää syvä ja varma va
kaumus siltä, että näin tehden vaa
limme Suomen kansallisia perus
etuja ja toimimme maamme hy
vaksi.
Suomi tahtoo ylläpitää ystäväl­lisiä
suhle'ta suurvaltanaapuriin-
.sa j a harjoittaa Suomen kansalli­sia
etuja edistävää kanssakäymis­tä
Neuvostoliiton kanssa.
Pyydän saada esittää Teille
maittemme välisten • suhteitten ^
maljan j a juoda Neuvostoliiton J a '
sen johtajien onneksi Ja menes­tykseksi.
Caitadassa on noin 9004)00 6S-vuOlla taTiiänYtiä ittsuatä ^
ja siirioiaicryhmissa bn inihteelliseyii
xaan kuuluvia sm v n o l ^ suuri o n heistä <m kasvanut nmn-lUa
ja tullut Canadaan aikuisina. Kysymys vanhempien ihmis-
.en toimeeniulosla Ja ednisia on siis sangen iäskeäcanadalaisiUe
/leensa ja erikoisesti siiriolaisryhmille, on sitäkin poOifa-
/ampikim esiin, autommnnin takia haluiaap l^qhönyiA^ "nuo-
•empaaMa .';nSip^p?a'C»y5wimaäI ^4J»-SPT*ttolM* JJS^läiset
>vat
cellä
^oidakscnnme auttaa yleiseni miel^^Meen miiokkaamista vanhem
nalle yaelle eduUiseksL julkaisemme oheelliscoi kirjoituksen |a
mai viikDlla ri^lben tulevan Jatkon. Suosittelemme tämän ar-ikkelin'tutkiskelua
ja inielipUeiden Vaihtoa sUtä niin nuorOTx-,
nille kuin vanhemmillekitt lukijoillemme
M i l l o i n on ihminen vanha? Mitäj 7— ~
vastuuvelvoliisuuksia on yhteiskun- tiaat voivat suorittaa hyvän päivä-nalla
vanhuksia ja vanhempia kan-! työn nuorempien miesten rinnalla.
Radcas tjddstö liikkeeUä
Lontoosta tiistaina tulleessa eräässä Reuterin uutistiedos-
|sa kerrotaan, että NATO:n amerjkkäiainen ylipäällikkö Eu­roopassa!
.3cenraalt';Lauris Norstad o n siellä lukenut l a k i a la
ifvankelitiÄ&ik/Britannian toryhallitukselle, jolla on ilmeises-
|li pätevis^^taläyssyiustä sellaisia kerettiläisajatuksia, että so-lamenqja
;on'pienennettävä, jos mielitään Britannia^ talous *
5)elastaa.
t Mainitun uutistiedon mukaan Lontoossa 0*11 tästä asiasta
• ipiihunut raskas tykistö. Britannian puolesta esiintyi nykyi-
]nen pääministeri Macmillan joka korosti, että Britanniannar-
^kojituksena on "taloudellisten realiteettien" sanelun mukaan
^tehdä muutoksia asevoimissaan — joskin on myös tarkoitus
4ehostaa pienennettävien asevoimien tulitus\toimaa,
t NATO-päällikkö Norstad'puolestaan korosti, että "peri-
%3^äto (c^ puolustusohjelma
.^ijaariteUään yksinomaan talousperusteella." EddUeen tämän
< amerikkalaisen kenraalin kerrotaan sanoneen, että NATO:n
''«^voimat "ovat muutenkin niin pienet, että niiden pienentämis-
'lia-dnme uskalla toteuttaa."
V ' '^Toisin sanoen*NATÖ-päällikkö sanoo, että hiiteen Britan­nian
^oiidelliset realiteetit siUoin kuin amerikkalaiset ken-
>|aaUt:\tai;vitsevat brittiläisiä sotajoukkoja.'' Nyt tarvitaan
A l ^ t ^ i ^ ^ Voin asemesta sanoi hän'asiallisesti puhuen iraikka
Icayttikin'toisenlaista puhepartta.
taloudellisista realiteeteista ja
seUtti, että "meidän (Britan­nian)
palvelut toisille liittolai­sille
ovat riippuvaisia yhtä pal­jon
meidän taloutemme voi­masta
ja kestävyydestä kuin
mistä muusta tahansa."
Raskas tykistö on siis "puhu­nut".
Selvää myös on,- että Bri^
tanniaa tullaan painostamaan
väellä ja voimalla nykyisten so*
tamenojensa * ylläpitämiseksi.
Mutta taloudelliset realiteetit
ovat kuitenkin sellaisia voima­tekijöitä,
ettei niitä voida ran­kaisematta
jättää huomioonot­tamatta
pitempää aikaa. Siksi
olenune taipuvaisia uskomaan,
että Britannian toryhallitus
yrittää kaikin mahdollisin kei­noin
— joko sovinnossa Wa-shingtonin
kanssa tai siitä huo­limatta
-r~ päästä aseyoimiensa
osittaiseen pienentämiseen. Ta-
Ioussy>'t ovat Britanniassa nyt
sitäkin vaikuttavammat k im
muistetaan, että parlamentin
vaalit ovat "nurkaa takana" t i ­lanteessa,
missä torypuolue
tarvitsee vaalilupausten lisäksi
myös tekoja, jotka tyydyttävät
brittiläisiä.
salaisia kohtaan?
Nämä eivät ole uusia kjjsymyk-
{iä — mutta ne antavat' kuitenkin
ajattelemisen aihetta hallitukselle,
teollisuuslaitoksille ja työväenliik-ceelle.
Meidän sukupolvemme aikana
:n tapahtunut syvällinen muutos.
Yhä useammat ihmiset saat^uttavat
lyt 70-vuoden iän ja elävät sitäkin
yanhemmiksi. ;
: - ^^Kristinuskon alkukaudella ^ oli
limjsten keskinkertainen ikä roo-
.nalafSten keskuudessa : 23 vuotta,
nutta vuoteen 1850 mennessä oH
hmisten odotettavissa oleva ikä Y h -
iysvalloissa noussut 40 vuoteen" se-
.ittää Perhe- j a vanhuudenhuollon
johtaja R. B . Carey. ' T o i s i n sanoen
ähes 2,000 vuoden aikana, ihmis­ten
odotettavissa ollut ikä kohosi
JinoastaaUylT vuodella.
"Vuosien 1850^1900 välillä i h -
nci'sikä piteni kymmenellä vuodella,
sostaen odotettavissa olevan iän 50
/uoteen.
; "Nyt, ainoastaan 50 vuoden- \ku.
.uttua, Canadassa syntyneiden- las­ten
odotettavissa oleva keskinker­tainen
elinikä on 68 vuotta? Toisin
sanoen, me olemme lisänneet ihmis-än
mittaa vuodesta 1900 alkaen yh­tä
pajlon kuin se lisääntyi 1;B30
/uoden aikana : kristinuskon ,-alku-lälvistä
lukien." ' ,
•Tämän suuren edistyksen perus­tana
on lukuisia seikkoja, v H ;
Lääketiede on edistynyt suuresti
varsinkin vanhempien ihmisten
tautien hoidossa. Laajemmalla so
Maalisella alalla, lääketiede on;ipa-
"antanut ihmisten terveyttä yleen-
.ä.
. Perustavampaa laatua on se,,,<)|(|ä
;eollisuuden laajentuminen on anta­nut
huomattavan parannuksen elin­tasoon
j a työolosuhteisiin — joh­tuen
se suurelta osalta ammattiyh­distysliikkeen
jatkuvasta ^ taistelus
ta. Myös sosiaalinen turvallisuus on
parantunut lainlaadinnankaptta;.:
Kuvaan liittyy vielä kaksi-muuta
ieikkaui: jotka vaikuttavat työtäte-iceviin.
^
Yhdellä puolen tytöt ja pojat
jvat kauemman koulussa ja mene-irät
työmarkkinoille myöhemmin
kuin heidän vanhempansa j a iso­vanhempansa.
Toisella puolen,, yksityiset eläke-
Järjestelmät teollisuudessa (joista
toiset määräävät pakollinen eläk­keelle
jäämisen vissin iän saavutet-
:ua) ja vanhuudeneräkettä koskeva
ainsäädäntö - T - niin puutteellista
-cuin se onkin — on tehnyt mahdol
.iseksi sen, että monet työläiset voi­vat
jäädä eläkkeelle vissin iän saa-
/utettuaan; he jäävät eläkkeelle
ien sijaan, että kuolisivat valjaissa.
Tämä on aiheuttanut työvoimam-ne
supistumisen niiden kohdalta,
loiden tuottavaisuus auttaisi kaik-cia.
Monet työnantajat, jotka ovat e-lemmän
kiintyneitä voittoihinsa
;uin ihmisiin, haluavat-saada mah
loUisimman voimakkaita ja nopei­na
työläisiä j a katsovat, että työläi-
:et ovat 40-vuotiaina liian vanhtfja
yöhön otettavaksi. Ja työläinen,
joka 40-^0 vuotiaana menettää
;yömaansa, on usein kauheassa pul-natilanteessa.
•
Tämä seikka on tärkeä koko yh-iyskunnalle
ja erikoisesti k.o. ikä'
uokan työläisille; heille olisi va­attava
tuottavaa ja hyödyllistä tjfö-ä.
Sen lisäksi käsitetään lisäänty-
.'ässä määrässä, että on moraalisel-a
kannalta väärui erottaa työläi-aen
työstään sillä perusteella kun
:iän täyttää vissin ikävuoden. ^
Talouspulan vuosina JiiS5.vubtta
täyttänyt mies. j o l l a oli .hyvä työ.
antoi paikan työttömälle tai osa ai-kat>
dttö.mälle kun'hän jäi eläkkeel-
Tämä selittää sen, miksi monet
työläiset kannattavat nytkin pakol­lista
eläkkeelle jäämistä vissiö iän
täytettyä.
Mutta me emme elä nyt talouspu­lan
kourissa, e i ^ l i i o i n ; voida hy­väksyä
"pulakauden ajatuskaiitaa
keskusteltaessa vanhempien " työ­läisten
oikeuksien puolustamisesta.
On tarpeellista tehdä selvä ero
vanhempien työläisten j a työlais-vanhusten
suhteen. Vanhempibi
työläisiin lukjeutuvat 4 5 - ^ v u oh
tiaat työläiset. Vanhentuneiksi työ-
Iäisiksi voidaan yleispiirtein luoki­tella
ne työläiset, jotka ovat saavut­taneet
yleisesti hyväkfytyn eläkeiän
-r- 65 vuotta miesten j a 60 vuotta
naisten kohdalla.
Mutta kysymys vanhuudesta'^ on
suhteellinen. Jotkut miehet ovat
liian vanhoja työskentelemään ^5Ds
vuotiaina jotavastoin toiset 65-vuo
Järjestynyt työväki vaatii, että
työläisille on taattava riittävä eläke
siten, että he saavat säädyllisen elä­män
vaatimat elinmahdollisuudet.
Sitten, jos, työläinen haluaa* jäädä
65-vuotiaanäieläkkeeller(tat,60-vuo-tiaana
naisten kohdalta), hän voi o-man
mielei^sä mukaan jäädä ,eläk-keeUe
tai' jatkaa työtään. 'Jos hän
tulee terveydellisesti huonoon kun­toon,
silloin työläisen pitäisi saada
milloin tahansa sellaisen eläketur­van,
että hän voi elää säädyllisestif
.4uiomoinnin, mikä lupaa yltäkyl­läisyyttä,
täytyy antaa panoksensa
sosiaalisen turvallisuuden, mukaan
lukien vanhuuden eläkkeen huo­mattavaa
parantamista varten.
Jokaisella työläisellä pitäisi olla
oikeus itse' päättää; jääkö hän vis­sin
Iän saavutettuaan eläkkeelle, vai
latvaako hän työtään. Miten voim
ihe^ puhua ^yapas^^^elämäntavas-tamme"
kuntine 'inlivaltaiSföti e»
rotamme työläisen työstään silloin
kuin hän, saavuttaa ^vissin iän, fauo-
Umatta: lainkaan hänen terveydes
tään j a tuotantokuönostaan?
Täinäon!Neuvostoliiton eläkej^-
jestelmän. -yksi vankka l>ertista.
Neuvostoliitossa, kuten muissakin
sosialistisissa maissa /qu^ jpkaisella
naisella' j a miehellä ehdotipn: oikeus
työhön.. Siksi, jos, vanhempi työ­läinen
itse sitä.haluaa, j a jos hän
on siiheUj kykenevä, hän v o i pitää
työpaikkansa j a nostaa palkkansa l i ­säksi
myös eläkemaksim.
Tasaluvuin kuusi prosenttia Ga-nadan
väestöstä, noin 900,000 ihmis­tä,
on 65 vuotta täyttäneitä ja.sitä
vanhempia. Ainakin 100,000 heistä
on siinä kunnossa, että voivat jat­kaa
työskentelyään.
Vaikka me emme haluakaan vas­tustaa
sopivien siirtolaisten tuontia
Canadaan, niin me emme voi k u i ­tenkaan
sivuuttaa sitä suurta työ-voi^
iareservlä vanhempien työläis
ten keskuudessa, joka haluaa päästä
tuottavaan työhön.
Eräs suuri tehdasyhtiö suoritti
KixM&nd-Jiake eU SO-lnrolJa suurtaY^atteiden jiÄdo?!^ mntiä ChaiM
noui^ii^iitta. Se, oli vilkas; aktiivinen
katvoääeäkUs talouskriisin runtele-vät'
JDiSö»iI>akkje W työ^
Jolal;^f^\if^c^<intvi'sa.toia miehiä
}aMöc0<MMiaa'; ;edustane toiveissa
päästai-tfiihtn^^'Joku «lAellinen pää-sädif^
tölHiBl-,/
eräSp~kaiTO^htiai'.pSlvelaun, ko*ff,
hän oli nuori, voimakas. peraSnan^-
maton j a hyyä jalkapalloilussa.
OlinSne/^eri työaloilla eri kaivoksis­sa:
^hänoU' kaivosmlehenä ja minä
mekanikpn «ppilaana;-bän oli Wright
Hargreävetteaivoksella ja minä Lake
Shore-kaivoksellai Mutta m e molem­mat
> söimme . Workers-ruokälassa
Kirkland-kadun varrella. Ja syödes­sä
me keskustelimme kaiken maail--
man asioista, mutta etupäässä politii­kasta.
Jos-muistan oikein, caiarlle c l i : C -
e P : n Klrkland Laken klubin johto^
kunnassa/' Hän oli perinyt innostuk­sensa
politiikkaan Ja ammättiyhdis-
-insimmäinen-angloisaksi. joka
land Lakgbä'Joutui :<^^
soinnin kohteeksi SO-iuvun
sien aikana.^ ; ^ t ä 1 ^ USsi^
mlsensa ' j o b d o^iC^feiäs Jhncä
ib: rganlsäa-' ^ » ^ 1 . !^ liSi.' i i i t^-i. i i i i
kaan r^hnyli^v
' m n : kirjol^fcl
ot«akHäi|ksi^bäni
fr? »n
vastaan; [uUoj^in' Iraieimr^lui
sed'heUtosivat Wötätim
kohtaan ja vihamielisyyttä yijj
kohtaan. ' '
Ystäviensä ; avustamana
vuokrasi ' kaivoskylän - suurintBiil
teatterin' koikousta varten,; m i s s ^
sntol
joitakin vuosia : sitten - tutkimuksenJ
130 vanhemman työläisensä suh-jtysllikkees^/j; sillä hänea isänsä o l i
teen j a totesi^ että he k a i k i n — yhtä vuosia öHut^jSkotlanflssa kalvosmlehe-työläistä
lukuunottamatta olivat nä ja.^sosialistina. Vaikka emme o i -
Turkishyljetfä
koskevaan sopimuk­seen
N-llHto
Ottawa. — : Täällä tiedoitettiin
viime v i i k o n lopulla, että Neuvosto-liitto
j a Japani ovat yhtyneet Cana-. ^^^^ ^ ^^-j„^.^^„ ^ . ^
kykeneviä; työnsä jatkamiseen.
Eräs toinen tutkimus totesi, että
työläiset, joiden, on pitänyt pakosr
ta jäädä 65 vuotiaina eläkkeelle, e-lävät
kauemman, jos he voivat saa­da
uuden sopivan työn.
Lyhyesti sanoen, pakollinen eläk­keelle
jääminen on usein vahingok­si
terveydelle j a moraalille.
Kollektiivisten työehtosopimus­ten
laatimisen yhteydessä on v i i -
meks.kuluneen 10 vuoden aikana
tullut vanhemmuuskysymys (sen.o-r
i t y ) hyvin tärkeäksi tekijäksi. Tä -
mä ensinnäkin siksi, että se antaa
jossakin määrin työpaikkaturvaa
diskriminointia j a lahjomista vas-dan
ja Yhdysvaltain sopimukseen
turkishylkeen suojelemiseksi Tyy­nenmeren
pohjoisosassa.
Canadan j a Yhdysvaltain kesken
on ollut voimassa sopimus 'turkis-hylkeen
suojelemisesta sitten 1942,
mutta kuukauden neuvottelun jäl­keen
Washingtonissa Neuvostoliitto
ja Japani ovat suostuneet yhtymään
^sopimukseen; Sopimus ällekirjoitef-tlltt
"Wäshingtonissa viime lauan­taina.
Sopimus koskee pienempiä turkis-hyljelaumoja
Commanderin j a Hob-benin
saarilla Beringin salmessa j a . hemmat työlävset joutuvat paljon
suurempaa laumaa Pribilofin saa­rella.
Yksityiskohtaisempia tietoja
sopimuksesta e i ole vielä annettu;
Yhdysvaltain j a , Canadan sopi­muksen
mukaisesti Canada on saa­nut
-^Pribilofin saare»; saaliista :yh-den
viidennen osan j a -Yh^dysvailat
neljä viidenosan. Sen kautta Cana­dan
hallitus on.saanut n o i n $1,000,-
000 tuloja.
Molemmat maat ovat sopineet,
että turkishylkeen suojelemiseksi
kumpainenkin maa kieltää turkis­hylkeen
pyydystämisen merellä.
P r i b i l o f in saarella arvellaan olevan
noin 2,000,000 ja muilla saarilla
100.000 turkishyljettä.
-^Canadassa louhittiin v. 1954 12,-
834.727 tonnia graniittia. ,
k a siksi, että siten saadaan turvaa
vanhemmille työläisille.
Mutta vanhemmuusoikeus (senio-rity)
ei ole takeena työttömyyttä
vastaan. Vararikot pulateollisuuk-sissa
( k i v l b u l i - ^ j a iekstiiUteolIi-suus),
teknillinen edistys j a auto
mointi »voivat suuresti vähentää
työvo-maa ja vaikuttaa sekä vah-hemp
en' että:, nuoreihpien; työläis-:
ten työmahdollisuuksiin.
Vaikka vanhempien ' työlälstem
turvana on : jossakin määrin van-.
hemmuusoikeus, n i i n toisaalta van
huonompaan > asemaan milloin he
joutuvat syystä tai toisesta työttö­miksi.
Fuhuesban Women's Canadian
Clubin Icokouksessa Montrealissa,
työministeri Milton Gregg sanoi
marraskuun 12'pna 1952:
"On väin vähä julmempia toimen
piteitä kuin se, että pakoitetaan e-läkkeelle
fyysillisesti hyvässä k u n
nossa. oleva työläinen, joka siten
joutuu huonomman toimeentulon
varaan . .
Mutta liittohallitus, mikä on Ca-nadtin
suurin työnantaja, e i ole huo­mioinut
tätä toteamista. Jokaisen
toimenhaltijan täytyy : jäädä eläk-leet
ykstenielisiä poliittisissa asioissa,
me inoleimnat olimme aktiivisia salai­sessa
-rtpiminnassa unlon; rakentaml-seksfc;.
Vuoteen 1936 mennessä Char-liellavvolt;
vain unionlsmi mielessään
keskustellessaan, syödessään Ja nuk­kuessaan.'-^
K r ^ n ä i ^ l v ä n ä hänet kutsuttUn
k a i v o ^ ä t ^ -pääkonttoriin Ja hän sai
potkut. Siihen aikaan monet muut
työläiset oli • eroltettu edistysmielisten
nettiln/ylel^iUle tilaisuus ,kesktäiäi(|
hänen erolttamlsestaan.''K
dettiln eräänä 'kuumana; sunnunG
tana.: Teatteri o l i tupaten täj
Teatterin näyttämöllä oU: vain^Uldl
lienkilöä, Charlie Ja liänen; n u o t ^ \
tävänsä GarCh Temple Joka toii
hsenjohtajana; Kumpikin he
tuskin täyttänyt 25 vuotta Ja
kokemattomia" puhujtaa.* • ; Mut
hallitsivat ylBisön rohkeudellaatf*
Int^imiiltsyydelläan. ' |
,. Kiiivosyhtiöiden k o n t r o l l o i m a ^ *|
Klrkland Lake, sen illan
ei>ollut; enää samanlainen IcuinajQäi f'
senurtln. Pelon ^halvaannuttava W
t u s oU murrettu. TOll joka k 6 ^ m
sessa sytytettiin, levisi, ja johti k a ^ m
työläisten järjestäytymiseen j a ' ^ f
doin. vuoden 1941. - malndilkkaMi i|;
lakkoon Klrkland Lakella, m i s ^ ^
kossa avattiin- -uusia mahdollismäBii ff
teollisuusunionismln nopealle nousö ®
le. ' *eM
rs» -^vi
ROOMAN KISOISSA
LENTÄÄ KEIHXS 95 M.
Varsova. — ( K U — Bauno Sa->
honen) Varsovassa ilmestyvä "Ur-""
hellukatsans"-i3iiu on esittänyt
norjalaiselle keihäänheiton M E -
mleheUe !E)^rDäiUe|seiinie kysy-'
luykseni mikä on'<(ämän mieleltä '
keihäänheiton^ inhimillinen r; ra ja;
:Vastaaks«ä^b;:0^nieifen^.tot^, j
änyt muutaman sentin kauemmsiks :•
alkukilpailussa, el Danlelsen olisi sel­viytynyt
edes i loppukilpailuun. Et
muuta heittoteknllkkaanl, mutta<riei
sijaan pyxln lisäämääi^ l}l)äävdlnv4
'Jälkimmäiäessä siihteelsä'löhi.pSlljOi!
laimin plyinplavuohto^
, .., .^K^htaamrti6jv4eläDattlelsenln.kaW'4r'
ettei- hän '«sad vinoiseen-^ky^onyk-- Tähänaithien' .tllanhe: on 'tasan'34-t'
seen v a s t a t a " ^ > epätieSt^^^pystyykÖ' ^ Joten kamppailu jattcuu.'; . |
siT^iiiiijiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiS'^
kukaan mukaan;"
JA
TÄT|*I
-i - ^ ^ MiööUa <: on kuitenkin, sellairien
käsitys; 'Ctlä voittajan-! keittäs putoaa
Rooman • kisoissa .'jonndcin 95 metrin
tletämlim Sanon 'kuitenkin ^suoraan,
että voltteja tuskin on kukaan puola­laisista;
jos. nepys3Fvätits>kolllshiany<^
kyiselle tyylUleen.-:.• Heidän, täytyy
käyttää valtavasti lihasvolniaa, jos he , . , „^ , ^.
a&ovat yltää 90 metriä ylittäjiin t u - ' 5"^^"' ^'"^ ^^f^^^ ^
lokslin: Uskon, että puolalaisilla ,vs-
PITKÄN IÄN SAÄVUTTiUttllifiN
— Minkä luulet olevan suurimiiiin
tavillani olisi .paljonopittavanaan
minun .heitostani Melbournessa; Mie­lestäni
löysin siellä oikean helttotyy-lln.
Jota: yol vielä parantaa.
Tämä Danlelsenin lausunto on he­rättänyt
melkoista keskustelua Puo­lan
ylelsurheilupilreis£ä. 'Myö3 J a -
nusz^Sldlo on eräässä lehtihaastatte­lussa
puuttunut keskusteluun, 'r
- r En usko. että meillä on' syyi&
keelle 65-vuotiaana.': Tämä on ikä muuttaa tyyliämme. Tästä vakuuttau-jolloin
hallitusministerit voivat tur-[duin Jo Melbournessa..: Ainoastaan
vallisesti katsoa toimeentuloaan sattuma pelasti Danlelsenin tappiolta;
monta vuotta eteenpäin! j Jos ranskalainen Macquet olisi helt-korkeaan
ikääni
— K a . enshinäkln se, että olen
tunut syntymään sata vuotta slttd
Ja toiseksi, kun on ollut niin- saaku­rin
hoppu, ettei ole ollut aikaa ajifÄ
la vielä kuolemaa. '-• •-
NYT VASTA SAI.f^UEJ^lpi-^
- 7 - Kuulkaapas mumino;'54l.it&e^'
veellistä l^yttää kahvissa 'suoTaa/;;;
— Kiitos, 011 hyvä kun aJoI^Vhuo-mautltte.
Yhdeksänkymmentä^^^
ta olen kahvissa suolaa käjrt^nytji
jos edelleenkto' käyttäisin,''-vbfelhiö
hyvinkin kuolla nuorena. v^^^^
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Poika", Marxin parta ja verot
"Verot kansan verta juo , ; ."
laulettiin ennen vanhaan kotikylän
työväen juhlissa. \Ja niin' se vähän
onkin.
Mutta käykäämme päivän tekstiin.
Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana
tuntuu olevan kovasti vihoissaan
meille siitä kun eräs suomalainen,
Tuure Lehennimeltään, on Neuvos­toliitossa
olleena henkilönä' läusu-^
nut eräässä kirjoituicsessaan, että
Arvo Tuomisen kirjassa e i ole "to­tuutta
muuta kuin siteeksi"; '
Ja sen sijaan, että lähettäisi noot-tinsa-
sanotulle L e h e n i l l e , ' Vaj^a
Sana mulkoilee meihin päin j a sa
noo, ettei Lehen "ainoassakaan t a ­pauksessa
kykene osoittamaan Tuo
misen' t>aljastuksia valheiksL'V Tä
mä sitterikicrvaikka Lehen'osoittaa-j
u u r i siinäMrjid»ituksessa; mistä Va­paa
Sana 'meille vihoittelee, että
"Poika, Tuominen" muka' " t i e s i"
eräitä Stalinin tunnettuja iskulau
seita j o ennen k u i n Stalin o l i niitä
esittänytkään!
Muuten kummallinen juttu. •••• Me
emme valitettavasti k ^ ä henkilö­kohtaisesti
.tunne tLeheniä muuten,
paitsi sikäli; mitä olemme hänestä
j a häneltä lukeneet. Mutta Toron­ton
Vapaa Sana tietää miehestä kai­ken
sen pahuuden, missä 'nimessä
ja tarkoituksessa hän on Suomeen
tuUut takaisin Neuvostoliitosta; Le^
hen on; n i i n meille Vapaa Sana se­littää,
kaiken ^ n a l ä l ^ d e i i " ydin
ja suurin tekijä nyky-Suomess^
Mutta kun tämä -samainen - Lehen
sanoo kuolleensa,' että Poika Tdo-minen
puhuu j a kurjoittaa. k i i t ^ ,
hän nyt menettelee, sen vuoksi
häntä e i otettu sodan jälkeen takai­sin
Suomen kommunistipuolueen
jäsenyyteen— torontolaiset vlrka-veljemme
vaU^enevat kuin hauta.
Onko vaitiolo^ tässä asiassa merk­kinä
"myöntymyksestä" — varsin­kin
kun on kysymys niin suuresta
Neuvostoliiton asiain erikoistunti­jasta
kuin Lehenin pitäisi olla?
Kuinka yksisilmäisesti Vapaa Sa­na
tähänkin asiaan suhtautuu, se
näkyy seuraavasti: Mainittu lehti
tietää yksityiskohtia myöten mitä
lpa1iaa'Leheii on lähetetty Neovosto-liitostavSuomeen
tekemään j a mitä
"kavaUa" ajatuksia Lehenin päässä
pyörii. M i ^ a se e i tiedä mitään
siitä, että ^ Lehen on suomalainen
mies, joka J o u t u i historian eräässä
vaiheessa p a k e n e m ^ Neuvbstoliit-
'toon, vain sen " r i k o k s e n " vuoksi,
että uskalsi puolustaa vakaumusten­sa
mukaisesti Suomen tj^ötätekevien
asiaa.
Tässä' vaiheessa e i voida välttää
kiusausta vetää erästä mielenkiin­toista
johtopäätöstä. Vapaa Sana
Jkiivailee " P o i k a Tuomisen" puolel­ta,
joka yrittää seUttää, että Neu­vostoliitto
on kaikkea tauuta muttei
sosialistinen maa.
Samalla < kertaa, taricemmln '.sa­noen
helmikuon 9 pnä, se julkiösi
pitkän artikkcSn "Verotnksen t u ­hoisa
voima".
tietäneet^-ihitä "progressiivinen ve­rotus"
on.-
;. Tässä' kirjoituksessaan Vapaa'Sa­na
polemisoi Yhdysvaltain "korkeita
tuloveroja" vastaan mikä tarkoitta­nee,
että jos e i olisi Yhdysvalloissa
seurattu:^Iancin oppeja "progressii­visen
verotuksen" suhteeni nm asiat
eivät olisi n i i n kehnosti kuin ovat.
Tahtoo sanoa "progressiivisen" tulo­verotuksen
ansiosta Yhdysvallat (ja
Canada!) taitaa oUa lähempänä
kommunismia kuin Neuvostoliitto
— j a ^"kommunismi" on Vapaa Sa­nan
perivihollinen!
" V a l t i o käyttää (Yhdysvalloissa)
uhlcaulcsia j a pakkokeinoja hanklci-akseen:
Itselleen rahaa"^ julistaa
Vapaa Sana toista palstaa pitkässä
jorinassaan j a ptihuu "verojärjestel­mästä",
mikä tekee " m i l t e i mahdot-tonvaksi
y. koota pientä .omaisuutta
^mikä^aikaisemmin oli. osoitus yksi­lön;
elinvoimasta vapaan - järjestel­män
-vaUitessa . . . Uskokaa tai' ei.
^ . 3 0 ^ p y r i t ^ ~ ; t o d i s t a -
parran kautta vannoen, että "susilis-tien"
ja "komujen? opfitisat pvat
Näin kansakunnalta riistetään'sen
teryeep,<,.'täiDudellisen kehityjksen
varminvtae, ja valmista v a s t u s t it
tamme kommunismia vastaan jäyde­tään
r v . E i hyödytä ottaa-korkeam­pia
veroja, kun lopulta ei ole mi-tää^
wroiEettavaa . .
Hullusti ovat siis asiat "Vallois-sa'V
J a asia on^sitäkin tukalampi
kuin siellä^ Vapaa Sanan ja "I^oika
Taomisen" kuroama^ Neuvostolii­tossa
maksavat tuotantolaitokset 85
prosenttia kaikista veroista — ja
ylcsilöt pääsevät verojen' maksusta
kuin kofra veräjästä. -
Nayttää^. siis. sUtä, että kaikesta
"komnajuusmiyihastaan" huolimatta
Vapaa Sana ön/l^ääntymä^ vero­asiassa
kommunistisen Neuvostdlli-
Me tietysti olemme samaa mieltä
Sanan kanssa siitä, että ve­rot
ovat aivan kohtuuttoman kor­keat
n i i n Yhdysvalloissa: kfiin täit
läkin...Mutta paheitten syynä elole
"progressiivinen verotus",; kuten
Vapaa Sana julistaa. ;
Päinvastoin kaikkein epäoikeuta
t u in vero on se, mitä rikkaat ja
köyhät maksavat "samalla mitalla"
Mitä merkitsee miijoneerille se, jos
hän maksaa esim. gasoliintveroa ji^
den autonsa kulutuluesta sanokasm^
me 50 dollaria vuodessa mutti
työmiehelle se, on pitkä penni, .J0
joneeri j a työmies syövät^vain;*!}*
den vatsallisen", pitävät vain y M o
vaateken-an, savuttelevat; ii k^ywi
teatterissa j a -juopotte1emassa;iV^
yhden miehen kohdalta'—ja;mÄ'
savat siis osapuilleen vain^;saWB
verran sitä välillistä veroa.' T ^
dn amerikkalaisen ;|acanadalais^
verotusjärjestelmän^kaikkeinv,^'
. Tuloveroieji^^jcogressimsuud^
k i n on.'tietysti;''myös vikansa. £ l
,yinä todistuteina siitä ^ b v k seill
s^t m l l i ^ d l B ^ - a f k t i i f a G e n fl
Motors,' D l l Pbkf^nll^^-^ähVp?^
n o a . — rfkkaSta'varotetaan vm
l i i a h v ä h ä n . f y & i l Ä ' i ä r f i » i^
h i n verrat^ri.^ '^-i^'
Porvarit osaavatstietenkinsoou^
.telia syd^ptäsärkeviä s u r u b y m n ^ |
siitä; että miljoonatuloista verol­taan
ylöttömänitaljon ^ sanokaait
me kokonaista 90 prosenttia! ^t|>
s i l t i miljoonatulojen omaajalle
$100.(1^ vuosiansioksi! ^ MoneTM
Iäiset j a farmarit olisivat varauaa
v ^ m i i n a maksamaan iniljoonatuU#
ta 95 prosenttiakin 'tidoveroa,-r
s i l l f . selättäisi heille vielä $5O>)00
vuositulot!
m
1 1
P
f '
f :
m
Mr
M'
'f
t
rl
i
w I I
1
"1
•i
Mutta huolensa on raiUakin ^
va^ipkm niiliä joiden elamän|}r^
on sosialismin .piäicsemliiett ja soof
pääoman. puoluslamUien -r-heillä
itsellään ei'die a i t i mitaa»
hyötyä --^'iKänsäköiira. y
« i ii
m
n
; -il*'