Vapaus, November 13, 1958

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 13 p. — Tliursday, Nov. 13, 1958
VAPAUS
(LIBERTY) —- Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorlzed
aä second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ctompany Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcation.
Tranalation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.Ö0 6 kk. 3.75
3 kk 2^5
Yhdysvallolsftft: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kkr 4.75
Mitä muut sanovat
Oikein, mr. Robinette
Sudburyn kaupungin lainopillinen neuvonantaja J. J. Robinette
esi'tti viime torstaina Ontarion kunnallislautakunnan kokou'ksessa joi­takin
kotoisia ja hyvin tärkeitä totuuksia .selittäessään nikkelialueen
kuntien liitosehdotuksen perusteluna, että "Yhtiön kauppaloista"
cAisi kaikin mokomin päästävä jos mielitään demokratiaa toteuttaa
käytännössä.
ilVl}r. 'Robinette esitti kunnallislautakunnalle Sudburyn kaupun­gin
perustelut siitä miksi nikkelialueen kunnat pitäisi liittää yhdeksi
kokonaisuudeksi. Hän olisi voinut puhua paljon enemmänkin —"esi­merkiksi
siitä, että nikkelialueen kuntien kotienomistajain ja pikku-liikemiesten
suunnatonta ja yhä ka.svavaa verotaakkaa ei voida huo­jentaa,
ellei nikkeliteollisuus maksa sille kuuluvaa osuutta kunnallis­veroista.
Ottamalla "härkää kiinni sar\-ista" ja osoittamalla, että
niiden kuntien yhdistämisen perustavoitteena on nikkeliteollisuuden
verottminen kunnallistarkoituksia varten, mr. Robinette olisi suuresti
voimistuttanut väitöksiään. Valitettavasti hän ei sitä jostakin syystä
tehnyt.
iMutta tästä huolimatta mr. Robinette esitti eräitä äärettömän
tärkeitä ja ajankohtaisia perusteluja nikkelialueen kuntien yhdistä­misen
puolesta. Hän sanoi aivan oikein, että amerikkalaisten raha­miesten
kontrollissa olevan jättiläismäisen nikkeliyhtiön tarkoitukse­na
on pitää nämä kunnat kontrollissaan, ja että yhtiö toteuttaa tääilä
määrätietoisesti hajoita ja hallitse taktiikkaa. Tämä sellaisenaan on
totuus joka sietää pitää miele.ssä silloin kun keskustellaan nikkeli­alueen
kuntien liitoskysymyksistä.
Viitaten nimenomaan Copper Cliffiin ja Froodiin mr. Robinette
esitti täällä yleisesti tunnetun tosiasian, että yhtiön kauppalain kun­nallisvaltuustot
ovat asiallisesti puhuen Incon nukkehallitsijoita. Hä­nen
omia sanojaan käyttäen näiden kuntien hallinnoissa on Incon
palkkalaiset jotka käsittelevät yhtiön asioita. Tämä on totinen tosi.
Enemmänkin. Incon luotetuilla miehillä on hyvät mahdollisuudet
osallistua kunnallisiin hallintotehtäviin itsensäisissäkin kunnissamme,
mutta ne voivat ihmeellisen pian kääntää kelkkansa ja esiintyä avoi­mesti
taas yhtiön miehenä omia kuntiaan vastaan.' Yksi käytännöl­linen
esimerkki tästä on se, kun mr. Carl Xesbitt oli useita vuosia
'MdKimin kunnan esimiehenä, mutta jäätyään siitä toimesta pois, hän
oK seuraavana vuonna (viime voionna) yhtiön yhtenä puhemiehenä
Incon esittäessä suuren verovalituksen McKim kuntaa vastaan? Ku­vaavaa
muuten on, että verovalituslautakunta, joka käsitteli po. In­con
valituksen, muodostui valtaosalta Incon palkkalaisista!
'Puhuen erikoisesti yhtiön kauppaloista mr. Robinette sanoi lii-tosasian
kuulustelutilaisuudessa viime torstaina: "Perusolemuksel­taan
se (yhtiön kauppalain olemassaolo) on sairaaloinen tilanne, mi­kä
ei sovi yhteen demokraattisten periaatteiden kanssa, joiden pi­täisi
olla voimassa. Siinä on teillä ristiriitaisuuksien rakennelma —
vastuunalaisuuden ja etujen vastakkaisuus. Minä esitän että yhtiön
kauppalan käsityskanta on vanhanaikaistunut, ja että sen täytjy
väistyä."
Tämän paremmin ei asian tätä puolta olisi kukaan voinut esit­tää
ja me puolestamme olemme erittäin kiitollisia siitä, että mr. Robi­nette
sanoi tässä yhteydessä lapioa lapioksi.
iMr. Robinette osoitti myös havainnollisesti, että yhtiön kauppa­lain
halUnnot ovat siallisesti Incon käskyläisiä viittaamalla siihen to­siasiaan,
että liitoskysymyksessä Copper Cliffin, Foodin ja jLivelin
lakimiehen (J. T. Weirin) ja Incon lakimiehen (B. M. Oslerin), sekä
Falconbridgen kauppalan lakimiehen (John iMiiddletonin) ja Falcon-bridge
lXickel Minesin lakimiehen (X. L. Rodgersin) välillä on ilmei­sen
selvä "liittoutuma''.
Tosiasiassa meitä ihmetyttää, miksi esimerkiksi McKimin kun­nallishallinto
on palkannut lakimiehen vastustamaan kuntien liitos-kysymystä
ikäänkuin nikkeliyhtiöiden peräänantamaton ja horjuma­ton
vastarinta ei siihen riittäisi? \ähemmässäkin määrässä tällaisen
sivustatuen antamine^ nikkeliyhtiöille ^McKimin veronmaksajain etu­ja
vastaan on aiheetonta ja tarpeetonta avunantoa nikkeliyhtiöille!
Mikäli tässä liitoskysymyksessä on jotakin epäselvää ja epä­röintiä
tavallisten kansalaisten keskuudessa me suosittelemme, että
he pysähtyisivät ajattelemaan, miksi npkkeliyhtiöt ja niiden liivin­taskussa
olevat kunnalli-shallinnot vastustavat niin jyrkästi tätä
kuntien liitosehdotusta?
Johtuuko se siitä, että esimerkiksi Inco. joka on kylmäverisesti
heittänyt 14,000 työläistään lakkotaisteluun, tuntisi muka jotakin
huolta ja rakkautta näiden kaivostyöläisten työmahdollisuuksista
riippuvaisuusasemassa olevien kuntien suhteen? Vai johtuuko se
siitä, että Inco haluaa lukea kpvan käden lakia myös nikkelialueen
kunnille, kuten se nyt "kurittaai^omia työläisiään? Johtuisiko nik­keliyhtiöiden
vastarinta siitä, kun ne haluavat pitää nämä demok­raattiselle
katsantokannalle kokonaan vieraat yhtiön kauppalan olo­suhteet
ja mahdollisesti kiristää välillisesti otettan vielä vapaidenkin
kuntien hallinnoissa, jotta ne voisivat '"hajoita ja hallitse"' periaat­teen
mukaisesti väistää kaikkea kunnallista edesvastuuta ja siten
kiskoa entistä suurehipia voitto-osinkoja vietäväksi Wall Sreetin
varrella suurissa virastoissaan oleville omistajilleen?
'Ken tahansa on seurannut tätä liitoskysymyksen käsittelyä, hän
ei ole voinut olla huomaamatta, että niin nämä nikkeliyhtiöt kuin
niiden määrättävissä olevat yhtiön kauppalain hallinnotkin voivat
esittää toisilleen ristiriitaisiakin ajatuksia, mutta perusasiassa ne ovat
ehdottomasti yksimielisiä—ne kaikki vastustavat kuntien yhteenliit­tämistä
pelosta, että yhdistetyn kunnallishallinnon kautta voidaan eh­kä
verottaa kunnallistarkoituksia varten näitä yhtiöitäkin. Ihmis­ten
hämäämiseksi yksi nikkeliyhtiöiden edustaja selittää, että Sud­buryn
veronmaksajilla on vain 'pelkkää menoa" kuntien yhdistämi­sestä.
Sitten nousee puhumaan yhtiön toinen edustaja ja sanoo, että
Sudburylla "ei ole mitään tarjottavaa" yhdistettäville kunnille! Ja
kolmas heistä pauhaa julmetusti, että vaikka kunnat yhdistettäisiin-kin,
niin nikkeliyhtiöt eivät alistu "maksamaan kunnallisveroa'.
[Mutta yhteistä heille kaikille oli kuitenkin kuntien liitolskysymyksen
jyrkkä vastustaminen ja siinä he eivät epäile käyttää ristiriitaisiakaan
väitöksiä kunhan vain on toivoa, että voivat hämätä ihmisten mie­liä
ja siten saada tahtonsa läpiajetuksi, sillä Suuren Rahan mielestä
"tarkoitus pyhittää keinot", likaisimmatkin keinot.
Kukaan ei ole tietenkään väittänyt, että nikkelikuntien yhdistä­minen
edustaa jotakin Helppo-Heikin kaikki parantavaa ihmelääket­tä.
'Mhitta kiertämätön tosiasia kuitenkin on, että nikkelikuntien
yhdistäminen olisi ratkaiseva askel oikeaan suuntaan — teko, jonka
perusteella voitaisiin tehostaa taistelua kotienomistajain verotaakan
lieventämiseksi. Juuri siksi nikkeliyhtiöt vastustavat sitä. Juuri
siksi meidän karkkien pitäisi,kannattaa liitoskysymyLsen demokraat­tista
ratkaisua!
TUNTEMATON SUURUUS
NEHRUN EDELLE!
Oslo. — Roomalaiskatolisen kir­kon
munkki, isä Georges Pire sai
tänään v. 1958 -Nobelin rauhanpal­kinnon
työstään pakolaisten uudel-leenasuttamiseksi
. . .
Isä Piere, joka on löytänyt uuden
kodin Euroopan kylmän sodan tu­hansille
pakolaisille — lukeutuen
heihin vuoden 1956 Unkarin kapi­nan
pakolaiset — sai viimeisen tä­nä
vuonna jaettavan Nobelin pal­kinnon.
. . . Norjalaispiireissä arvellaan
e t t ä isä Piere tulee käyttämään
palkintorahansa uuden pakolaisky­län
perustamiseksi Norjaan . . .
Tämä on viimevuosina toien ker­ta
jolloin Nobelin palkintolautakun­ta
sivuutti rauhanpalkinnon jaossa
valtiomiehet . . .
Täkäläisten tietojen mukaan,
Nobelin palkintolautakunta harkit­si
rauhanpalkintoa määritellessään
mm. Yhdysvaltain entistä presi­denttiä
Truhiania, Intian pääminis­teri
Jawaharlal Nehrua, Britannian
entistä pääministeri sir Anthony E-deniä,
Y K : n pääsihteeri Dag Ham-marskjöldiä.
Ranskan entistä pää­ministeri
Mendes-Francea ja Yhdys­valtain
apulasivaltiosihteeri Robert
D. Murphyä . . . — United Press
International, uutistieto, marras­kuun
10 pnä.
KAKSI MIELENKIINTOISTA PUHETTA
NL sivuuttanut USAn eräillä aloilla;
muilla aloilla välimatka supistuu
Moskova. — Moskovan viettäes­sä
lokakuun vallankumouksen 41-
vuotisjuhlia pidettiin j ä l l e en
joukko tärkeitä puheita, joissa
kosketeltiin sekä Neuvostoliiton
uiko- että sisäpoliittisia kysymyk-sik.
Näistä etualalle kohoavat
epäilemättä pääministeri Nikita
Hrushtshevin ja varapääministeri
Anastas Mikojanin puheet, joista
edellinen pidettiin Kremlin suu­rella
vastaanotolla ja jälkimmäi­nen
Leninin urheilupalatsissa.
Sinne »olivat Moskovan neuvosto
ja NKPn Moskovan kaupunkiko­mitea
järjestäneet juhlaistunnon.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Onko tässä maassa
syntynyt täydellisesti Canadan kan­salainen,
vai pitääkö vielä täysi-ikäisenä
täyttää jonkinlaisia pape­reita?
Huom. Kysymys on suo­men
kansalaisesta syntyneestä. —
Väittelyyn joutunut.
Vastaus: Hän on täydellinen kan­salainen
ilman minkäänlaisten asia-kirjapaperien
allekirjoittamista.
Mutta Canadassa syntyneetkin voi­vat
nykyään hankkia itselleen "To­distuksen
Canadan kansalaisuudes­ta"
(Certificate of Canadian C i : i -
zenship) mikä maksaa $1, ja mikä
on henkilöllisyystodistus kuten esi­merkiksi
"syntymätodistus" on ai­kaisemmin
ollut. Mutta hän on
täydellinen kansalainen ilman täiä
"kansalaisuustodistustakin".
Kysymys: Pitääkö Canadan ar­meijassa
palvelleen Canadan kan-salaispapereita
hakiessaan käydä
oikeudessa? Miten tulee toimia
kansalaispapereita haettaessa? —
Väittelyyn joutunut.
Vastaus: — Kyllä. Kansalaispa­pereita
anoja voi saada paikallisil­ta
oikeusviranomaisilta, esimerkiksi
yleisen syyttäjän virastosta, erikoi­sen
kansalaispaperien anomuskaa­vakkeen,
joka on täytettävä asiano­maisella
tavalla ja lähetettävä sit­ten
määräpaikkaansa, kuten ko.
kaavakkeessa neuvotaan.
Puheessaan pääministeri Hrush-tshev
kosketteli aluksi lokakuun
vallankumouksen maailmanhistori­allista
merkiti^stä ja sosialistisen
leirin kasvua j a totesi, että tämä
aiheuttaa pelkoa kapitalistisen
maailman keskuudessa. Ollaan huo­lestuneita
siitä, e t t ä N L astuu maa­ilman
taloudessa ensimmäiselle si­jalle.
Tämä merkitsisi neuvosto­kansalle
entistä koi-keampaa elin­tasoa,
mutta sen ehtona on rauhan
säilyminen. Tämän mukaisesti NLn
ulkopolitiikka tähtää myös x-auhan-omaiseen
rinnakkaineloon ja ystä­vällisiin
suhteisiin kaikkien maiden
kanssa. Tämän jälkeen pääminis­teri
Hrushtshev jatkoi:
Imperialistit yrittävät kaikin ta­voin
kääntää historian pyörää taak­sepäin,
pyrkivät säilyttämään ja
laajentamaan kapitalistisen riiston
ja siirtomaaorjuuden vaikutuspii­riä,
alistamaan uudelleen ne kan­sat,
jotka ovat saaneet kansallisen
vapautensa. Juuri siksi Yhdysval­tojen
ja muutamien muiden mai­den
hallituspiirit harjoittavat kan­sainvälisissä
suhteissa voimapoli­tiikkaa,
vastustavat jokaista neuvos­toliittolaista
ehdotusta, jonka tar­koituksena
on lieventää kansainvä­listä
jännitystä ja lujittaa rauhaa.
Tällainen politiikka herättää kui­tenkin
yhä suurempaa tyytymättö­myyttä
kaikkien maiden kansoissa,
myös Amerikan kansassa. Eivätkö
sitä todista hiljattain USAssa pide­tyt
vaalit? Vaalit ovat luonnolli­sesti
jokaisen valtion ja jokaisen
kansan sisäinen asia, eikä kukaan
voi puuttua tällaisiin asioihin.
Mutta amerikkalaiset valitsijat ovat
jo sanoneet sanansa. Meitä ilah­duttaa
se, että USAn kansa tuomit­see
"sodan partaalla" tasapainoile­van
politiikan ja voimapolitiikan,
jota valtiosihteeri Dulles noudattaa
presidentti Eisenhowerin tukema­na.
Neuvostoliiton kansat seisovat
rauhantajstglun asemissa. Suhteis­saan
ei-sosialistisiin valtioihin neu­vostohallitus
noudattaa tarkasti
tunnettua viittä periaatetta: molem­minpuolinen
alueellisen eheyden ja
NATO-valtio Tanska vaatii
Pekingia UNESCOon
Pariisi. — Atlantin sopimuksen
jäsenvaltio Tanska katkaisi perin­teellisen
yksimielisyyden muiden
NATOn jäsenvaltioiden kanssa ää­nestämällä
yhdessä Suomen ja
Ruotsin sekä eräiden Aasian mai­den
ja sosialististen valtojen mu­kana
sen puolesta, että Kiina otet­taisiin
Y K n opetus-, tiede- ja taide-j
ä r j e s t ö n UNESCOn jäseneksi.
Norja oli äänestämättä.
Tanskan edustaja P. A. Koch
mainitsi h a a s tattelutilaisuudessa
"Itätuuli" on
Kanton. — Kiinan kansa tuntee
Lokakuun vallankumouksen eri­koisen
läheiseksi sen vuoksi, että
Kiinan vallankumous on loka­kuun
vallankumouksen jatkoa, sa­notaan
Kiina—Neuvostoliitto-seu­ran
puheenjohtajan Shung Tsing-lingin
(madame Sun Jat-senin)
Neuvostoliiton ulkomaisia ystä­vyys-
ja kulttuurisuhteita hoita--
van komitean puheenjohtaja Po-pbvalle
Lokakuun vallankumouk­sen
41. vuotispäivän johdosta lä­hettämässään
sähkeessä.
Maittemme välinen luja liitto
on maailman rauhan ja ihmiskun­nan
edistyksen voimakas turva, jat­ketaan
sähkeessä, jossa kiitetään
Neuvostoliittoa sen Kiinalle anta­masta
veljellisestä avusta sekä siitä,
e t t ä Neuvostoliiton hallitus ja kan­sa
ovat antaneet tukensa Kiinan
kansan viimeaikaiselle USAn hyök­käystä
vastaan käymälle oikeutetul­le
taistelulle.
Elämme aikaa, jolloin itätuuli
puhaltaa, voimakkaammin kuin län­situuli.
Neuvostoliiton johtama
sosialismin leiri on jo yliasemassa
USAn johtamaan imperialismin lei­r
i i n nähden. Jos U S A n imperialis­mi
jatkaa hyökkäyspolitiikkaansa
ja sotaprovokaatioitaan, niin se ei
voi välttää maailman kansojen sille
antamaa kuolemantuomiokohtalo-aan,
sanotaan sähkeessä edelleen.
kaikkien pohjoismaitten olevan sitä
mieltä, että 600-miljoonaisen Kii­nan
kansan on saatava osallistua
UNESCOn työhön. Nämä maat
kannattavat myös sitä, että Kiina
saisi liittyä kaikkiin kansainvälisiin
järjestöihin, mm. YKhon.
Äänestys johti kuitenkin siihen,
että Formosa pysyy jäsenenä ja et­tä
Pekingin Kiina joutuu edelleen­kin
pysymään ulkopuolella. Äänet
jakaantuivat tämän hyväksi 41—21
— 14 oli äänestämättä. Kahden
maan edustajat eivät olleet pai­kalla.
Keskustelun aikana pohjoismais­ta
vain Suomen valtuutettu pyysi
puheenvuoroa. Niin kauan kuin
600 miljoonaa ihmistä pysytetään
poissa UNESCOsta, ei voida pitää
merkityksellisenä työtämme lisätä
idän j a lännen välistä yhteisymmär-ry.
stä, hän sanoi.
Edelleen hyväksyttiin valtakirja-valiokunnan
ehdotus, ettei ryhdytä
mihinkään toimenpiteisiin kysy­myksen
ollessa Unkarin asemasta
UNESCOssa, vaan että tämä maa
saa tilapäisluontoisesti olla muka­na.
Äänestysnumerot olivat 39—20
— 17 äänestämättä ja kaksi poissa.
Suomi ja Ruotsi olivat enemmistöä
vastaan Norjan äänestäessä sen
puolesta. Tanska ei osallistunut.
Kysymys Kiinan edustuksesta ei
kuitenkaan ratkennut yhdellä ää­nestyksellä,
vaan se tuli iltapäivällä
uudelleen esille päiväjärjestykseen
kuuluvana asiana. Yhdysvallat eh­dotti
asian poistamista viitaten
edelliseen äänestykseen, kun taas
Neuvostoliitto halusi pysyttävän
päiväjärjestyksessä. E n g l a n n in
kompromissi johti kuitenkin siihen,
että kysymys joutuu puheenjohta­jan
ja varapuheenjohtajien harkit­tavaksi.
Konferenssipiireissä kerrottiin,
ettei Yhdysvallat vastoin aikaisem­paa
kannanottoaan aio kannattaa
tohtori Luther Evansin valitsemista
uudelleen UNESCOn pääjohtajaksi.
Tämä merkitsee sitä, että Italian
ehdokkaalla, tohtori Vittorino Ve-ronosolla
on suuret mahdollisuudet
tulla valituksi tähän tehtävään.
suvereniteetin kunnioitus, hyökkää-mättömyys,
puuttumattomuus tois­tensa
sisäisiin asioihin, tasa-arvoi-suus
ja molemminpuolinen etu,
rauhanomainen rinnakkainolo ja
taloudellinen yhteistoiminta.
USAn hallituspiirit hylkäävät
itsepintaisesti kaikki N L n rau­hantahtoiset
yritykset, ne eivät
halua rauhanomaista rinnakkain-oloa
maitten välillä. Ja vaikka me
ymmärrämme, että republikaani­sen
ja demokraattisen puolueen
ulkopoliittisessa linjassa on hy­vin
pieni eTo, niin tarkastelemme
kuitenkin U S A n vaalituloksia
maittemme välisten suhteiden
paranemismahdollisuuksien kan­nalta.
Me toivomme, että, vaalitulok­set,
joissa ilmeni amerikkalaisten
valitsijoiden tyytymättömyys US­An
hallituksen nykyiseen ulko­politiikkaan,
aikaansaavat oleelli­sen
muutoksen, kylmän sodan lo­pettamisen,
"sodan partaalla"
horjuvan lyhytnäköisen politii­kan
loppumisen.
Toverit! Vietämme juhlaamme
uuden mahtavan innostuksen olo­suhteissa,
jolloin koko neuvosto­kansa
valmistautuu NKPn 21. edus­tajakokoukseen,
kommunismin ra­kentajien
edustajakokoukseen sen
arvoa vastaavalla tavalla. Tämä
edustajakokous hahmottelee uuden
ohjelman kommunistisen yhteis­kunnan
laajalle rakentamiselle tur­vatakseen
kaikkien talouselämän
haarojen jatkuvan voimakkaan nou­sun
ja toteuttaakseen tällä pohjalla
kansan elintason uuden huomatta­van
kohoamisen.
Hrushtshev kohotti lopuksi mal­jan
lokakuun sosialistisen vallanku­mouksen
41-vuotispäivän, lujan rau­han
säilymisen ja kaikkien maail­man
kansojen ystävyyden kunniak­si
sekä vieraitten terveydeksi.
MIKOJANIN PUHE
Myös varapääministeri Mikojan
kosketteli puheessaan kansainvä­lisiä
kysymyksiä, mutta sen rin­nalla
hän toi esiin myös runsaas­ti
numeroita, jotka todistavat so­sialistisen
rakennustyön nopeaa
edistymistä Neuvostoliitossa.
Vertaillessaan keskenään tuotan­tolukuja
NLn ja USAn välillä pu­huja
mainitsi mm. seuraavaa:
Kun viimeksi kuluneiden viiden
vuoden a i k a n a Neuvostoliiton
teollisuustuotanto lisääntyi 70
prosentilla, niin Yhdysvaltain
teollisuustuotanto lisääntyi kol­messa
vuodessa — vuosina 1954-
—56 — vain 7 prosentilla, j a vuo­den
1957 syyskuussa alkoi US­Assa
tuotannon voimakas supis­tuminen.
Nykyisin USAn teolli­suustuotanto
ylittää vain Z pro­sentilla
vuoden 1953 tason. Vii­me
vuoden syyskuusta tämän vuo­den
elokuuhun USAn teräksen
tuotanto supistui 32,8 milj. ton­nilla,
mutta Neuvostoliiton teräs­tuotanto
lisääntyi 3,6 milj. ton­nilla.
USAn hiilentuotanto su­pistui
82,3 milj. tonnilla, mutta
Neuvostoliiton hiilentuotanto l i ­sääntyi
33,9 m i l j . tonnilla. USAn
öljyntuotanto laski 32 milj. ton­nilla,
mutta Neuvostoliiton öljyn
tuotanto lisääntyi 15,6 milj ton­n
i l l a.
Neuvostokansa on ottanut uuden
merkittävän edistysaskelen Neuvos­toliiton
taloudellisen päätavoitteen
toteuttamisessa, joka on kapitalis­tisten
maiden saavuttaminen ja
ohittaminen valmisteiden tuotan­nosta
asukasta kohden.
Vuonna 1958 Neuvostoliitossa on
toteutettu uuden rakennustoimin­nan
valtavaa ohjelmaa. Pääomasijoi­tukset
kansantalouteen käsittävät
yli 230 miljardia ruplaa ja ovat
suuremmat kuin ensimmäisen ja
toisen viisivuotissuunnitelmakauden
pääomasijoitukset yhtfeensä.
Mikojan tähdensi edelleen, että
vuosi 1958 on merkkivuosi myös
NLn maataloudelle. Tänä vuonna
ryhdyttiin myymään maatalousko­neita
kollektiivitiloille ja otettiin
käytäntöön yhtenäinen maatalous­tuotteiden
hinnasto valtion varas-toonostossa.
Vuonna 1958 on maassa korjattu
runsas sato. Viljaa on varastoitu
3,5 miljardia puutaa (56 milj. ton­nia)
eli huomattavasti enemmän
kuin ennätyssatovuonna 1956. So­kerijuurikasta
on nostettu 30 pros.
enemmän ja öljykasveja varastoitu
36 pros. enemmän kuin viime vuon­na.
Myös puuvillaa on varastoitu
jo nyt enemmän kuin vuonna 1957.
Kuluvan vuoden 10 kuukauden ai­kana
hankittiin teuraskarjaa 581,-
000 tonnia (elopainoa) enemmän ja
maitoa toimitettu myyntiin 1.139,-
000 tonnia enemmän kuin samana
aikana viime vuonna.
Maiton kokonaistuotanto saa­vuttaa
N e u v o s toliitossa tänä
vuonna USAn kokonaistuotannon
tason.
Mikojan sanoi, että kuluvan
vuoden aikana ovat aineellinen
hyvinvointi ja kulttuuri jatkuvas­ti
nopeasti edistyneet Neuvosto­liitossa.
Kansallistulo kohoaa 8
pros., jolloin pelkkä nousu on yh­tä
suuri kuin koko kansallistulo
193U. Työntekijöiden kokonais­luku
on noussut 1,5 miljoonalla
ja työpaikkojen kokonaismäärä
kohonnut 6 pros. 1958 valmistuu
kaupunkien väestölle asuintaloja
siinä määrin, että niiden yhtei­nen
hyötypinta-ala on y l i 62 m i l j.
neliömetriä eli kaksi kertaa niin
paljon kuin koko toisen viisivuo­tissuunnitelman
aikana. Tällä het­kellä
on NLssa 17 lääkäriä kuta­kin
10,000 asukasta kohti, kun
vastaava luku tsaarinaikana oli
1. USAssa oli tämä luku 1955
12 lääkäriä. 1958 maksettiin eläk­keitä
64 miljardia ruplaa eli
keksi kertaa niin paljon kuin
1955,
Kahdessa maailmansodassa kaatuneiden muistopäivänä
Canadan pääministeri John Diefenbaker vieraili Ver-dunissa.
Ranskassa, missä ensimmäisen maailmansodan
aikana oli veriset taistelut. Kuvassamme canadalaisten
sotilaiden lapset Ranskassa tervehtivät pääministeriä.
Diefenbaker on parhaillaan maailman kiertomatkalla.
Jos ihmisellä olisi
haukan silmät...
Saskatoon. — Saskatchewanin
luonnohistoriamuseon palvelukses­sa
oleva Richard Fyfe sanoi täällä
juuri perustetulle kerholle, joka
yrittää uudelleen herättää henkiin
ajometsästystä haukkojen avulla,
että jos ihmisellä olisi haukan sil­mät,
niin hän kykenisi lukemaan
sanomalehteä neljännesmailin etäi­syydestä.
Aavikkohaukalla on juuri sellai­set
silmät kuin ajometsästyshaukal-la
pitääkin olla, sanoi hän. Näitä
haukkoja on kuitenkin vain noin
1,500 Canadassa ja Yhdysvalloissa.
12 kaivostyöläistä sai
surmansa Formosalla
Taipei, Formosa. — Viime sun­nuntaina
sai surmansa 12 kivihiilen-kaivajaa
täällä lähellä sijaitsevan
hiilikaivoksen katon luhistuessa.
Kaasuräjähdyksen sanotaan aiheut­taneen
luhistuman.
Miltei vain oikeis- Sotilaiden moraali
toiaisia vaaiiiistaiia tarvitsee tyttöjä
Algier. — Vain muutamia it.se- Lontoo. — Tiistaina — aselepo-näisiä
muhamettilaisia esiintyi ai-j päivänä — annettiin kiireellinen
van viime hetkellä ehdokkaiksi lu-1 vetoomus että saataisiin 500 sievää
levissä Ranskan parlamenttivaaleis- (yttöä Kyproksella olevien britti-sa
ja valtava enemmistö ehdokkaik-1 iäisten sotilaiden moraalin tueksi,
si asettuvista kannattaa .Mgerian; Nämä tytöt tulevat työskentele-liiLtämistä
ehdoitta osaksi Rans- ] mään tarjoilijattarina brittiläisissä
kasta. i armeijan kantiinei.ssa mi.stä edelli-
Juuri kolme tuntia ennen ilmoil- senä päivänä erotettiin kreikkalais-tautumisajan
umpeen kulumista 24: kyproslainen henkilökunta "epäluo-puoluetta
oli asettanut ehdokkaan-; tettavaisuuden" vuoksi,
sa marraskuun 28—30 päivinä 18 j Sinne halutaan 18—45 vuotiaita
I äänestyspiirissä pideltäviä lainlaati- tyttöjä korostaen: 'Suurimman o-jakunnan
vaaleja varten . •'^•"i »äistä töistä voivat suorittaa
Neljästä piiristä ei asetettu eh- [ "'i" "'^"l""] l ^ " ' " " ' » . f tkin, mutta
dokkai^a - Tizi Ouzum Constanii-' 'l*-'"^'^'^'''^ "'^'^m pa.kkoi-nen.
Batnan ja S''tiffin. K a n s a l h . - i ^ ' " '"'^ ™ ' " "^^^^J^
mieliset kapinalli.set ovat yliv-imai-1 '"'^'"'3:
sia näillä alueilla. i
Ehdokkaita asettaneista puolue!^ | Kiinalaiset muistavat
ta on vam kolme, joiden mielipiteet i , - . ^ - i " - - i - -
voisivat olla toisenlaisia kuin AI-! brittilaista runoilijaa
gerian Ranskaan liittämistä vaati-; Hongkong. — Pekingissä ilmesty­villä
oikeistolaisilla eurooppalaisil- vä -Maailmankirjallisuus"'jnimisen
la maanomistajilla. Nämä ovat; lehden viime numero on omistettu
Bougien ja Bonoen sosialistit sekä ; tunnetun britJiäisen runoilijan
eräs uusi puolue Phillipevillen sa- i John Miltonin muistoksi. Milton
tamakaupungissa. Tämä viimeksi- j syntyi marraskuun 8 pnä 1674. Pait-mainittukin
kannattaa vain de Gaul- j si. kuvausta runoilijan elämä.ntyös-len
suunnitelmaa yhdeksän kymme-1 tä lainataan us'-ita kohtia hänen
nesosaa Algerian asukasluvusta j "Kadonneesla paratiisista",
muodostavien arabien ja berberien
taloudellisen aseman parantamisek
Suurin osa arabien ja berberien i SITÄ!
johtajista on kieltäytynyt osallistu- i
masta vaaleihin. i
JA
lllllliillllllllllllllllilllllllTÄTÄ
Quebecin filmisensuuri KILPAILUN TAITO
ankaralla paalia ^^^^ dorkin tupakkakaupan
Montreal. — Ranskassa valmiste- \ omi.staja tuli huoliinsa sen takia
tun elokuvan "Maximen" ensiesitys j kun hänen lähellä oleva kilpailijan-on
peruutettu sen johdosta koska ; sa sai ihmisten huomion puoleensa
Quebecin filmisensuuri on katkais-! koska hän oli palkannut kauniin
sut pois 40 minuuttia filmin esitys- espanjattaren istumaan näyteikku-ajasta.
Tarkoituksena oli esittää i nalleen tekemään savukkeita ja vä-tämä
filmi täällä järjestetyn Rans- liin iskemään silmää miehille,
kan filmiviikon aikana. | Hän kuitenkin lopuksi keksi rat-
Järjestävän komitean puheenjoh- ' kaisevan kilpakeinon. Hän palkka-taja
Andre Roche sanoi, että koska si vaaleatukkaisen kaunottaren is-
Quebecin filmisensuuri katkaisi fil- \ tumaan näyteikkunalleen ja teke­mistä
noin 4,000 jalkaa, joka mer- i mään savukkeita, mutta sillä erol-kitsee
40 minuutin esittämistä, pois ! la, että hänen selkänsä oli kadulle'
niin siksi sen esittäminen peruu- päin. Pian oli hänen kauppansa
lettiin. ! täynnä ihailijoita.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Raha ei haise, mutta rappeuttaa kyllä
kin puhua muuta kuin suurpääo­man
kieltä.
Mutta itsestään selvää on. että
jos sosialismin tiellä olevan Kiinan
ilmoitukset vaikuttavat porvarileh-tiin
siten, että ne tulevat myötämie­lisiksi
sosialistisenkin maan visseil­le
asioille, niin kuinka paljon hei-!
masta havainto opetusta siitä, mis­sä
määrin Yhdysvaltain Suuri Ra­ha
vaikuttaa sen omaan '•uutisten
käsittelyyn".
Inhimillisen järjen kannalta kat­soen
luulisi, että sen parempi on,
mitä halvemmalla ihmiset saavat os-
Sanotaan. että "rahalla on tai­vaallinen
voima" ja me kaikin tia-dämme,
että monta maallista "py­hättöä"
aukeaa heti kun kuuluu
riittävästi setelien kahinaa.
Mitään outoa ei ole l i i o in se, jos
myönnämme, että rahalla on rap-peuttavakin
vaikutus sekä yksilöi­hin,
että instituutteihin ja yhteis­kuntiin.
Onneksi meille tavallisille
kuolevaisille, joita on legio muuta­miin
rahamiehiin verraten, meillä
ei ole mitään pelkoa siitä, että ra­han
paljous pääsee meitä rappeut­tamaan!
Aina ei tietenkään myönnetä Suu­ren
Rahan rappeuttavaa vaikutus­ta.
Esimerkiksi vähänkin, kunnias­taan
kiinnipitävät "vapaat" sano­malehdet
vakuuttavat kiven ko­vaan,
että mitkään poliittiset kan­natusilmoitukset
eivät millään ta­voin
vaikuta niiden uutispalveluun
ja muuhun toimituspolitiikkana.
Mutta "kun kovalle ottaa, niin
koiraskin munii", kuten sanotaan.
Eräässä viime maanantaisessa Sin­gaporen
uutisessa — suuren AP-uu-tistoimiston
uulistiedossa sanotaan
lopuksi:
"Muutaman viimeksikuluneen
kuukauden aikana on Kiinan vai­kutusvalta
tuntunut kiinankieli-sissä
sanomalehdissä."
Kuten huomataan, kysymys on
"kiinankielisistä" sanomalehdistä
yleensä, mikä AP:n sanavarötossa
tarkoittaa porvarilehtiä, eikä" mis-sään^
tapauksessa työväenlehtiä.
Mutta jatkakaamme AP:n uutis­ta:
"Se (Kiinan vaikutus) ilmenee
Kiinan tekstiilituotteiden, villavaat­teiden,
patenttilääkkeiden, kumi­tuotteiden
ja -renkaiden sekä rauta-tavarain
ilmoituksina.
"Näissä ilmoituksissa kerrotaan
kiinalaisille, että Kiinasta on tul­lut
teollisuusmaa. Ja ne (ilmoi­tukset)
vaikuttavat ("influence")
joihinkin sanomalehtiin, vetäen
niitä tulojen vuoksi Pekingin l i f l^
jalle niin uutisten käsittelyssä
kuin toimitusohjelmassakin Kii­nan
ja sen politiikan käsittelys­sä."
Kuten huomataan, A P myöntää
avoimesti, että suuret ilmoitukset
"vaikuttavat tulojen vuoksi uutis­ten
käsittelyyn ja toimitusohjel-maan"!
Se tunnustaa tämän tosi­asian
hammasta purren siksi, kun
Singaporessa voinevat Ilmoitukset
. . . . ., . , taa itselleen ruokaa, vaatteita ja
pompaa onkaan kapitalistien ihiioi-1 Mutta .'\P puhuu
tusten vaikuttaa toisten kapitalis-1 ^^jj^^j -Jumalan pilkkaan" verrat-tavana
syntinä siitä kun Singapo-len
3,500,000 kiinalaisasukasta saa
nyt ostaa jäädytettynä suolattoman
tien omistamiin porvarilehtiin, joi­den
luokkaedut vetävät niitä yh­dessä
samaan leiriin, kuten järven
vesi vetää puoleensa sorsapoikuet­ta!
Tästä avoimesta tunnustuksesta |
huolimatta on kuitenkin turha odot­taa,
että A P myöntäisi suurilmoit
tajain vaikuttavan täkäläisten por-varilehtien
ja muuten vain porva­reita
tukevien lehtiriepujen ""uu­tisten
käsittelyyn ja toimitusohjel-maan."
Vähänkin kunniastaan
kiinnipitävät porvarilehdet väittä­vät
ettei niissä julkaista mitään
kannatus- ja rahoitusilmoituksia,
jotka asettavat niille mitään vel­voituksia!
Hävyltä hännänkin syö­neet"-
kurjimukset sen sijaan vas
-taanöttavat jopa kerskaillen' poliit-veden
kalaa 20 sentillä kappale,
I naisten nenäliinoja^4 sentillä kap­pale,
Lanchon vesimelooneja, Kii­nan
keisarien hedelmiä 60 senttiä
kappale". Kaiken tämän johdosta
AP huudahtaa voimakkaasti Suu-i-
en Rahan puolesta itkien tässä
uutistarinas.saan: "R u o k a t avaraa
myydään kolmanneksella Malakan
tuotteiden hinnasta."
A P antaa siis tässä jorina;-..saan
havainto-oeptusta ilmoitustulojen
vaikutuksesta uutistensa käsittely.s-sä
— mistä se syyttää kiinalaisia
kumppaiiei;aan.
Nämä ovat sivumennen sanoen
tisia kannatusilmoituksia ja almuja niitä tekijöitä, miksi tämän mante
— mutta se on tietenkin jo kaiken
arvostelun alapuolella olevaa hom­maa.
Mutta palatkaamme AP:n uutis-tietoon,
mistä on ylempänä puhe.
Vaikka se moittiikin ''kiinankicli-siä"
vapaita ts. porvarilehtiä siitä,
että Kiinan ilmoitukset ovat "vai­kuttaneet"
niiden "uutisten käsitto
lyyn ja toimitusohjclmaan". niin
tämä ei kuitenkaan estä AP:'d anta-.
reen työväcnlehtien, kuten Vapau­denkin
täytyy turvautua lukijainsa
j a kannatlajainsa rahalliseen tu­keen.
Todellisen sanavapauden säi­lyttämisen
hintana on täällä se. et­tä
maksamme itse omista pikkutu-loistanime
ne menoerät, mitä "va­paat"
lchd'H saavat poliittiseksi
maksuksi Suuicn Rahan hyväksi
uutis- ja toimituspolitiikkansa
muokkaamisesta. — Känsäkouia.