Vapaus, February 14, 1957

              Swa 4 Töistalnä, belnuicH p. ~ Tlnifsday, Fcb. 14,1957
riilcennetaäii uudelleen
- ' • !
iiii
liÄil
'Sfoafb Poren^ae. Viime^sun-innitai^
tana istuinune Itaalinune
jraftlnfblahnoneessa Jolu>il oli k u^
sitftn' koolle täkSläisen Worker's
Ciö^p^^Bestanraiitiii osakkeenomista­j
a t ; ke^ustelemaan Ja päättämään
l i i J c S ^ tulevaisuudesta. Kuten
tunnettua, tämä: liikelaitos kärsi
suuria valuiko ja Viime tammikuus­sa
tuiij^ozt'johdosta.' 73s$a palos-
«^'l^outiu'varovaisestikin laskieh
kahde^lQ^inineaek' viidentuhannen
doflärin omaisuus, joki noin ylei­sesti
ajatellen kuului kaikiUc työläi­s
i l l e ' j o tM "^nrat nauttineet tämän
l|ikkeen<«taf<hnmista eduista; niin
raqkatarjoilua kuin asuntojcnsakin
'|j|ioIesta. Näissä seikoissa se olikin
liarhain laitos koko Pohjoisinta-rfassa.
olemassaolon tärkeyden
ovat monetkin huomanneet vasta
t^män onnettomuuden jälkeen, jos-
; M n enin osa on käsittänyt tämän
{||ianJUUkkeen~ hamasta perustami
• itsia lähtien. ' .
»Viime vuosina Pbhjois-Ontariossa
imUinneen epätasaiste
teiden vuoksi on'tämän liikkeen
Jlsenistd hajaantunut monille ta-
J^Ule; eikä kaikkien nykyistä olin-
: I^dkk^a ole tiedossa. Tältäkin puo­l
i n asioiden järjestely tuottaa huo-jflattävaa
hankaluutta, Asioista joti
ti^^at täällä olevat jäsenet pSättä-iflään
kaikkien eduksi. ,
I Nyt kooUekutsutiuunr kokoukseen
v<flisa4)punut 20 osakkeita edustavaa
jjbenta Bci^ huomattava joukko
salolta läheisesti seuraavia ja Hik-l
«eUe myötämielisiä ihmisiä. Ko-
UaVKStn osanotto kaiklciaan-lienee
«dliit vähän -yli kolmekymmentä
..^nkllöä.
' «KoIf:ouksen avasi johtokunnan
' vill^ytäkirjufi ^ Mätit esittäen
Jte syyt miksi tämän kokous on kut-laiUii
kooUerSen jälkeen katsottiin
keikustelus^a. että koKous on lajlli-mu
ja . sääntömääräinen päättä-jn'
4änvo8ifuskunnan asioista. Ko­lauksen
puheenjohtajana toimi Ed-
^ n Harjula/
I Alussa johtokunnan puolesta tic-
<|o}tettiin niistä toimenpiteistä mi-j
^ o n ryhdytty ^uUpalon jälkeen.
Soptmu$ vaktiutu^btlbiden kanssa
hellyttää, että y^lfifiutusyhtiö mäk­inä
kokonaissiuunaiiC $10,000, mistä
«(Unmiasta rakent^iöniollut vakuu-
^ttuna ja HOOD irtiilm>ston osalle,
J ^ i m i s t o o l i vakuu^ttu viidentu-fiannen
ilollarin bibliasta. Tästä
jokainen kaiketi Käsi^ää, että liike
(boliutvakuutettiflto'Ulan pienestä
numnasta. ~ Itfutta^^olUdeakin sunt^
Olien maksujen Anssia velkaansa
maksava lUke on tuntenut^ talous-vailceuksla
eikä ole voinut Korottaa
vakuutusmaksuja vaikka on tiedet-.
mm m
IIP
mm
P S m
mm
« l i i ii
m0
ieningradiin
huuliin kuin
maitoa Suomesta
Helsinkia >--: Leningradin ja Suomen
Idusten perinteellisten kauppasiUitel-
:>den elvyttämiseksi on otaiikoitus ollut
: koskemaan multa­akin
kuin maito taloustuott^
'«assa käydyissä keskusteluissa. on ol-
^(Itfpuhetta myäs siitä, ettd Leningra­diin;
^tolmitettaisitn Suomesta multa­kin
elintarvikkeita, ovia, ildcunoita ja
• parkettilevyjä. Tämän kaupan kehtt-
^mlseksi jatketaan neuvotteluja
myjibemmin keväällä., MUden tarvik-
|dd'eii joukossa, joilla Suomi on kau-
-j»p taräpainoitt^ esittänyt l i - '
^ t C ä i ^ i tuontia Neuvostoliitosta,
«näinitann polttoaineiden lisäksi vilja
^ valssaustuottect.
s» ' '
ty; että vakuutus on yleensä liian
alhainen, katsoen talon kokonaisar­voon.
Johtokunnan taholta oli
myöskin käännytty henkilöiden
puoleen jotka omistavat liikkeen
Idinnityslainoja. Lainojen omista­jat
ovat myöskin luvanneet odottaia
siksi kunnes liike selviää nykyisistä
vaikeuksista.
Kaikkien näiden alkuraporttien
jälkeen viriytyi kokouksessa vilkas
j a monipuolinen keskustelu, jonka
pääteemana oli: joko liikkeen tyk­känään
hävittäminen tai sen uudel­leen
rakentaminen. Ja tässä moni­puolisessa
keskustelussa > kävi ilmi-!
ne vaikeudet, mitkä, on voitettava­na.
Näistä kaikkien - suurimpana
vaikeutena oli se, että liikkeen lä­heisessä
yhteydessä ei ole tällä ker­taa
sellaista yksinäisten miesten
joukkoa joka tulisi asumaan talossa
ja läheisesti katsomaan sen perään
joka päivä. Sen sijaan ovat monet
liikkeen aikziscmmat jä.senet nyt
perheellisiä ja näin ollen heidän
työskentelynsä on enempi kodin
piiriin missä he asuvat. Näin ollen
he eivät voi nauttia niistä eduista
mitä liike milläkin alaliö voisi tar­jota.
Tässä 'monipuolisessa kcskuste
lussa ilmeni se yhteisperiaatc jon­ka'
Canadan suomalaiset ovat oppi­neet
näiden pitkien siirtolaisvuo-siensa
aikana ja siksi he asettuivat
poikkeuksetta sille kannalle, että
"liike on rakennettava uudelleen"
ja että se tulisi vielä paremmin
olemaan"koti kodittontille". Kodit­tomia
on valiteUavasti hyvin paljon
maanmicstemmekii| keskuudessa ja
lisäksi tämä laitos on niin tarpeelli­nen
olemassa, että se tulee saada
rakennetuksi hinnalla millä hyvän-sli.
(Uskon että monet nykyään
työmailla olevat yhtyvät tähän aja-,
tukseen), .
Kokous valitsi kolmihenkisen ra­kennuskomitean,
joka johtokunnan
kanssa läheisessä yhteydessä työs­kennellen,
tulee laatimaan kaikki
ne suunnitelmat joita tässä tarvi­taan.
Komiteaan tuli valituksi Sam
Mattila; Lauri Kartio ja' Nick Ranta.
Talkootyöt. Vaikko yleensä käsi­tetään,
että tällaisiasuuria töitä ei
voida täysin tehdä loppuun puh­taasti
-talkootyönä, niin sittenkin
kaikki apu on tällä k<^rtaa tarpeel­lisempi
kuin. koskaan aikaisemmin.
Ja kaikki kokouksessa olleet lupau-:
: tulvat suodttamaan vapaata työtä
tässä<asiassa, vedoten vielä siihen,;
^ että suuremmat (joukot yhtyisivät^
tähän työhön Ja että kaikki voita­vamme
tehtäisiin rehellisessä mie­lessä
f liikkeen yhteiseksi hyväksi.^
Lisäksi, että useammat yhtyisivät
tämän liikkeen jäseniksi ja tVöl-länsä
voisivat lunastaa osuuksia;
joiden hinta on $10.00.
Tässä kirjoituksessa'olen koetta­nut
tuoda ilmi kaikki he kysymyk-i
SQt mitä tuossa kokouksessa käsitel­tiin
ymmärryksellä, että liikkeen
jäsenistö joita lienee ympäri' Cana-daa,
voisi seurata tätä kysymystä,
ja että tämä asia tulisi tiedoksi koko
Porcupinen ; ympäristöäväestölle.
Tätä liikelaitosta tarvitaan entistä
enemmän.—- H.
Yriljfiöeii kökoHsihSuoiiieti t i a l v i u r h e i l i -
voimistetukurssit
Toronto. — Maanantaina, helmi­kuun
18 pnä alkaa Don-haalilla
k a k s i vukkoiset voimlstäukurssit,
joissa opettajana on Dolores Nislca-nen.
Ensimmäisenä iltana. ,6iis 18
pnä pidetään kokous keUo 8, jollohi
päätetään minS iltoina eri luokat
voimistelevat Ohjaajan toivomus
on. että kursseille osallistuisi myös­kin
vanhemmatkin miehet j a n^aiset;
eikä vain 'Yrityksen nykyinAt voi­mistelu-
joukkue, sillä voimistelu
ruumiillisen terveyden puolesta 9n
kaikille! ikäluokille tarpeellista^
Samana iltana pidetään myöskin
yrityksen 4cuuläiusikokpus, joten on
toivottava ettärrikaikki: olisi saapur
villa. — H.T. . . f •
y
ff
joilla harmaa alku
Toriui. belmikuon 6 p. -^''Talvi | kotiinpäin että tulcKluetteloksi muo-on
ollut allamipe. yllämme ja:yzn-; dostui: 1), Kamenski. N L 227.0 <hy-pärillämme
jo kynynenisen viikkoa, i pyt 68Aja 70 mj/2) Silveniioinen.
Sen pääv^i on kuitenkin ollut ala-j 228j0 (fiS; 69). 3)" Eino Kirjonen
kuloisen iiarmahtava talviurheilua | (yksi-hyppy>71 m) ja 4) Wemer
harrastavan Suomen kansan mel-t Lesser, Itä-Saksa.
AlgeriiKSft kaatonut^Nbi feollisuBSliiotaiito top
lähes 201(100 vooDDa 11 pro»BDttia
Valentine"
kalivikulsuf
Don tiaalilla
Toronto. —Lauantaina tk. 16 pnä
kello 2-5 on haalilla iltapäivä kahvi­tarjoilu,
johon lausutaan tervetul
leeksi kaikki ystävämme. Kahvin­juonnista,
musiikin ja ohjelman
esityksestä nautimme kaikin tove­rillisessa
seurapiirissä,
i Seuraava Itälätsten kokous pide­tään
haalilla keskiviikkona 20 pnä
kello 8 ip. On Jtaas otettu ohjel­mistoon
esittää mielenkiintoisia fil­mejä,
joista olemme jo saaneet
nauttia monta kertaa kokoustemme
yhteydessä. Lauantaina tk. 23 pnä
kello 6 illalla on illanvietto Latval­la
166 Cambridge Ave.. *"
Jokdhan nuo miehiset miehet ovat
aloittaneet "kokkausopiskelun", sil­lä
huhu kertoo, että sovinto-juhlissa
"Idän" ja "Lännen" miehet tarjoi­levat
oikein maukkaan päivällisen?
— Idän Likka.
1,500,000 työtöntä
Läi}5i-Saksiassa
Nyhrberg. — Länsi-Saksan työttö­mien
määrä kohosi tammikuussa 288,
000:11a, 1,48 miljoonaan. Työttöniyys
on siten kasvanut y l i miljoonalla syk­systä
lähtien.
-r. Kultaa Itäytettiln. rahana Yhdys­valloissa
L'^nsimmäisen kerran v. 17r»2.
koiseksi harmiksi. Harmaa sekä
väriltään että kUpailutuIoksiltaan.
Elsimr täällä -Turussa on; lotissut
vettä; j a xänlää molemmin puolin
jokkee jaiyhtävestssäsilmin-on kyl­penyt
koko Eteiär-Suomi. Seifvuoic
si ovatkin talviset ambassadorinune
suunnanneet lylynsä sekä itään että
etelään —^'jar'saaneet useimmiten
päihinsä, ' ' ^ - J : -
Voitonmakuunkin . o n 'tietysti
päästy, mutta, ei mihinkään huma­laan.^'.
Muutamat mäkimiehenune
ovat osoittaneet uuden suomalaisen
"aerodynaamisen" ilmalennon te­hokkuuden
sekä tyylissä että pitutt-dessa
ja Veikko Hakulinen on edel­leen
Veikko Hakulinen, mutta muu
ten on saatu odottamattoman run­saasti
pyryä silmille. Hätkähdyftä
vintä lienee, että naapurimme neu­vostokansalaiset
ovat nyt oppineet
suomalainen hiihtotaidon niin po
rusteellisesti, että suomalaisista on
tullut heidän oppilaitaan! Tämän
sanomme kuitenkin vain äskeisten
Leningradin kilpailujen perusteella.
T'alven ensimmäisen suurpaukun
järjesti itä-saksalainen Werper
Lesser, joka tuli Kouvolaan pitä­mään''
pientä seuraa omille maail
mankuuluille mäkihirmuillemme
ja hyppäsi syoraan kärkeen- Hyvin-hallituilla,
pitkillä hypyillään hän
aiheutti aikamoisen kohauksen lyii-mällä
parhaatkin valttimme. Tulolc
sia: 1) Lesser, 222,r (hypyt 55 ja
56,3 ' m.), 2) Silvennoinen, 221,0
(54,5 56), 3) Uöfinen, sitten Laak­sonen
ja Kirjonen. Cortinan prons-sipoika,
itä-saksalainen Harry tilass
lenti levottomasti ja sijoittui 'vasta
45:ksi.
Tammikuun lopulla Leningradis­sa
(tai paremminkin siitä 70 km
päässä olevassa Kaukolan kylän
Toksavassa) pidettyihin talvikisoi­hin
lähetti Suomi lujan 12-henkisen
joukkueen. Ensin suoritettiin mäen­lasku.
Kova kaksinkamppailu käjF-tiin
Hemmo Silvennoisen ja Nikolai
Kamenskin kesken. Suomalaisetpa
itä-saksalaiset tuomarit arvostivat
J^emmon paremmaksi, mutta neu-vostotuomarit
äänestivät sen verran
Oluen kukka
'Huikentelevan niummon^
vaMtuinien aaxnutyyppy
Brighton, Englanti.; — Mrs.
• narrlet Bray vietti' heltdlkuun 10
' päivänä 10t:stä syntymäpäivään^
(iä ja esittlsamalla suurelle ylei­sölle
yksityisen mielipiteensä pit­kän
iän fuiavuttamlsen r*$alal-suttfcslsta"
— kuumaa teel^ Ja
whlskya. "Minä nautin whlskyä
ainoastaan aamuisin*^, sanoi hän.
•••4
I4AAILMAN KIRJALLISUUDEN
\ MESTARI­TEOKSIA!
li
te»
m
«1 i i i
Olemme saaneet suuren lähetyksen klrjalll-suutia
Suomesta. Joiden Joukossa suuria
•mestarUeoki>ia sekä aivan uutta romaani­kirjallisuutta.
Romain Holland: JEANCHRISTOPHE
' Suurteos, käsittäen 3 osaa, yhteensä IfiS* sivua llinta $7.75
Romaanin sankarina on nerokas saksalainen säveltäjä Jean-Chrls-tophe
KraKt. jonka valheisiin tekijä on kutonut aineksia Beethovenin
tlämästä. Omien sanojensa mukaan Rolland on romaanissaan tahto-but
tehdä tuin maailman kanssa, ilmaista käsityksensä moraallstOi
estetiikasta, ukbnnösta, luoda uudelleen kokonaisen ihmiskunnan;
Mihail Solohov: HILJAA VIRTAA DON
Soorieos. käsittäai 3 osaa. yhteensä 1,345 sivua — HInta$9.00 * s
J Romaaniinsa ^•Hiljaa vhrtoa DOn" Solohov. on mahduttanut Venäjän
historian valtavan murroskauden vUoslltÄ» 1911^—22 sellaisena kUn sexv
kokivat Donin ylpeät, vapaut^^ rakastavat kasakat. Päähenkilönä on
Grigori Melehov.ikasakka.' Joka edellisessä maailmansodassa kohoaa?
laivalllsesta rivInUehestä vänrikiksi-jja-kansalaissodassa. Ylä-Donin ka-
£ä1i&ain noustua kapinaan neuvostovaltaa vastaan. Valkoisen Icasaläca'^'
r^iivisioonan komentajaksi. Tämän monivivahteisen, traagillisuudessaan'
jjärkyttävän hahmon rinnalla elää Aksinja ^ a h o v a , joka on ennen
fcaikkea rakastava nainen, verevä venäläisen kertomakh-Jalll-»
^uden väkevimpiä 'ja kauneimpia luomuksia.
Nancy Hallinan: TOUKOKUUN TUULET
f 4^ slvaa, ainU 8i£ «440
i^fo :7£Unä romaant^k^ ralKlraosti Ja viehättävän persoonallisesta
Kerrin. jfauoren 3iericän^.neidon. eräästä kehil^rsvaiheesta,. hänen
lisestään turvallisesta 'kotielämästä aikuisten ;rajuun /Ja risti-
Tiltaiseen maailmaan. '
IvBomaanl on tuore>Ja värikäs ja sen benkil6t eläviä ja mIelenkUn-loisia.
' •
TOiATKAA OSOITTEEKiLA:
Vapaus Publishing Company Ltd.
9«x 69/ 3u4bun& OtnlarlAi
Juvalaisen talkootalon emännän
«hätääntynyt, mutta päättävä komen­nus:
"Antakee olla sen olucnlaskun!
kyllä minä ite päästän oluen kannu-loihin,
niin että oluen kukka pyssyy
korreena!" on selvä' todistus siitä,
että hyvin onnistuneen kotioluenldn
ulkonaisena > arvonmerkkinä on pi­dettävä
oluen< kaunista, runsasta
vaahtoamista.
Pöydän kattamisen viime työksi
emäntä jätti olutkannujen täyttämi­sen,
ja kun kannut sitten tuotiin
pitkään pitopöytään, koristi joka
kannua yli partäitten pirskuva rai­kas
vaahtokupoli — oluen kukka.
Sen vaikutus oli suorastaan taian­omainen:
jokaiselle tuli jano, ja en­simmäiset
kannut tyhjentyivät en­nen
kuin ruokailu oli päässyt edes
alkamaan.
Vanhoissa kansanomaisissa oluen-panoresepteissä
on mainittu kau-
-ra nimenomaan' oluen ^ kaunista
vaahtoamista' edistävänä ' mallasvil-jana.
Tästä syystä ovat esim. lä­heiset
sukulaisemme vatjalaiset ker­toneet
kauroja käytetyn.
Suomessa on kauroja myös käy­tetty
ohran ja rukiin lisäksi ainakin
Lounais-Suomessa, Itä-Hämeessä ja
Länsi-Savossa. v \
Kuijluisa ruotsalainen luonnontut­kija
Carl von Linn6 on myös kau­rojen
käytön tuntenut; Hän on
myös maininnut jo pari vuosisataa
sitten unhoon jääneen, mutta aika
naan kuuluisan suomalaisen paikal-lisoluen
—• finsk lura — jonka hän
sanoo olleen maidonkarvaista ja val­mistetun
kivillä keittämällä.
"Luur" (murteellinen genetiivi:
luura) merkitsee erään taivassalo-laisen
tietämän mukaan hyvin käy­vän
kaljan päällä olevaa valkoista
vaahtoa, .siis "kaljan kukkiia".
' Linne on verrannut maidonkar­vaista,
sjiomai/^fta Auurfia Bra,un^)v-weigin'
mummaan. &Iink.älaist;j(. tuo
entisaikainen "finsk lura'* oli, em­me
tiedä, mutta- oluen maustamisen
kannalta, kateen siihen verrattu
mumma on erikoisen mielenkiintoi­nen.
Kuuluisa mumma jota varten mal-lastetun
vehnä ohra-papu-sekoituk­sen
suhde.oli 7:1:1, käsiteltiin maus-tamisvaiheessaan
seuraavalla taval­la:
"Kun mumma alkaa käydä, lisä­tään
tjTinyriin 3 nauiaaAkuusen jäi-sikerrosta,
samoin kuusen ja koi-vimkerkkiä
naula kumpaakin. Kui­vattua
(murskattua) karhiaista pau­haan
kolme kourallista, kihokkia
kaksi kourallista. Magnoliäa, beto-nikaa,
majoraania, piooninjuurta,
puolanminttua, seljaa j a ajuruohoja
kutakin puolitoista kourallista. Sit­ten
kolme unssia sturvottua karde­mummaa
ja unssi .survottuja laake-rinmarjoja".;
BräSv' lisäsi tähän re-kettä
j a villipersiljaa kuusi kouraf-'
lista kutakin sekä raastettua pipaif^'
juurta; joka tekee mumman- raik­kaammaksi
kuin mikään muumaus-'
te».
Sen jälkeen kun mumma oli käy­tetty,
tynnyriin pantiin vielä kyni'^
menen ehdottoman tuoretta kanaj^t
munaa ehjin särkymättömin kuorin
ja tynnyri tilkittiin huolellisek'ti.
Kun se oli kaksi vuotta vanhaa, sitä
dettiin juoda. Jos mummaa kulj^
tqjttiin vesitse, niin sen maku keinu­misesta
vain parani.
Valmistusreseptin puolalainen
muistiinkirjoittaja kiittelee mum-maa
erinomaisen terveelliseksi juo^
maksi. Puiden jälsi ja kerkät suoje­levat
mumman juojaa keripukilta,
toiset yrtit vaikuttavat' edullisesti
ruoansulatukseen, toiset poistavat
päänsärkyä. Muutamat' ihmiset us­kovat
mumman jopa ehkäisevän hei­tä
kuihtumasta tai heikontumasta
niin kauan kuin he tällä voimakkaal­la
juomalla Itseään "palsamoivat".
. Kaikki yrtit eivät siis tarkoitta­neet
juoman mauan parantamista,
vaan niillä oli suorastaai^ lääkitse-mistehtävä.
Tätä taustaa vastaan
onkin yrttien monilukuisuus helpos-:
ti ymmärrettävissä.
Kun lisäksi otamme huomioon
varsinkin keskiaikana niin yleisen
magiauskon vaatimukset, on help­po
ymmärtää, miksi juomiin lisättiin
yittejä joilla ei ollut lääkitsevää
eikä makuakaan antavaa voimaa,
mutta sen sijaan taikavoimaa, jonka;
katsottiin nostavan juojan lempeä
tai vievän hänet tuhoon — aina sen
mukaan kuin juoman tarjoaja toivoi.;
Nykyään on juoman valmistajan
ja tarjoajan toivomuksena vain se,'
että juoma maistuisi hyvältä ja pi-^
ristäisi nauttijaansa. Meripihkan-hohtoinen
"kukkiva olutlasillinen
onkin jo-ulkonäöltään makuhermoja?
kiihpitaya.,Tuhan^p; pi\lloin.pn ol^
luttä.Jkuitenldn kallisteltu noin vain>
"^pulloitse?; janoiseen olentoon, 11-^
man -että- -laikan", olemassaoloa onj
"edes muistettu. Koska ohit,'varsin-?
kin!'kesäaikan'ä,.on suosittu janojuo-j
ma,:saattaa: tuollaisen -^'kukattoman'
oikbUen"<ymmärtäSkini mutta kun
olutpullon. tilalla on "vaakunal^sti-i
ja se holvaistaan sisuksiin muuta^^
massa minuutissa, täytyy sanoa, et­tei
kysymys olekaan enää mistään
juoman nauttimisesta,- vaan ammoin'
kuolleiden esj:isi$n sateentekotai-kojen
holvaamistyylistä. Esi-isät toi­voivat
ja uskoivat rajun juomisen^
ja kovan humaltumisen tuovan hy;^
vää viljaoimea, mutta mitä toivovaa
nykyiset "sateentekijät"?
Heillä on vannaan itse kullakin
omat toiveensa, joista ailcanaan voi->
vat keskustella toistensa kanssa jos^^
sakin alkoholistiparantolassa, j ossd^
tiettav|sti ei juuri ole'niitä, jotka?
malttavat ihailla "oluen kukkaa"..
30 km biibdossa naapurit näytti­vät
suomalaisflle taivaanmerkit, ei­vätkä
>ne olleet, Jätaestulkoonkaan
sinivalkoiset»Voitko;kuvitella, että
paras : m e l k o i n e n ::iiiifatäjäsijoit­tuisin
missään;;-maaottelussa: vasta
yhdeksänneksi?. .(.'Mutta n i m i l a in
kavii7^Tappiommä-oliJcaikkein ka-tastroofimaisimpia,
mitä. suomalai-,
nen biibtojotddcue on kosköaniilko-mailla^
kokenut. :Kilpailu > sudritett.
tim loistavan ^fsä^n .vallitessa:.voir
teluvaikeuksia ei ollut j a paremmat
voittivat Tuloksia 1) Aleksei Kus-netsov
;1.46.57.4 sitten kahdeksan
neuvostoliittolaista ja, 9) Arvo Tiai­nen
1.50.31, Veikko Räsänen oli 11,
Heikki Lehtonen 12 ja Kalevi Hä­mäläinen
22.
IS.kilometrillä ei sentään kukaan
venäläinen huippumies lyönyt suo­malaisia
— sen teki täysin tunte­maton
Pavel. Koltshin! Hänen voit-toailcansa
oli"54.18 ja parhaan suo­malaisen,
neljänneksi tulleen Hämä­läisen
55.40. f Heikki Lehtonen oli
ayt 8, Räsät^en 13.
"Kehruuosastolla" eli naisten kil­pailuissa
olivat neuvostoliittolaiset
yhtä ylivoimaisia. 5 kn) voitti R.
Eroshina, 2 0 ^ . Tobii Pöysti oli 6
ja Siiri Rantanen 10. Eevojen kym­pillä
Eroshinan voittoaika oli '39.47
ja 10:ksi tulleen Pöystin 42.17. •
Ainoan valonpilkun suomalaisille
tarjosi uusi yhdistetyn (15 km ja
mäenlasku) löytömme Esko Jussila,
joka yllättäen voitti koko kilvan,
Paavo Korhosen tullessa,.^viiden­neksi..
' i ' -v
HAKULINEN YLIVOIMAINEN
* Alcesfa. —Kiän 70» kainnalBsta.
Ja 45 nuBkabisU MfilacU kaatoi
AlgeriäuB» vfime vilkolls, joka oH
vethSn ta pikeen tam mfflakat
tnanRUknaan 1 ^ aOurfnU.
Kaikkiaan 2jsa» nnikiUHl*
sotilasta Ja 17.M* kajdnnallista
on ' saanut snrmansa Algerian:
fafsfdnlssa epävirallisten tilasto­jen
smkuub
Jääkieldioilun
'* kööpenhamln». — Suomi kohtaa
Puolan •• jääkiCkkoflun maaUmaiunes-taruuskiljijailujen
ensimmäisenä i & i -
T ä n ä 24.2. Mo$to>vassa. Seuraavana
päivänä eli 25. 2. Suomi saa vastaansa
Neuvostoliiton. Yhden Iqupäivän
jälkeen on edessä ottelu Itä-Saksaa
vastaan 27. 2. ja seuraavana päivänä
on ottelu tshekkejä vastaan. Maalis­kuun
2. päivänä Suomi ottelee Itä­valtaa
vastaan. 4. pnä Ruotsia Ia 5.
pnä maaliskuuta Japania vastaan.
KansohxväUsen Jääkie^lUton toi­meenpanema
komitea on kokoukses­saan
KöSpenhamlnassa.päättänjrt, et­tä
Moskovassa 242. -— 6. 3. välisenä
aikana pidettävät maaihnanmesta-ruuskilpaUlrt
suoritetaan seuraavalla
ohjelmalla. Sunnuntohui. 24.' 2.: Ruot­si—
Itä-Saksa. Suomi—Puola. Neuvos­toliitto—
Japani. Tslieldioslovakiä
Itävalta.
Maanantaina 25. ,2.:. Suomfc—Neu-
Neuvotfoliiton teollisuuden koko­naistuotanto
kohosi viime vuonna
I I prosoittia edellisestä vuodesta,
sanotaan tlastoUisen keskustoimis­ton
virallisessa tiedonannossa.
Teräksen tuotanto nousi 7 hii­len
10 jä öljyn 18 ^i'. Eräillä mml-la
teollisuuden aloilla esiintyi tuo-taimoh
kebityksessä kuitenkin va
kavia puutteita- HiiliteolUsuuden,
-im
rautateollisuuden j a xakenn
teollisuuden ministenoidai
na toimivat yritykset ävät
neet täyttämään viime vuodelle
setettoja tuotantotavoitteita, "vll
jantuotänto kohosi viime vuonoijiti
% muodostuen suurimmaksi Nc«|
vostoliiton liistoriassa, sanotaan'Sei;
donannossa Moskovan radion kerj^S^l
inan multaan- (STTJf; , - - " - - s ii
1 kariiua ammuHu liomanbis»
G a r m i sch-Partenkirchenin kan­sainvälisiin
kisoihin samanaikaisesti
osallistuivat 15 maan parhaat hiihtä­jät.
Suomalaisten kohdalta ne al­koivat
loistavasti: hiihtokuninkaam-me
Veikko Hakulinen oli jälleen
mainiossa vedossa j a voitti 15 km.
ajalla 57.07 —- j a suomalaiset Toimi
VUatalo, Eljas Koistinen ja Hannu
Tolsa valtasivat seuraavat s i j a t : : -
Naisten kympillä Anja "Porkan'
ja Pirkko Korkeen oli kuitenkin
tunnustettava Ruotsin Sonja- • Ed»
Ström, paremmakseen. ^• > if.-
Seuraavana päivänäv meikäläiset•
kuitenkin pudotettiin- korkeuksis--
taan aika rajusti: ruotsalaiset vkor^'
vdsivat^^pikamatkall^'-karsimanpa
tappiot voittamalla nyt. 4x10 ^ km-viestin
ajalla 2.13.06, lyöden vahva^
na etukäteissuosikkina r pidetyn suo^.
malaisjoukkueen / y l i . minuutilla.>
Parhaan henkilökohtaisen ajan sai
taaskin Veikko Hakulinen, 3L18.
ituotsin tytöt olivat myöskin läiies -
pari minuuttia suomalaisia parem­pia
3x5 km viestissä. V •
• -Ossi-Laaksosesta tuli eräs Gar-mischin
sankareista,.sillä hän voitti
kisojen erikoismäenlaskun- suuressa
olympiamäessä. Hänen hallitut i l -
inalentonsa kantoivat 77 ja 87 m.
Toiseksi sijoittunut itä-saksalainen
Helmut Recknagel hyppäsi 79 ja 87
m, mutta hävisi suomalaiselle tyy­lillisesti.
— Topi Halonen.
vostoUitto. "Ruotsi-PUbla, Tshdtkos-lovakiar-
iEtä-Saksä. . - . '
Tiistaina 26.2.: Japani—Itävalta.
Keskiviikkona 27. 2,:gBuomt—Itä-
Säksa,rRuotsi--'!rshekkoslovakia,' Neu-vostolUtto—
Itävalta. Japani—Puola.
Torstaina 28. 2.: Suomi—Tshekkos­lovakia,
NeuvostolUtto—Puola.
Perjantaina 1.''3.: Ruotsl-<It^valta,
Japani—Itä-Sa3csa. "'/
Lauantaina 2. 3.: Suomi—Itävalta,
R u o t s i - J a p a n i , Neuvostoliitto—
TsheKkoslovakia, Puola-^ItÄ-Saksa.
Sunnuntaina 3.3;: Puoloi—Itävalta.
Maanantaina" 4. 3,: Suomi—Ruotsi,
Nettvostollltto^ltä-Saksa. Japani-^
Tshekkoslovakia.' ' '
Tiistaina' '5; '3.': Suomi—Japani,
RuotsI-^euvostolUtto, Pnolai^TShi?fc-koslovaklai^
itävällsi—tta-Ssiksä: '
Kisojen vhjiilhien tä(vmaristo'hIml-tetään
iriyöhemnUn. ' " ' '
Karvonen
Bo9tdhlin
Unicari sai lainoja
NL:29tä ja Puolasta
Budapest. — Viime viikolla ilmoi­tettiin,
että Neuvostoliitto on myön-tänjrt
Unkarille 200 mUJoonan ruplan
($50,00(^,009) lainan vapaassa > valuu­tassa
sekä tavaraa 800 miljoonan rup­lan
(5200,000,000) arvosta.
.Lainan myöntäminen on tulos Bu­dapestissa
'juuri käydyistä neuvotte­luista.
\
Puola on tarjonnut Unkarin lialli-i
tukselle luottoa 40 miljoonan ruplan
arvosta vapaassa valuutassa.
Kaikkea
rautakauppa-alaan
kiiuluvaatavaraa
V
LAN6II.iU
. "y- Paari Ac£bur. OnlaHa-
:• Helsinki.'—. Bostonin maratonjuok­su
suoritetaan tonä vuontia''!huhtl-;
kiiun ig^pnä. Helttiik. 7 pna säi'SuOr'
meii'tJrhelfUliitth "joHto* västooito
sähkeen' onlssä "Bostonin maraton-^,
juol^un 'Järjestelytoimikunta pyytää
kahta maratoi^ublksijaamme/j'saapu­maan
.kilpailuun. Sähkeessä, jonka
oU lähktänyi'tnf: Leo Pussinen, kut­suttiin
henkilökohtaisesti VeDdco Kor­vosta
; osaaiistumaan kilpailuun. Hä­nen
lisäkseen järjestä<jät kutsuvat Ja'
kustantavatk^tQlsen suomalaisen mara-tonjudksijan
Bostonifn. -
Suomen UrheUuliltto Järjestää
maaliskuun alussa Otaniemen sisä­hallissa
karsinnat niille miäiille, Jot­ka
ovat halukkaita matkalle lähte­mään.
Mainittakoon, että VeOäco Karvo­nen
voitti Bostonin maratonjuoksun
19. 4. 1954 ajalla 220,39,0.
':. ;"•;;,.'
— Mozart sävelsi ensimmäisen sin­foniansa
Lontoossa vielä nuorena poi­kana
ollessaan. ; -
I!ömantä.^ ^— Kahdesta naaras-karhustn,
jotka nukkuivat talviun-
:tasamaiss3^ pesässä Homantsin pitä-jässäi-
saatiin toinenkin ammutuksi
torätaiiia tammik. 31 pnä. Karhujen
kaatoon liittyy jännittäviä piirteitä.
Ilomantsilaisen karhunkaataja-seurueen
hämmästys o l i suuri, kun
se Tapaninpäivänä asetti aseensa
puun - juurelle ja"^ ryhtyi tarkastele­maan
'Saaliiksi saatua karhua, kes­ken
kaiken toinen karhu hyökkäsi
pesästä •' esiin aseettomia miehiä
kohti, mutta painui metsään miehiä
ahdisteleinatta. Toisen karhun jah­t
i onnistui torstaina. Se löydettiin
4 kilometrin- päästä äskeiseltä ta-
SILLEJÄ — SILAKOITA
Islannin BASVASni^» ja
NOIUrAN'6lLLEJi£ 8 |a 16 pannan
haT"Ui»Aet- Suomen SILAKOITA
10 M 20 paunan kannuissa. Suo­men
taliko Ja Edan juustoja.
Lähetetään'jälkivaatimuksella
J. A. HYTTI
^ 288 Queen St W., :
Toronto 2-B Ont. • :
pahtunufpaikalta 'lumihankeen lut^^
kUneena^ :Se ei^kesken talveairiiitt
smyt enää ryb^Sfpesanrakcämo^Y
puuhiin, vaan oli MOpaissutmuub^f
man näreeni ja lunta-.ttlojäkseeib:
Metsästäjien saapiiiessä sen läheni
syyteen naaraslcarhu nosti kuonoo^r:
sa ilmaan ja ravisteli lumen turids-i
taan. Se jäikin sen viimeiseksi^
työksi, sillä seurueen ampuma -yb-'
teislaukaus oli kuolettava; — SUPii-
TALON OSTOSSA sekä ;/
MYYNNISSÄ autan teilS ;
SOITTAKAA ,
Rl. 1114 — HA. 4913 ;
Mrs. A. Lampinen
IJNO MANEJNTtEAL ESTATtf^
392 Danfortb avenue
Toronto, Ontario: ..
Toronto HealBstate Boardin Jäsen
se
(7-14-21-28)
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- Ja kahvileipää
Leivoksia, nimipäivä- Ja hääkaok-kuja,
korppuja yjn. lelpomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM. 3-767S
290 Queen S t W. Toronto, Ont
ONNI TEEVO *
lUlUUUltUNiUUIUUUUtUU l l U l i l i l l l u u u i l i u i i i i i m ii
0R.1^1IE SIMON,
IHO--rJA SUKDPUOUTAUnEN
ERIKOISLÄAKiiRI
288 sil Clair Ave. W.
:"-r«:r;rVastaanotfo tunnit:.
;,2-4lp.4a.p-7 1P.
:66I4
Ketlhi'WA. 8015
11
Pnhditttet: Kont{orUn lVA/1-
i - .? KetlIh'WA. 2-
V I K I N G M £ A T &p
S A U S A G E C O .
SUOMALAINEN
KUOKATAVABALIIKE
1077 Bathurst St^ Toronto. Oat
(LäSiellä Dupont St.) "-<^<
Puhelin L E . 2-9068 J
Valmistaa Ja -myy kaikkia lajeja
Uhajalosf^ita sekä myös. tuoretta'
lihaa edelleen tehtaaltar: '
Puhelin EM. 3-7616
10 'WiUIson Sq., Toronto, Ontario
BEVERLEY
STEAMBATH
137 Beverley St, Toronto
Puh. EM 4-999?^,
, M 1
On nyt avoinna miehille ja,;
naisille joka. päivä; paitsi,
maanantaina.
—'.. -AUKIOLOAJAT^ u. i . .
Tiistaista perjant 2^11 HL' '
"Lauantaina 10 ap. 12,y$l^«-
- : Sunnuntaina 7 ap. —-2 lp. '^VA^
(24-31-7-14r2»,
Dtt. E. C. AHO - Hammaslääkäri
- -HUONE 640 PHYSICIA^^
86 Bfoor: Street West
Puhelhi WA. 2-8237
Toronto, Ontario','
tr
TILATKAA
FRANCIS
KLEAN KOAL
KIVIHIILTÄ
Dial' S-7394
Kuukausimaksut
järjestetään .
Miltoii Francis
luiBbllJCi). Ifd.
'99 s. Cunberländ^St. ''
PoM AxOmt • ' Onlaxlo
Juan saapuneet ^- • .UUDET
Puku- ja päätlysfakkimatlif
TOatkaa pnknnne tai pääHystakkfmie n y t . ..
pgrftalmmMa olkomaalaisist». viDakanlairtak
E:q>ert<iräätäliett valniistaniia pokn^ äoie-'
haie tai naisHle.
Ennen kuin tilaatte pukuanne "»tistaan mtra-alto,
tulkaa Icatsomaan meidän uusia Junri
saapuneita malleja^' Te olette samaa mleltft
kanssamme, että ne ovat erinomaisia. -
Xntematioiial X7o-Op Stoies Ltd.
VAATETrUSOSIASTO
POBT ARTHUR" ^. . .QNTABIO
UUDET LEVYUUTUUDET
OVAT NYT SAATAVANA
KiRJAKAUPASTAMM^
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suomen .
. suosituimpien laulajien levytyksiä.
Kiirehtikää tilaustanne ennen kuin ne lopjpuVai
* R Y T MI
R 6086. Kevätpäivä Kangasalla, Solistikuoro
: Honkain keskellä, Solistikuoro
_ R 614^ Suomen laulu, Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
, K e h u v a Ja kuu kalpea. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat ^
R 6191. Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen ^
Unohtaakseni, tango, Martti Suutala
R 6205 Tule tokaisin, tango. Veikko Tuomi '
; . vannoit, tango. Veikko Tuomi
R 6230 .Karjalan kunnaUla. Helsingin Suurkirkon poikakuoro
, KotUnaani pmpi Suomi. Helsingin Suurkirkon poikakiioro^
R 6254 Kidkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen
Valan lemmestäin vannoin, beguine, Erkki Junkkarinen
R 6266 Uutta Ja vanhaa. No. 11, tango. Tamara Ja Justeeri
Uutta Ja vanhaa. No. 12, foxtrot, Tamara ja Justeeri
R 6267 Polttava laipaus. valssi, Henry Theel
Kultainen kuu, beguine, Henry Theel
R 7100 Kodin kynttilät, valssi, Harmonv sisters
Tango Venegia. Harmony sisters - cn-'- .< -= ^
* D E C CA .1
8I>.513* . Kuolleet lehdet. slow fox. Henry Theel-
Laa-le-luu. foxtrot, Henry, Theel
SD 5255 Mustalainen, tango. Matti Louhivuori Ja Metros-Trtflt.-"..-;
. *En pyydä anteeksi, foxtrot. Olavi Virte -^r! ' -
luomesi etelään, tango. Metro-Tvtöt •
^ ' ^ ^ Kevaan ensi kukka, foxtroj, Metro-T^töt^ ? ' '
SD 5327 Kesäyön tango. Juha Hrto
Toukokuun unelma, valssi, Metro-Tytöt
UUSI HINTA4I.50 kpl.
T^^i 1. (Ostajan maksettava lähetyskulut)
Posti- ja pikatavaratUausten tulee käsittää vähintäin kolme levy».
Lähetämme levyjä kaikkiaUe Canadassa Ja Yhdysvalloiasa.
TILATKAA OSOrTTEELLA: .
Vapaus Publishing^Gö. L tA
vSidi4i^<^^