Vapaus, June 5, 1958

              Siyii 4 ' Torstaina, Tcesäk. 5 p.' — Thursday, Jime 5, 1958
K^tkKIAAN 656 TILAUSTA
Väpaaden levitysryntäykseri vii­meiseen
pSivSän mennessä oli säa-
^uirat luMlttoriin 122 nutta tilausta
ja\534 undisttista. Viime Iietkellä
tsyttiviit' hankintaosuutensa Step-stOse
(Tairmola), Caramat ja Mos-her.
, '
Uusien tilausten hankinnassa l e -
vitysryntäyksen järjestäjiä yUätti
Smfniä, JoUa paikkaknnnalla toimi­va.
a^ainiesOttb Halminen täytti
altfe^^e asetetuin hanJtintaosuuden
Sfl|-pro8eiittfa«(ti. ,
4!usia tilauksia saapui tähän kat-s^
l^seen «euraavasti:
Sjrlyia Kallio, Silver Mountain 1
uudistus.
N. Paalanen, Soiith Porcupine 1
uudistus.
Otto Halminen, Samia 4 uutta.
Hilda Huhtanen 1 uudistus, kont­tori
3 uudistuista ja Eino Lehtola
1 undistiis, Sudburysta.
Ida Koivula, Long Lake 1 uudis­tus.
;
Matti Heiska, Torontosta 3 uiidis-tusta.
Tyyne Siilman.2 uudistusta, H .
Espeland 1 uudistus, A. T. Hill 2
uutta ja Aarne Niemi 1 uusi Port
Arthurista.
Tyyne Järvi, St«pstone (Tarmo-la)
2 uutta, v
Tilaaja, Wapella 1 uudistus. -
Tilai(3a> Albend ti. C. 1 uudistus.
T. Partanen, Hearst 1 liusi.
E. Hankila, South Porcupine 4
uudistusta.
Tilaaja, Hintto, Alta, 1 uudistus.
John Särkilahti, Qinsmore 1 uu­distus.
Tilaaja, Cariamat, Ont. 1 uusi.
Tilaaja, Mosher, Ont 1 uusi.
Tilaaja, Mosher, 1 uudistus.
Helga Pieäaiien, I^irkland Lake 1
^uudistus. .
Albert Schweiteerin vetoomus:
erehdys voisi
Nyt ovat varastossamme Netta Muskettin
uudet romaanit. >
Kiehtova rakkausromaani — Kirj. Nella Muskeli:
SYDÄMEN SÄVEL
310 SIVUA — HINTA SID. $2.50
Fergus Mayhew on rintamaita lomalla ollessaan mennyt naimi­siin
äitinsä sairaanhoitajattaren, hennon Claren kanssa. Avioliitto
ei kuitenkaan muodostu onneUiseksi, vaikka ulkonainen menestys
seuraakin nuorta etevää miestä, kun hän sodan päätyttyä palaa
kotiin arkkitehdintoimeensa. Fergus ja Clare ovat luonteeltaan
niin erilaiset, ettei heidän yhdyselämänsä muodostu sopusointui­seksi
— mutta suurimpana syynä avioliiton epäormistimiiseen on
se, että se alusta alkaen on rakentbniit valheen varaan.
NETTA MUSKETT:
TÄHDET TUIKKIVAT
286 SIVUA — HINTA Slp. $3.tlD
Iskevän ajankohtainen kertomus kuuluisan aivokirurgin rakkau­desta
kahteen naiseen, jotka ovat erilliset kuin yö ja päivä.
NETTA MUSKETT:
KARU^^^^M^^
^^^^^^^^^^ M ^ mnrks^
''Vema*istui puiston penklilä ja tuijotti jäykästi eteensä. Hänen
kätensä, puristi liaukkua, jossa oli Robert Grimtreen antama sor'-
mus. Suunnattoman suuri timantti timtul säteilevän jäistä kyl­myyttään
halvan muovin läpi . . ."
Näin alkaa Netta Muskettin uusi jännittävä romaani, atrina köy­hyydestä
.ja rikkaudesta, vastoinkäymisistä, surusta ja onnesta.
Tämä kirja on myös rakkausromaani; vaikkakaan ensimmäiset sivut
eivät. sit&.paljasta.
NETTA MUSKETT:
KULTAINEN KEHÄ
306 SIVUA. — HINTA SID. $2.50
Netta Muskettin uusi romaani, Kultainen Kehä, on täynnä' mer­killisiä
ja liikuttavia ihmiskohtaloita. Se on kertomus lahjakkaasta
ja itsenäisestä naisesta ja miehistä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti
hänen elämäänsä. Kultainen kehä on lumoava romaani rakkau­desta
ja sen merkillisistä kiertoteistä, onnesta, joka antaa odottaa
itseään ja kuitenkin kerran saapuu.
NETTA MUSKETT:
VARJOT VÄISTYVÄT
235 SIVUA — HINTA SID. $345
Tämän Netta Muskettin uuden romaanin tapahtumat alkavat
Maxinen lapsuuden Intiasta ja kärjistsnrät huippuunsa sodan run­telemassa
Eiu-öopassa, missä ihmiset ovdt joutuneet paljon koke­maan
ja paljon kärsimään. Se on kertomus kUhkeästä, epätavalli­sesta
naisesta, Maxinesta, joka ei oppinut tsrytymään puolinaiseen
OQneen — hänen ehtonsa oli kaikki tai ei mitään.
NIKO KAZANTZAKIS:
VIIMEINEN KIUSAUS
432 SIVUA — HINTA SID. $4.00
Niko Kazantzakisin teos Viimeineh kiusaus muuttaa rohkealla
otteella ristiinnaulltsemiskertomuksen'realistiseksi ja vaikuttavaksi
romaaniksi. Se kuvaa levotonta aikaa — tuttujen historiallisten
hahmojen todellista ja elävää elämää värikkäässä arkipäivässä.
Roomalaisten legioonien 'suojeluksessa* he elävät vapaudentaiste-lijoiden/
istien varjossa; näitä ristejä kohoaa teloituspaikoUla kautta
maan. Huomispäiväii pelossa ja hengellisessä kodittomuudessaan
he turvautuvat väkivaltaan, rakkauteen ja uneksivat luvatusta
vapauttajasta.
NIKO KAZANTZAKIS:
VAPAUS TAI KUOLEMA
338 SIVUA — HINTA SID. $3.25
Vapaus tai kuolema on saanut nimensä kreikkalaisten vapaaeh­toisjoukkojen
taisteluhuudosta heidän käydessään vuosisatojen ai­kana
toivottoman epätasaista kamppailua vieraita vallanpitäjiä
vastaan. . Romaani kertoo eräästä kapinayrityksestä Ja sen veri­sestä
kukistamisesta turkkilaisten hallitsemalla Kraetan saarella
1800-luVun lopulla. Se kertoo voimakkaista, alkukantaisista ihmi-jBlstä
ja on täynnä läikehtivää tunnetta, villiä huumoria, raikasta-aistillisuutta
Ja Jylhää tragiikkaa. Romaani on uusi vakuuttava
todistus nyky-Kreikan suuriminan kirjaUijan valtavasta luomis­voimasta,
joka lunastaa hänelle aseman aikamme suurimpien ker­tojien
joukossa.
JOHN STEINBECK:
VIHAN HEDELMÄT
444 SIVUA — HINTA SID. $3.75
John Steinbeckin Vihan hedelmät on amerikkalaisen kirjallisuu­den
merkkiteoksia Ja yksi meidän aikamme harvoja todella suuria
romaaneja.
Romaani kertoo köyhän vuokraviljelijän Joadin perheestä talou­dellisen
Ja yhteiskunnallisen kriisikauden puristuksessa. Oklahopun
maanviljelijät raatavat pienillä, vuosi vuodelta yhä hedelm&ttö-mämmlllft
palstoillaan. Jotka heidän esi-la&nsft aikoinaan ovat val­kanneet
intiaaneilta. Maa el kuitenkaan ole heid&n omaansa; sen
omistaa uhtematon 'hirviö' nimeltä Pankki. Eräänä päivänä pan­kin
edustajat iimdttavat, että maasta muodostetaan suurvilJeUnl&
Ja vuokralaiset saavat lähteä kodeistaan.
ALBERTO MORAVIA:
ROOMATAR
404 SIVUA — HINTA &n>. $2J0
"Roomatar" on nyky-Itallan hutnnattavlmman Idrjailijan pää­teos,
monisäikeinen, rikas Ja syviUlinen romaani kauniin rooma­laisen
UotytOn Adflanan elftmftnvalhelsla/' Kaitefciana maailmassa
t&mä Urja on aaanut osakseen' ylistystä suurten taiteellisten an-doittensa
Ja «yvftlllsen ihmistuntemuksensa vuoksi ja myOb sen
hienotunteisuuden takia. Jolla arkaluontoista aihetta on käsitelty.
Julkaisemme tSnään loppuosan
ranskalaisen tiedemiehen tri Al­bert
Schwelteerin vetoomuksesta,
jonka alkuosa julkaistiin edelli­sessä
lehdessä. '
KOHTALOKKAAN EREHDYKSEN
MAHDOIXISUUS •
Nykyaikaisilla atomiaseilla käyty
sota uhattuna pidetyn vapauden
puolustamiseksi et~ pysty turvaa­maan
sitä, mitä siltä on odotettu.
Ne, joiden puolesta sota on käy­ty,
ovat sen kuluessa lakanneet elä­mästä
tai menehtyneet kohta sen
jälkeen. Vapauden sijasta he ovat
saaneet tuhon. Idän ja lännen vä­lillä
käydyn atomisodan synnyttä­mät
radioaktiiviset pilvet tekisivät
kyseenalaiseksi ihmisen olemassa
olon koko maanpinnalla. E i tarvitsi­si
edes käyttää kaikkia atomi- ja
vetypommivarostoja. Jo 50.000 kap­paletta
riittänee.
^ Valitettavasti on se vaara, että
kylbä sota muuttuu atomisodaksi
tänään paljon suurempi kuin kos­kaan
aikaisemmin. Tämä johtuu
kaiikoraketeista ja niiden suomista
mahdollisuuksista. Yllätystä on va­rottava
joka hetki, jotta hyökkäys
pystyttäisiin torjumaan kyllin suu­rella^
voimalla. Juuri tämä mahdolli­simman
nopean torjunnan vaatimus
sisältää sattumanvaraisesti puhkea­van
atomisodan vaaran.<Ön mitä no­peimmin
tehtävä päätökset sillä pe­rusteella,
mitä tutkan näkökentässä
aivoihin. Jos tutka on ilmoittanut,
että kysymyksessä ovat raketit,
laskevat sähköaivot sekunnin mur­to-
osassa tutkan antamien tietojen
mukaan rakettien etäisyydet ja ra­dat
lähettäen torjuntaraketit sitten
liikkeelle. Tämä. kaikki tapahtuu
automaattisesti.'
Niin olemme siis päätyneet sii­hen,
että kohtalomme riippuu säh-köaivoista
ja niiden mahdollisesta
huomaamattomuudesta. Sähköaivot
ratkaisevat kaiken automaattisesti.
Ne eivät pysty ihmisaivojen tavoin
pohtimaan asioita kaikilta puolilta.
Ratkaisu on tosin nopea, mutta se
ei ole samalla tavalla perusteelli­nen
ja luotettava kuin ihmisen rat­kaisu.
Tämän lisäksi riippuu sähkö-aivojen
toiminta täysin siitä, että
niiden mitä mutkikkaimmassa ko­neistossa
pienikin osa on täysin
kunnossa.
Emme tämän vuoksi saa suin­kaan
unohtaa sitä, että mitä kömpe-löimmän
tapaturman vuoksi saa­tamme
joutua suoraan atomisotaan.
ATOMIVAPAA VYÖHYKE SAA
KANNATUSTA
Joulukuussa 1957 ehdotti Puolan
ulkoministeri Rapacki, että Puolas­ta,
Tshekkoslovakiasta sekä It^- ja
Länsi-Saksasta tehtäisiin atomiaseis­ta
tyhjiä maita. Jos tämä suunni­telma
saavuttaa vastakaikua ja jos
atomiton alue Euroopassa yhä laa­jenee,
niin on tällä hetkellä jo pai
huomataan ja niin avautuu mahdol- jon saavutettu rauhan turvaamisek-lisifiis
kohtalokkaalle erehdykselle,
joka sopivissa olosuhteissa sytyttää
atomisodan.
Tosiasiassa oli maailma vähän ai­ka
» sitten tällaisessa vaarassa. Ame­rikan
ilmavoimien ja rannikon tut­ka-
asemat saivat selville, että tun­temattomia
-pommikoneita saapui
Amerikkaan ääntä nopeammin. Tä,
män perusteella olisi strategisten
pommittajien komentajan pitänyt
heti lähettää atomipommittajat vas­tahyökkäykseen.
Hän ei kuitenkaan
halunnut tehdä tällaista päätöstä ja
otti näin raskaan vastuun itselleen.
Hieman tämän jälkeen ilmeni, että
tutka-asemat olivat joutuneet tek-mllisen
erehdyksen uhreiksi. Mitä
olisikaan saattähut tapahtua, jos
komentaja piisi ollut vähemmän
järkevä kenraali?
RATKAISU TEHTÄVÄ
SEKUNNEISSA
Lähiaikoina kohoaa yhä erehdyk­sestä
Syntyvän atomisodan vaara.
Ääntä nopeammin kiitävät raketit
tulevat tutkassa näkyviin pienuu­tensa
vuoksi vasta hyvin myöhäi­sessä
vaiheessa. Tämän vuoksi vai­keutuu
torjunta. On ratkaistava se­kunneissa,
ovatko todelliset raketit
kysymyksessä, jotta torjuntakoneis-to
ehdittäisiin panna toimimaan.
Torjuntaräketeilla on yritettävä rä­jäyttää
vihollisraketit, ennenkuin
ne tavoittavat kohteensa ja samalla
ön lähetettävä pommilaivueita tu­hoamaan
vihollisen rakettitukikoh-dat.
Tällaista, ei voi jättää ihmisai­vojen
tehtäväksi. Ne ovat liian hi­taat.
Tutka on kytkettävä sähkö­si.
Neuvostoliittoa ympäröivän saar­ron
kummitus on silloin väisty­mässä.
' ;
Euroopan yleinen mielipide suh­tautuu
kauttaaltaan myötämielisesti
tähän ehdotukseen. Viime kuukau­sina
on tultu Euroopassa siihen kä­sitykseen,
ettei Euroopan suinkaan,
tarvitse joutua Neuvostoliitoa ja
Amerikan välisen atomisodan ^ s -
telutantereeksi. Enää ei jokul eu­rooppalainen
valtio voi suunnitel­la
suurvalta-asemansa tehostaniista
valmistamalla salaisesti atomiasieita.
Yleisen mielipiteen huomioonot|aen
ei tässä olisi mitään järkeä. |:
UUDELLEEN GENEVEEN
Entä neuvottelut, joiden ta koi-tuksena
olisi atomiaseista luop uni­nen?
Parasta diplomatiaa on ajalli­suus.
Vaikka hyvää tarkoittavaa^ kri­tiikkiä
sallittaisiihkin, niin valtio­miesten
ja heidän läheisten ty6- ja
neuvottelutoveriensa olisi jälleen
palattava seurustelussaan ^plo-nlaattiseen
käytäntöön ja* luovbtta-va
epädiplomaattisesta. Viime -vuo­sina
on vaihdettu lukuisia tarpeet­tomia,
ajattelemattomia ja loukkaa­via
huomautuksia, suullisia ja Icir-jallisia,
jotka eivät ole suinkaan
olleet omiaan keventämään poliit­tista
ilmapiiriä.
On kerrankin koottava yhteen
sellaisia neuvottelijoita^ joilla on
todellinen valtuuksensa, ei vain
muodollista. Heidän on pystyttävä
neuvottelemaan jopa silloinkin, kun
poiketaan heidän ohjeistaan.
Konferenssipaikaksi on taas va­littava
puolueeton kaupunki Euroo­passa
ja tällöin tulee kysymykseen
vuoden 1955 tavoin Geneve.
Tässä konferenssissa on käsitel­tävä
vain niitä kysymyksiä, joilla
on välitön kosketus atomiaseista rii­suntaan.
Tällaisissa konferensseissa ei saa
olla liikaa osanottajia. Vain kolmen
atqmivallan hallitusten korkeimmat
etdustajat asiantuntijoineen ja neu-vonahtajineen
olisivat tulevassa
konferenssissa läsnä.
Kaikesta huolimatta päästettäisiin
konferenssiin myös niiden kansojen
edustajia, joilla on 'atomisuhteita
atomimaihin, jotta he voisivat saat­taa
tässä kohtalokkaassa kysymyk­sessä
oman näkökantansa kuulu­ville.
Muiden kansojen edustajien läs­näolo
olisi kiistanalaista, sillä joko
olisi kaikki otettava mukaan tai ei
ketään. Kokemus muuten osoittaa­kin,
ettei konferenssin osanottajien
tarpeeton lisääminen ole eduksi.
Korkeimman tason konferenssi ei
sii$ olisi missään suhteessa kansain­välinen,
vaikka sen tekemät pää­tökset
olisivatkin mitä tärkeimpiä
koko ihmiskunnalle.
Kolme atomivaltaa saisivat yksi­nään
tehdä päätökset tietoisena vas­tuustaan
omille kansoilleen ja koko
ihmiskunnallekin, luopuisivatko ne
koeräjäytyksistä ja^ atomiaseiden
käytöstä vai eikö.
Kun otamme huomioon suunni­tellun
konferenssin asiallisuuden,
niin rohkaistumme ajattelemaan,
että tähänastiset neuvottelut ovat
juuri sen vuoksi jääneet tuloksetto­miksi,
että niitä on käjrty epäasialli­sesti.
Näin herää pelko, että sa­moin
saattaisi s^äydä myös korkeim­malla
tasolla, jos tällöinkin sorrut­taisiin
epäasiallisuuteen.
tuva pikaisen ja väistämättömän
atomisod^ vaara, toisena taas ato­miaseista
luopumisen jälkeen synty­nyt
tilanne, jolloin on pakko loivoa,
että Neuvostoliitto on halukas rau­hanomaiseen
rinnakkaiseloon mui­den
kansojen kanssa. Ensimmäinen
vaihtoehto ei anna toivoa tulevai­suudelle.
Toinen antaa. Meidän on
seurattava toisen viitoittamaa tietä.
Jos meidän aikamme luopuu ato­miaseista,
on otettu ensimmäinen
askel tiellä kohti kaukana häämöit-tävää
päämäärää, sotien lopettamis­ta.
Ellei, on edessämme atomiso­taan
ja kurjuuteen johtava tie. Täs­tä
täytyy niidep olla tietoisia, jot­ka
kohtaavat toisensa korkeimman
tason konferenssissa,, jotta he voi­sivat
neuvotella oikeassa hengessä,,
asiallisesti ja tietoisina todellisesta
vastuustaan.
Tulivuoresta purkautuva tulikuuOTa laava ön ajanut Azo­reilla
sijailsevai^ Fayalin kylän asukkaat pois kodeistaan.
Kuten kuvassamme näkyy kuuma laava edelleenkin kie­huu
tulivuoren kraaterissa. —
Ratsia Portugalisi vaalielhdokkaaii päämajassa
Lissabon, Portugali. — Poliisit Aineiston joukossa oli Delgadon
suorittivat ratsian viikon lopulla kuvia ja vaalijulisteita sekä kirjal-kenraali
Humerto Delgadon pääma­jaan
Ja takavarikoivat vaaliaineis-toa.
Delgädo on opposition presl-dentinehdokkaana.
Delgadon päämajasta ilmoitettiin,
että valtlopoliisin toimittamassa
ratsiassa vietiin: aineistoa, jota po­liisin
taholta väitettiin laittomaksi.
Irmari Rantamala
Suomalainen mur
lisuutta, jota aiottiin myydä vaali-rahaston
kartuttamiseksi.
Poliisit myöhemmin palauttivat
kirjallisuutta, jota ne eivät katso­neet
kapinaan kiihoittavaksi.
ERNEST HEMINGWAY:
KENELLE KELLOT SOIVAT
451 SIVUA — HINTA SID. $3.25
Romaani kertoo Espanjan sisällissodasta. Jossa kirjailija Itse on
ollut mukana. Sen päähenkilö Robert Jordan on amerikkalainen
espanjankielen opettaja joka on liittynyt tasavaltalaisten armei­jaan
Ja työskentelee vihollisen selän takana vuoristossa piileskele­vien
espanjalaisten sissien joukossa. Näiden merkillisten, puolivil-lien
ihmisten parissa hän viettää muutamia ihmeellisiä päiviä
täjmnä poikkeuksellisen voimakkaasti koettua elämää, Jonka aavis­tus
kuoleman läheisyydessä kohottaa huippuunsa. Sodan kauhujen
järkyttämän nuoren partisaanitytön kanssa hän kokee rakkauden
ennen aavistamattoman herkästi Ja täyteläisesti. mutta myös pelko,
tuska, toveruus ja ihanteellinen rohkeu§ kirkastuvat hänelle entistä
alkuperäisempinä ja selvempinä.
KATHRYN HULME:
NUNNAN TARINA
291 SIVUA — HINTA SID. $3.50
Nunnaluosfiari on ulkopuolisille suljettu maailma. Jonka salai­suuksista
emme paljoakaan tiedä. Vielä suljetumpi maailma on
nunnan sydän, jonka salaisuudet lasketaan hänen mukanaan hau­taan
kuten pyhän kuuliaisuudenlupauksen sisältävä pergamenttikin.
Kathryn Hulmen Nunnan tarina perustuu entisen nunnan omaan ,
kertomukseen. Sisar Lukasta ei enää ole — Oahrielle van der Mal
on palannut maailmaan seitsemäntoista vuoden Jälkeen. IMiksi näin
kävi nunnalle. Joka oli kaikkein vilpittömimpiä Ja rakasti järjes-töään?
Kaulnisa romaani nntena suomennoksena
EMILE ZOLA'n
NANA
336 SIVUA — HINTA SID. $2.90
Nana, romaani katutytöstä. Joka kauneutensa ansiosta nousi mak-neeseen
Ja rikkauteen 1800-luvun lopun Pariisin iloisessa puoli-maailmassa,
on Emile Zolan kuuluisimpia teoksia.
Corbott T. Thigpen Ja Hervey M. Cleckley:
EEVAN KOLMET KASVOT
291 SIVUA — HINTA SID. $3.85
"Vuoden erikoisin Ja kiintoisin kirja"
Elämä itse on antanut aiheen tähän poikkeukselliseen kirjaan.
Lääkärien kertoma, mielikuvitukselliselta tuntuva kuvaus nuoresta
aviovaimosta. Jossa yhdistyi kaksi toisilleen vastakkaista persoo­nallisuutta.
Jotka lopulta muuntuivat vielä kolmanneksi.
TLATKAA OSOIT1CELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX S9 SUDBURY. ONTARIO
KOERÄJÄYTYKSISTÄ LUO­VUTTAVA
EHDOITTA
Miten sitten epäasiallisuus ja
asiallisuus eroavat. Ratkaisevana on
vastaus kysymykseen: millä perus­teella
kolme atomivaltaa tekevät
päätöksensä, luopuvatko he koerä­jäytyksistä
ja atomiaseiden käytös­tä
vai eikö?
Epäasiallisuus vastaa: ne luopu­vat,
jos ne ovat päässeet sopimuk­seen
aseistariisumisesta.
Tämä logiikka on väärää. Se olet­taa,
etä itä ja länsi Voivat pääs­tä
molempia tyydyttävään aseis­tariisuntasopimukseen.
Tähänastiset
neuvottelut kuitenkin todistavat, et­tei
tällaiseen voitane päästä.
Ylipäänsäkin on tällainen ajatte­lutapa
epäasiallista ja perustuu vää­rään
logiikkaan. Ihmiskunnan ole­massaololle
niin tärkeitä päätöksiä
koeräjäytysten lopettamisesta sekä
atomiaseista luopumisesta ei voida
tehdä riippuviksi jostain poliittises­ti
mahdottomasta taivaallisesta i h ­meestä.
Tosiasiassa on niin, että koeräjäy-tykset
sekä atomiaseet sisältävät jo
itsessään ne syyt, minkä vuoksi
niistä on luovuttava. Mitään lisä­ehtoja
ei voida ottaa huomioon.
Molemmathan merkitsevät, pahin­ta
ajateltavissa olevaa rikosta kan­sainvälistä
oikeutta vastaan. Koe-räjäytykset
uhkaavat jo rauhan ai­kana
myös atomivaltojen ulkopuo­lella
olevien ihmisten terveyttä ja
elämää, kun taas sodan aikana ato­miaseet
levittävät tuhoa sotaan
Osallistumattomien . valtakuntien
asukkaiden keskuuteen uhaten sa­malla
koko ihmiskunnan olemassa­oloa.
Kolme atomivaltaa ovat tämän
vuoksi velvolliset sekä itseään että
koko ihmiskuntaa kohtaan ilman
minkäänlaisia ennakkoehtoja neu­vottelemaan
tavasta, millä ne luo­puvat
ydinräjäytyksistä ja atomi­aseista.
Luovuttaessa atomiaseista on saa­tava
takeita, jotka taas ovat mah­dollisia
kansainvltlisen kontrollin
'avulla. Molemminpuolin on myön­nettävä
yhteisesti muodostetulle ko­missiolle
oikeus suorittaa tutkimuk­sia.
Mainitaan myös kansainväliselle
poliisille kuuluvat lentokoneet, jot­ka
voisivat suorittaa tarkistuslen­toja
suurissa tai keskikorkeuksissa.
Jos atomias^sta luovutaan, kärsii
Neuvostoliiton sotilaallinen voima
vähemmän kuin Amerikan Euroo­pan
ollessa kysymyksessä. Sillä on
lukuisat "erinomaisin tavallisin asein
varustetut divisioonansa. Niiden
avulla se voisi hyökyä yli Euroo­pan
Natö-valtojen, erikoisesti Länsi-
Saksaan, ilman että kukaan voisi
auttaa tätä maata tehokkaasti. Kun
otamme huomioon tämän näin ai­heutuvan
voimien tasapainon muu­toksen,
on Neuvostoliiton suostutta­va
aseistuksen supistussopimuksessa
pienentämään armeijaansa sekä si­toutumaan
olemaan ryhtymättä mi­hinkään
toimenpiteisiin Saksaa vas­taan.
Kuinka voitaisiin tällaista si­toumusta
tehokkaalla tavalla valvoa
ja miten se voitaisiin taata?
Meidän on tässä valittava kahden
vaaran välillä. Toisena on mielettö­mästä
atomikilpavarustelusta aiheu-
(TYÖMIES— 8. 4. 1918)
Sillä mahdoton on enää kenen,
kään kieltää sitä tosiasiaa, että Suo­men
kansan ylle on heittäytynyt ve-'
rinen murhenäjrtelmä ja nyt sei­somme
siellä, missä saamme aavis­tuksen
sen murhenäytelmän koko
peloittavasta syvyydestä.^
Mutta älköön näistä sanoistani ku­kaan
erehtykö uskomaan sitä, että
näinä hetkinä ratkaistaisiin Suomen
työväen kohtalo lopullisesti puoleen
tai toiseen. E i . Suomen työväenluo.
kan kohtalo ratkaistaan lopullisesti
vasta siinä etäisessä tulevaisuudes­sa,
jolloin meidän unohdetuilla hau-doillamme
kasvaa ruoho. Ja mitä-hän
vaiheita sen ratkaisun ja asian
nykyisten vaiheiden välillä lienee­kin,
niin ratkaisun viimeisenä sa­nana
on sittenkin' yksi ainoa sana:
v o i t t o . Työväen asian voitto tu­lee
kaikkien nykyisten ja tulevien
taistelujen suurena ja rauhallisena
amen-sanana. Työväen asia on'niin
suuri, että nykyinen voitto, kuinka.
lia£ täydellinen se olisikin,, ei ky.
kene sitä lopullisesti ratkaisenqiaan.
Verisinkään tappio taas ei kykenisi
sitä työväen asiaa tuhoamaan. Se
tappio vain saattaisi työväenluokan
asian ja taistelut uuteen vaihee­seen.
Taistelujen, voittojen ja tap­pioiden
jälkeisinä päivinä paistaa
kyllä sama aurinko kuin ennen n i i .
täkin, mutta ihmissuku elää joka
päivä Ulitta elämää. Suomalaista
murhenäytelpiää ei muodostaisi työ­väestön
tappiokaan, sillä siinä tap.
piessäkin piilee se tuleva voitto,
jota kerran juhlivat tulevat päivät.
Jalcuitenkin me elämme suoma,
laisen murhenäytelmän synkeitä
päiviä monessakin suhteessa. Olihan
juur'ikään työväestön ponnistuksil­la
saavutettu itsenäisyys, vapaus,
josta vielä joku__ vuosi sitten tus­kin
uskallettiin arkaillenkaan unek.
sia. Elettiin lisäksi semmoista suur­ta
historiallista hetkeä, jolloin kaik.
ki vanha kiiruhtaen kaatuu. Siinä
vapautensa aamunhohteessa sei.
soessaan piti Suomen kansan läh­teä
kehittämään sitä nuorta itsenäiT
syyttänsä. Avautuihan mahdollisuus
toteuttaa uhkarohkeimmatkin kan.
salliset unelmat vieraiden valtojen
alla pirstoutuneen Suomen suvun
kokoamisesta takaisin yhteen pirt­tiin,
yhteisen oman orren alle.
Odottavathan kotiin kutsujan ääntä
Suomelta Venäjän-Karjala ja monet
muut suomalaisen asumusalan lie­peet.
Mutta kuuluiko se ikävöity kut­sujan
ääni? Kuului ja ei. Onhan
kyllä työväestön kurjissa majoissa
ollut rikkautta niin yllin kyllin, että
on riittänyt yhteisestä kodista pois
eksyneille heimoille kotiinkutsun
ääni. Näkyväthän Suomen työ­väestön
edustajat Venäjän ja Suo­men
välistä sopimusta aikaansaades.
saan muistaneen Karjalaa, ja kai­kesta
päättäen on sen Venäjän
Karjalan työväestö kuullut kutsun.
Tie yhteiseen kotiin olisi yhäkin
avoinna, mutta täältä päin ei tule,
hakijaa.
Sillä se työväestön lähettämä kut­su
oli liika heikko, heikko niistä
monista verisistä syistä, jotka jokai,
nen tietää. Työväestön täytyi lähet.
tää se kutsu yksin, sillä porvaristo
ei ollut kutsussa mukana. Lisäksi
oli työväestön ääni kahlehdittu. Sen
äänen voimaa lannisti se taistelu,
tragedia, verinen murhenäytelmä,
jonka näyttelijäksi työväen täytyi
astua. Olihan kyllä porvaristokin
aikoinaan puhunut ja runoillut jo­takin
siitä suomalaisesta valtiosta,
joka olisi voitu ehkä toteuttaa nyt,
juuri näinä hetkinä, jolloin kaikki
vanha lähtee kiiruhtaen hautaansa,
mutta jiiuri tällä hetkellä unohti
porvaristo ne isiensä unelmat, ne
runolliset toiveensa.
Mutta suomalainen murhenäytel­mä
ei lopu vielä siihen, että on
unohdettu oma heimo ja syösty
omia veljiä vastaan riiston ja sor-''
ron nimissä. Isänmaa hävisi porva
ristolta. Se oli elänyt ja helissyt ai­noastaan
huulilla. Sillä ei ollut
juurta isyvemmällä. Murhenäytelmä
vain jatkui hhimaavalla vauhdilla
ja niin tapahtui lopulta se kansal­linen
onnettomuus, että tänne kut­suttiin
, orjuuttajan miekka, jopa
juuri sillä hetkellä, jolloin alkoi sa-rastaa;
vapauden'^ päivän hiljainen
ja rauhoittava aamunhohde. Sen
aamun hiljaisessa hohteessa kerro­taan
yläluokan varustautuneen ai­van
kukin ja seppelein ottamaan
vastaan sitä vierasta mielckaa. Siinä
on suomalaisen murhenäytelmän
suuri, painostava loppu. Minulle on
viime aikoina alkanut saapua vil­jalti
nimettömiä häväistyskirjeitä,
jotka olen jättänyt tämän lehden
toimitukselle. Nehän kyllä ovat sitä
laatua tavaraa, johon ei sovi kajo­ta,
mutta kun niistä eräs on kir­joitettu
jopa miltei aiVan moitteet­tomassa
— sanoisinpa sivistyneessä
muodossa — niin lainaan siitä näyt­teeksi
seuraavan lauseen: " E i voida
kieltää, että Saksan kanssa tehty
sopimus on tuskallinen, mutta sii­hen
oli pakko."
Siinä murhenäytelmän eräs sana.
Oli pakko pettää maansa, myydä
kansansa! Tähän asti on opetettu,
että ihminen ei saa minkään pakon
edessä myydä isänmaatansa. Päin.
Vastoin hänen on sen puolesta uh.
rattaya henkensä, omaisensa, kaik­kensa.
Nyt se oU "pakko" myydä
jostakin, joka olisi pitänyt luovut,
taa jopa ilman vaatimustakin.
Miitta mitäpä niistä. Näinä päi­vinä
ei ole syytöksiin aikaa, enkä
siis kirjoita syyttääkseni vaan aivan
HaiÄikaa omanne nyt
ISTUTTAKAA AIKAISIN
Omenapuita (hyvän kokoisia),
metsäomenia, luumuja, päärynöitä,
aprikooseja, kirsikoita, valkopähki-nöitä,
punaisia viinimarjoja, mus­tia
viinimarjoja, karviaismarjoja,
Hansenin pensaskirsiKöita, vadel­mia
Ja mansikoita. ,
Hautapajuja, riippakoivuja, ho­peavaahteroita,
sireeniä, heisipui­ta,
kukkivia metsäomenia, horten­sioita
(sinisiä Ja valkoisia), kuu-samoita,
spireoita, karpaloita, kuk­kivia
inanteleja, forsythia, lythru-mejä,^
sinipajuja, lumlmarjoja,
ruusupensaita, kiinalaisia Jalavia
ja lukuisia monivuotisia kasveja.
mNSONILTA
Ä.itiVEBSroE DRIVELLA
Mdtityren Joen rannalla lähellä
Portr.-Arthurin-Göir and Country
' • Clubia. ,
Käykää tai soittakaa Jälkeen kel-~
. > lo 5 iltapäivällä,
PUH. 5-7415
kuin jostakin pakosta. Syyttäjäksi
ja tuomariksi astuu kerran tuleva
aika, historia j a vasta sen tuoma­rin
saavuttua voidaan/ täysin ym-märtää
nykyisen suomalaisen mur-henäytelmän
syvyys. Me. olemme
silloin jo poissa, mutta parempi
niin kuin istua silloin syytettyjen
sijasta syytetyn penkillä.
Mutta mikään hautakaan el ole
kuolemaksi kansalle, jonka keskuu­dessa
on vielä säilynyt niitä, jotka
ovat päättäneet elää. Ja elää on
Suomessa päättänyt työväen luok-ka.
Se työväen luokka on päättänyt
rohkeasti astua uutta aikaa kohti.
Sillä ei ole mitään kaduttavaa. Tu­levat
läheiset päivät tulevat kyllä
olemaan Vaiherikkaita ja niinä päi­vinä
näytellään ehkä suomalaisen
murhenäytelmän kauhein ja tuskal-lisin
näytös, mutta missään sem­moisessa
näytelmässä ei sorrit työ­väen
asia. Mikään veripäivä ei ole
työväen asian viime päivä ja loppu.
Se työväen asia on koko tulevai­suuden,
tulevan ihmiskunnan uusi
sana. Se asia tulee voittamaan. Sen
tietä ei voida katkaista voimakkaim-mankaan
miekalla, ei syvimmillä-kään
haudoilla. Ilman työväen aat­teen
voitolle pääsyä eläisi ihmis­kunta
ainaisen kirouksen alaisena.
Ilman sen aatteen voittoa olisi
maailma köyhä, ihmiskunta sairaloi-nen
kerjuulla kulkija. Koko tule­vaisuuden
rikkaus tulee perustu­maan
työväen asian voitolle pää­syyn.
Sitä asiaa on suomalainen työ-mies
näinä päivinä rikasttittanut
verellänsä ja se työmiehen veri on
tulevaisuudessa tuova aina rauhalli­sen
jä lohdullisen viestin näiltä
päiviltä, jolloin tehtiin suurinta
suomalaista murhenäytelmää.
ITÄPÄÄN S A U NA
Uudet omistajat:
Maria KapOa ja Betty Knllvilä
Avoinna: keskiviikkona, torstaina
Ja perjantaina kello 3—.11 ip^,
lauantaina kello 1—11 lp.
Fuhelln 4-2189
319 N. Court St., Port Arthur, Ont.
(29-5-12-19)
Kaikkea
rautakauppa-alaan
tavaraa
L A N G I LA
HÄ1U>WARE LTD.
PUHEUN 4-3508
10 Cuxnberland St. N.
Port Arthur. Ontario
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-op Stores LtA
176 S. Algonaa Street Port Arthur. Ontario
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN^
UUSI KURSSI "
VOIMASSA NYT!
PIENIN SUMMA 5,000 SMK. $17.25 YNNÄ
LÄHETYSKUliUT $1.00
JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SMK. 3.45
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14
päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle ^ähetetfian
vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama
kuitti.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 — Sudbury, Ontario
1/
1
i
ii
I
I
i
'h