Vapaus, February 14, 1957

              Sfvu 4 ' Törätamä, heTmifc 14 p. ~ Tfnirsday, Feb'. H 1957 J
p -B osMUsruokala
f i l ^ n n e t a ä n uudelleen
iiind^-^ana istuiinme haalimioe
TsMnfölaJbaoneessa JoKöi!' oli iJcut
sttttn-koolle täkäläisen W<iTkefs
Gd^p^Bestaurantln osakkeenoinista'
keslQUtelemaan ja päättämään
UUäcSen tulevalsutrdesta. Kuten
tutmettna; tämä liikelaitos kärsi
suoria yaliinkoja viime fammikuusr
vsa^iulipälon ;'|<>b^ iPEssä p^o^
sa'ifflio0lul ,väroväi^^ l^<en
kähdenkymmepenp TiidentubäoneD
döQärih vbfc(a£^u^ joka' noirt Vft»-
sesti ajatellen kuului kaikille työläi
silleyjotka '^ttvat nauttineet täinän
iyMcBga*?i«'liwtousta eduista
ntokataijoilun kuin asuntojensäkih
jifiolesta. Näissä seikoissa se piikin
parhain laitos koko Pohjois<>ntia-rfossa.
olemassaolon tärkeyden
oirat monetkin huomanneet vasta
t|ittän onnettomuuden jälkeen,?jds-kfn
enin osa on käsittänyt tämän
a^ian ^liikkeen hamasta pccustami-lähtien,
^
s Viime vuosina Pob jois-Ontaridssa
v|JUnneen epätasaisten 'työolpsiih'
teiden vuoksi on" tämän liikkeen
Jäsenistö hajaantunut monille ^ ta
li>iUc^ elka kaikkien nykyistä plih-jKpdkkaa
ole ti
l|n'^a$ibiden järjestely tuottaa Iitjo^
xAattävaa hankaluutta; Asioisia^i^^^^^
ttfM -täällä olevat jäsenet päättär
lHään kaikkien eduksi.
I Nyt kooUekutsuttuutr kokoukseen
mi sa^ifiunut 20 osakkeita edustayaä
jlsentä sekä huomattava joukko
jdtibifa' läheisesti seuraavia ja liik-laeelle
myötämielisiä ihmisiä. Ko-länilsent;
osanotto kaikkiaan' lie^^
flJIUt 'vähän yli kolmekymmentä
l|enkilöä.
% Kokouksen avasi johtokunnan
'^m'' llliytäkirjufi Herman Mälci esittäen
ne syyt miksi tämän kokous on kut-
^ t t t i koolle. Sen jälkeen katsottiin
ke$kustelus$a; että Hokous on la|]Ur
nen h sääntömääräinen päättä;
ij^än- ösifuskunnan asioista.. Ko­kouksen
louheen johtajana toi mi Ed-;
^ H a r j u l a .
C Alussa johtokunnan puolesta tie-
4oltettiin niistä toimenpiteistä mi-
~ Itin on ryhdisty tulipalon jälkeen.
Sopimus vaku^tu^htiöiclen kanssa ^. ^ellytta^ että ^läiuiusyhtiS mäk­inä
kokonaissumman^ftO.OOO; mistä
i # 9inut;asta rakcntplBbn ollut jrakuu'
11 tiettuiia j a 9^,000 irtaimiston osalle;
Irtaimisto o l i vakuutettu viidentu-fiannen
dollarin biniiasta. Tästä
. lokainen kaiketi käsittää, että lUke
- ' on' ollut vakutitettt&a liian pienestä
§ ^ ' nimmasta. Mutta ^ilUdenkln sum-;
^ mien^ maksujen I»nssa velkaansa
maksava' liike on tuntenut talous-laiketdcsia
eikä ole voinut korottaa
vakuutusmaksuja vaikka on tiedet-leningradiin
liuutalcin kuin
jiiaitoä Suomesfa
: I Hejtelnkli>^ Iicningnidin Ja Suomen
Mpg^P|||>y#li£rten 'perinteellisten: • kauppasuhtei-'
iiliSMfölyiä;<>iden;. eli^yttäihisöcsi.-onAteiatoltus'-ollut
Siajentaa touppa koskemaan
kin kuin nmitotaloiistuottelta. Mosko-
•vassa käydyissä fceskusteluisisa | ön öl-
. Ijtfipuhetta myös siitä, että Leningra-dlin<:
4oImitettais{in Suomesta muita-elintarvUdceita.
ovtfl^ Qdcixn^^
58|sp|pf(ix^^^^^^^^^^ parkettUevyJä. Tämän kaupan krfiit-iliPiijÄVJlMseksl
-jatkeUan neuvotteluja
( myOhenmUn kevSäUa; MUden tarvik-leidäi
Joukossa. JoUIa Suomi on kau-
^^ap tasapaino!ttamisek^i.esittanyt^^U
; polttoaineiden lisSksl^ vilja
•fc valssaustuottcet.
•n
ty, että vakuuttis on yleensä liian
alhainen, katsoen talon kokonaisar­voon^
~ Johtokunnan taholta oli
myöskin käännytty henkilöiden
puoleen jotka omistavat liikkeen
Idinnityslainoja, Lainojen, omista^
jat ovat myöskin luvanneet odottaa
siitsi kunnes liike selviää nykyisistä
vaikeuksista. -
Kaikkien näiden alkuraporttien
jälkeen viriytyi kokouksessa vilkas
'ja monipuolinen keskustelu, jonka
pääteemana oli: joko Uikkeen tyk­känään
hävittäminen tai sen uudel­leen
rakentaminen. Ja tässä moni'
puolisessa keskustelussa kävi< i l m i
ne vaikeudet, mitkä on voitettava­na.
Näistä kaikkien :^suurimpana
vaikeutena oli se, että liikkeen lä­heisessä
yhteydessä ei ole tällä ker­taa
sellaista yksinäisten miesten
joukkoa joka tulisi asumaan talossa
j a läheisesti katsomaan sen perään
joka päivä; Sen sijaan ovat monet
liikkeen aiksisemraat jäsenet nyt
perheellisiä ja näin ollen heidän
työskentelynsä on enempi kodin
piiriin missä he asuvat. Näin ollen
he eivät voi nauttia niisiä eduista
mitä liike milläkin alalla voisi tar­jota.
Tässä ' ;nonipuoIisessa keskuste­lussa
ilmeni se yhteisperiaate jon­ka
Canadan suomalaiset ovat oppi­neet
näiden pitkien siirtolaisvuo-siensa
aikana ja siksi he asettuivat
poikkeuksetta sille kannalle, että
liike on rakennettava uudelleen"
ja että se tulisi vielä : paremmin
olemaan "koti kodittomille". Kodit­tomia
onvvalitcttavasti hyvin paljon
maanmicstenimekiij keskuudessa ja
lisäksi tämä laitos on niin tarpeelli­nen
olemassa, että se tulee saada
rakennetuksi hinnalla millä hyvän­sä.
(Uskon että monet nykyään
työmailla olevat yhtyvät tähän aja-,
tuksecn). -
Kokous valitsi: kolmihenkisen ra-cennuskomitcan,
joka johtokunnan
kanssa läheisessä yhteydessä työs­kennellen,
tulee laatimaan kaikki
ne suunnitelmat joita tässä tarvi-
1 aan. Komiteaan tuli valituksi Sam
Mattila, Lauri Kartio ja'Nick Ranta.
Talkootyöt.. • .Vaikka, yleensä käsi­tetään^
että tälläisiaisuuria töitä ei
voida täysin tehdä loppuun puh­taasti
talkootyönä, niin sittenkin
Icäikki apu.oh tälläJcertaa tarpeel-isempi
kuin koskaan aikaisemmin.
Ja kaikki kokouksessa olleet lupau-,
ui^vatsuot^ttam^an vapaata työtä
ässä asiassa ^vedoten-vielä siihen,:
että suuremmat (joukot yhtyisivät'
tähän työhön ja että kaikki voita­vamme
tehtäisiin rehellisessä mie­lessä
liikkeen yhteiseksi hyväksi.;.
Lisäksi, että: useammat yhtyisivät
tämän liikkeen jäseniksi ja työl­länsä
voisivat lunastaa osuuksia
joiden hinta on $10.00:- .;->)<'
Tässä kirjoituksessa olen koetta­nut
tuoda ilmi kaikki he kysymyv.,
set mitä tuossa kokouksessa käsitel-ti
n ymmärryksellä, että liikkeen
jäsenistö joita lienee ympäri Cana-daa,
voisi seurata tätä kysymystä,
ja että tämä asia tulisi tiedoksi koko
Porcupinen ympäristönväestölle.
Tätä liikelaitosta tarvitaan' entistä
enemmän; —- H.
YrHylöeB kökousitiSuoinen t i a l v i u r h e i l i -
voimisfefukurssft
Toronlo. —»llaanantaina, helmi­kuun
18 pnä alkaa ,Don-haaIilIa
k a k s i viikkoiset volmlstelokursslt,
joissa opettajana on Dolores Niska­nen.
Ensimmäisenä iltana, siis 18
pnä pidetään kokous kello 8, jolloin
päätetään nu'n3 iltoina eri luokat
voimistelevat Ohjaajan toivomus
on, että kursseille osallistuisi myös­kin
vanhemmatkin miehet ja naiset;
eikä vain «Yrityksen .nykyinia:voi^
mistelu-jotikkue,; sillä voimistelu
ruumiillisen terveyden puolesta on
kaikiUe-ikäluokille tarpeellista, r
Samana, iltana pidetään myöskin
yrityksen fcutriausiiuHcous/ joten on
toivottava etiä/ifcaikki:;oIisi saapu-joilla
harmaa alku
Torktt, helmikään 6 p. -7-^TaIvi kotiinpäin että tulosluetteloksi muo-on
ollut allamipe, yllämme ja;ym- dostui: 1> Kamenski, N L 227,0 (hy-pärillämme
jo kymmenisen viikkoa, pyt 6 8 ^ j a 70 m), 2) Silvennoinen,
Sen pääväri on kuitenkin ollut ala-] 226j0,<69i 69),;3)'Eino Kirjonen
kuloisen harmahtava talviurheilua j (yksi hyppyni m) j a 4} Werner
harrastavan- Suomen kansan mel-i Lesser, Itä-Saksa,
kaiseksi harmiksi. Harmaa sekä 30 km hiihdossa naapurit näytti-
A ^ i f f i » loatunirt^llL» teoHisuustostaiito lopii
lähes EOOO viift vuonna 11 prosenttia
villa. — H . T^.c
*
tl
'f-
Valentine"
kahvikutsut
Don haatilla
väriltään että kilpailotuloksUtaan.
Esimi täällä Turussa on - lotissut
vettä vjaoräntää molemmin puolin
jokkee ja> ^htä vesissäsUmin -on kyl­penyt
koko EteläHSuomL Senvoidc
si ovatkin talviset ambassadorimme
Toronto. — Lauantaina tk. 16 pnä
kello 2-5 on haalilla iltapäivä kahvi­tarjoilu,
johon lausutaan tcrvetul
leeksi kaikki ystävämme. Kahviur
juonnista, musiikin ja ohjelman
esityksestä nautimme kaikin tove­rillisessa
seurapiirlissä.
Seuraava Itäläisten kokous pide­tään
haalilla keskiviikkona 20 pnä
iceilp 8 ip. On Jaas otettu ohjel­mistoon
esittää mielenkiintoisia fil­mejä,
joista olemme jo saaneet
nauttia monta kertaa kokoustemme
yhteydessä. Lauantaina tk. 23 pnä
kello 6 illalla on illanvietto Latval­la
166 Cambridge Ave.. "*
Jokdhan nuo miehiset miehet ovat
aloittaneet ^'kokkausopiskelun", sil­lä
huhu kertoo, että sovinto-juhlissa
»'Idän" ja "Lännen" jniehet tarjoi­levat
oikein maukkaan päivällisen?
— Idän Likka.
1,500,000 työtöntä
härisi-Saksassa,
Nybrbers. — Länsi-Saksan työttö­mien
määrä kohosi tammikuussa 288,
000:11a, 1,48 miljoonaan. Työttöniyys
on siten kasvanut.yli miljoonalla syk­systä
lähtien.
, —^ Kultaa käytefctUn; rahana yhdy.5-
(ralloissa ensimmäisen r kerran v.. 17ft2.
suunnanneet lylynsä sekä itään että
etelään - ^ i ' ja- saaneet useimimten
päihinsä, • - - ' ; v . -
Voitonmakuunkin o n ^ tietysti
päästy, tnntta ei mihinkääa bumar
laami < Bluutamat mäkimlehemmP
ovat (koittaneet uuden suomaJaisen
"aerodynaamisen" ilmalennon te­hokkuuden
sekä tyylissä että pittni-
1 dessa ia Veikko Hakulinen on edel­leen
Veikko Hakulinen, mutta muu­ten
on saatu odottamattoman run­saasti
pyryä silmille. Hätkähdyitä
vintä lienee, että naapurimme neu­vostokansalaiset
ovat nyt oppineet
suomalainen hiihtotaidon niin p&
rusteellisesti, että suomalaisista on
tullut heidän oppilaitaan! Tämän
sanomme kuitenkin vain äskeisten
Leningradin kilpailujen perusteella.
Talven ensimmäisen suurpaukun
järjesti itä-saksalainen .Wemer
Lesser, joka tuli Kouvolaan pitä­mään'
pientä seuraa omille maail­mankuuluille
mäkihirmuillemmerr-ja
hyppäsi syoraan kärkeen; Hyvin-iiallituilla,
pitkillä hypyillään hän
aiheutti aikamoisen kohauksen lyii^^
mällä parhaatkin valttimme. Tulolc
sia: 1) Lesser, 222,r (hypyt 55 ja
56,5 • m.), 2) Silvennoinen, 221iO
(54,5 56), 3) Uotmen, sitten Laak-!
sonen ja Kirjonen. Cortinan prons-sipoika,
itä-saksalainen Harry Glass
lenti levottomasti ja sijoittui'vasta
45:ksi.
Tammikuun lopulla Leningraäis-sa
(tai paremminkin siitä 70 vkm
päässä olevassa Kaukolan kylän
Toksavassa) pidettyihin talvikisoi­hin
lähetti Suomi lujan 12-henkise'n
joukkueen. Ensin suoritettiin mäen­lasku.
Kova kaksinkamppailu käi^-
tiin Hemmo Silvennoisen ja 'Nikolai
Kamenskin kesken. Suomalaiset]'^a
itä-saksalaiset tuomarit arvostivat
](jtcmmon paremmaksi, mutta neu-vostotuomarit
äänestivät sen verran
Oluen kukka
vät suomalaisille taivaanmerkit, e i ­vätkä
; ne olleet'! jähestulkoonkaan
sinivalkoijBeL. «Voitko, kuvitella, että
paras mftikfiläinen: iriihtäjä • sijoita
tuisii; misslään:; Aaaottelussa*' »vasta
yhdeksänn^kä? ^.ISptta^ niin ixain^
kävil i^TappiQmnie''Oli Ocaikkein ka-tastroofimaisimpia,
mitä: suomalai-,
oen; hiihtojoukkue on kQSkaan'julkO-mailla'
kokenut. :K>lpailu s sudriteti.
tiin loistavan .sään ^yallitessa/riVoyl)
teluvaikeuksia ei ollut ja paremmat
voittivat. Tuloksia 1) Aleksei Kus-netsov:
1.46.57^ sitten kahdeksan
neuvostoliittolaista j a 9) Arvo Tiai­nen
1.50^1, Veikko Räsänen oli I I ,
Heikki Lehtonen 12 ja Kalevi Hä­mäläinen
22.
IS.kilometrillä ei sentään kukaan
venäläinen: huippiunies lyönjrt suo­malaisia—
sen teki täysin tunte­maton
Pavel Koltshin! Hänen voit^
toaikansa oli'54.18 j a parhaan suo-aialaisen,
neljänneksi tulleen Hämä­läisen
55.40. f Heikki Lehtonen oli
nyt 8, Räsänen 13.
"Kehruuosastolla" eli naisten kil­pailuissa
olivat neuvostoliittolaiset
yhtä ylivoimaisia. 5 kiv voitti R.
Eroshina^ 2(^34^ Toini Pöysti oli 6
ja Siiri Rantanen 10. Eevojen kym-r
pillä Eroshinan voittoaika oli /39.47
ja lOrksi tulleen Pöystin 42.17..
Ainoan valonpilkun suomalaisille
tarjosi uusi yhdistetyn (15: km ja
mäenlasku) löytömme Esko Jussila,
joka yllättäen voitti: koko kilvan,
Paavo Korhosen tuUess^. viiden­neksi,
y''.
^ AlsnbL —• Nohi 7M kapinallisia
Ja «5 lamkabisto fliBfOacU kaatoi
A^eriaass viime T H I U ^ Joka oU
verisin wn ^Hceen km aeHalat
narfa^nm» U5« alkoftat.
KaikUaaa 2,S0t ramkalahla
MtOasto Ja i7j8M kapinnallista
on saanut snrmansa Alserian
tafstdoissa epävirallisten tilasto­jen
mafcamiv-
Möidiövaisa
kööpeobamlna.. — Suomi kohtao:
'Huilkenitelevan mtimmon*
vaikituinen aamuryyppy
.Brighton, E n g l a n t i . M r s .
Harriet Bray vietti heltdikuun 10
päivänä 10i:stä syntymäpäivään­sä
Ja edttl'samalta suurelle ylei­selle
yksityisen mletlptteeiuä pit­kän
iän saavuttamisen ^'Salai­suuksista'^'—:,
kuumaa teetä ja
whiskya,'"Minä naatin whiskyä
ainoastaan aamuisin'^, sanoi liän.
1 MM r m m '(VII"-
MAAILMAN KIRJALLISUUDEN
MESTARI­TEOKSIA!
Olemme saaneet sunren lähetyksen Urjalll-suutta
Suomesta. Joiden Joukossa suuria
i mestariteoksia: sekä aivan uutta romaani­kirjallisuutta.
Romain RoUana: JEAN-CHRISTOPHfi
; Sunrteois, käsittäen 3 osaa, yhteensä 1,SS4 sivua."-^Hinfa^^^^^
Romaanin sankarina on nerokas saksalainen säveltäjä Jean-Ohrls-tophe
Kraflt. jonka valheisiin tekijä on kutonut aineksia Beethovenin
elämästä. Omien sanojensa mukaan Rollond. on romoanlssaan tahto­nut
tehdä tilbimaallnuin kanssa, Ilmoista käsityksensä
estetiikasta, Uirannösta. luoda uudelleen kokonaisen ihmiskuimon.
iMihail Salohov: HILJAA VIRTAA DON
Suurteos, käsittäni 3 osaa, yhteensä 1,34S sivua — HlnfaS9.00 ' >'
f Romaaniinsa "Hiljaa Virtaa Don" Solohov.on mahduttanut Venäjän
liistorian valtavan murroskauden vuosilta». 191 l>r-22 sellaisena kun seni
käklvat Donin ylpeät; vapautta rakastavat kasakat. Päähettkllänä on
^^rigorl Melehov; -Jcasakka: Joka edellisesi maailmansodassa kölioaa^
lavallisesta rivimiehestä vänrikiksi jJa-lcansalaissodassa.Ylä-Donln k a -
kafckaln noustua kapinaan neuvostovaltaa vastaan. Valkoisen kasaUca-
^lidUvlsIooDan komentajani. Tämän monivivahteisen, traagillisuudessaan
ijärkyttävän hahmon rinnalla elää Akslnja ^taliova, J<dca on ennen
: icaikkea rakastava nainen, verevyydessään venäläisen kertomakh-jalll-
|uuden väke\implä ja kauneimpia luomuksia.'
Nancy Hallman: TOUKOKUUN TUULET
, '442 (dvna. H l nU riA HSO
% l&nä r o m ^ ^ raikkaasti ja vieMttävän persoonallisesta
Issie Setrin, .nuoren herkän ni^on.: eräästä vkeMtysvameesta. hänen
itaiseen mäaäariil mtuaravna.l lisesta kotielämästä alkuisten rajuun ja risti-urBomaanl
on tuore*Ja värikäs Ja sen henkllSt: eläviä Ja mlelenklln-
|bSsia.
TttÄTOAA osoirn
va?H': ;Vapau8 Publishing Company Ltd.
Box $9. Sttdbtunr» Qnitarip^ i<i»r •«••4
Juvalaisen -talkootalon emännän
hätääntynyt, mutta päättävä komen­nus:
"Antakee olla sen oluenlaskuni
kyllä minä Ite päästänOluen kannu-loihin,
niin että oluen kukka pyssyy
korreenaiy on selvä' todistus siitä,
että hyvin onnistuneen kotiöluehkln
ulkonaisena. arvonmerkkinä on p i ­dettävä
oluen kaunista, runsasta
vaahtoamista.
Pöydän kattamisen viime työksi
emäntä jätti olutkannujen täyttämi­sen,
ja kun kannut sitten tuotiin
pitkään pitopöytään, koristi joka
kannua yli partäittenpirskuva rai­kas
vaahtokupoli — oluen kukka.
Sen vaikutus oli suorastaan taian­omainen:
jokaiselle tuli jano, ja en­simmäiset
kannut tyhjentyivät' en­nen
kuin ruokailu oli päässyt edes
alkamaan.
Vanhoissa kansanomaisissa oluen-panoresepteissä
on mainittu kau-
Ta nimenomaan - oliien kaunista
vaahtoamista edistävänä mallasvil-jana.
Tästä syystä ovat esim. lä­heiset
sukulaisemme vatjalaiset ker­toneet
kauroja käytetyn.
. Suomessa on kauroja myös käy­tetty
ohran ja rukiin lisäksi ainakin
Lounais-Suomessa, Itä-Hämeessä ja
Länsi-Savossa.
Kuiiluisa ruotsalainen luonnontut­kija
Carl von Linne on myös kau;
rojen käytön tuntenut. Hän oii
myös maininnut jo pari vuosisataa
sitten unhoon jääneen, mutta aika­naan
kuuluisan suomalaisen paikal-lisoluen
— finsk lura — jonka hän
sanoo olleen maidonlcarvaista ja vai/
mistetun kivillä keittämällä.
'*Luur" (murteellinen genetiivi:
luura) merkitsee erään taivassalo-laisen
tietämän mukaan hyvin käy­vän
kaljan päällä olevaa valkoista
vaahtoa,.siis "kaljan kukkima".
• Linne on verrannut maidonkar-vaista,
syomalj^l^ }miv^a l^raiin§f h^
weigin" mummaan. Alinkälaistä; tuo
entisaikainen rV/insk lura-' oli, em­me
tiedä, mutta-oluen maustamisen
kannalta, katkoen siihen -verlrattu
mumina on erikoisen mielenkiintoi­nen.
Kuuluisa mumma jota varten mal-lastetun
vehnä ohra-papu-si^oituk-sen
suhdCtOli 7:1:1, käsiteltiin maus-tamisvaiheessaan
seuraavalla taval­l
a : "Kun mumma alkaa käydä, fisä-tään
tynnyriin 3 naulaaxkuusen jäl-sikerrosta,
samoin kuusen ja koi-vunkerkkiä
naula kumpaakin. Kui­vattua
(murskattua) karhiaista pan-
Aaan kolme kourallista, kihokkia
kaksi kourallista. Magnoliäa, beto-nikaa,
majoraania, piooninjuurta,
puolanminttua, seljaa ja ajuruohoja
kutakin puolitoista kourallista. Sit­ten
kolme unssia survottua karde­mummaa
j a unssi .survottuja laake-rinraarjojaV.
j Eräs^ lisäsi tähän re­septiin
vielä "vesikipssia^.ojatady-kettä
ja villipersiljaa kuusi koura!^
lista kutakin: sekä raastettua pipa/-
juurta; joka tekee mummanraik­kaammaksi
kuin mikään muu- maus­te
Sen jälkeen kun mumma oli käy­tetty,
tynnyriin pantiin vielä kyni-j
menen ehdottoman tuoretta kanai):
munaa ehjin särkymättömin kuorin
ja tynnyri tilkittiin huölellisesti^
Kun se oli kaksi vuotta vanhaa, sitä
alettiin juoda. Jos mummaa kulje-^
tattiin vesitse, niin sen maku keinu­misesta
vain parani.
Valmistusreseptin puolalainen
muistiinkirjoittaja kiittelee mum-^
maa erinomaisen terveelliseksi juo^
maksi. Puiden jälsi j a kerkät suoje­levat
mumman juojaa keripukilta^
toiset yrtit vaikuttavat' edullisesti
ruoansulatukseen, toiset poistavat
päänsärkyä. Muutamat ihmiset us­kovat
mumman jopa ehkäisevän hei­tä
kuihtumasta tai htslkontumasta
niin kauan kuin he tällä voimakkaal­la
juomalla itseään "palsamoivat"
Kaikki yrtit eivät siis tarkoitta
neet juoman mauan parantamista,
vaan niillä oli suorastaai^ lääkitse^
mistehtävä. Tätä taustaa vastaan
onkin yrttien monilukuisuus helpos­ti
ymmärrettävissä.
Kun lisäksi otamme huomioon
varsinkin keskiaikana niin yleisen
magiauskon vaatimukset, on help:
pd ymmärtää, miksi juomiin lisättiin
yrttejä poilla ei ollut lääkitsevää
eikä makuakaan antavaa voimaa^
mutta sen sijaan taikavoimaa, jonka
katsottiin nostavan juojan lempeä
tai vievän hänet tuhoon — aina sen
mukaan kuin juoman tarjoaja toivoi.
Nykyään on juoman valmistajan
ja tarjoajan toivomuksena vain se,
että juoma maistuisi hyvältä ja pi­ristäisi
nauttijaansa.. Meripihkan-
.hohtoinen, "kukkiva olutlasillinen
onkin jo-ulkonäöltään makuhermoja;
Jtiil^ttaya. Juhanan; puJUoii^ .on o t
;lutta,kui|enkin kallisteltu Tioih vain
"puUoitse":janoiseen olentoon, 11-^*
nian ett»'"kukan", olemassaoloa onj
fedes muistettu. Koska olut, varsin-;
kui^^kesäaik;^!!^, on suosittu jonojuo-i
ma, ^saattaa, tuollaisen/'kukattoman!
oikotien "-ymmärtääkin, mutta kun*
"olutpuUon, tilalla on "vaakunalpsti";
ja se holvaistaan sisuksiin muuta­massa
minuutissa, täytyy sanoa, et­tei
kysymys olekaan enää mistään
juoman nauttimisesta/vaan ammoin
kuolleiden esi-isi^n sateentekotai-kojen
holvaamistyylistä. Esi-isät toi­voivat
j a uskoivat rajun juomisen'
ja kovan humaltumisen tuovan hy:^:
vää viljaonnea, mutta mitä toivovat
nykyiset "sateentekijät"?
Heillä on vannaan itse kullakin
omat toiveensa, joista aikanaan voi­vat
keskustella toistensa kanssa jOs^i
sakin alkoholistiparantolassa, jossä:
tiettävlisti ei juuri ole niitä, jotka^
malttavat ihailla "oluen kukkaa".
'HAKULINEN VLIVOIMAINEN
G a r m 1 sch-Partenkirchenin kan­sainvälisiin
kisoihin samanaikaisesti
onnistuivat 15 maan parhaat hiihtä­jät.
Suomalaisten kohdalta ne al­koivat
loistavasti: hiihtokuninkaam-me.
-Veikko Hakulinen oli jälleen
mainiossa vedossa j a voitti 15 km.
ajalla 57.07 -— ja suomalaiset Toimi
Alatalo, Eljas Koistinen ja Hannu
Tolsa valtasivat seuraavat sijat:
Naisten kympillä Anja < Porkan
ja Pirkko Korkeen oli kditenkin
tunnustettava vRuotsin Sonja Ed»
Ström, paremmakseen.
Seuraavana päivänä meikäläiset*
icuitenkinv pudotettiin'^ korkeuksis-:
taan aika rajusti: ruotsalaiset tkoik
vsfsivat* ^pikamatkalla ' karsimansa
tappiot voittamalla nyt.^lO.^km:
viestin ajalla- 2.13.06, lyöden vahva­na-
etukäteissuosikkina pidetyn suo-,
malaisjoukkueen > y l i . minuutilla-
Parhaan henkilökohtaisen ajan sai
taaskin Veikko Hakulinen; 3L18.
Ruotsin tytöt olivat myöskin lähes
pari- minuuttia . suomalaisia. parem­pia
3x5 km viestissä.
: 'Ossi Laaksosesta tuli eräs Gar-mischin
sankareista, sillä hän voitti
kisojen erikoismäenlaskun suuressa
olympiamäessä. Hänen hallitut i l ­malentonsa
kantoivat 77 ja 87 m.
Toiseksi sijoittunut itä-saksalainen
Helmut Recknagel hyppäsi 79 ja 87
m, mutta hävisi suomalaiselle tyy-,
lillisesti. — Topi Halonen.
Puolan jääkiekScollun maalhnanmes-taruuskUbtallujen
ensimmäisenä päi­vänä
24.2. Moskovassa. Seuraavana
päivänä eli 25. 2. Suomi saa vastaansa
Neuvostoliiton! . Yhden lepopäivän
jälkeen on edessä ottelu Itä-Saksaa
vastaan 27. 2. Ja seuraavana päivänä
on ottelu tshekkejä vastaan. Maalis­kuun
2. päivänä Suomi ottelee' Itä­valtaa
vastaan. 4. pnä Ruotsia Ja 5.
pnä maaliskuuta Japania vastaan.
: Kansainvälisen JääklOkkoUiton toi­meenpanema
komitea on fcokoiftses-saan
Kdäpenfaaminassa päättänyt, et­tä
MosköfvaJssa 24.2. -r^ 6. 3. välisenä
aikana pidettävät maajhnamnesta-ruuSkilpaiAit
suoritetaan seiuaavalla
NenvoÄ^ton teollisuuden koko^
naistnot^te kohosi viime vuonna
11 prosenttia edellisestä »Tiodesta,
sanojan tlastoUisen keskustoimis­ton
virallisessa tiedonannossa.
Teräksen tuotanto nousi 7 %, hii­len
10 jä öljyn 18^%. Eräillä muil­la
teollisuuden aloilla esiintyi tuo­tannon
kehityksessä kuitenkin va
kavia puutteita, Hiiliteollisuuden,
rautateollisuuden ja
teollisuuden ministmoidea
na toimivat yritykset övät
neet täyttämään viiine vuodel^^
setettuja tuotantotavoitteita^ ''^S^
jantuotanto kohosi viime vnonnitj^|
% muodostuen snurimmaksi N ^ l ^
vostoliitbnliistoiiassa^ sanotaan l ^ f i
donannossa Moskovan radion koitti
man mukaan. (STT? f ^ '^'-t-^i- —-Hip
ohjelmalla. Sunnuntahm 24.' 2.: Ruot­si—
itä-«aksa,Suoml-Puola, Neuvos-tolIItto-
Japaal, Tshek&ostov^tla—
Itävalta,
Maanantain^ 25., 2.:. Suomi'—Neu­vostoliitto.
Rucrtsl—Pdbla! -miekkos-lovaklorHKä-
Saksa. .-
Tiistaina 26. 2.: Japani—Itävalta.
Keskiviikkona 27.; 2.:-,JSuomi—Itä-
Saksa,, Ruotsi^TsheidaBlovakia; Neu­vostoliitto—
Itävalta, Japani—Puola.
Torstaina 28. 2.: Suomi—Tshekkos­lovakia,
Neuvostoliitto—Puola.
Perjantaina 1.'.'3.: Ruotsi—Itävalta.
Japani—Itä-Saksa. - y
Ijauantahia 2. 3.: Suomi—Itävalta,
R u o t s wiaipanli Neuvostoliitto—
TshekkoSlovalda, Puolai—>Itä-Saksa.
Sunnuntaina 3. 3.: Puolai—Itäyalta.
Maanantatoa • 4; 3,: Suomi—Ruotsi,
NeuvostOlIitto^Itä-Saksa, Japani—
Tshekkoslovakia.' ' ' • ' • •
Tiistaina 'S.; "3.;' Suomihi-J'apanl.
Ruotsi^eirvostoilltto. Pnöla^Tshek-koslovakIa:^
tävältk—liä-Säksä. '
tCIsiiJeh-vhaUhien ttitomaristo hhrit-tetään
myöhemriUn. ' "* ' '
2 karhua ammuttu llomanfeissa
IIönianlsL ^— Kahdesta naaras­karhusta,
jotka nukkuivat talviun-
;ta' samassa pesässä Ilomantsin pitä­jässä*
saatiin toinenkin ammutuksi
torstaina tammik: 31 pnä. Karhujen
kaatoon liittyy jännittäviä piirteitä-
Hömanfsilaisen karhunkaataja-seurueen
hämmästys oli suuri, kun
se Tapaninpäivänä asetti aseensa
puun juurelle ja' ryhtyi tarkastele­maan'saaliiksi
saatua karhua, kes­ken
kaiken toinen karhu hyökkäsi
pesästä ' esiin aseettomia miehiä
kohti, mutta painui metsään miehiä
ahdistelematta. Toisen karhun jah­ti
onnistui torstaina. Se löydettiin
4 kilometrin-- päästä äskeiseltä ta-
SILLEJÄ — SILAKOITA
Islannin' -RASVASILLAÄ Ja
NORJAN SILLEJÄ 8 Ja 16 pannan
fr^tifiiii«Ba. .Suomen SILAKOITA
10 Ja 20 pannan kannuissa. Suo­men
tahko Ja Edan juustoja.
LäÄfetetään 'jälkivaatlmuksella
i . A. HYTTI
288 Queen St. MV.,
Toronto 2-B Ont
pahttunipaikaltä ^lumihankeen miS^
kuneena. ;Se ei-k^ön'talveaiiit^
sinyt enää ryhtyä <^lpesanrakehntl£||
puuhiin, vaan oli^lnl'opaisswt
• man näreen*^ ja: lihitaufitiojäkseeit^
Metsästäjien saapuessa sen/ lähö^i
syyteen naaraskarhu nosti kuonoa^
sa ilmaan ja,ravisteli lumen turki^f
taan. Se jäikin sen viimeiseksi
työksi, sillä seurueen ampuma ryh.|
teislaukaus oli kuolettava. —SUIV;^;
TALON OSTOSSA seka f/
MYYNNISSÄ auiän l e i i i;
SOriTAkAA
HI. 1114 — HA. 4913 r
Mrs. A . Lampinen
UNO MANKIN JEtEAL ESTATfe?
' 392.Danforth^venne'
Toronto, Ontario ''[^
Toronto ftealEstateBoandln jäsen
(7-14-21-28)
K ^ o n e i^
Bostöium
Paiimay Baken
valmistaa ruoka- j a kahvileipää
Leivoksia, nimipäivä- Ja liääkaak-kuja,
korppuja yjn. lelpomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM. 3-767S
290 Queen SL W. Toronto, OnL
ONNI TERVO *
Iiiuuiiuiiuiuiiniiiiuuuniiimiin'iiiiiuiii iiiiiiii
Unkari sai laihoja
NLiistä ja Puolasta
:.Budapest. — Viime viikolla Ilmoi­tettiin,
että Neuvostoliitto an myön­tänyt
Unkarille 200 milijoonan ruplan
($50.000,000) lainan vapaassa valuu­tassa
sekä tavaraa 800 miljoonan rup­lan
(8200,000,000) arvosta.
- Lainan myöntäminen on tulos B u ­dapestisi
guuri käydyistä: neuvotte­luista.
Puola on tarjonnut Unkarin halli­tukselle
luottoa 40 miljoonan ruplan
arvosta vapaassa valuutassa. ;
Kaikkea
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
qAItDWABE C T D .'
'i< 'l&<tCiuiiberlatMl St.
' -j/Fotrt Artlmr.' OntaMor '
• _ Helsinki, -f, Bostonin maratonjuok­su
suoritetaan' tänä vuonna''hufatl;
kiiun ig''pnä. Helmik. 7' pnä sarSuor^
sähkeen' mlissä iB(BtOinih " «naraton-juo^
un Jälrjestelytolm^unta pyytää
kahta maratonJubiksOaamme ' 'saapu­maan
kilpailuun; Sähkeessä, Jonka
oU lähet^nyt'nur.'Leo Pussinen, kut­suttiin
henkilökohtaisesti Veikko Kar­vosta
osallistumaan kilpailuun. Hä­nen
li^lcseen jäi^estäjät kutsuvat Ja
kustantavaJk^,toisen suomalaisen mara-r
tonjuoksljan Bostonifn.
Suomen Urheiluliitto järjestää
maaliskuun alussa Otaniemen sisä­hallissa
karslimat niille miehille, jot­ka
ovat halukkaita matkalle lähte-:
mään.
Mainittakoon, ebtä. Veikko Karvo­nen
voitti Bostonin maratonjuoksun
19, 4. 1954pajalla 2.2039.0.
— Mozart sävelsi ensimmäisen sin­foniansa
Ifontoossa'vieiä nuorena poi­kana
o]l«saaix.
T I L A T K A A
FI^NCIS
"KLEAN KOAL
KIVIHIILTÄ
Dial 5-7394
\ Kuukausimaksut
järjestetään
ff
MiltonVFrancis
tiimbISfl; Ltd.
'99 s. Cäaberländ SL
Potit Arltiur • Onlario
DR. liSUE SPII,
IHO-^rjA SUKUPUOMTAUnEN
miKpISLMKiiKI
288 SL Ciair Ave. W.
.mpm^om,
'> :< 7V«staanotfo tnnnlt:. r u
, , ,2-4 is,4a.p-7 ip. .
Puhelimet: Ront|orlin WA. 1-6614
. - 55 - s . ' • ; . . Kotiin > WA. 2-8015
V I K I N G M E A T &;
SAUSÄGE C O .
SUOMALAINEN,
BUOKATAVABAUIKE
'ivii Bathutst St; Toronto, Onk'
(Lättiellä Dupont St.) •''^j
Puheihi LE. 2-9068
Valmistaa ja myy /kaikikia lajeja
lihajalosteita sekä myös tuoretta'
lihaa edelleen tehtaalta: : " i ".
PuheUn EM. 3-7616
10 WiUison Sq., Toronto, Ontarid
B E V E R L E Y
S T E A M B A T H
mi-
137 Beverley. St., Toronto
Puh. EM 4-9997;: •-'•jf.
.i.i 1
On :nyt avoinna'miehille ja;
naisille joka päivä^ paitsii
maanantaina.
. .ADKIOLOAJATi ...
Tiistaista perjant. 2—11 UL^
' Lauantaina 10 ap. —' 12 yoUä::
; Sunnuntaina 7.ap.—'2 lp.
(24^31-7-1^21);
pii. E. C . A H O 'Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS- & SUEOEONS' BUILDINO
Fuhelbi WA. 2-8237,
86 Blbor:Street We8t ' Toronto, Ontario
•Jrntri saapmad ^ . .UUDET
Puku- ja paätlystakkimaliit
TOatkaa pokanne tai^UUIyitaUUniie i q r t . ..
: pathalmmisfa nlkomaalaMst»' vObkaiiksiste;
Ezperttiräätimen valaibtsml» pnknj» xnie-'
hme tai naisille. ' i r—
Ennen kuin tnäatte pukuanne mistään xmra-:
alta. tulkaa katsomaan meidän uusia joorl
saapuneita malleja. Te olette samaa tnleltt
kaa<isamme. että ne orat i»rinmni^tei}|^
InternatioiiM Co-Op Stores Ltd.
yAATErUSOSASTO
UUDET LEVYUUTUUDET
OVAT NYT SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suometn ^
. suosituimpien laulajien levytyksiä.
'1%
7
Kiirehtikää tilaustanne ennen kuin ne loppuvat
* R Y T MI
R 6086 Kevätpäivä Kangasalla, Solistikuoro '
Honkain keskellä, Solistikuoro '
. R 61*^ Suonjen laulu. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
, Kesakuva ja kuu kalpea, Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
B 6191' Kaipuun hetkinä, tango. Erkki Junkkarhien .
Unohtaaksenl. tango, Martti Suutala
R 6205 Tule takaisin, tango. Veikko Tuomi '
/ Seedehnin valoja vannoit, tango. Veikko^T^
R6S0 -Karjalan kunnaiUa..Helsingin Suurkirkon poikakuoro
Kotlmaam ompi Suomi. Helshigin Suurkirkon poikakuoro'
R K!54 Kulkija vanhus, tango. Erkki Junkkarinen " ' ^
Valan lemmestäln vannoin, beguine, Erkki Junkkarinen :
6266 Uutte / a vanhaa. No n tango, Tamara ja Justeeri
„ Ja vanhaa, No. 12. foxtrot, Tamara ja Justeeri
R 6267 Polttava Jcaipaus. valssi. Henry Theel
Kultamen kuu. beguine. Henry Theel
R 7100 Kodin kynttilät, vaissi. Harmonv sistera
-Tango Venegia. Harmony Sisters • ^.uur-'. -
* DECCA' ^ '
SD 513* Kuolleet lehdet, sIow fox, Henry ^Theel
. Laa-le-luu, foxtrot, Henry. Theel
^ ^ , JS^^^i?^"' Louhivuori Ja. MetroiW5t'
«sr. «oc anteeksi, foxtrot. Olavi Virte
^ ^ ff»Paa° luoksesi etelään, tango. Metro-Tytöt
c T , ' c ^ Metro.T?«t^ '
SD 5327 Kesäyön tango. Juha Hrto ^
Toukokuun xmehaa. valssi, Metro-Tytöt v
UUSI HINTA.$1.50 kpl.
T^.*, . ^Ostajan maksettava'lähetyskulut)
, Posti- Ja pikatavaratilausten tulee käsittää vähintähi kohne levy».
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja YhdysvallolSBa.
TILATKAA OSOITTEELLA:
1 Vapaus Publishingko. Ltd.
^ . ' " Sudubrji Ontario