1951-04-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
n; mm i^mm. t h Iii i i i i i i iiii: I1Q Sivu 2 Tustaina, huhtikuun 10 p. — Tuesday, A p r i l JO, 1951 (UBEB1T) — Independent I^bor Osgaa of Finnish C a n a d i a n s . E s - tabilslied Nov. 6. i9n: Authoiized as second class n a i i by the Post OlXlce Department, Ottavira. : Pub-llshed thrice «-eekly: T u e ^ y s, Telephones; Businea» Office 4-4264. FMitoriai Office 4-426&; Manager E. Suksi. EäitorW. Eklund. Mailing addrets. Box 69. Sudtmry, Ontario. AdvertlBmg rates upon application. Tranalauon free of charge. : TILAUSHINNAT: Canada£.4a; Hiursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company L t d . , at 100-102 Yhdy»vallol».<fa; l vk.-SXK) 6 Jclc. 4.30 I vie. 7X« 6 kk. 3.75 3 kic. 2.25 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Suome-ssa : l vk. 8Ä0 6 kJc. 4,75 •J^-sJSiJfe:;' «• i^- mm: Huonoa mainostusta Canadalle Eräät canadalai.set suuren rahan kontronoimat päivälehdet laskivat viime perjantaina lippunsa puolitanko<>n i-en'kw^^ kohtalon" johdosta jonka alaiseksi eräs argentinalaiaen suurlehti on joutunut pre-csidentti Juan. I^ronin diktaattorimai-sten tr>)rnenpitei<len johdostai Kyseiset lehdet kirjoitt.H'atsydantaHärkeviätoimitUi5kirjoitul{.sia.siitä kuinAu turmiollista on sellainen demokraafti-iten oikeuksien rajoittaminen ja riistäminen. Mutta yk,?ikään näistä itke^'itn \'eljien fariseuksista ei esittänyt puolta sanaa protestik.si sila va-staan kun liittöparlamentti teki Canadan kansalai-suuslakiin muutok.sia, joiden mukaan kaikkien ulkomaalaista alkuperää olevien canadalaisten kohta- : • lot al^ kulloinkin valla5,sa olevan r>oliitti.sen puolueen : johtajain •ini^livalla.sta nippuval5x4s)! M , Tuntuukin siltä, että arKentinalaisen .sanomalehden puolesta itkeneet päivälehdet näkevät vain toi.sella siimalla ja tulokseksi jää, että. ; ne huomaavat "roskan toi.sen silmässä mutteivät malkaa omassa silmissään". : Tosiasiaa m on, että Canadan kaikilla sanomalehdillä oli.si ollut riittävästi syytä laskea lippunsa puolitankoon ja painattaa etu-siAHjnsa syrjät mustalla viime viikolla kansalaisuuslakiin tehtyjen muutosten johdosta. Totta tietysti on, että nämä muutokset kohdis-jtuvat tällä kertaa "kommunisteja-" va.staan. Mahdollista on sekin, että ulkosyntyiset kommuni.stit. joutuvat en.sin>mäiseksi näiden mielivaltaisten säädösten uhreiksi. Mutta tosiasia on — ja historia on sen kumoamattomasti todennut •— etta jos kansan yksi osa tehdään lainsuojattomaksi, niin ennemmin tai myöhemmin joutuu koko kansakunta Iain<>uojattomak.si. jos tänään riistetään kansalaisoikeudet .Jcansalaistuneilta kommunisteilta, niin huomenna voidaan '•leimata" kaikki muut kansalai.siunett canadalaisct "kommunisteiksi-' ja siis m^ös lainsuojattomiksi, jos valtapiirit katsovat .sen edulliseksi. Ja jos tänään sallitaan se, etta kansalaistuneet kansalaLset alistetaan val-lassaolervan poliitti.sen puolueen mielivallasta riippuviksi, niin huo-snenna voivat joutua kaikki muut demokraattisti canadalaiset .samanlaisen kohtalon alaisiksi. " Tästä on meillä Ioj)pumattomasti esimerkkejä. Hitler julisti myös "ulkomaalaiset" juutalai.set ja "kanfiainvälisel" kommuni.stit ensiksi lainsuojattomik.si ja päättyi loj)uksi siihen, ettei 'sak-salaisina" pidetty enää ketään muita kum Hitlerin kannattajia.Muita samanlaisia esimerkkejä, voitaisiin esittää lopi)umatto;i^asti. j a valitettava tosiasia, joka pahentaa ulkomailla Canadan hyviin nimen ja maineen .sekä uhkaa koko tämän miaan demokraattista järjestelmää, on se, että samalla tavalla kuin Hitler julisti aikoinaan juutalai>:et lainsuojattomiksi ja Yhdysvaltain imperialismi pitaa edelleen ncekereitä "toisen luokan Icansalaisina", Canada on nyt ottanut kohtalokkaan askeleen tätä p«irikadon tietä kohti. Kun jätetään jjois kaikki illallispulujiden sanahelinä, niin tiissä; on kansalaisuuslakiin nyt tehtyjen muutosten sisältö: . : • Siirä toimenpiteellä - ~ ja se on ikuL^eksi häpeäksi CCF:noikeis- ^johdolle kun se antoi sille hyväksymisensä — muodostettiin "kah-nlaisia" kansalaisia: Sellaisia joilla on täydet kansalaisoikeudet ja laisia, joilta kans^iiaisoikeudet voidaan mielivaltaise.sti ottaa pois. Ja että kysymys on poliittisesta painostuksesta, se näkyy siitä, että tämä kansalaisoikeuk.^iicn "riisianusoikeus on nyt annettu — ei oikeu3laitokselie kulloinkin valla.ssaolevan poliittisen puolueen johtajille •—^ joiden päätöksestä heidän uhrikseen joutuneella * i asiallisesti puhuen ole mitiiän vctoumusmahdollisuutta. jos hallitus julistaa poliittisten urkkijainsa tai ihnu'sten mieKpiteiden kontmlliin pyrkivän poliittisen poliisinsa ilmantojen perusteella, että joku. sanokaamme Icansalaistunut pappi, on ajatellut "ääneensä väärin", niin häneltä voidaan riistää kansalaisoikeudet, eika asianomaisella henkilöllä ole mii- . tään käytännöllistä valittamisen mahdollisuutta kar.simän.sä vääryyden korjaamiseksi. r Silloin ovat todella minkä tahansa maan asiat huunosti kun kansalaisoikeuksia ruvetaan antamaan ja oltaujaan pois poliittisten puolueiden johtajien mielivallan mukaisesti. - Että tähän kysymyksÄfn on suhtauduttava samalla tavalla kuin ^SU'htauduttiin-Hitlerin juutalaisvainoihin,.se voidaan todeta mm. s£u- " raavasta: .. . , : Kun alahuoneen istunno.^i.sa viime viikolla käsiteltiin lojiullisösti näimä.imuutosehdotukset, niin .eversti Drt\vn ja hänen kaltaisensa tulennielijät »vaativat, etta omaksuttaisiin yhdellä kertaa hitleriläinen diktatuuriohjelma ja julistettaisiin lainsuojattomiksi kaikki "kommu- •nistit", niin kansalaistuneet kuin t:issa maassa syntyneetkin. Tyypillisenä esimerkkinä tästä voidaan mainita Jean IvrancoisPouliotin (L. Temiscouata) alahuoneen istunnossa antama ukaasi: "Antakaa luettelo kaikista tunnetuista kommunisteista RCMIMle. ja laatikaa hallinnollinen määräys heidän kaikkien kansalaisuusoikeuksiensa poistamiseksi. He eivät ole sen vaivan ar\'oisia, jonka lapi me nyt menemme." . : .. :• , •. Ylläoleva saattaa tuntua joistakin jujrvaristakin "liiallisella kiihkoilulta", mutta tosiasia on tama: Touliot on vain rehellinen itselleen ja muille. Hän s;inoo mustaa mustaksi ja tunnustaa suoraan, että jos kerran Hitleriä ruvetaan matkimaan, niin mentäköön silloin loppuun asti! • Sattuma ei liioin ole Clolni a n d M a i l lehden pakinoitsijan J. V. M c . \ r e e n viime torstainen artikkeli. jos,sa hän tekee sen häpeUmättö-män syytöksen, että tämän niäntereenrikosmaailnia on ''uikomaalais-ten ja ulkomaalaisista vanhemmista .syntyneiden" rnohopolinä. Tämä katala s>7tös on niin alhaista parjausta ettei siihen edes kannata vastata inuuta paitsi totleta, että nir. .McAree toimii tässä joko tietoisesti tai vaistoväraisesti saman hengen •mukaisesti kuin toimivat nekin, jotka laativat kyseiset «luulokset Canadan kansalaisuuslakiin. Jos mikään niin tämä mr. Mc.Areen hävyttömyys ön varoituksena siitä, että kansalaisuuslakiin nyt tehdyt muutokset kohdistuvat asiallisesti kaikkia ulkosyntyisiä canadalaisia ja l<»i>puk:i<Ies>ä kiiko tämän maan demokraattista järjestelmää vastaan. Mitä sitten pitäisi tehcfä? Mikäli on puhe meidän lehdestämme Vapaude.sta, niin me ainakin kieltäydymme ryömimästii piiskaa heiluttavan orjavoudin edessä. •Ryömikööt ne joilla on jo ennestään niin parkkiintunut mahanahka, että se kestää tämänkin kuurin. . Meidän vakaa käsityksemme un, että nyt kansalaisuuslakiin tehdyt mmitokset uhkasivat kaikkien maanmiestemme, kaikkien uiko- ^ syntyisten ja loppukädessä kaikkien canadalaisten demokraattisia oi- • kaksia.3(eidän kaikkien yhteiset edut sekii tämän maan ja kansan . ediitjä Canadan h>'vä maine ulkomailla vaatii sitä, että nämä paheelliset -kohdat poistetaan kansalaisuuslaistamme. ; jos kansalaisuuslakirunme ei deniokratiso^ jos näihin paheellisiin muutoksiin suhtaudutaan ''annj| mennä" käsityksellä, niin me OIKAISU LEHTEMME VIE. ilEELLISEEN VASTAUKSEEN Äfr,, Jacob Jänrln, Lockerbysta, Chilarlosfa. on kltenitOsyt Itbtem-ni « hnomlots siihen toslsellikaan, että viime laoanUiJDa tali» pabc UH» annettiin virbeeUinen J» har-haanJobteT » vastaus kygymykseen: fOUiianko ^ Ontariossa myynti vero, J[6« 'esimerkiksi myy farmin, Jo*aa on «patentti'." Lehtemme kielteinen vastaos yl-läolevaan el Pid» paikkaansa to-slasialn kanssa. Farmin myynnistä p e r i t i n OnUripssa kahdenkymmenen sentin "filirtovero" Jokateel-ta sadalta dollarllto. Ainoa topaus, missä el aUaista "slirtoveroa" peritä, on se, Jos farmi siirretään pel-kiistä rakkaudesta, ilman mitään maksua, esimerkiksi Ltältä poJaUe Myyntitapauksissa kuitenkin peritään ZOT sentin vero sadaito dollarilla. pyydämme asianomaisen kysy-mykten esittäjää ottomaan yllao|e. van oikaLnm huomioon Ja samalla kiitämme mr. Järvistä aiheellisesta Ja asiaa valaisevasta huomautuksestaan. Länsivaltaln hyökkäys ohjelma Suomessa Suomen Neuvcstolilton seuran 'Viikkolehti SNS julkal-?i äikettäin a r t ; i - icelisarjan Pohjois^ Atlantin palctm Johtajain suhteita Suomeen, Va»2ka näissä artikkelöiEsa käsitellään vai.n Kysymys: Voitteko ilmoittaa miten laaja on eekkeri f acre> Ja miten pitkä -m sen yksi sivu, jos kaikki neljä s i - /ua ovat .samanpituiset? — Tietoa ha- :uava. • Vastaus: Eekkeri käsittää 43.560 acllöjalkäa tai 4,840 neliöijaardia ja tiellöeekkerln yiiden sivun pituus on .,'08,7 jalkaa eli C3.74 metriä. Nellömallissa on 640 eekkeriä. Kullan jauhaminen lopetetaan Teck- Hughes-kaivoksessa Toronto. Kirkland LakgUa toimiva Teck-Hughes Gold Mines lopet-t. aa kullan jauhamisen tulevan kesän aikana sanoi yhtiön presidentti D. L . H. Forbes yhtiön osakkaille lähetetys- :5ä viime vuoden tilikertomuksess.T. Kaivantoon J ä ä sen jälkeen vielä k u l - taooria mutta se on n i in köyhää, että ^itä ei kyetä käyttämään voittoa tuottavalla tavalla, .sanoi mr. Forbes. Viime vuoden lopulla olivat todetut ooTivarat 89,328 tonnia ja koska viime vuoden aikana jauhettiin kaikkiaan 160,535 tonnia, riittää tämä oorimäärä entisellä voimalla työskennellen hiukan yli puolen vuoden ajaksi. Sen lisäksi on todettu 144.454 tonnia köyhää oorla, jonka arvioidaan sisältävän kultaa noin 55,500 uns.sla mutta sitä ei kannata käyttää kullan hinnan ja tuotantokustannusten ollessa nykyisella tasolla. Mr. Forbes sanoi, etta yhtiön toimintaa ei kuitenkaan lopeteta sillä yhtiöllä on kannattavia alayhtibita. nimittäin Lamaque Gold Mines ja Teck Exploration Co. Teck-Hughes tuotti viime vuoden aikana kultaa kaikkiaan 1,604,147 dollarin an-o.sta, jonka lisäksi .yhtiö sai hallitukselta tuotantopalkkioina 76.- £57 dollaria.: Koska yhtiö sai muista lähteistä (alayhtiöistä ja siJoituksUta) 763.353 dollarin suuruiset tulot, kohosi yhtiön kuluneen vuoden voitto 1,106,- 134 dollariin, ollen voitto noin. 150,000 vähäisempi kuin edellisen vuoden aikana. Yhtiön osakkaille Jaettiin viime '/uöden voitoista sama ma'arä. 721.071 dollaria, kum edellisenkin vuoden a i kana. Kullan tuotantokustannukset olivat yhtiön kaivannossa viime vuonna kes-ki. T.äärin 9.90 dollaria tonnia kohden. Yhtiön Jakamattomien voittojen rahastossa oli viime vuoden lopulla kaikkiaan 4.367.674 dollaria, todetaan yhtiön tilikertomuksessa. Tasta määrästä oli 2,565.950 dollaria sijoituksina alayhtiölssä Ja muissa yhtiöissä. Sotaministeri on kerjännyt USA:n sotatilauksia New York. — "Kuoleman myyjän'' ominaisuudessaan pj-ysi Canadan "puoIustus"-mini3teri Brooke Claxton Yhdysvaltain aseistamiskuninkaita lähettämään enemmän sotatilauksia Canadaan. Puhuessaan American Arbitration Associationin kokouksessa maalisk. 30 päivänä täällä, sanoi, hän pyrklTiängä sotatilausteh tasapuoliseen jakamiseen kahden maan. Y h dysvaltain Ja Canadan kesken. Hän valitti, että tähän mennessä Canada on ostanut Yhdysvalloista 153 miljoonan dollarin arvosta yhd>"svalta-laisia aseita, jota vastaan Yhdysvalloista on sijoitettu Canadaan ainoastaan 17 miljoonan dollarin suuruiset tilaukset. Canadan sotaministerin puhe oli neljäs kerta kun XTanadan hallituksen jäsenet ovat sitten viime vuoden kerjänneet enemmän tujauksia Yhdys-joitakin Äeik/oja ta-sta asiasta, nan ne lisiävät kuitenkin palUtti-sen tilanteen ymmärry.-ita .?una maassa. Suomalaiset valtio.-niehet ovat kerta tolisensa. jälkeen Scoroätaneet maansa halua edistää y.stavällisiä ^suhteita Neuvastcliitön kanssa. Tämänluontoi- .-jet vakuuttelut ei Vi t kuitenkaan yksinään riitä, .sJlla Suomessa ja -sen ulkopuolella on voimia, jotka ajavat »itä vallan toiseen .suuntaan. S N S : n artikkelien kirjoittaja palauttaa mieleen, että viimeksikulu-nefen 150 vuoden aikana el ole LanKi-^ ja Itä-Euroopan valilla ollut: yhtaan ainoata sotilaallista yhteenottoa, mLs-s l läa^imaat eivät ole tavalla tai toisella yrittäneet käyttää Suomea o-maksi hyväkseen. NamayrityCcset tulivat' erittäin innokkaiksi neuvostovallan perustamisen jälkeen Venäjällä. Vuonna 1919 brittiläiset Ja ransJ kalaiset interventionit yrittivät hyökätä Neuvostotasavaltaan Suomenlahden kautta suomen militaristien tukemana. Vuosina 1939-40 länsivallat yrittivät Jälleen käytlaa Suomea välikappaleena. Tämän päivän sotien tekijät, aikovat Saksaa uudelleen aseistaessaan käyttää entisten natsilalsten kenraalien johtamia revanitiiheniklsia piirejä omien hyökkays.suunnitelmiensa hyväksi. Imperialistit luettavat siihen, että nämä Saksan revanshihen-kiset piirit saavat kannatusta, Skandinavian maista ja Suomesta sellal-vil-ta j^tarikollisllta kuin Tanner ja kumppanit ja muilta natsi-Saksan "aseveljillä". K u n Norja Ja Tanska ovat Ihtty-neet Pohjois-Atlantin liittoon, nan hyökkääjät saivat tukiasemia Neuvostoliiton ja Suomen - ra jojen lähettyviltä. He (hyökkääjät) pitävät Skandinaviaa sotilaallisena sillanpäänä ja rakentavat kuumeisen kiireesti laivasto- Ja lentovoimien tukiasemia Norjaan ja Tanskaan samalla kun lietsotaan sotahysteriaa ja ra^ian-puolustajia vainotaan. Viitaten näihin tosiseikkoihin S N - S : n artikkelien kirjoittaja selittää, että nama hyökkaysohj^lmat määrittelevät Amerikan ja Britannian kannan suomen .suhteen. N i i n Washington kum Lontookm työskentelevät suhteiden huonontami:eksi Suomen jd Neuvostoliitcn välillä Ja ehkäistäkseen yhteisesti edullisesti' taloudellisten ja kulttuuristen siteiden kehittyminen naiden maiden valilla. Imperialistit haluaisivat nahda Suomea hallitsemassa:' • '•hanituk.":en. mika liittyisi lanrival-toihin kylmänsä sodarsa tai ainakin sotapropagandan suosimisessa", kirjoittaa SNS. Suomen kansa ei halua sotaa. Suomalaiset ovat katkerien kokemustensa perusteella havainneet mita seuraa sellaisten seikkailijain kum Tannerin, Rytin, Hakkilan, von Bcmen Ja kumppanien ohjelmasta. S^uuri enem-m: sto Sucmen kansasta haluaa elää rauhas.sa ja ystävyydessä karkkien naapurimaittensa kanssa; Se tosiasia kuin yksi neljännes koko Suomen väestöstä, allekirjoitti Tukholman rau-hanvetoomuksen, on o.soitus tästä. Mutta Suomessa on myös sodanli3t-sojiaikin. Heihm kuuluu vissit suomalaiset kapitalistit. Jotka uneksivat so-tatarvetilaukslsta. keinona voittojensa lisäämiseksi, fasistijärjestojen entiset johtajat, vararikkoutuneet poliittiset seikkailijat Ja sotarikolliset. Kymmenen vuotta Sitten he panivat toiveensa Hitleriin; tanaan he ovat .saaneet itselleen uusia heiTOja Lontoosta Ja Washingtonista. Puhuessaan v. l,94ö hallituksen n i missä eduskimnassa sanoi Juho Paasikivi, Joka on nyt Suomen presidenttinä, etta cn vaikea vakiinnuttaa molemminpuoliseen luottamukseen perustuvia suhteita Neuvostohiton kanssa. Jos Suomen pohtiikkaa "vaikeutetaan niiden miesten toimesta. Jotka veivät ratkaisevaa osaa Suomen orientoitumisessa . Saksaan. Sellaiset ihmiset eivat voi nauttia luottamusta -sen paremmin kotona kum ulkcmaillakaan." Mutta nuo miehet eivat ole poistuneet Suomen pohittlsesta: elämästä. Nauttien länsimaideii imperialistien tukea he yrittävät Jälleen kirjoittaa Suomen ohjelman. Esittäen tosiasioita, jotka valaisevat niiden subversii-vistä toimintaa, SNS osoittaa miten sodanlietsojat jrrittävät hämätä Itan-saa. Esimerkiksi Suomen .ikirjamark-kinat on tulvitettu taantumuksellisten pDlItiikkojen "muistelmilla": ja mxuila kirjoituksilla joiden ainoana tarkoituksena on saada kansa vakuuttuneeksi, että sodan aattona j a sodan aikana Suomi valitsi amoan mahdolli- •sen j a ainoan oikean tien. Ja heidän tunna':lauseenaan luannoliisesti on- ' nyt "takaisin vanhaan ohjelmaan". Tämän propagandan tar:<cituk.sena on .sanoo SNS: • "pestä puntaaksi .'.odanaikaiset pö-litilkot jotta voitaisiin auttaa heitä uudelleen nousemisessa." Suurteolllsuuksisn Ja pankkien ää-nenlcannattaja Talouselämä sanoo a i van suoraan: , "He ovat .sellaisia miehia joita Suomi tanaan tarvitsee pannakseen asiansa kuntocn." Tämän taantumuksellisen linjan propagoimiseksi käytetään kaikkia mahdollisuuksia. Mannerheimin hautajaiset muodostettiin revanshipiinen mielenosoitukseJcsi. Samoin tapahtui sotarikollisen Tannerin 70-vuotispai-van yhteydessä, silla Suomen taantumukselliset ja heidän imperialistiset herransa panevat selvän luottamuksen Tannerim. Gn merkillepantavaa, että Suomen viranomaiset hyvittävät sotarikollisia. Esimerkiksi salaisten asevarastojen järjestäjät, jotka valmistelivat uutta sotaa Neuvostoliittoa vastaan, ovat saaneet 100 miljoonan markan "vahingonkorvauksen". Yksi taman salahankkeen pääjohtaja, kenraali Airo. sai 1.500,000 markikaa, minkä Jalke2n hän - aloitti oikeusjutun tutkimusvir-kailijoita vastaan, jotka olivat laatineet syytteen hanta vastaan j a voitti asiansa! On aloitettu oikeusjuttu entistä tutkimusvirkailija Jorma Uittoa vastaan, joitä rikolliset vaativat 500.- 000 markan korvausta "henkisista kärsimyksistä". Entinen salaisen pohlsih päällikkö AnChoni. joka sodan aiikana kidutti monta rehellistä patrioottia kuoliaaksi, on saanut toista miljoonaa markkaa "korvaukseksi". Toinen rikollinen, Kivimäki, on nyt "lakitieteen professorina" j a Rangell on urheiluliikkeen Johtajana. Monta sotarikollista on n i mitetty ehdokkaiksi tulevissa valtiol-. lisissä vaaleissa. Mulli nuolee tcaltaisiaan. Viime kesänä Tarmer vieraili Lansi-Saksassa Järjestääkseen välittömät yhteydet saksalaisten vastanumerojensa. kanssa. Suomessa on Julkaistu kokonainen sarja huomattujen hitleriläisten "muistelmia". Helsingin Sanomat Julkaisee jatkokertomuksena von Welz-säckerln muistelmia. Julkaistu on myös Blycherin Ja kenraali Erfurtin "muistelmat". Suomen Yleisradio J l r - Jesti erikoisen Länsi-Saksan laajal-luksen missä loistivat revanshimlehet Adenauer j a Schumacher. "Suomen pöUtlikot panevat suiu-ia toiveita :ISnsi-Saksan sotilasmahdin elpymiseen";-kirjoittaa SNS. SNSrn kirjeenvaihtaja koskettelee vain ohimennen Suomen .fasistijärjestojen iienkiinherättamiseksi tehtyj ä yrityksiä. Sucmen j a ulkomaiden lehdet ovat kultenkm julkaisseet l u kuisia tietoja fasistien toiminnasta Esimerkiksi Mannerheimin 'hautajaisten aikana Suojeluskunnan j a Lotta Svärdin osastot olivat marssilla Vaasan kaduilla, vaikka nämä molemmat fasisti järjestöt on muodollisesti pannassa. Ruotsin lehdistö tiedoittt äskettäin, että Suomessa suunnitellaan pahamaineisen Karjalan Akateemisen Seuran henkiinherättämistä, Jonka, ohjelmaan, kuten muistetaan, kuuluu Suomen rajojen siirtäminen "aina U r a - leiUe asti". O n myös julkaistu tietoja suojeluskunnan henkiinherättämisestä siviilipuolustusjarjestön nimissä. Suomen viranomaiset sulkevat siimansa kaikille näille seikoille. Samalla a i kaan oikeiston lehdistö vaatii häpeä- Suuri osanotto Suomen ammattiliiton vaaleissa Helsinki.—Ensimmäiset tiedot S A - X : n vaaleista osoittavat, että ammat-tiyhdlstysväkl on katsonut vaalit hyv i n . merkityksellisiksi ja osallistunut niihin suurin joukoin. Joissakin osastoissa on äänestämässä käynyt y l i 80 prosenttia jäsenistä. (Hietalahden sulkutelakalla on yhtenäisyyden kannalla oleva puoli voittanut' 251—77 Ja Taikon ammattiosas-- tossa Tampereella 2.191—1,804. Sork-karautasosiaUstit ovat taas saaneet voiton Paperiliiton Tampereen osastossa 463—237. Samoin he ovat voittaneet Paperilutan Varkauden. osastossa. . ' " Suorpen Vtaantumukselhnen .sanomls-to j a radio ylistavat jatkuvasti länsivaltojen hyökkaysohjelmaa rauhanomaiseksi ohjelmaksi samalla, kun Neuvostoliiton rauhanohjelmaa parjataan hyokkaysohjelmaksi. Erikoisen aktiivisia ovat tassa suhteessa oiikeis-tolaiset Sosialidemokraattiset löidet. Jotka toimivat imperialistien asiamiehinä.. "Kiitos talle propagandalle", sanoo SNS, "osalla Suomen kansasta ei ole vieläkään oikeata käsitystä maailman nykyisestä tilanteesta ja silta roolista minkä länsivallat ovat Suomelle antaneet." (Monet suomalaiset, sanoo yllämainittu lehti, "eivat käsitä länsivaltojen hyokkaysohjelman erikoisesti Suomelle aiheuttamaa vaaraa." r-srr* TÄTÄ, . > , . » . . . Puhuessaan Kekkosen: Oiallituksen mätt^^mästi hätätilan JiUistamista ^^^^^^^^ järjestämisestä ja Tannerin poikkeuslakeja ja demokraattisia Järjestöjä vastaan. * "Mutta tulee muistaa", kirjoittaa SNS, "että sodanlietsojain suunnitelmien ja niiden taytantöonpanomah-dollisuuksien välillä on suiu-i k u i l u , .. Suomen kansa ei Istu toimettomana tapahtumain kulkua ihmettelemässä. Suomen kansa ponnistelee rauhan Säilyttämisen hyväksi . . Tietoisina: Suomen kansan enemmistön mielialasta, taantumukselliset politiikot kiertävät ja kaartavat Ja valehtelevat kaikella voimallaan.. He Väittävät, että sota ei koske Suomeen, sillä Suomi on sivussa ja sen rinnalla on puolueeton Ruotsi. Merkillepantavia tässä yhteydessä ovat Suomen johtajam lausunnoti että Suomi haluaa- pysyä erillään suurvaltojen konfliktista ja olla "puolueettomana". Mutta heidän edustamansa "puolueettomuus" on hyvin epäilyttävää laatua, sillä ei voida Jättää huomioonottamatta sita tosiseikkaa, että 30/000 Ranskan naista sota-vastaisessa konferenssissa Pariisi. — Noin 30.000 naisten edusta j aa eri puolil ta maata osallistui maaliskuun 11 pna Gennevillierissa pidettyyn Ranskan Naisten Union (kutsumaan kokoulcseen. Kokousta n i mitettiin Ranskan naisten kansalliseksi aseistautumisen vastaiseksi kokoukseksi. Konferenssin ohjelmana oli taistelu rauihan puolesta, aseistariisumisen puolesta Ja Lansi-Saksan aseistamista vastaan. Sen vaatimuksiin kuului viiden suurvallan sopimulcsen tekeminen. Kokouksen puhemiehistöön kuului mm. Frederic Joliot-Curie, Irene Joliot-Curie,\Jeannette Vermeer-sch, Raymonde Dien, Marie-Claude Valllant-Couturier ja Francoise Lec-lerc. Kokoukseen oli myöskin saapunut monien muiden maiden naisten lähetystöt, mukana Länsi-Saksan naisten lähetystö. Paaraportm esitti Ranskan Naisr ten Liiton yleissihteeri Claudine Cho-nat. Raporttinsa yltteydessä han sanoi mm: "Meidän täytyy tehdä kaikki mika on mahdollista suuren rauhanliikkeen tukemiseksi. Me emme saa sallia, etta pojistamme Ja puolisoistamme tulee sotilaita uutta sotaa varten. lEmme saa sallia maastamme muodostuvan ammusvarastoa Ja sen muuttuvan raimioiksi." Kokoulcsessa hyväksyttiin yksinUell-sesti Toisen Rauhanikongressin ja Maailman Rauhanneuvoston ensimmäisen istunnon päätökset. TERVEHDYS KOREAN NAISILLE Korean naisille osoitetiissa tervehdyksessä sanoo kokous: "Me olemme kuulleet teidän voimakkaan vetoomuksenne ja me vastaamme siihen osallistumalla kaikin voimimme taisteluun rikollisen sodan j a teidän viattomien lastenne »murhaamisen estämiseksi . . .maailman rauhan turvaamiseksi, jonka puolesta te niin sanikarUlisesU taistelette." Ranskan: muodostamisesta sota-ar-senaaUksi päätöslauselmassa sanotaan: "Meidän hetlkohtainen tehtävämme on estää ammusten kasaaminen, estää U S : n aseiden Ja atomipommien varastoiminen Ranskaan. Vetäkäämme koko Ranskan väestö laajaan toimintaan kuolemantoimin-nan estämiseksi ja vaatimaan aseistariisumista.^' kilikin hallitukseen ottamisesta Ny T i d kysyi, etta kumpaa ohjelmaa seuraa puolustusministeri Skog: COMISCON (oikeistolaisten sosialidemokraattien neuvostoliittovastalsta Jtansainvälinen keskus) ohjelmaako, jonka puolesta han on itse äänestänyt, vai hallituksen Julistusta, missä korostetaan hyvien naapurisuhteiden keihittämistä Neuvostoliiton kanssa; Skog on vastannut tahan kysymykseen.. H a n on myöntänyt seuraavansa Tannerin johtoa ja niinmuodoin, myös Tamie-r i n pomojen ohjelmaa. Mikäli on puhe Tannerista, nun SNS kertoo meillä, han .(Tanner) uskoo — eikä M n epäröi sita sanoa seuraajilleen — että "kaikki nykyiset viralliset lausunnot hyvien naapuruussuhteiden kehittä misen tarpeellisuudesta Neuvostoliiton suhteen on tarkoitettu vain ulkomaille vientiä varten eikä niitä pidä ottaa vakavalta -kannalta Suomessa." SNS huomioi,'että vastoin rauhansopimusta ja Suomen •Neuvostoliiton Ystävyys. Yhteistyön Ja Keskeisen Avunannon sopimusta. Suomessa levitetään sotapropagandaa. Suomen kustannushiikkeet julkaisevat samanlaisia kirjoja kum amerikkalainen Fieldm Eliötkin, vaatien hyökkäyksen aloittamista Neuvostoliittoa vastaan. Tosiasiat osoittavat, että Suomen taantumukselliset liittyvät imperialis-i tien vehkeily\-n rauhaa vastaan. Mutta Ilmeisesti parantumattomassa sokeudessaan he unhoittavat melko pai-jon — he eivat näe edes sita, että taman päivän poliittinen tilanne on kaukana siltä mika se oli 1939 ja 1941, Jolloin he onnistuivat sekoittamaan Suomen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomessa, kuten muissakin maissa, rauhaa vastaan vehkeily kohtaa kansanjoukkojen kasvavaa vastarintaa. —'Suomennettu englanmkieli-sesta 'Nej-' Times julkaisusta No. 13. IRLANTILAISTA HUVBfOBU Irlantilainen oU syytteessä josu pikku rötöksestä Oklahomman b pungissa j a tuomari kysyi sjyutyi oliko oikeussalissa ketään, joka TÖ antaa hänen rehellisyydestään paOi lausetta. — On kylläkin, teidän kofnA-t voisuutenne, sheriffi tuolla, vasu syj-tetty irlantilainen; — Kuinka niin. innetteli s h ^ en timne koko miestä. • — Simapa sen näette, vastasi i r ii tllamen. nokkelasti, olen asunut t i sä kaupungissa kaksitoista vuotta «a sheriffi, tunne xmnua vieläkään.' E] tama ole pa;*s todistus rehellisyyde tani, vai mitä? • • » Irlantilainen oli pudonnut korkeal! Ja loukannut itsensä pahoin Lääij tutki potUaan ja kääntyi valittae suma onnettomuuden uhrin vaiöic puoleen. — Olen pahoiUani. mutta mieheni Jniolee, hän sanoi. Minua ei yhfaan se sureta, kui-kasi vainaja heikosti. ' — Pida suusi. Terence, sanoi vaim kyllä tohtori tietää mitä puhuu Stalingraiin voimalaitoksen rakennustyöt ovat alkaneet Stolingrad. — Stalingradin läJieU Volgalle rakennettavan maailma: suurimman voimalaitoksen raienam työt olivat käynnissä jo maaliskuussa K u n tama Jättilaisvoimalaitos \Tiomu 1956 alkaa toimintansa täydellä t« hella, tuottaa se -vuosittain teoUisuui j a muihin tarkoituksiin 10,000 mj] Joonaa kilo-wattittmtia. Toistaiseksi vielä vapaana virtaavan Volgan - varsilla on kymmenien neliökilometrien alueella aloitettu vai. mistelevat työt. Seudulle rakenjietaan vierto-^a rautatietä sekä vaisemmalle rannalle asuintaloja rakennustyöläisiä varten. Työmaalle ovat saapuneet ensimmäiset Jättiläismäiset kaivuuko. neet Ja pian saapuvat siirrettävätsäh-kolaitokset, joista saadaan voimaa ji valoa kaikille työalueille. Kesällä alkaa itse voimalaitoksen perustuksen luominen.- Tata varten on suoritettava kaivaustöitä miltei at kertaa enemmän kiiin Dnieperin voimalaitoksella. ; Stalingradin voimalaitoksen yh^pnä tärkeimpänä osana on mainittava sen valtakanava. Laajan, kastelujärjestelmän avulla saadaan miljooneja hehtaareja käsittävät hedelmättömät arot Kaspian ympäristössä viljelyskelpoisiksi. Kanavan uoma on jo viitoitettu. Euroopan nyrkkeily-joukkue hävisi Amerikassa 6—2 Helsinki. — Äskettäin Chicagossa suoritetussa Eurooppa - Amerikka nyrkkeilyottelussa voitti Amerikka l a - •vuin 6—2. Toisen Euroopan voiton toi suomalainen Pentti Hämäläinen. Pujottelun ja syöksyn olympialaiskokeet Banff, Alta. — Täällä pidetyissä •pujottelun ja syöksyn olynyiialais-kokeissa suoriutui voittajana Bob Richardson St. Adelesta. Que. Naisten sarjassa oli paras Jo-Anne Eet-son Montrealista. Canadian Amatenr Skl Associationin läntisen osastoi presidentti Dave Spencer sanoi hänen osastonsa ehdottavan, että näiden alojen edustajtksi Oslon talvikisoihin lähetettäisiin kjinmenen miestä ja iviisi naista suunniteltujen kuuden miehen Ja neljän naisen asemesta. Seuraavat parhaat naisten sarjassa olivat Rhoda Eaves.-<Rosemarie Sdnft LucilleWheeler. kaikki Montrealista, j a Lois Woodworth Banffista. Miesten sarjan parhaat olivat Por-ky Griff m Montrealista, Andre Be^^ rand Quebecista, Gordon Morrison Banffista, : George Merry ja Gece E>yson Rosslandista, Peter KirtJ Montrealista. John Clifford Otu-wasta, Ross Maxwell Montrealista ji Gar Htobinson Vancouverista; PÄIVÄN RÄKINÄ valloista Canadaan. Aikaisemmin ovat tätä kerjäämistä harjoittaneet pääministeri St. Laurent, ulkoministeri Pearson j a Claxton itse. Claxton valitti puheessaan myöskin yhdysvaltalaisten aseiden korkeiden hintojen johdosta. "Minä kysyn aina oikeuttaako tehokkuuden 5 % llsaäntj-minen hinnan korottamiseen 50 prosentilla", vihjaten siten nUhin valtaviin voittoihin, joita Yhdysvaltain kapitalistit kiskovat sotataipels-ta. . mm. olemme h>'vin pian siinä astsmassa, että saamme A-atää surulipun puolitankoon jonkun liberaalisen suuriehtlen lakkauttamisen johdosta, kuten nyt tapahtui Argentinassa. M u t t a j<» ane haluaniine rehellisesti puolustaa argcntinalaiseri päirälehden demokraattisia oikeuksia, niin meidän täytyy ennenkaik-. kea valvoa se, että oman maamme demokraattiset oikeudet säiljnal. "Vielä yksi tällainen v o i t t o ' j a . . ." K u n Epeiroksen kuningas 'Pyrros aikoinaan hyökkäsi Etelä-Italiaan kuuluisan sotaelef antti armeijansa canssa. kerrotaan «hänen huudahtaneen toisen voitoTikaan ' taistelunsa jälkeen: "Vielä yksi tällainen voitto ja minä olen hukassa!" Siitä kerrotaan Uohtuvani että seri jälkeen on "liian kalliisti ostettuja" voittoja nimitetty Pyrros-voitoiksi. Yllämainittu johtui allekirjoittaneen mieleen lukiessa tietoja, sosdem. junttosakin voitosta Suomen ,TUL:n •iittovaäleissa ja siitä minkälaisia kikkoja ja. keikkoja käyttäen voitto 5aavutettlin. '-^^,:; Asia on ni.mittäin niin, että emme vielä tällä syörmillä jaksa uskoa, että Suomen. Vehtiä työlälsurhelluväkeä voidaan loppumattomiin pöllyttää tukasta; vetää nenästä j a laaihata Junt-tasakin mukana vaikka mihin. . Mitä kaikkea .sitten on vaalien y h teydessä Ja niitä valmisteltaessa ta-pahtimut? Ensinnäkin voimme mainita lyhyesti, että sosdem. junttaporukkaan kuuluvan liiton pääsihteeri Wuokon Johdolla on satojatuhansia markkoja T - p L : n varoja " i i r o i t e t t u " vääriä laskuj a käytttmällä ja ihnan liittotolmi-kuxman tietoa Uiton vaseminlstoa, vastaan käytävää taistelua varten. T U L : n lilttotöimikunnan sosdem enemmistö Icyllakin hyväksyi vaäien-nykset. viinalaskut; Ja kailckl rnuut varojen viäärinkäytöikset, koska he olivat jättäneet "työhön tarvittavien varojen irroittamlseh" määrättyjen toimihenkilöiden tehtäväksi. Sellaista se oh Itsensä myyneiden sosdem oikeistolaisten kansanvaltaisuus. Heidän mielestään on aivan o i kein, ettei liiton Jäsenistön toisen puolen edus.tajille ilmoiteta mitään mton varojen "irroittamlsesta" lUton pyrkimysten j a hengen vastaisien hämäräperäisten toimien rahoittamiseen.:-- Mutta tässä ei ole läheskään kaikki mitä varoja käytettiin oikeiston Voiton saavuttamiseksi. Kymmenen junttamiehen palkkau^kulut llittovaa-lien edellisellä ajalla nousivat noin S miljoonaan, nimrkkaan. Voitto maksoi siis rahallisestikin a i ka huikeasti, mutta vielä raskiaampi oli sen hinta luottamuksen Ja arvonannon menettämisen mitalla mitattuna....' ''•••':•• •Mutta voittoa eivät sosdem Juntta-mleliet saaneet vielä tälUJcään äiln-nalla. OU perustettava Joukko V " ! ^ - periseurcUa" Ja niihin rklrjoltettava" runsaasti jäseniä. Niinpa esim. Helsingissä perustettiin "Kruununhaan Suunnistajat"- nimmen seura. Naita, "suunnistajia" kuului sitten vaalien aikana olleen jrli yi.OOO, huomattavasti enemmän kuin on asu.kkaita koko Kruununhaassa. ' Helsingissa kuuluvat kierrelleen "suunnistajien" jäsenkirjojen jakajat, jotka l>'i&äsivät jäsenkirjan mel-; kein ukoUe kuin ukolle, joka; vastaan tuU. Samalla kuulutaain annetun "ljunttakirje". jossa neuvottiin miten äänes^-s piti toimittaa. MoniUa iisenkirjan : saaneilla ei ole ollut tietoa, että sellaista seuraa kuin Kruununhaart Suurmistajat ön edes olemassa, mutta jäseniä heistä vain tehtiin. ÄUisteleviUe j a ihmetteleviUe ihml-^; sille oli eräs vähän avosulsempi Jakaja'sanonut: "Ihmiset ottavat nämä lähetykset vähän t ö i i c ^ t i vastaan, mutta Jaettava näitä on. muuten ei heltiä palkkio «akolalta.'^ Jo vaaUen aikana Kruununhaan tunkio ihalsi hyvin pahaUe — samanlaisia tunkijoita lienee pUut pitkin maata — sillä se o l i järjestänyt "Jäsenilleen" kokonaista 16 äänestyspaikkaa,' vaikka TtJLrn ohjeessa Uittoko-kousivaaloija varten ohjeita laatimassa on aikoinaan oUut myöskin "suunnistajien'' isä Wuokko toisten sorkkarautamiesten kanssa — että äänestys tulee Järjestää ainoastaan yhdessä':-: i»fka5sa.' ,". Mutta kun JI[anesty^>aiickQja oU mm ;: •(.':;/: monta, oli tietenkin helpompi merkitä äänestäjiäkin niin paljon ka^ vain luonto suinkin myöden antoi- Tällaisia Ja kuinka monia maita vippa- ja konnankoukkuja käyttäen saivat: Suomen TOLrn liittokokoos-vaaleissa voiton sosdem junttamlebet Mutta katsoen kauemmaksi tulevaisuuteen voidaan hyvm huudahtaa ka-ten Pyrros aikoinaan: 'Vielä yksi tällainen voitto ja minä olen hukassa." On ymmärrettävä asia. että vUppJ» Jai ileryyttä:voidaan harjoittaa jonkin aikaa, yarsinkih kiin siinä mennä aivan mahdottomiin. Osaa että se nostattaisi suurempaa my»* kyä Ja tuUsikaikUle tiedoksi, mutt^ mahdoton makkara ei sentään «ori kenenkään kitaan. Vaikka esim. T U L : n varojen i r vailustakin — josta T U L : n pääkirjan-pitäjä sosiaUdemokraatteihin kuulan Veikko Kiiusela on ilmoittanut siBoa-tiivahsa Irti j a josta hSn on jo ennemmin ilmoittanut molemmille puheea- JöhtaJIlle -r käännettäisUn mille JeUeen hyvän^, n i i n sama törkeä 3»' vaUus se yhä on. Vaikka 'junttainlehet kiiinka suJsivat sitä, "varojen irroittamiseks' n i in tavalUnen rtftiU työläisurteffij* nimittää sitä yhteisten varojen «* rastomlseksl. . • Samaa pitää paikkansa rauilui** JunttasakUIe voiton tuoiieisiin IcOt' kolhin nähden. Toivottavasti ' S U o m e s a t y ö l i i s^ iheiUJat Jo pian *ieittävät karaDok-s i in j a vääreiMJyisUn syyUlset jon«^ tamlehet tunkloUe. — KuSkuA , ' /iä?-;'*'!'''^*
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 10, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-04-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510410 |
Description
Title | 1951-04-10-02 |
OCR text |
n;
mm
i^mm.
t h Iii
i i i
i i i iiii:
I1Q
Sivu 2 Tustaina, huhtikuun 10 p. — Tuesday, A p r i l JO, 1951
(UBEB1T) — Independent I^bor
Osgaa of Finnish C a n a d i a n s . E s -
tabilslied Nov. 6. i9n: Authoiized
as second class n a i i by the Post
OlXlce Department, Ottavira. : Pub-llshed
thrice «-eekly: T u e ^ y s,
Telephones; Businea» Office 4-4264.
FMitoriai Office 4-426&; Manager
E. Suksi. EäitorW. Eklund. Mailing
addrets. Box 69. Sudtmry, Ontario.
AdvertlBmg rates upon application.
Tranalauon free of charge. :
TILAUSHINNAT:
Canada£.4a;
Hiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company L t d . , at 100-102 Yhdy»vallol». |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-10-02