Vapaus, April 10, 1951

              n;
mm
i^mm.
t h Iii
i i i
i i i iiii:
I1Q
Sivu 2 Tustaina, huhtikuun 10 p. — Tuesday, A p r i l JO, 1951
(UBEB1T) — Independent I^bor
Osgaa of Finnish C a n a d i a n s . E s -
tabilslied Nov. 6. i9n: Authoiized
as second class n a i i by the Post
OlXlce Department, Ottavira. : Pub-llshed
thrice «-eekly: T u e ^ y s,
Telephones; Businea» Office 4-4264.
FMitoriai Office 4-426&; Manager
E. Suksi. EäitorW. Eklund. Mailing
addrets. Box 69. Sudtmry, Ontario.
AdvertlBmg rates upon application.
Tranalauon free of charge. :
TILAUSHINNAT:
Canada£.4a;
Hiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company L t d . , at 100-102 Yhdy»vallol».<fa; l vk.-SXK) 6 Jclc. 4.30
I vie. 7X« 6 kk. 3.75
3 kic. 2.25
Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Suome-ssa : l vk. 8Ä0 6 kJc. 4,75
•J^-sJSiJfe:;' «• i^-
mm:
Huonoa mainostusta Canadalle
Eräät canadalai.set suuren rahan kontronoimat päivälehdet laskivat
viime perjantaina lippunsa puolitanko<>n i-en'kw^^ kohtalon" joh­dosta
jonka alaiseksi eräs argentinalaiaen suurlehti on joutunut pre-csidentti
Juan. I^ronin diktaattorimai-sten tr>)rnenpitei<len johdostai
Kyseiset lehdet kirjoitt.H'atsydantaHärkeviätoimitUi5kirjoitul{.sia.siitä
kuinAu turmiollista on sellainen demokraafti-iten oikeuksien rajoitta­minen
ja riistäminen.
Mutta yk,?ikään näistä itke^'itn \'eljien fariseuksista ei esittä­nyt
puolta sanaa protestik.si sila va-staan kun liittöparlamentti
teki Canadan kansalai-suuslakiin muutok.sia, joiden mukaan
kaikkien ulkomaalaista alkuperää olevien canadalaisten kohta-
: • lot al^ kulloinkin valla5,sa olevan r>oliitti.sen puolueen
: johtajain •ini^livalla.sta nippuval5x4s)!
M , Tuntuukin siltä, että arKentinalaisen .sanomalehden puolesta itke­neet
päivälehdet näkevät vain toi.sella siimalla ja tulokseksi jää, että.
; ne huomaavat "roskan toi.sen silmässä mutteivät malkaa omassa
silmissään".
: Tosiasiaa m on, että Canadan kaikilla sanomalehdillä oli.si
ollut riittävästi syytä laskea lippunsa puolitankoon ja painattaa etu-siAHjnsa
syrjät mustalla viime viikolla kansalaisuuslakiin tehtyjen
muutosten johdosta. Totta tietysti on, että nämä muutokset kohdis-jtuvat
tällä kertaa "kommunisteja-" va.staan. Mahdollista on sekin,
että ulkosyntyiset kommuni.stit. joutuvat en.sin>mäiseksi näiden mieli­valtaisten
säädösten uhreiksi. Mutta tosiasia on — ja historia on
sen kumoamattomasti todennut •— etta jos kansan yksi osa tehdään
lainsuojattomaksi, niin ennemmin tai myöhemmin joutuu koko kansa­kunta
Iain<>uojattomak.si. jos tänään riistetään kansalaisoikeudet
.Jcansalaistuneilta kommunisteilta, niin huomenna voidaan '•leimata"
kaikki muut kansalai.siunett canadalaisct "kommunisteiksi-' ja siis
m^ös lainsuojattomiksi, jos valtapiirit katsovat .sen edulliseksi. Ja
jos tänään sallitaan se, etta kansalaistuneet kansalaLset alistetaan val-lassaolervan
poliitti.sen puolueen mielivallasta riippuviksi, niin huo-snenna
voivat joutua kaikki muut demokraattisti canadalaiset .saman­laisen
kohtalon alaisiksi.
" Tästä on meillä Ioj)pumattomasti esimerkkejä. Hitler julisti myös
"ulkomaalaiset" juutalai.set ja "kanfiainvälisel" kommuni.stit ensiksi
lainsuojattomik.si ja päättyi loj)uksi siihen, ettei 'sak-salaisina" pidetty
enää ketään muita kum Hitlerin kannattajia.Muita samanlaisia esi­merkkejä,
voitaisiin esittää lopi)umatto;i^asti. j a valitettava tosiasia,
joka pahentaa ulkomailla Canadan hyviin nimen ja maineen .sekä
uhkaa koko tämän miaan demokraattista järjestelmää, on se, että sa­malla
tavalla kuin Hitler julisti aikoinaan juutalai>:et lainsuojattomiksi
ja Yhdysvaltain imperialismi pitaa edelleen ncekereitä "toisen luokan
Icansalaisina", Canada on nyt ottanut kohtalokkaan askeleen tätä
p«irikadon tietä kohti.
Kun jätetään jjois kaikki illallispulujiden sanahelinä, niin tiissä;
on kansalaisuuslakiin nyt tehtyjen muutosten sisältö:
. : • Siirä toimenpiteellä - ~ ja se on ikuL^eksi häpeäksi CCF:noikeis-
^johdolle kun se antoi sille hyväksymisensä — muodostettiin "kah-nlaisia"
kansalaisia: Sellaisia joilla on täydet kansalaisoikeudet ja
laisia, joilta kans^iiaisoikeudet voidaan mielivaltaise.sti ottaa pois.
Ja että kysymys on poliittisesta painostuksesta, se näkyy siitä,
että tämä kansalaisoikeuk.^iicn "riisianusoikeus on nyt annettu — ei
oikeu3laitokselie kulloinkin valla.ssaolevan poliittisen puolueen joh­tajille
•—^ joiden päätöksestä heidän uhrikseen joutuneella * i asialli­sesti
puhuen ole mitiiän vctoumusmahdollisuutta. jos hallitus julistaa
poliittisten urkkijainsa tai ihnu'sten mieKpiteiden kontmlliin pyrkivän
poliittisen poliisinsa ilmantojen perusteella, että joku. sanokaamme
Icansalaistunut pappi, on ajatellut "ääneensä väärin", niin häneltä voi­daan
riistää kansalaisoikeudet, eika asianomaisella henkilöllä ole mii- .
tään käytännöllistä valittamisen mahdollisuutta kar.simän.sä vääryy­den
korjaamiseksi.
r Silloin ovat todella minkä tahansa maan asiat huunosti kun kan­salaisoikeuksia
ruvetaan antamaan ja oltaujaan pois poliittisten puo­lueiden
johtajien mielivallan mukaisesti.
- Että tähän kysymyksÄfn on suhtauduttava samalla tavalla kuin
^SU'htauduttiin-Hitlerin juutalaisvainoihin,.se voidaan todeta mm. s£u-
" raavasta: .. .
, : Kun alahuoneen istunno.^i.sa viime viikolla käsiteltiin lojiullisösti
näimä.imuutosehdotukset, niin .eversti Drt\vn ja hänen kaltaisensa
tulennielijät »vaativat, etta omaksuttaisiin yhdellä kertaa hitleriläinen
diktatuuriohjelma ja julistettaisiin lainsuojattomiksi kaikki "kommu-
•nistit", niin kansalaistuneet kuin t:issa maassa syntyneetkin. Tyypilli­senä
esimerkkinä tästä voidaan mainita Jean IvrancoisPouliotin (L.
Temiscouata) alahuoneen istunnossa antama ukaasi: "Antakaa luet­telo
kaikista tunnetuista kommunisteista RCMIMle. ja laatikaa hal­linnollinen
määräys heidän kaikkien kansalaisuusoikeuksiensa pois­tamiseksi.
He eivät ole sen vaivan ar\'oisia, jonka lapi me nyt me­nemme."
. : .. :• , •.
Ylläoleva saattaa tuntua joistakin jujrvaristakin "liiallisella kiih­koilulta",
mutta tosiasia on tama: Touliot on vain rehellinen itselleen
ja muille. Hän s;inoo mustaa mustaksi ja tunnustaa suoraan, että jos
kerran Hitleriä ruvetaan matkimaan, niin mentäköön silloin loppuun
asti! •
Sattuma ei liioin ole Clolni a n d M a i l lehden pakinoitsijan J. V.
M c . \ r e e n viime torstainen artikkeli. jos,sa hän tekee sen häpeUmättö-män
syytöksen, että tämän niäntereenrikosmaailnia on ''uikomaalais-ten
ja ulkomaalaisista vanhemmista .syntyneiden" rnohopolinä. Tämä
katala s>7tös on niin alhaista parjausta ettei siihen edes kannata vas­tata
inuuta paitsi totleta, että nir. .McAree toimii tässä joko tietoisesti
tai vaistoväraisesti saman hengen •mukaisesti kuin toimivat nekin,
jotka laativat kyseiset «luulokset Canadan kansalaisuuslakiin. Jos
mikään niin tämä mr. Mc.Areen hävyttömyys ön varoituksena siitä,
että kansalaisuuslakiin nyt tehdyt muutokset kohdistuvat asiallisesti
kaikkia ulkosyntyisiä canadalaisia ja l<»i>puk:i<Ies>ä kiiko tämän maan
demokraattista järjestelmää vastaan.
Mitä sitten pitäisi tehcfä?
Mikäli on puhe meidän lehdestämme Vapaude.sta, niin me aina­kin
kieltäydymme ryömimästii piiskaa heiluttavan orjavoudin edessä.
•Ryömikööt ne joilla on jo ennestään niin parkkiintunut mahanahka,
että se kestää tämänkin kuurin.
. Meidän vakaa käsityksemme un, että nyt kansalaisuuslakiin teh­dyt
mmitokset uhkasivat kaikkien maanmiestemme, kaikkien uiko- ^
syntyisten ja loppukädessä kaikkien canadalaisten demokraattisia oi-
• kaksia.3(eidän kaikkien yhteiset edut sekii tämän maan ja kansan
. ediitjä Canadan h>'vä maine ulkomailla vaatii sitä, että nämä paheelli­set
-kohdat poistetaan kansalaisuuslaistamme.
; jos kansalaisuuslakirunme ei deniokratiso^ jos näihin paheel­lisiin
muutoksiin suhtaudutaan ''annj| mennä" käsityksellä, niin me
OIKAISU LEHTEMME VIE.
ilEELLISEEN VASTAUKSEEN
Äfr,, Jacob Jänrln, Lockerbysta,
Chilarlosfa. on kltenitOsyt Itbtem-ni
« hnomlots siihen toslsellikaan,
että viime laoanUiJDa tali» pabc
UH» annettiin virbeeUinen J» har-haanJobteT
» vastaus kygymykseen:
fOUiianko ^ Ontariossa myynti ve­ro,
J[6« 'esimerkiksi myy farmin,
Jo*aa on «patentti'."
Lehtemme kielteinen vastaos yl-läolevaan
el Pid» paikkaansa to-slasialn
kanssa. Farmin myynnistä
p e r i t i n OnUripssa kahdenkym­menen
sentin "filirtovero" Jokateel-ta
sadalta dollarllto. Ainoa topaus,
missä el aUaista "slirtoveroa" pe­ritä,
on se, Jos farmi siirretään pel-kiistä
rakkaudesta, ilman mitään
maksua, esimerkiksi Ltältä poJaUe
Myyntitapauksissa kuitenkin peri­tään
ZOT sentin vero sadaito dolla­rilla.
pyydämme asianomaisen kysy-mykten
esittäjää ottomaan yllao|e.
van oikaLnm huomioon Ja samalla
kiitämme mr. Järvistä aiheellises­ta
Ja asiaa valaisevasta huomau­tuksestaan.
Länsivaltaln hyökkäys
ohjelma Suomessa
Suomen Neuvcstolilton seuran 'Viik­kolehti
SNS julkal-?i äikettäin a r t ; i -
icelisarjan Pohjois^ Atlantin palctm
Johtajain suhteita Suomeen, Va»2ka
näissä artikkelöiEsa käsitellään vai.n
Kysymys: Voitteko ilmoittaa miten
laaja on eekkeri f acre> Ja miten pitkä
-m sen yksi sivu, jos kaikki neljä s i -
/ua ovat .samanpituiset? — Tietoa ha-
:uava. •
Vastaus: Eekkeri käsittää 43.560
acllöjalkäa tai 4,840 neliöijaardia ja
tiellöeekkerln yiiden sivun pituus on
.,'08,7 jalkaa eli C3.74 metriä.
Nellömallissa on 640 eekkeriä.
Kullan jauhaminen
lopetetaan Teck-
Hughes-kaivoksessa
Toronto. Kirkland LakgUa toi­miva
Teck-Hughes Gold Mines lopet-t.
aa kullan jauhamisen tulevan kesän
aikana sanoi yhtiön presidentti D. L .
H. Forbes yhtiön osakkaille lähetetys-
:5ä viime vuoden tilikertomuksess.T.
Kaivantoon J ä ä sen jälkeen vielä k u l -
taooria mutta se on n i in köyhää, että
^itä ei kyetä käyttämään voittoa tuot­tavalla
tavalla, .sanoi mr. Forbes.
Viime vuoden lopulla olivat todetut
ooTivarat 89,328 tonnia ja koska viime
vuoden aikana jauhettiin kaikkiaan
160,535 tonnia, riittää tämä oorimäärä
entisellä voimalla työskennellen hiu­kan
yli puolen vuoden ajaksi. Sen
lisäksi on todettu 144.454 tonnia köy­hää
oorla, jonka arvioidaan sisältävän
kultaa noin 55,500 uns.sla mutta sitä
ei kannata käyttää kullan hinnan ja
tuotantokustannusten ollessa nykyi­sella
tasolla.
Mr. Forbes sanoi, etta yhtiön toi­mintaa
ei kuitenkaan lopeteta sillä
yhtiöllä on kannattavia alayhtibita.
nimittäin Lamaque Gold Mines ja
Teck Exploration Co.
Teck-Hughes tuotti viime vuoden
aikana kultaa kaikkiaan 1,604,147 dol­larin
an-o.sta, jonka lisäksi .yhtiö sai
hallitukselta tuotantopalkkioina 76.-
£57 dollaria.: Koska yhtiö sai muista
lähteistä (alayhtiöistä ja siJoituksUta)
763.353 dollarin suuruiset tulot, kohosi
yhtiön kuluneen vuoden voitto 1,106,-
134 dollariin, ollen voitto noin. 150,000
vähäisempi kuin edellisen vuoden ai­kana.
Yhtiön osakkaille Jaettiin viime
'/uöden voitoista sama ma'arä. 721.071
dollaria, kum edellisenkin vuoden a i ­kana.
Kullan tuotantokustannukset olivat
yhtiön kaivannossa viime vuonna kes-ki.
T.äärin 9.90 dollaria tonnia kohden.
Yhtiön Jakamattomien voittojen ra­hastossa
oli viime vuoden lopulla
kaikkiaan 4.367.674 dollaria, todetaan
yhtiön tilikertomuksessa. Tasta mää­rästä
oli 2,565.950 dollaria sijoituksina
alayhtiölssä Ja muissa yhtiöissä.
Sotaministeri on
kerjännyt USA:n
sotatilauksia
New York. — "Kuoleman myyjän''
ominaisuudessaan pj-ysi Canadan
"puoIustus"-mini3teri Brooke Claxton
Yhdysvaltain aseistamiskuninkaita lä­hettämään
enemmän sotatilauksia
Canadaan. Puhuessaan American
Arbitration Associationin kokouksessa
maalisk. 30 päivänä täällä, sanoi, hän
pyrklTiängä sotatilausteh tasapuoli­seen
jakamiseen kahden maan. Y h ­dysvaltain
Ja Canadan kesken. Hän
valitti, että tähän mennessä Canada
on ostanut Yhdysvalloista 153 mil­joonan
dollarin arvosta yhd>"svalta-laisia
aseita, jota vastaan Yhdysval­loista
on sijoitettu Canadaan ainoas­taan
17 miljoonan dollarin suuruiset
tilaukset.
Canadan sotaministerin puhe oli nel­jäs
kerta kun XTanadan hallituksen
jäsenet ovat sitten viime vuoden ker­jänneet
enemmän tujauksia Yhdys-joitakin
Äeik/oja ta-sta asiasta, nan
ne lisiävät kuitenkin palUtti-sen tilan­teen
ymmärry.-ita .?una maassa.
Suomalaiset valtio.-niehet ovat kerta
tolisensa. jälkeen Scoroätaneet maansa
halua edistää y.stavällisiä ^suhteita
Neuvastcliitön kanssa. Tämänluontoi-
.-jet vakuuttelut ei Vi t kuitenkaan yk­sinään
riitä, .sJlla Suomessa ja -sen
ulkopuolella on voimia, jotka ajavat
»itä vallan toiseen .suuntaan.
S N S : n artikkelien kirjoittaja pa­lauttaa
mieleen, että viimeksikulu-nefen
150 vuoden aikana el ole LanKi-^
ja Itä-Euroopan valilla ollut: yhtaan
ainoata sotilaallista yhteenottoa, mLs-s
l läa^imaat eivät ole tavalla tai toi­sella
yrittäneet käyttää Suomea o-maksi
hyväkseen. NamayrityCcset tu­livat'
erittäin innokkaiksi neuvosto­vallan
perustamisen jälkeen Venä­jällä.
Vuonna 1919 brittiläiset Ja ransJ
kalaiset interventionit yrittivät hyö­kätä
Neuvostotasavaltaan Suomenlah­den
kautta suomen militaristien tu­kemana.
Vuosina 1939-40 länsivallat
yrittivät Jälleen käytlaa Suomea vä­likappaleena.
Tämän päivän sotien tekijät, aiko­vat
Saksaa uudelleen aseistaessaan
käyttää entisten natsilalsten kenraa­lien
johtamia revanitiiheniklsia piire­jä
omien hyökkays.suunnitelmiensa
hyväksi. Imperialistit luettavat sii­hen,
että nämä Saksan revanshihen-kiset
piirit saavat kannatusta, Skan­dinavian
maista ja Suomesta sellal-vil-ta
j^tarikollisllta kuin Tanner ja
kumppanit ja muilta natsi-Saksan
"aseveljillä".
K u n Norja Ja Tanska ovat Ihtty-neet
Pohjois-Atlantin liittoon, nan
hyökkääjät saivat tukiasemia Neuvos­toliiton
ja Suomen - ra jojen lähetty­viltä.
He (hyökkääjät) pitävät Skan­dinaviaa
sotilaallisena sillanpäänä ja
rakentavat kuumeisen kiireesti lai­vasto-
Ja lentovoimien tukiasemia
Norjaan ja Tanskaan samalla kun
lietsotaan sotahysteriaa ja ra^ian-puolustajia
vainotaan.
Viitaten näihin tosiseikkoihin S N -
S : n artikkelien kirjoittaja selittää, et­tä
nama hyökkaysohj^lmat määritte­levät
Amerikan ja Britannian kan­nan
suomen .suhteen. N i i n Washing­ton
kum Lontookm työskentelevät
suhteiden huonontami:eksi Suomen jd
Neuvostoliitcn välillä Ja ehkäistäkseen
yhteisesti edullisesti' taloudellisten ja
kulttuuristen siteiden kehittyminen
naiden maiden valilla. Imperialistit
haluaisivat nahda Suomea hallitse­massa:'
•
'•hanituk.":en. mika liittyisi lanrival-toihin
kylmänsä sodarsa tai ainakin
sotapropagandan suosimisessa", kir­joittaa
SNS.
Suomen kansa ei halua sotaa. Suo­malaiset
ovat katkerien kokemustensa
perusteella havainneet mita seuraa
sellaisten seikkailijain kum Tannerin,
Rytin, Hakkilan, von Bcmen Ja
kumppanien ohjelmasta. S^uuri enem-m:
sto Sucmen kansasta haluaa elää
rauhas.sa ja ystävyydessä karkkien
naapurimaittensa kanssa; Se tosiasia
kuin yksi neljännes koko Suomen vä­estöstä,
allekirjoitti Tukholman rau-hanvetoomuksen,
on o.soitus tästä.
Mutta Suomessa on myös sodanli3t-sojiaikin.
Heihm kuuluu vissit suoma­laiset
kapitalistit. Jotka uneksivat so-tatarvetilaukslsta.
keinona voittojensa
lisäämiseksi, fasistijärjestojen entiset
johtajat, vararikkoutuneet poliittiset
seikkailijat Ja sotarikolliset. Kymme­nen
vuotta Sitten he panivat toiveen­sa
Hitleriin; tanaan he ovat .saaneet
itselleen uusia heiTOja Lontoosta Ja
Washingtonista.
Puhuessaan v. l,94ö hallituksen n i ­missä
eduskimnassa sanoi Juho Paa­sikivi,
Joka on nyt Suomen president­tinä,
etta cn vaikea vakiinnuttaa mo­lemminpuoliseen
luottamukseen pe­rustuvia
suhteita Neuvostohiton kans­sa.
Jos Suomen pohtiikkaa
"vaikeutetaan niiden miesten toi­mesta.
Jotka veivät ratkaisevaa osaa
Suomen orientoitumisessa . Saksaan.
Sellaiset ihmiset eivat voi nauttia
luottamusta -sen paremmin kotona
kum ulkcmaillakaan."
Mutta nuo miehet eivat ole pois­tuneet
Suomen pohittlsesta: elämästä.
Nauttien länsimaideii imperialistien
tukea he yrittävät Jälleen kirjoittaa
Suomen ohjelman. Esittäen tosiasioi­ta,
jotka valaisevat niiden subversii-vistä
toimintaa, SNS osoittaa miten
sodanlietsojat jrrittävät hämätä Itan-saa.
Esimerkiksi Suomen .ikirjamark-kinat
on tulvitettu taantumuksellis­ten
pDlItiikkojen "muistelmilla": ja
mxuila kirjoituksilla joiden ainoana
tarkoituksena on saada kansa vakuut­tuneeksi,
että sodan aattona j a sodan
aikana Suomi valitsi amoan mahdolli-
•sen j a ainoan oikean tien. Ja heidän
tunna':lauseenaan luannoliisesti on-
' nyt "takaisin vanhaan ohjelmaan".
Tämän propagandan tar:<cituk.sena on
.sanoo SNS: •
"pestä puntaaksi .'.odanaikaiset pö-litilkot
jotta voitaisiin auttaa heitä
uudelleen nousemisessa."
Suurteolllsuuksisn Ja pankkien ää-nenlcannattaja
Talouselämä sanoo a i ­van
suoraan: ,
"He ovat .sellaisia miehia joita Suo­mi
tanaan tarvitsee pannakseen asi­ansa
kuntocn."
Tämän taantumuksellisen linjan
propagoimiseksi käytetään kaikkia
mahdollisuuksia. Mannerheimin hau­tajaiset
muodostettiin revanshipiinen
mielenosoitukseJcsi. Samoin tapahtui
sotarikollisen Tannerin 70-vuotispai-van
yhteydessä, silla Suomen taantu­mukselliset
ja heidän imperialistiset
herransa panevat selvän luottamuk­sen
Tannerim.
Gn merkillepantavaa, että Suomen
viranomaiset hyvittävät sotarikollisia.
Esimerkiksi salaisten asevarastojen
järjestäjät, jotka valmistelivat uutta
sotaa Neuvostoliittoa vastaan, ovat
saaneet 100 miljoonan markan "va­hingonkorvauksen".
Yksi taman sa­lahankkeen
pääjohtaja, kenraali Airo.
sai 1.500,000 markikaa, minkä Jalke2n
hän - aloitti oikeusjutun tutkimusvir-kailijoita
vastaan, jotka olivat laati­neet
syytteen hanta vastaan j a voitti
asiansa! On aloitettu oikeusjuttu en­tistä
tutkimusvirkailija Jorma Uittoa
vastaan, joitä rikolliset vaativat 500.-
000 markan korvausta "henkisista
kärsimyksistä".
Entinen salaisen pohlsih päällikkö
AnChoni. joka sodan aiikana kidutti
monta rehellistä patrioottia kuoliaak­si,
on saanut toista miljoonaa mark­kaa
"korvaukseksi". Toinen rikollinen,
Kivimäki, on nyt "lakitieteen profes­sorina"
j a Rangell on urheiluliikkeen
Johtajana. Monta sotarikollista on n i ­mitetty
ehdokkaiksi tulevissa valtiol-.
lisissä vaaleissa.
Mulli nuolee tcaltaisiaan. Viime ke­sänä
Tarmer vieraili Lansi-Saksassa
Järjestääkseen välittömät yhteydet
saksalaisten vastanumerojensa. kans­sa.
Suomessa on Julkaistu kokonainen
sarja huomattujen hitleriläisten
"muistelmia". Helsingin Sanomat Jul­kaisee
jatkokertomuksena von Welz-säckerln
muistelmia. Julkaistu on
myös Blycherin Ja kenraali Erfurtin
"muistelmat". Suomen Yleisradio J l r -
Jesti erikoisen Länsi-Saksan laajal-luksen
missä loistivat revanshimlehet
Adenauer j a Schumacher.
"Suomen pöUtlikot panevat suiu-ia
toiveita :ISnsi-Saksan sotilasmahdin
elpymiseen";-kirjoittaa SNS.
SNSrn kirjeenvaihtaja koskettelee
vain ohimennen Suomen .fasistijär­jestojen
iienkiinherättamiseksi tehty­j
ä yrityksiä. Sucmen j a ulkomaiden
lehdet ovat kultenkm julkaisseet l u ­kuisia
tietoja fasistien toiminnasta
Esimerkiksi Mannerheimin 'hautajais­ten
aikana Suojeluskunnan j a Lotta
Svärdin osastot olivat marssilla Vaa­san
kaduilla, vaikka nämä molemmat
fasisti järjestöt on muodollisesti pan­nassa.
Ruotsin lehdistö tiedoittt äskettäin,
että Suomessa suunnitellaan paha­maineisen
Karjalan Akateemisen Seu­ran
henkiinherättämistä, Jonka, ohjel­maan,
kuten muistetaan, kuuluu Suo­men
rajojen siirtäminen "aina U r a -
leiUe asti". O n myös julkaistu tietoja
suojeluskunnan henkiinherättämisestä
siviilipuolustusjarjestön nimissä. Suo­men
viranomaiset sulkevat siimansa
kaikille näille seikoille. Samalla a i ­kaan
oikeiston lehdistö vaatii häpeä-
Suuri osanotto
Suomen ammatti­liiton
vaaleissa
Helsinki.—Ensimmäiset tiedot S A -
X : n vaaleista osoittavat, että ammat-tiyhdlstysväkl
on katsonut vaalit hy­v
i n . merkityksellisiksi ja osallistunut
niihin suurin joukoin. Joissakin osas­toissa
on äänestämässä käynyt y l i 80
prosenttia jäsenistä.
(Hietalahden sulkutelakalla on yh­tenäisyyden
kannalla oleva puoli voit­tanut'
251—77 Ja Taikon ammattiosas--
tossa Tampereella 2.191—1,804. Sork-karautasosiaUstit
ovat taas saaneet
voiton Paperiliiton Tampereen osas­tossa
463—237. Samoin he ovat voit­taneet
Paperilutan Varkauden. osas­tossa.
. ' "
Suorpen Vtaantumukselhnen .sanomls-to
j a radio ylistavat jatkuvasti länsi­valtojen
hyökkaysohjelmaa rauhano­maiseksi
ohjelmaksi samalla, kun
Neuvostoliiton rauhanohjelmaa par­jataan
hyokkaysohjelmaksi. Erikoisen
aktiivisia ovat tassa suhteessa oiikeis-tolaiset
Sosialidemokraattiset löidet.
Jotka toimivat imperialistien asiamie­hinä..
"Kiitos talle propagandalle", sanoo
SNS, "osalla Suomen kansasta ei ole
vieläkään oikeata käsitystä maailman
nykyisestä tilanteesta ja silta roolista
minkä länsivallat ovat Suomelle an­taneet."
(Monet suomalaiset, sanoo yllämai­nittu
lehti, "eivat käsitä länsivaltojen
hyokkaysohjelman erikoisesti Suo­melle
aiheuttamaa vaaraa."
r-srr*
TÄTÄ,
. > , . » . . . Puhuessaan Kekkosen: Oiallituksen
mätt^^mästi hätätilan JiUistamista ^^^^^^^^ järjestämisestä ja Tannerin
poikkeuslakeja ja demokraattisia Jär­jestöjä
vastaan. *
"Mutta tulee muistaa", kirjoittaa
SNS, "että sodanlietsojain suunnitel­mien
ja niiden taytantöonpanomah-dollisuuksien
välillä on suiu-i k u i l u , ..
Suomen kansa ei Istu toimettomana
tapahtumain kulkua ihmettelemässä.
Suomen kansa ponnistelee rauhan
Säilyttämisen hyväksi . .
Tietoisina: Suomen kansan enem­mistön
mielialasta, taantumukselliset
politiikot kiertävät ja kaartavat Ja
valehtelevat kaikella voimallaan.. He
Väittävät, että sota ei koske Suomeen,
sillä Suomi on sivussa ja sen rinnalla
on puolueeton Ruotsi. Merkillepanta­via
tässä yhteydessä ovat Suomen
johtajam lausunnoti että Suomi ha­luaa-
pysyä erillään suurvaltojen kon­fliktista
ja olla "puolueettomana".
Mutta heidän edustamansa "puo­lueettomuus"
on hyvin epäilyttävää
laatua, sillä ei voida Jättää huomi­oonottamatta
sita tosiseikkaa, että
30/000 Ranskan naista sota-vastaisessa
konferenssissa
Pariisi. — Noin 30.000 naisten edus­ta
j aa eri puolil ta maata osallistui
maaliskuun 11 pna Gennevillierissa
pidettyyn Ranskan Naisten Union
(kutsumaan kokoulcseen. Kokousta n i ­mitettiin
Ranskan naisten kansalli­seksi
aseistautumisen vastaiseksi ko­koukseksi.
Konferenssin ohjelmana oli taistelu
rauihan puolesta, aseistariisumisen
puolesta Ja Lansi-Saksan aseistamis­ta
vastaan. Sen vaatimuksiin kuului
viiden suurvallan sopimulcsen teke­minen.
Kokouksen puhemiehistöön
kuului mm. Frederic Joliot-Curie, Ire­ne
Joliot-Curie,\Jeannette Vermeer-sch,
Raymonde Dien, Marie-Claude
Valllant-Couturier ja Francoise Lec-lerc.
Kokoukseen oli myöskin saapu­nut
monien muiden maiden naisten
lähetystöt, mukana Länsi-Saksan
naisten lähetystö.
Paaraportm esitti Ranskan Naisr
ten Liiton yleissihteeri Claudine Cho-nat.
Raporttinsa yltteydessä han sa­noi
mm: "Meidän täytyy tehdä kaik­ki
mika on mahdollista suuren rau­hanliikkeen
tukemiseksi. Me emme
saa sallia, etta pojistamme Ja puoli­soistamme
tulee sotilaita uutta sotaa
varten. lEmme saa sallia maastamme
muodostuvan ammusvarastoa Ja sen
muuttuvan raimioiksi."
Kokoulcsessa hyväksyttiin yksinUell-sesti
Toisen Rauhanikongressin ja
Maailman Rauhanneuvoston ensim­mäisen
istunnon päätökset.
TERVEHDYS KOREAN NAISILLE
Korean naisille osoitetiissa terveh­dyksessä
sanoo kokous:
"Me olemme kuulleet teidän voi­makkaan
vetoomuksenne ja me vas­taamme
siihen osallistumalla kaikin
voimimme taisteluun rikollisen sodan
j a teidän viattomien lastenne »mur­haamisen
estämiseksi . . .maailman
rauhan turvaamiseksi, jonka puolesta
te niin sanikarUlisesU taistelette."
Ranskan: muodostamisesta sota-ar-senaaUksi
päätöslauselmassa sano­taan:
"Meidän hetlkohtainen tehtä­vämme
on estää ammusten kasaami­nen,
estää U S : n aseiden Ja atomi­pommien
varastoiminen Ranskaan.
Vetäkäämme koko Ranskan väestö
laajaan toimintaan kuolemantoimin-nan
estämiseksi ja vaatimaan aseista­riisumista.^'
kilikin hallitukseen ottamisesta Ny T i d
kysyi, etta kumpaa ohjelmaa seuraa
puolustusministeri Skog: COMISCON
(oikeistolaisten sosialidemokraattien
neuvostoliittovastalsta Jtansainvälinen
keskus) ohjelmaako, jonka puolesta
han on itse äänestänyt, vai hallituk­sen
Julistusta, missä korostetaan hy­vien
naapurisuhteiden keihittämistä
Neuvostoliiton kanssa; Skog on vas­tannut
tahan kysymykseen.. H a n on
myöntänyt seuraavansa Tannerin
johtoa ja niinmuodoin, myös Tamie-r
i n pomojen ohjelmaa. Mikäli on pu­he
Tannerista, nun SNS kertoo meil­lä,
han .(Tanner) uskoo — eikä M n
epäröi sita sanoa seuraajilleen — että
"kaikki nykyiset viralliset lausun­not
hyvien naapuruussuhteiden kehit­tä
misen tarpeellisuudesta Neuvostolii­ton
suhteen on tarkoitettu vain ulko­maille
vientiä varten eikä niitä pidä
ottaa vakavalta -kannalta Suomessa."
SNS huomioi,'että vastoin rauhan­sopimusta
ja Suomen •Neuvostoliiton
Ystävyys. Yhteistyön Ja Keskeisen
Avunannon sopimusta. Suomessa le­vitetään
sotapropagandaa. Suomen
kustannushiikkeet julkaisevat saman­laisia
kirjoja kum amerikkalainen
Fieldm Eliötkin, vaatien hyökkäyk­sen
aloittamista Neuvostoliittoa vas­taan.
Tosiasiat osoittavat, että Suomen
taantumukselliset liittyvät imperialis-i
tien vehkeily\-n rauhaa vastaan. Mut­ta
Ilmeisesti parantumattomassa so­keudessaan
he unhoittavat melko pai-jon
— he eivat näe edes sita, että
taman päivän poliittinen tilanne on
kaukana siltä mika se oli 1939 ja 1941,
Jolloin he onnistuivat sekoittamaan
Suomen sotaan Neuvostoliittoa vas­taan.
Suomessa, kuten muissakin maissa,
rauhaa vastaan vehkeily kohtaa kan­sanjoukkojen
kasvavaa vastarintaa.
—'Suomennettu englanmkieli-sesta
'Nej-' Times julkaisusta
No. 13.
IRLANTILAISTA HUVBfOBU
Irlantilainen oU syytteessä josu
pikku rötöksestä Oklahomman b
pungissa j a tuomari kysyi sjyutyi
oliko oikeussalissa ketään, joka TÖ
antaa hänen rehellisyydestään paOi
lausetta.
— On kylläkin, teidän kofnA-t
voisuutenne, sheriffi tuolla, vasu
syj-tetty irlantilainen;
— Kuinka niin. innetteli s h ^
en timne koko miestä. •
— Simapa sen näette, vastasi i r ii
tllamen. nokkelasti, olen asunut t i
sä kaupungissa kaksitoista vuotta «a
sheriffi, tunne xmnua vieläkään.' E]
tama ole pa;*s todistus rehellisyyde
tani, vai mitä?
• • »
Irlantilainen oli pudonnut korkeal!
Ja loukannut itsensä pahoin Lääij
tutki potUaan ja kääntyi valittae
suma onnettomuuden uhrin vaiöic
puoleen.
— Olen pahoiUani. mutta mieheni
Jniolee, hän sanoi.
Minua ei yhfaan se sureta, kui-kasi
vainaja heikosti. '
— Pida suusi. Terence, sanoi vaim
kyllä tohtori tietää mitä puhuu
Stalingraiin voima­laitoksen
rakennus­työt
ovat alkaneet
Stolingrad. — Stalingradin läJieU
Volgalle rakennettavan maailma:
suurimman voimalaitoksen raienam
työt olivat käynnissä jo maaliskuussa
K u n tama Jättilaisvoimalaitos \Tiomu
1956 alkaa toimintansa täydellä t«
hella, tuottaa se -vuosittain teoUisuui
j a muihin tarkoituksiin 10,000 mj]
Joonaa kilo-wattittmtia.
Toistaiseksi vielä vapaana virtaa­van
Volgan - varsilla on kymmenien
neliökilometrien alueella aloitettu vai.
mistelevat työt. Seudulle rakenjietaan
vierto-^a rautatietä sekä vaisemmalle
rannalle asuintaloja rakennustyöläisiä
varten. Työmaalle ovat saapuneet en­simmäiset
Jättiläismäiset kaivuuko.
neet Ja pian saapuvat siirrettävätsäh-kolaitokset,
joista saadaan voimaa ji
valoa kaikille työalueille.
Kesällä alkaa itse voimalaitoksen
perustuksen luominen.- Tata varten
on suoritettava kaivaustöitä miltei at
kertaa enemmän kiiin Dnieperin voi­malaitoksella.
;
Stalingradin voimalaitoksen yh^pnä
tärkeimpänä osana on mainittava sen
valtakanava. Laajan, kastelujärjestel­män
avulla saadaan miljooneja heh­taareja
käsittävät hedelmättömät arot
Kaspian ympäristössä viljelyskelpoi­siksi.
Kanavan uoma on jo viitoitettu.
Euroopan nyrkkeily-joukkue
hävisi
Amerikassa 6—2
Helsinki. — Äskettäin Chicagossa
suoritetussa Eurooppa - Amerikka
nyrkkeilyottelussa voitti Amerikka l a -
•vuin 6—2. Toisen Euroopan voiton
toi suomalainen Pentti Hämäläinen.
Pujottelun ja syöksyn
olympialaiskokeet
Banff, Alta. — Täällä pidetyissä
•pujottelun ja syöksyn olynyiialais-kokeissa
suoriutui voittajana Bob
Richardson St. Adelesta. Que. Nais­ten
sarjassa oli paras Jo-Anne Eet-son
Montrealista. Canadian Amatenr
Skl Associationin läntisen osastoi
presidentti Dave Spencer sanoi hä­nen
osastonsa ehdottavan, että näi­den
alojen edustajtksi Oslon talvi­kisoihin
lähetettäisiin kjinmenen
miestä ja iviisi naista suunniteltujen
kuuden miehen Ja neljän naisen ase­mesta.
Seuraavat parhaat naisten sarjassa
olivat Rhoda Eaves.-<Rosemarie Sdnft
LucilleWheeler. kaikki Montrealista,
j a Lois Woodworth Banffista.
Miesten sarjan parhaat olivat Por-ky
Griff m Montrealista, Andre Be^^
rand Quebecista, Gordon Morrison
Banffista, : George Merry ja Gece
E>yson Rosslandista, Peter KirtJ
Montrealista. John Clifford Otu-wasta,
Ross Maxwell Montrealista ji
Gar Htobinson Vancouverista;
PÄIVÄN RÄKINÄ
valloista Canadaan. Aikaisemmin ovat
tätä kerjäämistä harjoittaneet pää­ministeri
St. Laurent, ulkoministeri
Pearson j a Claxton itse.
Claxton valitti puheessaan myös­kin
yhdysvaltalaisten aseiden korkei­den
hintojen johdosta. "Minä kysyn
aina oikeuttaako tehokkuuden 5 %
llsaäntj-minen hinnan korottamiseen
50 prosentilla", vihjaten siten nUhin
valtaviin voittoihin, joita Yhdysval­tain
kapitalistit kiskovat sotataipels-ta.
.
mm.
olemme h>'vin pian siinä astsmassa, että saamme A-atää surulipun puo­litankoon
jonkun liberaalisen suuriehtlen lakkauttamisen johdosta,
kuten nyt tapahtui Argentinassa.
M u t t a j<» ane haluaniine rehellisesti puolustaa argcntinalaiseri
päirälehden demokraattisia oikeuksia, niin meidän täytyy ennenkaik-.
kea valvoa se, että oman maamme demokraattiset oikeudet säiljnal.
"Vielä yksi tällainen v o i t t o ' j a . . ."
K u n Epeiroksen kuningas 'Pyrros
aikoinaan hyökkäsi Etelä-Italiaan
kuuluisan sotaelef antti armeijansa
canssa. kerrotaan «hänen huudahta­neen
toisen voitoTikaan ' taistelunsa
jälkeen: "Vielä yksi tällainen voitto
ja minä olen hukassa!"
Siitä kerrotaan Uohtuvani että seri
jälkeen on "liian kalliisti ostettuja"
voittoja nimitetty Pyrros-voitoiksi.
Yllämainittu johtui allekirjoitta­neen
mieleen lukiessa tietoja, sosdem.
junttosakin voitosta Suomen ,TUL:n
•iittovaäleissa ja siitä minkälaisia
kikkoja ja. keikkoja käyttäen voitto
5aavutettlin. '-^^,:;
Asia on ni.mittäin niin, että emme
vielä tällä syörmillä jaksa uskoa, että
Suomen. Vehtiä työlälsurhelluväkeä
voidaan loppumattomiin pöllyttää tu­kasta;
vetää nenästä j a laaihata Junt-tasakin
mukana vaikka mihin. .
Mitä kaikkea .sitten on vaalien y h ­teydessä
Ja niitä valmisteltaessa ta-pahtimut?
Ensinnäkin voimme mainita lyhyes­ti,
että sosdem. junttaporukkaan kuu­luvan
liiton pääsihteeri Wuokon Joh­dolla
on satojatuhansia markkoja T -
p L : n varoja " i i r o i t e t t u " vääriä lasku­j
a käytttmällä ja ihnan liittotolmi-kuxman
tietoa Uiton vaseminlstoa, vas­taan
käytävää taistelua varten.
T U L : n lilttotöimikunnan sosdem
enemmistö Icyllakin hyväksyi vaäien-nykset.
viinalaskut; Ja kailckl rnuut
varojen viäärinkäytöikset, koska he
olivat jättäneet "työhön tarvittavien
varojen irroittamlseh" määrättyjen
toimihenkilöiden tehtäväksi.
Sellaista se oh Itsensä myyneiden
sosdem oikeistolaisten kansanvaltai­suus.
Heidän mielestään on aivan o i ­kein,
ettei liiton Jäsenistön toisen
puolen edus.tajille ilmoiteta mitään
mton varojen "irroittamlsesta" lUton
pyrkimysten j a hengen vastaisien hä­märäperäisten
toimien rahoittami­seen.:--
Mutta tässä ei ole läheskään kaikki
mitä varoja käytettiin oikeiston Voi­ton
saavuttamiseksi. Kymmenen
junttamiehen palkkau^kulut llittovaa-lien
edellisellä ajalla nousivat noin
S miljoonaan, nimrkkaan.
Voitto maksoi siis rahallisestikin a i ­ka
huikeasti, mutta vielä raskiaampi
oli sen hinta luottamuksen Ja arvon­annon
menettämisen mitalla mitat­tuna....'
''•••':••
•Mutta voittoa eivät sosdem Juntta-mleliet
saaneet vielä tälUJcään äiln-nalla.
OU perustettava Joukko V " ! ^ -
periseurcUa" Ja niihin rklrjoltettava"
runsaasti jäseniä.
Niinpa esim. Helsingissä perustet­tiin
"Kruununhaan Suunnistajat"-
nimmen seura. Naita, "suunnistajia"
kuului sitten vaalien aikana olleen
jrli yi.OOO, huomattavasti enemmän
kuin on asu.kkaita koko Kruunun­haassa.
'
Helsingissa kuuluvat kierrelleen
"suunnistajien" jäsenkirjojen jaka­jat,
jotka l>'i&äsivät jäsenkirjan mel-;
kein ukoUe kuin ukolle, joka; vastaan
tuU. Samalla kuulutaain annetun
"ljunttakirje". jossa neuvottiin miten
äänes^-s piti toimittaa.
MoniUa iisenkirjan : saaneilla ei
ole ollut tietoa, että sellaista seuraa
kuin Kruununhaart Suurmistajat ön
edes olemassa, mutta jäseniä heistä
vain tehtiin.
ÄUisteleviUe j a ihmetteleviUe ihml-^;
sille oli eräs vähän avosulsempi Ja­kaja'sanonut:
"Ihmiset ottavat nämä lähetykset
vähän t ö i i c ^ t i vastaan, mutta Jaet­tava
näitä on. muuten ei heltiä palk­kio
«akolalta.'^
Jo vaaUen aikana Kruununhaan
tunkio ihalsi hyvin pahaUe — saman­laisia
tunkijoita lienee pUut pitkin
maata — sillä se o l i järjestänyt "Jä­senilleen"
kokonaista 16 äänestyspaik­kaa,'
vaikka TtJLrn ohjeessa Uittoko-kousivaaloija
varten ohjeita laati­massa
on aikoinaan oUut myöskin
"suunnistajien'' isä Wuokko toisten
sorkkarautamiesten kanssa — että ää­nestys
tulee Järjestää ainoastaan yh­dessä':-:
i»fka5sa.' ,".
Mutta kun JI[anesty^>aiickQja oU
mm
;: •(.':;/:
monta, oli tietenkin helpompi mer­kitä
äänestäjiäkin niin paljon ka^
vain luonto suinkin myöden antoi-
Tällaisia Ja kuinka monia maita
vippa- ja konnankoukkuja käyttäen
saivat: Suomen TOLrn liittokokoos-vaaleissa
voiton sosdem junttamlebet
Mutta katsoen kauemmaksi tulevai­suuteen
voidaan hyvm huudahtaa ka-ten
Pyrros aikoinaan: 'Vielä yksi täl­lainen
voitto ja minä olen hukassa."
On ymmärrettävä asia. että vUppJ»
Jai ileryyttä:voidaan harjoittaa jon­kin
aikaa, yarsinkih kiin siinä
mennä aivan mahdottomiin. Osaa
että se nostattaisi suurempaa my»*
kyä Ja tuUsikaikUle tiedoksi, mutt^
mahdoton makkara ei sentään «ori
kenenkään kitaan.
Vaikka esim. T U L : n varojen i r ­vailustakin
— josta T U L : n pääkirjan-pitäjä
sosiaUdemokraatteihin kuulan
Veikko Kiiusela on ilmoittanut siBoa-tiivahsa
Irti j a josta hSn on jo ennem­min
ilmoittanut molemmille puheea-
JöhtaJIlle -r käännettäisUn mille
JeUeen hyvän^, n i i n sama törkeä 3»'
vaUus se yhä on.
Vaikka 'junttainlehet kiiinka
suJsivat sitä, "varojen irroittamiseks'
n i in tavalUnen rtftiU työläisurteffij*
nimittää sitä yhteisten varojen «*
rastomlseksl. . •
Samaa pitää paikkansa rauilui**
JunttasakUIe voiton tuoiieisiin IcOt'
kolhin nähden.
Toivottavasti ' S U o m e s a t y ö l i i s^
iheiUJat Jo pian *ieittävät karaDok-s
i in j a vääreiMJyisUn syyUlset jon«^
tamlehet tunkloUe. — KuSkuA ,
' /iä?-;'*'!'''^*