Vapaus, January 31, 1963

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 31 p. ^ Thursday, Jan. 31, 1963
V A P A U S INDEPENDENT L A 8 0 R 0 R G AN
OF FINNISH CANADIANS .
( L IBERT Y ) Est&blished Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
( Telephonesf Office OS 4-4264 - Editorlal OS 4-4265'
Publlshed thfice weekly • Ttiesdays; Thursdays and Satiirdays Ijy Vapaus
Publishing Co. I,td.. 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Aävertlsing rates upon application, translations free of charge.
Authörized as spcond e ass mail by the Post Office Depai-tment. pttawa.-
' i " and for payment of postage in cash.^ .
' ^ TILAUSHINNAT
CanadässI: 1 vk; $8.00 6 kk. $4.25 . USA:ssa:: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
,u . 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
-r-'••feCANADIAN LANGUAGEiPRESS
"Valtiopäivien" jälkeen
Yleisen keskustelun ja miiutenkin tavallista suuremman
huomion kohteena ollut "valtiopäiväistunto" on nyt pidetty.
Käsiteltävänä olleet kysymykset on puitu parhaan ynunär-ryksen
mukaan ja todella demokraattisella tavalla. Päätök­set
on' lyöty lukkoon, edustajat ovat kotiutuneet vaativalta
matkaltaan. Nyt tutkitaan tehtyjä suimnitelmia ja niiden
merkitystä.
CSJm EDUSTAJAKOKOUS
Lehtemmt harkittu, käsitys on, että CSJ:n vastapidetty
XXIII edustajakokous tulee säilymään huomattavan^ merk­kitapauksena
Järjestön yli SOrVuotisessa historiassa. Tosi­asiassa
meistä tuntuu, että tähän kokoukseen osallistuneet
edustajat suorittivat eräitä kauaskantoisia- ratkaisuja, joilla
voi hyvinkin olla miltei vallankumouksellinen vaikutus Jär­jestön
tulevaan toimintaan.
Tässä yhteydessä haluamme jakaa edustajakokouksen
työn tiilokset kahteen perusluokkaan— tehtyihin päätöksiin
ja niiden todennäköiseen vaikutukseen tulevaisuudessa.
Lehtemme lukijoilla on joollut tilaisuus tutustua edus­tajakokouksen
tärkeimpiin päätöksiin ja vetää niistä alusta­via
johtopäätöksiä itselleen.
Yleisesti myönnetään, että esim. edustajakokouksen ve­toomus
yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen puolesta edus­taa
todella ajankohtaista päätöstä. Jos me pienenä kansalli-suusryhmänä
haluamme tehdä parhaamme kaiken sen hyvän
ja kauniin säilyttämiseksi, mistä Suomen kansallinen kult­tuuri
on niin rikas, kuten mainitussa vetoomuksessa sano­taan,
silloin kaikissa hyvää tarkoittavissa piireissä olisi ryh­dyttävä
etsimään keinoja,miten päästään läheisempään yh-teisyinmärrykseen
yhteistoiminnan tällä alalla. -
Selvää myös on, että kaikki täysijärkiset kansalaisemme
täällä haluavat kansainvälisen rauhan säilymistä yksinker­taisesti
siitä syystä, kun- se on ainoa keino oman ja rakkaim-piemme
hengen säilyttämiseksi. Tässä mielessä haltiavat tä­käläiset
kansalaisemme omalta osaltaan auttaa rauhan asiaa.
Yleisesti myös käsitetään, että me voimme antaa parhaan
panoksemme tämänkin asian edistämiseksi mahdollisimman
läheisen yhteisymmärryksen ja -toiminnan puitteissa, kuten
edustajakokouksen vetotraiuksessa. aivan oikeitt;osoitetaa^
Juuri päättynyt edustajakokous määritteli luonnollisesti,
että järjestön tärkeimpänä tehtävänä on kulttuuriperintei-demme
vaaliminen, kuten tulevien nJiytelmäjuhlien vietto
täällä Sudburyssa pääsiäispyhien aikana ja ensi kesänä To­rontossa
*'Liiton'A kanssa yhdessä järjestettäyät suurjuhlat
sekä monet muut sentapaiset riennot.
.Simalla kertaa kokous kiinnitti asiallista .huoniiota eri­koisesti
sosiaaliseen lainlaadlntaan ja päätti antaa aktiivisen
kannatuksensa muille' canadalaisille ja heidän järjestöilleen,
jotka vaativat terveysvakuutuslain laatimista niin, että sai­raala-,
lääkäri- ja lääkehuolto saadaan kaikille cana<ialaisille
varallisuusseikoista huolimatta, että vanhuudeneläkelakia
parannetaan Jcuukausimaksuja korottamalla ja sen saannin
ikärajaa alentamalla ja että työttömyysvakuutuslakiin ei
saisi .tehdä huononnuksia, sfllä yhteiskunnan on huolehdit­tava
vastoin omaa tahtoaan työttömiksi joutuvista työläisis­tä,
hiin miehistä kuin naisista, niin osa-aikatyöläisistä kuin
"vakituisessakin" työssä olevista.
Erikoishuomio kiintyy kuitenkin Järjestön johdon valin­taan.^
Järjestön vt. sihteeriksi tuli nuori mies, W. Böhm ja
kansallisen johtokunnan eli tpk:n jäseniksi useita muita nuor
ria miehiä. Järjestön johdossa tapahtui siis suuri "nuorentu­minen",
mutta kuitenkin niin, että mukana on myös suurta
toimintakokemusta omaavia _ henkilöitä.
; Emme usko erehtyvämme jos "ennustamme", että nyt
valitulta Tpk:lta voidaan odottaa aika paljon, niin "vanho­jen"
toimintamuotojen tiimoilta kuin uusienkin menetelmien
kehittämiseksi siten, että Järjestön toiminta tulee laajene­maan
ja voimistumaan. Uskomme vakaasti ,että nyt valittu
Tpk. tulee saamaan osastojen ja koko jäsenistön jakamatto­man
kannatuksen ja tuen nyt alkaneen toimintakauden ai­kana.
VAPAUDEN YHTIÖKOKOUS
iLehtiliikkeemme yhtiökokouksessa sukeutui luonnolli­sesti
melko vilkas keskustelu eräistä talousasioista sekä ta­loudellisia
asioita koskevista toiminnoista, ja luonnollisesti
myös lehden toimitusohjelmasta.
Näitä seikkoja on käsitelty alustavasti kokousuutisten
yhteydessä, mutta siitä huoHjnatta lienee paikallaan, syven­tyä
näihin hieman tälläkin palstalla. —
"Teknilliseltä" kannalta katsoen kokousväki oli hyvin
informoitir etukäteen, sillä Vapauden asioista oli. keskusteltu
-GSJ:n miltei kaikissa osastoissa, monissa v.- ja u.-seuröjen
sekä naistenkerhojen kokouksissa. Sen lisäksi- oli varsintkin j
toimitusohjelmasta ja eräistä taloudellisistakin seikoista Ices-'
kusteltu melko laajasti lehtemme palstoilla, Edustajat olivat
siis saaneet "kotiväeltä" hyviä evästyk;sia.
Liikkeen johdon puolesta taas oli huolehdittu siitä, että
osastojen, -seurojen, ja yksityisten mielipideilmaisut johtokun­nalle
oli painettu vihkosiksi ja ine annettiin kokouksen al­kaessa
edustajille, yhdessä liikkeen tilikertomuksen ja liik­keenhoitajan
seikkaperäisen raportin kanssa. Edustajilla oli
siis käytettävissään laaja ja todella yksityiskohtainen aine-histo'kaikista
keskustelun alaisena olleista talouskysymyk­sistä.
Toimituksen puolesta oli varattu edustajille kaikki yhtiö-kokousasioista
käydyn julkisen keskustelun ,ainehistö,: myös
painetussa ja siis helposti luettavassa muodossa.
Tällaisin "eväin" varustettuna hyväksyttiiji käydyn kes­kustelun
ja eräissä tapauksissa suoritettujen äänestysten pje-rusteella
Vapauden toimitusohjelma ja tehtiin talousasioita
SYKTYMÄ-
PÄIVIÄ
Ida Kurki,: Port Arthur, Oht.
täytti- eilen, tammilcuun 30 päivänä
82 vuotta.
^ Kalle Siljander, Silver Mountain,
Ont.^ täyttää sunnuntaina, helmilc.
J päivänä 60 vuotta.
J. Pcuraniäki, Kaministiquia,
Ont.,,täyttää oiagnantaina, helmi­kuun
4 päivänä 71 vuotta,
i-Yhdynune sukulaisten j a tutta;
yain oilnentoivotiiksiin.
YLEISÖN
KIRJE
P l t ^ Ä KIINNI
KANNASTAAN
Koska tuosta minun kirjoitukses­tani
Vapaudessa on n i i n k in paljon
huomioitu, n i i n haluan sanoa vieläi
että en ole syyttänyt Vapautta siitä,
että onko se oikeassa tai väärässä.
K i r j o i t in vain, että olemmeko
hyötyneet jatkuvasta palkkojen
noususta ja siitä miksi Vapaus ei.
ole julkaissut noita minun kirjei­täni.
Sitä kyllä syytin. Enkä ole
myöskään muuttanut mielipidettäni
siitä m i t e n olen kirjoittanut.
Yhdessä kirjoituksessani, jossa
mainitsini, että Tokoi o l i s i l l o in Suo­men
pääministeri kun L e n i n in sa­nottiin
häntä suudelleen, siinä y)lin
Väärässä. Vapaus olisi säilyttänyt
arvovaltansa ja pelastanut minun
kunniani jos se o l i s i vain mainin­nut,
että Tokoi ei ollut enää s i l l o in
Suomen pääministeri.
Mitä taas tulee kolmanteen kir­jeeseen,
missä k i r j o i t in osuusmeije^
rimme asioista, niin siinä ei minul­la
ole pienintäkään peräänantami-sen
varaa, koska minut valittiin
tuohon erikoiseen komiteaan, jossa
tutkimme tuon osuusmeijerin asi­oita.
Olen ehdottomasti sitä mieltä,
että jos kirjoitetaan näistä asioista,
n i in kirjoitetaan niistä sellaisina
k u i n ne ovat tapahtuneet, tai muus­sa
tapauksessa ei ollenkaan.
En halua enää tässä kinastelua
jatkaa. Jos Vapaus tämän julkaisee
n i in olen tyytyväinen. — I. S.
Tämä riittäköön "vanhoista'' pu­humisesta
tällä kertaa, jotta voi-koskevat
päätökset. Me uskom­me
myös; - että ^ ne " vastaavat
hetken vaatimuksia ja velvoi­tuksia..
••• •
Ottakaamme esimerkiksi ti­laushintoja
koskeva päätös.
Vapauden lukijat oyat esittä­neet
yksimielisen kantansa sil­itä,
että Vapaus on pidettävä
edelleen 3-päiväisenä lehtenä
ja että Vapaus tulee ilmesty­mään
viimeisenä Canadan suo­malaisten
omana lehtenä tässä
maassa. Toisaalta oivalletaan,
että - työväenlehdet joutuvat
maksamaan täyden hinnan sa­navapaudesta,
sillä suurpää­oman
kontrollissa ole?at yh­tiöt
ja laitokset eivät anna it­senäisille
työväenlehdille sen
parenunin kannatusilmoituksia
kuin muutakaan maasua, ku­ten
on jo aikaisemmin todettu.
"Erimielisyyttä" ilmeni luki­jain
keskuudessa vain siitä, mi­ten
menetellen saadaan parhai­ta
tuloksia, tilaushintoja vaiko
keräysmääriä korottamalla. Ko­kous
päätti valita kultaisen
keskitien. Tilaushintoja korote­taan
niin vähän kuin mahdol­lista
eli ainoastaan dollarilla
vuosikerta, mikä aiheuttaa
vain 2 sentin lisämenot viikkoa
kohti. Luonnollisestikaan ei
näin pieni hinnankorotus ole
riittävä. Siksi on järjestettävä
haasteryntäyksiä edelleen. Sii­hen
kuitenkin tällä toimenpi­teellä
päästään, että vapaaeh­toisilla
lahjoituksilla kerättävä
summa tule ylivoimaisen suu­reksi.
Toimitusohjelmasta käydyn
keskustelun erikoispiirteenä oli
entii^ä" tietoisempi ja. vakau-muksellisempi
vaatimus, että
Vapauden tulee herkeämättä
pitää tähtäimessään yhteisym­märryksen
ja; yhtenäisyyden
kehittämistä täkäläisten kansar
laistemme yhteiseksi hyväksi.
Tilanpuutteen takia jätäm­me
toimitusohjelmasta keskus­telun
tällä kertaa tähän. Sanot­takoon
kuitenkp, että toimitus
hyväksyy täydellisesti yhtiö­kokouksen
viitoittaman toimi­tuspolitiikan;
yleislinjan ja
myös lähikiiukäusien tehtävät
ja ti^lee puolestaan tekemään
kaiken voitavansa niiden to­teuttamiseksi.
> , o
Winnij|>eg, Man. — (Omalta kirr,
jeenvaihtajaltamme) — Täällä Ma-nitobassa
ja myöskin toisilla paikka­kunnilla
on viime aikoina ollut kes­kustelun
alaisena Pohjois-Manito-bassa
asuvien intiaanien kurja elin­taso
eli suoraan sanoen nälänhätä.
Asla meni jo n i in kireäUe, että Br&n-donin
Pelastusarmeija lähetti sinne
jonkun verran ruokatarpeita. Siellä
kävi myöskin näitä Manitoban kor­keita
virkamiehiä tutkimassa tilan­netta
oikein paikan päällä. Heidän
väitöstensä mukaan ei siellä aivan
nälän!l3ädäs.sä olevia ole, mutta hekin
sanoivat siellä vallitsevan melko a l ­haisen
elintason melkein kaikkien'
intiaanien keskuudessa. Ti'anne on
kuitenkin lievästikin sanoen hyvin
vakava. • "'•
Manitoban hallitus on luvannut
järjestää heille jonkinlaista työtä
n i in pian kuin mahdollista. Interna­tional
Nickel Co. Thompsonissa on
kuulema luvannut otta joitakin i n ­tiaaneja
maanpäällystöihin. Heille
on annettu jonkun verran tienhak-kuutyötä
Thompsonin ja Nelson
Housen väliPä niin, että heistä on
ainakin osa päässyt väliaikaiseen
työhön. OBnin osa heistä elää kuiten­k
in avustuksen varassa, joka el ole
kovinkaan suuri ja sillä eläminen on
alkanut heitä kyllästyttää. ^
He olivat sanoneet tarkastajille,
että he haluavat työtä eikä almuja.
Intiaaneista oli joku aika sitten
joissakin lehdissä sellaisia kirjoituk­sia,
että he ovat niin laiskoja, että j
osa fieistä ei edes viitsi hakea avus­tusrahojansa,
kuinka he silloin työ^^
täkään viitsisivät tehdä. Eiköhän
semmoinen puhe ole vain jonkun i l ­keämielisen
halveksuntaa heistä, sil­lä
kun puute on, n i in kyllä silloin
varmasti myös avustusrahansa h a ­kee,
ellei siihen ole laillista estettä
sairauden tai jonkun muun syyn ta­kia.
•
nntä ainakin tämän kirjoittaja
on ollut intiaanien kanssa koeke-tulcsissa
niin he ovat näyttäneet
yhtä hyviltä työmiehUtä knin ka-ka
muu hyvänsä, ainakin sellaisis­sa
töissä, joita tae ovat oppineet
tekemään. IMltä laiskuuteen tulee,
niin onhan niitä aina joitaidn kai­kissa
kansallisuuksissa, mutta ei­hän
jonkun yksilön laiminlyönneis­tä
voi koko kansallisuutta syyttää.'
Olisi toivottavaa, eitä hallitus
ryhtyisi mitä kiireimmin toimi-'
maan tämän asian korjaamiseksi,
sillä onhan intiaaneilla, yhtä hyvä.
oikeus kohtalaisiin elämän mah-
•>. do!llsuuksiin kuin toisiUakin Ca-nadassa
asuvilla kansallisuuksilla..
Näin ainakin ajattelee tämän kh--
joittaja.
\ ^ Aapeli.
Mikäli asia kiinnostaa, mukana
seuraa paikallisen Free Pi-ess-lehden
kirjeenvaihtajan, Doug Smithin B r o -
kenheadista, lähettämä ^uutiskirje,
m"ssä kuvataan sikäläisten intiaa­nien
kurjaa tilannetta seuraavaan
tapaan:
;. Kuusitoista täkäläistä (Broken-head)
intiaaniperhettä sanoo, että he
ovat nälkiintymisen partaalla' siicsi
J.akun' liittovaltion totiaanien asiain
ministeriö on kieltäytynyt antamas­ta
heille avustusta.
Intiaanipäällikkö Walter Olson
sanoi, että he eivät pyydä muuta
kuin 25 dollaria perhettä kohti, et.
' tä he voivat mennä" ulos työhön..
Näissä perheissä on miehet, naiset
jä lapset yhteenlasdden noin 100
ihmistä.
] OSmän noin 50 mailia Winnipegis-tä
pohjoiseen sijaitsevan reservaa-tioalueen.
asukkaat ovat miltei ruoat-ta.
Suurin osa perheistä, joissa, useis­sa
on yhdeksänkin lasta, saa syö­däkseen
vain bannockia (veteep se­koitettua
jauhoruokaa missä on hie­man
laardia). ^
"MeiUä olisi "lyötä metsässä", sa­noo
intiaanipäällikkö Olson "mutta
me emme voi tällaisen ilman valli­tessa
mennä ulos työhön ilman ruo­kani."
,
Useimmilla näistä intiaaneista ei ole
ollut rahaa sitten joulukuun 17 päi­vän.
Heillä on nyt kuitenkin urakka­sopimus,
jonka mukaan voisivat kat­kaista
200 koordia puita -Manitoba
Paper-yhtiöUe. Mutta, sano Olson,
yhtiö ei maksa niistä ennenkuin
puut on ajettu Pine Pallsin sahalle.
Kaksi kauppaa Brokenheadissa on
lopettanut luoton antamisen intiaa­neille
siksi, kun heidän velkansa on
^uomen-Bulgarian
kauppasopimus
allekirjoitettu
daan puhua ja kirjoittaa elävästä
elämästä ja sen nykyaikana aiheut­tamista
ongelmista; Seuraavan yh­tiökokouksen
aikana voimme jäl­leen
tehdä "tilinpäätöksen^' siitä,
miten olemme voineet, työtäteke­vien
etuja ajaa ja; puolustaa niin
kaupungeissa kuin maaseudullakin
— mitä varten Vapavs on perus­tettu
ja minkä vuoksi sitä ylläpide­tään
yhteisin voimin. — Toim.
VASTINETTA
Juuri luin sellaista joka koski
minua j a siihen haluan sanoa jota­kin.
Pitäisi toimittajan pysyä totuu
dessa. Vapaus ei ole palauttanut
minulle kirjoituksiani muita kuin
sen kun minä kirjoitin näkemyk­siäni
täällä olleista kaunoluistelu-kilpailuista.
Toimituksen taholta
huomautettiin niitten olleen porva­rillista
ja siksi ei sitä julkaistu.
- K u n oli Porcupinen kulta-alueen
50-vuotisaika, niin minä kirjoitin
Vapauteen, että Golden Manorissä
olevat Heinonen ja Hahto ovat an­taneet
hyvän panoksen suomalais­ten
elämään. Tämä julkaistiin, mut­ta
näin Vapaudessa O. L . kirjoitta­mana,
että täällä ei tunneta Hei­nosta.
E n tiedä mistä tämä tuli,
sillä on liionet olleet täällä työläis­ten
osuuskaupan yläkerrassakin
kun on uusille tulokkaille opetettu
maan kieltä j a tapojakin ja on kir­joituksia
"^raittiusluontoisia ennen
nähty Vapaudessakin.
— Hollolan poika.
» » ,
Saatuaan täten viimeisen sanan,
'Hollolan poika" hyväksynee sen;
että 'vanhoista" väittely saa nyt
jäädä tähän, sillä edessämme on
uusi toimintataival, uudet kysymyk­set
ja uudet ratkaisut, jotka vaati­vat
ennen muuta työväenliikkeen ja
kaikkien työtätekevien oikeuksien
puolustamista. — Toim.
10 liian • suuri. Intiaanien - sanotaan
olevan $3.000 velassa kumpankin
kauppaan. . •
Aikaisemmin viikolla intiaanien
asiain eräs virkailija Selklrkistaan-^
toi Brokenheadin intiaaneille ; 50
koordin puiden kaato- ja yl;vlje|;|^4
urakan. Intiaanit sanoivaV;'^t6l|ij^^^
voivat kaataa puut, mutta.^heiliä;!ei
ole keinoja niiden kiiljeifamifiesnf:
"Sitäpaitsi" meidän tullsi:'tehdä;työi
*ä nälkäisin vatsoin, se ei/.auttaisi•
työtehoa", sanoi intiaanipäämi£kö.i^i^
Kaikkein kovimmin kärsivät lapset.
Kuudellatoista perheellä on yhteen­laskien
53 lasta; nämä perheet e i ­vät
saa työttömyysvakuutusta eivät­kä
mitään muutakaan avustusta.
"Minun lapseni itkivät^ viime yö­nä.
He olivat niin nälkäisiä", sanoi
mrs. Olsen, jolla on S lasta. «He
pyysivät rut^a. Minä sanoin, että
ruokaa ei ole — ja lapset itkivät
sitä enemmän."
Hänen miehensä oli työssä rauta­tiellä,
mutta hän joutui pakkolomau-tetuksi
viime vuonna. Miehellä ei ole
ollut siitä lähtien pysyvää työtä. O l -
sonin perheessä ei ollut perjantaina
muuta ruokaa kuin bannockia. Tee
ja laardi oli loppuimkäytetty eikä
mitäämiauuta ruokaa ollut tiedossa.
Viimekfsikuluneiden kuukausien a i -
iuina ovat auttaneet ne intiaanit,
joilla on rahaa ollut? niitä, joilla ei
ole rahaa. Mutta nyt ei ole sitäkään
apua, sillä kaikilta tämän alueen i n ­tiaaneilta
ovat varat loppumassa. .
Kaupanpitäjä Frank Gibson sa­noi
olevansa pahoillaan Intiaanien
tilanteen johdosta, taxxVu selitti,
ettei hän voi antaa en('Aipää luot­toa.
Hän sanoi, että enemmistö In-tiaaneista
on hyviä ihmisiä. "Mi-
. nun mielestäni heille olisi annet­tava
vähän apua, että he voisivat
mennä ulos työhön. Minä tunnen
heidät. Tiedän myös, että he tdce-vät
työtä, jos he saavat syödäk­seen."
TH(NIIKKAJATiroEUl962
NEUVOSTOLIITON ÖLJY
PELOITTAA LÄNSIMAITA
lv
Helsingissä, allekirjoitettiin tam­mikuun
24 päivänä Suomen j a Bul-
("garian välinen pövtäkirja maiden
;välisestä kauppavaihdosta vuonna
1963. Sen mukaiset huomattavim<
mat vientitavaramme ovat eräät
puunjalostusteollisuuden tuottev;i
•kuten puuhioke ja erilaiset paperi-ja
karlonkivalmisteet — mukaan­luettuna
mm. ovokennot ja silla se­kä
toisaalta erinäiset metalliteolli-suustavarat,
joista mainittakoon
koneet, niiden varaosat sekä kaa­pelit.
Suomen ostot Bulgariasta keskit­tyvät,
kuten aikaisemminkin, tiettyi
hin elintai-vikkeisiin, joista mainit­takoon
hedelmät ja maissi. Niiden
lisäksi Suomi on sopimusvuonna
ostava myös eräitä kemikaaleja ja
kovapuulajeja.
Maiden välisen kauppavaihdon
odotetaan tämän sopimusvuoden
aikana entisestään monipuolistuvan
ja kehittyvän. .
Suomen puolesta pöytäkirjan a l ­lekirjoitti
ulkoasianministeriön
jaostopäällikkö J<iakko Lyytinen jn
Bulgarian puolesta ulkomaankaup-;
paministeriön kauppasoplmushallin
non päällikön sijainen Asperut
Mladenov.
Ajatuksensilrtökoe
~ NL-Englanti
! r)->ntoo; — Englantilaiset ja
neuvostoliittolaiset tiedemiehet
aikovat yrittää ajatusten siirtoa
Cambridgen j a Leningradin välil­lä,
ilmoitettiin äskettäin.
rambrid^en yliopiston ' para­psykologisten
tutkimusten seuran
virkamies Anthonay Comell sa?
' noi, että koe, jonka pitäisi alkaa
maaliskuussa, on ensimmäinen
tieteellisesti valvottu kansainväli­nen
kokeilu.
Eräässä koesarjassa luultavasti
yritetään siirtää piirroksia siten,
että toisessa maassa ryhmä piir­tää
piirroksen ja toisessa maassa
on ryhmä kynät ja paperit valmii­na
valmistautunut piirtämään sa­man
piirroksen ajatusten: siirron
antamien käskyjen mukaan.
. Gornell. joka äskettäin vieraili
Moskovassa ja Leningradissa, sanoi,
että neuvostotiedemiehet olivat ol­leet
"hyvin innostuneita". NeuvostOT
ryhmän johtajina toimivat profes­sori
Leonid Vsiljev, Leningradin
yliopiston fysiologisen osaston pääl
likkö, sekä professori P. Terentjev.
Antamassaan televisiohaastatte­lussa
Cornell sanoi, että neuvostor
tiedemiehet käsittelevät ajatusten-siirtoa
puhtaasti fysiologiselta kan­nalta./
"He ovat sulkeneet ihmisiä sätei-
"Neuvostoöljyä on pidettävä jat­kuvasti
kasvavana uhkana lännel­l
e " , lausui hollantilais-englantilai-sen
öljy-yhtymän, Dutch-Shellin
edustaja J . Loudon äsken antamas­saan
lausunnossa. Neuvostoliiton
öljytuotanto on noussut noin 4-ker-taiaseksi
viimeksi kuluneen 10 vuo­den
aikana. Vuonna 1961 Neuvosto­liiton
öljytuotanto oli 845,000 tyn­nyriä
päivässä, mutta viime vuon­na
se o l i jo 3,3 milj tynnyriä. V .
1970 Neuvostoliiton öljytuotanto on
1 milj. tynnyriä suurempi. "Vuonna
1956 Neuvostoliiton öljyn vienti o l i
päivässä 140,000 tynnyriä ja viime
vuonna 611,000 tynnyriä ja vuonna
1970 nousee Neuvostoliiton öljyn-vieti
2 miljonaan tonniin päivässä.
Tuotanto- ja vientitavoitteitaan
Neuvostoliitto ei ainoastaan saavu­ta,
vaan ylittää ne huomattavasti,
lausui Loudon. Kun Neuvostoliitto
on vetänyt suuret öljyjohtonsa Itä-
Euroopan kansandemokraattisiin
'maihin aina Länsi-Euroopan mai­den
rajalle, on tästä Vain lyhyt as­kel
Länsj-Euroop^n pääkuluttaja-maiden
niarkkihoille. öljyputkikul-jetuksen
johdosta ' neuvostoöljyn
hinta muodostuu hiin halvaksi, et­teivät
läntiset öljy-yhtiöt pysty kil­pailemaan
sen kanssa. Tämän joh­dosta
lännessä on ryhdyttävä no­peasti
j a voimakkaasti valvomaan
"yhteisiä . e t u j a " neuvostopljyn
markinoinnin pysäyttämiseksi tai
ainakin hidastamiseksi. Mikä kos­kee
Länsi-Eurooppaa, liittyy myös
Neuvostoliiton '^Siperiassa vetämiin
suuriin öljyjohtöihin, jotka tähtää­vät
Japanin markkinoille.
Atlantin liiton neuvostossa on pi­detty
salaisia neuvotteluja jäsen­maiden
yhteistoiminnasta -Jieuvosto-öljyn
virtaamista vastaan. Näihin
neuvotteluihin ovat osallistuneet
myöi suurimpien läntisten öljy-yh­tiöiden
^uskottuja miehiä. Tulokset'
neuVottelujen yksityiskohdista on •
toistaiseksi pidetty salaisina. Se
kättenkin tiedetään, että erikoises-ti-
Italiä, Ranska j a Länsi-Saksa Eu-":
roQj>assä sekä Japani kaukoidasääv^
ov3t. joutuneet ankaran painostuk­sen
alaiseksi. Neuvostoliiton öljyil
tuonnin rajoittamiseen liittyy myös.
Atlantin l i i t on ja öljy-yhtiöiden p a i -'
nostus,' millä pyritään lopettamaan
karkeakaliberisten öljyputkien toi­mittaminen
Neuvostoliittoon . länsi-"
maista. Länsi-Salcsa on toimittiinut
tai: toinfittaa Neuvostoliittoon 640,-"
000 ,> tonnia, Italia 240,000 tonnia,
Ruotsi 135,000 tonnia; ym. karkea-kaliberisiä
öljyputkia. Japanin {ii;;
täisi toimittaa 600,000 tonnia jne!'
Tätä vastarintaoperaatiota johtaväj':
viime vaiheessa suuret amerikkalais
set'öljymonopolit. Tulokset ovat,ol­leet^
kuitenkin toistaiseksi laihoja,,
sillä maat, joita kielto koskisi, ovat
antaneet vain lupauksia.
Neuvostoliiton öljyn vienti laajc;
nee-ylftä nopeasti kuin tuotantokin^-
NeöV(itoIiitto on öljyrt viennissään
vielä '^käli edullisessa; asemassa; fet- >
tä sei| Voimatalous perustuu pää­asiassa
kivihiileen (avolouhokset),
vesivoilmaan j a maakaasuun. Näitä
efiijä ei ole lännellä, toteavat Dutcfr
ShelliA^asiantuntijat. ..-
JA
TÄTÄ
ly\'armoihin huoneisiin ja tehneet
kokeita, joiden tulokset ovat tyydytr
täneet heitä ja saaneet heidät va-kuutfuheilcsi
siitä, että ajatusten
siirtoa on tapahtunut.
" A i n a on uskottu, ettei välimatka
heilcennä telepatisia yfiteyksiä",
Cornell sanoi. Neuvostotiedemiehet
olivat kertoneet hänelle, etteivät he
koskaan ole panneet toimeen pitkän
matkan kokeita.
YMMARTjUnrSTX
MiesCvoli ollut naimisissa muuta­man
vuoden ja tuli silloin t ä l l^
myöhästyneenä työstä kotiin. Kerran
tull^s^an hän sanoi vain\Q]leen:
'—Raklsaani, suo anteeksi, mutta
miniiUa-oli työssä n i i n paljon puu­haa,'
että en mitenkään ehtinyt a i ­kaisemmin.
' •
-r-.Ymmärään, sanoi vaimo. Pomosi,
onkin Jo soittanut monta kertaa ja
kysellyt, missä sinä olet..
K A K S I "HYVÄÄ
TOIMITUSKIRJOITUSTA"
Viime lauantaina lehdessämme
julkaistu toimituskirjoitus Suomen
luokkasodan alkamisen vuosipäivän
johdosta oli mielestäni siksi hyvä
kirjoitus, että en malta o'lla siitä
mainitsematta.
Erikoisen selventävä j a ajankoh­tainen
oli myös samassa lehdessä
etusivulla julkaistu toimituskirjoi­tus
"Solidaarisuus on valttia".
Hyvää jatkoa toivottaen — Enti­nen
punakaartilainen.
POUISIASEMALLA
JJT- ^ Lompakkoni on varastettu.
i , - ^ Voitteko , antaa lähemmät tun­tomerkit?
r— Tummat silmät, Ihyvin holkKa
jaferlttäin kauniit sääret.
Pistelaskuin avulla yhteistulokseen
Nyt se tulee.
On vain muutama päivä aikaa
saada vehkeet kuntoon ensi sunnun­taisen
(helmik. 3_pn) "20th Cen^
tury'' TV ohjelman vastaanottami­seen.
Se tulee olemaan, niin rohke­nemme
ennustaa, yliveto Suoman
nykyisten olosuhteiden amerikka
laiskuvauksista.
Nyt tulevan-Ohjelman mainostuk;
sessa luvattiin myös,_^että viime
kesänä Suomessa pidetyt nuoriso­festivaalit,
erikoisesti se, kuinka
Suomen kansa kokonaisuudessaan'
vastusti niiden pitämistä Helsin­gissä,
saa .huomattavan sijan tässä
Suomi-neitosen kuvauksessa.
Siis, jos katselette mainittua oh­jelmaa,
me puolestamme Ihdottai-.
simme, että varaisitte voileipien,
kahvin, paahdettifjen' perunaviipa-leita
ym. lisäpalojen lisäksi isoja
nenäliinoja siltä varalta, jos kuu­mat
kyyneleet juoksevat alas poski­päitä,
sillä nyt tulevan ohjelman
yhteydessä kuulemme varmasti pai
jon siitä:, kuinka "pieni, köyhä
Suomi kärsii" suuren ja pahan Neu­vostoliiton
naapunna.
On vaikea kuvitella, mitä keino­ja
käyttäen ohjelman valmistajat
voivat "todistaa" tällaisen katso­muksen,
mutta me voimme luottaa
siiheen. että heille ovat kaikki kei­not
luvallisia. Kylmän sodan altta­r
i l l e voidaan uhrata kunniakäsit-teet,
rehellisyyden—rippeetkin ja
yleensä kaikki se mitä inhimilli­syydellä
tarkoitamme.
Välihuomautuksena voimmä to­deta,
että lännen suurlehtien, ra
dion ja T V : n uutiskäsittelyssä on
havaittavissa vissiä "kehitystä" .
Ennen niiden pääkeiiiona oli esit-^
täessään asioita oman' HalunskViEtiu-kaisiksi
kaunistelematon vääriste­ly.
Mutta nyt on vääristely kehitty­nyt
j o n i i i i pitkälle, että tänä pää-keinona
on pelkkä valehtelenifnen.
Parhaimpana todistuksena tästä on
lännen suurlehdistön "uuUstiedot"
maailman nuorisofestivaalei.*!ta. ^
Jotta ensi sunnuntaina tuleva oh
jelma olisi meille kaikille hieman
mielenkiintoisempi, me ehdotamme
pidettäväksi ohjelman "kaksipuo­lista
kirjanpitoa", niin, että vas­taamme
pistetaulukon mukaan seu­raavanlaisiin
kysymyksiin.
1. Montako kertaa kuullaan ohjel­massa
mainittava "köyhä, pieni
Suomi tai siihen verrattavaa, ja
kuinka hirveästi pieni Suomi kärsii
suuren Venäjän painostuksesta?
Montako kertaa kuulette, miten
suomalaiset taistelevat NLn palho­ja
aikeita vastaan j a Suomen kan­sa
kieltäytyi viime kesänä anta­masta
pienintäkään tukea nuoriso-festivaalille?
3. Montako kertaa. sanotaan, että
Suomen taloudellisen nousun pe-lisuuskehitys
jatkuu si'eUä tänäkin
päivänä suurelta osalta samalta'
pohjajja?
Niin, merkatkaamme tähän tau:
lukkoon, asianomaisen kysyittyksen
kohdalle aina yksi piste s i l -
rustana on sen kaupan käynti Iän-1 jj^j^ j^yjj, goth Century TV-oKjeliÄa - i
antaafm^riselityksiään näistä aslois- -
ta; Ohjelman päätyttyä yoimrae^^^
Ien • laskea- plus j a miinuspisteet
j a ; verrata niitä toisiinsa. Samalla
voimme verrata siten kaatua tulosta
yleisesti tuntemaamme todelUsUu-tei?^/
täten siitä "ohjelmasta" (pro­pagandasta,
pitäisi puhua) vöi ke-h^^
ä sekä huvittava että opettava
'Ko. ohjelman yhteydessä saadaan
tietysti myös "todistusainehLstoksi".
oiTceih "uutiskuvan". HenkilökÖhtäi'
sesti olen kuitenkin yakuuttunui^v
että ne uutiskuyat, mitä "20th Cen-tiiiVn
iJV-ohjelmaan" on kelpoitettii',
Helsingin festivaaleista, on . j o ko
maskeerattujen näyttelijäin avulla
tek^is^ttja, tai sitten vissien "räkä-noKkieri"
osuutta ^ylikorostavia pro-pa'gättdakuvia.
, '^-y .
Jos huomataan, että muutamie^ii'
hältgälihien posket punottavat, sen-et^
fjlfyitise yksin nimenomiaan joK ^'
t«j*,^]B(^4l!^eerauksesta, sillä viinapul-l^
k|n.;ti!kee tehtävänsä.
•'JjlilUiJahaksemme voimme lopuk­si
liQbniauttaa,. että CBC, j o l t a voi-tälsiljiryähän
enemmän odottaa^ on
maci^ltiinut moisen suuryhtiön katu-ojapropiagandän
välittäjäksi.
simaiden kanssa?
4. Montako kertaa sanotaan niistä
"suurista sotakoi-vauksista" mitä
Suomen täytyi maksaa, ja kuinka
se vahingoitti Suomen talouden ke
hitystä?
J A "SITTEN TOISEN PUOLEN:
1. Kuinka Suörhi on muuttunut
maatalousmaasta teollisuusmaaksi
(pääasiassa Neuyost^iiton];syurten
teoUisuustuotelaitosten vuqltei) ja
mikäl Suomessa on nykyään vahem^
mäO; työttömiä kum". porvarimaissa
yleensä?
2; Selitetäänkö tämä pulma: jos
Suonien kan?a ei antanut kanna­tustaan
festivaalille; miksi nämä
nuorisojuhlat onnistuivat siellä niin
erinomaisesti, j a miksi juhlien häi­ritsijöiksi
oli hankittava'pääasiassa
länsisaksalaisia, naamioituna suo­malaisiksi
"vihaisiksi^* hepuiksi?
3. Selitetäänkö, että Suomen vien­nin
siitä 20 prosentista, mikä me­nee
sosialistisiin mailiin, oh suu­r
in osa teollisuustuotteita ,eli sel­laista
vientitavaraa'., mistä on suu­r
in mahdollinen hyöty Suomen vaU
tiolle ja samalla myös työläisille. .
4. Myönnetäänkö sitä tosiasiaa,
että Suomen teollinen kehitys sar
suuren sysäyksen' eteenpäin sodan
jälkeen nimenomaan N L : n suurten
tilausten perusteella, ja että teol Usko.