Vapaus, March 17, 1964

              Siv\x 2 Tiistaina, maalisk. 17 p. — Tuesday, March 17, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
MLIBERTY» Eslablifihcd Nov. 6, 1917
.Edltor:W. Eklund ' Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
Publl^hed tliricp weeklv: Tue?days. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbmy, Ontario. Canada.:
Mailing address: Box 69
^ Adverlising rales upon äppHcatloli, translations ficc of charge.
Authorized as.second class mail by thi; Post Office Department, 'Ottawa,
and for paymcnt of postage in ciish^A^
CANADIAN LÄNGUAGEÄPRESSI
tiLÄUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.7.'> USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.73
i\dkm-v^denalaiset ^ i s -- Wil8ön
Bntänniuli. työväenpuolueen johtaja Harold Wilson sanoi muuta-raapäivä
sitten suoraan ja selvästi, että jos Jiäncn Johtamansa puolue
Voittaa tänä vuonna pidettävissä-vaaleissa, kuten yleisesti otaksutaan,
5c (-Liibour-puoluc) tulee sanoutumaan irti siitä sopimuksesta, minkä
perusteella Britannia rakentaa yhdysvaltalaisia Polarisohjuksia aseis­tuksenaan
pitäviä vedenalaisia.
Kuten muistettanee, Britannian entinen pääministeri Macmillan
teki joulukuussa 1962 Nassaussa edesmenneen presidentti Kennedyn
kanssa sopimuksen^ minkä mukaan Britannia luopuu ydinase-ilma-aseistuksesta
ja seii sijaan ottaa —.. oikeammin on jo ottanut — ve-denalaistensa
käyttöön yhdysvaltalaisia Polaris-ohjuksia.
Muun ohella tämä mr. AVilsonin lausunto on isku Washingtonin
ehdotukselle, jonka mukaan NATO maiden tulisi muodostaa multila­teraalinen
ydinasclaivnsto, mitä mainitun sotaliiton eurooppalaismaat
katsplevat hyvin epäilevästi, lukuunottamatta Länsi-Saksan militaris­teja,
jotka haluavat päästä keinolla millä tahansa käsiksi ydinaseisiin.
Tätä taustaa vasten katsottuna on toivottava, että Canadan hallia
tus seuraisi tätä hyvää esimerkkiä niin, että meidänkin maamme va­pautuisi
tänne vastoin kansan enemmistön tahtoa ja toivomuksia raa­hatuista
yhdysvaltalaisten ydinkärjistä.
Maamme turvallisuus mahdollisen sodan syttyessä ja cnnenkaik-.
kea; kansainvälisen .rauhanasian edistäminen vaatii ehdottomasti, että
ydinaseita ei saa levittää entistä laajemmalle. Mutta Canadaan tuo-dut'ydinaseet
tähtäävät vallan toiseen suuntaan, ydinaseiden levittä­miseen.
Jos Britannia vapautuu laboristien tultua valtaan pelätyistä
Polaris-ohjuksistaan, s i l l o in pitäisi Canadankin vapautua Bomarceista!
Rauhaa sidlä eniten kaivataan
Saigonista viime viikolla tulleessa Reuterin uutisliedossa kerrot­tiin
siellä vierailemassa olleen Yhdysvaltain sotaministeri Robert Mc-
Namäran luvanneen sikäläiselle sotilasjuntalle, että. "tästä lähtien"
Yhdysvaitain avunanto Etelä Vietnamin sodankäynnille "tulee ole-,
maan totaalista ja ilman ehtoja".
! Saigonin sotilasjuntan puhemiehet selittävät tämän tarkoittavan.
et(ä Yhdy.svalt'ain avunannolla ci tule olemaan mitään rajoituksiav ja
myös. sitä etteivät yhdysvaltalaiset johtohenkilöt anna enää "mitään
kiusaavia lausuntoja sodankäynnin loppumisesta johonkin määräpäi­vään
mennessä".
Toisaalta — j a vastauk.sena niille, jotka ovat ihmetelleet, miksi
mr. McNamara teki uuden "tutkimusmatkan" Saigoniin miltei heti
sieltä kotiin palattuaan, on melko avoimesti selitetty, että hänen todel­lisena
tarkoituksenaan ci ollutkaan minkään "tutkimuksen" suoritta­minen,
vaan Etelä-Vietnamin sotilasjuntan päämiehen, kenraalima-j
u H Nguyen Khanhin alhaisten poliittisten osakkeiden nostaminen
n i in että etelävietnamilaiset saisivat mainitusta kenraalista "kansal­lisen
johtajan" kuvan, ja että samalla tulisi estetyksi uuden vallan:
kaappauksen tapahtuminen Saigonissa!
V A A R I L L A JÄLJILLÄ
Olkoon yUäinainillujcn seikkojen kanssa silcn tai täten, mutta
tosiasia on, että Etelä-Vietnamin kansa ei. halua mitään muuta niin
hartaasti kuin tämän likai.sen sodan loppumista.
Edesvastuu tämän sodan jatkumisesta on ennenkaikkea Yhdy.svul-tain
imperialismin hartioilla. Rikkoen julkeasti vuonna 19.54 Gene­vessä
tehtyjä sopimuksia. Yhdysvallat on avoimesti sekaantunut Ete­lä-
Vietnamin a.sioihin. Ainoastaan.Yhdysvaltain avulla ja tuella sekä
avoimella osanotolla voi Saigonin sotilasjuntta jatkaa nykyisiä sodan­käyntiä
Etelä-Vienamin kansan suurta enemmistöä vastaan. .Jos Yh­dysvallat
ci olisi ascapuineen ja sotilaallisine "neuvonanlajincen" se­kaantunut
maan sisäisiin asioihin; Etelä-Vietnamin kansa olisi aikoja
sitten: ratkaissut sisäiset ongelmansa ja saisi nyt osallistua rauhan
olosuhteissa maansa rakentamiseen.
USAn SOTAOIIJELMA KRIISISSÄ
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Yhdysvaltain Etelä-Vietnamin
sotaohjeJmaa on uhkaama.ssa täydellinen "romahdus. Washingtonin
sotapolitiikka on kohdannut Etelä-Vietnamin kansan murtumattoman
kivimuurin ja jenkkien sotatoimet ovat siellä kehittyneet lehmän hän­nän
kanssa samaan suuntaan siinä määrin, että Yhdysvaltain ja sen
ystävien liittosuhteet rakoilevat kaikista saumoistaan maailman sillä
kolkalla:
Erikoisen merkillepantavaa on tässä yhteydessä Etelä-Vietnamin
Kansallisen Vapausrintaman helmikuun 3 pnä julkaisema lausunto,
missä korostetaan Yhdysvaltain tuella pystyssä pidettävän Saigonin
sotilasjuntan riveissä kehittynyttä syvällekäypää kriisiä. Kansallisen
vapausrintaman lausunto osoittaa selvästi, että Yhdysvaltain asema
Etelä Vietnamissa on muodostumassa kestämättömäksi.
Mutta Etelä-Vietnamin Kansallinen. Vapausrintama ci rajoitu
yksinomaan vallitsevan olotilan toteamiseen, vaan esittää myös to­della
valtiomicsmallisesti käytännöllisiä ehdotuksia siitä, miten voi­daan
päästä pois pälkähästä. Sc esittää sodan lopettamista ja rauhan­tilaan
pääsyä seuraavan minimiohjelman pohjalla:
— Yhdysvaltain tulee -lopettaa sodankäynti ja vetää sotajouk­konsa
pois Etelä-Vietnamista; 7"
— Etelä-Vietnamin poliittiset, puolueet ja järjestöt neuvottelisi­vat
sopimuksesta, minkä perustana pn rauha, maan itsenäisyys Ja lin-joittumatlomuus
(puolueettomuus ulkopoliittisesti) sekä periaatte, että
kaikkien sisäisien ongelmien ratkaisu alistetaan kansan, päätettäväksi.
Mclko yksinkertainen suoraviivainen ja samalla kaikkia patrioot­tisia
voimia hyödyttävä suunnitema, vai mitä?
Mainittakoon selvyyden vuoksi, että tämä Kansallinen Vapaus-rintama
kontrolloi jo kaksi kolmannesta Etelä Vietnamin alueista, ja
nauttii varmasti koko kansan valtavan suuren enemmistön kannatus­ta
ja luottamusta. Nähtäväksi vain jää, miten Washington näihin jär­keviin
ja ajankohtaisiin esityksiin suhtautuu. Selvää kuitenkin on,
että uusien poliittisten takaiskujen välttämiseksi Washingtonin sie­täisi
:harkita hyvin perusteellisesti näitä ehdotuksia. Toisaalta, jos
Washington nämä ehdotukset hylkää, s i l l o in Joutuu Yhdysvallat maa­ilman
yleisen mielipiteen ja Erikoisesti Afrikan ja Aasian kansojen
silmissä (entistä selvemmin hyökkääjämaari kirjoihin.
Selvää nimittäin on, että Kansallisen Vapautusrintaman vetoo-
250 niiij. dollarin
luotto Brasilian
sähköistämiseen
Sosialististen maiden keskinäi­sen
taloudellisen avun järjestön
(SEV) jäsenmaat käsittelevät parv
haillaan 250 miljoonan dollarin
suuruisen pitkäaikaisen kehitys^v
luoton myöntämistä Itra»ilialle,
kerrotaan Brasilian ' virallisista
piireistä. Luotto käytettäisiin pää­asiassa
voimalaitosten rakentami­seen
ja ihaau sähköistämiseen.
Sosialistiset maat ovat samassa
yhteydessä tarjoutuneet lähettä-'
inään Brasilian avuksi sähköinsi-
\nöörcjä ja antainaan teknillistä
tietoa. Luoton rahoitus järjeste­tään
todennäköisesti kaiisainväli-se
» sosialistisen pankin avulla.
Tämä luottotarjous, josta on jo
Jonkin aikaa., käyty ncMivotlcUija so­sialististen
maiden ja Brasilian edus­tajien
välillä, perustuu sille uudel­le
ystävällisten suhteiden ilinapiir
rille, mikä on ruvennut versomaan
toisaalta Neuvostoliiton ja muiden
.sosialististen maiden ja toisaalta
useiden latinalaisen Amerikan, eri­koisesti
Brasilian .kesken, kerrotaan
Rio de Janeirosta saapuneissa uuti­sissa.
Brasilian presidentti J . Goiilart
on viime aikoina korostanut useissa
virallisi.ssa tilaisuuksissa, m.ni. Sao
Panlo.ssa pidetyssä Latinalai.son A-merikan
vapaakauppa alueen (LA-FTA)
jäsenmaiden kokouksessa,
kaupankäynnin laajentamisen vält-täniättömyytlä
j a edullisuutta Neu­vostoliiton
ja nuiidcn sosialististen
maiden kanssa. Tä.ssä yhteydessä,
palautetaan myös mieleen Neuvos­toliiton
ja Tshekkoslovakian autote­ollisuuden
.suunnitelmat rakentaa
.-\BC-maiden (Arwntiina, Brasilia
ja Chile) t i l i in autotcollisuuskeskus
jonka tuotteina olisivat linja- ja
kuorma autot sekä traktorit ja mark­kina-
alueena koko latinalainen A-merikka.
PuoUUa \9 SuomeUa sama
käsite peruikysymykslsii
U-2:n toisinto
markkinoilla;
Moskova. — 1/vestija kiijoitlaa.
etiä uusi amerikkalainen yli äiini>n
nopeudella lentävä A-11 Joutuu sa­man
kohtalon uhriksi kuin Francis
Gary Poxversin ohjaama U-2 vakoilu­kone
(joka ammuttiin alas Neuvos
toliitossa 1960), jos sillä yritetään
tehdä "samanlaisia kokeiluja".
Kirjoitukse.<:.sni Jonka" otsikkona
«li "U-2:n seuraaja", Izvestija esitti
lainauksia amerikkalaisen Aviatio i
and Space Tcchnology-lchden kirjoi­tuksista,
joissa sanottiin, että
A-11:11a on tehty tiedustelulentoj.i
kommunististen alueiden yläpuolel­la".
Izvestija kirjoitlaa edelleen: "Nä­mä
tiedot aiheuttivat hämminkiä
Washin;5loniii virallisi.ssa piirci.ssä,
j.i tiedot kiistettiin no|)easli. multa
viianoniai.s.ten antama lausunto oli
luonteellaan tektjpyliä".
Helsinki. — Presidentti Kitlt-koscn
prcsl(l«itttl Zawadskih ia
Puolan yhtyneen työväenpuolu­een
I sihteerin Wladyslaw Go-nulikan
kanssa-käymistä keskus­teluista
Julkisuuteen annetussa
tiedonannossa sanotaan keskuste­lujen
lähentäneen maiden välisiä
suhteita ja osoittaneen "mielipi­teiden
samankaltaisiiuden rauhan
lujittamista ja kansainvälistä tur­vallisuutta
koskevissa peruskysy­myksissä".
Tiedonannossa sanotaan Puolan
taholta korostetun Suomen har­joittaman
pnolueettomuuspolitii-kan
suurta merkitystä ja Suomien
puolestaan suhtautuvan ymmärtä­myksellä
Puolan rauhanomaiseen
ulkopolitiikkaan ja sen ponniste­l
u i h in kansainvälisen jännityksen
lieventämiseksi. '
Molemmat osapuolet toivat jul­ki
vakaumuksensa siitä, että: on
väl^ttämälöntä soveltaa Johdonmu­kaisesti
rauhanomaisen rinnak­kaiselon
politiikkaa erilaisia po­liittisia
järjestelmiä edustavien
valtioiden välillä sekä noudattaa
tarkasti Y K : n peruskirjan peri-:
aatteita. Erityisen oleellinen mer­kitys
todettiin olevan sillä, että
kaikki valtiot luopuvat väkivallan
käytöstä keskinäisissä suhteis­saan
ja että kaikki kiistakysymyk­set,
ratkaistaan neuvotteluteitse
rauhanomaisin keinoin.
Molemmat osapuolet totesivat
edelleen olevansa yhtä mieltä siitä,
että hallitusten tärkeimpänä tchtä
vänä on nopeuttaa Ja vahvistaa Jän­nityksen
lievenemisilmiöitä sekä
käyttää hyväksi tarjolla olevia mah­dollisuuksia
kansainvälisten suhtei­den
rauhanomaisen kehityksen
edistämiseen.
Molemmat osapuolet toivat julki
vakaan käsityksensä, että vain ylei­nen
j a täydellinen aseidenriisunta
voi vapauttaa maailman hävityksen
kauhunnäkymiltä ja turvata pysy­vän
rauhan ihmiskunnalle. Aserii-
.suiinan ansiosta kävisi myös mah­dolliseksi
.siirtää, suunnattomia ra­havaroja
elinta.son kohottamiseen
erityisesti kchitysmai-ssa. Siitä
muodostuisi maailman rauhanomai­sen
kehittämisen tehokas välikap­pale;
TilBdöriaiihossa kc^rbstetaah cdcl
tceii kilpavaiiistelun pysäyttämisen
tärkeyttä ja kaikkien tuhovoimai-simpien
aseiden leviämisen ehkäir
syä ja katsotaan Moskovan ydinkoe­kieltosopimuksen
osoittavan sopi­musten,
aikaansaamisen mahdolli­seksi.
Viitaten Puolan aloitteisiin
Keski-Euroopan ydinaseistuksen py-
.säyttämiscstä tiedonannossa ilmaise
taan yhteisenä käsityksenä, että
'alueellisia aseidenriisuntasopimuk­sia
aikaansaamalla voitaisiin luoda
turvavyöhykkeitä ja edistää kan­sainvälisten
suhteiden ilmapiirin
parantamista."
Edelleen korostetaan tiedonan­nossa
Y K :n piakkoin alkavan kan­sainvälisen
--kauppakonfercnssin
merkitystä j a esitetään toivomus
että se edistäisi syrjinnästä vapaita
taloudellisia suhteita Ja loisi edelly^
tyksct kehitysmaiden talouselämän
parantumiselle. Myös Suomen ja
Puolan välisten kauppasuhteiden
kehittämistä toivotaan.
KUTSU Z A W A D S K I L LE
I Ticdooannossa sanotaan prcs.
Kekkosen kutsuneen puolalaisen
virkaveljensä Aleksander Zawad8-
k in vierailulle Suomeen. Vierai­lun
ajankohdasta sovitaan myö­hemmin.
Presidentti Kekko.sen valtiovie-i-:
iilu Puolassa päättyi keskiviikko­na
jolloin lentokentällä suoritettiin
viralliset jäähyväisseremoniat ja s i t
ten matka' jatkui Metropolitan-ko­neella
Tallinnaan.
PRESIDENTTI K E K K O N EN
EESTISSÄ
, Presidentti Kekkonen saapui Tal­linnaan
keskiviikkona ja suoritti
sen Jälkeen kohteliaisuu.skäynnin
Eestin neuvostofa.savallan korkeim-
:nan neuvoston puhemiehistön pu­hemiehen
Mijiiri.seppin luona.
Presidentti Kekkonen on ensim­mäinen
eurooppalainen ja yleensä
länsimainen valtionpäämies. joka on
vieraillut Neuvosto-Ecsti.s.sä. Häntä
ennen ovat täällä käyneet Mon­golian
pääministeri Tshedcnbal ja
Vietnamin presidentti Ho Tshi-minh.
Suonialainen nor-jalaliten
kanssa
pohjoisnaparetkele
• Melsliiki. —: iMyös suomalainen
liittyy norjalaiseen pohjoisnapa­retkikuntaan,
joka aikoo kulkea
hiihtäen pohjoisnavan yli. Retki­kunnan
matka alkaa EUesmere-saarelta,.
Canadasta. lieismkilai-sen,
26vuotiaan Matti Siimeksen
tehtävänä on suorittaa tiedustelu-lentoja
Piper Super Cub-koncel-;
laan retkikunnan edellä. Hän läh­t
i viime keskiviikkona Malmilta
kdhti Trondheimia ja sieltä edel­leen
Canadaan.
Suomalaisen lentäjän on määrä
lentää noin 300—400 km lähtöpai­kasta
eteenpäin j a todeta etukäteen
mahdolliset-^.vaaralliset jäätikköalu-eet
ja löytää paras reitti retkikun­nalle.
Tällä matkaosuudella tiede­tään
jään särkyvän meren lähellä.
Matti Siimes lentää omalla ko-ncellaan;
jonka tunnusmerkit ovat
O H ^ C P N ; Kaksipaikkainen kone on
varustettu amerikkalaisilla lumisuk-silla.
Koneen toisen istuinpaikan
tilalla on kaksi suurta polttoaine­tankkia.
Niiden ansiosta kone voi
ottaa polttoainetta kaikkiaan noin
470 Itr.* jolla voi lentää noin 15
tuntia. VakiosäiliöUä lentoaika olisi
vain noin 4 tuntia.
TrouJheimis.sa, Norjassa Matti
Siimes liittyy retkikunnan toisen
liedustelulentäjän Einar Peresenin
ja tämän vaimon Ingridin mukaan.
Norjalaisella pariskunnalla on Ce&-
na 205 -merkkinen kone.
M a l l i Siimes ja Einar Pedersen
ovat vanhoja tuttuja, kumpikin on
oleskellut Alaskassa yhtäaikaa. Mat­ti
Siimes osti koneensakin siellä Ja
lensi sillä ensin noin 7,000 km.
.Alaskasta New Y o r k i in matkallaan
sotimaahan, jonne hän saapui viime
iyyskuussa.
'SS
Kohtaus uudesta neuvostoliittolaisesta - fifihistä " B l i nd
Musidan'V (Sokea muusikko). F i l m i perusttiu neuvos­toliittolaisen
kirjailijan, V. Korolenkon kuuluisaan ker
tomukseen, missä hän syventyy syväHi^ti. sokean
miehen elämän tutkimukseen lapsuudesta miehuuteen
asti. F i l m i esitetään Casino-teatterissa'^oi'0'ntossa al­kaen
maaliskuun 20 päivänä ja jatkuen maaliskuun
29 päivään. - / • .
' l , . , . - , l l ( , { t
\
VAPAUS SAI JO 8
UUTTA TIUUSTA
11.'.I . ( f O Cl
NLn VIENNIN PÄÄOSA
TEOLLISUUSTUOTTEITA
"Köyhien maiden"
yhteisesintyminen
YKn konlerenssissa
Teheran. — Intian päävaltuutet­tu
' • E C A F E " : n (Aasian ja kauko­idän
talouskomitea) konferenssis­sa
Teheranissa sai sunnuntaina 0-
sakseen myrskyisät suosionosoi­tukset
kehottaessaan maailman
kaikkia kehitysmaita muodosta­maan
yhteisen rintaman Geneves­sä
2.'{. maaliskuuta alkavassa kan­sainvälisessä
kauppakonfercnssis-
Valtuutettu. .ShriMunfhai Slial»
sanoi, että kehitysmaiden vaikeudet
johtuivat pääasialli.sesli teollisuus­maiden
määräämistä korkeista tuon­titulleista
raaka aineiden osalta.
Hän sanoi, että seurauk.sena täs­tä
oli "köyhien maiden" viennin
lamaantuminen jorika tuloksena va'
jaus maksutaseessa jatkuvasti suu­reni
niiden maiden kohdalla, joiden
on pakko tuottaa maahan tcolli'
suusluotteita oman puutteellisen te­ollisuutensa
johdosta.
; Ti^inteen parantamiscprsi Shri
HunfhaiShah ehdotti pitkälle ke­hittyneiden
teollisuusmaiden asetta­mien
tulliesteiden poistamista.-Li­säksi
olisi alikehittyneet maat teol­listettava,
hän sanoi;
mus kaikkien patrioottisten voi­mien
yhlenäi.syyteen rauhan, itse­näisyyden
ja: linjoittumattomuuden
puolesta _tulee saamaan miltei jaka­matonta
kannatusta ja lukea Etelä-
Vielnamin kan.salta — ja se on
myrskyn merkki niin X^icraille hyök­kääjille
kuin niiden nukkediktaat-toreillekin.
Me puolestamme toivomme har­taasti
— ja se auttaisi loppukädessä
enenkaikkea Yhdysvaltoja — että
Ottawa ryhtyisi o.saltaan vaikulta-maan
niin, että Washington luopui­si
mielettömistä sdtapuuhistaan ja
jättäisi loppujen • lopuksi Etelä-
Vietnamin rauhaan.
Neuvostoliiton ulkomaankauppa­ministeriön
alaisuuteen on äsken
perustettu uusi yleisliittolainen
vienti- ja tuontikonttori, jonka toi­mialaan
kuuluvat ydinfysikaalisct
ja nuiul kojeet ja laitteet, isotoopit
Ja harvinaiset metallit. Tämä ly­hyt
uutinen on paljon puhuva. Se
on yhtenä osoituksena Neuvostolii­ton
ulkomaankaupan Ja nimcno^
m.ian vientikaupan kehityksessä ta­pahtuneesta
mullistavasta . muutok-
.sesla.
.Neuvostoliiton vienti on käänty­nyt
raakaainevaltaisuudesta voi­makkaaksi
leollisuustuotteila edus-lavaksi.
Näin kirjoittaa amerikka­lainen
New York Herald Tribunen
Moskovan kirjeenvaihtaja David
Miller Neuvostoliiton vientikaupan
kehityksestä ja nykytilasta äsken
lehdelleen laatimassaan katsaukses­sa.
, • •
Miller mainitsee että vuonna 19.39
Neuvostoliiton viennistä raaka ai­neiden
osuus oli lähes 60 prosent­tia
sekä koneiden ja laitteiden vain
.') pio.senltia. Vuonna 19.')9 teolli­suustuotteiden
osuus kokonai.svicn-nistä
oli nou.ssul 63,2 prosenttiin.
Koneiden ja laitteiden sekä kojei­den
osuus oli mainittuna vuonna
215 prosenttia. Viimeksi mainit­tujen
viennissä nimenomaan hie­nomekaanisten
koneiden, kojeiden,
laitteiden, mittareiden ym. osuuden
laajentuminen on ollut "räjähdys­mäinen".
Tässä vientisektorissa ei
ole ky.symys ainoastaan yksityisistä
koneista ja kojeista, vaan vienti kä­sittää
nykyisin kokonaisia tutkimus­laboratorioita
j a suunnittelulaitok-
•sia.. • • • • ...
Noin neljä vuotta sitten, kirjoit­taa
Miller, näiden tuotteiden vien­tikauppa
kuului V/0_ Mashpriborin-torg-
nimisellä elimellä ja sillä oli
kaupalliset yhteydet silloin 49 maa­han.
Vuonna 1961 kauppasuhteet
oli .solmittu 60 maahan, vuonna
1962 68 maahan ja viime vuonna
kauppakumppaneina oli 82 maata.
Viime vuonna tämän ulkomaan-kauppaelimen
koko vaihto kasvoi
edellisestä vuodesta 25 %. vuonna
1962 lisäys oli 45 % ja vuonna 1961
80 %. Kapitalistisiin maihin vien­ti
on kasvanut 2,6-kertaisek3i.
Tämän jälkeen M i l l e r esittää pit­kän
luettelon niistä kojeista ja lait­teista,,
jotka sisältyvät Mashpribo-rintorgin
vientiartikkeleihin. Ko^
jeet ja laitteet teollista käyttöä ja
tutkimustyötä varten muodostavat
% Mashpriborintorgin kokonaiskau-,
pasta. Teollisuuden käyttöä. vai->-
ten tarkoitettujen optillisten kojei­den
vienti kasvoi viime vuonna 2-
kertai.scksi. Erilaisten radiomitta-uslaitteiden
vienti on lisääntynyt
kolmen viime vuoden aikana 50%
ollen kapitalistimaihin suuntautu­neen
viennin lisäys 7-kcrtainen.,Vii­me
vuonna Mashpriborintorg vei
Englantiin ensimmäisen kerran
punnitusinstrumcntteja ja useihin
maihin vietiin huomattava määrä
metallien tutkimuksissa käytettäviä
koneita. Mashpriborintorg markki­noi
myös huomattavia määriä .san­gen
korkealuokkaisia tietokoneita
j a sähkökojeita. Erilaiset meteo­rologiset,
hydrologiset, geofysikaa­liset
ym. kojeet, laitteet ja mittarit
ovat monipuolisen valokuvaus^äli-ncistön
ohella keskeisellä sijalla
Mashpriborintorgin vientiartikke­lien
joukos.sa; Kameroiden vien-ni.
s.sä Neuvostoliitto kilpailee anka­rasti
japanilaisten ja länsLsaksalais-tcn
firmojen kanssa.
Tällaisen kehityksen vallitessa
on erikoistuminen ollut välttämä-
Konservatiivit
"kapinoivaa
Lontoo. — Kaksikymmentä kon-
.scrvatiivista parlamentin jäsentä ää­nesti
viime viikolla omatn halliluk-sensa
ehdotusta vastaan—-mitä ei
ole tapahtunut toisen maailmanso­dan
jälkeen.
"Kapinalliset" va.stustivat halli­tuksen
ehdotusta lopettaa minimi-hintajärjestelmä
jonka nojalla luot-tajat
ovat saaneet määrätä tuotteit-tensa
vähimmäishinnan vähittäis-kaupa.
s.sa. Lisäksi parisenkymmen­tä
konservatiivia pidättyi äänestä­mästä.
i Huomioitsijat totesivat, että ää-
I nestyskysymykscssä 'kapina" on
j ensimmäinen konservatiivien edel­leen
Jatkuvan hallituksessa olon ai­kana.
"Kapinan" teki vielä huomat­tavammaksi
se seikka, että työväen­puolueen
edustajat eivät ollenkaan
äänestäneet.
Lakiehdotuksen vasustajat sanoi­vat
lain vaikuttavan erittäin voi­makkaasti
pienten liikeyi;ityslen o-mislajiin
ja suosivan tavartaloja.
• «. •>u\>tt:
Vapaus sai sunnuntaina, maaliskuun 15 päivänä alkaneen levity»-
kampanjan ansiosta Jo 8 uutta tilausta. Suurkiitos tilausten hankkija|:>.,',„vj
j a tervetuloa uudet lukijat! ^
Kolme paikkakuntaa, Huntsville, Conmee j a .Lappc, kaikki Ontäi\!!!j(,-.
riosta, nousi j o osoutensa täyttäneiden paikkakuntien kunnialistalle
pääsi samalla "rapioiden" hankintaan. Onnitelkaamme yhteisesti asian-, / . i
omaisia ripeästä toiminnastaan.
Uusia tilauksia saapui nyt e n puolilta maata seuraavasti:
E l l i Tainio, Sointula»! uusi tilaus.
Eino Lehtola, Sudbury, 1 uusi tilaus. .
Tilaaja, Huntsville, Ont., 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi.
A. T. HUI 1, ja Tyyne Sillman 1, yhteensä Port Arthurisla,,2^;,.;,
uutta tilausta. ., ..f!,. ':
Mrs. A . Ojala, Conmee, 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi. >;;.i- ui
V. Koivuranta, Lappe, Ont., 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi.
John Mäkikangas, South Porcupine. 1 uusi tilaus. t,.v v
Näin sai. Vapauden levityskampanja heti alfissa melko lupaavJdf*^^
alun. Mutta kun tarkoitus on hankkia tämän levityskuukauden aikana V
vähintään 100 uutta tilausta, niin siinä tarvitaan i^äärätietoista työtsf'' * *
kautta maan. Toivottavasti lehden lukijat ja ystäyät auttavat osaltaan.,
' asiamiehiä j a -naisia tämän tärkeän "urakan" täyttämisessä. -r
H y v i ä kilpailutuloksia o d o t e l l e n .— Tarkkailija,.
i.< 1 < » ) ; /
ITALIAN TALOUSKRIISI
KIRISTYY EDELLEEN
löntä Ja tiettyjä aloja on ollut irro-
I tettava uusien ulkomaankauppaeli-mien
hallintaan. Patenltir ja lisens-sikauppa
siirtyi noin vuosi sitten
perustetulle V/O Licensintorgille.
Nyt on ydinfysikaalistcn kojeiden
ja laitteiden sekä ydinfysiikan a-laan
kuuluvien isotooppien ynnä
harvinaisten metallien kauppaa var­ten
perustettu oma elin, V/K Tech-
.snabek.sport. Lännessä kiinnite­tään
yhä suurempaa huomiota Neu­vostoliiton
tieteellis-teknillisiin saa­vutuksiin
myös puhtaasti kaupalli­sessa
mielessä. — Kras..
Italian taloudellinen kriisi ke­hittyy
nopeammin j a vakavammin
kuin poliittinen. Italian liira on
väistämättömän ___ devalvoinnin
edessä, elleivät työläiset peruuta
palkankorotusvaatimuksiaan, lau-
' sui Italian hallituksen virastomi-nisteri.
Presti oikeistososialidemo-kraattlsen
ammattiyhdistysliik­keen
kokouksessa Montccatinissa
pitämässään puheessaan.
Italiassa inflaatio -on kehittynyt
'jnemmän ja nopeammiin kuin mis­sään
muussa kuutosmarkkinoiden
maassa. Italian liiran ostovoima vä
heni vuosina 1962 — 63 15 pro­senttia.
Ja tämä kehitys jatkuu
myös kuluvana vuonna, ei Italian
liira voi välttyä devalvoinnilla, lau­sui
ministeri PrelK J a vaati työläi­siä
luoi)uniaan palkankorotusvaati­muksistaan
tämän vaaran torjumi­seksi.
Ministerin uhkaus Ja vetoo­mus
saivat viileän vastaanoton oi-keistososialidemokraattienkin
kes­kuudessa.
Muualla työläiset.ja am­mattiyhdistykset
ovat tuominneet
jyrkästi ministeri Pretin puheen.
Italian teollisuus on aina vastus­tanut
jyrkästi kaikkia uusia tulon-jakoyrityksiä
työläisten hyväksi.
Palkkojen korotuksiin, jotka ovat
vaatineet miltei poikkeuksetta lak­koja,
on suostuttu, kun ne on voitu
si irtää suoraan h intoihin. Palkkojen
Jäädyttäminen Italian kaltaisessa
maassa, mjss^ alhainen palkkataso • :,
on laahannut :"pei-inteellisesti" hin-.,,!;.,
lojenkorolustcn jäljessä, on talou;;.,^.;
dellinen ja poliittinen mahdottVj;../
muus. Nykypäivien tilanteen vaK^;,
vuus"on Jlmennyt.myös jyrkissä hei-.-;r •
lahleluissa Milanon pörssissä. Kaup; ^
Pataseen vojmakasta kasvua on seu-rannut"
pä^pman pako kultaan .JÄI
ulkomaalaisiin, pääasiassa länsisalf;.:,;.,
salaisiin, arvopapereihin.
Nykyisen kristillisdemokraattien,
oikeistososialideoiokraattien ja Nen>: t t
nin sosialistiVn oikeistosiiven möo»*'* *
dostamalla hofjuvan hallituksen^
mahdollisuudet pysäyttää hintojen
nousu ja Jäädyttää palkat ovat m i r - " '
lei olemattomat. Tämän hallituksen
korvaaminen keskusta-oikeistolai-„.
sella hallituksella on poliittinen
mahdottomuus. Uusien vaalien töi- ^ •
meenpano toisi kommunisteille uu­den
suuren vaalivoiton. Koko ajaa^; • i '
inflaatio kuitenkin kiihtyy ja l i i r a n . ,
devalvointi läh^estyy uhkaavasti. • . -
BAARISSA
— Tei-veydeksi! Vietän parhall- '
laan hopeahäitäni. ' '•r •'
^ O n n e k s i olkoon! Mutta missä-on
vaimosi?
— Hän ön kotona. E i tämä hä- '
nelle kuulu. ' ,'
— Ohoh?
— Hän on toinen vaimo ja minä"""'
Juhlin ensimmäisiä häitäni. r. M tr
PÄIVÄN PAKINA
Liian aikaisia "hautajisia"
Ennenvanhaan sanottiin, että " e i
nimi miestä pahenna ellei mies ni­meä".
Mutta sekin oli "siihen vanhaan
hyvään aikaan, jolloin isä lampun
osti". Muoti on' siinäkin muuttunut.
Varsinkin yhteiskunnallisissa ky­symyksissä
on j o i l l e k in piireille tul­lut
kauhistus omasta nimestä.'
Ottakaamme esimerkiksi tämän
'läntisen' maailmanosan nimikysy­mykset.
Ne samat pplitiikantekijät, jotka
muistavaUaina puhua "kommunisti­maista",
silloin kun on kysymys
sosialistisen maailmanosan maista
(vaikka kommunistista yhteiskun­taa
ei ole vielä missään), tapaavat
omasta järjestelmästään puhuessaan
välttää omaa nimeään kuin kissa
kuumaa puuroa.
Harvoin kuulemme edelläviitat-tujen
politiikantejcijäin kerskuvan
'kapitalistisella järjestelmällä" ja
puhuvan "kapitalismin" siunauk­sista.."
Päinvastoin he kiertävät oman
järjestelmämme todellista nimeä
kuin ruttoa. He puhuvat "vapaasta
maalimasta", "yksityisyritteliäisyy-des^
ä", hyvinvointiyhteiskunnasta"
ja .sanalla sanoen kaikesta muusta,
muttei nykyisen järjestelmämme
historiallisesta nimestä.
Ne ovat ilmeisesti tulleet siihen
johtopäätökseen, että 'kapitalismi"
on ristiriidassa .nykyisen aikakau­temme
automatisoinnin, atomivoir
man ja avaruustutkimusten aika­kauden
kanssa, jotenkin samalla ta­valla
kuten ei sovi enää hevonen
ja kärryt nykyaikaisen suurkaupun­gin
katukuvaan.
Mutta; esim. tiikeri ei muuttuisi
miksikään siitä, vaikka sen täplät
maalattaisiin talokoko pedolle an­nettaisiin
toinen nimi? Eiköhän
asia ole lopultakin niin että tiike­r
in ominaisuudet johtuvat sen teois­ta,
eivätkä väristä tai nimestä?
Viime viikolla tulleissa Suomen
uutisissa kerrottiin, että tämä "ka­pitalismin
kammo" on kulkeutunut
myös tuhatjärvien maahan, vaikka
suomalaisten porvarien kunniaksi
on myönnettävä, että he ovat tä­hän
asti esiintyneet melko avoimes:
ti omalla-nimellään.
Nyt sen sijaan kerrotaan että
Akateemiset Maaseudun Nuoret
olivat kutsuneet poliittisten ryh­mien
edustajia maalaisliiton toimi­talolle
Helsingissä "porvaria hau­taamaan".
Tähän keskusteluun oli osallistu­nut
alustajana puoluesihteeri Pek­ka
Silvola maalaisliitosta, maisteri
Kyösti Skyttä yksityishenkilönä^
tiedoilussihtceri Harri Holkeri ko-koomuksesta
ja tiedoitussihteeri A i ­mo
Haapanen SKDL:sta.
Alustuksessaan oli puoluesihteeri
Silvola selittänyt nimityksen "por­v
a r i " olevan eräänlaisen vasemmis­ton
käyttämän haukkumasanan, jo­ka
ei hänen mielestään lainkaan so­vi
maalaisliittoon nähden. Koska
nimityksellä "porvari" ei ole raken­tavaa
merkitystä ja koska keskus­tan
merkitys on kasvanut, haluaa
maalaisliitto luopua "poi*vari".nintri-lyksestä.
Maalaisliitto on Silvolan väitteen
mukaan voimakkaasti uodistusha-luinen,
samaan aikaan sekä maltil­linen
että radikaalinen. Porvarilli­suudella
ei ole myönteistä tarjotta­vaa,
hän selitti, yhteiskunnalle.
Tiedoitussihteeri Holkeri (kokoo­muksesta)
sanoi, ettei porvari-sana
hänelle merkitse suurkapitalistia,
ja että maalaisliitto voi nimitykses­tä
luopua, jos se ilmaisee ei-sosia-listisen
luonteensa jollakin muulla
sanalla. .
Toisin sanoen Kokoomuksen Hoi-ker
on sitä mieltä, että"porvari on
porvari, vaikka sen voissa paistaisi"
ja että maalaisliiton porvarit ovat
porvareita sittenkin, vaikka he por­vari
sanaa kiertäisivätkin. .
Aimo Haapanen, (SKDL:n edus­taja)
totesi puheenvuorossaan, että
kysymys jonkin puolueen porvarillji-,,
suudesta määräytyy kyseessäolevan
puolueen öhjcTman ja käylännoiT"
politiikan mukaan; Taloudellisen ja
yhteiskunnallisen; kehityksen suun^
ta pakottaa' ifhäaJaisliiton hakeutu­maan
entisistä poikkeaviin uomiin,
mutta siihen että pääsisi irti por­varillisesta
olemuksestaan, tarvitaan
enemmän kuin pelkkä halu tai päär
tös heittää romukauppaan porvari-nimitys.
Keskustaläisiiils mitä maalais­liitto
Suomessa suurin piirtein edus­t
a a .— ei suinkaan merkitse vielä
porvarillisuudesta luopumista. Maa­laisliittoa
kannattavat pienviljelijät
eivät tietenkään wole porvareita, se­l
i t t i Haapanen, rfutta puolueen ole­mus
on porvarillinen^koska se puo­lustaa
politiikassaan kapitalistien
etuja, liiti(A]^t'uen taantumuksellir
sen kokoomus-puolueenkin kanssa.
Ja kun puolueen ohjelmaan si­sältyy
vielä kapitalistisen talous­järjestelmän
säilyttämispyrkimys,
jää puolueen luonne porvarilliseksi,
totesi Haapanen.
Palataksemme nyt kapitalismiin
yleensä, meillä ei luonnollisestikaan
ole mitään sitä vastaan, vaikka sa-^.
nat" porvaif-" ja "kapitalismi" hatf-;'
dataankin — Aiutta hautaus tehdään-tavallisesti
vasta' sitten kun potilas'
on lopullisesti kuollut. Turhaa onv
nimeä "haudata" niin kauan k\in
potilas on vielä henkitoreissaan ja
pärrästelee toisinaan vielä melko
julmetusti, kuten kapitalistinen jfir-;
jestelmä porvareinen vielä menette­lee—
Känsäkoura.
•
•
«
•
I
t
1 •
t
t
«
<
f.,
i
.f'
*
i
(
•9 •
• f •
•
*
t
*
t
k '
m. •
I