Vapaus, April 24, 1958

              \
ja
Jos havaitsette tuttavanne .ru­venneen
puhumaan itsekseen io-nosfaSristfi,
voitte^oUa vanna, että
itänen viimeisten lukuharrastus-tensa
kohteena on öllut vastasuo-mennettu
Sternfeldin teos "TekQp
kuut ja , avaruusalukset".* Siinä
on todella-kirja, joka osaa vietellä
lukijan mukaansa. Ja kuitenkin —
jotka luulevat löytävänsä siitä
mieliknyitusrikkaan tieteisromaa­nin,
erehtyvätr^ Siitä on takeena
kirjan tekijä Sternfeld, jota Iin-nen
lehdet ovat maininneet sput
nikien isäksi Sedovin, Blagonra-rovin,
Gilzinin, Pobedonostsevin,
Pokrovskin ja monien muiden rin­nalla.
Vaikka teos sisältääkin kymme­nen
eri nimikkeellä varustettua
i lukua, käsittelee Stemfeld itse
asiassa enintään kolmea suurta
tekokuun ongelmaryhmää. Niistä
ensimmäiseksi eritelty, rakettien
ja tekokuiden ratoja koskeva, on
• A. A. Stemfeld: TEKOKUUT
JA AVARUUSALUKSET. Kan­sankulttuuri
Oy, 21d siv., hinta
-550/700 mk. Suomentanut Juhani
Konkka.
PARHAINTA
kEVÄTTÄ
KAIKILLE!
JOHNSON'S m
Suomalainen laaUtturkisliike
16 DURHAM STREET N.
SUDBURY
Ystävällisin
Vapptttervel^^yksin
iii
MAKI
REPAIR
HILMA JA HEIKKJ MXKI
116 ELM STREET EAST
SUDBURY
Iloista vappua
kaikille . . .
KOSKrS
RADIO & T.V.
10 MYYD;<ÄN JA
HUOLELUSESTI
KORJATAAN
OS. 5-6078
61 Lorne St. S., Sudbun-
SUOMALAISESTA
VALOKUVAAMOSTA
KEVÄTTERVEHDYS
NIEMI
STUDIO
NYKYAIKAISTETTU
36 ELM STREET EAST
Ylätcerrassa
SUDBURY
epäilemättä kirjan kiintoisimpia
osia. ,
Miksi tekokuu pysyy kiertoradal­laan
putoamatta tuossa tuokiossa ta­kaisin
maahan? Miksi tekokuura-ketti
lähtee maan pinnalta pysty­suoraan?
Miksi tekokuu jaksaa kii­vetä
ratansa alimmasta pisteestä
ylimpään, monien satojen kilomet­rien
päässä maasta sijaitsevaan?
Tuollaiset tavallista maallikkoa vai­vaavat
pulmat; Stemfeld selvittää
mahdollisimman tajuttavalla tavalla
ja kokoaa he kiteytettyinä yhden
lähtökohdan, ympyräradan ja ym-pyränopeuden
käsitteen ympärille.
"Jalankulkijalle, joka kulkee pitkin
kaartuvaa maanpintaa, isoympyrän
kaarella, keskipakovoima on vain
yksi milligramma. Lentokoneella,
joka kiitää huippunopeudella, noin
2 800 kilometriä tunnissa; se on
yksi prosentti lentokoneen painos­ta.
Kiertonopeuden kasvaessa keskin
pakovoima tulee samaksi kuin Maan
vetovoima ja siten kumoaa jälkim­mäisen
vaikutuksen lentävään kap­paleeseen'*,
hän kuvaa ilmiötä. Ja
sitten seuraa joukko näennäisiä pa­radokseja.
Mitä korkeammalla teko­kuu
lentää sitä pienemmän nopeu­den
se ^tarvitsee. PaVSntasaajan
kohdalle 35,800 kilometrin korkeu­delle
voitaisiin lähettää tel^ökuu,
jonka kiertoaika on 24 tuntia. Mut­ta
jos se kiertää samaan suuntaan
kuin Maa pyöriessään kuljettaa ha­vainnoitsijaa,
ei se näytäkään enää
avaruuslaivat fep"'",!?''""JSA
7 hdysvalioissa v. 1886
Haaskaa Vappua
jäsenistölleen ja asiakas
piirilleen toivottaa
WANUPiN
OSUUSKAUPPA
Wanup Ontario
flausida Vappua
io-heiluväeUe ja kaikille
• i'toivottaa
Wanup Ontario
kiertävän vaan pysjry paikallaan tai­vaalla.
Siitä tulee stationäärinen te­kokuu
eli Iciintokuu, jollaisen kie­lellisesti
sulavan mutta asiantunti­joita
varmaan epäilyttävän nimen
suomentaja sille on keksinyt.
Ympyrärata lähtökohtanaan teki­jä
selvittää ellipsinmuotoisen teko-kuuradan
edellytykset jä siinä mil­tei
sivumennen käydään lävitse
kuuluisat Keplerin lait, jotka kos­kevat
..taivaankappaleiden ratoja.
Kirjan sivuilta nuo lait saavat var­sin
elävän ja luonnolliselta vaikut­tavan,
selityksen. Vaikka ne kuulu­vat
meilläkin oppikoulufcurssiin, saa
ylibppilastutldntolautakunta taatus­ti
haukkumiset, jos se asettaa ne
reaalikokeen kohdaksi. Koulukurs-sista
ne näet tuskin jäävät mieleen,
kuten jokainen saattaa pienen, yli­oppilaskokelaiden
keskuudessa te­kemänsä
kiertokyselyn avulla to­deta.
Millaista sitten on se "tykistö",
jolla tekokuu saadaan radalleen?
Lapsuusvuosiltaan muistaa jokai­nen,
että heittosuuntia, joUIa kiven
saa osumaan maaliinsa, on kaksi:
paitsi tavallista lyhintä tietä (ala-kulniaa)
singoten putoaakin kivi sa­malla
nopeudella heitettynä samaan
kohtaan myöskin korkeuksista pudo­tessaan
eli yläkulmaa käyttäen.
Hämmästyttävää on, että tekokuu
voidaan singota radalleen myöskin
kahta elliptistä heittorataa myöten.
Erilaisiq^ ratamahdollisuuksia Stem­feld
selostaa laajasti ja yksityiskoh­taisesti
ja esittää samalla mukavan
koetinkiven niiden arvioinnille, no-pieussumman.
Tuollaisten ratojen
suunnittelu ei ole kaikkein yksin­kertaisimpia
ja siksi tuleekin esitys­tä
lukiessaan-mieleen amerikkalai­sessa
Life-lehdessä viime joulukuus­sa
julkaistun kirjoituksen kohta:
"Nyt Venäjä'väittää rakentavansa
maailman suurinta ja monipuolisin­ta
matematiikkakonetta. Amerikka­laiset
asiantuntijat huomauttavat-kin,
että ennenkuin venäläiset sin­kosivat
sputnikinsa, he ehkä suo­rittivat
laskelmat hyvin ajanmukai­sella
laskukoneella."
Toisen suuren kirjassa esitellyn
ongelmaryhmän niuodostavat ne
olosuhteet, joissa tekokuu kosmilli­sessa
avamudessa joutuu matkaa te­kemään.
Stemfeld ei rajoitu ainoas­taan
niiden erikoisilmiöiden, kuten
raketiii; itseisen pyörähtelyn, me-i
teorivaaran, ; erilaisten säteilyjen
vaikutuksen jä siltä maan pinnalle
saatavien tietojen välittämisen ja
muiden "kuolleeseen" Sputnikiin
kohdistuvien vaikutusten selostami­seen.
Kän pitää silmällä etupäässä
elävien olentojen, ihmisten ava-
Hauskaa Vappua
rauhan Ja kansojen ystäv!yyden
merkeissä' toivottaa
CSJ:ii Wanupin
Osasto
Wanup Ontario
Hauskaa Vappua
kaikille ystäville
ja tovereille
toivottavat
Hulda ja Kalle
Mäenpää
Garson Ontario
Rauhan ja yhteisymmärryksen
VAPPUA
toivottaa
CSJ:n LONG LAKEN OSASTO
LONG/LAKE ONTARIO
HAUSKAA VAPPUA
KAIKILLE TOVEREILLEEN JA
YSTÄVILLEEN TOIVOTTAVAT
ESTAIRE ONTARIO
ruuslennolla tapaamia vaikeuksia.
Suuri nopeus ei ole vaarallista eli­mistölle,
vaaran voi aiheuttaa liian
suuri nopeuden kasvu, kiihtyvyys,
joka synnyttää lisäpainon.
Painottomuuden tilassa eläminen
ei Sternfeldin mielestä ole mahdo­ton.
Vaikeuksia voi painottomuus
tuottaa esimerlciksi hengitykselle;
tiedetäänhän, että jo verraten pie­nen
putoamisen aikana hengityksel­lä
on taipumus salpautua. Liikku­minen
ja raajojen liikkeet muuttu­vat
ensi aluksi äkillisiksi törmäi­lyiksi,
mutta ei kestä kauan, kun
avaruusmatka|lija jo tottuu elämään
kuin kala vedessä. Auringon ultra­violettisäteiden
liiallisen vaikutuk­sen
kykenee tekokuun kuori torju­maan,
mutta avaruussäteilyn vaiku­tuksen
eri mahdollisuudet Sternfeld
vain luettelee, jättäen kysymyksen
lopulta avoimeksi.
Painottoihuuden haittojen poista­miseen
on 9|iun^^a'keinoja. Jo ava-ruusmatkailuBPTfeinuurtaja
Tshiol-kovski
esitti keinotekoisen paino­voiman
aikaansaamista avaruusase­malle
jakamalla se kahdeksi toisiin­sa
vaijerilla kiinnitetyksi, toistensa
ympäri kieppuvaksi osaksi. Tällöin
keskipakoisvoima saa aikaan saman
vaikutuksen kuin maan vetovoima
Maan pinnalla ja avari\usmatkaili-jan
kahvikupponen pysyy pöj^ällä
ja kahvi kupissa.
Meteprivaara, jonka jo Jules Ver­ne
romaaneissaan "Maasta kuuhun"
ja "Kuun ympäri" totesi olevan
olemassa, saa kirjassa oman yksi­tyiskohtaisen
käsittelynsä samoin
mahdollisuudet laskeutua avamus-asemalta
Maahan taikka matkus­taa
muille kiertotähdille.
Kirjansa lopussa Sternfeld käsit­telee
kiintoisaa tekokuututkimusten
kustannusten sekä tekokuiden on­gelmaa.
Vaikka ei asiaa suoraan sa­notakaan,
voi siinä esitetyistä nu­meroista
päätellä, että tekokuura-ketti
ei ole hinnaltaan läheskään
raskaan pommikoneen valmistus­kustannusten
suuruusluokkaa, ja ra­kettien
käyttö tulee vastaisuudessa
alentamaan .matkakustannuksia itse
Maan pinnalla huomattavasti.
, Kirjan suomentaja Juhani Konk­ka
on joutunut työssään varsin epä-
Iciitolliseen tehtävään, keksimään
runsaasti suomenkielisiä vastineita
alan erikoiskäsitteille. Joistakin
epätasaisuuksista huolimatta on sa-inottava,
että hän on suoriutunut
tehtävästään paremmin khin jo ole­massaolevan
tieteellisen sanaston
täsmällisestä käytöstä. Eräissä koh­din
on esimerkiksi energian yksik­könä
käytetty tehon yksikköä wat-tia
tai hevosvoimaa, hyötysuhde on
korvattu virheellisesti tehokertoi-mella.
Joissakin kohdin on paino­virhepaholainenkin
tehnyt neliöki­lometreistä
neliömetrejä. Ajattele­va
lukija kykenee kyllä niistä huo-'
limatta asian oikean laidan haitatta
ymmärtämään.
Kirja on kotimaassaan Neuvosto­liitossa
julkaistu jo useita kuukau­sia
ennen ensimmäisen sputnilcin il­mestymistä
radalleen. Kustantaja
onkin senvuoksi liittänyt suomen­noksen
loppuun Novoje Vremja-lehdestä
mukaillun loppukappaleen,
jossa selvitellään • alan uusinta ke­hitystä
ja samoin pienen kirjalli­suusluettelon.
Asiapitoisuudeltaan kirja ylittää
varmasti ne kaksi alan ulkomaista
teosta, jotka on liitetty Helsingin
yliopiston tähtitieteen laudatur­kurssin
vaatimuksiin (Hall: Satelli-ter
och rymdfärder, Burgess: Sa'
tellites and Spaceflight). Siitä huo­limatta
sen teldjän on onnistunut
saada sanottavansa .tavattoman ta­juttavaan
miiotoon, sen ei luulisi
menevän yli tavallisen kansalaisen
ymmärryksen. Neuvostoliitossa te­oksen
75-tuhantinen painos on ollut
jo aikoja sitten loppuunmyyty mo­nien
muiden sikäläisten alan kirjo­jen
ja kirjasten runsaudesta huoli­matta.
Viime tiedot kertovatkin,
että teoksen toinen venäjäiikielinen
painos olisi jo painokoneissa. Epäi­lemättä
kirja Suofnessakin herättää
nin paljon harrastusta, että suomen­kielisenkin
laitoksen toinen, painos
voisi nähdä tavallista paremmin päi­vänvalon.
Vapun päivä — työtätekevän vä­estön
merkkipäivä- — syntyi työ­väenluokan
taisteluista. Sen perus­tajina
ovat Amerikan mantereen
työläiset ja Chicagon marttyyrit!
Nämä ovat ne historialliset juuret,
joista vapun päivä on syntyisin.
McCormick Harvester' Companyn
työläiset Chicagossa yhdessä 80,000
muun työläisen kanssa lakkautuivat
toukokiiun 1 pnä 1886. Heidän vaa­timuksenaan"
oli kahdeksan tunnin
työpäivä. Toukokuun 3 pnä heillä
oli kokous McCormiek-tehtaan lak-kovahtilinjalla
ja poliisit hyökkäsi­vät
heitä vastaan raakaan tapaan.
Kuusi lakkolaista kuoli ja useimpia
loukkaantui.
Seuraavana päivänä pidettiin suu­ri
protestikokous Haymarkettörilla
poliisin käyttämää mielivaltaa vas­taan.
Kokous oli melkein loppuun
saakka rauhallinen, mutta sitten
joku heitti ponmiin. Epäi|[emättä,
sen teon suoritti joku poliisiagentti.
Neljä työläistä ja seitsemän poliisia
kuoli pommin heittoa seuranneessa
mellakassa. .
Kymmenen lakon johtajaa van­gittiin.
Yksi karkasi vankilasta, yksi
kuoli vankilassa ja yksi muuttui po­liisin
kätyriksi.
Tekaistussa oikeudenkäynnissä,
missä tuomarina toimi suurliikkei­den
' edustaja tuomari Gary, yksi
johtajista tuomittiin 15 vuodeksi
vankeuteen ja kaikki toiset tuomit­tiin
hirtettäviksi.
Kalcsi kuolemaah tupmituista pyy­si
armahdusta ja heidän tuomionsa
muutettiin elinkautiseksi vankeu­deksi.
Myöhemmin kuvemöiM John
P. Altgeld, joka oli vakuuttunut hei­dän
syyttömyydestään, vapautti hei­dät.
_
Toiset neljä, Parsons, Spies, Fis­cher
ja Engel kieltäytyivät esitt»:
mästä armonpyyntöä ja esiintyivät
urhoollisesti tuomioiden täytäntöön
panoon saakka. Ja heidän teloitta­misensa
loppujen lopuksi muodos­tui
ty6väenluokan voitoksi. August
Spiesin viimeiset sanat innoittavat
työväenluokkaa niin kauan kuin
luokkataistelu jatkuu ja sen jäl­keenkin
ovat muistoaarteena: ^
"Se aika saapuu, jolloin vaiti»
olomme haudoissan\me on puhu-vampi
kuin ne äänet, jotka tukah­dutatte
tänään".
Ja taistelu kahdeksan tunnin työ­päivän
puolesta jatkui.
Vuonna 1889 Toinen kansainväli­nen
piti ensimmäisen kongressinsa
Pariisissa. Toinen kansainvälinen
oU muodostettu jatkamaan Marxin
kansainvälisen työtä, joka oU ha;
joitettu työväenliikkeessä olevien
taantumuksellisten ~ toimesta- 17
vuotta aikaisenunin. Siinä kongres­sissa
hyväksyttiin suuren innostuk­sen
vallassa American Federation
of Labourin edellisenä vuonna hy­väksymä
päätöslauselma — päätös­lauselma
missä kannatettiin liikeh­timistä
kahdeksan tunnin työpäivän
puolesta.
Kongressissa päätettiin, että seu-
Torstaina, huhtik. 24 p. — Thursday, April 24, 1958 Siviib
VV. 1871-1958 CANADAN
TYÖVÄEN NOUSUKAUTTA
(Jatkoa sivulta 7.)
dostamiseksi perustuen tieteellisel­le
pohjalle.
Seuraavina kuukausina Ontario
Workman ilmestyi säännöllisesti
torstaisin sievänä kahdeksan sivui­sena
lehtenä. Cänadassa ei oltu kos­kaan
aikaisemmin julkaistu työ­väestön
omaa lehteä, missä puhut­tiin
työväen etujen puolesta.
Ontario Workman oli suurena
apuna rohkaisemaan työläisiä ai­kana,
jolloin he olivat suuren pai­nostuksen
kohteena heidän taistel­lessaan
suuren periaatteen puolesta
Seuraavana päivänä, perjantaina,
huhtikuun 19 pnä, työväestö ,tfikL
seuraavan siirtonsa. E<iväii^M^p?
koontuivat Trades AsseniblyVh^^-
le harkitakseen viikon suinriä itä-palitumia.
He laativat siiunniteliiiia
taistelun jatkamiseksi ja he paatti-,
vät järjestää toisen jou^dkokoiik-sen
seuraavan viikon keskiyiiidiona.
Kun kokousaika saapui huhiiktiim
24 pnä 4,000 miestä oli kokoontii-nut
Market-torille. Tuomari McNäb
tuomittiin häpeälliseksi ja siveettö­mäksi
olioksi. Puhujat korostivat
päättäväisyyttään taistella voittoon
asti yhdeksäntuntisen työpäivän
puolesta. '
John Hewitt lausui: "Niin kauan
kuin kapitalistit koettavat käyttää
työläisiä edukseen, on meillä tarve
järjestäytyä. Ammattiyhdistykset
ovat aikakautemme tuote. Työtäte­kevät
miehet ovat havainneet vält­tämättömäksi
yhdistyä puolustaak­seen
oikeuksia kapitalisteja vastaan,
työläiset hylkäävät paikalliset ja
alalliset suppeat käsitteet. Kautta
maailman he alkavat olla yhtey­dessä
toinen toisiinsa. Mitä sivis-tysmaailman-
kapitalistit ovat yhtei­sesti
epäonnistuneet tekemään, Ge­orge
Brown ja hänen seuraajansa
ovat nyt ottaneet tehtäväkseen. He
tulevat epäonnistumaan!"
Kokouksen päättyessä eräs työ­läisistä
vaati kolminkertaista elä­köön
huutoa ja tuhansien huuto ka­jahti
kautta Toronton, kautta Cana­dan
ja yhtyi satojentuhansien työ­läisten
huutoihin Britanniassa, Yh­dysvalloissa,
Ranskassa, ja monis­sa
nj^dssa maissa, sillä niissä mais­sa
työläiset olivat myös yhtyneet
suureen vapaustaisteluun.
Siitä on kulunut 86 vuotta.
Työväenluokan vapauden ti# on
osoittautunut pitemmäksi ja vai­keammaksi
Cänadassa kuin sen
ajan työväenliikkeen johtajat ajat­telivat
Mutta sitä tavoitellessaan
maamme työväestö on saanut pal­jon
kokemusta järjestäj^yihisessa,
lakoissa ja vaalikampanjoissa. Ja
järjestyneen työväestön ri-idt ovat
huomattavasti kasvaneet ja voimis­tuneet.
. luUkiU^ tuttaviUe j a ;
titnteniiattomiuie toivottaar
Stralak, C. P. R., Ontario
HAUSKAA VAPPUA
kaikille tovereilleen ja
tuttavilleen toivottaa
Kalle Kniivilä
Hearst Ontario
Parhain
vapputervehdykseni
kaikille tovereille!
Väinö ftostela
Arpin P. O., Ontario
Togliatti arvosteli
Churchillia
Rooma. — Italialainen kommunis­tijohtaja
Palmiro Togliatti arvoste­li
täällä viikon alussa sir Winston
Churchillia kuvaten häntä Britan­nian
imperialismin uloskuluneena
leijonana. Kommentoidessaan Ita­lian
lehdissä' julkaistujen Chur­chillia
koskevien kupjoitusten joh­dosta
Togliatti sanoi, että Churchill
"pelasi meidän käsiimme sillä har­kitsemattomuudella,
millä hän pal­jasti
imperialii^tisten jobtajain tar­koitusperät
ja toiminnan viime
maailmansodan jälkeisellä ajalla."
Kuusi lasta paloi
kuoliaaksi
Dunn, N. C— Varhain viime sun­nuntaina
paloi vähän matkaa täältä-olevalla
farmilla kuusi lasta kuoli-aaicsi
kotinsa palossa.
Onnettomuus sattui kun- lasten
vanhemmat olivat-naapurissaan vie­railulla.
1 RAUHAN VAPPUA 1
1958 1
- .1 TOIVOMAA 1
CSJ:o Sarnian Osasto
* ja sen jäsenistö
SARNIA ONTARIO
raavan vuoden toukokuun ensim­mäisenä
päivänä julistetaan kaik­kien
kansainväliseen kuuluvien työ­läisten
lakko kahdeksan tuntisen
työpäivän puolesta.
Näin ollen vapun päivä, joka sai
alkuQsa työväen taisteluissa- Chica­gossa
syntyi Pariisissa vuonnjEi 1889
kansainväliseksi juhlapäiväksi, jota
vietettiin ensimmäisen kerran kan­sainvälisessä
mitassa vuonna 1880.
Frederick Engels nimitti sitä mili-itanttisen
työväenluokan ensimmäi­seksi
kansaiiiväUseksi teoksi.!
Iloista Vappua
toivottaa
STAR DRUGS i
"DÄVET OTIS, Phm. B. v
omistaja
Puhelin- WA. 3-3311
. . . • : . . . ! ; : . >
dhurch:je;iSJöor katujen kulmassa*
Toronto, ':i • tlr- Ontario',
— Yliopistot valitsevat kuusi jä­sentä
Irlant]n::tatsavallan senaattiin,
missä on kaikldaan 60 paikkaa.
Hauskaa Vappua
rauhan ja hyvinvoinnin
merkieissä kaikille
työläistovereille
toivottaa
Albin Heikkinen
2814-12th St.
Detroit 16, Mich.. USA
Häiiiskaa Vappua
toivottavat
ILOMÄET
PUHKLIN WA. 3-4469 . «
506 Brunswick Avenue \
Toronto Ontario'
t
• • • »
Hauskaa Vappua
toivottaa
HAROLD'S
PUHELIN 3-1226
940 brouUlard Rd., "Vyindsor, Ont.
I
Hauskaa Vappua \
^^iäkkäilleen toivottaa
PARKWAY I
BAKERS ;
Puhelin EM. 3-7676 •
290'Queen Street West :
TORONTO ONTARIO'
HAUSKAA VAPPUA
KAIKILLE
toivottaa
OSCAR BAY
HAATAUKUIKE
Fakn.ia tehdään mittojen makaan
Vaatteiden puhdistusta Ja
prässäystä
PUHELIN CL. 2-0232
1044 Droulllard Rd., Windsor, Ont.
\ _
Hauskaa Vappua
toivottaa
KARLSON
"MS Sompra Ave., Sarnia, Ontario
Hauskaa Vappua
kaikilfe asiakkailleen
toivottaa
SUOMALAINEN
PARTURIUIKE
A. SALMINEN
258 Queen Street West
Toronto Ontario
Hauskaa Vappua
toivottaa
G. KAZIOL
138 OromweH Street
Samia Ontario
Iloista Vappua
asiakkailleen
toivottaa
City Barber Shop
102 6. Christina Street
Samia Ontario
Hauskaa vappua
suomalaisille
asiakkailleen
toivottaa
STEAH BATHS :
PUHELIN EM. 4-9997 '
137 Beverley Street ;
Toronto Ontario'
H A U S K A A V A P P U A toivottaa . . .
H. HARRIS OPTICAL
Puhelin WA 3-9553
275 College Street Toronto, Ontario
Hauskaa vappua asiakkailleett
toivottaa
Mastertraft Custom Uphcilstering
JOHN SAiNDm^j; omistaja
VERHOJA JA SUOJAPÄÄLLISIÄ
Puhelin gM. 8-5171
600 King St. West Toronto, Ontario
H A U S K A A V A P P UA
asiakkailleen ja lliiketuttavilleen toivottaa
miNG NEAT & SAUSAGE CO.
SUOMALAINEN RUOKATAVARAUIKE
Valmistaa Ja .myy kaikkia lajeja lihajalosteita
sekä myös tuoitetta lihaa edelleen tehtaalta
10 Willison Sq., Toronto, Ont. Puhelin EM. 3-7616