Vapaus, June 9, 1955

              sivu 2 Torstaina, Icesäk. 9 p. >— Thursday, June 9, J955
V A P A U S
iUBEBTlT) > Jndependent Xaix>r
Organ of Pinnlsb Canadlatus. Es»
tabUsbed Nov. «, 1917. Authorized
as eecond cluss naU by the Post
OIBce D^artment. Ott3wa. Pub-lisbed
ttanc« weekly: Tuesdays,
Tbursdays atid Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
B m St; W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus.O/fice OS- 4-4264;
Editorial Office OS; 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,, Ontario.
Ädvertislng rätes upon applicatlon.
Translatlon frce of ciiarge.
TOAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75
3 kk. 2^
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 Ick. 4.75
• • • ; '
'Taattu vuosipalkka'' aiitotyöläisiUe
• Vaikka Detroitissa Ford-yhtiön ja autolyöläisten union (U.W);
kesken viikon alussa allekirjoitetusta 3 :n vuoden työehtosopimuk­sesta
voidaan sanoa, etta se lupaa autotyöläisille piirakan taivaassa,
niin siitäkin huolimatta «n pantava merkille että tämä sopimus
edustaa vissinlaista uutta kehitysvaihetta tämän mantereen työväen­liikkeen
historiassa.
' Ensinmainittujen kielteisten seikkojen'kohdalta on havaittavissa
;^>yalitettava tosiasia, että autotyöläiset eivät saa sentinkään palkan­korotusta—
ja t ä m ä palkkojen entiselleen jäädytys on voimassa kolme
'vuotta, aikana, jolloin koko talouselämän elvyttämisen ehtona on
työtätekevien talojen tuntuva lisäys kautta linjan. Kolmantena
varjopuolena on se, että autotyöläisten "taattu vuosipalkka'V sellai-
: sena -kun se nyt tulee käytäntöön astuu voimaan vasta vuoden
'kuluttua; autotyöläisillä on siis tänä vuonna edessä pitkiä työttö­myyskausia
ilman mitään lisäavustusta.
Mutta tutkikaamme tämän sopimuksen ''uusia piirteitä" ja sen
myönteisiä seikkoja sillä niistä tullaan 'Vielä paljon 'keskustelemaan
ja.'Väittelemään.
> Kaikkein ensimmäiseksi on korostettava, kuten olemimc jo ai­kaisemminkin
sanoneet, että "taatun vuosipalkan'' periaatteen to­teuttaminen
edustaa selvää edistystä sillä mikä olisikaan sen ilah-duttavampaa,
jos kaikki työläiset voisivat luottaa siihen, että he
saavat "taatun vuosipalkan". '
i 'Toisaalta on kuitenkin pettymysten välttämiseksi tunnustettava,
V että "taatun .vuosipalkan" vaatimuksen tavoitteena ei ole työttö­myyden
hävittäminen. Päinvastoin tähän vaatimukseen sisältyy hy­väksyttynä
ajatus että työläiset joutuvat aika ajottain työttömiksi
— ja niin muodoin on sopimuksessa säädettävä, että työttömyydestä
'thuolimatta he saavat "taatun vuosipalkan".
Näin teoriassa. Käytännön kannalta katsoen Fordin ja Reu-therin
nyt allekirjoittamassa työehtosopimuksessa joutui v-imeksi-mainittu
antamaan periksi niin paljon ettei kysymys ole enää "taa­tusta
vuosipalkasta", vaan siitä että yhtiö suostuu maksamaan sitä
varten muodostamastaan erikoisrahastosta määräviikkojen ajan
avustusta työttömiksi joutuville työläisilleen. Kysymys on siis kom­promissiratkaisusta
eikä "taatun vuosipalkan' periaatteen toteutta­misesta
sen alkuperäisessä mielessä. Mutta rajoitetussa muodossaan-kin
tämä sopimus edustaa vissiä edistysaskelta työehtosopimusneuvot- •
lelujen historiassa.
; Miten tämä "taatun vuosipalkan" periaate sitten toteutuu käy­tännössä?
Tord yhtiö nimittää sitä "Fordin Lisä-työttömyysavustus-suunnitelmaksi"
— mikä asiallisesti puhuen onkin sille oikeudenmu­kaisempi
nimi. Kysymys ei ole "taatusta vuosipalkasta", vaan siitä,
että autotyöläset tulevat saamaan imääräviikkojen ajan suurempaa
työttömyysavustusta. Käytännöllisesti katsoen tiimä suunnitelma
oimii tähän tapaan:
'Ford on lupautunut panemaan kahteen erikoisrahastoon 5 scnt- ,
tiä jokaisen työläisen jokaista työtuntia kohti tulevan kolmen vuoden
aikana. Näin menetellen saadaan kolmen vuoden kuluessa $S5,00Ö,-
000 rahasto mistä työttömiksi joutuville autotyöläisille maksetaan
avustusta 26 viikon ajan. f
'Nyt allekirjoitettu sopimus edellyttää että työttömiksi joutuville
Fordin työläisille maksetaan tästä kassasta.(alkaa vasta vuoden ku­luttua)
65—60 prosenttia työläisten "keskinkei;^aise£ta kotiin tuota­vasta
viikkoansiosta", ' Kun työläinen joutuu työttömäksi,, hänelle
tulee yksi"odotusviikko" miltä ajalta hän ei saa mitaan palkkaa
eikä mitään avustusta; Mutta seuraavan neljän viikon ajan hän
saa 65 prosenttia "kotiin viemastäan keskinkertaisesta viikkopalkas-ta"
ja sen jälkeen 22 viikkoa 60 prosenttia;; Jos työttömyyskausi
jatkuu yli 26 viikkoa silloin pesee yhtiö kätensä Kainin lailla ja
sanoo, "olenko minä veljeni vartija".
'Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että Ford ci maksa edes näiden
26 viikon aikana muuta kuin pienen murto-osan yllämainitusta 65—
60 prosentin avustusmäärästä sillä siihen sisältyy myös Yhdysvaltain
liittohallituksen maksama työttömyysavustus. Tässä yhteydessä on
selvyyden vuoksi annettu julkisuuteen muutamia esimerkkejä. En­sinnäkin
siitä "keskinkertaisesta kotiin vietävästä viikkopalkasta":
^os esim. buffalolainen autotyöläinen ansaitsee täydestä työviikosta
^84.80, niin hänen "kotiin vietäväksi viikkoansiokseen" jää vain
$74.70 sillä kymmenen dollaria menee \'eroihin ja muihin sellai­siin
menoihin. Jos tällä miehellä on vaimo ja yksi lapsi, niin hän
saisi työttömäksi jouduttuaan Yhdysvaltain nykyisten lakien mukaan
työttömyysavustusta $35 viikossa. Mutta kun Ford "takaa"' nyt
J,yöläisilleen 26 viikon työttbmyysajaksi 60 pros. "keskinkertaisesta
Jäätiin vied3'stä viikkoansiosta", niin nämä työttömät tulevat saamaan
$44.82 — josta summasta tulee Fordin muodostamasta erikoisrahas­tosta
vain $8.82.
i ^ ' > Kuten näkyy. Fordin ja Rcutherin sopimuksessa '•'€! ole kaikki
kultaa mika kiiltää" mutta kuten sanottu siita huolimatta tähän
.sopimukseen sisältyy vissejä uu.sia edistyksellisiä piirteitä jotka tule-
Vft aiheuttamaan melkoisen paljon keskustelua ja väittelyä tulevien
litukausien aikana. Tässä yhteydessä on hyvä eritellä "akanat jyvis-
•tä*', jotta voidaan arvostaa se mika on siinä hyvää ja mitä heikkouksia
siihen liittyy. • * ^
Keljun kierät konstit
Keljulla on paljon konsteja mutta kaikki ne ovat kiviä, kuten
«akyy Torontossa ilmestyvän suomenkielisen ".Vmcrikan äänen'' tors-
,tsusesta numerosta. ^
;r4 Mainitun "Amerikan äänen" toimiluskirjoituksessa yr-tetään
epätoivon vimmalla maalata paholaisen kuva seinälle siitä suuresta
iibmmunistivaarasta, mikä muka maakuntaamme tämänpäiväisissä
vaaleissa uhkaa; Meitä ei tässä yhteydessä kiinnosta lainkaan kom­munistien
vastustaminen tai kannattaminen eipä edes Vapaa Sa­nan
tofanituskirjoitusten "lainausten" todenperäisyys tai valheellisuus.
iMeitä kiinnostaa vain ne keljun kierat konstit, mitkä tässä yhtey­dessä
paljastuivat.
. E n s i n n ä k i n se torontolainen "Amerikan ääni" julkaisi toimitus-kirjoituksenaan
suuren rahan toimesta ja avulla saamansa kyhäyk­sen,
jotta voisi sanoa, että 'syyttömiä olemme me — sen kun an­namme
puolueetonta Sanavapautta suuren rahan tuotteille'', vaikka
se tapahtuukin toimituspalstalla. Sitten tässä suuren rahan propa-gandakirjoituksessa
hyökätään pääasiassa LPPrn ehdokkaita vas­taan
— mutta luonnollista kylläkin, tämän hyökkäyksen arvostelun
perustana ei ole ehdokkaiden ohjelma tai puheet — eipäs edes heidän
puolueensa ohjelma ja taktiikka — vaan se mitä on yli 30 vuotta
sitten jossakin kokouksessa Moskovassa muka päätetty tai sanottu!
Mitä muut laiiovati Atomivoiman a n l a m a n suuren
siunauksen m a h d o l l i s u u k s i s ta VHTBSAiHYYH IA HVOHBS
PEESIUENTIN VAALIT
"On syytä, muistaa, että e.isimmai-s:
s3ä sodan jälkeisissä vaaleissa. vuon­na
1945 eduskunnan porvarillinen;
enemmistö jäi vain yhden edustaja- s UBAANIA
I MAAPALLOLLA 25 MILJ. TONNIA
paikan varaan. Mutta yksissakaan
sodanjälkcisassa • vaaleissa, porvarillis- j
ten puolueiden enemmistö eduslcun-nassa
ei ole muodostunut neljää edus-'
tajapaikkaa suuremmaksi. Lisaksi
voidaan todeta, että suurpääoman
emapuolue^ kokoomus, on vuoden
1943 jälkeen menettänyt 9 paikkaa
eduskunnassa, 5 , vuoden 1951 Ja 4
vuoden 1954 vaaleissa. Vuoden .1954
eduskuntavaaleissa kansandemokraat.
tien ja sosialidemokraattien yhteinen
äänimäärä kohosi niin suureksi, etta
olisi tarvittu vain vajaat 80,000 aanta
lisää porvarillisten puolueiden koko­naisäänimäärän
voittamiseksi. Jos
silloin olisi puhallettu yhteiseen h i i ­leen,
n im puuttuvat 80,000 aanta olisi
vannaan saavutettu.
Tosiasiat siis vahvistavat sen mita
edellä.todettiin: Edelytykset työtä­tekevien
kekuudessa syntyneelle aja­tukselle
työväen presidentistä ovat
olemassa. El ole epäilystäkään myös­kään
myöskään siitä etteiko työtäte­keviin
lukeutuvista henkilöistä löy­tyisi
sellaista. Jonka valitsemisesta
presidentiksi voitaisiin puolin Ja toi­sin
sopia. — Työkansan Sanomat,
Helsinki.
V. J951 »ooritettajen: mutta tal­la
hetkellä jo vartiin vanheotn-neiden
laskelmien makaan sisäl­tää
koko Dtaapailon pinta vahlo-tiitt
25 miljoonan toonin uraani-varannon,
jank» Jalostaminen
puhtaaksi uraaniksi on taleodelll-sesti
kannattavaa. Energiaa .Ja
laropoä tämä araanimaara ^taot-taisi
20 kertaa enemmän koin
maapallon, kaikki;kivihiilivoljy-:
Ja luonnonlcaasureservit yhteen­sä.
Mainittuun uraanivarantoon
oli&i vielä liitettävä Intian Ja Ma-dagascarin
riidcaat thorium-esiin-tymat.
Jos koko maalimassa koi'*
tenkin olisi atomivoimalaitoksia
ja niissä ns. breeder-. eli i t s e l l ä -
mislaitteet, riittäisi vuodessa 600
tonnia uraania, jotta maailman
kaikki Icansat saisivat Joka hetki
kaksi kertaa enemmän sähköä
kuin tällä hetkellä. 4,000 tonnia
uraania vuodessa riittäisi, jotta
kaikki maailman takapajuisim-matkin
kansat voisivat elaä yhtä
korkealla teollistumistasolla
Yhdysvallat nykyään 1
kaamme siis hiukan tarkemmin
sellaista ihmelaitosta kuin atcuni-kuin
Tarkastel-t|
mi
" R i n n a k k a i s o i o n toisena
vaihtoehtona on k u o l e m a"
Näin lausui Morgan Phillips Hdsing^ssä;
on Icutsuttu Moskovaan lomaansa viettämään
— 'Labourm vaalitappion sjo^t ovat
monimutkaisia^ vastasi Englannin
työväenpuolueen pääsihteeri Morgan
Piulltps äskettäin Helsingin lehdis-toU3
järjestetyssä tiedoitustilaisuu-dessa
eraan kolleegamme kysymyk­seen,
mutta kun päästiin lähemmin
asiaan kasiksi, ilmenikin, etta vaali­tappion
syynä oli labourin politiikan
samankaltaisuus konservatiivien poli­tiikan
kanssa. Lisäksi MOTgan P h i l ­lips
valitti tappion syiksi vahaista
osanottoa vaaleihin, Englannissa val­litsevaa
täystyöllisyyttä, sita taita­vuutta,
mjlla konservatuvit käytti­vät
hyväkseen rauhannakoaloja, kor­keimman
tason neuvotteluja, rauhan­omaisen
rinnakkaisolon aatteen voit­tokulkua
jne.- Ulkopolitiikalla ei ollut
suurta vaikutusta vaalitulokseen —
onhan myös labour Länsi-Saksan"'
jalleenaseistamisen kannalla.
'VaalituloKsesta huolimatta Attlee
jatkaa labourin johtoa siksi kunnes
puolue valitsee jarjestomenetelman
periaatteiden mukaan itselleen uu­den
puheenjohtajan. Bevanin mah­dollisuuksista
labourin Johtajaksi
Morgan j Phillips ei osannut sanoa
mitaan. Han totesi vain. ettei labou­r
in puheenjohtajan asema ole mlKaan
henkilokohtamen a^a.
EnglaAnin veturlmieslakon aiheek­si
mr. Morgan Phillips esitti ammat­timiesten
palkkatason jälkeenjäänei­syyden
alemmin palkattujen työläis­ten
palkkatasosta. Viimeisissä palk­kajärjestelyissä
näet monet ammat-tiluokat,
niiden joukossa veturinkul­jettajat,
jäivät melkoiseen palkka­kuoppaan,
jota epäkohtaa veturinkul­jettajat
nyt yrittävät lakkotaistelul-laan
parantaa.
Mr. Phillips mainitsi edelleen, etta
Lansi-Saksan. sosialidemokraattinen
puolue on ainoa puolue sosialistisessa
internaticnalessa, joka vastustaa
Lansi-Saksan jalleenaseistamista, ei­kä;
kuten han edelleen sanoi, Inter­nationale
painosta tassa • suhteessa
lansisaksalaisia tovereitaan. h
' H a n Ilmoitti internationalen, jon­ka
pääsihteeri han muuten on, v?is-tustavan
atomi- ja 'vetyaseiden ko­keilua
ja kayttoa seka kannattavan
aseistariisumista, mika väite on risti­riidassa
labourin ajaman Lansi-Sak­san
jalleenaseistamispolitiikan kanjs-sa,
Mr. iphillips mainitsi intematip-nalen
kannattavan Kiinan ^valitsc^
mista Y K : n jäseneksi ja Formosan
neutralisoimista; mutta ei voinut sa­noa
muuta Saksan neutralisoimises­ta
kuin etta liyvaksyy sen amerikka­laisten
esikuvien mukaisesti snna ta­pauksessa',
etta myös Puola, Unkari,
Tshekkoslovakia ym, kansandemo­kratiat
neutralisoidaan. Han valitti
lilaksi olevansa sitoutunut' Atlantin
liiton sotilassuunnitelmun -ja suhtau­tuvansa
siten ainakin toistaiseksi
kielteisesti Saksan neutralisoimiseen.
Puola kannattaa
Wi8nin vetoomusta
Kansanrintaman yleispuolalaisen
komitean toimikunnan antamien
tietojen mukaan puolan työtäteke­vät
ovat antaneet yksimielisen tuken­sa
kansojen vaatimukselle atomiaseen
kieltämisestä ja sen tuotannon lopet­tamisesta.
Wienin vetoomuksen on allekirjoit­tanut
19,993,000 Puolah kansalaista.
Allekirjoitusten keraämiskamppai-lusta
muodostui koko kansan voima­kas
esiintyminen rauhan lujittamisek­si
seka uuden sodan lietsojia Ja Lan­si-
Saksan Wehrmachtin henkiinhe­r
ä t t ä m i s t ä vastaan.
Nimiä kerättäessä Puolassa järjes-tettun
selostuksia, luentoja Ja keskus­teluja
kansainvalisifita kysymyksistä
j a pidettiin kymmenituhansia ko­kouksia.
Joissa puolalaiset työläiset,
talonpojat Ja sivistyneistö osoittivat
olevansa horjumattomia pyrkimyk­sessään
lujittaa entiata tarmokkaam­min
synnylmaataan Ja uhrata kaikki
voimansa rauhan lujittamisen Ja kan­sainvälisen
turvallisuuden hyväksi.
OUessaan muuten äskettäin matkalla
Knnassa ja muualla Aasiassa han oli
koko mantereella havainnut voima­kasta
toivoa paremmasta sosiaalisesta
maailmasta.
NL :n—Jugoslavian neuvotteluja
mr. Philips piti merkkinä silta, etta
liian jäykästi doktrinaansen mielen-,
tilan ja epäluulojen. poistamisella
luodaan maailmaan luottamusta, Jo­ten
Belgradin neuvotteluja voidaan
tervehtiä tyydytyksellä.
Ideologisista erimielisyyksistä huo­limatta
kommunistit Ja sosialistit
esimerkiksi voivat hyvm tulla toi­meen
keskenään, han jatkoi. "Jos tu­lemme
yhteen, neuvottelemme ja
elämme rauhassa keskenämme, voim­me
siten parhaiten osoittaa, mika
edustamistamme järjestelmistä - on
parempi, joskm omasta puolestani
olen vakuuttunut, etta juurr minun
edustamani järjestelmä on paras
mahdollinen". Rauhanomaisen rin-nakkaisoloh
toisena vaihtoehtona on
vain kuolema. "Mina valitsen vastak­kaisen
vairitoehdon sitakm suurem­malla
syyllä, "kun myös laajat kan­sankerrokset
haluavat rauhaa."
Lopuksi mr. Phillips mainitsi, etta
hänet on kutsuttu viettämään lo­maansa
Moskovassa, jonne han to­dennäköisesti
matkustaakm selvit­tyään
pahimmista vaalien jälkeisistä
kiireistään. Han sanoi olevansa hyvä
ystava mm.-Hrushtshevln kanssa.
«foimalaitos j» sellaisia ibmeaioel-ta
kDlo ydinaineet,
ATOMIVOIHALAITOKSEN
MIILUN SAKENNE
NL:s5a jo toiminnassa olevan mpa-ibnan
ensimmäisen atomivoimaiai-toksen
!*unnerame ' >^ pääpiirteittäin.
Ranskassa* Orangeft^Tcaupungin lähei-
.sy>-de£sä'&h ipyos.parhaillaan raken­teilla
atomlvöimi^aJtos, jonka ensim­mäinen
miilu valmistuu ensi vuoden
lop^mvrinen&ies^j^Ja tuottaa silloin
5.000 ^ W "sähköä. Miilun toiminnasta
on annettu seuraavia erittäin yksi­tyiskohtaisia
tietoja Julkisuuteen:
K u n Orangen ensimmäinen mulu
on valmis, sytytetään siinä 100 tonma
uraania: Uraanitangot on upotettu
1,200 tonniin grafiittiin, Ja miilua
ymparoi suojakilpenä 20,000 kuutio­metriä
betonia. Miilua; — betoniin
upotettua suunnatonta hehkuvaa pa­taa
"kontrolloidaan kojepöydältä,
jonka laajuus on 50 neliömetriä. K o -
jepoydän kovaäänisestä kuuluu hil­jaista
keskeytymätöntä kahinaa: mii­lussa
'^alavat'^ ydinaineet, jotka ei­vät
synnytä liekkiä eivätkä savua.
M i i l u n iiraanimetallissa ovat val­loillaan
hirvittävät alkuvoimat, au­ringon
j a tahtien alkuaineeet — pro­tonit,
neutronit, mesonit, positronit,
elekronit, fotonit. Pääosaa esittävät
neutronit Jotka tuhansien kilometrien
sekuntmopeudeella. irtoavat uraanl-ytimista.
iNiiden irroittamiseksi tar­vittava
voima on yhta paljon jos sitä
verrataan painovoimaan. Joka pltaa
koossa maapalloa, on painovoima
kerrottava luvulla, jossa on ykkönen
ja 37 nollaa! Yhta suurella voimalla
neutronit iskevät toisiin uraaniyti-miin
ja räjahdyttävat ne ketjureak­tion
muodossa, jolloin puolestaan va­pautuu
. miehkuvitukselisia energua-maana.
Ydinfyysikot sanovat tätä; i l ­miota
ytimen halkeamiseksi. .
Jos miiluun sijoitetun uraanin yti­met
saisivat raivota mielensä mu-kaan^
syntyisi suunnaton kuumuus,
joka melkem silmänräpäyksessä su­lattaisi
miilut Ja atomivoimalaitokset
kuin aurinko lumen. Siksi ketjureak­tiota
ta on jarrutettava. Neutronien
nopeutta hillitään grafiittitangoiUa,
raskaalla vedellä tai berylliumilla.
Ja liian kuumuuden poistamiseksi
miilu on ympäröity monimutkaisella
Jäähdytysjärjestelmällä, jossa käyte­t
ä ä n Joko vettä tai ilmaa. Ennenkuin
ilma tai kuumentunut vesihöyry pois­tuu
100; m:n korkean piipun kautta,
on ne pestävä radioaktnvisuudesta
Ja jäähdytettävä. Jaähdystyslaitteista
poistuvaa vesihöyryä voidaan käyt­t
ä ä turbiineissa, jotka synnjrttävat
sahköäj. Orangen miilun samoin kuin
N L : n ensimmäisen atomivoimalaitok-sen^
miilimkin jaahdytyshoyrylllä v o i ­daan
valmistaa 5 ,000 kW sahköa, jo­ka
r i i t t ä ä 6,000—7,000 asukkaan kau­pungin
tarpeisiin.
plutoonia r i i t t ä ä atomipommiin ja
e l t i i ; paljon pienemmällä plutooni-määrälla
voidaan laiva, vedenalainen
tai lentokone kuljettaa maapallon
ympäri.
KOLSIANNES TAVASAVAUNUL.
LLNEN IJBAANIA BIITTAISI
SUOMELLE VUODEK8I
Tiedettaneen, että pikivalkkeestä
jalostettu tiraani on kokoonpantu
kahdesta uraanilajista: uraani
238:sta j a tiraam 235:sta. Uraani 238
on tehoton, mutta u r a a n i 235 radio­aktiivinen,
halkeava. Kilo iu"aanl
235:tta — tupakkapaketin suuruinen
pala — tuottaa yhta paljon energiaa
kuin 2„600 tonnia kivihiiltä. Einstei­n
i n ja Langevinin mukaan aineen
energia on y h t ä paljon kuin sen mas­san
paino kerrottuna valon nopeuden
neliöllä. Nain; ollen yhden ainoan
uraaniytimen halkaiseminen—-uraa-,
niydin on niin pieni, etta senttimet­r
i n matkalle niitä voidaan latba.öOO
miljardia kappaletta — lämmittää
asteen verran yhden sadasimljardis-osan
gramman vettä eh käytännön
kielelle kääntääksemme: .7 atomivoi-malaltosta,
joiden kunkin teho on
200,000 kW, tyydyttäisi Suomen koko
nykyisen sahkövolmatarpeen uraani-määrällä,
jonka kuljettamiseen tar­vittaisiin
vain —1/3 tavaravaunun t i ­lasta!
Uraani 235 on kuitenkin hyvm
harvinamen Ja kallis alkuaine: sen
suhde uraani 238:een uraammassassa
on näet sama kuin yhden suhde
140:een Ja sen erottamisprosessi uraa­ni
238:sta on äärimmäisen monmiut-kainen.
,.• .
URAANIUUNI, J O K A SYÖTTÄÄ
ITSEÄÄN
AtomimiilU on kuitenkin aiheutta­nut
tässä suhteessa vallankumouksen.
K u n tehoton uraani 238 muutetaan
miilussa radioaktiiviseksi ja halkea­vaksi
plutooniksi, lisääntyvät miilun
atomipolttoainevarannot salJ3.ker:|,i-siksi!
Samoin atomimiilu muuttaa te­hottoman
thoriumin uraani 233 :ksi,;
joka pn radioaktiivinen ja halkeava
kuten Uraani 235:kin. Uraani-thoriu-mln
ja uraani-plutoonin erottaminen
voidaan suorittaa kemiallisestikin,
mikä prosessi on huomattavasti 'hal­vempi
ja Vähemman monimutkamen
kuin uraani 235: n isotooppinen erot­taminen
uraani 238: sta. Mutta ato­mimiilu
on paljastanut vieläkin mer-kiUisempiä
asioita.
Kuvitelkaa - laitosta, jossa uraani
235:n, plutoonin tai uraani 233 :n
ladioaktiivmen massa ydmhajautu-raisen
tuottamalla lammoUa varus­taisi
pienen kaupungin sähkövirralla.
Jos tämän radioaktiivisen massan
ympärille sijoitettaisiin tehottomasta
thoriumista tai ; yhta tehottomasta
uraani 238:sta valmistettu sylinteri
fluotsit elävät
heiToi](si
sosialismin maassa
SI
. Moskova. — Ruotan vaJtiopajvJen
valtuuskunnan ensiromaJnen päir/a
Neuvostolutossa — keskiviikkona, lw-
6äk. l p . — muodostui pääosaltaan
perehtymiseksi venäläisen ruoanlait-totaitoon.
Valtuuskunta nautti tu-liitra
kevan lounaan ja vjela tukevamman' —
päivällisen ja kävi katsomassa uutta
balettielokuvaa Romeo Ja Julia
Vieraanvaraisuus oli alusta lahtien
5uureim:ioista ja etenkin majoitus
Sovjetökaja-hoteUissa herätti valtuus­kunnan
hammaötystä.-
Lenmgradissa piti tervetuliaispuheer
kaupungmvaituuston puheenjohtaja^
Smirnov ja Moskovan . lentokentällä
puhui kansallisuuksien neuvoston pu­hemies
Latsis.
Er
pm
sielk
set,
pitai
pohj
Kin.
siä,
tutti
tan
palo
nan
ENGLANTI UHI
MAKSUKRIISISS
(VS) Konservatiivit ovat erityisesti
ylpeilleet sillä, e t t ä heidän valtakau­tenaan
on ^ensiksi selvitetty vaaralli­nen
maksutasekriisi ja toiseksi Y h ­dysvaltoja
kohdannut taloudellinen
takaisku vv. 1953-^54 ei ole millaan
tavalla vaikuttanut Englannin j a ko­ko
punta-alueen .taloudelliseen kehi­tykseen.;.-
. ••: :••
Gambbndgen yliopiston maailman­kuulu
kansantaloustieteen professori
Maurice Dobb on kuitenkin paljasta -
nut sen täysin harhauttavan verhon,
jonka taakse konservatiivit ovat kät­keneet
Englannin taloudellisen kehi­tyksen
-Ja tilan. • Englannin vienti on
tosin kan/anut, mutta samanaikaisesti
hinnat ovat laskeneet. . T o i s a a l ta
tuontihinnat ovat nousseet. Vaihto­suhde
(Viennin ostovoima) on viLme,
v u o d e n j ä l k i p u o l i s k o l t a ; jatkuvasti
huonontunut. Viime vuonna maalis-kuuasa
tuontitavarain hintaindeksi
oli 98, vuoden vaihteessa 102 ja viime
tammikuusta 1C4. Tilanne on edel­leen
huonontunut.- Vientitavarain
hinnoista ei ole saatu vastaavaa hyvi^
tystä. Raaka-ameiden ja; elintarvik­keiden
hintojen nousun johdosta on
. — Suomen ensimmäiset työväen­järjestöt
perustettiin Tampereella. Ne
olivat 1861 perustettu työväen "luku-yhtio"
ja 1866 perustettu Puuvilla­tehtaan
työväen seura.
;TälIaisen lavastuksen jälkeen julkaisee torontolainen -.Amerikan
aani," suomalaisille; äänestäjille osoitetun "oman'^' vetoomuksensa,
missu julkaistaan pitkä luettelo ••kommunlstiehdokkaiden"' nimiä,
ja Julistetaan, etta niitä ei saa missään tapauksessa äänestää, vaan
etta jos ken välttämättä haluaa vanhoja puolueita vastaan äänestää,
niin onhan silloin sentään käytettävissä CCF-n käyttökelpoisia aaseja,
jos on lupa käyttää supi-suomalaisten ix)r\-arien keksimää nimeä oi-kcistososialidemokraateista.
' Itsestään selvää tietenkin on, etta naiden "ei saa äänestää kom­munistien"
joukossa on Sudburyn työläisten ehdokas .Xels Thibault
ja Xickel Beltin työläisten ja farmarien ehdokas Bob Carlin —
sillä lakkaisihan Inco antamasta iimoitusmaasua. jos ei oivallettaisi
mista se kenkä oikein puristaa — ja toimittaisi sen mukaisesti.
Me emme usko, etta "Amerikan äänen" moinen topeska tehoaa
enää valitsijoihin — mutta surulla on kuitenkin tunnustettava, että
. eräissä piireissä on suomalaiuen rehellisyys saanut antaa tilaa kelju-,
jen konsteille. '< . . •.' • , .«n
P L U T O O N I — - U U S I IHME-M
E T A L L I
Nain .valmistettu sähkövoima on
toistaiseksi kuitenkin liian kallista,
verrattomasti kalliimpaa kuin vesi-tal
höyryyoimalaitoksissa tuotettu
sähkö. Mielenkuntoista uraanimiilu-jen
työskentelyn yhteydessä kuiten­kin
on. että neutronien pommittaessa
uraamtankojasyntyj' uutta ja viime
aikoihin asti tuntematonta kemiallista
alkuahietta Plutoni 239: ta, jota maa­pallolla
el ole esiintynyt tuhanshn
vuosiin. Se näet hajaantuu 24.000
vuodessa. Plutooni on hopeanväristä,
\oUnakkaaHti radioaktuvista, kuolet­tavaa
metallia: 15,000 kW:n teholla
työskentelevä mulu kykenee tuotta­maan
plutonia 45 grammaa päivässä
eli 16.5 kiloa vuodessa Plutoonin
suunnattomasta voimasta saa käsi­tyksen.-
ftm tiedetaan, etta 2.5 kiloa
muuttuisi thorium tai uraani 238^var­sin
pienen radioaktiivisen massan
erittämien neutronien pommitukses­ta
halkeavaksi uraani 233: ksi tai plu-
Tsiiekkoslovakian ja
Romanian sopimus
Jokin aika sitten Prahassa allekir­joitettiin
Tshekkoslovakian tasavallan
j a R<ynanian kansantasavallan väli­nen
tavarantoimitus- ja maksusopi-mus
vuodelle 1955.
Tämän sopimuk03n mukaan Tshek­koslovakia
toimittaa Romaniaan,vals­sia,
putkia, koksia, koneita, varaosia,
erilaista kalustoa, kemikahoita,. l ä ä k ­keitä
yleisiä kulutustarvikkeita jne.
Romania vie puolestaan Tshekkos­lovakiaan
nafta- Ja vuoriteollisuusja-lostelta,
puutavaratuotteita, mootto­reita,
naftateolliauuskalustoa, maata­loustuotteita
ym.
tooniksi. Toisin sanoen syntyisi uutta
radioaktiivista polttoainetta n. 100
kertaa enemmän kuin miilu itse ku­luttaa.
Tällaista itseaan syöttävää
atomireaktoria amerikkalaiset sano­vat
breedenksi eli suomeksi käännet­tynä
itselisaamifireaktoriksi. Tällai­nen
reaktori tarvitsee harvinaista,
vaikeasti: saatavaa ja kallista uraani
235:ttä vam mulun sytyttämiseksi,,
minka. Jälkeen miilua voidaan syottaa
uraan:Il3 ja thoriumilla sellaismaan
Kuin ne saadaan mineraaleista, joita
esiintyi' runsaasti luonnossa ja jotka
ovat. suhteellisen lialpoja. Sytyttä­misen
jälkeen miilu tuottaa sahkon
Iisaksi c.man kayttoenergiansa sata­kertaisesti.
Ihmeellistä, mutta totta!
10,000 URAANITONNILLA
M I E L I K U V I T U K S E L L I S TA
YLELLISYYTTÄ
Kuten alussa JO mainittiin, tarvit­taisiin
tällaisiin breeder-reaktoreihin
vuodessa uraania vam 600 tonnia,
jotta koko ihmiskunnan nykyinen
Sähkövoiman tarve voitaisiin tyydyt­t
ä ä kaksinkertaisesti, 4,000 tonnia,
jotta koko maailma nousisi amerik­kalaiselle
teoUisuustasolle ja 10.000
uraanitonma ruttaisi sellaisen hy­vinvoinnin
ja ylellisyyden luomiseen,,
jota utopistitkaan eivat ole kuvitel­leet
mieltkuvituksellisimmissa näyis­sään.
. J a kuvitelkaa viela, etta maa­pallo
sisältää 25 miljoonan uraani-toimin:
varannot . . .
'Mutta kaiken taman edellytyksena
on, e t t ä atomivoimaa käytetään rau­hanomaisiin
tarkoituksun, sillä jos
kaikki atomimiiluissa tuotettu uraam
j a plutooni käytettäisiin • atomi- ja
vetypommeihm, voi maapallo eraana
kannuna paivana. lentaa avaruuteen
atomiroihima.
men
100 ;
noni
että.
ta 1
pun
"näl
tym
El
supi
doll!
tuor
dölli
kai3
rese
mau
täks
osoi
maa
325!
lapa
liskT
pum
milj
v i in
mah
taa.
rant
miij
Icpu
ta p
pois
joor
rant
nee,
kelp
Kon
tule
•M
Omi
mat
a me
prov
kapj
nm
käis
hmr
eiva
neet
yhti
voiti
veill
vyn
palj
kuir
Ilma
Uu
au!1
o
saav
yhd
iMai
taas
yksi
että
T,
tion
aika
kia,
K
den
vain
j a t ;
PÄIVÄN PÄKiNÄ
Ainakin naisd sivuutetaan
Huolimatta suta miten tanaan suo
ritettavat Ontarion vaalit menevät;—
ija me toivomme, etta ettei yksikään
kansalaisemme ' haaskaisi ääntänsä
äaneatamalla', sen paremmin Suuren
Rahan torypolltiikkoja. kmn hitlerais-ten"
suuren valheen"' asetta heilutta­via
muitakaan punakauhun lietsojia
— n i i n .etukäteen. ."päätetty" asla on,
e t t ä .Ontarion naiset elvat-ainakaan
saa r i i t t ä v än suurta edustusta lainlaa-tljakunnassa.:
Vaikka meillä tavallisilla kuolevai­silla
on sellainen käsitys, e t t ä naiset
muodostavat osapuilleen toisen puo­len
n i i n Ontanon kuin koko Canadan-k
i n väkiluvusta, n i i n ja vaikka mei­dän
syntisissä avolssamme liikkuu
sellaisia aivoituksia, e t t ä sana "demo­kratia"
tarkoittaa lyhyesti sanoen
"tasa-arvoa". niin aittenkln on pan­tava
merkllje. etta naiset ovat kyllin
hyviä .äänestämään — mutta ehdok­kaiksi
ja kansanedustajallesi me em­me
heitä kerta kaikkiaan huoli!
Suuren Rahan lehdet Ja muuten
vaiii porvarit ovat pitäneet suurta me­lua
siitä, miten muka "Neuvostolii­ton
naiset voivat olla'tasa-arvoisia
miesten rinnalla» m u t t t t t n i t ä liydtyä
onsliiäl-sUlS^na^f^jiUtt^at-ireUä td^
kemäan kaikki raskaimmat työt";
Tosiasia luonnollisesti on tarua
kummempi, nimittäin sikäli, etta
Neuvostomaan laki; kieltää tytöt ja
naiset tekemästä kaikkein raskaimpia
töitä.
Mutta suuri mäara Neuvostoliiton
parlamentin — Korkeimman Neuvos­ton.
— jäsenistä on naisia ja naiset
osallistuvat aktiivisesti kunnanhallin­tojen
ja muiden valittavien instituut­tien
työhön j a toimintaan.
Nämä tosiasiat osoittavat selvästi,
etta Jos, me haluamme etsiä naisten
syrjintää, niin silloin on parasta kat-
SDa kuvastimesta omaa maatamme.
J a m i t ä me tästä kansallisesta ku­vastimesta
näemme? kään-ole nUn raskasta, yksitoikkoista.
Canadan alahuoneen Jäsenyydessä ^henkisesti ja fyysllliseati tappavaa
on kaikkiaan 265 kansanedustajaa —
mutta heidän keskuudestaan löytyy
ainoastaan neljä naista, ja hekin
kaikki Ontariosta. Toisin aanoen,
Canadan yhdeksästä maakunnasta ei
ole naisillaan lainkaan edustajia liit­tovaltion
parlamentissa ja Ontarios­takin
on valittu vain neljä.
Mikäli sitten on pidie Ontarion
lainlaatljalcunnasta. sieltä %i riittänyt
kalbsiäsa Viioleisläiiä'Jbaakuntavaalels-sa
yhtään fiinoata paikkäa''näislile!'*' ;
Ja tänään snoritettavia maa­kuntavaaleja
varten on nimitet­ty
ainoastaan 9 naiselulokasta!
Merkillepantavaa on, etta "hy­vän
hallituksen" lupauksilla ta­kaisin
valtaan pyrldvä Frostin
torypuolue ei.ole edes nimittänyt,
yhtään ainoata naisehdokasta.
Suuren rahan toinen puolue, li- ;
I>eraailpuolue, on nimittänyt vain
3 naisehdokasta. CCF on nimittä -
nyt yhden naisehdokkaan mutta
pienin Icaikissa parlamenttipnolu-eista,
LPP on nimittänyt enim­män
naisehdokltaita, tosin sekin .
v^in 4 naista. Lisaitsi on viela yksi
itsenäinen naisehdokas. .
Eiko tämä ole kerrasaaan tuomit­tava
osoitus yhteiskunnallisessa elä­mässämme
ilmenevästä majtapaseesta,
naisten kykyjen ja mahdollisuuksien
aliarvioinnista?
Kun meille asuraavalla kerralla pu­hutaan
esimerkiksi NeuvostoLiton
naisten "raskaista" toista, niin silloin
sopu palauttaa mielemme, ettei nn-kuln
on loppumaton kotityö; k e i t t ä ­minen,
siivoaminen parsimmen, paik­kaaminen
jne Mutta meillä on kan­sakuntana
ilmeisesti sellainen keski­aikainen
käsityskanta, etta "naisen
paikka on keittiössä" — vaikka emme
kehtaakaan sitä Aatu-vainajan lailla
maailmalle jultataa.
Me:voimme siis etukäteen tietää, et­t
ä nyt^suorltcttavlssa maakuntavaa­leissa
jää, 'toiriftv pubU 'Ontät^On vSes-i
)
töst
eduj
•M
e t tä
naic
non
jouli
don
vaa
tä
meii
leita
tak£
vart
arvo
nist;
keh<
kieli
Jc
jout
lais£
le, e
kööt
itse£
vaal
julk
mes
kan
on
mi
te
sii
va
'aii
oU
ko
n»