Vapaus, June 9, 1955

              Sivu 2
VAPAUS (UBKMTV) » Zodependent labor
Organ cf fbxoiah Canadlans^
taUJsbed Nov. 6. 1917. Authorized
as «ecxmd class jnaiJ by th« Post
OfSce DejTartment, Ottawa, POb-lidjed
iimc*f veekly: Tuesäaya.
Tbursdays and Satarday» by Vapaus
PublishiJis Company Ltd.. at IOD-102
E U D St. W., Sudbury. Ont, Canada;
Torstaina, kcsäk. 9 p. — Tbursday, June 9,1955 { « « ^ « i i i i " " ^ * " " * » " » " " " " ^ » A ^ • •
MM muut sanovat Atomivoimaii aiitaman suuren
siunauksen mahdiillisuulcsisla
f T«J«phone»; Sti». Office OS. 4-4264;
! EditoriaJ Of fic« OS. 4'42<&, MaDa«er
I E- Suksi. Editor VA EWund. MaJlinj;
i addregg: Box 69, Sudbnry. Ontario.
I Advertfslng rate» upon ippIJcationT
f Translatfon free of charge.
TILAtTSHINNAT;
Canadaaa; 1 vk. 7X» 6 kk. 3.75
3 kk 2^
Vhdyxvalloiesa: 1 vk. 8JOO € kk. 420
euomoea: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
Budtsit elä%'äl
herroiksi
; sosialismin maassa
SITÄ
JA
"Taattu vuosipalkka" autotyöläisOIe
' ' V^aikka Detroitissa Ford-yhtiön ja autot>'öläisten union (D'.\W)
kesken viikon alunsa allekirjoitetulta 3:n vuoden työehto.-iopimuk-sesta
voidaan sanoa, että se lupaa autotyöläisillc piirakan taivaassa,
niin siitäkin huolimatta on pantava merkille että tämä sopimus
edustaa vis.5inlatsta uutta kehitysvaihetta tämän mantereen työväen­liikkeen
historiassa.
Ensinmatnittujen kielteisten seikkojen kohdalta on havaittavissa
^valitettava tosiasia, että aulotyöläiset eivät saa .sentinkään palkan-tämä
palkkojen entiselleen jäädytys on voimassa kolme
jolloin koko talouselämän elvyttämisen ehtona on
työtätekevien talojen tuntuva lisäys kautta linjan. Kolmantena
varjopuolena on se, että autotyöläisten "taattu vuosipalkka", sellai-
.aenakun se nyt tulee käytäntöön astuu voimaan vasta vuoden
l:u1uttua; autotyöläisillä on siis tänä vuonna edessä pitkiä työttö­myyskausia
ihnan mitään lisäavu.stusta.
Mut sopimuk.sen '-uusia piirteitä" ja sen
' myönteisiä'seikkoja sillä niistä tullaan «vielä paljon 'keskustelemaan
ja-väittelemään,
V Kaikkein ensimmäiseksi on korostettava, kuten olemme jo ai­kaisemminkin
sanoneet^ että "taatun vuosipalkan" periaatteen to­teuttaminen
edustaa selvää edistystä sillä mikä oli-sikaan sen ilah-duttavampaa,
jos kaikki työläiset voisivat luottaa siihen, että he
saavat "taatun vuosipalkan".
Toisaalta on kuitenkin pettymysten välttämiseksi tunnustettava,
että "taatun vuosipalkan" vaatimuksen tavoitteena ei ole työttör
myyden hävittäminen. Päinvastoin tähän vaatimukseen sisältyy hy-väks3rttynä
ajatus että työläiset joutuvat aika ajottain työttömiksi
"—ja niin muodoin on sopimuksessa säädettävä, että työttömyydestä
iiuolimatta he saavat "taatun vuosipalkan".
Näin teoriassa. Käytännön kannalta katsoen Fordin ja Reu-
: thcrin • nyt allekirjoittamassa työehtosopimuksessa joutui v'imeksi-mainittu
antamaan periksi niin paljon ettei kysymys ole enää 'taa­tusta
vuosipalkasta", vaan siitä että yhtiö suostuu ^maksamaan sitä ^
varten muodostamastaan erikoisrahastosta maäraviikkojen ajan
' avustusta työttömiksi joutuville työläisilleen. Kysymys on siis kom­promissiratkaisusta
eikä "taatun vuosipalkan' periaatteen toteutta­misesta
sen alkuperäisessä mielessä. Mutta rajoitetussa muodossaan- .
kin tämä sopimus edustaa vissiä edistysaskelta työehtosopimusneuvot­telujen
historiassa.
. 'Miten tämä "taatun vuosipalkan" periaate sitten toteutuu käy­tännössä?
'Ford yhtiö nimittää sita "Fordin Lisä-työtlömyysavustus-suunnitelmalcsi"-^
mikä asiallisesti puhuen onkin sille oikeudenmu-
'kaisempi nimi. .Kysymys ei ole "taatusta vuosipalkasta", vaan siitä,
että autolyöläsct tulevat saamaan «maäraviikkojen ajan suurempaa
työttömyysavustusta. Käytännöllisesti katsoen täniä .suunnitelma
toimii tähän tapaan:
'Ford on lupautunut panemaan kahteen crikoisrahasloon S sent­tiä
jokaisen työläisen jokaista työtuntia kohti tulevan kolmen vuoden
aikana. Näin menetellen saadaan kolmen vuoden kuluessa $55,000,-
000 rahasto mistä työttömiksi joutuville autotyöläisille.maksetaan
avustusta 26 viikon ajan.
Nyt allekirjoitettu sopimus edellyttää että työttömiksi joutuville
Fordin työläisille maksetaan tiista kassasta (alkaa vasta vuoden ku­luttua)
65—60 prosenttia työläisten "keskinkc^aisesta kotiin tuota­vasta
viikkoansiosta". Kun työläinen joutuu työttömäksi., hänelle
tulee yksi "odotusviikko" miltä ajalta han ci saa mitään palkkaa
eikä mitään avustusta. M u t t a seuraavan neljän viikon ajan hän
saa 65 prosenttia "koliin viemastaan keskinkertaisesta viikkopalkas-ta"
ja sen jälkeen 22 viikkoa 60 prosenttia; Jos työttömyyskausi
jatkuu yli 26 viikkoa silloin pesee yhtiö kätensä Kainin lailla ja
sanoo, "olenko «minä veljeni vartija". •
Tärkeätä on kuitenkin muistaa; elia Ford ci maksa edes näiden
26.viikon aikana muuta kuin pienen murto-osan yllämainitusta 65—
60 prosentin avustusmäärästä sillä siihen sisältyy myös Yhdysvaltain
liittohallituksen maksama työttömyysavustus. Tässä yhteydessä on
selvyyden vuoksi annettu julkisuuteen muutamia esimerkkejä. En­sinnäkin
siitä "keskinkertaisesta kotiin vietävästä viikkopalkasta":
Jos esim. buffalolainen autotyöläinen ansaitsee täydestä työviikosta
§84.80, niin hänen "kotiin vietäväksi viikkoansiokseen" jaa vain
$74.70— sillä kymmenen dollaria menee \'eroihin ja muihin sellai­siin
menoihin. Jos tällä miehellä on "vaimo ja yksi lapsi, niin hän
saisi työttömäksi jouduttuaan Yhdysvaltain nykyisten lakien mukaan
työttömyysavustusta $35 v i i k o s s a . M u t t a kun Ford •;takaa"' nyt
työlakilleen 26 viikon työttömyy.sajaksi 60 pros. "keskinkertaisesta
l^tiin viedystä viikkoansiosta", niin nama työttömät tulevat saamaan
$44.82 — josta summasta tulcc Fordui muoflostamasta crikoisrahas-
»tosta x-ain $8.82.
. » V , Kuten näkyy, Fordin ja Rcutherin sopimukscs.sa "ei ole kaikki
kultaa mika kiiltää" mutta kuten sanottu siita huolimatta lahan
fiSjpimukseen sisältyy vissejä uusia edistyksellisiä piirteitä jotka tule-aiheuttamaan
nielkoiicn paljon keskustelua ja viiittclyä tulevien
kilukausicn aikana. Tässä vhtcvdcssaon hvva eritellä "akanat jvvis-
*tä", jotta voidaan arvostaa se mika on siina hyvaa ja mitä heikkouksia
siihen liittyy. • ' •.
Keljun kierät konstit
\ PfXfilDESTlS VAALIT
1 "On »>7tä muistaa, että ensimmai- •
1 sisaä codanjälkeisissa -vaakrisaa vuon-;;
' na. 194.5 eduskunnan por/ariilfneni
enemmistö Jäi -vain yhden edustaja-^
pajJ:an varaan. Mutta ylMissäitaar. j
HXJanJäUieislsaä vaaleissa pcrvarilla-;
ten puolueiden enemmistö edusJcun-)
nassa ei ole muodostunut neljää edav- [
tajapai£kaa suuremmaksi. Llsäijsi f
voidaan todeta, että suurpääomani
cmäpuolue, kokoomu.-!. on vuoden f
1943 Jälkeen menettänyt 9 paikkaa.i
eduskunnassa, 5 vuoden 1951 Ja 41
vuoden 1954 vaaleissa. Vuoden 1954!
eduskuntavaalea^ kansandemokraat.;
tien Ja sosialidemokraattien yhtemen ;
äänimäärä kohosi j i lm suurelcsi. etta
olisi tarvittu vain vajaat 80,000 aänta
lisää por/arillisten puolueiden koico-naisäänlmääran
voittamu>eksi. Jos 1
silloin olisi puhallettu yhteiseen h i i -j
leen. niin puuttuvat 80,000 aantä olisi j
varmaan saavutettu. i
Tosiasiat siis vahvistavat sen mita J
edellä todettiin; Edelytykset tyota- j
tekevien kekuudessa syntyneelle aja­tukselle
työväen presidentistä ovat
olemassa. El ole epäilystäkään myös­kään
myöskään silta etteikö työtäte­keviin
lukeutuvista henkilöistä löy­tyisi
sellaista, jonka valitsemisesta
presidentiksi voitaisiin puolin ja toi­sin
sopia, — Työkansan Sanomat,
Helsinki.
Tj
MAAPAlXOtLA 25 .MIU. TOSSIA
LBAANIA
V. 1951 luarlteltajen. mutta tal­ia
hetkelU JO varsin vanhento-:
neiden laskelmien mokaan sisäl­tää
koko maapallon pinta vabio-
(aan 23 miJJoonan toonin oraani-varannoD.
Jonka Jalostaminen
puhtaaksi uraaniksi on talondelli-
»esti kannattavaa. Energiaa Ja
lampea tama uraanimaarä .toot* :
UM 20 kertaa enemmän koin
maapallon kaikki kivibliU-, öljy­jä
luonnonkaasureservit yhteen-sa.
Mainittuun uraanivarantoon
olisi vielä liitettävä Intian Ja Ma-dagascarih
rilclcaat tborium-esiin-tymat.
Jos koko maailmassa koi-» •
tenkin olisi atomlvoimalaitoksia
Ja niissä ns. breeder- eli itselisää- ;
mLsiaitteet, riittäisi vuodessa 600 !
tonnia uraania, jotta maailman .
kaiklci kansat saisivat Joka hetki
kaksi kertaa enemmän saliköä |
kuin tällä hetkellä. 4,000 tonnia I
uraania vuodessa riittäisi. Jotta i
kaikki maailman talcapajulsim- t
matkin kansat voisivat elää yhtä I
korkealla teollistumlstasolla koin
Yhdysvallat nykyään! Tarkastel­kaamme
siis. hiukan tarkemmin
sellaista ihmelaitosta kuin at^nii- '
''Rinnakkaisolon toisena
vaihtoehtona on kuolema"
Näin lausui Morg^anPhiHips Hdsingi^^
on Icirtsuttu Moskovaan ]oniaan'sa viettämään
— Labourin vaalitappion syyt ovat i jettajat nyt yrittävät lakkotaistelul-monlmutkalsia,
vastasi Englannin laan parantaa.
• M r . Phillips mainitsi edelleen, etta
Lansi-Saksan sosialidemokraattinen
puolue on amoa puolue sosialistisessa ^^^^a jtimen'halkeamiseksi,
mternatlonalessa, joita vastustaa
V Keljulla on paljon konsteja mutta kaikki ne ovat kiyia, kuten
näkyy Torontossa ilmestyvän suomenkielisen ••.\m,erikan äänen' tors-ttaisesta
numerosta. •
c i - Mainitun ''Amerikan äänen" toimiluskirjoituksessa yritetään
epätoivon vimmalla maalata paholaisen kuva seinälle siita suuresta
tbmmunistivaarasta. mikä muka maakuntaamme tämänpäiväisissä
vaaleissa uhkaa. Meitä ei tässä yhteydessä kiinnosta lainkaan kom­munistien
vastustaminen tai kannattaminen — eipä edes Vapaa Sa­nan
loimituskirjoitusten "lainausten" todenjieraisyys tai valheellisuus.
Meitä kiinnostaa vain ne keljun kierät konstit, mitkä tassa yhtey­dessä
paljastuix-ai.
» E n s i n n ä k i n se torontolainen ".Amerikan ääni" julkaisi toimitus-kirjoituksenaan
suuren rahan toimesta ja avulla saamansa kyhäyk­sen,
jotta ^ i s i sanoa, että "syyttömiä olemme me — sen kun an­namme
puolueetonta sanavapautta suuren rahan tuotteille*', vaikka
se tapahtuukin toimituspalstalla. Sitten tässii suuren rahan propa-gandakirjoituksessa
hyökätään pääasiassa LPP: n ehdokkaita vas­taan
— mutta luonnollista kylläkin, lanuin hyökkäyksen arvostelun
perustana ei ole ehdokkaiden ohjelma tai puheet — eipäs edes heidän
puolueensa ohjelma ja taktiikka —^ ^-aan se mitä on yli 30 vuotta
sitten jossakin kokouksessa Mosko\'as$a muka päätetty tai sanottu!
työväenpuolueen pääsihteeri Morgan
Phillips äskettäin Helsingin lehdis-toli3,
Järjestetyssä tiedoltustilaisuu-dessa
erään kolleegamme kysymyk­seen,
mutta kun päästiin lähemmin
asiaan käaiksi, ilmenikin, etta vaali­tappion
syynä oli labourin politiikan
samankaltaisuus konservatiivien poli­tiikan
kanssa; Lisäksi Morgan P h i l ­lips
valitti tappion syiksi vahaista
osanottoa vaaleihin, Englannissa val­litsevaa
täystyöllisyyttä, sita taita­vuutta,
millä konservatuvit. käytti­vät
hyväkseen rauhannakoaloja, kor­keimman
tason neuvotteluja, rauhan­omaisen
rinnakkalsolon aatteen voit­tokulkua
jne: Ulkopolitiikalla Cl ollut
suurta' vaikutusta vaalitulokseen —
onhan myös labour Lansi-Saksan
jallccnascistamiscn kannalla.
'VaalituloKsesta huolimatta ^/V.t^ee
Jatkaa labourin johtoa siksi kunnes
puolue, valitsee Jarjestomenetelmam
periaatteiden mukaan itselleen uu­den
puheenjohtajan. .Bevanin mah­dollisuuksista
labourin johtajaltsi
Morgan Pnillips ei osannut sanoa
mitaan. Han totesi vain. 'ettei labou­rin
puheenjohtajan asema ole mlsaan
henkilökohtainen a^a.
Englannin veturimleslakon aiheek­si
mr. Morgan Phillips esitti ammat­timiesten
palkkatason jälkeenjäänei­syyden
alemmin palkattujen työläis­ten
palkkatasosta. Viimeisissä palk­kajärjestelyissä
näet monet ammat-tlluokat.
niiden joukossa veturinkul­jettajat,
jäivät melkoiseen palkka­kuoppaan,
jota epäkohtaa vetunnkul-
Puola kannattaa
Wienin vetoomusta
Kansanrintaman yleispuolalaisen
komitean toimikurman antamien
tietojen mukaan Puolan työtäteke­vät
ovat antaneet yksimielisen tuken­sa
kansojen vaatimukselle atomiaseen
kleltamLsesta Ja sen tuotannon lopet­tamisesta.
Wienin vetoomuksen on allekirjoit­tanut
19.993,000 Puolan kansalaista.
Allekirjoitusten keraamlskamppai-lusta
muodostui koko kansan voima­kas
esiintyminen rauhan lujittamisek­si
seka uuden sodan lietsojla ja Län­si-
Saksan Wehrmachtln henkiinhe­rättämistä
v-astaan. A
Nlmla kerättäessä Puolassa jarjes-1 maansa Mosko%assa, jonne hän to­teltiin
selostuksia, luentoja ja keskus- i dennakoisesti matkustaakin selvit-teluja
kansainvälisiltä kysymyksistä I tyaän pahimmista vaalien jälkeisistä
ja pidettiin kymmenituhaixsla ko- i kiireistään. Hän sanoi olevansa hyvä
kouksia. joissa puolalaiset työläiset. ! ystävä mm.- Hrushtshevin kanssa,
talonpojat ja sivistyneistö osoittivat! . —:— _
voimalaitos ja sellaisia Uuneainei.
ia koin ydinaineet,
i VTOmVOmAiJUTOKBES
- .MIILUN SAKENNE
NLrssa Jo to;mInnassa:olevan maa-
: Jhnan ensnnmäjsen atomivoimala!-
: tozsen Osmncmmc • paapiirte
i Ranskassir Orangefi^^äupimgin lahei-
: .';yyde?sä; önjpyös. parhaillaan raken­teilla
atomiv6im4|aäios. Jonka ensim­mäinen
.miilu valmistuu ensi vuoden
i lovppnu^vaeiines^rU tuottaa siiloin
5 000 fcW kähkdä-SIiilun toiminnasta
I on annettu seuraavia erittäin yksi-
' tyisköhtaisia tietoja julkisuuteen:
; Kun Orangen ensimmäinen mulu
on valmis, sytytetään sima 100 tonnia
uraania. Uraanitangot on upotettu
1,200 tonniin grafiittUn. Ja miilua
y.mparoi suojakilpenä 20,000 kuutio­metriä
betonia. Miilua — betoniin
upotettua suunnatonta iiehkuvaa pa­taa
-r-' TsontroUoidaan kojepoydaltä,
jonka laajuus on 50 neliömetriä. K o -
jepoydän kovaäänisestä kuuluu hil­jaista
keskeytymätöntä kahinaa: mii­lussa
"palavat" ydinaineet, Jotka ei­vät
synnytä hekkla eivätkä savua.
Miilun uraanimetallissa ovat val­loillaan
hirvittävät alkuvc^at, au­ringon
j a tahtien alkualneeet — pro­tonit,
neutronit, mesonit. positronit,
elekronit, fotonit. Pääosaa esittävät
neutromt jotka tuhansien kilometrien
sekuntmopeudeella irtoavat luraani-ytimifita.
iNjlden irroittamiseksi tar­vittava-
voima on yhta paljon jos sitä
verrataan painovoimaan, joka pltäa
koossa maapalloa, on painovoima
kerrottava luvulla, Jossa on ykkönen
ja 37 nollaa! Yhta suurella voimalla
neutronit iskevät toisiin uraaniyti-miin
ja rajahdyttävat ne ketjureak­tion
muodossa, jolloin puolestaan va­pautuu
mlelikuvitukselisia. energna.-
maarla. Ydinfyysikot sanovat tata i l -
['Slosfcora. .--• Buotej» vaJtJöpäiyJen;;-^
t valtVJskunnan . ensimmäinen ^ piir/ä i ' ^ S
^Neuvostoliitossa—keskivijkkona.ke-rEras skotti meni kerran
plutoonia riittää atomipominiin jal säk. l p . — muodostui pääosaltaan , pungyi lasitehtaan konttoni
e t t l paljon pienemmällä plutooni- i perebtymiseisivenaJäisenruoanlait-t siellä olevan t u t t a v a a kai
määrällä voidaan laiva, vedenalainen; totaitoon. Valtuuskunta nautti tu-1 litran pulloa,
tai lentokone kuljettaa maapallon' kevan lounaan ja viela tukevamman — Ne s.iavat olla ihan sai
ympäri. ! päivällisen ja kävi katsomaa5a. uutta j set. sehtti slfotti, mutta siin
. i{,aiettielokuvaa Romeo ja Julia pitaa olla tasainen pohja j
KOLMANNES TAVARAVAUNLX-;,; vieraanvaraisuus oli alusta lähtien rpohja ylospaui mm paljon i
LINEN VBA.A.N'IA BUTTAISI 'suurenmoista ja etenkin majoitus'km.
SUOMELLE VUODEKSI / ' sovJet£kaja-hoteUissa herätti valtuus-l — M i h m s i n a niitä tarvita
Tiedettäneen,: että pikivalkkeestä ; jjunnän hämmästystä. \sta., vai nipeatko taikomai
ENGLANTI UHKAAVAS!
MAKSUKRIISISSA
jalostettu uraam on kokoonpantu r Leningradissa piti tervetuliaispuheer,
kahdesta uraanilajista: . . uraani j icaupunginvaltuuston puheenjohtaja
238:sta ja uraani 235:sta. Uraaiu 238 smimov ja Moskovan lentokentällä
on tehoton, mutta uraani 235 radio- puhui kansallisuuksien neuvoston: p u -
aktilvlnen, halkeava. Kilo. uraani! hemies Latsis.
235:ttä — tupakkapaketm suurmnen
pala — tuottaa yhta paljon energiaa
kuin 2„600 tonnia kivihiiltä. Emstei-nin
ja Langevinin mukaan ameen
energia on yhta paljon kuin sen mas­san
paino kerrottuna valon nopeuden
-neliöllä. Näin ollen yhden ainoan
uraamytimen halkaiseminen — lu-aa-niydm
on m m pieni, etta senttimet­rin
matkalle niitä voidaan latoa 500
miljardia, kappaletta — lämmittää
asteen verran yhden sadasmiljardis-oean
gramman vettä eli käytännön
kielelle kääntääksemme: 7 atomivoi-malaitosta,
joiden kunkin teho on
200,000 kW, tyydyttäisi Suomen koko
nykyisen sähkövoimatarpeen uraani-määrällä,
jonka kuljettamiseen - tar­vittaisiin
vam —1/3 tavaravaunun t i ­lasta!
Uraani 235 ort kuitenkhi hyvin
harvinainen Ja kallis alkuame: sen
suhde uraani 238:een uraammassassa
on näet sama kuin yhden suhde
140:een Ja sen erottamisprosessi uraa­ni
238:sta on äärimmäisen monimut­kainen.
tuttava ihmeissään.
. — E l , mutta sita tasapohi;
tän silloin„ kun lainaan n
paloöljyä ja sita toista, kun
nan takaisin.
joita
Lansi-Saksan jalleenaseistamista, ei­kä,
kuten han edelleen sanoi, Inter­nationale
pamoijta tassa suhteessa
lansisaksaläisia tovereitaan,
' H a n ilmoitti mternationalen. jon­ka
pääsihteeri han muuten'on, vas­tustavan
atomi- ja 'vetyaseiden ko­keilua
ja kayttoa seka kannattavan
aseistariisumista, mika Väite on risti­riidassa
labourin ajaman Lansi-Sakr
san jalleenaselstami-vpolitiikan kans­sa.
Mr. 'Phillips mainitsi mternatip-,
nalen kannattavan Kiinan välity
mlsta Y K : n jäseneksi ja Formosan
neutralLsoimi.sta. mutta ei voinut sa­noa
muuta Saksan neutralisoimises­ta,
kuin etta hyväksyy sen amerikka­laisten
esikuvien mukaisesti suna ta­pauksessa,
etta'myös Puola. Unkari,
Tshekkoslovakia ym, kansandemo­kratiat
neutralisoidaan. Han vahtti
liiaksi olevansa sitoutunut Atlantin
liiton sotilassuunnitelmiin -ja suhtau­tuvansa
siten ainakin toistaiseksi
kielcelsestl saksan neutralisoimiseen.
Ollessaan muuten äskettäin matKälla
Kiinassa ja muualla Aasiassa han oli.
koko mantereella havainnut voima­llasta
toivoa paremmasta sosiaalisesta
maailmasta.
NL: n—Jugoslavian .neuvotteluja
mr. Philips piti merkkinä sata. että
luan jäykästi doktrinaansen mielen­tilan
ja epäluulojen poistamisella
luodaan maailmaan luottamusta. Jo­ten
Belgradin neuvotteluja voidaan
tervehtiä tyydytyksellä..
Ideologisista erimielisyyksistä huo-hmatta
kommimistit Ja sosialistit;
esimerkiksi voivat hyvin tulla toi-
^ meen keskenään, han jatkoi. "Jos tu-
I lemme yhteen, neuvottelemme ja
I elämme rauhassa keskenämme, voim­me
siten parhaiten osoittaa, mika
edustamistamme järjestelmistä on
parempi,, joskm omasta puolestani
olen vakuuttunut, etta juuri minun
edustamani järjestelmä on paras
mahdollinen'% Rauhanomaisen rin-nakkaisolon
toisena vaihtoehtona on
vain kuolema. ••Mma valitsen vastak­kaisen
vairitoehdon sitakm suurem­malla
syyllä, kun myös laajat kan­sankerrokset
haluavat rauhaa."
Lbpuksi mr. Phillips mainitsi, että
hänet on kutsuttu viettämään lo-
Jos mnluim sijoitetim uraanin y t i ­met
saisivat raivota mielensä mu­kaan,
syntyisi suunnaton kuumuus;
joka melkein silmänräpäyksessä su­lattaisi
miilut j a atomivounalaltokset
kuin aurinko lumen. Siksi ketjureak-tiotata
on jarrutettava. Neutronien
nopeutta hillitään grafilttitangoilla.
raskaalla vedellä tai berylliumilla.
I Ja liian kuumuuden poistamiseksi
mulu on ympäröity monimutkaisella
jaahdyiysjarjestelmälla, Jossa käyte­tään
joko vettä tai ilmaa. Ennenkuin
ilma tai kuumentunut vesihöyry pois­tuu
100 m: n korkean piipun kautta,
on ne pestävä radioaktnvisuudesta
Ja jäähdytettävä. Jaahdystyslaltteista
poistuvaa vesihöyryä, voidaan käyt­tää
turbiineissa, jotka synnyttävät
sähköä., Orangen miilun samoin kuin
NLrn ensimmäisen-atomivoimalaitok-sen
miilunkin jaahdytyshoyryilla -voi­daan
valmistaa 5 ,000 kW sahkoa, jo­ka
riittää 6,000—7,000 asukkaan kau­pungin
tarpeisiin.
PLUTOONI — UUSI IHME-METALLI
Näin Valmistettu sähkövoima on
toistaiseksi k u i t e n k i n luan kallista;
verrattomasti kalliimpaa kuin vesi-tal
höyryvoimalaitoksissa tuotettu
sähkö. Mielenkiintoista uraanimillu-jen
työskentelyn yhteydessä kuiten­kin
on, että neutronien pommittaessa
uraanitankoja syntyy uutta ja viime
aikoihin asti tuntematonta kemiallista
alkuainetta Plutoni 239:ta, Jota maa­pallolla
el ole esiintynyt tuhansiin
vuosiin. Se näet hajaantuu 24,000
vuodessa. Plutooni on hopeanväristä,
voimakkaasti radioaktuvista, kuolet­tavaa
metallia. 15,000 k W : n teholla
työskentelevä miilu kykenee tuotta-
URAANIUUNI, J O K A SYÖTTÄÄ
ITSEÄÄN •
Atomimiilu on kuitenkin aiheutta­nut
tässä suhteessa vallankumouksen.
Kun tehoton uraani 238 muutetaan
miilussa radioaktuviseksi ja halkea­vaksi
plutooniksi, lisääntyvät miilun,
atomipolttoamevarannot sat:2.ker'|.i-slksi!
Samoin atomimiilu muuttaa te­hottoman
thoriumin uraani 233:ksi,
joka pn radioaktiivinen ja halkeava
kuten uraani 235:kta, Uraani-thoriu-min
ja. uraani-plutoonm erottaminen
voidaan suorittaa kemiallisestikm,
mikä prosessi on huomattavasti; hal­vempi
ja vähemmän monimutkainen
kuin uraani 235:n isotooppmen erot­taminen
uraani 238:sta. Mutta ato-mimulu
on paljastanut vielakm mer-kiUisempia
asioita.;
. Kuvitelkaav laitosta, jossa uraani
235 :n, plutoonin tai uraani 233 :n
jadioaktiivmen massa ydmhajautu-mlsen
tuottamalla lammoUa varus­taisi
pienen kaupungin sähkövirralla.
Jos tämän radioaktuvisen massan
ympählle sijoitettaisiin tehottomasta
thorlumista tai "yhta tehottomasta
uraani 238 :sta valmistettu sylmteri
muuttuisi thorium tai uraani 238.varr
s:n pienen radioaktiivisen massan
erittämien neutronien pommitukses­ta,
halkeavaksi uraani 233 :ksi tai plu-
Tshekkoslovakian ja
Romanian sopimus
Jokin aika sitten Prahassa allekir­joitettiin
Tshekkoslovakian tasavallan
Ja Romanian kansantasavallan väli­nen
tavarantoimitusT ja maksusopi-mus
vuodelle 1955.
Taman sopunuka^n mukaan Tshek­koslovakia
toimittaa Romaniaan vals­sia,
putkia, koksia, koneita, varaosia,
erilaista, kalustoa, kemikaboita, lääk­keitä
yleisiä kulutustamkkeita jne.
(VS) Konservathvit ovat erityisesti
ylpeilleet silla, etta heidän valtakau-t&
naln on ensiksi seHitetty vaaralli­nen
maksutasekriisi j a toiseksi Y h ­dysvaltoja
kohdannut taloudellinen
takaisku w . 1953—^54 el ole millaan
tavalla vaikuttanut Englannin ja ko­ko
punta-alueen taloudelliseen kehi-tykseen.
. Gambbridgen yliopiston maailman­kuulu
kansantaloustieteen professori
Maurice Dobb on kuitenkin paljasta­nut
sen täysin harhauttavan verhon,
jonka taakse konservatiivi^ ovat kät­keneet
Englannin taloudellisen kehi­tyksen
ja tilan. Englannin vienti on
tosin karf/anut, mutta samanaikaisesti
hinnat ovat laskeneet. Toisaalta
tuontihinnat ovat nousseet. Vaihto­suhde
(viennin ostovoima) on viime
vuoden. Jälkipuoliskolta • jatkuvasti
huonontunut, Vume vuonna maalis­kuussa
tuontitavaram hintaindeksi
oli 98. vuoden vaihteessa 102 ja viime
ta.mmlkuusia 1C4. Tilanne on edel­leen
huonontunut.' Vientitavaram
hinnoista ei ole saatu vastaavaa hyvi­tystä.
. Raaka-ameiden ja elintarvik­keiden
hintojen nousun johdosta on
toomssi. Toism sanoen syntyisi uutta
radioaktiivista polttoainetta n. 100
kertaa enemmän kuin mulu itse ku­luttaa.
Tällaista itseaan syottaTraa ^
atomireaktona amerikkalaiset sano­vat
breedenksi eli suomeksi käännet­tynä
itselisaamifceaktoriksi. Tällai­nen
reaktori tarvitsee . harvinaista,
vaikeasti saatavaa ja kallista uraani
235:ttä vam miilun sytyttämiseksi,,
mmka, jälkeen mulua voidaan syottaa
uraan-lila' ja thoriumilla seliaisinaan| ameriKkalaisten
menetetty- parissa kuukaud^
100 miljoonaa puntaa Maksu
noni viime vuoden lopulla ni
etta mm sanstuista "näkji
tä tuloista" kertyneet 32 i
puntaa eivat alittaneet pe
"näkyvien" tavaroiden vienni
tymisen avulla kertyneitä ti
. Englannin vienti Yhdys
supistui yiime vuonna ICO m
dollarilla (23.1 mlljarcaa ma:
tuonti, Yhdysvalloista 7.5 i
dollaria. Tämä merkitsi vai
kaiskua F,nglannin kulta- jj
reserville. Kauppa ei-punta
maiden kanrna karsi myös p
takaiskuja. .Vuoden 1952
osoitti 42 miljoonan punnai
maa. Vuoden 1953 keskitas
325 miljoonan punnan yhjaar
lapa vume vuoden ensimmais
liskolla ylij'aama oh 171 r
puntaa ja vuoden toisella puo
miljoonan punnan ylijaama
viima vuoden lopussa • vajau
mahdusmainen eh 164 miljooi
taa. Englannin kulta- ja c
ranto oh vuoden- 1953 lopu:
miljoonaa .dollaria, ja viune
lopussa 2.681 miljoonaa dolla
ta punta voitaisiin saattaa v;
poLseksi, edellyttäisi se noin 5
joonan punnan, kulta- ja d
rantoa. Edellaolevista luvui;
nee; miten kaukana punnan
kelpoisuus on viela^ paamaj
Konservatiivien vallassa olle:
tule sita koskaan saavuttama;
. M i s t ä johtuu tällainen
Omien jattilautnaisten tuloa
mattomien varustelumenojen
sotaseiika
ku:n ne saadaan mineraaleista, joita
esiintyj'. runsaasti luonnossa ja jotka
ovat suhteelhsen halpoja. Sytyttä­misen
Jälkeen miilu tuottaa sahkon
provosoimissa suhdj-nnevau
kapitalistisilla markkinoilla •
nm vientihinnat ovat karsii
käiskun. Sen sijaan tuontita
l.saksi cman kayttoenergiansa sata-, hennat ovat nounseet Kon^e
eivat; ole uskaltaneet eivatka
heet;tarttua käsiisi pankkien
yhtiöiäeh alati kasvaviin en
voittoiiiin. Vaihtoehtona kon
veille on.suurten joukkojen
vyn pieneiiiäminen, : Siksi ec
paljon pahempi taloudellirle
kuin, niitä! tähänästisst. nuir.ei
ilmaisevat.
kertaisesti. Ihmeellistä, mutta totta!
10,000 URAANITONNILLA
MIELIKUVITUKSELLISTA
YLELLISYYTTÄ
Kuten alussa. JO mainittiin, tarvit­taisiin
tällaisiin . breeder-reaktoreihin
vuodessa uraania vam , 600 tonnia,
jotta koko ihmiskunnan nykyinen
sähkövoiman tarve voitaisiin tyydyt­tää
kaksinkertaisesti, 4,000 tonnia, Uusi ClinätyS
jotta koko maailma. nousisi amerik- i aiitatuotahnOSSa
kalaiselle teollisuustasolle j a 10.000
uraanitonnia riittäisi sellaisen hy-. Chevrolet Motors Det
vinvoinnin ja ylellisyyden luomiseen,, i saavuttaneen toukokuun 31 pn
jota utopistitkaan eivat ole kuvitel- yhden; • paivan tuotantoeni
Mainittuna paivana oh yhtu
taassa valmiatunut kaikkijaai
olevansa horjumattomia pyrklmyk-j — Suomen ensunmäiset t.vöväen-sessaän
lujittaa enllata tarmokkaam- järjestöt perustettiin Tampereella Ne
min symiyunaataan ja uhrata kaikki | olivat 1861 perustettu työväen ••luku-voimansa
rauhan lujittamisen ja k a n - i yhtiö* ja 1866 perustettu Puuvilla-salnvalisen
turvallisuuden hyväksi. telaltaan työväen seura.
Tailaibcn lavastuksen jälkeen julkaisee torontolainen ".^nierikan
aani" Nuonialaisiile äänestäjille osoitetun "omanj, vetoomuksensa,
mis^ajuikai-staan. pitkä luettelo ••konimunistiehdokkaiden" nimiäj
ja julistetaan, etta niita ei siia missään tapauksessa äänestää vaan
etta jos ken välttämättä haluaa vanhoja puolueita vastaan äänestää,
niin onhan silloin sentään ka\ tetta\ is>ä C C F - n kd\ itokelpoiMa aa.^eia,:
jos on lupa kayttaa supi-suomalaisten por\-arien keksimää nimeä öi-i
keistososialidcmokraateista.
Unestaan selvaa tietenkin on. että näiden "ei .«^aa äänestää kom­munistien"
joukossa on Sudburyn työläisten ehdokas Xel«; Thibault
ja Xickel Beltin tyojaisten ja farmarien ehdokas Bob Carlin —
';silld lakkaisihan Inco antamasta ilmoilusmaasua. jos ci oivallettaisi
mistä se kenkä oikein puristaa — ja toimittaisi sen mukaisesti ' ^
Me emme usko. etta vVmerikan aanen'" moinen lopeska tehoaa
enää valitsijoihin — mutta surulla on kuitenkin tunnusteltava, että
j er"ai.vsd piirei.ss;i on suomalainen rehellisyys s:»anut ant:ia lil.aa kelju-
Romania vie puolestaan Tshekkos-maan
plutonia 45 grammaa päivässä jlovakiaan nafta- ja vuoriteoUlsuusja-eli
16.5 kiloa vuodessa Plutoonin i losteita, puutavaratuotteita, mootto-suunnattomasta
voimasta saa kasi-| reita, naftateoUIauuskalustoa, maata-| kauniina päivänä lentää avaruuteeni valmistunut kaikkiaan 966.49;
tyksen.-ftm tiedetaan, etta 2.5 kiloa I ioustuotteltaym. ; j atomiroihuna. i ja trokia.
leet mielikuvituksellisimmissa näyis­sään.,
Ja kuvitelkaa viela, etta maa­pallo
sisaltaa 25 miljoonan uraani-^ Vksxkkoa, jotka käsittivät se.«
tonnm varannot . . . etta trokia.
. Mutta kaiken tämän edellytyksenä! Tassa.suuressa General Mol
on, etta atomivoimaa käytetään rau- ' t i o n tehtaassa tuotettiin tou
hanomaisiin , tarkoituksiin, sillä jos! aikana.kaikkiaan 211.416 autoa
kaikki atomimiiluissa tuotettu uraani i kia, mika on uusi kuukausi eni
Ja Plutooni käytettäisiin atomi-, ja I Kuluvan vuoden ensunmaii
vetypommeihm, voi maapallo eraana i den kuukauden aikana on te
PÄIVÄN PÄKim
Ainakin naisd sivuutetaan
Huolimatta suta miten tanaan suo-: kemaan kaikki raskaimmat työt",
rltettavat Ontarion vaalit menevät — ' Tosiasia luonnollisesti on tarua
»ja me toivomme, etta ettei ylcslkäan
kansalaisemme haaskaisi aantansa
aaneatamalla sen paremmin Suuren
Ratian torypoUtiikkoJa kuin hitlerais-ten
"suuren valheen" asetta heilutta­via
muitakaan punakauhun lietsojia
•— n i i n .etukäteen "ijaatetty" asla on.
kummempi,, nimittäin sikali, etta
Neuvostomaan laki kieltää tytöt ja
naiset tekemästä kaikkein raskaimpia
töitä. .
Mutta suun maara Neuvostoluton
parlamentin — Korkeunman Neuvos­ton
— jäsenistä on naisia Ja naiset
etta, .Ontarion naiset el\^at ainakaan osallistuvat aktiivisesti kunnanhaUin-saa
ruttavan suurta edustusta lainlaa-tijakunnassa.
Vaikka meillä tavallisilla kuolevai­silla
on sellainen käsitys, etta naiset
muodostavat osapuilleen toisen puo­len
niin Ontarion kum koko Canadan-km
väkiluvusta, niin j a vaikka mei­dän
syntisissä avoissamme liikkuu
tojen ja muiden vahttavien instituut­tien
työhön ja toimintaan.
Nämä tosiasiat osoittavat selvästi,
^etta Jos me haluamme etsiä naisten
syrjintää, niin silloin on parasta kat­soa
kuvastimesta omaa maatamme.
Ja.mitä me tästä kansallisesta ku­vastimesta
näemme?
sellaisia aivoituksia, että sana "demo-kraUa"
. tarkoittaa lyhyesti sanoen 1 on kaikkiaan 265 kansanedustajaa —
tasa-arvoa". nUn äitienkin on pan-j mutta heidän keskuudestaan löytyy
Ja tanaan snoritettavia maa­kuntavaaleja.
varten, on nimitet­ty
ainoastaan 9 naisehdokasta!
Merkillepantavaa on, etta "hy-^
van hallituksen" lupauksilla ta- .
kaisin valtaan pyrkivä Frostin
torypuolue ei.ole edes nimittänyt
yhtaan ainoata naisehdokasta.
Suuren rahan toinen puolue, li­beraalipuolue,
on nimittänyt vain
3 naisehdokasta. CCF on nimittä­nyt
yhden naisehdokkaan mutta
pienin kalkissa parlamenttipnolu-eista,
LPP on nimittänyt enim­män
naisehdokkaita^ tosin sekin
• vain 4 naista. Lisaksi on vielä yksi
itsenäinen naisehdokas.
Eiko tama ole kerrasaaan tuomit­tava
osoitus yhteiskunnallisessa elä­mässämme
ilmenevasta matapaseesta,
naisten kykyjen Ja mahdollisuuksien
aharviomnlsta?
Kun meille ajuraavalla kerralla pu­hutaan
esimerkiksi Neuvostoliiton
naisten "raskaista" töistä, niin silloin
sopii palauttaa mielemme, ettei n i i -
„ , , kaan ole nUn raskasta, yksltoik&oista
Canadan alahuoneen jäsenyydessä »henkisesti ja fyyslUiseati tappavaa
tava merkilje. että naiset ovat kyllin
hyvia äänestämään — mutta ehdok­kaiksi
ja kansanedustajallesi me em­me
heita kerta kaikkiaan huoli! ,
Suuren Rahan lehdet Ja muuten
vairi porvarit ovat pitäneet suurta me­lua
siitä, miten muka "Neuvostolii­ton
naiset voivat olla tasa-arvoisia
miesten rinnalla.- mutta mitä hyötj^
on sUiä;^la'nalSBt'!jMitnfral*ispelI& td-'^
ainoastaan neljä naista, ja hekin
kaikki Ontariosta, Toisin .sanoen.
Canadan yhdeksästä maakunnasta ei
ole naisiUaan lainkaan edustajia liit­tovaltion
parlamentissa ja Ontarios-;
takin on valittu vain neljä.
- Mikäli sitten on puhe Ontarion
lainlaatijakunnasta. sieltä %i riittänyt
katteissa vUnlelaJ9fia'Aiaakuntavaaleis-sa
yhtään ainoata paikkaa naisille!
kuin on loppumaton kotityö; keittä­minen,
siivoaminen parslmmen. paik­kaaminen
jne Mutta meillä on kan­sakuntana
ilmeisesti sellainen keski­aikainen
käsityskanta, että "naisen
paikka on keittiössä" — vaikka emme
kehtaakaan sitä Aatu-vainajan lailla
maailmalle juliaiaä.
Me voimme siis etukäteen tietää, et­tä
nyt'suorltettavLesamaakimta vaa­leissa
Jää'töllien puoli Ontaxitm vSes-töstä
— naiset- — riittama
edustuKsen varaan.
Myös voidaan etukäteen en
että C C F : n Ontarion jaoöti
näiden vaalien johdosta entist
nompaan . huutoon ajurten i
joukkojen keskuudessa. CCF.
don herras-naakka-koppavuit
vaa ehkä kaikkein parhaiten
ta mainitun puolueen johto
meitä siirtolaisina tahan maah
leita ihmisiä ajatusmaailmalt
takapajumina ihmisinä, että
varten täytyy laatia enkoi^ia..
arvostelun alapuolella olevia " i i
nistivastaisia" ilmoituksia — J
kehdata julkaiata missaan engl
kiehsissa lehdissä.
Jos moisen häväistyksen kcl
joutuneet "uudet" ja "vanhat"
laiset sanovat CCF: n oikeisto jo
le, että " h y i takaisin" — nun J
kööt herrat ccLläiset johtajat
itseään sellaisten McCartny-vaali-
ilmoitusten laatimisesta..
juLkalstlin esimerkiksi Toronw
mestyvässä suomenkleliiKssa 'V
kan aanessa,"
Yhtäläinen, salainen aanloil
on tärkeä ja kaUis a*'» /
meidän tulee vaalia kuin sili
teräämme — mutU kuten näl
siinäkin on vielä paranuxni
varaa meidän omassa maafsaa
ainakin sen verran, ettei n«
ole kansaknnUna' syytä SI
qapnrimaiden -demokrt"
korjailemaanennenkuin •><
me saaneet omat asiamme