Vapaus, December 20, 1955

              TiistdSna, Joulukuunko p. Tues^sy, Pec. 20^ 1955
M Mcpnd d a » snell fcy tbo Port
.iltiusd Uuice w«^y; Tuesdays,
;^TOimH!ayi and 6atujdAyBjb7< Vapaus
Publisbing CompaoF Ltd., at 100-103
Bdltprial offlce oa 44»».-Sfajiacer
aacnu: Box €9, BtMmr, 0»teslo,
AOvertitintf xemtvpon lOipUcatton.
TtaxaääHaa tn» «f cbane. TILAVSHIMNAT:
Caoadaaaa: 1 vk, 74)0 « kk, 9.15
8kk.32S
TbdysvaSola»: «JOO6kk.<180
Suonesu: 1 f k . 8A» € k k . 4.75
Joidupukkina olo tulee k^dliiksi
Vaikka emme baluakaan sekaantua väittelyyn sen pareoimin
; ; £; siitä, onko Joulupukki olemassa, mbtä lapset nykypäivinä keskustele-
H' 5['n%f, kuin siitäkään, että ovatko joulupukit vain "juq)unelta anateria-
\' ?F ' "ili^feja", ku^n'erä5 Jondonilainen pappi kaikkien joulupukkien bar-
^ miksi selitti, meistä tuntuu siltä, että Canada on suurin ja anteliain
' .Joulupukki koko maailmassa.
^ Ottakaamme esimerkiksi vaikka liittohalUtuksen tilastotoimiston
, . ^X^S); äskettäinen-rapM>rtti> missä sanotaan, että canadalaisten osuit
/ ^'^'Tn^dji^ralloista/lisäänty^^^^ tämän vuoiden kolmannen nel|änneksaii|
''\ |, ai|C|na'474 imiljooiialla dollarilja verrattuna edellisen .vuoden 3rastaä;;^
viia ostoksiin. Näin on tapahtunut aikana jolloin liittohallituksen
1 edustajat; saiiomalehdistä ja tavallisista ''smitheista''^puhumattaytan||
l ovat antaneet ^yvin httolestuneita lausuntoja siitä, että Yhdysvallat
^ : panee kaikenlaisia,.esteitä canadalaisten tuotteiden onyynnille niin
l Yhdysvalloissa kuin maailman muillakin markkinoilla.
' 1^ / Tosiasiassa tämä samainen virallinen tilastotoimistomme tiedoit-
^^taja^ että Canadan kauppatappio Yhdysvaltain •kaUB3Ssa on kuluvan
I yuoden k:ymmenen'kuukuden aikana noussut kerrassaan huimaalvan
^iRn^eaah .summaan^ ^eli' 718 miljoonaan dollariin. Toisin sanoen,-
rCämadaan on ostettu 718 miljoonan dollarin arvosta enemmän tavaraa
Yhdysvalloista kuin .Yhdysvaltoihin on ostettu Canadasta.
\ / „J<*s,tätä kauppatappiota verrataan vastaavaan aikaan %dellis^tä'|
^vuodelta/niin silloin' nähdään, että kauppatappiomnie on lis^
207 miljoonalla dollarflla. .
,' • ' CP; n Ottawan uutistiedossa (jouluk. 9 p.) sanottiin, että tämä
l"kfiuppatappion li^äntyminen aiheuttaa huolestuneisuutta liittovalr^
tioiii viranomaisten keskuudessa" -^^^^ m
tilanteen edelleen huonontua! . T
~ Helppo on siis todeta, että Canada on maailman suurin ja ante­liain
joulupukki. ' <Mutta käytännöllisesti katsoen tästä ^ohjelmasta
olisi täitävä loppu :rr^ siliän 9^ tulee
liiaij-kalliiksi. ' ' '
i i i
m
im
m
15?
lii
V
•lm-m.
r1
' »e
i
I
t
i
•
t
>
t
t
t
>
i
l
t
I -
t
t'
i
»
}
«•
I t
i
t
<
( '
J '
t
i
Se Fordin säätiön lahjoitus
•'.tj.
»
1
nistan
VntMleötam iftmUvh
Ncar4Mrt«imfo « 9 Utnami. «ota»
AffanJslanfUe pittäalkabeo f 10 •
« 0 0 ^ JootOD, Ja f itä Neovoxto-mia
ja Afganistan «vai JolfcaJs- ,
£ect ybtcisen b jofss»
feannatettfaD varfmJuiU» raoliai-
Usen ftnnaUkalnoloii perfaatetta^
se&ä Kalkkien kansvjen J t f o p ^
räämJMlfceatta Ja .sille laUUae^U
lieakUen palanttamfata'Kanalle.
ObeelUnen artikkeli. Jonka olem­me
lainanneet HelsJosln Vapaa
Sanasia, anta» maille tIeioM Af­ganistan
tnenneisyydesfä j a c y -
kylsyydesta." • = '•' '
' , • < ' '
Afganistan ^sijaitsee melkein keskel­lä
Aasian niannerta,: Sillä - on yhteistä
rajaa Neuvostoliiton kanssa yli>2,000
km; Idässä Afgani&tan rajoittuu F a -
^ Vaikka paikallisen päivälehden (torstainen JoimituskirjoUus on .
osoitettu ''kommunistien" vastattavaksi, niin selvää on, että-tarkoitus ,
Ton lyödä koko tämän ^k
siitä kun uskaltavatkin arvostella "suurta rahaa".
^ — "Kommunistit, eivät yoijrvistellen sivuuttaa sitä kun Ford säätiö
lainoitti $S00,O00,O00 sairaaloille, kouluille, korkeakouluille ja yli­opistoille.
Täimä historian suurin 'lahjoitus' paljastaa kommunistien
»propagandan valheellisuuden 'suurpääomaa vastaan'," sanotaan. pai-
•kallisen päivälehden toimituskirjoituksessa.
Sivuuttaen $tar;n epäonnistuneen yritykseq matkia McCarthy-laisuutta.
siten, että kaikki "suurpääomaa arvostelleet" «leimataan!-
; ilmani muuta "^^^
^nittäähuomiota^täM^nasiaanf sillä Vapps,^^^^^
det^ikaikki ammattiyhdistykset ja:kaikJki mu
?eri tilantdssa joutunut^arvostelemaan **suurpääomaa'^ja nimenom
myös Ford-yhtiötä. ;
Ensinnäkin, kysymys ei ole lainkaan suurrakkaiden ''hyvyydestä"
ltaif'pahu,udesta^'^ Maailman rikkain mi^^ voi olla mitä hellin isä ja ,
takastettaxin aviomies mutta,se ei muuta toiseksi sitä tosiasiaa,
että -hänen rikkautensa ja' edelleen rikastumisensa perustuu yli voitto­jen
tavoitteluun 'työläisten kustannuksella.
^Kukaan ei halua kieltää sitä, etteikö suurpääoma ole tehnyt -
:ihuomattavia lahjoituksia yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kukaan ei
Ikiellä sitä tosiadaa, että Fordin nyt itekemä puolen iinljardin dollarin
.lahjoitus ~ , vaikka se meneekin nimenomaan yksityisten omistamille
•sairaaloille Jne teko. Kukaan ei ole esim; täällä
Sudburyssa koskaan moittinut sitäkään että Starin entinc
•teki>huomattavia-ja;^hyvää asiaa edistäviä lahjoituksia täk
'sairaaloille -ja' muille yleishyödyllisille laitoksille,
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ "M lah-ijoitusiei
A^hemniässäkään .määrässä mit^ työväenliikkeen arvos-
.•tdua suurpääoman suhteen. Oikeastaan asia on v^
'Ensinnäkin on paikallaan kysyä, että ".mistä" ja ".miten" on
Ford-säätiö saanut näin suuren rahamäärän lahjoitettavaksi? Ensin­mainittuun
kysymykseen saataisiin paras ja pätevin vastaus Fordin
työläisiltä Yhdysvalloista ja :täältä Canadasta. Kaikki asioista tie- -
toiset Fordin työläiset selittäisivät, että vaikka heidän tuotantote­honsa
lisääntyy jatkuvasti ?joka vuosi, niin Ford kieltäytyy vastaa- \
vista palkankorotuksista. Toisin sanoen, palkat jäävät tuotannon |
määrään" verraten jatkuvasti: syvcne^^ään kuoppaan aiheuttaen sen,
että Fordin työläiset eivät voi palkkatuloillaan ostaalähestulkoonkaan
niitä tavaroita, mitä heomien käsiensä ja aivojensa työllä tuottavat.*
Se on siis työläisiltä riistettyä pääomaa!
Toiseen kysymykseen ? (miten?) saataisiin pätevin vastaus vero-viranomaisilta.
Yhä suurempia ja suurempia voitto-osinkoja kahmiva
suurpääoma omaa inhimillisiä heikkouksia siinäkin suhteessa, että
se pyrkii välttämään veromenoja niin paljon kuin voi. Yleisen: mie­lipiteen-
painostuksesta on kuitenkin saatu \'erotuslake)hin siinä suh­teessa
parannuksia; että aina -lisääntyviä "'yl^
enemmän kuin ''tavallisia" voittoja. 'Mutta välttyäkseen näistä iisä-^^
veroista suurpääoma perustaa kaikenlaisia ''säätiöitä'', joihin sijoite-:
ttut:varat o\'at omistajain käytettävissäj vaikka.niistä ei olekaan mak­settu
maan lakien mukaista veroa. Päätarkoituksena on verojen
kiertäminen -^^ja; siihen päästäkseen pitää tietysti tehdä lahjoituk-;
siakin j^eiÄhyödyllisiin tarkoituksiin.
Tähän mennessä olemme siis Jodenneet — eikä sitä voida
«muuksi muuttaa —että niin tervehdittävä kuin Ford-yhtiön suuri *
lahjoitus onkin, tämä lahjoitus tehtiin varoista, jotka olisi pitänyt
' V käyttää a) Fordin työläisten palkkojen korottamiseen ja b) valtion
' j ' menojen korvaamiseen verojen muodossa.
; Tietysti sanotaan, etta tällaiset suuret lahjoitukset ovat tarpeel-
. ^ lisiä, sillä ilman niitä ei voida antaa nykyaikaista sairaalahoitoa, kou-
; V lutusta jne. Tämä sellaisenaan on tietysti pötyä, sillä paljon parempi
7 sairaala- ja koulupalvelu saadaan kansanjoukkojen käytettäväksi, jos
/Mri^^suyrpääoman kahmia
, jJaytettäväksi. Parhaassakin tapauksessa tällaiset suuret lahjoitukset
' -voivat vain lieventää sitä huutavaa pulaa, mikä johtuu yksityiskapi-
''',J\ itaiistisen färjestelmän suunnittelemattomuudesta sairaalahuollon,
\ 'koulutuksen ja muiden tälhiisten seiKkojen yhteydessä.
V,' J„ Lopulcsl lien^,iyxiä:kiinnjttää huomiota ,myö5,asian siihen puo-
'^jC/Jeep; eitä näitäWuiyhtiöiden lahjoitdcsia tehdään aivan liian usein;
ei Tilinkään paljoa "antamisen^iloste", vaap siksi, että voitaisun,pois-'
f «'rr^aör suurten joukkojen kesikuudesta sitä vastenmielisyyttä, mikä yleiri
iJjf|^i^|fi|:!j!iy^?;^:Äw^&)^^
kistaniin Ja lä^essä Iraniin. Lisaksi
sillä oflfkappaleyhteistä rajaa k i i n an
kansantasavallan kanssa. Afganista­n
i n pinta-ala on 695,000 neliökilo­metriä
e l i yhtä paljon kuin Ranskan,
Belgian, Hollannin 'Ja ^Tanskan^^^^p^
ta-alat yhteensä.
tot, Joiden huiput kohoavat Jopa 7
km korkeuteen, noin neljä viidesosaa;^
JäUndukusln alppimaisen Jylhä-vuoris-tomaa
« Joka länsi-fitä suuntaisena
nlottuu:yli koko maan,: oniyksi^maailr
man suurimpia : vuoristoja. Itäisessä
vuoristossa oleva Haiberskon sola.
muodostaa luonnollisen kulkutien •Af­ganistanista
Pakistaniin: Tällä «olalla
Q U erittäin suuri taloudeUlnen - Ja sotir
laalllnen merititys, -Sen kautta mui­noin
sotaiset persialaiset 1. tunkeutui-:
.vat Intiaan, isamaa tietä ovat myö­hemmällä
Ajalla käyttäneet myiis
englantilaiset valloitusretkiUään..'
!Maan lounaisosassa on^auiuri .au­tiomaa/
Jolla von kasvillisuutta: vain
keväisin.^ Jolloin paimenet: laidunta­vat
siellä, laumojaan: Haiivoja keidas-palkkoja:
f lukuunottamatta?^kako^au­tiomaa
^kuivuu ^kesällä ^'Ja jää^asumat-tomaksl
seuraavaan ikeväimeen saak­ka^'
-Tällä '.autiomaallaKon ;motttakln
nimeä,.mutta kuvaavin siUe; He " K u o ­leman
aavikko".
Afganistanin ^-asukasluku on' n y k y i ­sin
noin lilmlljoonaa. Josta noin puo­let
-af ganeja. ' Huomattavimmat vS-
'hemmlstökansalUsuudet ovat: 'tadz!-
!klt;.iKl:ekit,turlanenit'Ja turkkilaisia
Ja mongolilaisia'hehnoja.' Huomatta­va
osa afganeja asuu myö3'rBjan::ta-kana/
Pakistanissa. Maassa on säi'ynyt
nykypäiviin sakka väestön^Jakautumi-
'nen' heimoihin. Jotka puolestaan - J a ­kautuvat'-
sukuihin: "«Virallinen : kieli
on parsia;Ja käytäamössä on arabia­lainen
kirjaimisto.
Afganistanin valtio on nykyisin pe­rustuslaillinen
monarkia. Jonka pää­nä
on. kuningas; Hän nimittää ja erot­taa
ivain hänelle yksinomaan vastuun­alaiset
ministerit, hän: on sotaväen
ylipäällikkö, vahvistaa sekä lait että
sopimukset >ja päättää mm. sodasta Ja
; rauhasta. Parlamentti on; kaksikama­rinen:
kansanneuvosto -Ja senaatti.
Edellinen.valitaan, mutta'Jälkimmäi-f
sen nimittää hallitsija. Näiden k a h ­den
Jsamarln lisäksi .on: er^ityinen neu-:
votteleva elin ~ • •'Suuri'. Dshirga" .ell
edustajain kongressi. Se kokoontuu
kuninkaan kutsusta silloin,,.kun:on
erittäin tärkeitä'.ky^myksiä ratkais­tavana.
. Hiljattain 'tämä 'kongressi
oli koolla käsittelemässä AXganiata-nln
j a Pakistanin välisiä suhteita Ja
niiden afganien asemaa, Jotka ovat
Pakistanin alueella.
'Sen-jälkeen-ki^n englantilaiset v a l '
lolttivat Intian/alkoivat he myös t u n ­keutua
"Af ganlstaniin; 's ensimmäisen
.^mren valloitusretkensä he ^t^vät
'.^onna 1838. Afjpanistanin • kan^a
^ teki: anastajille:- pitkäaikaista ivastar
rintaa, jonka%tuIoksena englantilaiset
tuhottiin. Muutaman vuosikymme-
:nen' kuluttua ^uusivat englantilaiset
yrityksensä anastaamaa hallintaansa.
Toinen englantilals-afganistanllalnen
sota kesti pari vuotta. -Englantilaiset
eivät -saavuttaneet sotilaallista; me­nestystä,
mutta kuitenkinheidän on­nistui
anastaa hallintaansamaan u l -
kop9litiikan)ko^trolli,'-mi]cä muodos­tui
kansalle erittäm raskaaksi. P i t ­kään.-
aikaan ei ^Afganistanilla ^ ollut
Juuri mlnkäänlalata .kosketusta mui­h
i n maihin. Tämä on yksi: syy -maan
on saanut trsA:lta kaksi lainaa Joi
deo arvo on nolo 40 miljoonaa :iäoJ'
laria.
Jtoatalous, Joka antaa elatuksen ylf
SO prosentille asuJamiitosta> on tär-f
kein elkikeino. Viljelty pinta-ala on
vain noin 2.5 prosenttia maan koko'
nalj^inta-alasta. Vuorilla ?:Ja ; aavi­koilla
haxjoltctaanokarjan laidunta­mista.
Jtfasmdljelys on alkeellista Ja
vielä hallitsevat., feodaaliset «Uhteet.
Simoin on-JEäilynyt, luontaistalous.
Näkyvin seuraUs ulkomaisten" aihr-tomaakapitalistien
alkaansaannoksis-'
ta on teollisuuden heii^o Icasvu; Maan
suurin tuotantolaitos—-! konetehdas
: sijaitsee pääkaupungissa ..Kabulis­sa,
siinävtyöskentelee muutamia, sa­toja
työläisiä. Kaikkiaan on maassa
parikymmentä tuotantolaitosta, ^jotka
tuottavat kankaita, sokeria;' tulitikku.^
Ja sekä muita kevyen-;Ja elintarvike­teollisuuden
tuotteita. Mutta tämä
tuotanto pystyy peittämään tarpees­ta
vain noin 10-^15 prosenttia. Suurin
osa . kulutustarvikkeistakin on Ä^siis
hankittava tuonnilla : ulkomailta.
Tehdastyöläisiä on kaikkiaan.: vain
SOXK» käsityöläisiä 150,000. Tärkeim­mät
vientitavarat ovat hedelmät, t k a -
rakyl-lampaan vuodat Ja .ovilla. ^
Afganistanin hallitultsen ~ päämää­ränä
on poistaa maan taloudellinen
Ja :kultturellinen Jälkeenjääneisyys Ja
tässä - tehtävässä, se saa ^huomattavaa
apua: pohjoiselta naapuriltaan -Neu­vostoliitolta,
Neuvostoliiton Ja M g a -
nistanin väliset suhteet:-rakentuvat
tasavertaisuuden; toistensa kunnioit­tamisen
1 sekä.-toistensa sisäisiin asioi­h
i n puuttumattomuuden: pohjalle.
Afganistan o l i a:!kanaan ensimmäinen
valtio -kaukoidässä, -joka.solmi: dlplo-^
maattiset siihteet Neuvostoliittoon. V.
1921 i'maa osolmi. ystävyyssopimuksen
Neuvostoliiton -kanssa. Tämä oli A f ­ganistanin
; historiassa ensimmäinen
tasavertaisuuden pohjalla solmittu so­pimus
-Jonkin: suurvallan kanssa.-Se
lujitti huomattavasti maan riippu­mattomuutta.
Vuonna 1946 Afganis­tanin
Ja Neuvostoliiton välillä sovit­tiin
uudesta palkallisesta rajajärjes-telj-
stä siten, . etta raja, Joka aikai­semmin
oli:kulkenut Amy-Darjan;va-.
senta. rantaa, siirrettiin keskelle Jo­kea.
Tämä toimenpide antoi afganis-tanilaislUe
> mahdollisuuden laivakul-
;kuun Joella -ja - kastelujärjestelmän
rakentamiseen.
• Afganistanin Ja Neuvostoiiton" vä­lillä
on kiinteä tavaranvaihto kaup-pascpimusten
pohjalla, -Viune alkoi-ma
on tavaranvaihto maitten vdinia'
•huomattavasti: laajentunut. vAfgants-;
pääaaainisteii Bulganin, Intian presidentti Rajendra Prasad ja Intian pääministeri Nehru. Kuva
on otettu lounaalla, jonka Intian hallitus järjesti vieri^ttensakunniak^."-
a ^orittaa
K i i n a snojelee.vahemndstö-kai&
allisttaksiaan. Kiinan akansa
oniväestdUIsestirsnhteeI]l8eii.eheä^
: Sen yli-600 mlljocnasta asukkaas­ta'Inkentnaenemmistöi^-
olevaan;
Han-kansaan noin 565 mOjbo-n
a a . ' VähemmlstSkansalUsaaksien >'
cenus asokaslnvQsta on >«ils 'vain ' -
noin 6.5 prosi; Tästä jo voi vetää
••••• sen johtopäätöksen, ->etta-kansal-^ : -
Usten vähemmistöjen erikseen '
otettuina' täytyy olla asokaslavol- .:
taan pieniä, lausui äskettäin K i i ­nassa
vierailleen snimialalsen
kulttunrivaltnasknnnan Jäsen K .
. X . Kulo STT:lIe antamassaan :.'
haastattelolausannossa.
— Elilnan 47 vähenun'stökansalll-
.?uudesia^vain kymmenen kohoaa usu-kasliivataan-
umiljaonan- yläpuolelle.
Nämä vähemmistökansat eroävait
toisistaan :ja>pä3kansasta selvimmin
kielen, oöittain uskonnon Ja tapojen­pa
suhteen.
— Kiumn historian pitkinä vuosi-tiihanslna
ovat kansalliset vähem-'
mistöt saaneet :«lää {vaikeissa oloissa.
Kansallista yhtenäisyyttä ta voitelles-:
lessa 'Sionet hallitukset ovat määrä-erityisiä
kouluja, jo'ssa' Hankansan
keskuiid^ta saapuneille (^pilaille
(pietetään vähemmistökansalHsnokr
sien kieliä Ja Jälkimmäisten pUrDstä
saapuneille kiinankleltä.
iAHekirJoittaneella oli-;Kiinassa äs­ken'
-vieraMleeir: suomalaisen fculttuu-rlvaltuuskimnan-
Jäsenenä ' t i l a i s u u s
tutustua Pekingin läheisyydessä erää­seen
:mainltua*aisi3ta kouluista.: U l ­konäöltään
se oli suuri: j a arvokas. :
Oppaiksemme: :^ryhtyneet .koulun
opettajat-kertolvatJ ^'Koulumme on
•perustettu V.; 1951. Samanlaisia-kou­luja
on maassamme seitsemän. Meil­lä
on tälUä nyt-1,500 oppilasta. Jotka
ovat valitut eri kansallisimkslen-.kes­kuudesta.
-Oppilaista on naisia 438.
Koulumme tarkoituksena cn: kasvat-,
taa virkamiäiiä Ja toimitsijoita vär
ihemmistokansalllsuuuksla •: varten.
Opettajia on 200 ja näiden :dsäksl
^taloudelliseen -takapajuisuuteen.^-V.
1919 saavutti Afgahlistan kansallisella
vapaustaistelulla r riippumattomuuden.
<M£;anl3tanin taloiideU
on heikdsti kehittynyt., Sen^kohl^stä
JaYriuttlva,t l4]km-taVoinälkai^-
mln ;englantUaiset kapitalistit W nrii-me
tfikolna amerikkalaiset. Jotka t a ­voittelevat
taloudelliJKn Ja pOUlttisen
elämän:hallintaa maassa. sÄ^anlstan
tietciscstl»toimineet :Vähemmistökan-;
tan saa Neuvostoliitosta metalleja,',scjen sulattamlskesiV<*SUtä johtuen
:autoja, naftatuotteita, puuviuakan-.
kaita lääkkeitä j a muita tavaroita;
Vienti käsittää pääasiassa villaa.;
vuotia,, puuvillaa j a kuivia hedelmiä.
. Neuvostoliitto auttaa Afganistania
rakentamaan teollisuutta. ;Nitopä k u ­luvan
vuoden toukokuussa pantim
alulle asfaltti-betonitehtaan rakenta-;
.minen, tehtaan, jonka koneisto 3on
; rakennettu Neuvostoliitossa;^ Myös
-tehtaan suunnittelun ovat suoritta­neet
neuvostoliittolaiset asiantuntijat.
;Niinikään Neuvostoliitto 'auttaa mm-
(den tuotantolaitosten ;.— myllyjen,
[lelpätehtaltten, elevaattoreiden naf-
- tatuotesäiliöiden jne. rakentamisessa.
Viime kesänä soimitiUlakauttakul-
; kullikennesopimuksella joka solmit^
tiin Neuvostoiiton kanssa, o n maalle
erittäin suuri merkitys. K u n Pakista­nin
ja.Afganistanin M%llt viime kesä--
nä huonontuivat, sulki Pakistan
Kauppatien, Joka Johti jo edellä mai­nitun
solan kautta Pakistaniin, s o ­pimus
avasi molemmille maille es­teettömän
tavarahi (kuljetuksen tois­tensa
alueitten kautta.
. Neuvostoliiton j a Afganistanin vä-:
Unen ystävyys Ja keskinäinen apil
ovat kestävällä pohjalla, sillä se i i e -
rustuu molempien: maiden noudatta-:
maan rauhanomaiseen ulkopolitiik­kaan.
Afganistanin noudattama ulko­politiikka
ilmeni mm. siinä^ että maa
osallistui Afrikan j a Aasiankansojen
konferenssiin, joka jildettUni hiljatV
tain Bandungissa. j a Joka ajettui
päättävästi . slirtomaaorjuutusta Ja
toisen kansan toista kohtaan harjoit­tamaa
sortoa vastaan. ;:
ne ovat' säilyneet - pääasiassa ' valta­kunnan
pobjolsllla Ja kor-lisijla, -vuo­riston
eroittamilla >: alueilla;. Etelän
muurilla tasangoilla kansalliset vä­hemmistöt
ovat sen .sijaan: aikojen
kulueasa sulautimeet päakansan
suunnattoman Ihmlsmereen,
.: »-Nykyinen Kiinan j kansantasa-
. ' v a l i a on ottanut kansalliset: vä-
.'henunistöt: erityiseen suojelnk-;
seensa. He ovat päässeet tasa-
: arvoisiksi ^jäseniksi ^Kiina^ V snu-ressa
perheessä. Heidän tapojan­sa
Ja uskonnollisia menojaan ti^t-
;kitaan ja kunnioitetaan. ..Valtio. -
tekee suuria uhranksia, jotta lä-
^ 'lieiset yhdyssiteet vähemmistö­kansojen
ja päakansan välille saa
talslii» rakennetuiksi. ^
Monet nä'3tä kansoista ovat sivls->
tykseliisestl vjaänest. pahasti jällceen;
Nyt h e i l l e on pemstettukouluja; Jois­sa
heifia opetetaan, omalla kielellänsä.
Su-uria -vaikeuksia tällaisessa työssä
aiheutuu siitä, ettei vähemmistökan-sojen/
keskuudessa 0"^ 'riittävästi päa­kansan
kieltä taitavia henkUöltä ja
päinvastoin.
Tämän puutteelUsuuden poistami­seksi
on valtion , toimesta - perustettu
meillä o n 6» tieteellisen työn "tekijää.-
Vi'mekslmainittuja; tarvitaan erityi-.-
sesti kirjaimiston Ja kirjakielen < r a ­kentamisiksi
sellaisille: vähemmistö-kansDille,.
joilla sellaisia vielä ev ole.
!Mong=olei'Ja on Jo oma kirjakieli Ja
kirjaimisto. Siitä he saavat olla k i i ­tollisia
suomalaisille profe-sorl^Hams-:
telille. Kdrkeallasivistystasolla-ovat
myöskin ulgurit, iotka;muodostavat"
autonomisen alueen." Suomalaisen
•vierailijan mieltä ::ämniittl eritylsssti
havainto, miten laajalti Kiinassa pro-:
:fessori Ramstedtin elämäntyö • tun-;
netaan jä miten korkeaksi se arvos­tetaan,
Ulko-Mongolianv-pääkaupim-glssa
TJlan-Batorissa on -hänelle pys­tytetty
kaunis ^mudstopateas. • :>r.:: •:
Koulunsa- tehtävistä opettajat ker-^
toivat -edelleen: 'Maamme -perustus-lakl
sisältää tärkeänä kohtana vä-hemmistökansaliisuukslen
v-suojelemi-sen.
Tätä 'ainkohtaa 'iioudatet-aan
,tunnollisesli.
Jokaista .kansallista vähemmistöä
: palvellaan sen asumisalueella :; sen
.omalla kielellä. Kouluopetus tapah-ituu:
minorltesttialueen klBie'lä: j a o i -
ikeudessa; käytetään luonnollisesti
alueen :väestön kieltä. . Tästä aiheu-
:tuu -vielä nyt suuria vaikeuksia, sillä
ött lutoilsia vähemmistökansalllsuuk-sia,
joilla'el ole vielä omaa-kirjaimis­toa
j a kirjakieltä, *Tämän puutteel-
; r s u uden , poistämlselcsl" m m . ; meidän
i koulumme filologit parhaillaan ^ ö s -
kenteleVät. Yhteyksien ylläpitämi­seksi
K i i n a n eri. kansallisuuksien kes-
>ken vaaditaan siis paljon/sellaisia
henkilöitä jotka klelertsesti siihen
pystyväU^ virkamiehinä j a tulkkehia."^
' 'Vhuä ;^kieleUistä~ ,on ^ meillä
myöskin jpoliittlnen ..opintolinja.
Kysymys on tällöin tietysti slsä-p
o U l t t l ^ t a asioista.' VlkopöUtii-
Icassa kaikki aatonomisetkUval-
.tioi noudattavat valtion yldstä ;
linjaa. Mutta omista sisäisistä,
-v;asioIsaaa^knkin'autonominen a i n e -:
päättää Itse. FoUlttiscUallnjaUa
.meillä on, kaksi Inokkaa: jtoimessa
.olevia lärten .meillä o n lyhyt,
l,5p2 'vaotta kestävä kurssi J a ,
noorempia opiskelijoita -varten 3
vuotia kestävä kors^."
"AlkelsSotfiutus on vielä yleisin Ire-hittsrmättömien
vkaxisojen • keskuudes-:
sa; f (Mtitta-siihen etiiäiden-kotilutu^^^
pysähdy:-; < Siinä tarkoituksessa on
koulutus erityinen l i n j a korkeakoulu­asteelle,
valmistuville^: Koulumme tier
teelliselläcsasballa tutkitaan;minori-teettlkansojen:
historiaa jäf.teologiaa.
SUcrtäi^alstsn •tiedemiesten -suoritta­mat
tutkimtfiset ja työt ovat siinä
olleet meille j u u r e k s i aivuksl".
"Uskoi^kysymys ei -tuota:- meilie
valk^äsLa-^-Ufikcnto on maassamme
Jokals?5'&|^ yksityisasia.
tus yhtä vähän kuin -paikalliset h a l -
iitulraetkaan eivät siihen puutu. M e i l ­lä^
oh''tääUä fcountssa tiibettUälsiä.
jotka"'oyät'"laamalaisia buddhisteja.
Me'Uä cn* myÖsKiii*'nfuhaiftetHälsia.'
Kumpaisiakin varten. olemme: Järjes!-
täneet-oirfib rukoushuoxieen.-^ Ope­tus
koHluisamme tapahtuu marxllais-leninfdlsen
peniskatsomuksen hen­gessä."
• ,
• Tutpitj-jUnlM
hemmistökansailisiiuksien- ; opistoc n
antoi oivallisen kuvan 5i'.ta valta­vasta
siyjstyityöstä, jota Kiinanrkan-
£antasa-»alfa laajalla rintamalla suo­rittaa;
Ja sanomattakin .on selvää,
että kaikki-koulut ovat valtion yrä-pitämiä.
Vesi 'kiehui
Clev^ÄdjOhlo. — Saadakseen tie­tää
pahimman, mitä atomireaktorllle
voi tapahtua ovat eräät tiedemiehet
Clevelandissa antaneet-:, reaktorin
I mennä epäkuntoon. Tulos oli hyvin
viaton —,vesi .vain alkoi kiehua-
'Etukäteen tiedettim,/etteivreaktori
voi räjähtää kuten atomipommi, mutr
ta oletettito, että höyryräjähdyksiä
voisi syntyä. Keinotekoisella .tavalla
lisättiin ;TadioaktIivisuus monta »ker­taa
- suuremmaksi . k u i n . onnettomuu-dfn
sattuessa tapahtuisi mutta muita
vaikutuksia sillä ei oUut- kuhi että
reaktorhi vesi alkoi kiehua.
SITÄ
IA
i i i i
affat&ä oni kivisen tontin » i tä oli
; a ke» J : ^ j 5 l k^yietly kaatopai^kjp,
aJn, «tlk se oU kokcnaan peitetty
faiHiä, kaamaia. Va;n-j-jkkaruohoa
>aavar ^e!Iä.
K e l a n a i-yämlehsnä- Mattila puh­disti
kuitejJjdntcniJn-jättCjsta. vaan-
;il ylös kr,äet:Ja-Istutti kieväällä juu-
.'Jkasveja Jotk» kasvoivat hänen hoi»
doisaan hyvin», ' f - >
Sattui sjtten eräänä' sunnuntaipäi.
^nä, kulkemaan ohitse: pastört, joka
alattaan nähtyään -lausahti: "Juaja.
lan ayuUtei. sinä olet saanut ihmeitä
aikaan tomtlUäsL"
««ylIä-vahi"~tttami-MattUa Ja Jiet-i
e n aikaa mietittyään Jatkoi: "Mut-^
.'a olisitpa nähnyt: tämän paikan sli^
l o l n k u n Jumala siitä huolehti yksi­önään."'
• \
Knut Heikkisen
•m
^tarksteffayana
rmdison, Wis. -'Pederaalituotoari
Patnck; Stone-suostui :maanantama
-siihen;: että'.Työmies-Eteenpäln;^^^
dencntisen:toimittajan K n u t E. Heik­kisen
^Jutussa -otetaan ^tänään käsitel­täväksi.,
hänen laklmiehensärM. ' M i ­chael
Esslnin esitys? että • karkoltus-i-
nääräysJHeikkistä.vastaanmitätöi-dään.;
' , '
Heikkistä -vaataan-oli.inäärä;maa­nantaina
alkaa: kuulustelu-syytökses­tä.,
että hän olistnfikORUt karkoitus-määräy3"
ä4, Tuomari v Stone suostui
kuitenkin lykkäämään.^tuon oikeus-kuulustelun
- pitämistä: tammikuuhun
rippuan shtä- mitä oikeus Heikkisen
. lakimiehen esityksestäri tänään: tulee
pettämään.
Lakimies Esslnin vä-ttää. että al­kuperäisessä
1 : karkoitusmäaräyksessa
ei; oltu seurattu asianmukaista oikeus
Järjeste*yä —'due prccess of law —
.'a että He:.kkiseltä o l i kielletty oikeus
lakimlehen-käyttöön ja että karkoi-tusnäaräyksessä
ei määritelty maa­ta
mihin hänet tulisi karkoittaa.
^dttkkoeroamisia
Suomen lurlcoista
:äHelslnki.;..-.Nya:Fressenin ker­toman
mnkaan; on-Idrkosta eroa-v.-
mlnenr;^lisaäntynyt:,( maassamme
: ;r&aorastaan .:''haoIe8tattavan sua-
—-ressa määrässä". Kirkon taholta
on jo »lettu fuumiltella: ns. koti-lähstystohninnan
järjestämistä,
ts. lähettää, kirkonmiehiä "risU-
-retkelle» koteihin 'keholttamaan
; Ihmisiä pysymään kirkossa. Nya
Precsen kertoa edeUeen, että vii­me
vuosien aikaha:'on • kirkosta
eroimeitten henkilöiden luknmää'
noussut 40d|T-50.0CO: henkilöön.
~Eräsv.kirkonmies - on ehdottanut
tämänvmassaeioamisen estämi­seksi
etta kirkollisverot tehtälsUn
vapaaehtoisikä.
Ztatppekit ovat
New Delhissä,
,New Dc.!ld. — Emil SSatopek Ja hä­nen
vahnonsa Dana saapuivat jouluk.
11 jpnä lentoteitse:New'Delh'in kier-reliäkseen
viiden -vhkon-ajanf Intia."5sa.
2:atcpek kertoi lehtimiehille, että
hänen parhaatmahdoUlsuutensa Kul­tamitalin
voittamiseen Melbournessa
civat maratonjuoksussa, 'j Hän ottaa
luultaivastiv osaa myös 10,000 metrin
JuolBuun. • Hän -uskoo Unkarin San-doi:
Ihar&sla. NeUvostolUton Vadlmi:
Kutsia Ja-'Englannin Gordon Pirletä
ja -Ken Norrlsia pahimmiksi vastus­tajakseen.
'
Häädettyjen lukumäärä
huippuHuvussa H:ssä
Helsinki. — »ramän kUun alussa oU
häädettyjen: lukumäärä^ ^Helslnslssä
huippuluvussa. SiUoin-olii hääuettyjä-
Ja: tuona^aikanä'muuttamaan velvoi­tettuja
lapsia perheitä 315; kun luku-cmaanaimäärä
On yleensä oLut 200
paikkeilla.Haädetytittoutuvpt.odotta-maan
asuntoa abiakin puoli vuotta.-
sesti on vallalla "Suurta ja sen komefttöa % 6 h t a a n . ^ ^.
Jos. jokin yhtiö pakottaa kiskuripoHtii^äna^n'työläisensä lak^
koon. niiri siitä seuraa luonnollisesti vissi vastavaikutus, ei vkin näiii ^
työläisten,; vaan koko kansakunnan keskuudessa. Ja kun tämä sartia
tilanne toistuu useimmin, niin silloin tulee tarve "ottaa lusikka kau­niimpaan
-käteen", ikurten sanotaan.
Me emme tiedä minkälaisen vastauksen paikallinen päivälehfi'
saaf "kop[»munisteilta", vai saako mitään. Mutta me olemme ehdotto-
Biasti vakuuttuneita siitä, ettei sen räyhäsuinen artikkeli saa tämän
tnaan ja -"kaupunpn työväenliikettä-vakuuttuneeksi siitä, että suur-pääorarien
kerääminen yksityisten haltuun kuuluu tavallisten ihmisten
ikansaläisvelvollisuukslin. • Tosiasiassa Ford-säätiön suurlahjoitus
osoittÄa;'kerran uudelleen, .että suuryhtiöiden ylivoittoja olisi .verotet-
•iaVa'<ntbäiJyritaiiinm ;ja.että sellaisUle yleishyödyllisile, laitoksille
. |kt»in>ärraaJ9ine,.V^«ltfp- oJ>f» saatava tarvittavat varat nim^n-'
omaan verottamalla niitä, jotka voivat suuremman verotaakan kantaa.
Laboristien uusi jolitaja
Kuten cn uutistiedoissa kerrottu
Britannian • "Labcr puolueeäla' o n nyt
uusi, kamamnen Johtaja, 49-vuotias,
Hugh-Gältskem
Ptämä vastaeivottu. Johtaja ei>ole­kaan
^mikään heittopussi, (V^aantäys^
pataojnen mies. 'Joka tvumeijaan -Ja'
saa tumiustusta merienSto tfiatena^
Esimerkkinä malrilttalc&n^torönto-,
laisen;,: toiylehde^:;/^lobei^
perjanfadhen tOll^fetiskirloltiife nilssäJ
ennusteltilii," el^'3;ar''iäi^it^e]
;tödäinäkö^stk;§Jmui' s^; mies
•Jolitaa^-TatooiislÄn^^^puolu maltU-
-llsta Ihijaa setäaten sottaavat- 20
•%otta , if^r^c.:;-^^'?^
' L e i m a t e n 'vhs&fölitui^^puoruepaa-vln
"hitaasU kulkevaksi sosialistiksi"
Gtobe and i&)[ail pitää m r . GaitskelMn
suurena etuisuutena myös sitä, että
hän'on toteUektuaall.'kuten oli R a m ­say
MacDonald '<?)'Ja mr. Attlee.
Niinpä imalnlttu- torylehtt'onkin j n i e l -
tynyt-ikihyvhi nor. GaltskeUin V a l o l ­taan'Ja
sanoo itoimituskirjoituksensa
en ron
iopusäa:'" "Labor puolue on tehnyt
perinteellisen ' ja sadialla 'Järkevän
.Vyimiito-^
, •Kaikki ' tämä , osoittaa, että ^ mr.
OaitskelliUaon^isunrtä •'-'kannatusta''
ni!^en^keskuudäu»;'!iJotka;tavaniseW
haistavat makkaran J:äryn,'Ja'.timte-vat
itsarin, onAansa..
Mr. Galtskdlin^ivalinnasta on'pu-^
huttu paljon pauutakinvpötyä'; ;2id!ai-'
nlttakoonyiUan;Eia]:veyn':lAntoon;iuu4
tistleto (jmilukii^un .13'^päivx(:tä)'i^^
'muun ohella:;kaavailtiin^äeuraav^ti:
.f.;. Gaitskillin'Vohlia voi hyirtnkln
lopettaa*-?(sUtkita) 'riidat^ puolueessa.
Uisiemyjfehtäjanä''-^^'jöka -Johtaa
koko^^-^iä^väeca^ettäCja^si^ parla-mentti'ryhmää^
mlkä'''liänet valitsee
r - ; on '.W^akk^Ita' aietta' millä- lian
vof y llpitäa^äuktöriteettlaan. Mah-
-dolliseiiai^pääinlnisteiiicii^-^^iänen tas-
;kussaan'>;yfoz£i^ 6 O - 7 8 O < > mlni8terivirka<^
paikkaak-^^ttelijänä «teenpäln pyr-kiJÖiÖ^,
ja"'jarruna iili(kotteUjott'e..."
^ M i k s i ' i i t t e n , voitaneen .!kys&'ä. tä­mä
suhteellisesti^ nuori-^miesi on'tullut
n i i n tunnetuksi Ja rakastetuksi tory-puoluecxdclnJsanomalehtlenpalstoiUa?
Teot 'A^^puhruvat .rJv/TOimate
kuin sanatt: Oltuaan Attleen halä-tukseto
tah^lnbtertnämr. Oaitskell
osolttautvd ^mieheksi. Johon porvarit
voivat luottaa; Tosla«ias.sar'Ju^
oli /vaatimassa Ja suunnittelentaasa
sään. Mutta kaiken ^varalta onvsaa^-
tava.- vtyöväenpaolueenfcin .r
mies Johon-luotetaan. :-Suomen pör-^
värit nimittivät avoimesti - täUaisia
hQjaa kulkevia sosialisteja " k ä y ttö-kelpjisflcsl
aaseiksi'*,.'koska ^ he f eivät
käytä - ministenpatkkojaän - sosialis-
-inin ftyväksi, i-yaan jamittavat^sosia^;
listi9t>a -kehitystä. %aiheuttäivat^ siten
joiöskojen keskuuteen: toivottomuus-rmielialaaija'takaavat^
puoltötaan^&en,
että selaavissa' vaäTelssa*.porvarit
voittavat u u d e B e e n i / -
optä, taas, tulee I olettamitoeen; ittä
mr.i Gaitskell''tulee ;oleäiaan-'Seura»-
vat Ä 2 O --vuottaj laboristien johtajana,
j a ' että < hänen Johtonsa - alaisuudessa'
loppu7at suuntarildat puolueessa, n i in
sitä •'.'kleltäytyxnisQhJehnaa'' työtäte­keville.
.Jokai osoittautui, nitn tulok­selliseksi
porvareille.' ;Ja ^ e d u l l i s e k s i
työtätekeviUe,' että «e Johti Attleen
^v&enhallitnk?i<itn. kaatumiseen.
iPorvarit , t a l u a a i ^ ^iletystlpitää
valtiovUIan omissa varmoissa Icäsls-:
t&£>3äk!n asiassa: voidaan -«ila vähän
eri mle)ta.
KehitysHkulkee .nykyään nihi no­peasti
eteenpäin, ettei kukaan voi s a ­noa
mitenkä.-laboristit tulevat Joh­tajiinsa-
^suhtautumaan lähitulevien-vuojien^
piloina. S'täpaitsi on muis-tettava.
n,stt^ -GaitskelUä el valittu
pusljejchtajaksi jäsenjotäfkojen t o i -
mesfei Pölnvastohi on yleisesti txm-ntstettu^^^
cslasia, että Jos vaijsinalsen
Xalibr-puolUeen Jäsenet olIs'*ät saa­neet
äänestää Ja päättää asialta,
niln^ jCbtaJaksl olisi varmasti tullut
lievää vasemmistolaisuutta edustava
Bevan. Mutta niin suuria demokraat­teja
kuin Britannian Labor puolueen
Johtajat sanovat olevansakin; beidän
puoluejoh^jaanaa el ivalittu ^Jäsen-äänestyicBcn
perusteella. VaTlnnan
Kun. asia i nähi, ouj n i i n miten her­ran:-
nimessä-r-voldaan sitten odottaa
että rivijäsenet — puolueen todelliner
voima — Jäävät toivottomina, kädel
Tlstissäkatselemaanasiain kehitystä!
-. J a huomioöriottaen se; että Galts-kellin
-vaUnta;.edustaa:asiaUise3ti puo-hiejohdon
si'Jtymii?tä entistä enem­män
1. oikealle, mitä' Jäsenjoukot eivät
halua.^nihi. kaikki merkit viittaavat
fiuuntataIste:aijenÄiiärjistymiseen ja
laajengniseen- -ÄbOristien riveissä.
' IMahdcll|^r' k ä y niin, etta uusi
Johtaja yrittää pinnallisilla totmenpi-teUlä
estääsit-intatalSteiujenmyrskyn
kehlttym'sen. Hän ,voI Joko erottaa
ne,.Jofiä eivät antaudu ehdottta hä­nen
tohjehiiansa''kannatta jijcffl- Tai
hän voi rantaa opposItloUe "vapau­den";
toimia visseissä puitteissa, Har
v e i ' käyttää kumpaakin taktMkkaa
nhnenomaan sihiä, mielessä, etteivät
suuntataistelut puhkeaisi ilmliiek-kita.
'
Mutta tämä d poista s'tä tosiasiaa
^että-JLabor puolueen Jäsenet eivät hy­väksy
oikelstclalssuuntausta, yeljeUya
työväelle -Vieraitten voimien' kansa
Ja työväenaslan pettämistä. Labor-puölueen
olicelstojohto Joutuu siis
niin,.iiskonime.'yhä tiseammln askar-suoritti
Xabar puolueen p a r l a n ^ t in
jäsenet j^yijä^enteutääntä touilemat-ta
Ja kysymättä.
telemaan suuntataistelujen parlss^-
(Meistä tuntuu, että I-abor puo­lueen
Jäsenjoukot ^tulevat painosta­maan
Gaitskelllä* enemmän kuta hä­nen-
edeltäjinänsä. Ja' että hyvää e
näneile puoluepaavtoä koidu, ellei tnr
Gaitskel rupdi kuultelemaan rfvlj
^ e n t s n ' toSjwmik8ia*^Ja vaalimnlola
- Känsäkoura.