1957-07-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l i i - 1917 aiBEEm — Xad^endent Z«bar taUttbed J9bT. 6, ^Anttnnis^ «• ceoond class nuil the Post Qtflee Departmeat, Ottava. Pub- Udied ttairice weekly: Toesdays, ^^lunidays and SattBdiQV % Vapaus iDm 8 t W„ Bodbary^Ont^ Canada. Telepbones: Bns. Office 06. 4-4284; Editoria! Office oe. 4-4265. Manager E. SaicsL lEditor W. Ekltmd. Maning address: Box 69, Sodbmy. Ontario, Aidvertislng mtes 190D appUeatlon. lyanslatlon f ree of chatge. . TILAUSHXNNAT: 3asada^: 1 vk. ^X» 6 Uc 3.75 ^ » kk. 2,25. ThdysralloiSBa: 1 Tk. BM 6 kk. AM Suomessa: 1 vk. BM 6 kk. 4.75 PÄIVIÄ J vuosi40. vtwsi^ — iP57 yhdysvaltain Icprkeiri oikeus antoi pari viikkoa sittenj l^aifktBmmi^ pnä kaksi äärettömän mie-deiöciintojsta^ ^ ^ i ^ esim. Toronto Daily tälos^ ellei se ; 4 a i e^ 'korkein bikeiis^^k^ californialaisen kommu- Tjtiisjdjohtaj^ Smith-l^ rusteella. IJsäksi määrättiin, että saman lakitekeleen ;pjerusteella tuomituille 14 muulle callfornialaiselle kommu- ^^Ji^tijplitajaU kbrkeiniman.oikeuden t ja esitti kannan näistä päätöksistä, mutta meritillepanta-ivää bii;; että kö oikeuden kaksi niuuta jäsentä, tuo-iimärit Black ja-Dpiig^^ pitemmälle :yap?aittaa my^^ ;^iiyt^ mS^^ & ^J-^ICj^iseh ? useita yh- Idysvaltalais^^ -Väärien 'ajatusten" perusteella. Ja äh: tällää tapana, nämä tuomiot lepäävät injaan kesta^ perusteella "tuomittu ihiniisiä v että he ovat nfuka "sa- -«l^yehkeiUee jasuositellakseen" Yhdysvaltain ^hJaUituksen väkivaltaista kukistamista. Jos pysähdytään harit tämän sjrytöksen sanamuotoa, niin silloin nähdään, i ph änöettM Mrettöniän epämääräiseh:.syytökseh Mta. vNaita ja naisia ei ole edes syytettykään sxi-i^ ttäj; lie olisivat jotakin lainvastaista. Heitä ei 'sedes^syytetty^^ "opettaneet" kenelle-^ ;,haUituksen väkivaltaista kukistamista, jia syytettiin ja heidät tuomittiin sillä !'salavehkeilleet opettaakseien ja suo- Yhdy$yaltäih haUituksen kukistamisU j epä-tulevaisUudessa, vaikkapa kuolemansa jälkeen, •se ?laIiV;^penisteelläy<-^^^^ Selvää on, että tällaineh ''oikeuskäsitys" ei sovi mihin-- ^^liän b^^^^ Yhtä selvää on se, että tällainen "oi-äudehJÄoV' uhkaa, ei v^in kpmmunistieri ja muiden työhän kä^ amerikkalaisten kansalaisvar Mutta kylmän sodan jä maccarthylaisen hysterian on tämä "oikeusilveily" jatkunut Yhdysvalloissa :jb useita vuosia. Mutta nyt Yhdysyajtain korkein oikeuselin kumosi vih-viihieinliintämän' lain perusteella annetut tuomiot ja pbrustuslainvästäiseksi sen, että amerikkalaisia tuomi-vankilaan mielipiteittensä perusteella, sekä määritteli, ^että "rikos" tehdään vasta sitten, jos "opetetaan ja kehoite- 'taan" käytännöllisiin toimenpiteisiin hallituksen väklvaltais- . ^ r ^ , 'kukistamista varten. Tosiasiassa Korkein oikeus meni yie- • :''läkin-pltemmälle ja:selitti Yhdysvaltain oikeuksien lain.mu- • lyiffiläSA??Ji^i-v,;::' ^kiiari.' että-^] Joka Hahto; Timmais, Oirt, täytti sunnuntaina, kesäkuun 30 pnä 78 vuotta, Ybdymme sokUIaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Räjähdys aiheutti laivan uppoamisen Neustadt, Länsi-Saksa. — Torstaina tapahtui räjähdys tanskalaisella pelastuslalvalla, joka Lyybe-k i n lahdella onki niereopobjasta upotettuja ammuksia. : Ensin ta; pabtui pienempi räjähdys kannella, sitten koko ammuslaäti räjähti ja laiva upposi heti. Uponnut laiva o l i y k s i niistä-monista pienistä laivoista, jotka keräävät merenpohjasta toisen maailmansodan aikana sinne joutuneita ammuksia. KSBJ. E U G E N I E COTTON ( L y b e n n e Imä selostnkst» Jonka Naisten Kansahiväliseii P e - mokraattisen Liiton puheei^obi-taja rva Eagenie Cotton p i t i mainitun järjestän Neuvoston kokouksessa Helsingissä kesäkunn 22 pnä. Selostuksen alkuperäinen nimi kuuluu: N K D L : n toiminnan kehitys aseistariisunnan, nuorison puolustuksen, naisten tasa-vertai£ ten oikeuksien Ja perheiden hyvinvoinnin puolesta.) Naisten kansainvälisen demokraattisen liittomme suuria tehtäviä on Valvoa ihmisen knnnidit-tamista » elämän kunnioittamista. Sentähden on meidän tärkein vel-velvollisuutemme tällä hetkeUi nostaa kalkki naiset vastustamaan •y ia issa Neuvostoliiton toberkaloosilääfcä-rien knndes yleinen kokous pldet- Uln Moskovassa kesäk. 9—15 pnä. Kokonkseen oli saapimnt osanottajia parisen tuhatta Ja niiden Jon-ko.- sa Tunisaasti olkolalsla kutsnvle-^ raita, kertoo Stiomesta kokoukseen osalllstunnt lirof. K. E. HIrvisalo. Kokous pidsttiin neuvostojentalossa. Jonka loistavasti valaistu pyhrässaii oU ääriään myöten täynnä kongressi-väkeä. Joukossa nähtiin kansainvälisen tuberkuloosililtonpuheenjohta- Jai^^prof, TelikSaglom Istanbulista ja saman liiton pääsihteeri prof. Etienne Bernard Pariisista sekä useita muita tunnettuja tuberkuloosityön edustajia eri maista. Kokouksen osanottajat olivat pääasiassa lääkäreitä, Joilla oli tilaisuus tutustua alan uusimpiin saavutuksiin. Kokouksen avasi terveydenholtoml-nlsterln sijainen tri M . V . Hornatov, Joka puheessaan kertoi yleisen terveydenhuollon huoinattavasta kehityksestä Neuvostoliitossa. Ennen vvuotta 1017 tsaarin ajan Vehäjäilä o l f neljä, ruumis V ön oikeuis oniaksua se tilanteissa on halli-ibksen: väkivaltainenkin^^^^k sallittua. Toiseksi Yhdysvaltain Korkein oikeus julisti maan pe- ^ustiislain mukaisesti^ ette^ tuomita sillä perus-ieella^ että hän kuuluu jäsenenä Yhdysvaltain kommiinisti-puplueeseen tai toimii sen johtotehtävissä. Kuinka tär-i) äätös se selviää mm. seuraavasta.'Siitä aisti kun yallbissa ruvettiin Smith-lain perusteella vainoamaan' ihmisiä heidän ajatuistensa perusteella, on leimattu fcommu-i ii V 4**^?^ puolue lainsuojattomaksi. Mutta asia ei tietenkään ' pysähtynyt tähän. Kiiten taantumus on aina menetellyt, Yh- ' J i .tJysvalloissa leimattiin "kon^munistienlievejärjestö jp kaikki, joistja hallia ei syystä tai toisesta pitänyt. fl^äuhanpuolUstajain liike oli "kom Ifäänroin k neekerien oikeuksia puolustavat järjestöt^ leh-^ jä laitokset. "Kommunistien lievejärjestöiksi" leimattiin ittiyhdistykset, jotka :voimaperäisemmin puo-työtätekeyii^ n'^^^^^ ja sosiaalisia oikeuksia ja •kbinmunis^^^^^ lieyejärjestöjen piirin vedettiin ilman muuta mukaanlukien veljeisleh^^ veisanneet hallelujaa mac- "sodan partaalla" liikku- ; ^isen ulkopoliittiselle seikkailulle! Ja kun Yhdysvaltain tie- &|^| M^'; •. 'demiehet esittivät vaatimuksen ydinaseiden kokeiden kieltä- ' 7 . * . . - »miseksi, niin heitäkin ruvettiin jo vetämään noitajahtikomi- *tean tutkittavaksi siitä, että minkälaiseen '^kommunistien lie- Chichester, E n g . — Kuolemansyiden tutkija t u l i keskiviikkona siihen tulokseen, että täältä olevasta satamasta löydetyn sammakkomiehen ruumis o l i komentajaluutnäntti Lionel Crabbin ruumis. Crabb nähtiin viimeksi nousevan veden pinnalle Plymouthin satamas sa viime kesänä Neuvostoliiton sotalaivojen vieressä. Senjälkeen kun hän katosi veden alle ei häntä ole nähty. Hänen salaperäinen puuhansa jä katoaminen herätti viime kesänä suurta huomiota kautta maailman. . Kuolemansyiden tutkija G. F. L . Bridgman sanoi, että hän on. t u l l u t siihen tulokseen, että päätön ruumis on Crabbin ruumis, mutta ei ole löydetty mitään merkkejä siitä mikä: aiheutti hänen kuolemansa. tuberkuioosipärantolaa, ja niissä y h teensä vain 200 sairaspaikkaa. Nykyään on keuhkotautisten hoitolaitoksissa sairaspaikkoja 141,000. Maassa toimii 16 tuberkuloosi-instituuttia. Tällainen toiminta samoin kuin ylels-hyglenisten, taloudellisten Ja työolojen parantuminen ön voimakkaasti vaikuttanut tuberkuloositilanteen hei pottumlseen. Kokouksessa käsiteJiyi kysymykset koskivat keuhkotaudin epidemiologiaa Ja keuhkotaudin yastustamistoimen-plteltä, keuhkotaudin uusilta lääkjB-holtoa Ja keuhkotaudin kirurgista h o i toa. Esitykset kuultiin venäjän, ranskan ja englanninkielisinä. Kun ei ole tilaisuutta puuttua'lähemmin yksityisiin esityksiin, voidaan yleisesti sanoa, että keuhkotaud i n esiintymistä esittävissä selostuk-, sissa todettiin yleensä, sen olevan vä-' henemässä. Kuolleisuus on huomattavasti laskenut, mutta sairastuval-suus Ja sairaiden lukumäärä el ole pienentynyt samassai suhteessa. Oleellista on myöskin, että vaikeat tautitapaukset ovat nykyään harvinaisempia samoin kun l u u - Ja iUvei-' tuberkuloosi. Lasten tubetkulooslr kuolleisuus on suuresti lasitenut. TJii-det lääkkeet ovat tunnetusti, voimatekijöinä kewhkotaudin hoidossa samoin kuin kehittynyt leikkaustekniik^ ka, joka parantaa tuloksia Ja lyheni-tää hoitoaikaa. Suomesta oli kutsuttuina kohgres* sIssa mukana *ylllääk. dos. Haiuje» Salmenkallla, jonka esitelmä koski Suomessa käytettyä keuhkotaudin aktlivihoitoä, ylilääk. Johannes Heikkinen. Joka esitelmöi alheJesta 'rTur berkuloosltartunnan laajuus" maassamme Ja Calmette-rokotus, sekä prdf. K. F. Hirvisalo. Hänen esitelr märisä aihsena oli keUhkptaudin vas-tustamistoimehpiteet Suomessa^ Kohgresslrf työtahti oli tiivis. Esitykset alkoivat kello 9 j a päättyivät klo 19. Kongressi oli hyvin Järjestetty Ja ystävällinen Isäntäväki piti erinomaisesti huolta vieraiden viihtyisyydestä. Kaikesta sai myös sen vaikutelman, että Neuvostoliitossa tehdään: tuberfculoosihuoltotyötä suurella harrastuksella. atomipinBimi- |a .-yjjiaatrtolaita. Eri iouEHnllis^ In-luusat tsedemiehk bva^ neet hallitqkria-jgJdeB vaansta^ jetldi vain nykyään eläville Uuiisllle, vaan myös Iieidän iälkeläisiUeen. Jätän knululsnie tledenabiUe, Joita on läsnä tässä kokonksessa, tehtävän selvittää teiUe näiden vaarojen luonnetta Ja tehdä tie^ tavaksenne varoitnkset. Jolta koko maailman tiedemiehet herkeämättä ' Jo knnkausleh ajan ovat esittäneet Icaikldaila maailmassa. Itse henkilökohtaisesti haluiaisin pysähtyä t r i Schweitzerin, Nobelin rauhanpalkinnon saajan vetoomukseen, ihmisen, joka on viettänyt suuren osan elämästään taistelemalla spitaalitautia vastaan Gabonissa, kaukana väestökeskuksista, ja joka kuiteakin tulee siihen tulokseen, että ainoastaan julkisen mielipiteen voimalla voidaan saada hallitukset keskeyttämään atomiko-keet. Hän sanoo, että tehokas toiminta vaatii julkiisen mielipiteen muokkaamista, että se olisi yhtä yksimielinen kuin esim. Japanissa. Maassa, joka bn nähnyt y l i 200,000 ihmisen kuolevan Hiroshiman ja Nagasakin pommituksissa elokuun 6. pnä 1945 j a joka on ollut radioaktiivisen tuhkan uhrina voimakkaan vetyppmmin räjähdyksen johdosta Bikinissä,^ on yksimielisyys syntynyt aivan itsestään siinä, että on sitkeästi vaadittava atömipommi-kokeitten ja. uusien atömipomniien rakentamisenrja varastoimisen keskeyttämistä. Japanilaiset eivät lakkaa hälyttämästä koko maailmaa atomivaaras ta. Kolmannen kerran he pitävät kansainvälisen konferenssin tästä aiheesta elokuun 6. pnä, H i r o s h i man pommituksen päivänä. Se p i detään tänä vuonna Tokiossa ja N K D L -on kutsuttu . osallistumaan konferenssiin. va radiossa vastatakseen niihin. Saksan naisten neuvosto, joka edustaa kaikkiaTlSaksan naisia, on Icohottanut äänensä atomiaseiden SalEsaan varastoimista vastaan.- Län- USA:n atomivoimakomissioneri Murray vaatii "kokeideh" jafkamista mm^''?-M^m^^:^,- ^aei ja l a u o K s e i. ^p|-%/'jjl:i^|f^;;2Be^laiset• ammatti KK^il&ll V ^että jäsenyys^^kommunistisessa puo-. Yhdysvaltain korkein oikeus vei suuntaiselta npitajahdilta. Korkein oikeus kumosi John imm-{y:::i::i.m,-i:-{' ;T.^VatkinsiIlemätkäiistyn tuomion siitä, että hän oli maan ^|lr^||1fl|-R^^'\- ^^«^ mukaisesti kieltäytynyt to-il ' Laistamasta itseään vastaan ja ryhtymästä ilmiantajaksi. Tä- Jai^h kauaskantoisen tuomion lausunnon perusteella on esi- •inerkiksr kirjailija Arthur Miller'jp vedonnut tuomiostaan, »joka hänelle mätkäistiin 'Tcongressin halveksumisesta". selventäniiselKipuhmnme tässä mr.Millerm ju- Tämä kuuluisa näytelmäkirjailija myönsi avoimesti, vettä hän on nuoruusvuosinaan seurustellut kommunististen kirjailijain kanssa. Mutta kun vaadittiin, että hän mainitsee nimeltä nämä kommuhistiystävänsä, niin mr. Miller vastasi, iettä. hänen kunniantuntonsa, oikeuskäsityksensä ja isän-vmaanrakkautensa kieltää häntä vetämästä ketään toista ame-pri^ calaista tähän noitajahtipyykkiih —- ja niin julistettiin *h^net!kin "syylliseksi kPhgressin halveksumiseen". ^Mx. Watkinsin tapaus oli aivan samanlainen. Vapauttaes- ''Saan mr. Watkinsin Korkein oikeus asiallisesti katsoen ju-kongressin noitäjahtikomiteat ovat ylittäneet val- ^^filli^lj:: Kaikki tämä on/kauan odotettua jav-lämpiriästivterveh- ^ | Ä 4 P ? ' ..dittavää Tsehitystä rajan eteläpuolelta. Korkeimman bikeu- ''<|ea päätös ei ilmei^ti-lppe^; hetikohtaisesti: siellä.laäja^^ 11 3eYinn3i*ä noit^ah^^^^ IM '^H; liiassa voidaan Itibttamuksella ennustaa, että nämä Kbikeim- 11957". IJVashingtön. — Yhdysvaltain puo-lustusohjehna/ mikä vaikuttaa raUtai-sevasti Canadan Ja länsimaailman puolustusbhjelmaan, joutui viime torstaina Yhdysvaltain atomivoimakomissioneri Thomas E. Murrayn ankaran arvostelun kohteeksi. Murray sanoi sanomalehtikonferenssissa, ettilEisenhowerin hallitus ei varaa • Yhdjmvaltalh asevoimille pieniä taktillisia atomiaseita. Asiaa aivan suoraan :;sanomatta. mr. Murray iicään-kiiin tunnusti, että Yhdysvaltain ydinaseet ovat Neuvostoliitosta Jäles-sä j a niinmuodoin hän vaati tiukasti, että Yhdysvallat ei saa muka missään tapaukse'ssa hyväksyä ydinaseiden kokeilujen lopettamista. . •Mr. Mm-ray esitti seuraavat seikat: . — Virallinen salaisuusohjelma on pidättänyt kongressilta ydlnaseasiois-ta alkeellisemmatkin tiedot. . mitä kongressi tarvitsee käsitellessään näitä kys3rmykslä. — Ohjehna, Joka luottaa pääasiassa yksityisesti omistettuun teollisuuteen atomivoiman, kehittämisessä rauhan-män oikeuden päätökset muodostuvat eläväksi todellisuudeksi vasta sitten^ ja siinä mää- -rin kuin Yhdysvaltain yleinen mielipide sitä ylivoimaisesti vaatii. Mutta jos Yhdysvaltain vapauttarakastava kansa jatkaa . taisteluaan kansalaisoikeuksiensa palauttamisen puolesta, kuten uskomme sen menettelevän, niin silloin voidaan todella ajatella, että kun tulevien sukupolvien opettajat kysyvät koulussa, että milloin sai maccarthjrismin nimellä tunnettu poliittinen - kulkutauti kuoliniskimsa, niin oppilaat vastaavat: "Kesäkuun 17 pnä omaisia tarkoituksia varten, on osoittautunut tehottomaksi. Mr. Murray kielsi hallituksen väitökset » että nyt suoritetut atomipoia-mlräjäykset ovat 95-pi'osenttlsesii puhtaita radioaktiivisesta säteilystä. Tällaista puhdasta pommia ei ole nyt, sanoi mr. Murray, mutta hän el voinut sanoa voidaanko sellainen vastaisuudessa tehdä. Kaikesta huolimatta, hän kielsi' Jyrkästi väitteet, että atomisodan radioaktiivinen vaara on muka nyt pääosalta poistettu. Arvostellen hallitusta silta.. ettei se ole varannut tai kehittänyt "pieniä taktUUsia aseita" Yhdysvaltahi Ja Canadan asevoimille mr. Murray vastusti Jyrkästi Washingtonin aselsta-rilsumlssuunnltelmaa leimaten Stas-senln Lontoossa esittämän "varovaisen aselstarllsumissuunnitelman" t i - pottaisenkln ohjelman "puolustuksen kannalta edesvastuttomaksi" mikäli siihen sisältjry mitään kohtia ydinaseiden kokeilujen lopettamiseksi. "Paljas totuus on. että meidän h a vaittuna tarpeenamme tällä kertaa on atomlaineklen tuotannon lisääminen pienissä aseissa käyttämistä varten", sanoi mr. Murray. Hän vastusti myös ydinaseiden kokeiluja siinä mielessä että voitaisiin kehittää puhdas, vetypommi., sillä Jos tässä tavoitteessa epäonnistutaan — Ja hän oli ilmeisesti sitä mieltä, että niin tule käymään — Yhdj-svallat joutwi .propagandapinteeseen Ja on ehkä pakoltettu luopumaan pientenk i n atomiaseiden kokeilust?.. Hänen mielestään Yhdysvaltain p i täisi rakentaa itselleen atomikäyttöisen laivaston, missä on Joitakin s a toja atomikäyttöisiä sukelliBveneitS. Juuri siksi kun hänellä on hallituksen ohjelman suhteen erimielisyyksiä, j a kun hän <pitää. että atomlvoiroako^ mission piiheenjohtaja, amiraali Ije-v i s L . Straus pitää salaisuusohjelmal-^ laan koko maata pimeydessä atomi-asioissa, m r . Murray sanoi eroavansa atomlvobnakomissionerln toim^ta.Vv: : Juuri täniän vuoksi jokaisen miehen Ja naisen on pyrittävä toimimaan siten, että tähän elintär-keääh toimintaan liittyisi mahddl-iisimman suuri Joukko sivisty Itseltään Ja tavoiltaan erilaisia ihmisiä, mutta Joitä yhdistää ,huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta. K y symyksessä ,ei ole' vioin;peiastäa ihmisten elämä, vaan ihmisen kunnia; on estettävä se^ että i h - hUset alkavat halveksia .toisia 11^;: näsiä siinä maäirin, että haluavat yhdellä isktillä tuhotai mUJoonia ihmlsolehtoja Ja sen mukana kaiken sen^ m i k l i hieissä edustaa toii» velta, rakkautta, kauneuttar luQ-vaa ajattelua. ^^^^^^^ . . ; • Voimme olla ylpeitä siitä, .että näemme tämän jbkahetkiseQ, pyhän ja ihmiskunnan pelastukselle ajankohtaisen taistelun eturivissä naiset. Heidän aloitteensa ovat m o n i naiset kaikkialla, 4 - * Japanissa on seitsemän komiteaa, osoittanut yetoomiiksen,YK:b pääsihteerille (seitsemän eri järjestön puheenjohtajat). J[apanin äidit ovat osoittaneet : julistuksensa muiden kansojen äideille. Tähän julistukseen ovat brittiläiset naiset kaikkiall a . vastanneet, maaliskuun 8. päivän johdosta Lontoossa, 'GlasgowiST sa, Surreyssä, jne. Sheemestin seudun G u i l d i n ossuskuntanaisten osasto vetosi pääministeri Macmillaniin pjrytäen vetypommikokeitten lopet*. tamista. Macmillan sai n i i n paljon tämänsuuntaisia kehoituksia naisten, taholta, että hänen oli puhutta-si- Saksassa kirjoittivat 30 Hampurin naisjärjestöä Länsi-Saksan hallitukselle j a Y K : U e j a ilmoittivat tukevansa 18 saksalaisen tiedemiehen vetoomusta atbmiaseideh kieltämiseksi j a he. ovat vedonneet maailman^ kaikkiin naisiin jä kehoitta-neet heitä toimimaan samaan suim-taan.. -' '.^ • N K D L : n puheiniehistön kirje Y - K : n aseistariisumiskömission puheenjohtajalle, . jossa pyydetään atoinipommikökeitten keskeyttämistä, ^iroisakseen:erilaistan järjestöj en jai henkilöiden tuunustuksen; mainittakoon madame Pandit, Intian pääedustaja YK:ssa j a Y K ln yleiskokouksen ehtinen puheenjohtaja. NKDL:n byroon Berliinissä tekemä ehdotus tehdä toukokuusta aseistarilsumistalstelun kuukausi on herättänyt erilaista aloitetoimintaa eri puolilla maailmaa. Niinpä Ranskan naisliitto on julkaissut 200,000 kappaletta postikortteja, j o i h i n on painettu Nazim H i k m e f in kaunis runo "Älköön pilvet tappako ihmisiä" jä jotka ovat tarkoitetut tukemaan Tokion kansainvälisen kokouksen vaatimuksia. Nykyinen ajankohta on ratkaiseva, sillä ensimmäistä kertaa U S A : n edustaja Y K : n aseistarii-sunuskomlssiossa ei ole Ilman muuta torjunut neuvostoliittolaisen edustajan ehdotuksia vety-pommikokeidien keskeyttämisestä kolmeksi Vuodeksi, Ja fiän itse ehdotti kymmenen kuukauden väliaikaa, toi^h eräillä ehdoilla. On siis tullut hetki erikoiseen: ponnistukseen sen hyväksi, että Joka maassa syntyisi samanlainen; Julkinen mielipide kuin Japanissa, mielipide. Joka pystyisi vaikuttamaan kunkin hallituksen päät-töksiin. E i ole ainoatakaan naista, joka ei tuntisi nykyisin vastuunsa koko painoa j a Helsingin kokouksen tehtävänä on päättää, millä aloitteella osallistumme tähän taisteluun, jonka panoksena bn lastemme j a lastenlastemme elämä. Miksi emme tekisi elokuun 6. päivästä, Hiroshiman päivästä, kansain-välisitä, atomi- j a vetypommiin kohdistuvan vastalauseen päivää,,,;kOr rostaakseihme tahtoamme, ettei maailma enää- näkisi samanlaista päivää? L A S T E M M E ELÄMÄN P U O L E S T A /Taisteleinalla rauhan puolesta jo kainen nainen ajattelee luonnollisesti j a vaistomaisesti kotinsa onnea j a lastensa elämää. ^ Vaikka emme elä sodassa, elämää uhkaa meidän päivinämme elintar-peittemme radioaktiivisuuden kasvu, johtuen . atomipommikokeitten lisääntymisestä; inutta sitä uhkaa myös välittömästi seikka, että so-danyalQustukset; nielevät huomattavia summia, sensijaan että ne käytettäisiin ihmisten nälän tyydyttämiseksi, uusien asuntojen. rakenta: miseen, lääkinnän, lastenseimien ja laboratorioiden kehittämiseen. Erään V N I C E F : i n ( Y K : n las-tenavun) raportin mukaan 900 miljoonasta maailmaa lapsesta .% on aliravittuja, huonosti vaatetettuja Ja kasvavat kehnoissa oloissa Ja riittämättömästi suojattuina sairauksia vastaan. Ja imitenkin vacäa Inknlsissa pemstaslaeissa sanotaan: "lEaildd^ Uimiset syntyvät ja d i v i t tasjh' arvoisina niin tedellisnndessa kuin laia edessä": Ehkemme me NKDL:n piirissä ole telineet: kylliksi saadaksemme tosiasiat soposointunn virallisten julistusten Icahssa. £ i mikään ole Uikuttayampaa Ja Järkyttavämpäa-kuin : epäoikeudenmukaisuus, joka kohdistuu lapsiin! ; K o s l i ä l ^ ä ö n oikeudellinen ky-; symys, tulisi valtioiden ryhtyä toi^v menpiteisiin, jotta teoreettinen samanarvoisuus muodostuisi «todelli-suudei^ it ,Niiden t u l i s i tehdä se sitäkin, isiiuremmalla syyllä, koäca läjpset^ o y a i maaihnan tulevaisuus j a kunkin,kansan etu vaatii'heidän kasvattamistaan.initä parhaimmissa olosuhteissa. . 7 - J Kaikki,;,jotka ovat käyneet Neuvostoliitossa^ Itiinassa ja kansandemokratioissa, ovat voineet todeta huolehpidoa, jonka valtio kohdistaa lasten «liniehtbihin. Myös nauis-sä maissa on tehty varsin onnistuneita ; aloitteita, mutta hallitusten riittäväni tuen puuttuessa ne eivät läheskään vastaa nykyisiä tarpeita. On hyvä, että Y K on perustanut lastenavun j a parantanut 47 maassa lasten ruokintaa j ä elinehtoja. Mutta tämä ei riitä. On saatava tunnustetuksi lasten- oikeudet ja vaadittava niitä heille. Vuonna : 1952 pidettiin N K D L :n aroitteesta kansainvälinen konferenssi ]^s|jdh puolesta j a siihen osallistui v ä i ^ ^ p i a , lääkäreitä, kasvattajia k i ^ i ^ t a maanosista tehdäkseen tuimltuksi lasten kovat elinehdot nykyisessä maailmassa, missä he oyat ,j|ji^älän, sairauden ja tietä-mättiimyyden j a sodan ensimmäisiä uhreja, j a koetettiin löytää keinoja asianiila^^korjaamiseksi. > S i l l o i n efidotettiin, että luotaisiin kansainvälinen lastenavun liike, i t senäisin: kaasällisin osastoin j a kesäkuun .ensimmäinen päivä " v a l i t t i in kansainyäUseksi lastenpäivälcsi kaikissa inaissa. ; , JA. TÄT L V m J VXMBJS Pilucuväi seisoo Ja katsäee i vasta-yntynyt pikkmdsfcä saa^rad äidiltä. — Mutta i i t i . onko sinulla sii ruokaa? — O n kynä; sanoo äiti Ja hymyi Pikkuveli, huoaten: — Mhiä Juulin, että ne olivat vi kpristukseksL f L I I AN IJSEIN kbhttoristi: P. koputtaa Johta; ovelle. 7— Voinko saada, vapaata huona nia? hiänikysyy li^QstL Vietämme i ifeahäitä jä haluaisimme rouvi kanssa olla sen päivän j^dessä. -r~ Kaunista seton, jyrisee kalK vo^a. Se merkitsee siis, että meid on annettava, teille ylimääräinen 1 paäpäiyä Joka 25:8 vuosL JOUKOSSA VOIMAA P i k k u tytt& "Miksi s^nomalel toimittajat aina kirjoittaessaan \ huvat itsestään sanalla 'me'?" Isä: " S i k s i , että ne ihmiset, j ka eivät pidä siitä mitä he kirje taisivat, luulisivat, että heitä l i i a n paljon pärjätäkseen heille.' Tänoä liike ei ole saanut kalk-i kea sitä jnerkitystä. Jota siltä odotimme. Eräissä mäissä kuten Itä-liassa, Romaniassa Jne. eräät varsin aktiiviset kansalliset Järjestöt ovat toimineet j a kansaiuväiistä lasten päivää on vietetty menes-tykSiellä Kiinassa, Neuvostoliitos-ka j a kaiMssa>kans^andepokra^^^ m a i s s a . . ' : / NKÖLin. lasten komissio on sitä inieitä^että hetki on tullut. J o l l o in olisi p e t t ä v ä uusi heräte kän-sainyäiiseUe lapsia koskevalle työlle. Epäilemättä Lausannen kokous v. 1955 o l i tärkeänä j a tehokkaana herätteenä luodessaan Äitien pyisy-väh kahi^ainväli^n komitean heidän lastehs#'puolustämiseksi siptaa vastaan. Se on tärkein tehtävä jä komitean, jonka puheenjohtajana toimii t r i Andrea Andreeh, on onnistunut saadd piiriinsä i naisia erilaisista kansallisista naisjärjestöistä. Tämän komitean kokoukseen Lausannessa viime huhtikuun 28. j a 29. päivinä osallistui kuusi Utitta maar ta, j o i s t a kolme latinalaisesta Ame-r i k a ^ a , j a siellä korostettiin erikoi-s e s t i / Y K : n taholla tehtävän työn merkitystä.. On selvää, että myös muut vitsaukset kuin sota - r - j o t k a kuitenkin u-sein ovat sodan tai sodan valmistelujen seurauksia — rasittavat lapsia l a ennen kaikkea sellainen on aliravitsemus. Aliravitsemus i kirpuksena.jsiirtom3issa T - tai aik semmissa siirtomaissa, keski-idäs; Intiassa, latinalaisessa Amerikas! On voitu todeta läpsikuölleisuud< Brasiliassa olevan jopa 85% ensii maisella ikävuodella. Muissa maa osissa lapsikuolleisuus on my erittäin huolestuttavaa köyhimpii väestökerrosten keskuudessa. Eikö piisi syytä tämän kipei öilgelman - johdosta kutsua eri jä jestöjen naisia osallistumaan opi topäiviin, j o i l l a päätettäisiin yht( sestä tpiminhasta ja Y K : n puolet kääntymisestä? , • Asuntokysymys on lukuisten la sidraampjen alkusyynä: näiidäi lasten kituvan j a «kuolevan lUs ahtaissa j a .epäterveellisissä asui npissä; heitä kuolee kylmään j myrkytykseen kehnojen majbje lämmitys- ja tuuletusvaikeuksie vuoksi. ! Vieläpä suurista kaupui •geista pn^^^ jyrsimi . l a p s i a . ' ' .:';•• .\';. / ' A s u n n o n puutteessa estyy luon nollise^sti lapsen iiormaall kehitys Koko maailmassa on noussut le yottomuutta herättävänä moraali-iien nuorisoa koskeva ongelma Ja nuorten yarkauksiin j a rikoksiin syyllistynyt J p t i k k o p n viime vuo- ' ä h a yhä kasvanut. : N K D L ei ole jäänyt välinpitä-inättömäksi tällaisen tilanteen edessä» siiliä äitejä askarruttaa yhtä paljon lastensa kasvatuskysymys k u i n kysymys heidän ravi^ semisestäan. Tässä bn kaksi tärkeätä ongei maa: nuorten suuntaaminen hyviii asioihin pn toinen j a toinen on huo nöjen elpkuyien kieltäminen. Huo b o j e n i i i m i e h 'tuotanto' on vaikeasi pysäytettävä liikeyritys. Mutta NK DL-^oa)sitä mieltä, että asiaa voi daaii auttaa, jos saadaan mitä eri laisiiiipiin jäi^jestöihin kuuluvii naisia yhtymään sitä vastustamaan Siksi N K D L r n lastenkomitea 01 järjestänyt kokouksen, jossa tut k i t t i i n nuorison ;elokuvaongelmaa. Tämä kokoiis pidettiin viime tam mikuun 23. j a 24. päivinä ja kah deksan Euroopan kansallista jar jestöä o l i mukana. Se antoi monis käytännöllisiä suosituksia. N K D L on muuten hyväksynyt UNESCO:n kutsun osallistua nuorisoelokuvan kansainväliseen keskuselimeen. " , PÄIVÄN PÄKINÄ Kuolemanseiitin hirtehisliuuinoria Pitkän viikonlopun aikana lehti-leikkeleitä selaillessa "pisti silmäämme" eräs viimeviikkoinen vancouverilainen juttu, jossa kerrotaan viime hetkellä kuolemantuomion täytäntöönl>anolta pelastuneen miehen hirtehishuumorisesta esityksestä, että hirttäjäiset järjestettäisiin sirkusmaisiksi ''huvittelutilai-suuksiksi". Allekirjoittanut on lukeutunut kauan aikaa kuolemantuomioiden vastustajiin. Me olemme sitä mielipuolta, että kuolemantuomiot yieen-. sä ovat aivan l i i a n peruuttamatto-. mia. Varsinkin poliittisissa asioissa voi oikeus olla pahasti yksisilmäi nen j a niinmuodoin voi tapahtua, että syyttöniiä ihmisiä tuomitaan kuolemaan j a teloitetaan, kuten tapahtui ilmeisesti esim. Rosenberg-pariskunnan teloituksen yhteydessä. Mutta tavallisissa rikosasioissakin on tapahtunut j a tapahtuu edelleenk i n oikeusvirfaeitS. Ihmismurha on y k s i niistä rikoksista, joiden teosta tässä maassa voi joutua nuoran jatkoksi. Mutta " h a r k i t u l l a k i n " murhalla saattaa olla eroa vissiin rajaan astL: > O n mielestämme vallan e r i asia. J o s joku suunnittelee murhaa esimerkiksi siinä mielessä, että hän hyötyy siitä sanokaamme rahallisesti, tai* jos h i n sirannittdee ja tekeekin nidr-olosuhteessa. . Mutta jös kummassakin tapauksessa rikollinen hirtetään, .niin ainakin allekirjoittanut l i i t t } ^ n i i h in j o t k a katsovat, että viimeksimaini-tussa tapauksessa olisi parempi, että henkilö olisi lähetetty johonk i n parantolaan hoidettavaksi. Helppo on tietenkin meidän tavallisten lainkuuliaisten kansalaisten lyödä farisealaisten tavoin rintoihimme ja sanoa, että pysykööt muutkin lainkuuliaisina, n i i n eivät joudu hirtetyiksi; . • Mutta*" kuinka paljon riippuu omasta tahdostamme tai vain "hy västä onnesta", ettemme ole tehneet jotakin sellaista, joka olisi voinut fättää merkin rikosluetteloihin? Allekirjoittaneen mieleen tulee tässä eräs tapaus: Olimme vuosia sitten menossa misuksen kanssa kesälomalle. Loppumatka o l i tehtävä veneellä. Viikon matkalle mentäessä otimme tietysti muun "maalli s e n " ' lisäksi mukaamme myös nuoren kissanpennun, joka pelästyi veneessä veden roiskintaa n i i n pahoin, että hyppäsi järveen ja u i janta-kaUiolle. Siinä ei auttanut muu k u i n navakasta tuulesta huolimatta mennä rannalle ja kavuta .kissanpennun perässä kallion kukkulalle asti, sillä emme millään halunneet jättää sitä taan mielenhSiriöti llhentelevfissaaeväa, ystävällistä j a aina leikkivää eläintä kitumaan j a nälkiintymään korpeen. Mutta sitä kalliota-kavutessamme taisimme kirota aivan ääi neen j a vakuutimme, että ensimmäi seksi työksi lyönmie 'kissan pään kallioon j a sitten katselemme mihin voimine sen kunnialla haudata. Näin olisi epäilemättä käynytkin, jos olisimme saaneet- sen veijarin heti k i i n n i . Mutta kissa tiesi paremmin ja jatkoi kalliolle kapuamistaan ja n i i n ehti äkkipikaisuuden puuska mennä ohi — j a kissa säilytti yhtei seksi huviksemme hengensä. Jotakin Vtällaista voi tapahtua myös ihmisten välisissä" suhteissa. Ja kun k a i k k i ihmiset eivät ole air van yhtä kovan kotikasvatuksen perusteella pehmitettyjä tohvelisanka reita^eli lököpöksyjä k u i n esim. allekirjoittanut, n i i n ei ole lainkaan ihme, että jotkut heistä tekevät äk kipikaisuuden puuskassa tai hetkellisessä mielenhäiriössä jotakin seU laista, mitä he eivät normaaliolois^ tekisi millään hinnalla. Tällaisissakin tapauksissa on tietenkin rikollista rangaistava, jos ei muiiteni n i i n V a r o i t u k s e k s i " muille. Mutta kuolemantuomio on > s i l l o in ehdottomasti väärin.. Näinmuodoin olemme, kuten sa-nottui sitä mielipuolta, että kuolemantuomiot pitäisi kerta kaikkiaan lopettaa tänä suurena .sivistyskau-tena. Mutta mitä sitten sanotaan alussa mainitussa vancouverilaisessa uutis-tiedossa? Se kiiskee 32-vuotiasta Sidney Symes idnästä nuestä, joka ;tuomit-tiin yiime^ helmilcuussa "kuolemaan ^miesmäff^ta. Hän itse sanoome-nett| nec||p ^^gieleiuaaltti^sa 'HSb-'' tyään 27-vuotiaan vaimonsa eräSo toisen miehen sylissä ja ampK' neeiisa miehen. * Oltuaan viikkokaupalla "kuolemansellissä" teloituspäivää odottamassa, j a saatuaan kuulla juuri te-loitiispäivän aattona; että kuolemantuomio on muutettu elinkautiseksi-' yanlceusrangaistukseksi, Symes antoi eräälle vancouverilaisel-le sanomalehdelle vetoomuksen, jossa; kehoitetaan canadalaisia taistelemaan "barbaarista ja raakaa kuolemantuomiota vastaan". Hän sanop, että ihmisten on mahdoton käsittää "kuolemansellissä istuvan henkistä helvettiä". J a edelleen, että kenelläkään "kuolevaisella 0 saisi olla valtuutta toisen heittämiseksi sellaiseen tuskaan". Mutta * i t t e n hän huomioi, väitölt-seui .että' s i i u i i yleisö muka vaatii kuolemantuomioita visseissä lupauksissa ja sanoo, että jos asia näin on: "Minä ehdotan, että suo-rittakaanune se (teloitus) julkisesti. " B r i t i s h Columbiassa me voisiift-me käyttää (teloituspaikkana) &t pu-e . S t a d i u m i a . , . ja antaa kaikkien osallistua j u h l i l l e . Teloituks^ voitaisim suorittaa e r i jublapiin' nä. Ovella voitaisiin kerätä kolehti j a kustannusten y l i saatava sunffl» lahjoittaa "hyväntekeväisyystarkoitukseen . . ." Julmaa puhetta, saatetaan s a n* Mutta ei kuitenkaan läheskäin n i i n julmaa k u i n on itse kuoleffii»' i tuomioiden voimassapito J—' ^ k a i k i n olemme niistä Vastuussa sn-h e n a s t i i kunnes yleinen mieliiade vaatii kuoleiharituomioiden lopett^ mistä Siina määrin, että ne on 1^, ] ^ a t e t t t v a . - ^ t - K i i^äkDa^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 2, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-07-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570702 |
Description
Title | 1957-07-02-02 |
OCR text |
l i i -
1917
aiBEEm — Xad^endent Z«bar
taUttbed J9bT. 6, ^Anttnnis^
«• ceoond class nuil the Post
Qtflee Departmeat, Ottava. Pub-
Udied ttairice weekly: Toesdays,
^^lunidays and SattBdiQV % Vapaus
iDm 8 t W„ Bodbary^Ont^ Canada.
Telepbones: Bns. Office 06. 4-4284;
Editoria! Office oe. 4-4265. Manager
E. SaicsL lEditor W. Ekltmd. Maning
address: Box 69, Sodbmy. Ontario,
Aidvertislng mtes 190D appUeatlon.
lyanslatlon f ree of chatge.
. TILAUSHXNNAT:
3asada^: 1 vk. ^X» 6 Uc 3.75
^ » kk. 2,25.
ThdysralloiSBa: 1 Tk. BM 6 kk. AM
Suomessa: 1 vk. BM 6 kk. 4.75
PÄIVIÄ J
vuosi40. vtwsi^ — iP57
yhdysvaltain Icprkeiri oikeus antoi pari viikkoa sittenj
l^aifktBmmi^ pnä kaksi äärettömän mie-deiöciintojsta^
^ ^ i ^ esim. Toronto Daily
tälos^ ellei se
; 4 a i e^
'korkein bikeiis^^k^ californialaisen kommu-
Tjtiisjdjohtaj^ Smith-l^
rusteella. IJsäksi määrättiin, että saman lakitekeleen
;pjerusteella tuomituille 14 muulle callfornialaiselle kommu-
^^Ji^tijplitajaU
kbrkeiniman.oikeuden t ja esitti
kannan näistä päätöksistä, mutta meritillepanta-ivää
bii;; että kö oikeuden kaksi niuuta jäsentä, tuo-iimärit
Black ja-Dpiig^^ pitemmälle
:yap?aittaa my^^
;^iiyt^ mS^^
& ^J-^ICj^iseh ? useita yh-
Idysvaltalais^^ -Väärien 'ajatusten" perusteella. Ja
äh: tällää tapana, nämä tuomiot lepäävät
injaan kesta^ perusteella
"tuomittu ihiniisiä v että he ovat nfuka "sa-
-«l^yehkeiUee jasuositellakseen" Yhdysvaltain
^hJaUituksen väkivaltaista kukistamista. Jos pysähdytään harit
tämän sjrytöksen sanamuotoa, niin silloin nähdään,
i ph änöettM Mrettöniän epämääräiseh:.syytökseh
Mta. vNaita ja naisia ei ole edes syytettykään sxi-i^
ttäj; lie olisivat jotakin lainvastaista. Heitä ei
'sedes^syytetty^^ "opettaneet" kenelle-^
;,haUituksen väkivaltaista kukistamista,
jia syytettiin ja heidät tuomittiin sillä
!'salavehkeilleet opettaakseien ja suo-
Yhdy$yaltäih haUituksen kukistamisU j epä-tulevaisUudessa,
vaikkapa kuolemansa jälkeen,
•se
?laIiV;^penisteelläy<-^^^^
Selvää on, että tällaineh ''oikeuskäsitys" ei sovi mihin--
^^liän b^^^^ Yhtä selvää on se, että tällainen "oi-äudehJÄoV'
uhkaa, ei v^in kpmmunistieri ja muiden työhän
kä^ amerikkalaisten kansalaisvar
Mutta kylmän sodan jä maccarthylaisen hysterian
on tämä "oikeusilveily" jatkunut Yhdysvalloissa
:jb useita vuosia.
Mutta nyt Yhdysyajtain korkein oikeuselin kumosi vih-viihieinliintämän'
lain perusteella annetut tuomiot ja
pbrustuslainvästäiseksi sen, että amerikkalaisia tuomi-vankilaan
mielipiteittensä perusteella, sekä määritteli,
^että "rikos" tehdään vasta sitten, jos "opetetaan ja kehoite-
'taan" käytännöllisiin toimenpiteisiin hallituksen väklvaltais-
. ^ r ^ , 'kukistamista varten. Tosiasiassa Korkein oikeus meni yie-
• :''läkin-pltemmälle ja:selitti Yhdysvaltain oikeuksien lain.mu- •
lyiffiläSA??Ji^i-v,;::' ^kiiari.' että-^]
Joka Hahto; Timmais, Oirt, täytti
sunnuntaina, kesäkuun 30 pnä
78 vuotta,
Ybdymme sokUIaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Räjähdys aiheutti
laivan uppoamisen
Neustadt, Länsi-Saksa. — Torstaina
tapahtui räjähdys tanskalaisella
pelastuslalvalla, joka Lyybe-k
i n lahdella onki niereopobjasta
upotettuja ammuksia. : Ensin ta;
pabtui pienempi räjähdys kannella,
sitten koko ammuslaäti räjähti ja
laiva upposi heti.
Uponnut laiva o l i y k s i niistä-monista
pienistä laivoista, jotka keräävät
merenpohjasta toisen maailmansodan
aikana sinne joutuneita ammuksia.
KSBJ. E U G E N I E COTTON
( L y b e n n e Imä selostnkst»
Jonka Naisten Kansahiväliseii P e -
mokraattisen Liiton puheei^obi-taja
rva Eagenie Cotton p i t i mainitun
järjestän Neuvoston kokouksessa
Helsingissä kesäkunn
22 pnä. Selostuksen alkuperäinen
nimi kuuluu: N K D L : n toiminnan
kehitys aseistariisunnan, nuorison
puolustuksen, naisten tasa-vertai£
ten oikeuksien Ja perheiden
hyvinvoinnin puolesta.)
Naisten kansainvälisen demokraattisen
liittomme suuria tehtäviä
on Valvoa ihmisen knnnidit-tamista
» elämän kunnioittamista.
Sentähden on meidän tärkein vel-velvollisuutemme
tällä hetkeUi
nostaa kalkki naiset vastustamaan
•y ia
issa
Neuvostoliiton toberkaloosilääfcä-rien
knndes yleinen kokous pldet-
Uln Moskovassa kesäk. 9—15 pnä.
Kokonkseen oli saapimnt osanottajia
parisen tuhatta Ja niiden Jon-ko.-
sa Tunisaasti olkolalsla kutsnvle-^
raita, kertoo Stiomesta kokoukseen
osalllstunnt lirof. K. E. HIrvisalo.
Kokous pidsttiin neuvostojentalossa.
Jonka loistavasti valaistu pyhrässaii
oU ääriään myöten täynnä kongressi-väkeä.
Joukossa nähtiin kansainvälisen
tuberkuloosililtonpuheenjohta-
Jai^^prof, TelikSaglom Istanbulista ja
saman liiton pääsihteeri prof. Etienne
Bernard Pariisista sekä useita muita
tunnettuja tuberkuloosityön edustajia
eri maista. Kokouksen osanottajat
olivat pääasiassa lääkäreitä, Joilla oli
tilaisuus tutustua alan uusimpiin saavutuksiin.
Kokouksen avasi terveydenholtoml-nlsterln
sijainen tri M . V . Hornatov,
Joka puheessaan kertoi yleisen terveydenhuollon
huoinattavasta kehityksestä
Neuvostoliitossa. Ennen vvuotta
1017 tsaarin ajan Vehäjäilä o l f neljä,
ruumis
V ön oikeuis oniaksua se
tilanteissa on halli-ibksen:
väkivaltainenkin^^^^k sallittua.
Toiseksi Yhdysvaltain Korkein oikeus julisti maan pe-
^ustiislain mukaisesti^ ette^ tuomita sillä perus-ieella^
että hän kuuluu jäsenenä Yhdysvaltain kommiinisti-puplueeseen
tai toimii sen johtotehtävissä. Kuinka tär-i)
äätös se selviää mm. seuraavasta.'Siitä aisti kun
yallbissa ruvettiin Smith-lain perusteella vainoamaan'
ihmisiä heidän ajatuistensa perusteella, on leimattu fcommu-i
ii V 4**^?^ puolue lainsuojattomaksi. Mutta asia ei tietenkään
' pysähtynyt tähän. Kiiten taantumus on aina menetellyt, Yh-
' J i .tJysvalloissa leimattiin "kon^munistienlievejärjestö
jp kaikki, joistja hallia ei syystä tai toisesta pitänyt.
fl^äuhanpuolUstajain liike oli "kom
Ifäänroin k neekerien oikeuksia puolustavat järjestöt^ leh-^
jä laitokset. "Kommunistien lievejärjestöiksi" leimattiin
ittiyhdistykset, jotka :voimaperäisemmin puo-työtätekeyii^
n'^^^^^ ja sosiaalisia oikeuksia ja
•kbinmunis^^^^^ lieyejärjestöjen piirin vedettiin ilman muuta
mukaanlukien veljeisleh^^
veisanneet hallelujaa mac-
"sodan partaalla" liikku-
; ^isen ulkopoliittiselle seikkailulle! Ja kun Yhdysvaltain tie-
&|^| M^'; •. 'demiehet esittivät vaatimuksen ydinaseiden kokeiden kieltä- '
7 . * . . - »miseksi, niin heitäkin ruvettiin jo vetämään noitajahtikomi-
*tean tutkittavaksi siitä, että minkälaiseen '^kommunistien lie-
Chichester, E n g . — Kuolemansyiden
tutkija t u l i keskiviikkona siihen
tulokseen, että täältä olevasta satamasta
löydetyn sammakkomiehen
ruumis o l i komentajaluutnäntti Lionel
Crabbin ruumis.
Crabb nähtiin viimeksi nousevan
veden pinnalle Plymouthin satamas
sa viime kesänä Neuvostoliiton sotalaivojen
vieressä. Senjälkeen kun
hän katosi veden alle ei häntä ole
nähty. Hänen salaperäinen puuhansa
jä katoaminen herätti viime
kesänä suurta huomiota kautta
maailman.
. Kuolemansyiden tutkija G. F. L .
Bridgman sanoi, että hän on. t u l l u t
siihen tulokseen, että päätön ruumis
on Crabbin ruumis, mutta ei ole
löydetty mitään merkkejä siitä mikä:
aiheutti hänen kuolemansa.
tuberkuioosipärantolaa, ja niissä y h teensä
vain 200 sairaspaikkaa. Nykyään
on keuhkotautisten hoitolaitoksissa
sairaspaikkoja 141,000. Maassa
toimii 16 tuberkuloosi-instituuttia.
Tällainen toiminta samoin kuin ylels-hyglenisten,
taloudellisten Ja työolojen
parantuminen ön voimakkaasti
vaikuttanut tuberkuloositilanteen hei
pottumlseen.
Kokouksessa käsiteJiyi kysymykset
koskivat keuhkotaudin epidemiologiaa
Ja keuhkotaudin yastustamistoimen-plteltä,
keuhkotaudin uusilta lääkjB-holtoa
Ja keuhkotaudin kirurgista h o i toa.
Esitykset kuultiin venäjän, ranskan
ja englanninkielisinä.
Kun ei ole tilaisuutta puuttua'lähemmin
yksityisiin esityksiin, voidaan
yleisesti sanoa, että keuhkotaud
i n esiintymistä esittävissä selostuk-,
sissa todettiin yleensä, sen olevan vä-'
henemässä. Kuolleisuus on huomattavasti
laskenut, mutta sairastuval-suus
Ja sairaiden lukumäärä el ole
pienentynyt samassai suhteessa.
Oleellista on myöskin, että vaikeat
tautitapaukset ovat nykyään harvinaisempia
samoin kun l u u - Ja iUvei-'
tuberkuloosi. Lasten tubetkulooslr
kuolleisuus on suuresti lasitenut. TJii-det
lääkkeet ovat tunnetusti, voimatekijöinä
kewhkotaudin hoidossa samoin
kuin kehittynyt leikkaustekniik^
ka, joka parantaa tuloksia Ja lyheni-tää
hoitoaikaa.
Suomesta oli kutsuttuina kohgres*
sIssa mukana *ylllääk. dos. Haiuje»
Salmenkallla, jonka esitelmä koski
Suomessa käytettyä keuhkotaudin
aktlivihoitoä, ylilääk. Johannes Heikkinen.
Joka esitelmöi alheJesta 'rTur
berkuloosltartunnan laajuus" maassamme
Ja Calmette-rokotus, sekä
prdf. K. F. Hirvisalo. Hänen esitelr
märisä aihsena oli keUhkptaudin vas-tustamistoimehpiteet
Suomessa^
Kohgresslrf työtahti oli tiivis. Esitykset
alkoivat kello 9 j a päättyivät
klo 19. Kongressi oli hyvin Järjestetty
Ja ystävällinen Isäntäväki piti
erinomaisesti huolta vieraiden viihtyisyydestä.
Kaikesta sai myös sen
vaikutelman, että Neuvostoliitossa
tehdään: tuberfculoosihuoltotyötä suurella
harrastuksella.
atomipinBimi- |a .-yjjiaatrtolaita.
Eri iouEHnllis^ In-luusat
tsedemiehk bva^
neet hallitqkria-jgJdeB
vaansta^ jetldi
vain nykyään eläville Uuiisllle,
vaan myös Iieidän iälkeläisiUeen.
Jätän knululsnie tledenabiUe,
Joita on läsnä tässä kokonksessa,
tehtävän selvittää teiUe näiden
vaarojen luonnetta Ja tehdä tie^
tavaksenne varoitnkset. Jolta koko
maailman tiedemiehet herkeämättä
' Jo knnkausleh ajan ovat
esittäneet Icaikldaila maailmassa.
Itse henkilökohtaisesti haluiaisin
pysähtyä t r i Schweitzerin, Nobelin
rauhanpalkinnon saajan vetoomukseen,
ihmisen, joka on viettänyt
suuren osan elämästään taistelemalla
spitaalitautia vastaan Gabonissa,
kaukana väestökeskuksista, ja
joka kuiteakin tulee siihen tulokseen,
että ainoastaan julkisen mielipiteen
voimalla voidaan saada hallitukset
keskeyttämään atomiko-keet.
Hän sanoo, että tehokas toiminta
vaatii julkiisen mielipiteen
muokkaamista, että se olisi yhtä
yksimielinen kuin esim. Japanissa.
Maassa, joka bn nähnyt y l i 200,000
ihmisen kuolevan Hiroshiman ja
Nagasakin pommituksissa elokuun
6. pnä 1945 j a joka on ollut radioaktiivisen
tuhkan uhrina voimakkaan
vetyppmmin räjähdyksen johdosta
Bikinissä,^ on yksimielisyys
syntynyt aivan itsestään siinä, että
on sitkeästi vaadittava atömipommi-kokeitten
ja. uusien atömipomniien
rakentamisenrja varastoimisen keskeyttämistä.
Japanilaiset eivät lakkaa hälyttämästä
koko maailmaa atomivaaras
ta. Kolmannen kerran he pitävät
kansainvälisen konferenssin tästä
aiheesta elokuun 6. pnä, H i r o s h i man
pommituksen päivänä. Se p i detään
tänä vuonna Tokiossa ja
N K D L -on kutsuttu . osallistumaan
konferenssiin.
va radiossa vastatakseen niihin.
Saksan naisten neuvosto, joka
edustaa kaikkiaTlSaksan naisia, on
Icohottanut äänensä atomiaseiden
SalEsaan varastoimista vastaan.- Län-
USA:n atomivoimakomissioneri Murray
vaatii "kokeideh" jafkamista
mm^''?-M^m^^:^,- ^aei ja l a u o K s e i.
^p|-%/'jjl:i^|f^;;2Be^laiset• ammatti
KK^il&ll V ^että jäsenyys^^kommunistisessa puo-.
Yhdysvaltain korkein oikeus vei
suuntaiselta npitajahdilta.
Korkein oikeus kumosi John
imm-{y:::i::i.m,-i:-{' ;T.^VatkinsiIlemätkäiistyn tuomion siitä, että hän oli maan
^|lr^||1fl|-R^^'\- ^^«^ mukaisesti kieltäytynyt to-il
' Laistamasta itseään vastaan ja ryhtymästä ilmiantajaksi. Tä-
Jai^h kauaskantoisen tuomion lausunnon perusteella on esi-
•inerkiksr kirjailija Arthur Miller'jp vedonnut tuomiostaan,
»joka hänelle mätkäistiin 'Tcongressin halveksumisesta".
selventäniiselKipuhmnme tässä mr.Millerm ju-
Tämä kuuluisa näytelmäkirjailija myönsi avoimesti,
vettä hän on nuoruusvuosinaan seurustellut kommunististen
kirjailijain kanssa. Mutta kun vaadittiin, että hän mainitsee
nimeltä nämä kommuhistiystävänsä, niin mr. Miller vastasi,
iettä. hänen kunniantuntonsa, oikeuskäsityksensä ja isän-vmaanrakkautensa
kieltää häntä vetämästä ketään toista ame-pri^
calaista tähän noitajahtipyykkiih —- ja niin julistettiin
*h^net!kin "syylliseksi kPhgressin halveksumiseen".
^Mx. Watkinsin tapaus oli aivan samanlainen. Vapauttaes-
''Saan mr. Watkinsin Korkein oikeus asiallisesti katsoen ju-kongressin
noitäjahtikomiteat ovat ylittäneet val-
^^filli^lj:: Kaikki tämä on/kauan odotettua jav-lämpiriästivterveh-
^ | Ä 4 P ? ' ..dittavää Tsehitystä rajan eteläpuolelta. Korkeimman bikeu-
''<|ea päätös ei ilmei^ti-lppe^; hetikohtaisesti: siellä.laäja^^
11 3eYinn3i*ä noit^ah^^^^
IM '^H; liiassa voidaan Itibttamuksella ennustaa, että nämä Kbikeim- 11957".
IJVashingtön. — Yhdysvaltain puo-lustusohjehna/
mikä vaikuttaa raUtai-sevasti
Canadan Ja länsimaailman
puolustusbhjelmaan, joutui viime
torstaina Yhdysvaltain atomivoimakomissioneri
Thomas E. Murrayn
ankaran arvostelun kohteeksi. Murray
sanoi sanomalehtikonferenssissa,
ettilEisenhowerin hallitus ei varaa
• Yhdjmvaltalh asevoimille pieniä taktillisia
atomiaseita. Asiaa aivan suoraan
:;sanomatta. mr. Murray iicään-kiiin
tunnusti, että Yhdysvaltain
ydinaseet ovat Neuvostoliitosta Jäles-sä
j a niinmuodoin hän vaati tiukasti,
että Yhdysvallat ei saa muka missään
tapaukse'ssa hyväksyä ydinaseiden kokeilujen
lopettamista. .
•Mr. Mm-ray esitti seuraavat seikat:
. — Virallinen salaisuusohjelma on
pidättänyt kongressilta ydlnaseasiois-ta
alkeellisemmatkin tiedot. . mitä
kongressi tarvitsee käsitellessään näitä
kys3rmykslä.
— Ohjehna, Joka luottaa pääasiassa
yksityisesti omistettuun teollisuuteen
atomivoiman, kehittämisessä rauhan-män
oikeuden päätökset muodostuvat
eläväksi todellisuudeksi
vasta sitten^ ja siinä mää-
-rin kuin Yhdysvaltain yleinen
mielipide sitä ylivoimaisesti
vaatii. Mutta jos Yhdysvaltain
vapauttarakastava kansa jatkaa
. taisteluaan kansalaisoikeuksiensa
palauttamisen puolesta,
kuten uskomme sen menettelevän,
niin silloin voidaan
todella ajatella, että kun tulevien
sukupolvien opettajat kysyvät
koulussa, että milloin sai
maccarthjrismin nimellä tunnettu
poliittinen - kulkutauti
kuoliniskimsa, niin oppilaat
vastaavat: "Kesäkuun 17 pnä
omaisia tarkoituksia varten, on osoittautunut
tehottomaksi.
Mr. Murray kielsi hallituksen väitökset
» että nyt suoritetut atomipoia-mlräjäykset
ovat 95-pi'osenttlsesii
puhtaita radioaktiivisesta säteilystä.
Tällaista puhdasta pommia ei ole nyt,
sanoi mr. Murray, mutta hän el voinut
sanoa voidaanko sellainen vastaisuudessa
tehdä. Kaikesta huolimatta,
hän kielsi' Jyrkästi väitteet, että atomisodan
radioaktiivinen vaara on
muka nyt pääosalta poistettu.
Arvostellen hallitusta silta.. ettei se
ole varannut tai kehittänyt "pieniä
taktUUsia aseita" Yhdysvaltahi Ja
Canadan asevoimille mr. Murray vastusti
Jyrkästi Washingtonin aselsta-rilsumlssuunnltelmaa
leimaten Stas-senln
Lontoossa esittämän "varovaisen
aselstarllsumissuunnitelman" t i -
pottaisenkln ohjelman "puolustuksen
kannalta edesvastuttomaksi" mikäli
siihen sisältjry mitään kohtia ydinaseiden
kokeilujen lopettamiseksi.
"Paljas totuus on. että meidän h a vaittuna
tarpeenamme tällä kertaa on
atomlaineklen tuotannon lisääminen
pienissä aseissa käyttämistä varten",
sanoi mr. Murray.
Hän vastusti myös ydinaseiden kokeiluja
siinä mielessä että voitaisiin
kehittää puhdas, vetypommi., sillä Jos
tässä tavoitteessa epäonnistutaan —
Ja hän oli ilmeisesti sitä mieltä, että
niin tule käymään — Yhdj-svallat
joutwi .propagandapinteeseen Ja on
ehkä pakoltettu luopumaan pientenk
i n atomiaseiden kokeilust?..
Hänen mielestään Yhdysvaltain p i täisi
rakentaa itselleen atomikäyttöisen
laivaston, missä on Joitakin s a toja
atomikäyttöisiä sukelliBveneitS.
Juuri siksi kun hänellä on hallituksen
ohjelman suhteen erimielisyyksiä,
j a kun hän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-07-02-02