Vapaus, February 16, 1960

              Ä p s : - S i v u i - i : . ^Tiistaina, helmik: 16 p ^— Tuesday; Feb. 16, 1960 /"rfl-o-fl-flTaro o a fl,fl 8 o «'a fl'fl'tt"<nnry >
l i i
m
'(tlBERTY)^ Independent'Labor
Organ'Of'Finnish Canadians. Es-tablished
Nov.-e/lQlT. Authorized
>s second class ,mail •.by tHe Post
Offlcr Department, '•Ottawar." Pub-lisheä"
thrice ; weekly; Tuesdays,
•.ThucsdaysJandSaturdayjSby Vapaus
'PublisIiingCompanyLtd., at 100.-102
HJlni St. \V., Sudbury. Ont, Canada.
Telaphones: Bus. Office,OS; 4-4264;'
Edilorlal Office OS. 4-4265. Manager-
E. Suk5i. Editor W. Eklund. Mailing
addressr Box 69,.Sudbury, Ontario.
Advertismg rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.' . ,
, ' TILAUSHINNAT: , "
Canadassa; , 1 vk. 8.00 6 Idi. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa; 1 vk. 9.00 6 kk!'4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
ihi?o
Vanhan valheen vatkaamista
Y • Canadan metallikaivosten yhdistyksen liikkeenhoitajan,
; - V. , C . .Wansbroughin kerrotaan pitäneen viime v i i k o l l a Ot-
\ tavassa puheen, jonka yhteydessä hän peloitteli kuulijoitaan
y jacanadalaisia yleensä syytöksellä, että Neuvostoliiton
1 "ka^öppahyökkäys tulee lähitulevaisuudessa-uhkaamaan C a -
nadg enemmän kuin .mitään muuta maata". ~ ,
•'Veiiäjän karhun pahaenteinen varjo uhkaa tämän maan
, _ kehitystä", sanoi puhuja~ja-jatkoi: " E i ole mitään muuta maa­t
a . jolla on enemmän menetettävää kuin Canadalla jos
Neuvostoliitto aloittaa kaikkikäsittävän kauppahyökkäyksen
länttä vastaan. Meidän maantieteellineii' asemamme, geolo­giamme
j a siis myös mineraaliresurssimme ovat samanlaisia.
; \ Neuvostoliitolla" on samanlaisia perustuotteita myytävänä
kum' meilläkin."
' "Pinnallisesti katsoen näyttäi.^i todella siltä, että mr,
Wansbrough on ottanut sarvista kiinni härkää. M u t t a kuinka
kaiikana ^hän on s i l t i k in totuudesta, se näkyy m.m. seuraa­vasta:
Mr. Wansbrough pitää nyt "Venäjän -karhun", suurta v o i -
maa pahaenteisenä, vaarana. Mutta viimeksikuluneen kym­menen
vuoden aikana nämä samat vvansbroughit ovat'vas-'
tustaheet kaupankäyntiä Neuvostoliiton kanssa siksi, että
kaupankäynti muka "auttaisi" Neuvostoliiton voimistumista
^ — mitä kukaan jumalaapelkäävä kansalainen ei halua tehdä.
Mutta vaikka me olemme yrittäneet pitää kauppakiellon
avulla Neuvostoliiton taloutta lapsen kengissä, siitä on k u i ­tenkin
kehittynyt n i in voimakas " k a r h u " , että sen " v a r j o k i n "
saa jo mr. Wansbroughin näkemään painajaisunia keskellä
' . päivää!
• Tämä osoittaa keran uudelleen, että mr. Wansbrough ja
kumppanit ovat nyt yhtä väärässä Neuvostoliiton "kauppa-hyökkäyksen"
pelossa, k u i n he olivat kylmän sodan hyisem-piriä
aikoina kieltäytyes.sään kaupankäynnistä Neuvostoliiton
kanssa muka sillä perusteella, että he 'eivät "halua auttaa
kommunismin voimistumista".
•••!•• ;-v-V.'-,''^r^"''-'.V/'vV;://;;:'v:,V;r-''^ .'i • • • • . • • ' ' / ' ; • ••
ottakaamme vielä toinenkin esimerkki kylmän sodan
kauppasaarron tuloksista. Senaattori Humphrey sanoi elo­kuun
12 pnä 1959; " K u n me kieltäydyimme toisen maailman­sodan
päättymisen jälkeen myymästä Neuvostoliitolle alu­miinia
. . . Neuvostoliitto ei v a in kyennyt rakentamaan a l u -
miinitehtaita, vaan myös tuottamaan alumiinia n i i n suuressa
rD§^rin, että se voi nyt myydä sitä joukkomitassa maailman
nSarkkinoilla.'.' *
; Canada ei myynyt silloin Neuvostoliitolle alumiinia. J a
noikä oli lopputulos? Me olisimme nyt kansakuntana kuu-l<
5ma valmjina sitä myymään, mutta emme voi myydä, ja
mm joudutaan sulkemaan omia tehtaitamme markklnain
puuttqen takia! ' ^
r Mutta oifo tämä puhu mr. Wansbroughin väitöksen puo­lesta,
eitä Neuvostoliiton "taloushyökkäys" uhkaa meidän
ulkomaanmarkkinoitamme?
El vähääkään. Mr. Wanshrough, pankaamme merkille,
cs edes yritä sanoa, että Neuvostoliiton vientikauppa olisi jo
\|ahingoittanut Canadan ulkomaankauppaa. Hän rakentelee
rfiörköjuttuaan "jossittelulle'', eli puhumalla "jos Neuvosto­liitto
aloittaa kauppahyökkäyksen länttä vastaan". Tällaista
''"iiyökkäystä'' ei ole siis vielä järjestetty' Neuvostoliitosta
pain. Mutta Yhdysvallat on rakentanut kaikenlaisia t u l l i - j a
muita muureja Canadan kupari-, öljy-, sinkki- j a erinäisten
maataloustuotteiden markkinain vaikeuttamiseksi!
l Palatkaamme kuitenkin Wansbroughin väittämään, että
Ganadalla ja Neuvostoliitolla on siksi paljon samanlaisia
kauppatavaroita, että Neuvostoliiton talouselämän kehitys
on muka jonkinlaisena'\'aarana meidän maallemme.
\ Koko-ihmiskunnan historia osoittaa kuitenkin vallan
päinvastaista — mitä enemmän kehittyy jonkun maan talous,
sitä enemmän se käy kaupaa, vieläpä " k i l p a i l i j a n s a k i n " kans-
Sja. Esimerkkinä mainittakoon, että Suomi ja toisaalta B r i ­tannia
ovat vastikään allekirjoittaneet suuret viisivuotiset
kaupasopimukset Neuvostoliiton kanssa ja k a i k k i merkit
viittaavat siihen, että niiden kaupankäynti tulee edelleen
laajenemaan Neuvostoliiton kan.ssa, j o l la on kauppasopimuk-
' s?a jo 70 maahan. J a tässä yhteydessä on syytä kiinnittää
-huomiota siihen^tbsiasiaan, että Britanniasta myydään esim.
autoja Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitosta myydään atitoja
Britanniaan ja n i in täytetään ostajain vaatimuksia parem-rain^
kummassafen maa.ssa. Tätä "samanlaisen" tavaran vaih-tpa
tapahtuu teollisuuskonciston,' soittovälineiden, lääkkei­den
ja muijien teollisuustuotteiden aldilla.
^•'Jos^ttäih voi blfär\3ntÄrrn~j¥"Ne^Livbs välisessä"
kaupankäynnissä, niin miksei myös Canadan j a Neuvosto­l
i i t on kaupankäynnissä?
" Mitä voisimme ostaa Neuvostoliitosta, kysyy mr. Wans-brough
ulkokultaisesti selittäen ,että taloutemme on l i i an
"samanlaista".
; Neuvostoliitolla on josiip. tunnustetusti maailman no­peimmat,
luotettavjinmat Ja taloudellisimmat siivililentoko-nset.
Ensiluokkaisten lentokoneiden: lisäksi Neuvostoliitosta
voitaisiin ostaa maailman parhaita porausvälineitä sekä au-l^
jja ja tieteelltsessätutkimustyössä tarvittavia välineitä. T o i -
Ejaalta Neuvostoliittoon voitaisiin myydä esim._tuhansia mai?
I t ja öljy- ja kaasuputki johtoa. Sinne voitaisiin* myydä raja­ton
määrä sähkövälineitä, joiden tuotanto on tyrehtymässä
'täällä kysynnän puutteen takia, jne. ' ^ 'ikM:
\ Kysymys ei ole missään tapauksessa "kommunismin
avustamisesta", kuten kylmän sodan kauppapolitiikan kurja
tjdlos 'oh n i in kouraanluntdvasti osoittanut, vaan omien kan-sallisetujernme
valvomisesta. Tämän^uoksi on tuomittava?
mr. Wansbroughin ja hänen kaltaisensa vanhojen valheiden-vatkaus.
' ~ vm
V
Käyttäkäämme jalkojamme
terveydeksemme
SYNTYMÄ-
, PÄIVIÄ
<^.9.PJ>-ttJ>-9JU.g.g.q.(LqJA9.9.9.9.9.P.g.P.
J a c o b , L a i t i l a , Wanup,' Ont., täyt­tää
tänään, helmikuun 16 pnä 73
vuotta. , •
' Matti Haapala, South Porcupine,
Ont., täyttää keskiviikkona, helmi­kuun
17 pnä 50 vuotta. "
Werner Kehysmaa, South Porcu­pine,
Ont., täyttää lauantaina, hel­mikuun.
20 pnä 60 vuotta.
Yhdymme suikulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
SITX
KakspbmuMa
syytelty mies
on hyvin vaitelias
Helsinki. — Koko Suomea käsit­tävässä
I mittakaavassa .suuren: huo­mion
kohteena olleen Tulilahden
kaksoismurhajuttu siirtyi viime vii­kolla
uuteen vaiheeseen kun poliisi;
viranomaiset julkaisivat tietoja tut-kimciksistaanmopedimies
Runar
Holmströmin edesottamisista. ^
Mainittua henkilöä on' etsitty
Munsalan seuduilla jo ; kolmisen
vuotta, kertoo Uuden Kaarlepyyn
nimismies; Mitään-uiitta ei kuuluste­luissa
ole ilfiiennyt, mutta poliisivi-ranoimaset-
keskittävät nythuomionr
sa todistusainehiston keräämiseen.
Tavaratjjoita^ Holmströmin kätköis­tä
on; löydetty runsaasti,-yritetään
sijoittaa eri puiolilla maata sattunei­den
varkauksien: j a : törkeiden vai>
kauksien puitteisiin; : Kuulusteluja
vaikeuttaa kuitenkin paljon matkus.
telleen .Holmströmin ;tiukka .vaitc-liauus
asioistaan. ;Poliisiviranomai-.
set ovat-yhdistäneet hänen:nimensä
K y l l i k k i Saaren, Elli Immon ja
Poikkimetsän murhiin
Eisenhower ei
mene Suomeen
Helsinki. -— Ulkoministeriö on
saanut; ilmoitukseni että presideniti
Eisenhower ei :voi matkallaan Neu­vostoliittoon
ensi kesäkuussa pysähr
tyä Suomeen enempää kuin mulliin­kaan
pohjoismaihin.
Canadassa ilmenee jakomielisyyt.
tä sikäli kuin tulee kysymykseen
uraani •jaaatomienergiankehittänii^^
nen. Tämä ilmeni Canadan ensim­mäisessä
uraani- ja atomienergian
konferenssissa, joka pidettiin To­rontossa
tammikuun 11—13- pnä.
Konferenssin o l i järjestänyt Onta­rion:
hallituksen'.voimalähteiden i de-partmentti
j a siihen osallistui 450
puhujaa, kuulijaa j a sanomalehti-miestä.
Silloin oli näytteillä usei­ta
kiintoisia kuivia atomireaktoreis,-;
ta ja;atomivoiman rauhanomaisesta
käytösta\_ — > _
Millä tavalla tämä jakomielisyys
ilmaisee itsensä?_
^Yhdellä puolellaon uraanikaivos-teollisLiUS,
joka SO-^luvuUa kehitet­t
i in "sotalapsena" — erittäin voit­toa
tuottavana-lapsena, joka antoi
työtä'14,000 henkilölle; Canadalais-ta
uraania on myyty pääasiassa: Y h ­dysvaltoihin
"jossa sitä on käytetty
atomi, j a vetypommien valmistami­seen.
Canada ei valmista omia ator
mipommejaan eikä sillä :ole sellaista 1
aikomustakaan. ;(Diefenbakerin: hal­lituksen
ilmaisema kiinnostus: rau­haan
ja aseistariisuntaan olisi paljon
uskottavampi josise myöskin kiel^
täytyisi\tuomasta atomiaseita :Cana-daan
taikka toimittamista sen ulko­mailla
oleville voimille.)
Toisella ;puolella on: atomiener­gian;
kehittäminen. Canadan ohjel­ma;
tällä alalla o'n kokonaan rauhan­omaiseen,
tarkoitukseen—tieteelli­seen
tutkimustyöhön, terveydinh.v-väksi,
ydinvoiman käyttämistä säh­kövoiman
saamiseksi ja muihin tar­peisiin;
.Ottamalla huomioon menot
hallitus ja teollisuus kuluttavat vuo­dessa
$40—$50 miljoonaa-näille au­loille.
.Uraanin kaivaminen :Cana,dassa-seuraavien
muutamien vuosien aika.
na'ei;näytä niin ruusuiselta ja:voit-:
toa; tuttavalta kuin :iimuutamia kuu--
kausiasittQn;toivottiin, Uraanikai­voksissa
työskentelevät työläiset tu­levat
siitä kärsimään- Tämä joh­tuu
ylituotannosta ja "venytetystä"
uraanitoimituksista Yhdysvalloille,
joista hallitus tiedoitti: viime marr:
Idän ja lännen tekniikan viimeinen
sana esille Leipzigin messuilla
Helsinki. — Vain vajaa kolme
viikkoa on: aikaa Leipzigin Kevät^
messujen 1960 avajaisiin. Tä-
' män: vuoden messuista, muodostuu:
laajemmat ; kuin koskaan aikai­semmin
ja jo ennakolta niiden
tiedetään antavan yleiskuvan tek­nillisen
kehityksen viimeisimmis­tä
saavutuksista niiij lännessä
kuin idässäkin.
Tällä kerralla myös Suomen
'osalla korjataan tähänastinen l a i -
patenttilääke. Näin ainakin: se­littää
senaattori Joseph A ; S u l -
livan, joka esittää fyysillisen
kuntoisuuden;: alkulähteeksi
seuraavaar-"Menkää kävelylle''
Käytännöllisenä toimenpi­teenä
tämä 58rVuotias:toronto-:
lainen lääkäri-senaattori suo­sittelee
rakennettavaksi .farmi-maiden
rajoille, jokien varsille
jne. polkuja nimenomaan: simä
mielessä, että: ihmiset voivat
huvikseen ja terveydekseen
järjestää kävelymatkoja.
Tämä "kävellen kuntoa" aja­tus-
on kehittynyt paljon pitem-'.
mälle Suomessa. Se on- siellä
tulevan kevään suuri kansan-urheilutempaus,
jonka mer­keissä
toivotaan saatavan j a l -
k e i l l e k o k o Suomen kansa; ker­rotaan
Suomesta tulleissa \uu-tistiedoissa.
Pitemmän aikaa
on-^tätä-marssitempaustaisuun-niteltu
ja nyt on kävelykam-panjan
: valmistavassa' ::toimi-kunnassa
päädytty sen suorit­tamiseen
parhaimpana kevät­kautena.
Täm^n kansanurhei-lut^
mpauksen-^—tarkoituksena
on Suomessa: saada koko.^ansa
harrastamaan liikuntaa.
Me uskomme, että täkäläiset
kansalaisemme^- tervehtivät
lämpimästi' senaattoriiSuUiva-;
nin:"kävelykuurineuvoa'' j a * t a r
levät puoleltaan myötävaikut­tamaan
siihen, että hänen poh­jimmaltaan
terveestä ihantees­taan
tulisi tosi — että sen tu-loksena-
ssaataisiinapikapuoliin
vedetyksi ,koko sCanadankih
kansa harrastamaan liikuntaa
terveyden ja kunnon yljäpitoa
varten.
' Liikunnan harrastaminen y l ­läpitää
kuntoa ja^ terveyttä, se-,
littävätv asiantiintijat nyt, —
mutta sen puutteessa ennenai-kaisjjsli
;sai rasturieiden , o n ' l^u i -
tenkiti' harrastettava Jiikun^aa^
minlyönti:.vSuomelIa on ensi ker­ran
messuillaomaa osastonsa, jos­sa:
esjtcllään pääasiassa: Suomen
:puimjalos(us(eolIisuuden tuottei­ta.
10 M A A T A MUKANA
-: Näytteillepanevia, maita on nyt £)ft
ja niistä on näytteillepanijoita 9500:;
.^fäytteiIlepani]ain. joukossa; ovat
kaikki Länsi-Euroopan maat. Var­sin
suuri on myös:äskettäin vapau­tuneiden
; j a . kansallista:: talouttaan
luovien maiden osuus;-Ensimmäisii
kertaa ovat messuilla mukana .Gha­na
ja Kuba.
: ;Suomi on tänä vuonna ensi ker­ran
virallisesti mukana Sen osas­toon
osallistuvat Enso Gutzeit Oy,
Mahogany, SOK Vaajakoski; iViiala
Oy Savo Oy j a Metsä- ja Uittovä-line
Oy. Lisäksi \VaIio Smeds ja E-nigheten
»ovat: yksityisinä näytteillOr
panijoina, messujen elintarvikeosa.s-tossa.
/- -
UUTUKSIA
yNiistä lukemattomista teknillisis­tä
ja muoti-uutuuksista, joita on
suurin; joukoin nähtävänä /kalkissa:
messuryhmissä," mainittakoon m.ni.
täysautomaattiset työslökoneet^^^:4^
liukuvalmistuslaitteistot. ; Eräs näi.sv
lä; liukuvalmistuslaittcistoista;. :joka
on tarkoitettu sähkömoottorin suo­juksien,
»valmistamisen ilyhcntää e:
sim.' yhden suojuksen kokoamisajan
joka on 28 minuuttia käytettäessä
lavallisia tyoslökoneilay joka 55 sc:
kunniksi
• .Kirjapainoteollisuus; esitlä
nipainokoneen, joka palvelee* mitä
erilaisimpia käyttömahdollisuuksia.
i.Tekstiilikonetcollisuiutta edustaa
joukko uutuuksia, joista mainitta­koonerikoisesti:;
::4-väri-kutoma-au-^
tomaatti, jota voidaan käyttää myös
ei-automaattisesti, ja jossa silloin
kudottaessa voidaan käyttää jopa 7
eriväristä villalankaa,:, sekä yhdistet­ty
ompelujieulomakpne, "joka val­mistaa-
kangasta ompelumenetelmäl-lä;
se asettaa kudoksen langat ris­tikkäin
toistensa päälle j a sitten
ompelce-incsaumoifia yhteen. Kone
ompelee 1300 pistoa minuutissa ja
valmistaa'156:metriä Itangastatun-;
nissa.
niESSUKAUPUNKI H Y V I N'
VALMISTUNUT
K i r j . THOMAS M I L L ER
raskuussa. Tuotantoa tullaan vä­hentämään
ja työläisiä '^pakkolo-maiittamaan.
EUiot Lake, joka on
tunnettu "maailman uraanipääkap-punkina",
e i ole enempää "äkkiä r i ­kastumisen"
; paratiisi i kapitalisteille
:jakem.ottelijoille niinkuin: se O H ' o l ­lut
viimeiset; muutamat vuodet. •;
: V Uraanituotanto / maailman kapita­listisissa'
maissa bli 42,500 tonnia
1959. Tästä Yhdysvalloissa tuotet­tiin
18 500 tonnia (43%), Canadassa
15 000. tonnia (36%), Etelä-Afrikas­sa
6,000 tonnia (14- %): j a loput tuo­tettiin
Australiassa, Ranskassa ja
Keski Afrikassa. Yhdysvaltain ato­mienergiakomission
osti' sitä • 33^500
tonnia eli 80 prosenttia. i
Yhdysvaltain atomienergiakomis­sio
osti sitä enempi kuin mitä se
käytti atomi-"^ja vetypommien val­mistamiseen;
:Jälellejäänyt;määrä
varastoitiin. V. 1965 sotilastarpei-siin
tarvitaan arvion mukaan 18,000
-^20,000, tonnia j a on ilmeistä, että
aseistariisuminen-merkitsee ^vielä­kin
vähempää määrää. Konferens­sissa;
eräs puhuja mainitsi "sotilaal­lisen
tarpeen ylijäämästä" j a sanoi,
että "rauhan vaara" aiheuttaa se.i,
ettei voida nopeasti korottaa käyttöä
sivilitarpeisiin vaikka kuinka opti-mistis2sti
asiaa yrittäisimme katsoa.
Toinen syy siihen miksi Canadan
uraanin kaivaminen on joutunut
vaikeuksiin lepää (a) niistä olosuh­teista,
joiden perusteella teollisuus
on kehitetty j a (b) koska viimeisten
muutamien. vuosien aikana : suuria
uraanikerrostumia on v löydetty Yl>-
dysvalloissa j a uusi tuotanto laske^
taan tälle perustalle.
. V . 1953^54;;jolloin sovittiin uraa­nin
korkeaimmasta hinnasta ja jol^
l o i n E U i o t Lakella: j a ; Bancroftinar
lueella alettiin vakavat kehitystyöt.
Yhdysvaltain uraanireservit arvioi:
tiin alle 25,000 tonniksi. Nyt ne ar
vioidaan 225.000 tonniksi. Silloin
kun kylmä sota alkoi:uraania luul-:
tiin olevan vähän jaettäsitäoli vai­kea
löytää.;; Nyt tietään,: että sitä on
runsaasti, vaikka ei sitä ole etsitty
muutamiin .vuosiin ja nyt tiedetyt
reservit j a tuotantoteho ei-sotilaalli-siin
tarpeisiin on n i in suuri kuin
mitätarvitaaneO-vuosiluiyun lopulle
taikka 70-vuosiluvun alkupuolelle.
Koska uskottiin .että uraanisia on
puutetta.ja koska kylmän sodan ta.
kia Yhdysvallat mielettömästi .val­misti,
niin paljon atomnpommeja; el:,
tä/se.olisi voinut kahteen kertaan
.tappaa kaikki maailman: Ihmiset,
aiheutti;sen, että Canadan kaikkien
yhtiöiden' uraanituotantoa. kehitet­tiin
äärettömällä, vauhdilla: viiden
vuoden sopimuksen nojalla.
: ; Y hdysval tain : a t om i e n e r g ia k om i
sion; kruunun, yhtiön Eldorado M i ­ning
and Refiningin j a muiden Ca­nadan
luraanikaivosten välillä alle­kirjoitetun
kauppasopimuksen, arvo
kohosi $1,600 miljoonaan, $400 mil­joonan
:'pääoma sijoitettiin kaivosten
Luotantokuntoon saamiseksi j a kun
ottaa.huomioon teidoni asuntojen.ja
koulujen:5 rakentamiskustannukset,
niin koko summa nousee yli $500
miljoonan
; Yhtiöt lainasivat suurimman osan
tarvitsemastaan rahasta. Sopimuk­sen
mukainen korkea hinta takasi
sen. että tuotantokustannukset ^saa­daan
peitetyksi ja tulee jäämään
n i in paljon, että oblikatiot voidaan
;Iunastaa:ja;että osakkeiden omista­jat
saavat, kuten sanotaan, "koh­tuullisen
korvauksen pääomalle'.
Varmaankin saavat.
Viisivuoti.sen sopimuk.sen piti
päättymän maaliskuussa 1962 ;;eräis;
sä tapauksissa 1963. Sopimuksissa
Yhdysvaltain ••jatomiene
on kanssa oli sillä etuoikeus ostaa
kunkin yhtiön tuotanto 1966 asti.
Yhdysvaltain • atomienergiakomissio
^vaati tämän .varauksen; sopimuksiin:
Koska tilanne on:muiuttunut muuta­mien-
viime vuosien aikana: Canadan
yhtiöt vaativati että Yhdysvaltain a-tomienergiakomissio
seuraisi tätä
sopimuskohtaa koska sillä on "mo­raalinen
velvollisuus" tehdä niin.
: Sensjaan viimesyksynäYhdysvalr
tain atomienergiokomissid!: ilmoitti
• Canadan hallitukselle;;:ettäi se ;ei ..to­teuta
tätä osto-oikeutta j a siitä syys-,
tä viime^ niarraskuussasovittim
kiinteän sopimuksen- venyttämistä.
Tämä venyttäminen merkitsee sitä,
että 40,000 tonnia uraanimalmia,
jonka I toimittamisesta aikaisemmin
sovittiin kolmen vuoden aikana vuo­desta
1960:sta vuosiin 1962—63 tul­laan
nyt toimittamaan seitsemän
vuoden aikana 1960:n vuoden alusta
1966 loppuun mennessä, joka mer­kitsee
6,000 ' t o n n i n toimittamista
vuosittain eikä 14,000 itonnia, kuten;
alkuperäisessä -sopimuksessa; mää­rättiin;
Hetikohtainen: tuotannon
vähentäminen mahdollisesti ei; ole
niin. suuri,! mutta sensijaan jyrkem-
;pi myöhemmin: Tämän hetken on­gelma,
sellaisena kuin hallitus kä
sittää sen, on ylläpitää uiraanimalr
min kaivamista yllä kunnes kysyntä
rauhanomaisiin tarkoituksiin noj5-
taisi tuotantoa lähimain nykyiseen
tuotantokapasiteettiin vja; luonnolli'
sesti, että se tuottaisi voittoa uraani:
kaivosyhtiöille.
Toimittamisenivenyttäminen joh­tuu
kahdesta seuraavasta: pääsyystä:
(1) ivähenlynyt :kysyntä sotilastar­koituksiin
ja-(2) Yhdysvaltain tuo-:
;tannon kohottaminen niistä malmir
esiintymisistä, joita on löydetty sen
jälkeen kun sopimus tehtiin Eldora­don
ja toisien: canadalaisten. yhtiöi­den
kanssa.
Kuumetauti leviää
Hc^lsiiigiii Icouluissä
Helsinki. ^- Flunssaa^ muistutta­vat,
katariaaliset kuumetaudit ,ve-roittivat
jo toista viikkoa sitten n i n -
saasti kouluja Helsipgissä,'' jossa:
;kantakäupuhgin>kbuluistaPoli^^
l a i ta 'pois ylt 800 ja^esikaupunkien
kouluista noin 400. ,-Näyttää siltä et.
tä' tautitapaukset ovat hyvää vauh­tia
lisääntyinässä;^__Tauti ei kuiten­kaan
ole flunssaa vaikka suuresti
muistuttaa sitä aiheuttaen mm. ys­kää
ja korkeata kuumetta. .
35 miljoionaa pulloa
olutta kuukaudessa
;,s;-5,v;;,s ;,:;i'j4s:;;iv"'s;'=;i'^^^^^
.::117:vuotta:Pilsner-panimo on .val­mistanut'
olutta Tshekkohl6vakiassa
j a suunnilleen yhtä kauan Pilsner-olut
on ollut kysyttyä tavaraa kaut­ta
maailman; ":Se-ron. tunnetuimpia
oluita maailmassa. 'Vanhat, oluen­panon
perinteet, erityiset ololuhteet
j a ensi luokanraaka-aineet ovat ol­leet
luomassa sen main,etta; Nykyi­sin
tuotetaan Plzenissä noin 35 milj;
pulloa kuukaudessa^:joista kolman­nes
viedään lähes; seitsemään: maa­pallon
maahan. Urquell; vientiolut
valmistetaan; tavallisesti 12: tai/14
prosentin vahvuisena. ; Ulkomaan-kauppayhtymä
KOOSPOL on sen ai­noa
maastaviejä.
'A JA
ililillll iw'i*;
ÄMMATTIMERKITTNÄKYVÄT
° — Teidän ulkomaäpassissanne •
sanotaan, että teillä on-suora nenä, v
cäännöllinen suu; pyöreät kasvot —
"muitta eihän se ollenkaan sovi,tel- \
hin. '\ \ ~ " '
E i mutlta nyt minä olenkin am- ^
mattinyrkkeilijä. «^;;*ir;ÄKiS
OPPIVA^ P I K K U P O I KA
Kallen äiti otti poikansa vastaan
ensimmäiseltä koulumatkaltaan j a
kysyi: ','Mitäs minun pikkumieheni
tänään oppi koulussa?/' ^' , . ,
' P o i k a hymyili ylpeästi jä vastas|:>t -
"Kuiskaamaan niin etteivät^huulet^
l i i k u . " - -
Rupatellen enonsa kanssa, teini-ikäinen
V Maija ;.sanoi erään tyttöys­tävänsä
saaneen joltakin pojalta ys-r
tävyyssormuksen, j a että eräs hä­nen
.toinen : tyttöystävänsä . o l i v a s t -:
ikään saanut kihlasormuksen.
"Kerrohan minulle", sanoi ute­lias
eno, "mikä ero on ystävyys-ja
kihlasormuksella?"
"Katsos, eno k u l t a " , sanoi Maija
avomielisesti, "kihlojen jälkeen
päättyy ystävyys."
SUOJELEEKO USA
BONNIN NATSEJA?
New York. — Amerikan juuta­laisten
kongressi väittää^ että Y h - /
dysvaltain ulkoministeriön ja
Länsi-Saksan välillä .on sanaton
.Vgentlemannisopimus", jonka, mu--
kaan salataan.; entisten natsien ;or;
suus Bonnin hallituksesS;a.
! -Juutalaisten järjestö, on Yhdysval­tain
• ulkoministerille Herterille lä­hettämässään
;- kirjeessä ;esittänyt
vastalauseensa ;sen johdosta, ettei­vät
amerikkalaisten, viranomaiset
salli lehtimiesten ja .kansalaisjär-
Uraanin toimittamisen vähenty- jgstöjen edustajien pääsyä Berlii-mistä
mitä hyvänsä sotilaallista a-setla
varten on tervehdittävä; E n r
nenkaikkea on sitä tervehdittävä
siinä mielessä, että jos Yhdysvallat
tuottaa .pommeja .jatkaakseen •kyl­mää
.sotaa: joka tuo -mukanaan kau­heita
vaaroja; joka. on'kaikkein :pa'
hinta asevarustelukilpailussa.
Asevarustelun tulee lopettaa, jos
aiotaan;.säilyttää: ,maailmanrauha.
Meidän .lopullinen päämäärä on täy­dellinen
aseistariisuminen.
Yhtä selvää on, että: jos uraanituo­tanto
perustuu sotatuotannon perus­talle;
niin se vie vaikeuksiin. 'Mil­lainen
"hyvinvointi" hyvänsä, joka
johtuu: sotilaallisesta kysynnästä on
vain väliaikaista ja epävakaista ja
ennemmin taikka- myöhemmin : ai­heuttaa
työläisille kärsimyksiä.: Av-row
lentokoneen; tuotannon peruuta
taminen viime vuonna osoittaa: täs­mälleen
samaa.; Arrow o l i sotilaal­lisesti'
.vanhentunut ennenkuin: n i i -
denjoukkotuotanto piti alkaman "ja.
tuhannet työläiset menettivät sen
johdosta työmaansa.
Asevarustelukilpailu on kuten
myrsky; se jättää juuri tuotantoon
saadut laitokset avuttomaksi tai.hä-vitetyksr-
niaan :tasaIlo, .Aseistarii­sunta
vapauttaa; varoja käytettäväk­si:
tällaisten ongelmien . selvittämi­seksi.
:';; Rio: Tin to M in ing Companyn,; joka
omistaa Elliot Lakella olevasta 1.')
:tuottavasta kaivoksesta kuusi: kai­vantoa,
varapresidentti tri D. R.
Derry;selitti miksi: toimitusaikaa on:
venytetty ja miksi Yhdysvallat on
kieltäytynyt ; käyttämästä sopimukr
sessa taattavaa osto-oikeutta seuraa­vasti:
nin keskusarkistoon jossa on- tieto
ja natsien entisestä toiminnasta ja
toimintaan osallistuneiden henkilöi­den
nimistä. ^
"Uusien reservien löytäminen
Yhdysvalloissa teki sen itsenäiseksi
ulkomaalaisista lähteistä .ainakin
joksikin aikaa; ja aiheutti sen, että
Yhdysvaltain uraanin tuottajat pai­nostivat:-
.hallitusta -kieltäytymään
tekemästä mitään 5 sitoumusta ulko­maiden
kanssa;"; Luonnollisesti: tä­mä.
on,;juuri sitä monopolikapitalis-min
kilpailua;'jolloin koira syö koi­ran,
Derry myös sanoi:
"Näyttää melkäein varmalta, että
Yhdysvalloista tuntuu jotain moraa­l
i s ta velvollisuutta tukea Canadan
samoinkuin USA;nuraaniteollisuut.
ta "
Käytäntö osoittaa, että USA tun­tee
jollaistakin moraalista- velvolli­suutta
osakkeenomistajia, j o t k a suu-rimmalta;:
osaltaan ovat amerikkalai­sia,;
kohtaan, jotka, toimittamisajan
venyttämisen takia eivät olisi sopi­muksen
aikana saaneet takaisin s i -
joittamiaan varoja
i Tuotannon vähentäminen j a muut
Canadan edessä olevat vaikeudet
nostattaa kaksi kysymystä:
.(l) Mitä pitäisi tehdä niiden tu-;
hansien työstä eroitettavien työläis­ten;
suojelemiseksi • j a :avustamisek'
si?
v (2) .Mitä pitäisi tehdä atomiene
g i a n ; lisäämiseksi .rauhanomaisiin
tarkoituksiin ja taata, markkinat u-raanille
kotimaassa ja ulkomailla?
Tekevätkö hallitus j a kruunun;kor-poraliot;
joiden harteilla lepää vol-vollisuusi'
kaikkensa Iällä, alalla? ; "
- T - Emme voi välttää: johtopäätös-:
tä, että hallituksemme haluaa t i 3 -
toisesti salata :tietoja Saksan histor;
riasta ja erityisesti.saksalaisten vir-..
kamiestenmenneisyydestäi: sanoi
järjestön ulkomaankomitean pu­heenjohtaja
Ira Guilden. Maailmal­la;
ei ole varaa sallia entisten natsi-;
johtajien ipysyä'korkeissa asemissa i
eräänlaisen hiljaisen sopimuksen;
nojalla;-joka kieltää keskustelemas­ta:
heidän menneisyydestään. Maas-,
sa; jolla on; n i in levottomuutta he­rättävä
j a : vaaratekijöitä sisältävä /
menneisyys/kuin rLänsi-Saksallaj o-:;;
vattietojen salaamisen aiheuttamat;,
vaarat paljon suurempia kudn n i i ­den
julkaisemisen aiheuttamat; sa­noi
hän.
400 suomalaisnuoria
menee Leningradiin
ystävyysviikolla
H e l s i n k i . '— SNE:n, Suomen N u j -
risojärjestöjen Edustajiston; j a N e u - '
vostoliiton vastaavan."nuorisojärjes-:-
lön kesken on sovittu yhteisen ys-tävyysviikon-
vietosta^-huhtikuun; 3-—
10 päivinä edellisen vuosien tapaan.;;
Ystävyysviikon merkeissä; vaihde-v
taan valtuuskuntia j a järjestetään
ystävyysmatkoja. Alustavasti; o n ' S O r i
v i t tu myqös radio-ohjelmien vaih­dosta.
Vanhan tavan:mukaan tultaneen;
myös ystävyyskaupunkien kesken ;
vaihtamaan valtuuskuntia j a monet;;
kunnalliset ;;:nuorisotyölautakunnat
järjestävät tilaisuuksia ystävyysvii-:
kon merkeissä. ' ,\ , ^
Uotuutena entiseen ovat'suuret
nuorison,ystävyysmatkat: joiden: jär-;
jestäjinä ovat Suomi-^Neuvöstoliit-to-
Seurä ja neuvostolainen turisti-toimisto
Sputnik. Suomesta matkus­taa;
:Leningradiin kaksi, ryhmää en­simmäinen
8^10 huhtikuuta ja t o i - •
nen 15—17 huhtikuuta. Matkan
hinta on vain 9,800 ja paikkoja on
400 nuorelle. Vastavuoroisesti odo­tetaan;
Leningradista y^stävyysviikkor
vieraiksi a 150 nuorta Helsinkiin.
Itse messukaupunki on valmistau.
tunut hoitamaan odotettavissa ole­van
vieraiden tulvan vanhastaan
tunnetulla rutiinilla. Myöskin näi­den
kevätmessujen ainana on mes­suvieraille
:tarjohai;imonipuolista:.ji-:
korkeatasoista ;vkansainvälisten li voi­mien
esittämää taide- ja viihdeoh[
jelmaa. Perinteellisesti "on—ohjet
massa jälleen radio orke$terin> eri-koiskonsertteja,
Leipzigin Tuomas
kirkon kuoron motettiesltyksiä,.,'u
komaalaisten!;Solistieh;;iorkesterijbl
tajienjayhtyeiden/antamiaikonser
Enemmän yhden miehen ''demokratiaa''
Rajan eteläpuolella ilmestyvä Suu­ren
Rahan ikioma Business Week-niminen
julkai.su oii litenut korkeal­ta
jalustaltaan .haukankatseen tänne
Canndaan ja ,näkemänsä:^perusteella
todennutr-etta vaikka paamini&teri
Diefenbakcriii•johtama tbrypuoluefpu
hui: vaalien';odclla:ja,;aikana erittäin
voimaperäisesti--— ikäänkuin Canayl jolla on tavallisesti tallaisis.sa asiois-dan
kommunistit jos saamme luvsv^
sanoa — Canadan etujen"" valvomi­sesta
ja Canadan itsenäisyyden suo­jelemisesta;
seka;parlamentin.;ratkaiT
.'suvallanpalaiittamisosta, niin kaikki
tämä ;oU? kuitenkin vain vaalipropa-i
gandaa, sillä"" torypuolueen "nuori"
kaarti on vain canadalaismielinen,
jotavastom sen vanha kaarti oli kuuT
lema amerikkalaisvastainen.
Pääministeri Diefcnbakerin "cana-dalaisuuteen"
ei sLsälly lainkaan
"Jänklt menkää,kotiin" ajatusta, .sa­noo.
Business Week hyväntahtoisesti
myhäillen' itsekseen,^ että ' nykyinen
toryhallituksemme on juuri sellainen,
mitä Washingtonissa ja Wall Stree­tillä
halutaankin.
Business Week on ilmeisesti huo­mioinut,
että liittohallituksemme on
varsinkin työväennsioissa saanut en­tista
enemmän "Rautakorko-Bcnnet-t
i n " aikaisia piirteitä, koska se^anoor
että '"pttavva tulee saamaan^ enem­män
yhden nilohen hallituksen piir-teitä,-
miia,on dommionissa koskaan
ennen koettu".
Pantakoon merkille, etta tätä ar­viota
phammisteri Diefenbakerista
ci esitä kommunistit, sosialistit, am­mattiyhdistysmieheteivätkä
muut­kaan
tyovnenpiirit.-vaan amerikka­lainen
Suuren: Rahan f Business^cek,
sa ihmeellisen herkät tuntosarvet.
Yhdessä asiassa Business Week on
:kuitenkin mielestämme-melko pahasi
ti hakotiellä. Se arvelee — pitäen
mielessä ;sita tosiasiaa; ettapäämi-;
nlsterimme nimi ::on; saksalaisperui-nen,
ja ctta hänen hallituksessaan
on ukramnlaLsperua oleva Michael
Starr, ja että torypuolueen chdok-
I kaana;;valittiin;alahuoncen:jäseneksi
-eräs: kliniilaisperulnen; icanadalainen
— että menneitä ovat ne ajat, jolloin
menestymisen ehtona Canadan poli­tiikansa
ja. liikemaailmassa öU- se;-
että henkilöllä oli joko englantilai-K:
nen tai skotlantilainen nimi. ^'
JCylla asia on niin, etta tämän
maan stbdellistenihallitsijain - joukos^
ta , el löydy vieläkään edes tikulla
hakien yhlaan ulkomaalaisuuteen
viittaavaa .nlmcil. , K a i k k i suurraha-miehct)
jotka tätä maata'UKlclla häl-,
-litsevat, ovat ^poikkeiiksetta rtiuita'
eivät ulkomaalaisperuisia ihmisiä.
"Ja ViUlIliV ."hnisu-.sosaltln"^ pilreilliV
on todella halpa käsitys mei-sta ma­toisista;
vaikka eiv,it:sita kehtaakaan
aina ilmaista
;; Ottakaamme pan.::äskettäistä esi­merkkiä
:
Eiäs unkarilainen i>iirtolanien —
luultavasti yksi nusla; paljon inamos-:.
tetULSta "vapaustaistelijoista", jotka
epäonnistuneen vasta vailankumous-yrifyk.
sen jälkeen pakenivat koti­maastaan,;
oli helmikuun .8 pna to-rontolaises-
sa polusioikcudcsa ja sai
ulkomaalaisuufen-sa ja kielentunle-mattomuutensa
takia $10 li-sasakon.
Han"sai kolmesti:: sakkoa,iyhtcensa-
$40 00 "silta, kun han kieltu- tunte­mattomana'
Ulkomaalaisena hymyili
anglosaksilaisla^arcmmuutta. uhku­valle
pohisituomanlle.
K.O. siirtolainen, Radoslav Lazaiov
sai ctyottömyyvsvakuutuslain: •rikkomi­sesta
$15.00 sakon. Mutta taijole.ST
saan oikcusvirkailijalle $15.00 sak­konsa
maksuksi, Lazarov — jonka
tulkki oli poistunut palkalta — sai
kuulla, että sakon lisäksi on inakset-tava
$5.50 kuluja. Poliisi levitti kä­tensä
merkiksi siitä, ctta kulutkin
on. maksettava selitti cras sikäläinen
suuiiehti j a kieltä-taitamaton-Laza-rov
hymyili — 'kii otakaan kun ci
voinut. "Jos hymyilette vielä, mmi)
sakotan teitä oikeuden halventami­sesta",
sanoi poIiisituoniarF^Poätcr.
"Syytetty, joka cl tietänyt mistä oli
kysymys, hymyili kolmesti j a sai s i l ­tä
mainitun $40,00 .sakohr Kun a.-jla
selvisi hänelle micspoloincn esitti an­teeksipyynnön
ia sc olcttun isalliscö-tl
huomioon sikuli, että ilmeisesti u l ­komaalaisia
'halveksiva' polilsituoma-ri.
alensi tuomionsa kymmenecndöl-l
a V i l n ! . . ^ ' ' ' '^ ^ '
Toinen esimerkkimme on C-I-LTn
Oval-niShiscsta julkaisusta, missä on
hyvin mielenkiintoinen artikkeU sil­ta,
miten W. A. McKenzie Catha-mista,
Ont, on kehittänyt mustikan-taimi.
sta kuuden jalan mittaisia pen­saita
jotka tuottavat suurempia ja
maukkaampia marjoja' kuin v i l l l -
mustikat; Mutta tämän muuten hlei.f;
non artikkelin ensimmäisen lausee-;
na on: "Lausunta 'mustikanpoimi-joista
voi antaa kuvan maalaokses- '
la, missä intiaanit ja siirtolaiset poi­mivat
villimustikoita . . Toisin s a -
lioen, sellainen "halpa" työ kuln^vll-limustifckain
poimiminen' kuuluu .
mainitun julkaisuir:mukaan.-''paremTä:
pien ihmi.sten" mielestä vain " i n t i ­aaneille
ja siirtolaisille".
Tällainen " on monesti todellisuus,
jos raavitaan vahan silottua pmtaa.
Etta suurpääoma käyttää hyväk­seen
poliittisessa karkeistyössään
joitakin siirtolaisia ja heidän jälke-laisihan.
siina ci ole mitään kum­maa,
silla onhan tunnettu tosiasia,
että n.s. emämaat eivät voisi vuot-•'
takaan pitää .siirtomaita kurissaan,
elleivät' ne palkkaisi "vlrkamiehik-seen",
"polliseikseen" ja vieläpä
"halhtsijoikscen* ja "kunmkalkseen-k
i n " joitakin yksilöitä hallitsemistaan
ja riistamistaän siiitomaista myön-liimällä
näille harvoille uskotuilleen
Vissejä taloudellisia ja sosiaalisia
etuisuuksia.
Tsaarin hallitus o.sasi aikanaan'
kuyttiui hyväkseen niitä suomalaisia,
Jotka olivat' valjniilna sila.'maksusta'
palvelemaan *— ja tämä taito on h a i - ^'-^' ' |
••;4;?!;,f:;?;S-!-^t:,i;^;;-^^^^^^ ^
lituspilreLssa sihtyrtyt
tolsellO; — Kiinsäkoura-sukupolvelta
1