Vapaus, June 24, 1971

              S i v u 2 Torstai, kesäk. 24 p. - - Thumsday, Joiiie 24,'1971
INDEPENDENT U A B O R p R G AN
VAPAUS P F F INNI SH C A N A D I A N S
(LIBERTY > BstalöMied NOV. 6,1917
Bdltar: W. SKLUMD Miahager: E. SUKSI
PubUshed Invloe week]y: Tuesdö^ by VapaoB PubUdblog
Co. Umdited, 100-102 Blm St/We9t, Sudbxuy, Onbaido, Canada.
Mailing addiess:^
Adyertlsliig rates upon ftppUc^tjpp, tiraqsllatkm tw of (%yrge.
Beoo^d Olass S^aiii tegiisti^aftilaiD Numtoeir 1070
r;v;;:;-or;qGANA0IAN|lJÄN«EMl5^^
TILAUSHINNÄTt
Oaaiadassa: 1 vk. $10.00, 6 Hk- S5.25 -irs^:o:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 $11.00, e $ii.7Q
1 vk. 4^1 JiO. e kk.i8i8
= "SS-jobtäjat tarjosivat sionistijoiltajilie •Hitaista kauppaa — '
/H«(a/^«(W y^ihtsmist^. Xay^qihini ts. miljoon^^ tulian-te^
n ituorma-autoon ja wuiiiin sq^at^fyi^keisiit^^ b^ftoo jakin ai-
^a sitten Hmestyi;iees^ä teoksessaan txi Julius.^^4^ joka ter^-
yä^t\ pts^i^sj^a^ er^i^en jttutalaisjqlitalien ^^tsivir^amiesten so-daflaikaista
likaista ibmiskauppaa. ^
Paremman aen pitmai (pD^
Väitös, että finahsaiminig^^Fi ?;^gar Bensopip viime perjan­taina
esittämä "verouudistus-bud.ietti" muka,"antaa jokaiselle jo­takin",
palauttaa mieleen määritelmän '^50-50 lihapullasta'-, mitä
valmistettaessa käytetään yksi jänis ja yksi hevonen.
Totta on, että Bensonin budjetista hyötyvät jossakin määrin
kaikkein heikommassa asemj\i^a olevat c^nadalaiset, mutta totta
on myös, että ^iitä hyötyvät paljon kt^ikkein rikkaimmat, samalla
kun "köyhyyttä yritetään jakaa uudelleen" niip, ett^ heiHQinpi-osaisilta
lievennetty verotaakka ja suurrikkaiden verohuojonnukset
sälytetään vähän pa,rempaa palkkaa saavien työläisten j a keaki-luokkalaisten
kannettavaksi.
Ihnan muuta on selvää, että viime perjantaisen budjetin mu-;
kaan väliäVaraisille tulevia veromyönnytyksiä on teryebditt^yä
erittäin lämpimästi. Tällaisia parannuksia on se, kun koln^e nel^
jännesmilJoonaa canadalaista, joita köyhyyden vuoksi ei olisi pitä­nyt
koskaan verottaa, vapailtuu tänä vuonna tuloveron maksulta
j a neljännesmiljoona lisäksi ensi vuonna. Tämä tapahtuu sillä pe­rusteella
kun alle $500 suuruinen verotettava vuositulo vapaute­taan
tuloveron alaisuudesta.
Hyvä on kun yksinäisten verovapaa tulo korotetaan tuhan­nesta
1.500 :aan' dollariin j a perheellisten kahdesta tuhannesta
2.85Ö dolhiriin. Kannatettava^ on se kun 3^prosenttinen "väliai-kainen"
lisävero poistetaan viimeinkin yksilöiltä, mutta tuomit­tavaa
on se, kun se poistetaan myös suuryhtiöiltä.
Kannatatettavaa on työssäkäypien äitien kannalta se, kyn he
voivat vähentää lapsenhoidosta $500 vuodessa kutakin alle neljä­toistavuotiasta
lasta kohti, kattorajan ollessa kuitenkin $2,000.
Vanhuudeneläkeläisten hädänalaisen aseman puolesta Häj'ty
kampanja johti nyt siihen, että kaikki 65 vuotta täyttäneet voivat
1 verohelpotuksen saadakseen tehdä ylimääräisen $650 vähennyk­sen
tuloistaan, kuten vain y l i 70-vuotiaat ovat tähäii mennessä
voineet vähentää $500 tuloistaan.
Myönteistä, joskin aivan liian vähän, on myös se, ki^n työssä­käyvät
voivat vähentää verotiättaviata tuloistaan $150 työkalujen-
'sa^"a"-i9atkojensa kulujen peittämiseksi.
kaikld tämä huojentaa erityisesti vähävaraisen väestönosan
veromenoja. Kyseenalaiseksi kuitenkin jää missä määrin, fos lain­kaan,
tulee tuloveroalennuksia työssä käyville kun huomioidaan,
että verotettavaksi tulee myös mm. työnantajain maksama oisuus
' medicaresta jne. Yksityiäkohtaisenunat laskelmat tulevat selvittä­mään
inyöhemmintäm:än puolen asiasta.
Erittäin valitettavana on mr. Bensonin budjetissa esimer­kiksi
Ontarion yhtiöille asteittain tuleva yhtiöveron alennus 52 :sta
prosentista 48 prosenttiin j a kaivos- ja öljy-yhtiöille edelleen lu­vatut
erikoisinnoitukset jne. mistä upporikkaat saavat suuremnoi-sia
rahactuisuuksia. Yhtä tuomittavana on pidettävä sitä kun ns.
pää.oman kasvun veroa peritään yainpuoli siitä prosenttimäärästä
mitä peritään tuloveroa, vaikka juuri tämä vero lankeaa makset­tavaksi
niille, joUca ovat parhaiten maksukykyisiä.
Lisäksi on huomioitava se, että Benson ei suostunut vieläkään
poistamaan rakennustarpeiden li-prosenttista myyntiveroa, mikä
olisi auttanut tuntuvasti runsaasti töitä antavan rakennusteolli­suuden
elvyttämistä j a samalla asuntopulan huojentamista.
Budjetin heikoin j a tuomittavin puoli on kuitenkin alussa-mainittu
seikka "köyhyyden tasoittamisesta". Suoritettuaan perus­teellisen
tutijimuksen Canadan verotusjärjestelmästä Carterin ku­ninkaallinen
komissio ehdotti jo kymmenkunta vuotta sitten sel­laista
verouudistusta, mikä lisäisi suuryhtiöiden j a rikkaiden ve­roja
ja siten menetellen huojentaisi yleensä palkannauttijain ja
varattomien canadalaisten verotaakkaa.. Carterin kuninkaallinen
komissioni piti Canadan valtiollisen terveyden ja edistyksien kau­nalta
välttämättömänä kaventaa suurituloisten j a pienituloisten
välistä kuilua. Tähän pääministeri Trudeaun hallitus j a hänen
finanssiministei-insä ei vieläkään suostunuL Sen sijaan nyt esite­tyssä
verouudistusbudjetissa ehdotetaan verohuojennuksia kaik­kein
köyhimmille j a kaikkein rikkaimmiUe niin, että parempipalk-kaisten
työläisten sekä keskiluokkalais-toimenhaltijain verotaakka
tulee hyvässä onnessa pysymään ennallaan tai mahdollisesti nou­semaan;
Tältä pohjalta katsoen mr Benspnin verouudistus el ole
mikään sosiaalinen uudistus, vaan parhaassakin tapauksessa vain
mahdollisia vaaleja näköpiirissä pitävä poliittialuontolnen asla-
, kirja. ' • ,
Joitakin p|ikkuliikemiehiä voi ehkä lämmittää tieto, että pikku­yhtiöt
saavat aina $50,000 dollarin vuosituloon asti tuntuvan vero­huojennuksen
suuryhtiöihin verraten. Tosiasia on kuitenkin tässä
k i n tarua kummempi. Luonnollisesti on pikkuliikemiehiä, jotka
tästä hyötyvät ja hyötyvät oikeutetusti. Mutta rotan raato piikin
siinä, että suuryhtiöt tekevät näitä "pikkuyhtiöitä" verojen kier­tämiseksi
enemmän kuin jänikset poikasia - - j a hyöty tästäkin
veroalennuksesta menee valtaosalta suuryhtiöille j a upporikkaille
yksilöille.
Ja kaiken lisäksi Benson jätti kaikkein ep^olkeudenmu^aisini-man
veron, nayyntiveron ennalleen. Se aiheuttaa sen, kuten on
uutistiedoissa meidänkin lehdpssäipme osoitettu, että köyhät ihmi­set
maksavat prosentuaalisesti paljon korkeampaa veroa kuin va­rakkaammat
canadalaiset — kaikki aosiaalihuoltoseikat huomioi­den
noin 6Ö prosenttia tuloiataaq, jota vastoin esim. y l i $10,000
vuodessa ansaitseyalta menee veroihin "vain" 37—38 prosenttia —
j a rikkailta ihmisiltä paljon vähepmän, koska niillä pn yain yksi
suu, yksi vatSfi j a yksi ruho "elätettävänä" kuten köyhiUäkih,
vaikica heidän tulonsa ovat moninkertaiset varattomiin canadalai-siin
verraten.
Lyhyesti sanoen, niin "yaalflbudjetiksi" Huln mr Bensonin
viime perjantaista "ver6uudlstusb\idjettl£^"pn sanottukin, se jättää
kuitenjcin paljon toivpm|8en va,ra^ työtätekevien kohdalta yleensä,
ja samalla kertaa maan talouselämän elvyttämisen tiimoilta. Ja
nir Benson on tästä tietoinen päreipmin kuin ri^uut koska hän sanoi
olevans^a, tieUunätön siitä, kuinka paljon on proi^entuaalis(;aU työt­tömiä
vielä vuoden kuluttua, vaiHI^p. Hän ilmaiaikin mielipiteen,
että nykyisen hirmukorke^sa ta^osaa ei työttömyys silloin enää
ole. /
i "Vupdep 1944 keskivailieilla
äS-SD :n jä sionistien väliset
yhteydet vilkastuivat huomat-tkvasti.
Natsit, takasivat hen-'
l^Iökpbtaisen turv^llisuudfm
taksassa ulkomaiden johiavil-
If^ s^pniiiteille, ja nämä vupros-tfs^
n huolehtivat siitä, että
/'a' SP:n korkeat virkaa .
miehet saattoivat esteettö-qiäs^
i ja milloin tahan^ft käy­dä,
Sveitsissä ja Ruotsissa. Tä­mä
«»3 puoU^^tt^,
että monet näistä natsivirkaiti-joista
oli jo tuolloin merkitty
liittolaismaissa sotarikollisluet-tqlqihip.:
~~
Maaliskuussa 1944 ' SS-Ober-stumiba!
hnfy!hrer Adolf Bich-mann
alodtti natsi-Saksan liitto­laisen
Unkarin "vapauttamfisen
juutalaisista". SS-miefh^t surma-siv^
t-590,p00 Unkaarin juqtaiaisr
Eilen lindten:
JUORUJA
Taitai^ se kesä vihdoin viimein
saaipua tänne länsirannikollekin,
vaikka onkin vitkastellut tulles­saan;
E i se niin paljon ole sata­nutkaan,
mutta on ollut pilvistä
a koleaa.
Meillä sitä taas juhlitaan. Kun
19||8 alettiin juhlia maakunnan
>eruat4niiseu lOp vuotispäiviä,
niin sitten sitä on ollut milloin
minkin muistojuhlaa ja tänä
vuonna juhlitaan British Colum­bian
liittymistä Canadan; liitto­valtioon,
josta on kulunut nyt
sata vuotta. Sitä varten tänne
tuli itse kuningatar miehejisä ja
tyttärensä kanssa vieraaksi. Sii­nä
sitä; olikin tdhinaa, etenkään
seurapiirirouvat ei oikein tahto­neet
tietää /kuinka olla. Vierail­le
pH järjestetty juhlia ja kutsu­ja,
joihin heitä lennätettiin pai­kasta
toiseen ja siellä sitä pok-
Ttailtiiii ja l y y k l s t ^ t i in ja aivan
oltiin psJtahtuä onnesta, kun ol­tiin
päästy 'niiden onnellisten
joukkoon jotka saivat kunnian
tulla esitellyiksi korkeille vie­raille.
Siitä sen näki tyhmä kan­sakin
kulca pn kuka tässä yhteis­kunnan
arvoasteikossa. Monet
naiiset kai vieläkin liihottelevat
pilvissä j a ehkä laittavat oikein
'Raameihin' 'ne valkoiset hansik-
Qcaansa, jotka saivat puristM ku-nihkaallisia
käsiä, muistoksi las-tenflapsillekin
siitä kun miunmo
oli vieraana kuningattaren kut­suilla.
Hällitusherrat ystävineen ja
kannattajineen syöminkiin j a juo
minkiin saiyat kutsuja, tavaili^
nen kansa vain töllisteli katujen
ja teiden varsilla suut auki kuin­ka
vieraat ajoivat ohi. Taisihan
sinpe tuotuja lapsia vieraat jos­kus"
pi^utellakin ,ainalkm sen
verran, että ehdittiin kuva ottaa.
Tulihan siinä sivussa vihittyä
muiitamia rakennuksia ja. lasket­tua
joku peruskivi, mutta suurin
osa ajasta kului syömiseen ja
juhlimiseen. Lounaita j a päiväl­lisiä
ja iltapäivä tee tarjoiluja
oli joka päivä. Siellä sitä pöy­dät
notkui hericuista ja juomis­ta,
sillä ei siellä vettä latkittu,
vaiklca vieraille tuotiinkin vesi
Englannista asti, kun meidän ve-temme
ei kelvannut. Lieneekö o l ­lut
aivan Tliames-joen vettä?
Tänne tulee vesi ilcuisen lumen
ja jään peittämiltä vuorilta, ja
se on puhdasta ja hyvää, sillä s i l
le alueelle ei ihmisiä päästetä o l ­lenkaan
sitä likaamaan, minkä
nyt karfiut j a peurat tai muut
metaäneläimet sinne yähän l i -
rii.- •
Mutta kukas sitä nyt vettä
juomaan, kun on parempiakin
juomia j a kansa maksaa ne las­kut;.
Va,ikka Uälläkin on tuhan­sia
työttömiä j a puutteessa elä­viä
ihmisiä, niin ei heille tippu­nut
muruaka£wi runsaastikateluil-ta
juhlapöydiltä, heriiut menivät
parempiin suihin. Eikä se ole
sitten ilunekJ^än, jog joillekin tuli
vatsan yaiyojt^ ja päänsärkyä.
Vaikka eiöiän sitä kai siinä hur-miotilassa
kailcki edes tunteneet
rapulaakaan, kun riennettiin juh­lasta
toiseen. Tavallista karisaa-hah
se kuningatar kuulemma ha­lusi
tavata, mutta kun Vancou­verin
majurikin hänelle esiteltiin
vain viisi kertaa, toisia virlca-miehiä
kai samoin, joten ei siinä
tavallisella kansalla oUut tilai­suutta,
mutta mitäpä tuosta,
Mr. Bennett rouvineen sai sen-tää
erikoiökutsun saapua kunin-cattaren
huvilaivalle "Britanial-le"
oikein yövieraaksi, sillä piti­hän
sitä edes jotenkin korvata
niitä onnistuneen vierailun jär-jeatelemisiä,
vaikka kyllähän s i i ­tä
oikeastaan kuuluisi antaa vä-ihintäänkin
loordin titteli, oli ne
niin ylelliset kutsut.
Muuten tämä kuninkaallinen
ta. Miten, sionistit suhtautuivat
tähän joiikkomurihaan? Isj?ael4-
ladsesiqa . (Herut-lelhdefisä tUq&o-kuun
2£i.prtä 1964 julfj^aj^tmsa
a r t i k k e l i a "Historia langettaa
tuomipfp^ Juutftlaist^iaÄlstpft
johtajille" ganota^n:
><Miten; on eelitettäviflsä, että
Palestiinassa olleet juutalaistoi-miston,
siohiatiliikkeen jo(htp.^t
vaikenivat? Miksi he eivät ko­rottaneet
ääntään, miksi he cdvät
salftisen ; Hagan-radioasemansa
a^vuilft antaneet tietoja ghettois-sa
ja leireiiiä oleville juutalai­sille,
kehoittaneet näitä pakene­maan
tmetsidn tai järjestymään'
taistelua; pel«wtuaksee)n? Heidän
vqälc^n^isen^ft merkitsi 8^^§?^-
laista avunäntamista kuin oli
niiden inhottavden ainesten toi­minta,
jgtlca laativat syiroattar
vien ihmisten luettelpja natseil­le.
Historioilta selviää vi?l^- p^i-ko
sdopjstien johta,nian Juuta-laistoin^
isto^ plefm^ssaolp nat­sien
avustamista. Nuo pelkurit
istuivat hiljaa piilopaikoissaan,
vaikka hyviin tunsivat totuuden.
Kun historia langettaa iuamion-sa
natsien juutalaisille neuvon­antajille
ja juutalaiselle poliisil­le,
se antaa tuomionsa myös
Juutalaistodmiston ja sioniati-liikkeen
joihtajille."
SS-johtajat tarjosivat sionis-tiiohtafitle
likaista kauppaa —
juutalaisten vaihtamista tava­roihin,
is. miljoona ihmistä 10
tuhanteen kuorma-autoon ja
muihin sotatarvikkeisiin.
miljoona dollaria. Joint ei kui- • Kesäkuun 30 pnä 1944 erisim-tenkaan
ollut mikään juutalais- mainen juutalaiskolonna lähti
ten työtätekevien etuja ajanut H"^^'''^.^^®';^^"'^^^^^"!"-f""."
hyväntekeväisyysjärjestö.
huyilaiva oli paras nähtävyys ko­ko
aikana. Siitä noin ulkoa kat-soenkiri
saa käsityksen kuinka
lkpmeata on ruhtinaiden ylläpito,
sillä tämä aluksen ylläpito on tul
lut Englannin veronmaksajille
maksainaan yli kaksikymmentä
niilJQonaa dollaria.'^" Siellä vierai­lija
järjesti valituille kutsuvie­raille
ylhdet loistavat juhlat.
Kuinkahan liene sattunut, että
eräs B.C. yliqpjstpn "hippi" oli
myöskin saanut kutsun ja hän
saapui tilaisuuteen oikein hienos-t
i . Pienen kuoiroä-auton lavalle
oli laitettu punaiseilla sametil­la
päällystetty nojatuoli, jossa
•herra istui pitkine tukkineen ja ;
partoineen, oikein mielikuvituk-' , ^ . ..
sellisen kirjavaan "hippi" asuun - oh vuodesta 1933 vakinainen sio-pukeutuneena.
Laiturilla vari:io8.: maailmanjärjestön edus­sa
ollut poliisi el meinannut pääs^^J^' vuodesta 1938 Transyl-laivaan,
Sionistien puolelta neuvottelu­ja
natsien kanssa kävivät Sp-agentti
Djerd-Gross, tri Rudolf,
Joel Bn^nd ja hänen vaimonsa
Han^, Micklps Kraus, insinöö­ri
Otto Comoly, Sukim Offen-bach,
insinööri Reichard ja tri
Mp?he Sciiveiger ja liseat muut.
Micklps Kraus johti Budapes­tissa
Palestiinan Juutaläistoi-mistpn
alaosastoa. Romaniassa
syntynyt lakimies tri Kaczner
tää miekkosta laivaan, mutta
hän sai jotenkin sanaii prinssi
Philipille joka määräsi hänet
päästettävälksi sisäiie, kutsuvie­ras
l^urt oli. Taisi siellä olla
eräiden "oikeiden" ihmisten sil­mät
pyöreinä, kun tämä ilmes­tys
saapui sinne. Mutta ehkäpä
se oli myöhin ainoa huvittava
persoona muuten liian virallisen
kankeassa joukossa.
Arvostelu näistä suurista juh­limisista
on paikallisten sanPma-lehtien
taholta tukahdettu, sillä
olihan niiden johtajat mufcana
syömässä ja juhlimassa. Yleisö
kuitenkin on hjrvin pahalla pääl­lä,
että tällaisena aikana,
vahiah sionistilliton toimeenpa­nevan
komitean puheenjohtaja
ja asmalla Unkarin sionistilii-ton
varapuheenjohtaja jä Juuta-laistoimiston
toimiihenkilö. Hä­nen
tuttavansa lakimies tri M .
N. Sshveiger (joka nykyisin toi­mii
Bar Zyin nimellä asianaja­jana
Tel Avivissa) kuului jopa
JuUtalaistoimlstpn Lontoon neu­vostoon
ja sionistis-sösialistisen
maailmanliiton Ishudin keskus­komiteaan.
SSrStandartenfyhrer
Beeher ja sionisti tri Kaczner
antoivat tri Schveigerille erityir
sen luottamustditävän — mil­joonien
isuuruiseri rahasumman
siirtämiseh salaa Palestiinaan.
Siitä syystä SS-Standarteiifyh-
Vuodcn 1944 toukokuussa
pypveli Eichmann sanpi suo­raan
Joel Brandille ja Kaczne-rille:
"Annan teille erinomai­sen
ft]f|^(^9||isuy(fen miljoonan'
UnJ^^fia juqi^filis^n pelastami-
8^ ... R^tlf^^ §n tarvitse...
nen muuta bUQrma-autoja."
' L o n t o o n Tiimeci; hei^äbuun 20
pnä 1944 artikkelissaan "vaih­damme
juutalaisia sotatarvik­keisiin"
'kirjoitti: "Saksan v i ­ranomaiset
ovat tehneet tai kan­nattaneet
ehdotusta, jonka mu­kaan
Unkarissa I elossa olevat
juutalaiset ostettaisiin sotatar­vikkeita
vastaan, joita ei kuir
tenkaan, Huten he ilmoittavat,
käytettäisi länsirintamalla." Kirr
joituksessa mainittiin, että nat-sirfiaksa
haluaisi \ saada vasti­neeksi
Unkarin juutalaisista so-tat?
KPvl!l^l^eHa, muun muassa
10,000 kuorma-autoa. Saksa va-
^ ^ t i ^ MqdeUeen, kirjoitti T i ­mes,
että sotatarvikkeita tultair
aiin käyttämään yksinomaan
neuvostoarmeijaa vastaan eikä
englantilais-amerikkalaisia jouk­koja
vastaan.
Fasisminvastaiseen vapautus­liikkeeseen
osallistuneiden kan­sojen
reagointi, oli kuitenkin
niin voimakas, että englanti­laisten
oli intarnortava molem­mat
sionistit ja natsiagentit
Djert-Gross' ja Brand. Sen si­jaan
kansainvälinen sipnisti-järjeitö
ilmoitti v\iosina 1944
—45 olevansa valmis Unkarin
juutalaisten vapauttamista yas-taan
toimittamaan natsirmei-jaJU
aseita sillä ehdolla, että
niitä käytettäisiin vain neuvos­toarmeijaa
vastaan. Lisäksi se
tarjosi palvelujaanneUyottelu-jeh
järpestämisessä kolman­nen
valtakunnan kanssa antau-tuxaisehdoista,
jos Saksan ar-ineija
laskee as^iensa vain län­sivaltojen
sotajoukkojen edes­sä'.:'./':
Vuoden 1944 keskivaiheilla
Saksan sotilaallisen ., tilanteen
huononnuttua SS:lle tuli aika­pula;
Määrättiin uusi "hinta",
tuhat dollaria jokaisesta juuta­laisesta.
Se oli määrä lija^saa^
valuuttana Saksaan tai S<S;n, u l -
kpmisille piankkitileiile. I jjl^acz'-
ner kertoi: "Sionistien perastus-järjestö
Vaadah sai keikkensa
ponnistellen kerätyksi 5 miljoo­naa
frangia. Luovutettujen ko­lonniin
otettiin ensi sijassa nii­tä,
jotka pystyivät antamaan
enemmän rahaa ja arvoesinei­tä."
Lyhyessä ajassa SS-Standar-tenfyhrer
Becher sai .sionisteiU
ta 200,000 dollaria, 100,000 Sveit
sin frangia, Egyptin puntaa,
500 Englannin piihtaa, 2,000
ranskkalaista kultanapoleonia.
500 englantilaista kultarahaa.
214 unkarilaista kultarahaa; 200
kg kultaesineitä, 750 grammaa
lee kysymykseen ,että pitäisi saa
da rahaa johonkin yleishyödylli­seen
asiaan niin hällitusherrat
itkevät köyhyyttään, mutta ra­haa
riittää tuhlailla rajattomasti
kaikenlaiseen tarkoitukseen. Eräi
den arvioiden mukaan tämäkin
kuninkaallisten vierailu ja pai­kallisten
herrojen juhliniinen
maksoi noin sata dollaria mi­nuutti.
Kuinka paljon se pn kym­menen
päivän kemuista? Eikö­hän
vähempikin olisi riittänyt,
ettei olisi heti tarvinnut nostaa
veroja kotien pmistajiile ja ko­hottaa
maidon ja ruokatarpeiden
jol- Ä l Ä ^ ^ f c ^ Ä ^ otti tämän iK^isVplatinaa, 225 briljanttia, 13,5 mii
lomana ja joka Jcerta kun tu- Mauthausenin keskitysleirin Joonaa Unkarin pengea nsRk-
"etupikeutettujen osastolta", keitä, arvopapereita jne.
osasto I:stä. Valtakunnan tur­vallisuushallinnon
6. osaston
päällikkö SS-Gruppenfyta*er
Walter Schellenberg sai tieten­kin
ensikäden tietoja Budapes­tin
neuvotteluista. Muistelmis­saan
hän kirjoitti, että t r i Kacz­ner
oli "ÖS-StandartenJ^y4irer
Becherin vakinainen seuralainen
Sally Mayerin yhteysmies ja
Join-järjestön jäsen . (tarkoite­taan
sionistien johtamaa "Ame­rikkalaisten
juutalaisten yhdis­tettyä
avustuskomiteaa").
Virallisesti Joint nimitti it­seään
"maailman suurimmaksi
hintaa, jotka muutenkin on jo juutalaisten keskinäisavun jär-kohtuuttoman
korkeat. — ; jestöksi". Sen varat ylittivät
Mutta se ei riittänyt Beche-rille.
Viitaten Timesin päljas-tu^
irjoitukseen hän vaati näi­den
kauppojen pitämistä ehdot-.
-tomasti salassa. Lisäksi vastave
tona Timesin kirjoitukseen
Kaczneria lähellä olevat sionisr
tit ilmiantoivat gestapolle kak­si
juutalaista laskuvarjomiestä,^^
jptka engiantilaiset olivat lähet­täneet
Unkariin Palestiinasta.
Becher j a Kaczner olivat yh­teydessä
Sveitisin juutalaisten
johtajaan Sally Mayeriin., Join-tin
edustajana tällä oli toimis­to
St Gallenissa. Mayerin yhtey-denpitäijänä
Jointjn keskiikseen
oli Josef Schwartz.
taan. Siihen kuului 1648 ihmis­tä,
enimmäkseen varaklkaita juu­talaisia,
joukossa Kaczneriii su­kulaisia
j a , sionistiaktivisteja.
Joukko oli matkalla Palestiinaan
ja saapui onnellisesti Sveitsiin.
Smaan aikaan SS-SturmbaJhnfyh-rer
Hans Egen valtakunnantur-vallisuuden
päähallinnon päälli­kön
esikunnasta ja SS-Gruppen-fyhrer
Schellenberg ostivat, han­kitulla
valuutalla Sveitsista sota­tarvikkeita
SS: He. /"
Erityisesti sodan jälkeen sio-nistijohtajat
pelkäsivät kovasti
että heidän -vuosia jatkunut liit­tonsa
natsirikollisten kanssa tu­lee
tiedoksi. Tämä liitto, o l i ris­tiriidassa
' niin natsien kuin sio-nistlenkin
rotuasennoitumisen
kanssa, mutta se oli selvästi
Iheidän yhteisen politiikkana
mukaista. Siksi jokainen heidän
salaisuudestaan selvillä ollut ih­minen
oli heille vaaraksi. Monet
sionistit muuttivat nimensä
peittääkseen jälkensä: Mösfae
Sdhveigerista tuli Bar Zvi, Art­hur
Piristä tuli Asher Ben-Na-tan
jne. Joka ei pitänyt suutaan,
kiinni uhattiin tappaa. -
Natsien sionistiset apurit ei­vät
sodan jälkeen sattupialta
joutuneetkaan englantilaisten
tai amerikkalaisten vangeiksi.
Harvoissa tapauksissa amerik­kalaiset
sotaoikeudet antoivat
heille tuomioita. Näiden sionis-jiien,
samoin kuin SS^ruppen-
Ifyhrerin ja natsien vakoilujoh­tajan
Walter Schilenbergjn kuu­lustelulausunnot
katosivat Was-hingtonin
ja Lontoon salaisiin
arkistoihin.
Adolf Eichmannin elämäntie
päättyi kesäkuun 1 pnä 196^
hirsipuussa israeUIäisessa van­kilassa.
Mutta hänen seikkape­räiset
selostuksensa ja lukui­sat
tunnustuksensa yhteyksis­tä
sionistijohtajiin ovat: huo­lella
yarielluissa kassaholveis­sa
Israelissa. •
Mitä sitten tapahtui niille hen­kilöille,
joiden epäiltiin paljas­tavan
sionistien ja natsien sa­laisia
neuvotteluja, se käy sel­ville
parista esimerkistä.
Sionistit julistivat kreivi
Folk?' Bernadotten lainsuojat­tomaksi',
kohta kun hän aikoi
^jidkaisia päiyäkirjansa. Syys­kuun
17, pnä 1948 sionistien
terrorijstiryhmän Sternin jäse­net
surmasivat hänet Jerusale­missa
yhdessä YK :n tarkkaili­jaryhmän
päällikön kanssa.
Maaliskuun 3 pnä 1957 Kaczne
ria ammuttiin ja hän kuoli Is­raelilaisessa
sairaalassa. Siten
ikiajoiksi vaiennettiin eräs sio­nistien
ia natsien välisiin neu­votteluihin
osallistunut, mutta
monet sionisti johtajat "pelas­tettiin".
•
Historian kokemus osoittaa,
ettei sionisteilla ole mitään yh­teistä
juutalaisten kansanjouk-;
kojen kanssa, vaikka he kaikin
keinoin pyrkivät saamaan näi­den
luottamuksen .Siönisit ovat
Israelin valtion johdossa. He
pettävät juutalaisten tddelliset
elinedut ja sosiaaliset vaatimuk­set,
samoin kuin tekivät sen
menneisyydessäkin kun he mil­joonien
ihmisten veren hinnalla
tunteettPmasti ajoivat poliittisia
päämääriään natsien avustamina.
ASIA KERRALLAAN
. On epäviisasta lopettaa tupakan-
D0''9o ybtäa-kaa kuia aloittaa laih^
dvtuskuurin. slnovat sekä lääkäri
silitä p3yko?ogit Yksi asia kerraiUaan
kin on kyllin vaikeaa. Tupakanpd-ton
lope-timisen aiheuttamat vieroi­tusoireet
voivat huomaiStan^flsti pa^
henliaa sitä Ireyää. masennuskin,
joka on tavallinen lalhdätttrfaiurin
aikana. ' ' -T--'-^'-'' '
PÄIVÄN PAKINA
Suomesta saapuneissa uutis­tiedoissa
kerrotaan, että isiem­me
maan kristillisten puolueko­kous
on pidetty Jyväskylässä.
Ja kuten. "mullikin nuolee
omaansa", niin myös tässä yh­teydessä
kerrotaan, että Suo­men
kristillinen liitto pyrkii yh­teistyöhön
kaikkien niiden puo-teeksl
hyväksymässään julki­lausumassa.,."
Ja että kristillisteh vanthoil-linen
asenne tulisi täysin sel­väksi
ja ymmäri-etyksi, liiton
ainoa kansanedustaja Raino:
,Westertiplin oli todennut kat­sauksessaan
mm, pttä nieillä on
viimeaikoina pyritty lähinnä BO-lueiden
kanssa, "jotka tuntevat- sialististenpudueiden toimesta
kunnioitusta perusarypja koh­taan
ja vastuuta maan tulovai-tulevaisuudesta,"
kuten liiton
puhoeenjohtaja Olavi Majlander
asian esitti.
Selvyyden vuoksi lienee pai­kallaan
sanoa ,että kysymys on
kristillisten ensimmäisestä puo­luekokouksesta.
Liitto pyrkii
yhteistyöhön lähinnä keskusta­ryhmien
kanssa eelitti Majlan­der
vaikka kokouksessa oli kuu
lemma puhuttu sekä sen puoles­ta
että sitä vastaan. Ja kuten
tällaisissa henkevissä tilaisuuk­sissa
on tapana, kummankin
suunnan kannattajat löysivät
kannoilleen tuen raamatusta ku
ten Uusi Suomi meille selittää
jajtkaen:
"Kristillinen liitto vaatii
abortti- ja seksilain muuttamis­t
a aekä keakiolutlain kumoa-iinlflta
pucyiuolcokouksen päät-valtaa
keskittämään. Tällä het­kellä
vasemmisto mm, jarruttaa
maakuntaitsehallinnon toteutta­mista,
vaikka se merkitsisi kan­sanvallan
laajentamista, hän
sanoi. Hänoli kuitenkin sitä
mieltä, että kokoomuksessa vie­lä
määrätyt piirit oyat kristil­listen
arvojen takana!
Toisin Banoen raamattuun
nojaten sosialististen pupluei-den
dhjeflmaa vastaan ja ko-
Ikoomuksen puolesta seka omien
kannattajien moraalin kohotta­miseksi
on aikomus rynnistää.
Siinä ohella on pantava^ mata­laksi
aborttilakien lisäksi myös
korkeakpulujen uudiataflpf^iaaj^-
tus, sillä eiihän sellainen soyi
"kansativailan laajentamisen"
piirustuksiin.
Suonien ^osialiderriokraatti
Uriinnittii huomiota tähän k;n.8-
tilll,sten ' puotiiokokoukflccn ja.
kirjoitti asiasta mm. näin:
— Eduskunnassa yhdellä edus
tajalla mukanaoleva Kristilli­nen
Liitto on pitänyt "puolue-kdkoukaensa"
ja saattanut jul­ki
joukon käsityksiään yhteis-kuntamnae
kehityksestä.
Tuskinpa k u k a a n ^ l i t i i k a s sa
mukana pleva muuta pdottikaan
kuin ahdaskatseisia, synkkäil­meisiä
manauksia sen edistyk­sen
suhteen, jpta viime vuosina
on lainsäädännön alueella ta^
pahtunut. Ns, seksi- ja abortti­lakien
uudistukset saivat odote­tusti
osakseen keskiaikaisella
kiihkeydellä sanellut tuomiot,
Saimoin kävi keskiolueen va­pauttamisen,
jota koskevia tuo-sniosanpja
ei tosin voitu perus­tella
raamatunlausein,
KristiiUisellä Liitolla oh v a r -.
maankin itse itselleen asetta­mia
tehtäviä kansalaisten mo­raalin
vartioimisessa. Mitäpä
siihen puuttumaan. Mutta kun
mainittu liitto lähtee politiik­kaan,
on aihetta hämmästelyyn.
Kun työviikon lyhentämistä
arvostelltian siltä pohjalta, että
siinä pyritään viakavaati hörjut-tatna^
t) koko Ji^malan luomaa
elämänjärjestystä, voi vain
ktimnutfltclln, millä vtiosisndnlla
j a millä vuosikymmenellä,,oi-kein
nyt eletään.
Kristillistä Liittoa ei todella­kaan
voi pitää maan suolana.
Puoluekokous aikoo mm.. r u ­kouksen
voimalla käydä seu-^
raavaan vaalitaisteluun. Toivot­tavasti
kansaamme ei tämän
enempää rangaista sellaisella
politiikalla, jota liiton Jyväsky­län
kokous tarjoaa. .
Päivän Sanomat totesi puo-lestaan,-
että. rnuilla porvarilli­silla
piiolueilla tuntuu olevan
vaikeuksia hyväksyä kristillisil-
'. lä tunnusmerkeillä kulkevan
, puolueen mukaantulo poliitti­seen
kenttään, sillä ne itsekin
pyrkivät vetoamaan samaan yh-teisieenkristikansaan.
Siinä mie­lessä
ne ovatkin oikeassa, että
pelkkä uskonnollisuus ei riitä
poliittisen puolueffl ohjelmaksi
Kuitenkin tärklampää kuin
pohtia S K L : n olemassaolon oi­keutusta
on tarkasitella sen toi­mintaa
poliittisena puolueena.
Tähän meneäsä se eräissä tie­tyissä
asioissa on edustanut
maassamme kaikkein pimeintä,
kaikkein toivottominta taantu­musta.
Muuösa suhteensa se on
ollut lähinnä väritön ja prö-fiiliton
. ..
Tubinpa sellaisen kristillisen
liiton poliittisista kotkotuksista
suomalaisten leipä' ja särvin l i -
säiintyy - Kiin.säkotirn.