Vapaus, June 20, 1963

              -Sivu 2\ Tortaina, kesäk. A^O p. — T^ursday, June 20, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRpAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstablistMd Nov. 6, 19ir
Editor: W. Eklund • (. Manager: E. Suksi
, • ; - Telephone: Office 674-4264—Edltorlal 674-4265
PubIi3äedtthrliBe>weelEly: Xuesdays/Tjiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co; Ltd.,100-102 Elm St. \Vest, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Ad^ertlslQgiratesupon.applicfttion. translations free of charge.
Auttaodzed as second class mail by the?Post Office Department, Ottawa,
• • M :^
~ ~ TILAUSHIIilNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA :6sa 1 vk. $10.00 ,6 kk. $5t25,
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk.:$10.S0 6 kk. 5.75
- CANADIAN LANGUAGtPRESS
Naisten maailmaoikohgressi
Ensi maanantaina kokoontuu Moskovassa naisten maai^ankon-gressi.^
ikä päättyy vasta lauantaina, kesäkuun 29 päivänä.
Ennakkotietojen mukaan tähän ^Naisten Kansainvälisen Demo-kraattiJSfen
Liiton kutsumaan kongressiin tulee miltei kirjaimellisesti
puhuen",edustajia kaikista maista j a kaikista maailmanosista; sinne
• tulee kaikkien rotujen, sekä poliittisesti j a uskonnollisesti monta e r i
"aatesuuntaa" edustavia valtuuskuntia. Kaiken kaikkiaan kongressiin
odotetaan y l i tuhat edustajaa noin 80---100 maasta, edustaen satoja
miljoonia naisia e r i puolilta maailmaa.
Naisten Kansainväliseen Demokraattiseen Liittoon kuuluvien jär­jestöjen
lisäksi tähän Naisten ''Kansojen yhteisöön", tulee joko v i i a l -
lisia edustajia tai seuraajia monista muista kansainvälisesti "ja kan-sällisÄti
toimivista naisjärjestöistä. Mainita myös sopii, että canada-laisien*
i valtuuskunnan yhtenä jäsenenä o n myös kansalaistemme kes­kuudessa
hyvin pidetty ja yleistä luottamusta nauttiva mrs. Helen
Tarvauien Torontosta;
NSiisten maailmankongressin keskusteltavaksi tulee seuraavat ky-symylCset:
1.-Näiseii oikeudet yhteiskunnassa j a perheessä;
2. 'Naisten toiminta rauhan, aseistariisunnan ja kansojen ystävyy-
• «den puolesta. .
3-Naisten taistelu kansallisen itsenäisyyden ja demokraattisten
* kansalaisoikeuksien puolesta.
4: Lasten j a nuorten terveys, koulunkäynti ja opetus.
\|erkillepantavaa myös on, että koskaan aikaisemmin ei naisten ,
maailmankongressiin ole valmistauduttu ni: R laajoissa piireissä ja
h i in laajaissa mittakaavassa kuin nyt. Naisilla on aikaisemminkin o i .
lut suuria -kansainvälisiä^tilaisuuksia ja kongresseja, sillä esim. nyt
Moskovassa kokoontuva Naisien Kansainväli<-en Demokraattisen Lii­ton
kpngressi on järjestyksessään viides. ' M a t t a yhtenä pienenä esi­merkkinä
siitä,, miten Jtiintymys, j a innostus tätä kongressia kohtaan
on lisääntynyt. Oli se, että meidän tietääksemme Canadasta lähetetään
nyt, ensimmäinen kerta naisten käsitöitä ja muita tuotteita mukaan­lukien
Canadan suomalaistenkin -käsitöitä kongressin yhteyteen järr
jestettävään näyttelyyn.
Aikaisempina vuosina on Naisten Kansainvälisen Demokraatti­sen
L i i t on maailmankongressit pidetty .puolueettomissa tai paremmia^-
kinlinjoittautumattomissa maissa siksi, ettei vissien maiden naisval-tuuskyanilla
'Olisi tarpeettomia'viis^mivaikeuksia. Mutta kehitys on
tässäkin meimytainwvaskelf en -ete^^ vaikea on enää missään
sivistysmaan kirjoissa pysyttfelevän maan hallituksen kieltää naisval-tuuskunnilla
matkustuslupia vain sillä penisteella, että Naisten maa-ilmaiikongressi
pidetään tänä., vuonna sosialistisen maailmanosan sy­dämessä,
Moskovassa. n
Kuten ylläesitetystä, etukäteen julkaistulta kongressin työjärjes­tyksestä
näkyy, naiset tulevat Moskovan konfiressissa keskustelemaan
monista tärkeistä erikoiskysymyksistä, kuten esimerkiksi naisten ase­masta
yhteiskunnassa, mihin liittyy saumattomasti samapalkkaisuus,
sama^ai-voisuus, lapsi- ja äitiyshuolto jne. Mutta melkoisella varmuu­della-
voidaan odottaa, että päähuomio kiintyy naisten toimintaan
j a sen tehostamiseen yleisen j a täydellisen aseistariisunnan sekä yleen­sä
rauhanasian puolesta. Tä|^ mielessä kongressissa keskustellaan
eräistä nykyhetken täikeimmistä' poliittisista asioista ;mutta ne ovat
kuitenkin'sen luontoisia poliittisia kysymyksiä, mihin.naisten laajat
joukot voivat varauksetta yhtyä heidän poliittisista ja uskonnollisista
mielipiteistään, rodustaan ja kansallisuudestaan huolimatta. Kysy-
: myshän on toiminnasta elämänpuolesta lyranniutta vastaan, sotava­rusteluja
vastaan ja aseistariisunnan puolesta.
Juuri sen vuoksi kun naisten maailmankongressissa ei pyritä vält­tämään
tämän hetken tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä, vaan keskus­telemaan
niistä ihmiskunnan yleisetujen vaatimusten pohjalta, tulee
Moskovassa nyt kokoontuva N«iisten maailmankongressi saamaan en-'
tistä suurempaa huomiota osakseen.
Sanomattakin on selvää, että esimerkiksi imperialistisen maail-
>manc^ valtalehdistö, T V j a ' r a d i o ei ole erikoisemmin naisten edis­tykselliseen
järjestötoimintaan kiintynyt sen paremmin kansainväli­sessä^'
kuin kansallisessakaan mittakaavassa. Siitä huolimatta voimme
melkoisella varmuudella ennustaa, että Naisten maailmankongressi tu­lee
saamaan huomiota osakseen yhtä hyvin kapitalistisessa maailman-osassa
kuin sosialistisessa ja linjoittumattomässäkin maailmanosassa,
•sillä ne kysymykset, mistä tämä valtava naistcnkokous tulee keskuste­lemaan,
on lähellä kaikkien kansojen sydäntä ja toivomuksia ja
sellateia asioita ei voida painaa vihreän veran alle piiloon s i l l o in k un
takana on sellainen voima ja yleisen mielipiteen kannatus, mitä nais-tenkongressin
rauhanohjelma tulee saamaan.
Pysyttäköön siitä erossa
Torontosta tulleissa uiitistiedoissa-kerrotaan, että Ontarion kesä­mökkiläisten
yhdistys (Ontario Cottagers Association) on lähettänyt
maakunnan metsien j a maiden ministerille, KelsoRobertsille kirjeen,
missä ehdotetaan, että n.s. talvi- c l i jääkalastusoikeus kesämökkien
lähettyvillä pitäisi lopettaa. "
Mainitun yhdistyksen presidentti A. C H e a d sanoo kirjeessään,
että i a l y i - eli jääkalastus olisi rajoitettava visseille alueille — missä
ei ole kesähuviloita — ja joissa järjestysviranomaiset voivat helposti
valvoa kalastajia.
JTätä kansalaisten oikeutta suuresti raioittamaän pyrkivää eh­dotusta
perustellaan sillä, että jääkajastajat ovat syyllistyneet kesä-mökJ;
ialueilla suorastaan vandalismiinkin, puhumattakaan siitä, että
kälastusaluejää on keväisin usein kuin sikolätti — poltetuista aiito-renkaista
jääneitä rautalankoja, puoliksi palaneita resuja ja jätteitä,
suuria kasoja puuhiiltä, kalojen päitä j a suolia- vain joitakin roju-jätteitä
mainitaksemme.
Vaikka talvi -ja jääkalastäjia olisi pyrittävä kasvattamaan puh­tauden
vaalimiseen ja ennenkaikkea siihenj ettei kesämökkiläisten
puita j a tarvikepuita saa nuotiotuliksi viedä, puhumattakaan nyt kesä-inöliteihin
murtautumisesta ja muusta vandalismista, yllämainittua
» Jä^ba)l|i8tU80ikeuksien rajoittamisehdotusta ei voida mitenkään kan-r,
nattfUfi.Jos sille tielle lähdetään, s i l l o in on pian edessä sellainen t i -
ja muilta ranta-alueiden omistajilta on pyy-k
4 ,tdei^vi%pa, ennenkuin voidaan järvillä tai järvien- visseissä osissa
• • •>•'••. - ' • • • - • •• •• •••••• •
« A L U A I S I EIVEMMÄN
^KESKUSTELUA V A P A U T E EN
Koska olen tällä kertaa Suomalai­sen
Järjestön ja ^sen kulttuuritoi­minnan
uUopuolella ,niin en voi
nyt yksityiskohtaisemmin puhua
osaston sisäisitä asioista; mutta u l ­koapäin,
saamieni tietojen mukaan
se on kohtalaisen tyydyttävää.
Olen lukenut ja tutkinut CSJ:n
XXIII edustajakokouksen päätökset
ja myöntää täytyy se kylmä, totuus,
että sen suunnitelmat ovat hyvät
j a tarpeelliset. Mutta tietystikin
riippuu paljon siitä' millä tavalla
paikallisen osaston jäsenistö panee
käytäntöön näitä hyviä päätöksiä.
Osaammeko esimerkiksi oikealla
tavalla suhtautua k a i k k i i n ihmisiin.
Järjestön rakentaminen ei ole pik­kuasia.
Paljon helpompi on särkeä
vanhaa kuin. rakentaa uutta..
Minusta näyttää siltä, että Järjes-.
tön jäsenet ovat toisinaan syyllis­tyneet
sopimattomiin tekoihin. Em­me
ymmärrä järjestön rakentami­seen
liittyviä seikkoja oikealla ta­valla.
Oma toiminta on voinut ai­heuttaa
ser.kin,"että osa jäsenistä on
jäänyt sivuun. Minun tietojen mu­kaan
CSJ: n osaston haalien ovfen
pitäisi olla auki kaikille, jotlca ha­luavat
sinne tulla.
Vapaus-lchdcn toimintakertomuk­sessa'
1961—62 sanotaan, että Va­pauden
pitäisi saada enemmän
paikkakuntien kirjeenvaihtajia. Ne
piristävätkin lehden sisältöä ja avar­taisivat
ajaruksiamme. Vapaus myös
kehoittaa, että näissä "Kirjeitä"
osaston kirjoituksissa voidaan, va­paasti
keskustella ja väitelläkin
asioista. Se on allekirjoittaneen mie­lestä
terve ajatus.
Minulla olisi eräs asia, vaikka
vanha kylläkin. Haluaisin siitä kes­kustella
"Kirjeitä" osastossa. Ehkä­pä
se siinä selviäisi. Kirjoitan
s i i t ä m y ö h e m mä 11 ä. Tämä
kirjoitukseni on vähän ylisivakai-nen,
mutta kyllä kai siitä keskuste­lun
alkuun päästään, jos se ketään
kiinnostaa. — RTL, Vancouver.,
vSaalt Stc. Marie. - ^ . U p i t ^ d Stjiel-
«rorkers-union . korkelittmalla joh­dolla
Canadassa, johon kuuluu mm.
^ m . Maboney, ^Murray xGf>ii»siU,
Larry Sefton, Eamoh Park ym. se­kä
eri p i i r i en ^johtajat, nSkyy - ole­van
kummallinen käsitys työväen
yhtenäisyydestä: j a demokratiasta
yleensä.
Päätää«u«ehaoi|i, ifie^ :?.?lvAt
ylivoimaisella mmmaiW» ^ « t -
tyä l ä p i , M P ^ i ^ M ^ A ' 9 ^ A ^
terästyötäis^ # Ä « n mm^fM^^:
pakonfeEQIMäsips? ^^}fim
mm. näin. ^"m^ m^^^ jfi^mm'
joka. Itoiiieii .y«osi ja - i J ^ hy­väksytään
Ktäntömatttokset, jäseii'
.maksujen korotukset ym. jotka
stäydelUsestii sitovia Cana-dankin
unio-osastoihin nähden. '
alaisena .(;l<\tI34^l<tM^>)
aloilla rä^tJf, -^1^, ;a4viff#^.H»e-'
taUikaivgs >j|a l | ^ h ^ ^ ( 9 ^ ^y;$M-tustehtaissa
~^yiä[P«ejt iififi^ii^sf^gA
vain yhd(ejn,;^y<^<Ra|^eft^
sen uni(» *fflfei^(^tft^(u^
mykset vi^&^y^tp^^
United St^viforkers -Äl ^ i ^ e i ^ ^
se unio."
EdelloiBai: ."m^ '.tyspi^t
järjestymättöiBaä ^tai'J^iÄ«i^ xVftP-keinä
v^qKL^sd^ga M J^^jmm!^'
mattomissa «niftisflia fOfi - ^ ^ t a j n^
me heit? -y^t^^QSUi^ Wtpi#in ^Kw»Ba
yhteien hyvään, puhtaaseen j a edis
tysmieliseen uniopn milcä pn pybi
tetty käsittelemään ja ratkaisomaan
ne kysyQiykset mitkä iovat heiden
edessään."
Hyvin s^nottv; Itfutjta ,entäs teot
j a tosiasiat?-
United Steelworkers-unio yleen­sä
ei ole n i in •. kansanvaltainen
kuin sanotaan. Se kontrolloidaan
etupäässä, Yhdysvalloista j a sen
todellinen päämaja j a ^kontroUi
on Pittsbor^ Tcnnsylvanjassa
'3USA, sen presidentin David J .
-McDopaldin ja hänen apulaisten-sa
käsissä.
. Union kansainväliset (yleiset)
konventsioonit, jotka ovat ainoat lai­tokset
missä union suunta ja ohjel­ma
hyväksytään, pidetään aina Yh­dysvaltain
puolella j a saatujen tieto­jen
mukaan noin kolmasosa edus­tajista
on palkkalistalla olevia union
tojimitsijoita. Könventsionit ovat
NIKITA HRUSHTSHEV
KOMMENTOI
KINNIDYN PUHITTA
; Moskova. — "Kokonaisuutena
tekee U S A u presidentti Kennedyn
esiintyminen myönteisen vaiku­telman",
kommentoi pääministeri
llrushtshcviKenncdyn viikko ^sit­ten
maanantaista puhetta amerik­kalaisessa
yliopistossa AVashingto-'
nissa. Pääministeri sanoo yhtyvän­sä
monin kohdin presidentin aja­tuksiin,
mutta osoitti samalla ris­tiriidat
puheen j a amerikkalaisen
käytännön politiikan välillä.
Niinpä hän kysyy, miten presi-:
dentin puiie kansainvälisen jänni­tyksen
Hcvcntämiseslä ja amerik-'
kalaiset 'tukikohdat vicraaissa
maissa sopivat yksiin. Mikäli U S A
haluaa toteuttaa. Kennedyn aja­tuksen
kylmän sodan -lopettami­sesta,
on luovuttava sekaantumi­sesta
toisten mailien asioihin ja
noudatettava kansainvälisen oi­keuden
säädöksiä j a Y K n perus­kirjaa
käytännössäkin.
Pääministeri sanoi ydinkoekiel­losta
ja sen valvonnasta puhuessaan,
ettei Neuvostoliitto tule luovutta­maan
aluettaan vakoiluun valvon­nan
nimellä ja korosti jälleen ker­ran
kansallisten tarkkailuvälineiden
riittävyyttä kiellon noudattamisen
valvonnassa. Neuvostoliitto on val­mis
allekirjoittamaan sopimuksen
vaikka tänään. Hän sanoi edessä
olevien ydinkoekieltoa käsittele-sunnuntaikalastiista
harjoittaa.
Sellaiseen rajoitukseen ei Ontarion
maakunnassa ole tarvetta. Pidettä­köön
järvet ja joet edelleen avoinna
kaikille kalastajille ja retkeilijöil­le
niin talvisin kuin kesäisinkin. P i ­dettäköön
t?mä oikeus voimassa tal­visin
kuin kesäisinkin/Pidettäköön
färnä oikeus voimassa myös, ja en­nenkaikkea
niillä alueilla, missä on
kesämökkejä, koska niille alueille
johtavat maantiet, joita sunnuntai­kalastajat
voivat käyttää hyväkseen..
Mitä tarvitaan on mielestämme
se, että aloitetaan yleinen kasvatus­kampanja
hallitusvallan j a erikoi­sesti
juuri metsien ja maiden minis­teriön
toimesta siinä mielessä, että
talvikalastajat, kuten muutkin, pyr­kisivät
puhtauden ylläpitämiseen
järviemme jäällä ja rannoilla- M i ­käli
tässä vaaditaan hallinnollisia
toimenpiteitä, niin viranomaisiljl^
voidaan siinä suhteessa antaa asian­mukaiset
valtuudet lainlaadinallista
tietä. Mikäli on taas kysymys van­dalismista
ja ilkitöistä, ne ovat r i ­kosasioita,
joiden valvonnalla ja
kontrollilla ei^ole mitään tekemistä
kansalaisten kalastusoikeuksien tai
niid^en rajoittamissuunnitelmien
kanssa.
vien Moskovan neuvottelujen tulos­ten
;riippuvan siitä, millaisin eväin
USA ja Englanti lähettävät edusta­jansa.
Presidentti Kennedyn puhe
julkaistiin moskovalaisissa pääleh'
dissä viime torstaina kokonaan 11^
man kommentteja. Pravdan j a Iz:
vestijan päätoimittaja Satjukov ja
Adzhubei pyysivät pääministeri
Hrushtshovia kommentoimaan mai­nittua
puhetta, jonka myötämieli­sestä
vastaanotosta neuvostohalli­tuksen
johdossa Englannin labour-puolueen
johtaja Harold Wilson sa­noi
iloitsevansa.
Saksan rauhansoj)imuksen solmiv
misen suhteen Hrushtshov sanoi l A
hcen antavan sellaisen vaikutelman,
että U S A n hallitus ei p y r i etsimään
teitä Saksan ongelman ratkaisemi­seksi
sovittelupäätöksellä, vaan p i
tää tässä kysymyksessä entisistä
kannoistaan; Ne vastaavat pääasias­sa
samoja näkökantoja joita Länsi-
Saksan kaikkein taantumuksellisim-inat
voimat, Adenauer, Brandt ja
muut revanshistisesti; asennoituvat
henkilöt ja heidän johtamansa ag­gressiiviset
voimat edustavat. Näin
ollen yksi kylmän sodan perusläh­teistä
jää poistamatta.
Muistuttaen Neuvostoliiton teke­mistä
ehdotuksista, joiden pohjana
on kahden suvereeniseen valtion.
Saksan demokraattisen tasavallan ja
Saksan liittotasavallan olemassaolon
tunnustaminen, Hrushtshov uudel­leen
vahvisti neuvostohallituksen
kannattavan mitä l u j i m p i a kansain­välisiä
takeita Länsi-Berliinin va­paakaupungille
Yl^n osallistuessa
näihin takeisiin.
Hrushtshov sanoi, ettei Saksan
rauhansopimuksen solmimista voida
mitenkään välttää.jTämä kysymys
on ratkaistava j a ielratkaistaan, hän
sanoi ja toivoi sen tapahtuvan sopi­malla
länsivaltojeiT kanssa.
Canadassa olevilla unio-osastoillä
ei ole mitään autonomiaa Citsemäär
räysoikeutta) vaan voivat pitää
k ^ j i ^ ^^^fe^eiissejaan,idissä W8äyi-
.te^äfinylejtset asiat jptfa koskevat
^ C ; ^ ^ ^ a , .mutta, ^Ui;u,on s i$ä^ija asi-
'pa smm^^ JJS^n 4»wlella jpide-
'^ffffox ^Cjaj0a4?l9inen Ädi&ty5flai,eli;ien
i ^ l u S j t ^ m ^sitä l^äfeetiotty .USAn
^MJifi ik!oavent8i«ow^ l E i yh
union s ä ä ^ t kieltä
y^t !J§An jLantjh-u^-^jriffith }am
J i ^ 9 J ; l a ^ V ; ^ t ^ . m ^ -y^mva-
. ^ ( d a ^ ^,,'JWffMWl•^a"^hais-
•^Vfjii^i» ^«idus^jajcsi j a ^isiek^i
'JiUän v-R^^i i m a t k u s ^ a a p U S A^
j>^oV#e ^^ä, j^äntä « i ^ a s t e l t a i si
jTajjn 'jdi hän ftfia^m -"v^äHä
•Vfiiofji j^enmaj^Ut .oyat $5.Qp
-lkwi;KakU<les$a ja se )hyv;äikgyt4iin U5-
nissa joku vuosi sitten canadalaisten
protesteista huolimatta; Tästä $5.00
maksusta j äsentä kohden kuukau­dessa
menee 50 pros. siis puolet
union päämajaan Pittsburg, U S A ja
toinen 50 pros. jää Canadaan.
jQs^teräsunion jäsenmäärä Cana­dassa
jon 100,000 niin sillä on $500,-
'<1Q0 tulot kuukausittain josta $250,-
^00 -on -tilitettävä U S A n i)äämajaan
Canadan u^io-osastojen korkein joh­to
on käyttänyt huomattavia sum­mia
j alelle jäävästä $250,000 kuu­kausituloista
(jäsenveroista) "reit-taukseen"
eli toisia unioita hajoit-taakseen
saadakseen näiden jäsenet
itselleen luvaten m.m. $1.00 jäsen-veroa
kuukausittain (mahdollisesti
alussa onkin näin) vaikka säännöis­sä
määrätään $5.00 kuukausi jäse
neltä. Kysymyksessä on satojen tu
hansien haaskaaminen.
Sydneyn.N. S. ja Montrealin unio-osastot
esittivät konferenssille pää­töslauselman,
että union canadalai-nen
osa saisi enemmän autonomiaa
ja että varsinkin kirjaimet A F L -
CIO poistettaisiin kaikista viralli­sista
asioista ja tilalle ainoastaan
CLC (Canadian Labour Gongress)
hyljättiin konferenssissa.
On varmaa, että konferenssin pää­tös
reittaustyön jatkumisesta ja jä-senveroyarojen
jh&^sk^uksesta toi­sien
unloiden hajoittamiseksi ei tule
saamaan, yleensä rivijäsenistön j a
kamatonta, kannatusta. Murinaa on
jo Xuuluniit "täällä Algoma Steelin
•terästehtaan / työläisten'4teskuudes-sa.
Eräs konferenssiin, valittu .osas­to
No; 2251' edustaja j o u t u i " t u l i -
siUe h i i l e l l e ' keskusteluissa työto-veteitensa
kanssa mentyään 3—11
vuorolle; työhön konferenssin jäl­keisenä
päivänä. On mahdollista.,
että unio-osasto No. 2251 presidentti
Leslie Woodcock tulee saamaan
osakseen arvosteluja kun häh kään-tyi_
avoimesti korkeimman johdon
kannalle. Hänet tunnettiin aikaisem­min
enemmän keskustalajsmielise-nä
j a hän o l i kerran CCFn ehdok
kaana täällä. "Reittaus on kanniba­lismia
ja likaista hommaa" tulevat
jäsenet vielä sanomaan päättävästi.
Sitä toivoo — L .
Jo>htuvatko ulj^onilmat
viherkusvillisuudesta?
Englantilainen kasvitieteilijä F.
Wend on hiljattain esittänyt uuden
j a erittäin omaperäisen teorian
ukonilmojen synnystä. Sen mukaan
pilvet saitival sähkövarauksensa
maan vihreästä kasvullisuudesta.
Mainitun tiedemiehen mukaan
lehdet ja ruohot cm^^ttävät kasvukau­tenaan
avaruut^gn suuria määriä
haihtuvia orgaanisia aineita, jotka
määrätyissä .olosuhtjeissa jakautues-saan
muodo^taYi9f:tfl<'sU,W;'^'^ ione­ja.
Ja jui^rj|(p^niäijipni^^,.antavatkin
p i l v i l l e sähkövaiauk^n. Teoriansa
perusteluiksi |Wendj erittää laskel­mia,
joiden mukaan kasvien elin­toiminnan
yhteydessä haihtuvat ai­neet
sisältävät saman määrän ener­giaa
kuin ilmenee salamoiden säh­köpurkauksissa.
Toisena perustpluna teorialleen
tiedemies esittää sen: tunnetun to­siasian,
että .ukonilmoja esiintyy
yleensä vain näinä kuukausina, j o l ­loin
on viherkasvillisuutta. Jo aikai­semmin
on todettu,, että voimak­kaimmat
ukonilmat esiintyvät ruo-hoaavikoiden
ja troopillisten met­sien
yllä, mutta hiekkaerämaissa.
^Silijiipeöhamlna. -rr Tanskan noin
:3 'miljponfta ää^9J^utettu3i,'^änest
tää tiistaina kesäkuun 25 pnä kan^
sanäänestyksessä neljästä maalaista
jotka hyväksyttiin parlamentissa •. vär
hän ennen helluntaita. Heti hyväk­symisen
jälkeen vaativat kaikki
suurten 'porvarillisten oppositiopuo
lueiden ja- konservatiivisen kansan-/
puolueen 71 jäsentä kansanäänes
tystä laeista, jotka niiden mielestä
menevät; l i i an pitkälle. K a i k k i 21-
vuotiaat saavat osallistua kansanää­nestykseen.
-
-Neljä maalakia kuuluvat' 10 la­k
i i n ; "jotka hallitus esitti kansankä-räjillä
tammikuussa ajankohtana,
j o l l o in vielä oli toiveita Tanskan p i ­kaisesta
liittymisestä Euroopan yh
teismarkkinoihin. Maalakien tarkoi­tuksena
on jarruttaa-keinottelua ra-kennustonteilla
suurten kaupunkien
ympäristössä ja säilyttää maa tans­kalaisten
käsissä, jos Tanskasta tu­lee
yhteismarkkinoitten jäsen.
^ Jos Tanskasta tulee E E C n jäsen,
n i in se voi vain rajoitetusti estää
yhteismarkkinamaitten kansalaisia
ostamasta Tanskasta maata. EECn
peruskirjan mukaan ei. myöf^kään
voida estää yhteismarkkinamaitten
kansalaisia ostamitsta tanskalaisia
maatiloja ja asettumasta asumaan
Tanskaan.
• Maaomaisuus on Tanskassa huo-rl
mattavasti h^Ivemj^^^^^n esimeir-^-^
^d)ui Saksas9a^ja 5)ks|v|ialutaan es^
tää - tanskalaisten ' maatilojen osto _ .\
varakkaitten hampurilaisten ikesä*--
^uyiioiksi. \- . '
Laissa edellytetään, että sen joka ,
ostaa tanskalaisen maatilan, -on '
asuttava siellä vakinaisesti riippuf
matta siitä onko ostaja utkomaalai-«'. l i i
nen tai tanskalainen. :.
Maan kansallisen suojan aikaan-saaamiseksi
valtion etuosto-oikeu&i
^ulotetaan maatiloihini siten' että se -
koskee aina 10,000 m^ alueita. , ,
Toisessa laissa: varmistetaan^kjun' •
nille etuosto-oikeus kylien läheisyy-vp .
dessä olevaan maahan.
Mainitut kansankäräjien hyväksyr ..
mät -lait-eiVät'tule virallisesti voi-:
maan ennenkuin'ne on vahvistettu
pyydetyssä kansanäänestyksessä ke-,
Sakuun 25 päivänä. '
Kaksi hallituspuoluetta, s o s i a l i d e -i
mokraatit j a ' radikaalinen venstre'
on hyväksynyt lait sosialistisen k a n - '^
sanpuolueen 11 jäsenen kanssa. Op­positio,
venstre j a konservatiivinen)"
kansanpuolue sekä riippumattomat
pitävät lakia liian pitkälle menevä--
nä. He epäilevät ettei l a i l l a , t u le
Olemaan toivottua vaikutusta j a us­kovat
sen olevan yritys sosialisoida i
maa.
Lait kumoutuvat, jos 30 pros. ää­nioikeutetuista
äänestää niitä vas- :
taan. >
'II .
NAISTEN KONGRESSIIN
TULEE 1,400 EDUSTAJAA
Moskova. -—Moskovassa 24 päi­vänä
kesäkuuta avattavaan Naisten
Maailmankongressiin piti valmista­van
toimikunnan suunnitelmien mu­kaan
saapua 1,000 edustajaa. Nyt on
kuitenkin tehty osanottajailmoituk-sia
1.400:sta edustajasta, jonka l i ­säksi
y l i 40Q naista lähinnä Ameri
kan 'maista on esittänyt pyynnön
päästä kongressiin huomioitsijoiksi,
koska virallisina edustajina he eivät
saisi maasta poistumislupaa, vaan
saapuisivat turisteina. Kaikkiaan
masti myös naisia, jotka tulevat
Neuvostoliittoon lapsineen tullaan
lapset sijoittamaan Moskovassa las­ten
laitoksi-n
valtameriUä ja polaarisilla alueilla 120 .maata on ollut mukana kongres­niitä
ei esiinny j u u r i lainkaan. J a sin valmisteluissa ja osanottoilmoi
kaiken lisäksi ukonilmat alkavat
keväällä kasvullisuuden puhjetessa
ja päättyvät syksyllä lehtien pudot­tua
puista ja ruohon lakastuessa.
m E i l ^ BENSIININ MltUTUKSEN VÄHENTÄMISEN
VAUHDIN MUUTOSTEN C
TAnVHDUTIAVANIIN lASAISESn
KUIN SUNKIN.
VMHOi^ AJOISSA
NOPEAMIVkAN
VA.HT1SEB/.SE
J»jaRRUTUSTA^
tukset ovat tulleet jo 100 maasta,
kertoi kokousta valmisteleva neu­vostoliittolaisen
komitean puheen­johtaja
Nina Popova, joka on sa­malla
Neuvostonaisten komitean pu­heenjohtaja,
K-juvosloliiton ulko­maisten
ystävyysseurojen liiton pu­heenjohtaja
ja Neuvostoliiton Mos­kovan
kongrcssivaltuuskunnan joh­taja.
.;.
Popova esiintyi hiljattain lehdis­tötilaisuudessa
Moskovassa j a ker-^
l O i . kongressin valmisteluista Neu­vostoliiton
osalta. Kongressin ava-jais-
j a päättäjäistilaisuus pidetään
Kremlin suuressa kokouspalatsissa
j a seminaarityöskentely tapahtuu
mm. Moskovan pylvässalissa, Ystä-
/yystalossa.
Nina Popova sanoi Neuvostoliiton
naisten esittäneen kaikille kongres­sivieraille
kutsun jää.;ä kongressin
jälkeen Neuvostoliittoon tutustu
maan. E r i puolille maata on perus
tetlu "vicraanvaraisuuskomiteoita",
jotka tulevat huolehtimaan vicrai
den matkoista j a myöskin vastaan­otosta
raja/^iscmilla.
Koska saapuvien joukossa on var-
SITÄl
J A
T Ä TÄ
VAROVAISUUTTA
Eräs opas Pohjois-Ontariossa lähti
kuljettamaan kahta sunnuntaikalas­tajaa
veneellä järven lahden toi­selle
puolen. Vene o l i vanha ja ka-,,./,
pea. Kaiken lisäksi tuulikin vähän. > •
Lopulta yksi turisieista kysyi op ' "
paalta: "Onko mitään vaaraa ve-"" •
neen kaatumiselle?"
" E i , ei ole", vastasi opas. " '
Sitten hetken vaiti-olon jälkeen:
hän lisäsi: "Pitäkää kuitenkin puru­kuminne
krskellä suuta."
K A T K E R A HERÄÄMINEN
Nuori aviovaimo valitteli vauhem'
milleen miehensä juomista.
"Mutta miksi menit hänen kans­saan
naimisiin, jos tiesit hänen juo­pottelevan
niin paljon", kysyi hä­nen
äitinsä? • v
" E u tietänyt että hän juo l a i n -'
kaan", sanoi onneton tytär, 'kunnes,
»tuli eräänä iltana selvänä k o t i i n ."
HELPOITUS
Mies: " O l i n k o minä täällä eilen
i l l a l l a ?"
Oluen tarjoilija: "Kyllä. Te t i ­lasitte
ainakin kahdesti kaikille
oluttuvassa olleille ja maksoitte sen
sadan dollarin setelillä."
Mies: "Jumalan kiitos. Minä kun
uulin hukanneeni rahani."
'fl!
I )'(! - 'Jf!i
Svvaztmaassa
fcuoluiu: M i ) li-sääväf
joultkojaan
Mbabane, Swazimaa. — noin 600
englantilaista sotilasta saapui viime
v i i k on perjantaina Swazimaahan
Keniasta paikallisten turvallisuus­joukkojen
vahvistukseksi viime
maanantaina alkaneen . yleislakon
johdosta.
,/ P o l i i s i käytti kyynelkaasupomv
meja hajottjaakseen lakkolaiset, jot­ka
pitivät kokousta varojen kerää­miseksi
radikaalisen Ngwanen kan
sallisen liikkeen pääsihteerin Du-misa
piaminin vapauttamiseksi. .
Neekeri johtaja oli pidätetty "lait­tomien"
kokousten järjestämisestä
j a ' "viianomaisten vastustamisesta".
fiillniinliiien avaruusneitonen
Liiekin 'Sudburyn F J i k k a " o l i por­varilliselta
nimeltään Kalle Salo
Ja jos " F l i k a n " tilaUe tullut "Van­hapiika
potrettihsa pränttäis^i,
niin. hjjiojmio .yoisi hyvinkin kiintyä
siitä vallan johonkin muuhun kuin
"vanhuuteen".
Mutta minkälainen on se Neuvos­toliiton
urhea neitonen, joka en­simmäisenä
naisena näitä rivejä
kirjoittaessa kiertää Vöstok Vl-ni-miseHä
avaruusaluksella tähtimaa-ilmassa,
^eli .avaruudessa, maaemom­me
ja -rajatonta avaruutta tarkkail­len?
Nimi on jo tuttu: Valentina Te
reshkovas. •
Saatujen tietojen mukan hän on
ammatiltaan tehdastyöläinen jä
nuoruudestaan huolimatta Neuvos­toliiton
kommunistisen puolueen
jäsen.
Valentina — ensimmäinen ava-ruusnainen
— meni 17-vuotiaana
työhön erääseen autorenkaita val­mistavaan
tehtaaseen. Myö^mmin
hän muutti alaa ja meni työhön
puuvillatehtaan kehräämöön. Siellä
häntä rupesi kiinnostamaan lasku­varjohypyt
ja se avasi hänelle tie*
kosmonauttien eli avaruuslentäjien
kouluun.
Valentina Tereskovan isä o l i am­matiltaan
kuprma-auton ajuri, mut­ta
hän kaatui toisessa maailmanso­dassa.^
Hänen äitinsä on nyt eläk-keejyiä
;Oleya entinen .tekstiilityöläi-nen.
H^nen veljensä on autonajuri
ja siskonsa työskentelee eräässä
puuvillatehtaassa. v
Valentina o{i vasta 26-vuotias ja
vietä yksinäinen neitonen. Tassin
selostuksen mukaan Valentina on
kaunis vaaleaverikkö. Avaruuslen­nolta
hänestä saadut filmit kuvaa­vatkin
hänet iloiseksi ja puheliaak­si
neitoseksi. Hänen kerrotaan tyk­käävän
tummista pukimista, ha­meesta
j a puserosta ja käyttävän
vain vähän jalokivikoristeita.
Tällainen työkansan tyttö on siis
tämä ensimmäinen avaruusneitonen.
Ja mitä sanoyat ipuut hänen len­nostaan?
i
Britannian kuningatar Elizabeth
oli ensimmäisten joukossa onnitte
lomassa tätä historian lehdille ikui­sesti
jäävää neitosta.
NeuvostoliitolT tiedeakatemian
yksi kolmesta naisjäsenestä, Lina
Stern, sanoi voitonriemuisena Tas­sin
välittämässä lausunnossa:
'Tämä osoittaa vakuuttavammin
kuin mikään muu heikomman suku­puolen
mainiot edut. Tämä lento
osoittaa, että myös inhimillisen toi­minnan
- kaikkein monimutkaisim-massa
toimessa, on nainen tasa-arvoinen
miehen rinnalla.
Entäs Yhdysvalloista?
A P : n Cape Canaveralista maa­nantaina
lähettämässä uutistiedos-sa
kerrotaan, että Yhdysvalloissa on
tällä hetkellä hyljätty naisten osuus
avaruustutkimuksessa. "Yhtään
naista ei ole vedetty astronomi-oh­jelman
yhteyteen siksi kun e i ole
sellaisia naisia; j o i l la olisi tarpeelli­set
koelentäjän kokemukset", sa­notaan
mainitussa uutistiedossa ja
kerrotaan:
" . . . Eräs N A S A : n (avaruushal-innon)
insinööri sanoi, että Neu­vostoliiton
menestys osoittaa uudel­leen
neuvostorakettien voiman yli­voimaisuuden
. . . Hän arvioi, että
tämä avaruuslaivan (millä Valen­tina
lähetettiin avaruuteen) lähet­täjä
voima oli 1,200,000 paunaa,
verrattuna Yhdysvaltain Atlas ra­kettien
362,000 paunan voimaan,
j o l l a on lähetetty avaruuteen 4
amerikkalaista.
'Suunnattoman suureen lähetys-voimaan
perustuva avaruusaluksen
raskaus tekee mahdolliseksi sen^
että venäläiset voivat antaa avaruus-lentäjilleen
enemmän elintilaa ja
pitkällä lennolla tai-vittavia välinei­tä.
"Katsokaa heidän TV-välineitään,
(amerikkalainen) insincifööri huo­mautti.
Venäläiset lähettävät ta­kaisin
manhan erittäin hyviä ku­via
siksi kun heillä on avaruusaluk:
sessa tilaa raskaimmille kameravä-lineille.
Meillä on samanlaisia f i l -
mausvälineitärmutta pienessä Mer­cury
kantokäijissä ei ole n i i l l e t i ­laa."
Kuten tiedetään ",Yhdysvallain
avaruushallinnon tavoitteena on,
että ns. Gemenin-avaruussuunnitel-man
perusteella lähetetään kaksi
amerikkalaista avaruuteen vuonna
1965. Mutta edelläviivattu Yhdysval­tain
avaruushallinnon insinööri se­l
i t t i nyt.
"Yhdysvaltain Geminikään ei vas-:
taa Neuvostoliiton painonnostovoi-maa.
Yhdysvaltain Titan-raketti
kehittää jcaikkiaan kahdessa osassa
530,000 p. nostovoimaa, lähettääk­seen
.7,000 paunaa paiqavan Gemi-nin
matkalleen..."
Tämä amerikkalainen insinööri
selittää, että Neuvostoliiton "lääke-tiedemiehet
tulevat < lennosta saa-:
maan • »arvokkaita tietoja: panottO;'?
muuden vaikutuksesta nai&een.,Lä­hettämällä
samanaikaisesti avaruus­lennolle
miehen ja naisen^ he,
voivat tehdä välittömästi lääketie­teellisten
tilastojen vertailua."
•IS
Se siitä.
Mutta palatkaamme vielä päivän
sankarittareen:
Sanomalehti iPravda sanoo, ett»^
Valentinalla"ei ole vielä omaa per­hettä".
Tämä viittaa hieman siihen
ettei hän ehkä ole yksinäisen nei­tosen
kirjoissa enää pitkää aikaa.
Hänen kotiperheensä muut jäse­net
asuvat Yai-oslavlissa, Volgan
suussa, noin 160 mailia Moskovas­ta
koilliseen. Hän on hyvässä ter-veydentilasv-
a ja nauttii ilmeisesti
työtoverien<;a luottamusta ja kuur
nioitusta, koska: tehtaansa työtoverit
valitsivat hänet jo 20-vuotiaana
kommunistisen nuorisoliiton komi­tean
sihteeriksi. Viime vuonna hän '
tuli valituksi kommunistisen nuo­risoliiton
aluekomiteaan Yaroslav-lissa.
Tekstiilitehtaassa työskennel­lessään
hän. opiskeli uutterasta,
osallistuen iltakouluun ja myöhem­min
tekstiilialan teknilliseen kou­luun.
Kosmonauttien koulussa hän on
jo saanut nuoremman luutnantin ar- •
.von.
Yksi mielenkiintoinen seikka vie­lä;
Nyt kun Valentina-neitosen his­toriallinen
lento on onnellisesti
päättynyt; tulee yhdellä Canadan
suomalaisena melko varmaan hen­kilökohtainen
onni nähdä ja tavata
Jiänet henkilökohtaisesti. Mielf$-
sämme on mrs. H . Tarvainen/DPorpn-tosta,
joka on Canadan naisten iVat"
tuuskunnan yhtenä -jäs^enä Mps- '
kovassa ensi maanantaina; kesäkuun
24 pfiiväriä'alkavad$ä jäisten maail-;; -
mankongre^sissa./;MaMolUsta^^e|n; r,^
että' ValentinaTneitonen pistäytyy ^
maaUman ejti;^»ilta."Moskdjraan, pi-^^Sl^-i
•kakoonti«|^0it«t i-[:^aiiiäs^^ "
naisilla ^n^manqoT
ruudejtiiirfii f
seH8i;flgrSÄ»»^i
•::t
•H
'SV •
• "mä'"'
mm- '•••ii,M;.«-