Vapaus, July 2, 1957

              l i i -
1917
aiBEEm — Xad^endent Z«bar
taUttbed J9bT. 6, ^Anttnnis^
«• ceoond class nuil the Post
Qtflee Departmeat, Ottava. Pub-
Udied ttairice weekly: Toesdays,
^^lunidays and SattBdiQV % Vapaus
iDm 8 t W„ Bodbary^Ont^ Canada.
Telepbones: Bns. Office 06. 4-4284;
Editoria! Office oe. 4-4265. Manager
E. SaicsL lEditor W. Ekltmd. Maning
address: Box 69, Sodbmy. Ontario,
Aidvertislng mtes 190D appUeatlon.
lyanslatlon f ree of chatge.
. TILAUSHXNNAT:
3asada^: 1 vk. ^X» 6 Uc 3.75
^ » kk. 2,25.
ThdysralloiSBa: 1 Tk. BM 6 kk. AM
Suomessa: 1 vk. BM 6 kk. 4.75
PÄIVIÄ J
vuosi40. vtwsi^ — iP57
yhdysvaltain Icprkeiri oikeus antoi pari viikkoa sittenj
l^aifktBmmi^ pnä kaksi äärettömän mie-deiöciintojsta^
^ ^ i ^ esim. Toronto Daily
tälos^ ellei se
; 4 a i e^
'korkein bikeiis^^k^ californialaisen kommu-
Tjtiisjdjohtaj^ Smith-l^
rusteella. IJsäksi määrättiin, että saman lakitekeleen
;pjerusteella tuomituille 14 muulle callfornialaiselle kommu-
^^Ji^tijplitajaU
kbrkeiniman.oikeuden t ja esitti
kannan näistä päätöksistä, mutta meritillepanta-ivää
bii;; että kö oikeuden kaksi niuuta jäsentä, tuo-iimärit
Black ja-Dpiig^^ pitemmälle
:yap?aittaa my^^
;^iiyt^ mS^^
& ^J-^ICj^iseh ? useita yh-
Idysvaltalais^^ -Väärien 'ajatusten" perusteella. Ja
äh: tällää tapana, nämä tuomiot lepäävät
injaan kesta^ perusteella
"tuomittu ihiniisiä v että he ovat nfuka "sa-
-«l^yehkeiUee jasuositellakseen" Yhdysvaltain
^hJaUituksen väkivaltaista kukistamista. Jos pysähdytään har­it
tämän sjrytöksen sanamuotoa, niin silloin nähdään,
i ph änöettM Mrettöniän epämääräiseh:.syytökseh
Mta. vNaita ja naisia ei ole edes syytettykään sxi-i^
ttäj; lie olisivat jotakin lainvastaista. Heitä ei
'sedes^syytetty^^ "opettaneet" kenelle-^
;,haUituksen väkivaltaista kukistamista,
jia syytettiin ja heidät tuomittiin sillä
!'salavehkeilleet opettaakseien ja suo-
Yhdy$yaltäih haUituksen kukistamisU j epä-tulevaisUudessa,
vaikkapa kuolemansa jälkeen,
•se
?laIiV;^penisteelläy<-^^^^
Selvää on, että tällaineh ''oikeuskäsitys" ei sovi mihin--
^^liän b^^^^ Yhtä selvää on se, että tällainen "oi-äudehJÄoV'
uhkaa, ei v^in kpmmunistieri ja muiden työ­hän
kä^ amerikkalaisten kansalaisvar
Mutta kylmän sodan jä maccarthylaisen hysterian
on tämä "oikeusilveily" jatkunut Yhdysvalloissa
:jb useita vuosia.
Mutta nyt Yhdysyajtain korkein oikeuselin kumosi vih-viihieinliintämän'
lain perusteella annetut tuomiot ja
pbrustuslainvästäiseksi sen, että amerikkalaisia tuomi-vankilaan
mielipiteittensä perusteella, sekä määritteli,
^että "rikos" tehdään vasta sitten, jos "opetetaan ja kehoite-
'taan" käytännöllisiin toimenpiteisiin hallituksen väklvaltais-
. ^ r ^ , 'kukistamista varten. Tosiasiassa Korkein oikeus meni yie-
• :''läkin-pltemmälle ja:selitti Yhdysvaltain oikeuksien lain.mu- •
lyiffiläSA??Ji^i-v,;::' ^kiiari.' että-^]
Joka Hahto; Timmais, Oirt, täyt­ti
sunnuntaina, kesäkuun 30 pnä
78 vuotta,
Ybdymme sokUIaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Räjähdys aiheutti
laivan uppoamisen
Neustadt, Länsi-Saksa. — Tors­taina
tapahtui räjähdys tanskalai­sella
pelastuslalvalla, joka Lyybe-k
i n lahdella onki niereopobjasta
upotettuja ammuksia. : Ensin ta;
pabtui pienempi räjähdys kannella,
sitten koko ammuslaäti räjähti ja
laiva upposi heti.
Uponnut laiva o l i y k s i niistä-mo­nista
pienistä laivoista, jotka kerää­vät
merenpohjasta toisen maailman­sodan
aikana sinne joutuneita am­muksia.
KSBJ. E U G E N I E COTTON
( L y b e n n e Imä selostnkst»
Jonka Naisten Kansahiväliseii P e -
mokraattisen Liiton puheei^obi-taja
rva Eagenie Cotton p i t i mai­nitun
järjestän Neuvoston ko­kouksessa
Helsingissä kesäkunn
22 pnä. Selostuksen alkuperäinen
nimi kuuluu: N K D L : n toiminnan
kehitys aseistariisunnan, nuori­son
puolustuksen, naisten tasa-vertai£
ten oikeuksien Ja perhei­den
hyvinvoinnin puolesta.)
Naisten kansainvälisen demo­kraattisen
liittomme suuria teh­täviä
on Valvoa ihmisen knnnidit-tamista
» elämän kunnioittamista.
Sentähden on meidän tärkein vel-velvollisuutemme
tällä hetkeUi
nostaa kalkki naiset vastustamaan
•y ia
issa
Neuvostoliiton toberkaloosilääfcä-rien
knndes yleinen kokous pldet-
Uln Moskovassa kesäk. 9—15 pnä.
Kokonkseen oli saapimnt osanotta­jia
parisen tuhatta Ja niiden Jon-ko.-
sa Tunisaasti olkolalsla kutsnvle-^
raita, kertoo Stiomesta kokoukseen
osalllstunnt lirof. K. E. HIrvisalo.
Kokous pidsttiin neuvostojentalossa.
Jonka loistavasti valaistu pyhrässaii
oU ääriään myöten täynnä kongressi-väkeä.
Joukossa nähtiin kansainvä­lisen
tuberkuloosililtonpuheenjohta-
Jai^^prof, TelikSaglom Istanbulista ja
saman liiton pääsihteeri prof. Etienne
Bernard Pariisista sekä useita muita
tunnettuja tuberkuloosityön edustajia
eri maista. Kokouksen osanottajat
olivat pääasiassa lääkäreitä, Joilla oli
tilaisuus tutustua alan uusimpiin saa­vutuksiin.
Kokouksen avasi terveydenholtoml-nlsterln
sijainen tri M . V . Hornatov,
Joka puheessaan kertoi yleisen tervey­denhuollon
huoinattavasta kehityk­sestä
Neuvostoliitossa. Ennen vvuotta
1017 tsaarin ajan Vehäjäilä o l f neljä,
ruumis
V ön oikeuis oniaksua se
tilanteissa on halli-ibksen:
väkivaltainenkin^^^^k sallittua.
Toiseksi Yhdysvaltain Korkein oikeus julisti maan pe-
^ustiislain mukaisesti^ ette^ tuomita sillä perus-ieella^
että hän kuuluu jäsenenä Yhdysvaltain kommiinisti-puplueeseen
tai toimii sen johtotehtävissä. Kuinka tär-i)
äätös se selviää mm. seuraavasta.'Siitä aisti kun
yallbissa ruvettiin Smith-lain perusteella vainoamaan'
ihmisiä heidän ajatuistensa perusteella, on leimattu fcommu-i
ii V 4**^?^ puolue lainsuojattomaksi. Mutta asia ei tietenkään
' pysähtynyt tähän. Kiiten taantumus on aina menetellyt, Yh-
' J i .tJysvalloissa leimattiin "kon^munistienlievejärjestö
jp kaikki, joistja hallia ei syystä tai toisesta pitänyt.
fl^äuhanpuolUstajain liike oli "kom
Ifäänroin k neekerien oikeuksia puolustavat järjestöt^ leh-^
jä laitokset. "Kommunistien lievejärjestöiksi" leimattiin
ittiyhdistykset, jotka :voimaperäisemmin puo-työtätekeyii^
n'^^^^^ ja sosiaalisia oikeuksia ja
•kbinmunis^^^^^ lieyejärjestöjen piirin vedettiin ilman muuta
mukaanlukien veljeisleh^^
veisanneet hallelujaa mac-
"sodan partaalla" liikku-
; ^isen ulkopoliittiselle seikkailulle! Ja kun Yhdysvaltain tie-
&|^| M^'; •. 'demiehet esittivät vaatimuksen ydinaseiden kokeiden kieltä- '
7 . * . . - »miseksi, niin heitäkin ruvettiin jo vetämään noitajahtikomi-
*tean tutkittavaksi siitä, että minkälaiseen '^kommunistien lie-
Chichester, E n g . — Kuolemansyi­den
tutkija t u l i keskiviikkona siihen
tulokseen, että täältä olevasta sata­masta
löydetyn sammakkomiehen
ruumis o l i komentajaluutnäntti Lio­nel
Crabbin ruumis.
Crabb nähtiin viimeksi nousevan
veden pinnalle Plymouthin satamas
sa viime kesänä Neuvostoliiton so­talaivojen
vieressä. Senjälkeen kun
hän katosi veden alle ei häntä ole
nähty. Hänen salaperäinen puu­hansa
jä katoaminen herätti viime
kesänä suurta huomiota kautta
maailman.
. Kuolemansyiden tutkija G. F. L .
Bridgman sanoi, että hän on. t u l l u t
siihen tulokseen, että päätön ruumis
on Crabbin ruumis, mutta ei ole
löydetty mitään merkkejä siitä mi­kä:
aiheutti hänen kuolemansa.
tuberkuioosipärantolaa, ja niissä y h ­teensä
vain 200 sairaspaikkaa. Nyky­ään
on keuhkotautisten hoitolaitok­sissa
sairaspaikkoja 141,000. Maassa
toimii 16 tuberkuloosi-instituuttia.
Tällainen toiminta samoin kuin ylels-hyglenisten,
taloudellisten Ja työolo­jen
parantuminen ön voimakkaasti
vaikuttanut tuberkuloositilanteen hei
pottumlseen.
Kokouksessa käsiteJiyi kysymykset
koskivat keuhkotaudin epidemiologiaa
Ja keuhkotaudin yastustamistoimen-plteltä,
keuhkotaudin uusilta lääkjB-holtoa
Ja keuhkotaudin kirurgista h o i ­toa.
Esitykset kuultiin venäjän, rans­kan
ja englanninkielisinä.
Kun ei ole tilaisuutta puuttua'lä­hemmin
yksityisiin esityksiin, voi­daan
yleisesti sanoa, että keuhkotau­d
i n esiintymistä esittävissä selostuk-,
sissa todettiin yleensä, sen olevan vä-'
henemässä. Kuolleisuus on huomat­tavasti
laskenut, mutta sairastuval-suus
Ja sairaiden lukumäärä el ole
pienentynyt samassai suhteessa.
Oleellista on myöskin, että vaikeat
tautitapaukset ovat nykyään harvi­naisempia
samoin kun l u u - Ja iUvei-'
tuberkuloosi. Lasten tubetkulooslr
kuolleisuus on suuresti lasitenut. TJii-det
lääkkeet ovat tunnetusti, voima­tekijöinä
kewhkotaudin hoidossa sa­moin
kuin kehittynyt leikkaustekniik^
ka, joka parantaa tuloksia Ja lyheni-tää
hoitoaikaa.
Suomesta oli kutsuttuina kohgres*
sIssa mukana *ylllääk. dos. Haiuje»
Salmenkallla, jonka esitelmä koski
Suomessa käytettyä keuhkotaudin
aktlivihoitoä, ylilääk. Johannes Heik­kinen.
Joka esitelmöi alheJesta 'rTur
berkuloosltartunnan laajuus" maas­samme
Ja Calmette-rokotus, sekä
prdf. K. F. Hirvisalo. Hänen esitelr
märisä aihsena oli keUhkptaudin vas-tustamistoimehpiteet
Suomessa^
Kohgresslrf työtahti oli tiivis. Esi­tykset
alkoivat kello 9 j a päättyivät
klo 19. Kongressi oli hyvin Järjes­tetty
Ja ystävällinen Isäntäväki piti
erinomaisesti huolta vieraiden viih­tyisyydestä.
Kaikesta sai myös sen
vaikutelman, että Neuvostoliitossa
tehdään: tuberfculoosihuoltotyötä suu­rella
harrastuksella.
atomipinBimi- |a .-yjjiaatrtolaita.
Eri iouEHnllis^ In-luusat
tsedemiehk bva^
neet hallitqkria-jgJdeB
vaansta^ jetldi
vain nykyään eläville Uuiisllle,
vaan myös Iieidän iälkeläisiUeen.
Jätän knululsnie tledenabiUe,
Joita on läsnä tässä kokonksessa,
tehtävän selvittää teiUe näiden
vaarojen luonnetta Ja tehdä tie^
tavaksenne varoitnkset. Jolta ko­ko
maailman tiedemiehet herkeä­mättä
' Jo knnkausleh ajan ovat
esittäneet Icaikldaila maailmassa.
Itse henkilökohtaisesti haluiaisin
pysähtyä t r i Schweitzerin, Nobelin
rauhanpalkinnon saajan vetoomuk­seen,
ihmisen, joka on viettänyt
suuren osan elämästään taistele­malla
spitaalitautia vastaan Gabon­issa,
kaukana väestökeskuksista, ja
joka kuiteakin tulee siihen tulok­seen,
että ainoastaan julkisen mieli­piteen
voimalla voidaan saada hal­litukset
keskeyttämään atomiko-keet.
Hän sanoo, että tehokas toi­minta
vaatii julkiisen mielipiteen
muokkaamista, että se olisi yhtä
yksimielinen kuin esim. Japanissa.
Maassa, joka bn nähnyt y l i 200,000
ihmisen kuolevan Hiroshiman ja
Nagasakin pommituksissa elokuun
6. pnä 1945 j a joka on ollut radio­aktiivisen
tuhkan uhrina voimak­kaan
vetyppmmin räjähdyksen joh­dosta
Bikinissä,^ on yksimielisyys
syntynyt aivan itsestään siinä, että
on sitkeästi vaadittava atömipommi-kokeitten
ja. uusien atömipomniien
rakentamisenrja varastoimisen kes­keyttämistä.
Japanilaiset eivät lakkaa hälyttä­mästä
koko maailmaa atomivaaras
ta. Kolmannen kerran he pitävät
kansainvälisen konferenssin tästä
aiheesta elokuun 6. pnä, H i r o s h i ­man
pommituksen päivänä. Se p i ­detään
tänä vuonna Tokiossa ja
N K D L -on kutsuttu . osallistumaan
konferenssiin.
va radiossa vastatakseen niihin.
Saksan naisten neuvosto, joka
edustaa kaikkiaTlSaksan naisia, on
Icohottanut äänensä atomiaseiden
SalEsaan varastoimista vastaan.- Län-
USA:n atomivoimakomissioneri Murray
vaatii "kokeideh" jafkamista
mm^''?-M^m^^:^,- ^aei ja l a u o K s e i.
^p|-%/'jjl:i^|f^;;2Be^laiset• ammatti
KK^il&ll V ^että jäsenyys^^kommunistisessa puo-.
Yhdysvaltain korkein oikeus vei
suuntaiselta npitajahdilta.
Korkein oikeus kumosi John
imm-{y:::i::i.m,-i:-{' ;T.^VatkinsiIlemätkäiistyn tuomion siitä, että hän oli maan
^|lr^||1fl|-R^^'\- ^^«^ mukaisesti kieltäytynyt to-il
' Laistamasta itseään vastaan ja ryhtymästä ilmiantajaksi. Tä-
Jai^h kauaskantoisen tuomion lausunnon perusteella on esi-
•inerkiksr kirjailija Arthur Miller'jp vedonnut tuomiostaan,
»joka hänelle mätkäistiin 'Tcongressin halveksumisesta".
selventäniiselKipuhmnme tässä mr.Millerm ju-
Tämä kuuluisa näytelmäkirjailija myönsi avoimesti,
vettä hän on nuoruusvuosinaan seurustellut kommunististen
kirjailijain kanssa. Mutta kun vaadittiin, että hän mainitsee
nimeltä nämä kommuhistiystävänsä, niin mr. Miller vastasi,
iettä. hänen kunniantuntonsa, oikeuskäsityksensä ja isän-vmaanrakkautensa
kieltää häntä vetämästä ketään toista ame-pri^
calaista tähän noitajahtipyykkiih —- ja niin julistettiin
*h^net!kin "syylliseksi kPhgressin halveksumiseen".
^Mx. Watkinsin tapaus oli aivan samanlainen. Vapauttaes-
''Saan mr. Watkinsin Korkein oikeus asiallisesti katsoen ju-kongressin
noitäjahtikomiteat ovat ylittäneet val-
^^filli^lj:: Kaikki tämä on/kauan odotettua jav-lämpiriästivterveh-
^ | Ä 4 P ? ' ..dittavää Tsehitystä rajan eteläpuolelta. Korkeimman bikeu-
''<|ea päätös ei ilmei^ti-lppe^; hetikohtaisesti: siellä.laäja^^
11 3eYinn3i*ä noit^ah^^^^
IM '^H; liiassa voidaan Itibttamuksella ennustaa, että nämä Kbikeim- 11957".
IJVashingtön. — Yhdysvaltain puo-lustusohjehna/
mikä vaikuttaa raUtai-sevasti
Canadan Ja länsimaailman
puolustusbhjelmaan, joutui viime
torstaina Yhdysvaltain atomivoima­komissioneri
Thomas E. Murrayn
ankaran arvostelun kohteeksi. Mur­ray
sanoi sanomalehtikonferenssissa,
ettilEisenhowerin hallitus ei varaa
• Yhdjmvaltalh asevoimille pieniä tak­tillisia
atomiaseita. Asiaa aivan suo­raan
:;sanomatta. mr. Murray iicään-kiiin
tunnusti, että Yhdysvaltain
ydinaseet ovat Neuvostoliitosta Jäles-sä
j a niinmuodoin hän vaati tiukasti,
että Yhdysvallat ei saa muka missään
tapaukse'ssa hyväksyä ydinaseiden ko­keilujen
lopettamista. .
•Mr. Mm-ray esitti seuraavat seikat:
. — Virallinen salaisuusohjelma on
pidättänyt kongressilta ydlnaseasiois-ta
alkeellisemmatkin tiedot. . mitä
kongressi tarvitsee käsitellessään näi­tä
kys3rmykslä.
— Ohjehna, Joka luottaa pääasiassa
yksityisesti omistettuun teollisuuteen
atomivoiman, kehittämisessä rauhan-män
oikeuden päätökset muo­dostuvat
eläväksi todellisuu­deksi
vasta sitten^ ja siinä mää-
-rin kuin Yhdysvaltain yleinen
mielipide sitä ylivoimaisesti
vaatii. Mutta jos Yhdysvaltain
vapauttarakastava kansa jat­kaa
. taisteluaan kansalaisoi­keuksiensa
palauttamisen puo­lesta,
kuten uskomme sen me­nettelevän,
niin silloin voidaan
todella ajatella, että kun tule­vien
sukupolvien opettajat ky­syvät
koulussa, että milloin sai
maccarthjrismin nimellä tun­nettu
poliittinen - kulkutauti
kuoliniskimsa, niin oppilaat
vastaavat: "Kesäkuun 17 pnä
omaisia tarkoituksia varten, on osoit­tautunut
tehottomaksi.
Mr. Murray kielsi hallituksen väi­tökset
» että nyt suoritetut atomipoia-mlräjäykset
ovat 95-pi'osenttlsesii
puhtaita radioaktiivisesta säteilystä.
Tällaista puhdasta pommia ei ole nyt,
sanoi mr. Murray, mutta hän el voi­nut
sanoa voidaanko sellainen vastai­suudessa
tehdä. Kaikesta huolimatta,
hän kielsi' Jyrkästi väitteet, että ato­misodan
radioaktiivinen vaara on
muka nyt pääosalta poistettu.
Arvostellen hallitusta silta.. ettei se
ole varannut tai kehittänyt "pieniä
taktUUsia aseita" Yhdysvaltahi Ja
Canadan asevoimille mr. Murray vas­tusti
Jyrkästi Washingtonin aselsta-rilsumlssuunnltelmaa
leimaten Stas-senln
Lontoossa esittämän "varovai­sen
aselstarllsumissuunnitelman" t i -
pottaisenkln ohjelman "puolustuksen
kannalta edesvastuttomaksi" mikäli
siihen sisältjry mitään kohtia ydin­aseiden
kokeilujen lopettamiseksi.
"Paljas totuus on. että meidän h a ­vaittuna
tarpeenamme tällä kertaa on
atomlaineklen tuotannon lisääminen
pienissä aseissa käyttämistä varten",
sanoi mr. Murray.
Hän vastusti myös ydinaseiden ko­keiluja
siinä mielessä että voitaisiin
kehittää puhdas, vetypommi., sillä Jos
tässä tavoitteessa epäonnistutaan —
Ja hän oli ilmeisesti sitä mieltä, että
niin tule käymään — Yhdj-svallat
joutwi .propagandapinteeseen Ja on
ehkä pakoltettu luopumaan pienten­k
i n atomiaseiden kokeilust?..
Hänen mielestään Yhdysvaltain p i ­täisi
rakentaa itselleen atomikäyttöi­sen
laivaston, missä on Joitakin s a ­toja
atomikäyttöisiä sukelliBveneitS.
Juuri siksi kun hänellä on hallituk­sen
ohjelman suhteen erimielisyyksiä,
j a kun hän <pitää. että atomlvoiroako^
mission piiheenjohtaja, amiraali Ije-v
i s L . Straus pitää salaisuusohjelmal-^
laan koko maata pimeydessä atomi-asioissa,
m r . Murray sanoi eroavansa
atomlvobnakomissionerln toim^ta.Vv:
: Juuri täniän vuoksi jokaisen
miehen Ja naisen on pyrittävä toi­mimaan
siten, että tähän elintär-keääh
toimintaan liittyisi mahddl-iisimman
suuri Joukko sivisty Itsel­tään
Ja tavoiltaan erilaisia ihmi­siä,
mutta Joitä yhdistää ,huoli
ihmiskunnan tulevaisuudesta. K y ­symyksessä
,ei ole' vioin;peiastäa
ihmisten elämä, vaan ihmisen
kunnia; on estettävä se^ että i h -
hUset alkavat halveksia .toisia 11^;:
näsiä siinä maäirin, että haluavat
yhdellä isktillä tuhotai mUJoonia
ihmlsolehtoja Ja sen mukana kai­ken
sen^ m i k l i hieissä edustaa toii»
velta, rakkautta, kauneuttar luQ-vaa
ajattelua. ^^^^^^^ . . ; •
Voimme olla ylpeitä siitä, .että
näemme tämän jbkahetkiseQ, pyhän
ja ihmiskunnan pelastukselle ajan­kohtaisen
taistelun eturivissä nai­set.
Heidän aloitteensa ovat m o n i ­naiset
kaikkialla, 4 - *
Japanissa on seitsemän komiteaa,
osoittanut yetoomiiksen,YK:b pää­sihteerille
(seitsemän eri järjestön
puheenjohtajat). J[apanin äidit ovat
osoittaneet : julistuksensa muiden
kansojen äideille. Tähän julistuk­seen
ovat brittiläiset naiset kaikkial­l
a . vastanneet, maaliskuun 8. päi­vän
johdosta Lontoossa, 'GlasgowiST
sa, Surreyssä, jne. Sheemestin seu­dun
G u i l d i n ossuskuntanaisten osas­to
vetosi pääministeri Macmillaniin
pjrytäen vetypommikokeitten lopet*.
tamista. Macmillan sai n i i n paljon
tämänsuuntaisia kehoituksia nais­ten,
taholta, että hänen oli puhutta-si-
Saksassa kirjoittivat 30 Hampurin
naisjärjestöä Länsi-Saksan hallituk­selle
j a Y K : U e j a ilmoittivat tuke­vansa
18 saksalaisen tiedemiehen
vetoomusta atbmiaseideh kieltämi­seksi
j a he. ovat vedonneet maail­man^
kaikkiin naisiin jä kehoitta-neet
heitä toimimaan samaan suim-taan..
-' '.^ •
N K D L : n puheiniehistön kirje Y -
K : n aseistariisumiskömission pu­heenjohtajalle,
. jossa pyydetään
atoinipommikökeitten keskeyttämis­tä,
^iroisakseen:erilaistan järjestö­j
en jai henkilöiden tuunustuksen;
mainittakoon madame Pandit, In­tian
pääedustaja YK:ssa j a Y K ln
yleiskokouksen ehtinen puheenjoh­taja.
NKDL:n byroon Berliinissä
tekemä ehdotus tehdä toukokuusta
aseistarilsumistalstelun kuukausi
on herättänyt erilaista aloitetoimin­taa
eri puolilla maailmaa. Niinpä
Ranskan naisliitto on julkaissut
200,000 kappaletta postikortteja, j o i ­h
i n on painettu Nazim H i k m e f in
kaunis runo "Älköön pilvet tappako
ihmisiä" jä jotka ovat tarkoitetut
tukemaan Tokion kansainvälisen
kokouksen vaatimuksia.
Nykyinen ajankohta on ratkai­seva,
sillä ensimmäistä kertaa
U S A : n edustaja Y K : n aseistarii-sunuskomlssiossa
ei ole Ilman
muuta torjunut neuvostoliittolai­sen
edustajan ehdotuksia vety-pommikokeidien
keskeyttämisestä
kolmeksi Vuodeksi, Ja fiän itse eh­dotti
kymmenen kuukauden väli­aikaa,
toi^h eräillä ehdoilla.
On siis tullut hetki erikoiseen:
ponnistukseen sen hyväksi, että
Joka maassa syntyisi samanlainen;
Julkinen mielipide kuin Japanis­sa,
mielipide. Joka pystyisi vaikut­tamaan
kunkin hallituksen päät-töksiin.
E i ole ainoatakaan naista, joka ei
tuntisi nykyisin vastuunsa koko pai­noa
j a Helsingin kokouksen tehtä­vänä
on päättää, millä aloitteella
osallistumme tähän taisteluun, jon­ka
panoksena bn lastemme j a lasten­lastemme
elämä.
Miksi emme tekisi elokuun 6. päi­västä,
Hiroshiman päivästä, kansain-välisitä,
atomi- j a vetypommiin koh­distuvan
vastalauseen päivää,,,;kOr
rostaakseihme tahtoamme, ettei
maailma enää- näkisi samanlaista
päivää?
L A S T E M M E ELÄMÄN
P U O L E S T A
/Taisteleinalla rauhan puolesta jo
kainen nainen ajattelee luonnolli­sesti
j a vaistomaisesti kotinsa onnea
j a lastensa elämää. ^
Vaikka emme elä sodassa, elämää
uhkaa meidän päivinämme elintar-peittemme
radioaktiivisuuden kas­vu,
johtuen . atomipommikokeitten
lisääntymisestä; inutta sitä uhkaa
myös välittömästi seikka, että so-danyalQustukset;
nielevät huomatta­via
summia, sensijaan että ne käy­tettäisiin
ihmisten nälän tyydyttä­miseksi,
uusien asuntojen. rakenta:
miseen, lääkinnän, lastenseimien ja
laboratorioiden kehittämiseen.
Erään V N I C E F : i n ( Y K : n las-tenavun)
raportin mukaan 900
miljoonasta maailmaa lapsesta
.% on aliravittuja, huonosti vaa­tetettuja
Ja kasvavat kehnoissa
oloissa Ja riittämättömästi suojat­tuina
sairauksia vastaan.
Ja imitenkin vacäa Inknlsissa
pemstaslaeissa sanotaan: "lEaildd^
Uimiset syntyvät ja d i v i t tasjh'
arvoisina niin tedellisnndessa
kuin laia edessä":
Ehkemme me NKDL:n piirissä
ole telineet: kylliksi saadaksemme
tosiasiat soposointunn virallisten
julistusten Icahssa. £ i mikään ole
Uikuttayampaa Ja Järkyttavämpäa-kuin
: epäoikeudenmukaisuus, jo­ka
kohdistuu lapsiin!
; K o s l i ä l ^ ä ö n oikeudellinen ky-;
symys, tulisi valtioiden ryhtyä toi^v
menpiteisiin, jotta teoreettinen sa­manarvoisuus
muodostuisi «todelli-suudei^
it ,Niiden t u l i s i tehdä se
sitäkin, isiiuremmalla syyllä, koäca
läjpset^ o y a i maaihnan tulevaisuus
j a kunkin,kansan etu vaatii'heidän
kasvattamistaan.initä parhaimmissa
olosuhteissa. . 7 - J
Kaikki,;,jotka ovat käyneet Neu­vostoliitossa^
Itiinassa ja kansan­demokratioissa,
ovat voineet todeta
huolehpidoa, jonka valtio kohdis­taa
lasten «liniehtbihin. Myös nauis-sä
maissa on tehty varsin onnistu­neita
; aloitteita, mutta hallitusten
riittäväni tuen puuttuessa ne eivät
läheskään vastaa nykyisiä tarpeita.
On hyvä, että Y K on perustanut
lastenavun j a parantanut 47 maas­sa
lasten ruokintaa j ä elinehtoja.
Mutta tämä ei riitä. On saatava
tunnustetuksi lasten- oikeudet ja
vaadittava niitä heille.
Vuonna : 1952 pidettiin N K D L :n
aroitteesta kansainvälinen konfe­renssi
]^s|jdh puolesta j a siihen osal­listui
v ä i ^ ^ p i a , lääkäreitä, kasvat­tajia
k i ^ i ^ t a maanosista tehdäk­seen
tuimltuksi lasten kovat elin­ehdot
nykyisessä maailmassa, missä
he oyat ,j|ji^älän, sairauden ja tietä-mättiimyyden
j a sodan ensimmäisiä
uhreja, j a koetettiin löytää keinoja
asianiila^^korjaamiseksi. >
S i l l o i n efidotettiin, että luotaisiin
kansainvälinen lastenavun liike, i t ­senäisin:
kaasällisin osastoin j a kesä­kuun
.ensimmäinen päivä " v a l i t t i in
kansainyäUseksi lastenpäivälcsi kai­kissa
inaissa. ; ,
JA.
TÄT
L V m J VXMBJS
Pilucuväi seisoo Ja katsäee i
vasta-yntynyt pikkmdsfcä saa^rad
äidiltä.
— Mutta i i t i . onko sinulla sii
ruokaa?
— O n kynä; sanoo äiti Ja hymyi
Pikkuveli, huoaten:
— Mhiä Juulin, että ne olivat vi
kpristukseksL f
L I I AN IJSEIN
kbhttoristi: P. koputtaa Johta;
ovelle.
7— Voinko saada, vapaata huona
nia? hiänikysyy li^QstL Vietämme i
ifeahäitä jä haluaisimme rouvi
kanssa olla sen päivän j^dessä.
-r~ Kaunista seton, jyrisee kalK
vo^a. Se merkitsee siis, että meid
on annettava, teille ylimääräinen 1
paäpäiyä Joka 25:8 vuosL
JOUKOSSA VOIMAA
P i k k u tytt& "Miksi s^nomalel
toimittajat aina kirjoittaessaan \
huvat itsestään sanalla 'me'?"
Isä: " S i k s i , että ne ihmiset, j
ka eivät pidä siitä mitä he kirje
taisivat, luulisivat, että heitä
l i i a n paljon pärjätäkseen heille.'
Tänoä liike ei ole saanut kalk-i
kea sitä jnerkitystä. Jota siltä odo­timme.
Eräissä mäissä kuten Itä-liassa,
Romaniassa Jne. eräät var­sin
aktiiviset kansalliset Järjestöt
ovat toimineet j a kansaiuväiistä
lasten päivää on vietetty menes-tykSiellä
Kiinassa, Neuvostoliitos-ka
j a kaiMssa>kans^andepokra^^^
m a i s s a . . ' : /
NKÖLin. lasten komissio on sitä
inieitä^että hetki on tullut. J o l l o in
olisi p e t t ä v ä uusi heräte kän-sainyäiiseUe
lapsia koskevalle
työlle.
Epäilemättä Lausannen kokous
v. 1955 o l i tärkeänä j a tehokkaana
herätteenä luodessaan Äitien pyisy-väh
kahi^ainväli^n komitean heidän
lastehs#'puolustämiseksi siptaa vas­taan.
Se on tärkein tehtävä jä ko­mitean,
jonka puheenjohtajana toi­mii
t r i Andrea Andreeh, on onnis­tunut
saadd piiriinsä i naisia erilai­sista
kansallisista naisjärjestöistä.
Tämän komitean kokoukseen Lau­sannessa
viime huhtikuun 28. j a 29.
päivinä osallistui kuusi Utitta maar
ta, j o i s t a kolme latinalaisesta Ame-r
i k a ^ a , j a siellä korostettiin erikoi-s
e s t i / Y K : n taholla tehtävän työn
merkitystä..
On selvää, että myös muut vit­saukset
kuin sota - r - j o t k a kuitenkin
u-sein ovat sodan tai sodan valmis­telujen
seurauksia — rasittavat lap­sia
l a ennen kaikkea sellainen on
aliravitsemus. Aliravitsemus i
kirpuksena.jsiirtom3issa T - tai aik
semmissa siirtomaissa, keski-idäs;
Intiassa, latinalaisessa Amerikas!
On voitu todeta läpsikuölleisuud<
Brasiliassa olevan jopa 85% ensii
maisella ikävuodella. Muissa maa
osissa lapsikuolleisuus on my
erittäin huolestuttavaa köyhimpii
väestökerrosten keskuudessa.
Eikö piisi syytä tämän kipei
öilgelman - johdosta kutsua eri jä
jestöjen naisia osallistumaan opi
topäiviin, j o i l l a päätettäisiin yht(
sestä tpiminhasta ja Y K : n puolet
kääntymisestä? ,
• Asuntokysymys on lukuisten la
sidraampjen alkusyynä: näiidäi
lasten kituvan j a «kuolevan lUs
ahtaissa j a .epäterveellisissä asui
npissä; heitä kuolee kylmään j
myrkytykseen kehnojen majbje
lämmitys- ja tuuletusvaikeuksie
vuoksi. ! Vieläpä suurista kaupui
•geista pn^^^ jyrsimi
. l a p s i a . ' ' .:';•• .\';.
/ ' A s u n n o n puutteessa estyy luon
nollise^sti lapsen iiormaall kehitys
Koko maailmassa on noussut le
yottomuutta herättävänä moraali-iien
nuorisoa koskeva ongelma Ja
nuorten yarkauksiin j a rikoksiin
syyllistynyt J p t i k k o p n viime vuo-
' ä h a yhä kasvanut.
: N K D L ei ole jäänyt välinpitä-inättömäksi
tällaisen tilanteen
edessä» siiliä äitejä askarruttaa
yhtä paljon lastensa kasvatusky­symys
k u i n kysymys heidän ravi^
semisestäan.
Tässä bn kaksi tärkeätä ongei
maa: nuorten suuntaaminen hyviii
asioihin pn toinen j a toinen on huo
nöjen elpkuyien kieltäminen. Huo
b o j e n i i i m i e h 'tuotanto' on vaikeasi
pysäytettävä liikeyritys. Mutta NK
DL-^oa)sitä mieltä, että asiaa voi
daaii auttaa, jos saadaan mitä eri
laisiiiipiin jäi^jestöihin kuuluvii
naisia yhtymään sitä vastustamaan
Siksi N K D L r n lastenkomitea 01
järjestänyt kokouksen, jossa tut
k i t t i i n nuorison ;elokuvaongelmaa.
Tämä kokoiis pidettiin viime tam
mikuun 23. j a 24. päivinä ja kah
deksan Euroopan kansallista jar
jestöä o l i mukana. Se antoi monis
käytännöllisiä suosituksia.
N K D L on muuten hyväksynyt
UNESCO:n kutsun osallistua nuo­risoelokuvan
kansainväliseen kes­kuselimeen.
" ,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kuolemanseiitin hirtehisliuuinoria
Pitkän viikonlopun aikana lehti-leikkeleitä
selaillessa "pisti sil­määmme"
eräs viimeviikkoinen
vancouverilainen juttu, jossa kerro­taan
viime hetkellä kuolemantuo­mion
täytäntöönl>anolta pelastuneen
miehen hirtehishuumorisesta esityk­sestä,
että hirttäjäiset järjestettäi­siin
sirkusmaisiksi ''huvittelutilai-suuksiksi".
Allekirjoittanut on lukeutunut
kauan aikaa kuolemantuomioiden
vastustajiin. Me olemme sitä mieli­puolta,
että kuolemantuomiot yieen-.
sä ovat aivan l i i a n peruuttamatto-.
mia. Varsinkin poliittisissa asioissa
voi oikeus olla pahasti yksisilmäi
nen j a niinmuodoin voi tapahtua,
että syyttöniiä ihmisiä tuomitaan
kuolemaan j a teloitetaan, kuten ta­pahtui
ilmeisesti esim. Rosenberg-pariskunnan
teloituksen yhteydessä.
Mutta tavallisissa rikosasioissakin
on tapahtunut j a tapahtuu edelleen­k
i n oikeusvirfaeitS.
Ihmismurha on y k s i niistä rikok­sista,
joiden teosta tässä maassa voi
joutua nuoran jatkoksi. Mutta
" h a r k i t u l l a k i n " murhalla saattaa
olla eroa vissiin rajaan astL: > O n
mielestämme vallan e r i asia. J o s jo­ku
suunnittelee murhaa esimerkiksi
siinä mielessä, että hän hyötyy siitä
sanokaamme rahallisesti, tai* jos
h i n sirannittdee ja tekeekin nidr-olosuhteessa.
.
Mutta jös kummassakin tapauk­sessa
rikollinen hirtetään, .niin ai­nakin
allekirjoittanut l i i t t } ^ n i i h in
j o t k a katsovat, että viimeksimaini-tussa
tapauksessa olisi parempi,
että henkilö olisi lähetetty johon­k
i n parantolaan hoidettavaksi.
Helppo on tietenkin meidän ta­vallisten
lainkuuliaisten kansalais­ten
lyödä farisealaisten tavoin rin­toihimme
ja sanoa, että pysykööt
muutkin lainkuuliaisina, n i i n eivät
joudu hirtetyiksi; . •
Mutta*" kuinka paljon riippuu
omasta tahdostamme tai vain "hy
västä onnesta", ettemme ole teh­neet
jotakin sellaista, joka olisi voi­nut
fättää merkin rikosluetteloihin?
Allekirjoittaneen mieleen tulee
tässä eräs tapaus: Olimme vuosia
sitten menossa misuksen kanssa ke­sälomalle.
Loppumatka o l i tehtävä
veneellä. Viikon matkalle mentä­essä
otimme tietysti muun "maalli
s e n " ' lisäksi mukaamme myös nuo­ren
kissanpennun, joka pelästyi ve­neessä
veden roiskintaa n i i n pahoin,
että hyppäsi järveen ja u i janta-kaUiolle.
Siinä ei auttanut muu k u i n nava­kasta
tuulesta huolimatta mennä
rannalle ja kavuta .kissanpennun
perässä kallion kukkulalle asti, sillä
emme millään halunneet jättää sitä
taan mielenhSiriöti llhentelevfissaaeväa, ystävällistä j a aina leikkivää
eläintä kitumaan j a nälkiintymään
korpeen. Mutta sitä kalliota-kavu­tessamme
taisimme kirota aivan ääi
neen j a vakuutimme, että ensimmäi
seksi työksi lyönmie 'kissan pään
kallioon j a sitten katselemme mihin
voimine sen kunnialla haudata. Näin
olisi epäilemättä käynytkin, jos oli­simme
saaneet- sen veijarin heti
k i i n n i . Mutta kissa tiesi paremmin
ja jatkoi kalliolle kapuamistaan
ja n i i n ehti äkkipikaisuuden puuska
mennä ohi — j a kissa säilytti yhtei
seksi huviksemme hengensä.
Jotakin Vtällaista voi tapahtua
myös ihmisten välisissä" suhteissa.
Ja kun k a i k k i ihmiset eivät ole air
van yhtä kovan kotikasvatuksen pe­rusteella
pehmitettyjä tohvelisanka
reita^eli lököpöksyjä k u i n esim. al­lekirjoittanut,
n i i n ei ole lainkaan
ihme, että jotkut heistä tekevät äk
kipikaisuuden puuskassa tai hetkel­lisessä
mielenhäiriössä jotakin seU
laista, mitä he eivät normaaliolois^
tekisi millään hinnalla.
Tällaisissakin tapauksissa on tie­tenkin
rikollista rangaistava, jos ei
muiiteni n i i n V a r o i t u k s e k s i " muille.
Mutta kuolemantuomio on > s i l l o in
ehdottomasti väärin..
Näinmuodoin olemme, kuten sa-nottui
sitä mielipuolta, että kuole­mantuomiot
pitäisi kerta kaikkiaan
lopettaa tänä suurena .sivistyskau-tena.
Mutta mitä sitten sanotaan alussa
mainitussa vancouverilaisessa uutis-tiedossa?
Se kiiskee 32-vuotiasta Sidney
Symes idnästä nuestä, joka ;tuomit-tiin
yiime^ helmilcuussa "kuolemaan
^miesmäff^ta. Hän itse sanoome-nett|
nec||p ^^gieleiuaaltti^sa 'HSb-''
tyään 27-vuotiaan vaimonsa eräSo
toisen miehen sylissä ja ampK'
neeiisa miehen. *
Oltuaan viikkokaupalla "kuole­mansellissä"
teloituspäivää odotta­massa,
j a saatuaan kuulla juuri te-loitiispäivän
aattona; että kuole­mantuomio
on muutettu elinkauti­seksi-'
yanlceusrangaistukseksi, Sy­mes
antoi eräälle vancouverilaisel-le
sanomalehdelle vetoomuksen,
jossa; kehoitetaan canadalaisia tais­telemaan
"barbaarista ja raakaa
kuolemantuomiota vastaan". Hän
sanop, että ihmisten on mahdoton
käsittää "kuolemansellissä istuvan
henkistä helvettiä". J a edelleen, et­tä
kenelläkään "kuolevaisella 0
saisi olla valtuutta toisen heittämi­seksi
sellaiseen tuskaan".
Mutta * i t t e n hän huomioi, väitölt-seui
.että' s i i u i i yleisö muka vaatii
kuolemantuomioita visseissä lu­pauksissa
ja sanoo, että jos asia
näin on: "Minä ehdotan, että suo-rittakaanune
se (teloitus) julkisesti.
" B r i t i s h Columbiassa me voisiift-me
käyttää (teloituspaikkana) &t
pu-e . S t a d i u m i a . , . ja antaa kaik­kien
osallistua j u h l i l l e . Teloituks^
voitaisim suorittaa e r i jublapiin'
nä. Ovella voitaisiin kerätä kolehti
j a kustannusten y l i saatava sunffl»
lahjoittaa "hyväntekeväisyystarkoi­tukseen
. . ."
Julmaa puhetta, saatetaan s a n*
Mutta ei kuitenkaan läheskäin
n i i n julmaa k u i n on itse kuoleffii»' i
tuomioiden voimassapito J—' ^
k a i k i n olemme niistä Vastuussa sn-h
e n a s t i i kunnes yleinen mieliiade
vaatii kuoleiharituomioiden lopett^
mistä Siina määrin, että ne on 1^,
] ^ a t e t t t v a . - ^ t - K i i^äkDa^ ^