Vapaus, January 5, 1957

              '£!Sn^^2: - läiiantaixi^, tajnniik, 5 p. — Saturday, Jan. 5, 1956
4>rgBii' of FbrnJis)! Oataadians. / E s -
tabUAed Koir. 0, 1917. Autl)orf2ed
as second claas mail by tbe Post
;Ofi3ce rDfepartment; .:Ottawa.' Pub"
U s l i ^ - ^ tbrice veddjr: Taesdays,
-SnbnxBdays and Salnnlays by Vapaus
PiiUisbing <k>mp^\litd.^ at 10OrlO2
£lm B t W., Sudbifnr. Ont^ Canada.
Telepbones: Bns. Office 06. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4285. Manager
£ . filtdcst m t o r W. SkltouL attiUng
addTMs: Box fig, SmttHiry, Ontario.-
Advertising rstes npon ajipUcatlon.
Translation free of charg6.
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: : 1 vk. 7 i » 6 kfc 3.75
'• 3 kk. 2,25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 icic 4J30
Suomessa: 1 vk. 8.59 6 kk. 4.75
) il^l7 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta — 1957
Veturien lähunittäjain lakko
f neuvotte(lujen Jälkeen, ja yhtiön jatkuvan, y^Inie-
' l^Arden Johdosta alkoi keskiviikkona kello 4 iltapäivällä^
C^a^sa^Pac^^c,^^ lämmittäljäin .lakko,
f^^jonfe johdosta nia junat seisovat tätä kir­joittaessa.
" - • - ' .
. , t Vaj-kka varsinaiseen lakkoon on kutsutti* vain yhtiön
i«>ih;3.000 lämmittäjää, niin rautatieläiset yleensä ovat kiel-
' täy^neet menemän lakkovahtilinjan 'läpi, ja niin. on koko
tänl^ suuri rautatieverkosto pyrähdystilassa. Selvää myös on,
' d^a y ^ k k a ' C ! ^ jatkaakin toimintaarisa, ja vaikka osa CPR:n
r^tUavarasta,voidaan kuljettaa kuorma-autojen avulla/ tä-i^
änjlakonjatkuminentulee vaikuttamaan maan koko teolli-
!>iius6läinaän.- . . .
, '\ '''•Mutta']huolimatta siitä kuinka pitkäksi tämä lakko muo-dps^
u ja kuinka paljon vaikeuksia se aiheuttaneekin, kaikki
lavalliset cänadalaiset ja varsinkin työläiset ovat sätaprosent-
' 'ti^esti lämmittäjäin ja rautatietyöläisten puolella.
erämaa lakon yhteydessä on yhtiön ja Suuren Rahan leh-
^ dissä yritetty tdhdä suuri numero siitä,tettä länimittäjäiji luiio
tnukä yrittää ''estää edistystä". Työnantajapiireissä on seli­tetty
hurskaasti^ että <iiesel-vetureissa ei lämmittäjiä tarvita
jsutfijnmiiodoin on niuka vain automoinnin jarruttamilta kun ^
. t{niQ,vyaatil naiden lämmittäjien työssä pitämistä.
\'ToSis^ia-oii'tietenkin tässäkin tarua kummempi. Union
jMxhtoiiehet oyalt osoittaneet, että CPR:n -tarkoituksena oh
/ vastaisuudessa .käyttää vaihdemiehiä ratapihoilla ja jarru-ijfiehiä
matkaHä veturinkuljettajain apulaisina- .Toisin sa­ajien,
"lämmittäjät otettaisiin.pois vetureista, mutta vaihde-
. nii^hiitä ja jarrumiehiltä vaadittaisiin myös lämmittäjäin
tditäVien täyttämistä! \ '
l CPR:n tarkoituksema on ensiksi vähentää palkkamenoja
. erottamalla osan lämmittäjistään, tolaksi kiskoa enemmän
jarru-ja vaihdemiesten nahasta ja kolmanneksi vaarantaa
jlieQejääpienkin lämcrni^täjien palkka- ja työolosuhteita. -
^ JA.tttomointi on tietenkin hyvä asia, jos sen 'avuäa^ saatavat
tul<3te„et'tulevat kansan hyväksi. Mutta kun CPR:n'mallinen
suii^htiQ haluaa yksinään hyötyä autoriioinnin tiilpksi^.^ ja
sen lisäksi käyttää automöintia hyväkseen vielä toisten työ-
. l|is^e^ä -palkkatason polkemiseksi, niin silloin se on päihasta.
Toisasiassa' CPR:n 'länynittäjät ja muut työläiset- eivät ole
lalrossafxiistyksen.jarruttamismielessä, vaan vaatiaksee^
ta automointi ei saa koitua työläisten turmioksi. ^ Ja^^ässä
' mielessä CPR:n työläiset ovat nyt tärkeässä etulinjataiste-'
,'ll&ssa-misisä^h^ sa^at Canadan^ työtätekevien Varauksettoman
kannatulcsen ja tuen. ' - -
Okinawa ja YhdysväDat 7
V^ime vupden lopulla ja juuri samaan aikaan^ jolloin
.' Yitd^^sValtain ,edustajat YK.ssa esiintyivät äärimmällsen kiih-koKbielisesti
Unkarin '"vapauttamisen" esitaistelijoina, tuli
Okinawasta uutistieto, että mainitun saaren pääkaupungin
porn^estariksi oli vallittu "jänkit kotiin" kansanliikkeen eräs
huomatuin johtohenki'lö. Varmuudella voidaan myös sanoa,
isettk Okinawassa-kehittynyt amerikkalaisvastainen miel^
•^pi^ia. edelleen aHäa — ja että valtavan suuri enemmistö
OKrtavan'asukkaista haluaa päästä vapaaksi Yhd^valtain
mieliyallaistä.
' ..Kysymys on ^t(>dellla Yhdysvaltain sotilasviranomaisten
mielivallasta. • Kuten muistetaan. Yhdysvallat valloitti Oki-na^
Vjan toisen maailmansodan aikana ja sitten vuonna 1951
tehdyn yksipuolisen rauhansopimuksen, perusteella "ikuis-tutti*'.
hslllintaoikeutensa siellä. Okinawa erotettiin Japanista*
asukasmäärä menetti Japanin
i c ^ f ^ kuitenkaan edes muodollisesti-k
a ^ Yhdjrsvaltain kansalaisoikeuksia. Ja vaikka Yhdysval­ta
:t»ÖÄ yaltidlisessa^^^^^^^^ Okinawassa on kansanjoukoilta
kielletty asiallisesti puhuen kaikki kansalaisvapaudet! To­ronto
Daily Star, joka tapaa "ymmärtää" Yhdysvaltain halli-
Jtujcsenedesottamisia niin täällä Ganadassa kuin muuallakin,
kil-jpitti'tammikuun 2 päivänä Okinavvan asioista nam. seu-raävaat
' "Eräässä suhteessa okinawalaisilla on enemmän valitta­misen
aihetta kuin kyproslaisilla. Kypros on (kaukana Krei­kasta^
eikä ole siihen aikaisemmin kuulunut, mutta .Okinawa
oli erottamaton osa Japanista . . . Koska Okinawa on vain
Yhdysvaltain omistama kiinteimistöomaisuus,okinawalaisill£
ei 0le mitään kansallisuutta. Kyproslaisilla on ainakin Bri­tannian
kansalaisoikeudet, vaikka he eivät niitä haluakaan.
vernöpri, kenraaliluutnantti James Moore on varoittanut mie­lenosoittajia;
että 'armeijalla on täysi hallinnollinen^ lainlaa-dillinen
ja lainopillinen valta' saarella. Niillä muutamilla
^ •kUhnallishaiainoilläi mitä on perustettu, ja 29-'hertkisellä lain-
' laatijakunnalla, on vain vähän todellistta hallintavaltaa ja
niiden päätökset: voi (Yhdysvaltain) 'armeija eitota; Eittoamis-oikeutta
on käytetty usein . . . "
*, "Tärhä' esimerkki ei oikein sovi maalle, joka tyitkyttää
esim.' sosialigtiseMe masu^^ väkisin ainoata autuaaksi
tökevää "demokratiaansa". Tai tarkemmin sanoen, maa, joka
-yrittää-atomi^^ ja
yleensä "voimapolitiikan" avulla taivuttaa tahtonsa mukai-
;-seen>kaavaan toisia-kansoja, ei voi tiukan tullen muuta tehdä
alkeefliisemmatkin kansalaisvapaudet niin koto-ha^^
muuallakin, missä sillä on siihen tilaisuus.
y -•, .Kuvaavaa cmuuten on, että Yhdysvaltain armeijan johto
p Jäf^V^tiomie^ Okinawa kuuluisi itsestään
Mijöidysvälloille. V Okinawaan on perustettu Yhdysvjdtain vai-"
#ta^j?Ientotukiasema sen avoimesti juliätetun käsitteen perus-
!:<^|de|J^^ että lyhyin ponunitusmatka Kiinan
lil^B^saiiitasavaltaan, Siperiaan ja Kaaldkois-Aasian maihin.
siiQMn^y/asta^fi^^ on meille selitetty,
'JPiksi^meri'' ja ilmateitä. Ja juuri tämän muita maita vas-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
A« Beek, Port Artbur. O n t , täyt­tää
sunnuntaina* tanuni^uun 6: päk
vänä 82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta»
vain onnentoivotuksiin.
Vlitä muut sanovat
MYÖS IRLANTILAISIA
PAKOLAISIA?
Eräs henkilö pistäytyi äskettäin
toimituksessamme kysyäkseen meil­tä
josko"me tietäisimme-mitään hal-lituksen^
suunnitelmista tuottaa -tän­ne
niyi^ Irlannin tasavaltalaisen ar­meijan'(
IRA) :pafcoIaisia,jotkä' tais­televat
Pohjois-Irlannin vapauttami­seksi
Westmin8terin vallan alaisuu­desta.
Canadian Tribune.
JäsenVerdlcapina teräsuniossa
Tonniftihi^tJnited Steel Woiicer8 of
Ameriäi-union e d u s t a JakokoidEsen
päätäs koioUaa «jäsemnaksvja kol­mesta
dollarista viiteen dollariin kuu­kaudessa^^
on aiheuttanut p r c ^ t i -
myxskyn union' IJZOO^ jäsenen kes^
kuudesa. ProtestUlfIce on muodostu­nut
niin laajaksi, että Yhdysvaltain
puolella on muodostettu unloh jäse­nistä
erikohien epävirallinen koml-s)
ista,;yaftka':edastaiak(lkonksenp3ä-taksen
sdti astua voimaan lokakuun
^ussa. Terästyöläisten unfam keskuk­sesta
on . JäSietetty. iy$nantajille^ c b -
että. heidän tulee entisen kohnen
dollarin asemesta nyt vähentää työ­läisten
-paBcblsta $5U)0. kmflcaudessa.
t e a , j ( ^ johtaa protestiliikettä kaut­ta
jnidy5V;altain Ja Canadan. Komi­tea
on erikoisesti vaatinut ylimääräi­sen
edustajakolcouksen kutsumista
Icäslttelemään asiaa uudelleen. .
International -Hairester-yhtiön- työ­läiset
'Hamiltonissa kutsuivat joulu­kuun
alussa yllmääräl^n kokouksen,
missä käsitettiin jäsenverojen korot­tamista,
ja kokouksen yksimielisesti
vastustettiin jäsemnaksujen korotta-
August Lahden muistolle
Ne suomalaiset siirtolaiset, i jotka
Tovat saapuneet Canadaan viimeisen
vuosisadan vaihteessa ovat jo Suo­messa
kokeneet katkeraa ja kovaa
elämää; Senpä tähden he; ovat jät'
täneet-kalliin 'Syntymämaan, rak­kaat
vanhempansa j a ikimuistoiset
ystävät ja lähteneet parempaa elä­män
onnea etsimään näistä vieraah
madn - oloista, joissa ei kylläkään
siirtolaisia ole hellien kohdeltu.
Edesmennyt työläistoveri August
Lahti on yksi Suomessa; kovanelä-män
koulun saaneita kasvatteja.
Häh o l i syhtynyt Vimpelissä koyhis
tä vanhemmista, jotka eivät voineet
lapsiaan luonaan'hellin kasvattaa.
Kahdeksan; yuotiaana Augusti; pan­tiin
kylän suutarin oppiin. Sen ai­kaisen
oppipojan elämänkoulu ei ol­lut
mitään lellitetyn lapsen elämää,
käskyt olivat vieraan, ne olivat kars­kit
ja kovat, työpäivä pitkä kun
täysimittainen pikilanka, josta ei
meinaa vetämälläkään loppua lulla.
Augusti öli suutarin opissa niin
kauan kun alkoi luottaa siipiensä
kantavuiiteen." Sitten hän lensi o-maan
vapauteensa,' jättäen pikilan-gat
j a naskalin. Hän ei tykännyt
äisä- ja istumatyöstä, kuljeskeli
"jätkänä" niinkuin Suomessa oli ta­pana
jolla ei olluf vakituista koti­paikkaa,
teki työtä onitä eteen sat­tui
ollen väliin renkinä j a metsä­töissä.
Sitten hän'tutustui Hilma
Jousiharjuun j a he menivät avioliit
toon 1905. Sitten vuonna 1909 läh
ti Augusti Canadaaii, matkusti jyk
sini jättäen perheensä toistaiseksi
Suomeen'.' 'Atigusti-saapui -Sudbu
ryyn j a asettui asumaan Sudburyn
ympäristöön ollen sekatöissä missä
kulloinkin sattui. Hän myöskin
Yhdysvallat aikoo pitää Okina-;
wan hallussaan ikuisesti, eli hät
nen omaa, lausuntaansa käytr
taen, "niin kalian kuin Aasiassa
on yksikään; kommunisti".
M
käiltä önkin^ikrelletty kansalais*
vapauksien rippeetkin, niin se
ei ole kuitenkaan ivoinuttukah-^
duttaa okinawalaisten vapau-denrakkautta.
Ofkin a walaiset
tietävät myös, että jos heidän
saarestaan tulee strategisen
asemensa vuoksi Yhdysvaltain
lentotukiasema atomisadassa,
heidän edessään on joukkotuho.
Hiroshiman ja Nagasakin a!tor
mipommitus on elävänä japa­nilaisten
mielissä: Tämä pelko,
yhdistettynä oikinawalaisten
loukattuun kansallistuntoon, on
se voima, joka pakoittaa saaren
asukkaita toimimaan kotisaa­rensa
vapauttamiseksi. Tämän
vuoksi on Okinawan saarella
ollut viimeksrkuluneitten vuo­sien
aikana j atkuvasti toistu-,
neita mielenosoituksia ja lak­koja,
joiden 'keskeisimpänä
vaatimuksena on ^ ollut, että
•'jänfekien pitää lähteä kotiin".
Merkillepantavaa ,myös on, että
Japanin hallituskin on tässä
asiassa ryhdistynyt sikäli -kun
se on hävinneen sotansa alen­nustilasta
noussut — eikä Japa­nin
hallitus enää tunnusta, että
Okinawa on ilman muuta Yh­dysvaltain
omaisuutta.
; Tätä .taustaa vasten katsoen,
ja pitäen erikoisesti mielessä
ne, tiukat rajoitdkset, joiden
puitteissa okinawaiaiset joutu­vat
saarensa vapaustaistelua
k äymään, amerikkalaisvastai­sen
pormestarin valinta Okina-wan
pääkaupungissa edustaa
k ä u a s kanteista tapditumaa.
Nähtäväksi tietenkin jää mitä
tulee lopulta— tapahtumaan.
Mutta . kun - kansanjoukoilta
kielletään demokraattiset oi­keudet
määrätä omista asiois­taan,
niin silloin on luotu'pe­rusta
väkivaltaisille • taistelu-muodoille,
joista, vastaa yksi­nään
se puoli, mikä väkeväm-män
voimalla kieltää kansan­joukoilta
demokraattisef va­paudet.
työskenteli kaivannoissa. Tuotti
sitten perheensä myöskin tänne
1910. Ottivat "homsteettimaan"
Louis Townshipista VermiUion joen
varrelta ja alkoivat rakentaa uutis-farmia,
joten he olivat niitä ensim­mäisiä
sivistykseen raivaajia tällä
uutisasukasseuduUa. Mutta . he
muuttivat kuitenkin Yhdysvaltoihin
jonkun ajan ' kuluttua, viipyen Yh­dysvalloissa
; vain vuoden ajan. Tu^
livat takaisin entiselle asuinpaikal­leen
ja jääden sitten vakituiseksi
tämän seudun asukkaalcsi. Siitä al­kaen
ovat Lahdet asuneet yhtäjak
soisesti tällä farmialueella vaan u-seasti
he siitä huolimatta ovat
muutt&ateet asuinsijaa. Kun tämä
ensimäinen paikka oli saatu jonkin
verran asumakuntoon, myöskin r a i
vattu maata auki, niin sattui tule­maan
perukalle uusi tulokas, joka
oli valmis ostamaan alkuun asutbn
paikap, ja mielistyi Lahden paik­kaan,
niin alettiin kaupanteko :jä
omistaja muutti paikkaa ja antoi
omistusoikeuden uudelle tulokkaal'
le.
Sitten Lahdet katsoivat toisen;
maapalstan Alex Hännisen naapu­riksi;
myöskin Vermillion joeniilä-helle.
Rakensivat siihen asuinhiio-neen
ja pienen navetan karjan suo­jaksi.
He myöskin raivasivat jon­kun
verran; peltomaatakin, mutta
kun ottivat rajoista selvän, niin
Augustin-työt jäivät kaikki A. Hän­nisen
maalle j a kun viereinen lotti
oli melkein kalliota, että sitä ei voi­nut
apuna käyttää, niin naapurukdet
sopivat asiat j a Hänninen :ostt'^LaSi-'
den työt sovitusta kauppahinnasta
ja asuivat siinä siksi kunnes ta&s
katsoivat uuden astimapaikan. i
Nyt Augusti katsoi lotin Lome
Townshipin itä-eteläisestä kulmasta,
myöskin "homstettimaata".- Se oli
kauempana Vermillion joesta, mut­ta
lähellä Ani järveä, siinä Idtilla
oli parisenkymmentä eekkeriä luon­non
nevaa, joka oli helppoa raiva­ta
j a Icasvoi kuuden jalan mittaista
heinää ja laadultaan hyvää karjan
rehuksi; Näin ollen maan raivauk
seen ei ollut kovaa kiirettä. Hän
sai alkaa rauhallisesti rakennus­hommat.
Nyt Augusti rakensikin
upean hirsirakennulcsen joka oli
molemmin puolin veistetty ja tar­peeksi
tilava perheen käyttöön. Ko­va
oli rakennushomma siihen ai­kaan,
sillä kaikki lauttavara, jota
rakennuksessa tarvitsi, oli käsisa
halla valmistettava, mutta olihan
Augustilla Suomen aikasta koke­musta
sillä alalla, joten kaikki tar
paht\il, vaan otti enemmän aikaa
valmistuakseen. Tähän mennessä,
oli Louisin ja Lomen asutus kasva
nut niin paljon että- oli jo hahmot
tuneet Kulkutielinjat. Oli jo kou­lut
ja sabamyllyt, paikkakunnan ke­hitys
nousi nopeasti suomalaisten
jäntevien käsivarsien voimasta'. Nyt
huomasivat Lahdetkin, että heidän
pailckansa jäi vähän niinkuin ylei­sen
asutuksen selän taa ja toisek­si,
liikemaailman puoleen/ mihin
ulospääsy tulisi johtaa, oli tien
saanti melko mahdoton. Yhtäällä
oli märkä neva ja toisaalla vesistöä.
Molemmat olivat voittamattomia
esteitä kulkuväylän saantiin. Lapset
kulkivat Louississa koulua yli koi
men mailin matkan, talvella suksil­la
ja kesällä kävellen sellaista
tietä jota talvella hevosilla ajettiin.
Se oli puskasta ja pohjaltaan epäta­saista
ja vielä välillä täytyi käyttää
venettä päästäkseen vesistön ylitse.
Nämä olivat vaikeudet, jotka
Lahdet pani arvelemaan, -miten voi
Hoko elämänsä jatkaa siinä paikassa
ja Louisin pobjois-itäkulmassa oli
morketista ja-J(ouIuveroista jätetty
paikka, niin he ostivat sen ja muut­tivat
pois Anijärveltä ja käyttivät
entistä paikkaa apuna heinämaana
niin kauan, kun saivat tähän^^uteen
paikkaansa peltoa lisää, että se
tuotti sen mitä karja k u l u t t i . ' Nyt
oli, koulumatkakin lapsilla lyhempi,
vaikka ei muuten hyvä.' Siinä he
sitten lopettivat koulun käynnin.
Sivullisen on muuten vaikea sa­noa
mistä v^kutteista asiat kulloin-
Idn -saavat omat käänteensä, .mutta
Lahdet harkitsivat tästäkin, paikas­ta
muuttoa. Augustin iSisko perhei­neen
asui Penage Lakella ja kun
siellä oli.jonktm verran saatavana
huyilan rakennustöitä, siellä siip-.
teli ihanat kalavedet, siellä oli hy-^
vat mineraalin etsintäalueet (sillä
Augusti harrasti paljon prospäk-käystä)
niin he pakkasivat tavä-ml^
ä summa tilitetään unlolle^ :
. Los Angelesissa vuosikokouksessa
tdidystä päätöksestä käytiin kUvas
keskustelu eikä edustajille : annettu
tilaisuutta suorittaa salaäänestystä.
Samassa kokouksessa ilmaistiin tyy­tymättömyyttä
kun esitettiin union
kansainvälisen presidentin McDonal-din
vuosipa&ah korpttamista $50,000
vuodessa. Siitä huolimatta päätös j y ­rättiin
läpi. Samalla kertaa päätol^
mlhenldlöiden j>aIkkoja Canadassa
päätettiin Ikorottaä 16,00(1 dollariin
ynnä kulut. . ' ,
Teräatyöläisten unioon: kuuluvat
työläiset Slater-tehtaalla HamUtonis-sa
seurasivat. International .Harves-ter-
yhtiön .työläisten eshneikkiä Ja
myös: hylkäsivät -Jäsenmaksujen ko­rottamisen.
Frotestimyräcy on h a -
vaitävissa myös Torontossa; Guelph-issa
Ja kultakaivostyöläisten keskuu­dessa.'
United Steel Workerä Union Johta­ja
Hamiltonin' alueella Stewart Cooke
yritti international Harvester-yhtiön
työläisten kcritouksessa puolustaa Jä­senmaksujen
korottamista, mutta ko­koukseen
ösaUistimeet työläiset piti­vät
niin kovan melun, että hänen oli
keskeytettävä. Kun hän uhkasi pe­ruuttaa
osaston lupakirjan, niin Joku
vastasi, että on olemassa multa unir-oita.
Yhdysvalloissa protestiliike on le­vinnyt
kulovalkean tavoin. Protesti-koniitean
Johtajana -toimii Don B a -
rick McfCeesportista Pennsylvaniasta,
Hän on ollut terästyölälsenä 18 vuot­ta
ja komitean .päämää^nä on saada
vähintäin 700 osastoa kannattamaan
ylimääräisen' edustajakokouksen kut-siunista.
Joulukuun puoliväliin men­nessä
noin 150 osastoa, mukaan l u ­kien
maan suurin osasto Garyssä;
mihin kuuluu 15,000 Jäsentä, on i l ­maissut
kannattafvansa ylimääräisen
edustajakokouksen kutsumista. .
Protestiliikkeen nopeasti kasvava
luonne on pakbittanut union kansain­välisen
.; priBsidentln: - sMcDonaldin,
ra,uUttamaan ' taktikkaansa. Alkuun
hän yritti käsitellä Ja kumota sen
tavallisia menettelytapoja käyttäen.
Nyt hän on kuitenkin Joutunut tunr
nustamaan protestiliildEeen olemassa
olon Ja on ssrybtänyt sen Järjestäjien
syyllistyneen uniovastaiseen toimin­taan.
•narick on pyytöksiin vastannut,, et­tä
protestiliike toimii täysin union
sääntöjen mukaisesti. Uniop Johto on
myös yrittänyt turvautua teknillisiin
seBdcoihin selostamalla, että jäsenve-roasiat
ovat' union sääntöjen alaisia
asioita, minkä 'Johdosta niitä ei volda^
käsitellä ylimääräisessä edu^jako-kouksessa;
Sekään väite ei ole löy­tänyt
maaperää.
Rarick. on haastanut union Johdon
jäsenmaksujen korottamisen; yleisää-n^
tsrkseen jäsenistön ^alJkafstavaksi,
Sariekon myös asettunut presidentti-ebdokfcaaksi
«[(äDonaldia vastaan ja
komitea parhaillaan koettaa ' saada
ehdokkaansa asettumaan nykyisiä;
JMitaJia .vastaan. TJnion Johdon va­linta
tapahtuu yleisäänestylcsessä
helmikuussa.
Jäsenmxiksujen korottamista vas­taan
aletun liikkeen lisäksi on ha-vaittafvissa
laajaa • tyy^ymätCBmyyttä
McDonaldia kohti. Joka, edustajako-'
kmäcsessa^' ^ i t t i , uuden ; teoriansa
"kansan kapitaIi^mi5ta^;.^ryE^ytännös-sä
' SSCDonaldin - "teeriä'*'" mexkitBee
työnantajia - vastaan kohdistetusta'
taisteluhengen luopumisssta ja yh­teistoimintaan
ryhtsrhiistä työnanta­jain
kans^.
..Jäsenistö, ei ole myöskään siihen
tyytyväinen. kun United Steel ^ Wor-kers
Unio on käyttänyt miljoonia dol­lareita
Mine-Mill uniota vastaan koh-distettuun
hajoituslyöhön. ',
BUDAPESTIN TEATTERIT
ALKOIVAT TOIMIMAAN
: Budapest. — Useat Budapestin;
teatterit avasivat sunnuntaina,
jonlnknnn 16 päivänä jälleen o-ven8a.'
rJokai-teatteri.esitti unicari-laisen
>lfeytelmän " K o l m e köyhää
räätälin kisälliä"- Armeijaa te­atterissa
nähtiin Bernard Shawn
'Tyhä Johanna". Myös Deryne-jaoperet^
teatteri antoivat näy
tännön.. Viimeksimainitusta esiin­tyivät
mm. budapestilaisten suo-sikkikoomikot
Latabor Kalman,
Zsuzsa Petress ja Tivadar Bilicsi.
Viimeksimainittu koomikko e-siintyi
saamastaan jalkavammasta
huolimatta.
BUDAPESTIN OOPPERA
EI KÄRSINYT VAURIOITA
Budapest. — (VS—- Sakari Selin,
jouluk 17, p.) — Siihä kaupungin
osassa, jossa asun^ ei edes sattunut
ikkunavaurioltai j a niin ollen en
minäkään henkilökohtaisesti joutu­nut
kärsimään näiden viikkojen ta­pahtumista,
kertoi oopperalaulaja­tar
Anneli Aarika tavatessani hänet
oopperassa harjoitulcsien väliajalla;
•— Tietysti toimettomuus on olltlt
ikävää mutta nyt olen jo kuitenkin
voinut aloittaa -harjoitukseni ja
laulutuntini ja näyttää siltä; että
oopperakin aloittaa kohdakkoin
säännöllisen toimintansa: Jo tä­nään
sunnuntaina pitäisi olla en­simmäiset
näytäpnöt. Oopperassa
esitetään ErkelinVBank Ban'? ja
Erkelin teatterissa niinikään Erke-lin
"Laszlo Hunyadi". Näihin näyr
töksiin ovat liput olleet loppuun­myytyjä
jo kauan sitten.
— -Omalta kohdaltani työ oppe-rassa
alkoi jo viikkoja sitten, jolloin
ryhdyttiin jatkamaan syksyllä aloi
lettuja, •harjoituksia. Työn ;alla o-vat
mm! Wagnerin ''Reinin kylta"
j a Brittein. "Peter Crimes", joissa
myös itse joudun esiintymään j a joi-r
den piti v^alkuperäist^n suunnitel­mien
mukaan tulla parrasvaloon jO;
syyskaudella..
— • Ooppera ei kärsinyt levotto
muuksien aikana vaurioita eikä
myöskään Erkel-teatteri, vaikka
taistelut sivusivatk'n viimeksi mai­nittua
hyvin läheltä. Henkilökun­nasta
on osa mennyt ulkomaille, kur
ten uutisetkin kertovatr Baletista'
on mennytpääasiassa nuorta väkeä,
mutta saamieni tietojen mukaan se
ei suurestikaan haittaa, sillä baletin
jälkikasvu on erittäin voimakas.
Laulajista on taas kato ollut, prosen-:
tuaalisestl hyvin : vähäinen. Osa
heistä oli tapahtumien alkaessa ui-;
komailla, mutta heistä on jo joita­kuita
tullut takaisin.
— Ilahduttavaa on, myös, että
oopperan. rinnalla ^UQäpestin muu­lein
kulttuurielämä alkaa vähitellen:
elpyä. Useat teatterit, avaavat o-vensa
samanaikaisesti tänä' sunnun
taina, vaikka,; /kansallinen teatteri
pukusuojien karsimien vaurioiden'
johdosta onkin vielä pois tästä jou­kosta..
Myös konserttielämä on al­kanut.
Mm. oopperan > taiteilij at
esittävät musiikkiakatemian suures­sa
salissa Verdin "Requiemin".
—- Tapasin äskettäin maailman--
kuulun- "pianistin Annie Ficherin,
joka kertoi peruuttaneensa Lontoon
SITÄ
Jk t.
4
VABEHPI OUSI
Ärheeseen oU jumi oa&ttu nosi
auto. J a vaimolta, *yiQrttöi kuhftä—
hän edistyy auton ohjaamista op­piessaan.
Mainiosti. £31en minä ja a join iviiir,
täkymment^^niailia tunnisa-<Ja huo-'5'
meniiamtoä yritän köviasti pitää:, 8il-\^
mäni auki kun ajan loisen auton ohL*."^
lahjoitti yiiopis-fotfe
$200:000
HamiitonJ — danadian TVestjfrfÄ
house Co. tiedoitti viime viikon 1(H "
pulla, että se lahjoittaa $ 2 0 0 , 0 0 0 '
Masterin yliopistoUe. Lahjoitus an- '
nettiin tarkoituksella auttaa atomi-tutkimusta
ja ostaa tämän tutkii'
musalan harjoitusvälineitä. ^'
Yhtiön presidentti George L .
COX sanoi, että lahjoitus osoit
yhtiön kunnostusta harjoittaa ät
mitieteen insinöörejä. < "
McMasterin yliopiston presidentti? •
tri George P, Gihnore sanoi, että'
lahjoitus tulee auttamaan J^öUo""
Canadaa. '
Britannia ja Puola
allekirjoiHaneet .
kauppasopimulcsen:
Lontoo— Kauppakamari tiedoif-'
ti maanantaina, että Puola ja Britah-nia
ovat samana päivänä Varsovassa
allekirjoittaneet kahden, maan yäU- ;
sen kauppasopimuksella.
> ^ Sopimuksen mukaan. Puola ostaa •
1957 Britanniasta $^,840,000 arybs-ta
tavaroita ja toimittaa samana
vuonna Britanniaan $18,000,000'flr-vosta
tavaroita.
Puola ostaa Britanniasta koneita, |
tekstiilituotteita, autoja, radioita^ -
kemikaaleja, väriaineita sekä käo=:;
ja Pariisin konserttinsa äskeisten f " Britannia ostaa Puolasta sianli:':
haa, huonekaluja, ja erilaisia ko­tapahtumien
johdosta, mutta; pitä­neita.
vänsä sen sijaan mahdollisena Suo-menmatkaa
ensi maaliskuussa, mis­tä
on ollut puhetta.
Kuluvana vuonna tullaan Puolas­ta
viemään: Britanniaan 47,000 ton­nia
pekonia. '
ransa ja muuttivat Penage Laken
"Stoone*- lahteen. Augusti rakensi
sinne taas kauniini kodin ja niin al­koi
elämä luistaa uudessa onnelas­sa^;
Mutta löytyi myöskin vastukset
sielläkin. Nyt o l i Beaver Lakelta
ja Miljona joelta (joksi näitä paik­koja
alettiin nimittäniaän) '^Stoöhi"
lahteen kuuden mailin tietön tai­val,
j a Penage järveä pitkin kym­menkunta
mailia .lähimpään tien
päähän, joka-;-johti! liikemaailman
yhteyteen.;. Kun myöskin otamme
huomioon, että .ihminen vanhenee
j a ,on. efpävarma ; terveydestään ja
kun lääkärin avun saanti pikaisesti
on mahdoton ja kun ruokatarpcicen
Jatkuu 4. avulla
^ ^ ^ ^
N£AR.
Yhdysvaltain säätietotoimiston ennustus näyttää pitävän paikkansa, sillä vuoden
vaihteen aikana vallitsi normaalia kylmempi sää kautta Ganääan, lukuunotta­matta
molempia rannikkoalueita, joilla vallitsi normaalinen lämpötila. Säätie-totoimiston
ennustu/ksen-mukaan -normaalia kylmempi sää jatkuu tammikuun:
puoliväliin saakka ja pyÖskin lunta saadaan* funsaastir--
PMVAH PAKINA
VarjeHakoon moisolta avulta
Inhimillinen avustus on suuriar-voista
hätää kärsiville. Siksi sano­taankin,
että "hädässä ystävä tunne­taan".
Mutta kun avustuksen nimissä - po­litikoidaan
Ja huidotaan vähän joka
suuntaan. pääasia uiAoittaen. silloin
tulee mieleen lausunto: "Jumala var­jelkoon
meitä sellaiselta avustuk­selta".
Meidän mielessämme on tietenkin
se unkarilaisten pakolaisten avustus,
Jonka kimpussa liäärivät nyt vissit
tiunmat hahmot kuin tärpätin keit­täjät
konsanaan.
-Maiden avustusherrain Ja tätien sy-dänjuuria
tarkasteltaessa on hyvä p i ­tää
-mielessä eräitä vähemmän ro­manttisia
seötkoja:
1. Ne samat vofanat. Jotka Julistivat
Joulun edellä Maailman pankin presi­dentin
suun kautta, että Unkarille ei
anneta edes lainaa —. avustuksesta
p u h u e n • — ' ovat .kallckein k i i ­vaimpia
Unkarin .pakolaisten ^'avus­tajia".
2. Nämä Unkarin pakolaisista niin
suurta liuolta pitävät hellät sedät Ja
tädit ovat klviäkin.tunnottomia hnpe-rialismln
hyökkäyksen kohtedcsi j^u-timeiden
miljoonien ihmisten suhteen
Egyiitissä; Kyproslssa, .Algeriassa jne.
Ja tällainen ravustus'^Hpolitikointi
Jättfifiiiienoa jä&eä. •
Yhdysvalloissa, mistä ensimmäiseik-si
julistetfUn. ettei ttn^arille anneta
sen paremmin lainaa kuin muutakaan
avustusta, tulee nyt kuitenkin uutis-tietoja
joissa kerrotaan, että Yhdys­valtain
aloitteesta aiotaan raahata
Joitakin pakolaisia Y K :n Yleiskokouk-sean
puhumaan — epäilemättä Unka­rin
"avustamisen" taxpeellisuudesta? -
Vuoden vaihteen pyhinä/oli allekir­joittaneellakin
tilaisuus katsella >Ja
kuunnella näköradion erästä "pako-laiskatsausta".
Jossa eräs viisaannä-köinen
partaniekka kerto} miten Itä­vallassa
.on Unkarin pakolaisia "avus­tettu".
Hän kUttlltävallan:; halli­tusta
siitä .yhteistoiminnasta.' mitä
unkarilaisten pakolaisten piireissä
toimivat eri komiteat ovat osakseen
saaneet ja samalla tämä epäitsefkäs
avtistaja lausui suuren' ihmettelynsä
ja ihailunsa siitä ripeydestä. Jolla
unkarilaisia pakolaisia on kuljetettu
joihinkin kaukaisiin maihin. : Hän
vastasi myös suoranaiseen kysymyk­seen,
että jos tulisi tilaisuus, niin
enemmistö Unkarin pakolaisista olisi
nyt valmis palaamaan takaisin koti­maahansa,
mutta vuoden tai parin
kuluttua nämä ihmiset voivat mukau­tua,
j a jäädä "taloksi" niihin maihin,
mihin niitä nyt kuljetetaan.
Ja tämä pitkän huuliparran' takaa
puhtmut hyväntahtoinen setä korosti
erikoisesti sitä. että pakolaisten lähtö
oli Ui&arin menetys Ja muiden mai­den
hyöty, sillä suurin osa pakolai­sista
on nuorta väkeä.
Kaikki tämä oli ihanaa -kuidtavaa.
Mutta kun muistetaan, että Unkarin
hallitus on syyttänyt, ettei sen.edus­tajille
ole annettu tilaisuutta puhu­tella.
Itävallassa olevia pakolaisia —
eipä edes koululaisia, joita ei miten­kään
voida leimata ^poliittisiksi pako­laisiksi,
— niin silloin.Joutuu Itäval­lan
hallitus kyseenalaiseen asemaan
"puolueettomuutensa" Johdosta.
Ja kun muistetaan, että Euroopan
pakolaisleireillä on toisen maailman­sodan
ajoilta vieläkin kymmeniätur
hansia pakolaisia; joille ei ole mis­tään
löydetty .paikkaa auringon alta,
niin silloin tulee, kysyneeksi itseltään,
että miliä Ihme sai vissien länsimai­den
ovet avautumaan nhn äkkiä U n ­karin
pakolaisille? ^
Kuinka äkkiä? Weil, Englannissa
on tuhansia i h m i ^ valmiina ikapsäk-kinsä
pakkaamiseen sleUä kehittyvän
suuren talouspulan takia mutta
silti on tuotettu tuhansia unkai-ilaisia-
Englantiin!'- Ja Yhdysvaltoihinel ole
päässyt enää vuosikausiin mältä kuin
harvoja Ja valittuja^ mutta;,!^nyt ori
sinnefkhi tuotettu — "laittomastiklnT
— kuten on seUtetty — tuhansia im-karilaisia
pakolaisia!
Vääräoppisuutta olisi kaiketi sanoa,
ettänäidöi-."pakolaisten" avustajat
pelkäävät. Jotta suuri osa unkarilai­sista
pakolaisista lähtee tilanteen sel­vittyä
takaisin kotiin Ja että sen
estämiseksi on heidät kuljetettava
nihi pitkäUe kuhi mahdollista; ,Jä nito
pian kuin mahdollista. Mene Ja
tiedä.
Mutta, leimaa antavana piirteenä on
kuitenkin tämä: Ui&arin hallitus ei
saa edes tilaisuutta selittää pakolai­sille,
että, he,ovat tervetulleita kotiin:
Mutta ulkomaiset .."auttajaa' aiaavat
heilua näiden pakolaisten "ax^sta-mistyössä"
kum hetoämlehet j a kul­jettaa
iheitä ennen kuulumattoman I
nopeasti kaukomaille. * |
Kuvaava on tässä yhteydessä Was- 1
hingtonista. Joulidcuun 31 pnä 1956
lähetetty A P : n uutistieto, missä sano- ,
taan:
Kongresslmies Francis IValter t
(Dem.'Pa.) sanoi tänään olevansa ,
"täysin vakuuttunut", että Yhdys­valtoihin
lasketuista U n k a r i n pa- t
kolaislsta ovat mcqet entisiä kom-munistlpnohieen:
jäseniä, ja ^ että !
heidän suhteensa--on suoritettava \
perusteellinen tntklmns. r
Walter, McCarran-WaIfer siirto- •
laislain toinen laatija, sanoi näkö- ;
radiohaastattelossa tätä tilaitnetta ,
"hnolestnttavaksi".: Hän sanoi, et- •
tä Ybdyavallat tobni ehkä Ulan
nopeasti. Jopa ^iaittomastikln", hy-väksyiessään
joltakin pakolaisia va- ;
kitnlsiksi- asukiudkd. :/8nnrin osa '<
Yhdysvaltoihin hyvaksytystaySsI»';
21,000:sta pakolaisesta hyra*«y«ään<
"ehdonalalsanden<* pemsteella. Mr. l
Walter sanoi, että kafl&i pakolaiset ^
olisi pantava samaan (ehdonal^ ,
ten) laoUcaan, kunnes h c i c f i n i n ^ '
neisyytenrä on pemsteelllsesU toi- '
kitto.
Onko mokomaa hoppua ennen näh- t
ty? Pelkkää Järjettömyyttä on tuot- s
taa Yhdysvaltoihin''tuhansIa "«9i*ro-,
alaisia" ellei tämän hopun takana ole
eräitä muita tavoitteita. '
- Onko taikoitus estää unkatrilairtcn J
pakolaisten' Joxfikomiiiatoen totiin- j
palu. se on kysymys Johon li&iJa saa <
antaa oman vastauksensa- '
Omalta (kohdaltamme tdtcaBpjne;
vato. että harvohi. Jos fcodtaan. ^'ten- |
nettu vesi kaivossa pysyy".
iSnsafeoura. -