Vapaus, May 28, 1959

              i i
p i i
(UBEBTT) — Independent Labor
Orgianffbf f Finnishv Gahadians. Es-tabllshed
No7. 6, 1917. Authorlzed
as. second cläss mail by the Post
CMfice;vEtep^
'Ushed thrice . weekly: Tuesdays,
^TOuKdäys;;änd!5^ä^^ by Vapaus
[tnjbllshlng Compahy^Lt^^
EUn St. W., Sudbury.Ont.. Canada.
Telej^hohes: Bus5Öffice^;Ös:>4-^4i264;?
;EditOTiälÖfficeJÖs:4.i4265; Manager
E;^Suksii^Bditra^
:addij^;:^,B<«j:ra
Advertlslng rates uponfaiqjlicatlon:
••- • TILAUSHINNAT: l ^
Caioädiassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
YhdysvaHoissa:' 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
,. Suomessa: -., 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
John Foster DuDes
; Kuolema ön aina epärmeilyttäyä vieras. Niinpä i^^
v;kin lehtemme liittyy niihin sururivalitteluihin mitä on lär^
-heitätjr To^fer I)ul4
•;';Ji|s|ii o^niäisnie mr. JEKillesiii kuoleman jphdpsta. • v,• '•
2!.Voltaire säri^^ "Me olemme huomaavaisuu­temme
velka eläville. Kuolleille olemme velkaa väin totuu-äli^-^
iT^^ pohjalta katsoen emme luonnollisesti yritäkään
salata sitä tosiasiaa, että ihmisenä mr. Dulles taisteli paran­tumatonta:
syöpää vastaan yhtä huonolla menestyksellä kuiri
mitä häh kaikesta tarmostaan, ponnistelustaan ja kyvystään
htiolimatta taisteli diplomaattina yhteiskunnallisen edistyk­sien
estämiseksi.
. :. : Paljon oh puhuttu mr. Dullesin rehellisyydestä, rohkeu­desta,
kyvykkyydestä ja vieläpä hänen uskonnollisista mieli-piteistäänkin.
Vaikka jättäisimme huomioimatta sen ristiriidan, mikä
vallitsi esimerkiksi mr. Dullesm "uskon" ja hänen "käytän­nöllisten
toimenpiteittensä" välillä esimerldksi Korean asiois­sa,
tai hänen valmeutensa hypätä tilanteen vaatiessa yhdestä
poliittisesta periaate-asemasta toiseen, niin sittenkin on
myönnettävä, että paljon on perääkin mainituissa kiitos­sanoissa.
Mr. Dulles oli todella "yksinäinen ratsastaja", joka
pystyi kovalla kädellä, laajoilla tiiedoillaan ja ehtymättömällä
työtarmollaan yksin hoitamaan Yhdysvaltain kaikki ulko­poliittiset
kysymykset koko sen kuuden vuoden ajan, jonka
hän oli valtiosihteerin toimessa. Toista tällaista yhden mie­hen
ulkoministeriä ei Yhdysvalloissa — eika monessa muus­sakaan
maassa — ole aikaisemmin ollut.
Mutta kaikista kyvyistään, kaikesta tarmostaan ja kai­kesta
uurastuksestaan huolimatta mr. Dulles sai kuolemansa
edellä nähdä ja kokea suuren diplomaattisen tappion toi­sensa
jälkeen.
Miksi näin? Vastaus siihen löytyy kysymyksestä kenen
'ja minkä hjrväksi mr. Dulles voimansa uhrasi ja mille luo­kalle
hän- oli rehellinen.
« * *
Ottakaamme esimerkiksi Kiinan kysymys, jolla on ää­rettömän
tärkeä merkitys nykyhetken kansainvälisessä po-
. litiikassa, ja minkä parissa mr. Dulles viimevuotensa uurasti.
Yhdysvallat on kieltäytynyt nu-. Dullesin johdolla tunnusta-tamasta
Kiinan Kansantasavaltaa siinä nimenomaisessa mie­lessä,
että siten voidaan jotenkin heikentää 600-miljoonaista
Kiinaa ja auttaa Kiinan kansan virkaheittoa Chiang Kai-
: shekiä takaisin Kiinan hallitsijaksi. Sanalla sanoen Mr. Dul­lesin
ohjelmana oli kapitalismin palauttaminen — eli "kom-
- munismin'takaisin kääriminen", kuten hän sanoi — Kiinaan,
mutta kuolemansa edellä hän joutui julkisesti tunnustamaan,
että Chiang Kai-shekillä ei olekaan mitään mahdollisuuksia
: Kiinan valloittamiseksi.
Tai ottakaamme sbsialistinön maailmanosa yleensä. Ei
- ole mr. Dullesin välinpitämättömyyden eikä toimettomuuden
• syy se, että Pohjois-Korea, Pohjois-Vietnam ja Itä-Saksa ovat
- sosialismin tiellä. Mr. Dulles teki myös avoimesti kaiken
"voitavansa estääkseen sosialistisen maailmanosan normaali-i;
sestä kaupankäynnistä kapitalistisen maailmanosan kanssa
; ja onnistuikin siinä melkoisessa määrässä. Tosiasiassa kapi-talistisen
maailman lujin linnake. Yhdysvallat, kieltäytyy
<. vieläkiii kaupankäynnistä sosialistisen maailmanosan kanssa
mr. Dullesin omaksuman, mutta ilmeisesti täydellisesti har-
' llä^injohtavan käsityskannan perusteella, että sosialistinen
; maailmanosa jää kauppasaarron ansiosta taloudellisesti, po-
- liittisesti ja sotilaallisesti niin heikoksi, että siellä tulee si^
i 1 säisiä levottomuuksia, kapinoita ja vastavallankumouksia.
L Ennen kuolemaansa joutui mr. Dulles tunnustamaan sen kar-i
vaan totuuden, että esimerkiksi Neuvostoliitto ei vain saavut-l
tanut ja sivuuttanut Yhdysvaltoja ydinaseiden ja mannerten
" välisten öhjuisten kehittämisessä, ei vain Sputnikien lähettä­misessä
avaruuteen, vaan myös talouselämän kasvussa siinä
määrin, että Neuvostoliitosta on tulossa kiistattomasti maa­ilman
johtava teollisuus- ja maatalousmaa! Mitä tulee Dul-
' lesin poliittisiin "totuuksiin", niin tunnetusta itsepäisyydes-
; tään • huolimatta hän oli tiukan tullen valmis heittämään
roskakoriin Yhdysvaltain oletettuun sotilaalliseen ylivoimaan
. perustuvan uhkailutunnuksen, eli "valtavan vastaiskuohjel-
. mansa", kuten hän "loppupuolella lakkasi kerskumasta "so-dan
partaalla" seikkailemisellakin.
« * •
Lyhyesti kertoen ylläkerrottu edustaa mr. Dullesin eräi­tä
jättiläismäisiä poliittisia tappioita. Näiden tappioiden syy­nä
ei suinkaan ollut hänen henkilökohtainen heikkoutensa,
kyvyttömyytensä tai toimettomuutensa, vaan se tosiasia, että
hän pyhitti sanan, varsinaisessa mielessä kykynsä; tietonsa
ja toimintatarmonsa aikansa historiaa jo pa:lvelleen käpita-
; lismin hyväksi. Kuten olemme kerran, aikaisemminkin to­denneet,
mr. Dullesista olisi ehkä viime vuosisadalla voinut
tulla yksi suuri "valtakunnantekijä", mutta historian nyky­vaiheessa,
sosialismin läpimurron aikakaudella, hänen "voit­tonsa"
olivat kaikista ponnisteluista huolimatta-toisarvoisia _
hänen suuriin tappioihnsa verraten. Dullesin ulkopolitiikan
johtavana lankana oli-kaikissa tilanteissa sosialjsmin heiken-
.täminen ja jos suinkin sen "takaisinJkä
sin kuitenkin kävi: sosialismi edistyi ja voimistui hänen ai­kanaan
harppa-askelin. JaTiiin hullunkuriselta kuin se tun­tuukin,
mr. Dulles, joka esiintyi sosialismin kaikkein perään-
• antamattomimpana vastustajana, kaikkien sosialisminvastais-
• :ten voimien kansainvälisenä
laan sosialistisen maailmanosan lujittamista.
Järjestäessään kauppasaarron sosialistista maailmanosaa
vastaan siinä mielessä, että sosialismia voitaisiin heikentää,
mr. Dulles pakoitti sosialistiset maat poikkeuksellisen koviin
keskinäisiin ponnisteluihin oman teollisuutensa ja maatalou­tensa
kehittämiseksi ja: niin voidaan m
sanoa,^ kiitos mr. Dullesin johtamalle kauppasaarrolle, sosia­listinen
maailmanosa saavuttaa ja sivuuttaa kapitalistisen A
maailmanosan talouden, tieteen ja taiteen aloilla paljon no­peammin,
rtiitä olisi tapahtunut, jos-olisi vallinnut normaa-
, Jirien eli rauhalliseen rinnakkaiseloon, perustuva olotila kan­sainvälisessä
politiikassa.
Mr.' Dullesin kuoltua tulee tietenkin ensimmäisen^ mie­leen,
kysymys, että tuleeko Yhdysvallat jatkamaan, edelleen
hänen politiikkaansa.' Kyynikot voivat sanoa, että yksilöt tu-
^gJ>-gJLI>.g.R.fl.1tJ>JJL9.9.9.ft.ftj.tt.0.g.fl g
tario," täyttää ensi perjantaina, toii
kokuun 29 pnä 75 vuotta. ,
' Yhdymme omaisten ja' ystävien
onnentoivotuksiin!
ei
teli kotonaan taikka farmeilla ja
miehen i^ansioident. täytyi nriiitää: per*
|ieen toimeentuloon/ Mutta', sitä' mu­kaa
' kuin'':Cwadässav bh t rakennettu
tehtaita, .il8isetvovat^ tulleet kbdeis-:
taan ja färineOtaan "'— iiselnr koska
farmi on mehetettty;^— ja osallistu^
neet tuotantoon Icaupungelssa:" Yli
neljännes Caiiadan. naisista. työi^en-^
teiee ^ kotinsa, ulkopuolella., ja' näistä
yksi jokaisesta neljästä} oh naimisis­sa.
Canadalaiset naiset muodostavat
koko työvoiniasta. yhden neljännek­sen.
l-A • ^ • '
Korkeimmissa ammattiluokissa ei
heidän asemansa ole paljoa muuttu­nut.
Sairaanhoitajista .97 prosenttia
on naisia, kirjastonhoitajista 86 pro­senttia,
opettajista 72 prosenttia ja
sanomalehtialalla ja kirjailijoina toi­mii
22 prosenttia. Hyvin vähän nai­sia
toimii lääkäreinä, lakialalla, ark­kitehteinä
ja insinöörialoillä. Vajaa
viisi prosenttia lääkäreistä on naisia,
vajaa kolme prosenttia lakialalla ja
arkkitehteinä sekä insinööreinä yksi
sadasta. Huolimatta siitä, että heitä
on paljon opettajina, niin sittenkin
vain 15 prosenttia profesisoreista ja
yliopistoon valmistavien koulujen
johtajista on naisia.
Suurin osa naisista työskentelee
konttoreissa kirjureina, konekirjoit­tajina
sekä kirjanpidossa ja tehtais­sa,
pääasiassa kutomoteollisuudessa.
pesulaitoksissa, hotelleissa, ravinto­loissa
ja kotipalvelijoina.
Näistä naisista naimisissa olevia on
yksi jokaista neljää kohti. Kaikkein
parhaimmin palkattuja ovat kontto-rityöläiset,
joilla on korkeäköulu-taikka
korkeampi sivistys. Näillä on
suuri kysyntä. Monet opettajat jättä­vät
toimensa Ja menevät konttorei­hin
työhön. Niistä, Joilla el ole kor­keakoulusivistystä,
tulee tehdastyö-
Iäisiä Ja Joilla on vain kahsakoulu-sivist}'
s Ja uudet tulokkaat. Joilla on
kielivaikeuksia, toimivat palveluteh­tävissä
— Joissa on pitkät työpäivät
Ja alhaisimmat palkat.
Naiset ansaitsevat vä:icmmän kuin
miehet. Vaikka heillä on sama am-maltitäso
opettajatoimissa jä vaikka
he hoitavat samanlaista tehtävää
liiton rajalle ja palvelee Ob ja I kuin miehet ja heidän pitäisi saada
Irtysh jokia käyttäviä aluksia. Joki- samaa palkkaa, niin miehet tavälll-Öteawa,
Yleisten^ t^^^ ministe­r
i Green vakuutti täällä kuluvan vii­kon
alussa.' että Central Mortgage
and Housing Corporation (liittoval­tion
alainen läinayhtiö) ej-tule käyt­tämään
ankaria menetelmiä Poly-mer-
yhtiön lakkolaisia vastaan Sar-niassa.
mikäli he jäävät jälkeen
vuokrien suhteen.
Samalla hän osoitti, että tähän
mennessä ei ole yhdellekään lakko­laiselle
annettu häätöuhkaa, kun
lakkolaiset eivät ole voineet maksaa
kiinteimistölalnojaan Central Hou-slngille.
Hän selosti, että ainoastaan vuok­ralaisille
on annettu ilmoitukset
vuokrasopimuksen peruuttamisesta,
mutta näissäkin tapauksissa on odo­tettava
määräaika ennenkuin voi­daan
ryhtyä toim"enpiteisijn. Hän sa­noi,
että kä&ki vuokralaisten häätö-tapaukset
huomioidaan yksityiskoh­taisesti.
CMHC:n toimesta on lähetetty vir­kailija
Sarniaan huolehtimaan näjs-tä
asioista.
Kansainvälinen satama
syvälie sisämaahan
Moskova. — Täällä on tiedoitettu,
että Neuvostoliitto aikoo rakentaa
kansainvälisen sataman Siperiaan
.-Mtai-vuorten alueelle. Samalle
paikalle myöhemmin kehittyy suuri
keinojärvi Bukhtarman vesisäiliö.
Satama tulee Kiinan ja Neuvosto-alukset
pääsevät kulkemaan Kii­nasta
Irtysh jokea pohjoiselle Jää
merelle.
.sesti ovat koulujen Johtajina Ja muis-sa
Johtotehtävissä Ja se merkitsee
suurta eroa. V. 1955 Ontariossa. Ca-äkkaimmassa^
i^m
kaupunkien opettajien; keskimääräi­nen'miesten
vuosipalkica oli $4,760 Ja
naisten $2,860. Maaseudun >kouluissai
joissa; Icoulut/övatp^^^
sa« suurin osa opettajista on naisia
palkat bi^t^^aihaiseihmät' eikä palkka'-'
ero ole. niin suuri. , •
Kailcki: ' työalat, lukuunottamatta
tiedonanto toimintaa Ja liikennettä,
ovat maakuntien lakien alaisia, kos-,
kien palkkoja ja työaikaa jne. Kuusi
maalcuntiEiia' Ja-'liittohallitus ovat hy­väksyneet
tasavertaiset ' palkkalait,
mutta on olemassa monta kiertotie­tä,
joita työnantajat käyttävät hy­väkseen
v*?jan^
kirjoittaa eräs" Manitpban työläinen
"koska hallituksen minimipalkicatak-sat
sallivat erilaisia palkkoja eri su­kupuolien
välillä — 60 senttiä mies­työntekijälle^
kaupungeissa ja 54 sent-.
tiä naisille mäasiBuduIla". Tässä kir-!
jeessä jatketaan:
"Tämän lisäksi joissakin teolli­suuksissa,
kuten kutomateolllsuudes-sa,
pesulaitoksissa ja ravintoloissa,
työskentelee suiiri määrä. naisia Ja.
näissä laitoksissa «n äärimmäisen a l ­haiset
palkat, alemmat viikkotulot
kuin keskimäärin maakunnassa."
Enemmän kuin puolet naimisissa
olevista naisista ansaitsee alapuolelle
$2,000 ja yksi neljännes vähemmän
kuin $1,000 vuodessa. Vieläpä heidän'
ja heidän aviopuolisonsa yhteiset
vuositulot jäävät alapuolelle $4,000,
joka on tuskin riittävä toimeentulol­le
Canadassa nykyään. Sillä voi juuri
ja juuri estää kotinsa painmnasta
slummitasolle.
Nykyaikainen sivistys tarvitsee nai­sen
Järkeä, hienoja sormia ja am­mattitaitoa.
Tämän lunnusti selvästi Canadan
työministeri marraskuussa 1957.
Työssä käyvä vaimo ei ole toisen
maailmansodan tulos, vaan osoitus
sosiaalisesta suuntauksesta. Kesä­kuusta
1951 :stä kesäkuuhun 1957:ään
naimisissa olevien naisten työssä-käyminen
lisääntyi 80 prosentilla.
Puolet työssä käyvistä naimisissa
olevista naisista on nuorten lasten
äitejä. Mitä apua he saavat lastensa
hoidossa?^ Toisen maailmansodan ai­kana
lilttohailitus antoi maakunta­hallituksille
apua järjestämään las­ten
sejmejä ja näin auttoi tekemään
mahdolliseksi naisten työskentelemi­sen
sbtatarvetehtaissä;miitta . tämi
Ätite'lope^ttllnVso<ton::päätyttyil.:
, w».n. t.a„H. ~o„sos«a , ^. wohx :; -'np^äi välMteiiseii^^
koskeva laki,: Jonka mukaan seUalset
kiinhat, jotka Järjestävät luvalla toiij;
niiyia lastenseimejä, saavat rahallis­ta
apua ja nykyään niitä on kaik­kiaan
> noin 250 maakunnassa. ? Tämä
ei -' ole ~ ensinkään' riittävä.' Koska^me
ovat kalliita*hiin suurin osa;:äideistä
ei käytä niitä. Canadassa ei ole, ole­massa
vielä lasten pa^latseja koiiiu-ikäisilie
lapsille, joiissa heidän läh-iojaan
voitaisiin kehittää ja opettaa
heille mieluistai' ajanvietettä, kiiten
monisiia muissa maissa; on!.' ''''
Canadan,'erään, suurimman kirkon
pappi kirjoitti kirkoitiehdeyt arflk-kelln,'.
jonka otsikko oli "Naimisissa
olevan naisen paikka pn kotona".
Kirjoituksessa sanotaan mm, seuraa­vaa:
Laosissa uhkaa kehittyä avoin sisällissota
Amerikkalaisten varustamat ja avustamat
sotajoukot suorittaneet vallankaapplauksen •ii.
Hongkong. — Yhdysvaltain
"asiantuntijain" ja aselälietystön
. avustamat I^usin kuninkaalliset
asevoimat uiikäavat maata uudel­la
sisällissodaila varoitti Kiinan
ulkoministeri Chen Yi maanantai­na
terä\äsanaisessa protestilau-sunnossa.
Laosin kuninkaalliset laskiivarjo-joukot
osallistuivat palatsivallan-kaäppauksen
jälkeen taisteluun
Laosin viidakkoalueilla Pathel Laon
sissejä vastaan.
Kuninkaallisten kaappausjoiikko-jen
päällikkö kenraali Ouan Ratti-kuj
kerskui saaneensa miltei "ve­rettömän
voiton" tässä "miljoonan
elefantin maassa", jota on väellä
ja voimalla yritetty Gieneven väli-rauhasopimuksesat
välittämättä ve­tää
Yhdysvaltain johtaman Kaak-kois-
Aasian sotaliiton jäsenyyteen.
' Vallankaappauksen johdosta on
"kommunistinen" prinssi Soupha-nou
Vong ja muut Pathet Laon joh­tajat
nyt kotiarestissa. Kuten muis­tetaan,
he olivat vallassa Laosin
kahdessa pohjois-maakunnassa, kun­nes
viime vuonna tehtiin vissi sopi­mus,
jonka ; perusteella nämä ma.v
kuiinat liittyivät Laosiin. I'rinssi
Vong syytti hallitusta petoksesta
huomattuaan, että hänpn viidakos.sa
olleet luotettavat joukkonsa oli, saa-
lettu miltei vankien asemaan.7
Kiinan ulkominislTjri Chen Yi
levät ja menevät, mutta hisio-ria
jatkaa matkaansa. Tämä
sellaisenaan; on paikkansapitä­vää.
Mutta vaikka onkin totta,
että esimerkiksi mr. Dulles ei
"keksinyt" omaa ulkopolitiik­kaansa,
vaan jatkoi ja- kehit­teli
edeltäjänsä, valtiosihteeri
Achesonin ""kylmän sodan" po­litiikkaa,
niin ajat ovat kuiten­kin
muiittuneet siksi paljon,
5ttä mr. Dulles joutui jo elä­mänsä
loppuvaiheissa teke­mään
ainakin eleitä rauhalli­sia
neuvotteluratkaisuja, kohti.
Tässä mielessä voi ;olla hyvin­kin
mahdollista, että Yhdysval­tain
ulkopolitiikka voi saada
maailman yleisen mielipiteen
vaatimuksesta hieman rauhan-omaisemamman
ja neuvotlelu-haluisemman
luonteen.: Aika
tietysti näyttää, mitä tapahtu­maan:
tulee; TOuttamr. Dullesin:
kuoleman johdosta Yhdysval­tain
hallituspiireille tuli hie­man
helpommaksi epäonnistu­neen
ulkopoliittisen ohjelman­sa
tarkistus, mikä siihen haluja
löytyy. Ja sitä nyt odotetaan.
syyttää nyt Laosin hallitusta "ka-pinahiilien
liekeiksi puhaltamises­ta".
Hän vetosi Britanniaan ja
Neuvostoliittoon — vuoden 1954
Geneveri sopimuksen yhteisiin pu­heenjohtajiin,
että ne panisivat
kansainvälisen kontrollikomissionih
toimimaan. Canada on yhtenä jäse­nenä
mainitussa komissionissa, ku­ten
on Puolakin.
Peking olettaa,, että Laosin tar-koitukstna
on romuUttaa kokonaan
Geneven sopimus ja liittyä Etelä-
Vietnamin tavoin Yhdysvaltain muo-do.
stamaan Kaakkois-Aasian sotilas­liittoon.
Toisaalta syytetään Yh­dysvaltoja,
että se yrittää tehdä
Laosista uutlen sotilastukiaseman.
Jos Kiina saisi vaikutetuksi niin,
että kohtrollikomissioni kokoontui­si,
niin Puola voisi tiedoittaa USAh
edesottamisista siellä.
Puolueeton Laos antaisi Kiinalle
käytävän Cambodiaan Siamin lah­delle.-
Vihamiehnen Laos toi.si vi­hamieliset
kommunistivastaiset jou­kot
aivan Kiinan j a Pohjoi.s- Viet­namin
rajalle.
Canada on yrittänyt pitkän Sikaa
lopettaa kontrollikomission työn ja
onnistuikin; siinä viime kesänä, jol­loin
Intia liittyi asiassa Canadan
puolelle I'uola:j vastaan (nämä kol­me
ovat komLssionin jäsenmaita).
Diplomaattipiireissä .arvellaan, että
Canada yrittää, samanlaiseen tilan­teeseen
nyt Gamhodiassa.
Kiinan uskotaan tokcvän kaikken'
•sa saadakseen tämän kansainväli­sen
kontrollikomissionin uudelleen
toimimaan. - -
Valivi.staakseen syytöstä, eitä
,Washington ;yrittää tehdä Laosin
kommunismivaslaiseksi. s o t atuki-
.kohdaksi, Peking viittaa Laosin ul­koministeri
Khamphan I^anyan lau­suntoon,
että hänen hallituksensa
turvaiiruu vaaran tullen voimak­kaan-
kommunistivastaisen' hallituk­sen
apuun. — l
Panya puhui torstaina Saigonissa,
kommunistivastaisen > E
min - pääkaupungissa -hänenV omien"
joukkojensa ..vollessa^ ' S
PohjoisvVletnamin rajan lähettyvil­lä:
Laosin; kuningaskunnan kaikki
."lojaaliset'': sotajoukot ovat Yhdys­valtain
palkkalistalla. Yhdysvaltain
sotilasapuun sisältyy "logistinen ja
hallinnollinen luki",, jonka/hinnaksi:
on arvioitu tänä vuonna $12,000.000.
-Kaukai.sen Laosin' väkiluku on
vain 2,000,000„ mutta .se saa asukas­ta
kohden enemmän Yhdysvaltain
.sotilasapua kuin .mikään muu: maa.
Vuonna 1954 Genevessä tehdyn
yhdislämispäätöksenv jälkeen.'-suorir
letuissa vaaleissa saivat Pathet
Laon "kommunistivoimat" — yhi
dcn::^ kolmanneksen o.lainlaatijakijn''
nan edustajapaikoista, mutta oikds
lolaisesta pääministeri. PhouiSana^/
nikoncsla tuli viime syksystä läii
.tien inaan "voimamies". Prinssi
Vong menetti jälleenrakennusmi-nisterin
toimen j a viimeaikoina on
ollut lisääntyviä merkkejä siitä,
että sotilasdiktatuuri on kehitty­mässä.
Vallanhimoinen ja tarmokas ken­raali
Ouan Rattikul, joka nyt on
taistelussa l*athet Laon sissejä vas­taan,
on julkisesti uhannul, että
•'me (korkeat upseerit) olemme pa-koiletut
ryhtymään toimenpiteisiin
jos siviilit eivät voi hallita kunnol­lisesti".
Kaksi viikkoa sitten kenraali
Ouan aloitti vallankaappauspuuhan-sa
kieltämällä Pathel Laon joukoil­ta
ruoan ja veden ja pakoittamalla
yhden pataljoonan antautumaan.
Toinen Pathet Laon joukko "suli"
viidakkoon.
Pekingin jä Hanoin radiot tie-doittiyat
viikon alussa että taiste­lut
ovat käynnisisä viidakossa. Sa­malla
Kiina vetoaa Britaniaän ja
Neuvostoliittooni että ne kutsuisi­vat
kansainvälisen kontrollikomis­sionin
käsittelemään tilannetta, en­nenkuin
se. kehittyy uudeksi sisäl­lissodaksi
Laossa.
"Ei koskaan nainen ole liiönut kör.
tla olemalla sieltä pois, taiUca paner
maila sen toiselle tilalle ja kulutta­malla
muihin asioihin aikansa ja voi­mansa
. . . Se. ettei moni löydä "äitiä"
kotoaan nykyään, johtaa pahuuteen
ja on pääsyynä lapsirikqllisuuteen."
(United Church "Observer" marrask.
1 pnä 1957.)
Samalla tavalla sanoi tuomari
eräässä Ontarion kaupungissa muu­tamia
vuosia sitten kun hän syytti
äitiä siitä kun hänen poikansa oli
rikkonut lakia. "Ne ovat ahneita äi­tejä.
Jotka ovat syyllisiä siihen kun
ihmiset joutuvat vaikeuksihi". sanoi
hän. Tämän naisen mies ansaitsi
$29.50 viikossa ja tuomari vähintäin
$6.000 vuodessa. Äitejä ei voida syyt­tää
jos yhteiskunta ei huolehdi lap-
.sista. Aivan äskeiset tutkimukset
osoittavat, että yksi kymmenestä ku­rittoman
lapsen äidistä käy työssä,
yhdellä neljästä vanhemmat ovat
kuolleet taikka koti hajalla, puolet
on jälessä opetuksessa johtuen sai­raudesta,
koulujen ahtaudesta taikka
henkisen tylsyyden takia. (Tribune,
huhtik. 15 pnä 1958.) Toisin sähoeA
yiiteiskunnan välinpitämättömyydes­tä.
Kuitenkin äidit tarvitsevat apua.
Naiset tekevät työtä ja kasvatta­vat
perheitään aikana kun yhteis­kunnallinen
muutos on käynnissä;
jolloin vanha sivistys hajOaä ja uutta
ei ole vielä syntynyt. Jatkuvasti
kiihoittavat mieltä radio, elokuvat ja
näköradio, autojen ja lentokoneiden
vauhti, ahtaat asunnot ja pelko pit­kistä
työttömyyskausista. Melkein
kolmasosa työttömistä on naisia, jot­ka
usein ovat perheen elättäjiä. Usein
naiset joutuvat tekemään työtä kos­ka
mlPS on ollut kuukausia työttö­mänä.
Ja vaikka molemmat kävisi­vät
täyttä aika työssä niin se on kak­sinkertainen
taakka naiselle, sillä
hänen täytyy tehdä kotonaan työtä
senjälkecn kun hän on palannut kor
tiinsa konttorista taikka tehtaaste.
Jännitys aiheuttaa sairautta ja ha­joittaa
kodin. Alkoholism iiisääntyy
nopeasti Canadassa — joka on nyt
kuudennella tilalla paljon väkijuo­mia
käyttävien kansojen keskuudes­sa.
Sitä pidetään kansallisena ongel­mana
ja se koskee kaikkein enimmän
naisia. . . .
Jos perhe hajoaa niin vaimon täy­tyy
kantaa raskaampi taakka. Avio­ero
Canadassa on raakaa liiketointa
ja kallista ja sen saä vain yhdellä
perusteella — aviorikoksesta, Täniä
täytyy todistaa oikeutta tyydyttäväl­lä
tavalla. Naiset eivät kontrolloi per­heen
tuloja — ci ainakaan onnettb-miisa
avioliitoissa — ja sikst köyhim­mille
naisille avioero on melkein
mahdotonta.
MLssä vanha ranskalainen siviili­laki
on voimassa, kuten Quebecissa,
on se vieläkin vaikeampaa ja paljon
kalliimpaa ja avioliitto päättyy vasta
kuoleman kautta. Eroa yrittäessään
naisen täytyy esittää asia ylioikeu-t
M : parlamenttia -byyiUbtym^
(Saihä pitää paikkansa "Ncfwfound-
•vemöörlUe jä perustana täyfyy' ollä
aviorikos.: Jos; tämä osoitetaan' tyy­dyttävästi;
smaatinerikolskomiteaU
riiin; avioero myönnetään, nmtta tä­män
jälkeen ; lastenhuolenpidosta'
täytyy päättää. Hiiolimatta kalleu­desta;
30.(X)0;avloerohakemustaesiter
'tMn\"vuc^
ole kftvhiftfi • Ihrhfkfpn t «iTMmiiiVRlft^.rvK.
-Samaan • aikaan ; kun "{työttömien
aikana, elinkustannukset kohoavat;
mjnkä; osoittaa seuraava Manitqban
maaktmhan;;rapor^ •'
"Cähadän hinteindeicsi> maaliskuun
alussa 1958 oli 1243 pistbttä. jolca
perustuu v. 1949 sataan pisteeseen.
Kaikkein, enimmm ovat ruokatavarat
kohonneet. Ne kohosivat yhdeii kuu­kauden,
aikana 119.9 :sta pisteestä
121.3:een pisteeseen. KeJskimääiäiset
palkat ovat viime aikoina laskeneet."
Korkeat elinkustannukset yhdessä
terveyshuollon ja ppetuluien kanssa
ovat kansallisia ongelmia, Tarpeelli­nen
määrä ruokatavaroita terveyden
ylläpitämiseksi kaikille tulisi kuulua
hallituksen valvontaan ja tukeen.
•Kun ej edes yksi lapsi kahdesta­kymmenestä
saa sellaista koulutusta
kuin heidän kykynsä edellyttäisi; kun
enemmän kuin puolet 16—19 ikäisis­tä
nuorista ei käy koulua; kun New
Brunswickissa on paikkoja, joissa ei
ole koulua; kun 500 koululasta vain
20 mailia Montrealista ej pääse kou­luun
koska opettajain palkkaa ei voi­da
maksaa — tämä on liittovaltion
asia ja naisten tulee pitää tämä kan­san
ja hallituksen silmien edessä.
"Kysymys siitä tuleeko ihmiset kou­luttaa
on samanlainen kysymys täy­tyykö
hejdän olla onnellisia taikka
kurjia", kirjoitti aikoinaan canada-lainen
patriootti ja opettaja •WiÄam
Lyon Mackenzie.
m
päätyttyä sulki apinan palloineen
yksin huoneeseen. Muutaman tun­nin
kuluttua h'än tahtoi tietää; mitä
apina puuhasi huoneessa; jakurkis-r
ti.; aväimehreiä iääiieni tyy^-
mättömyytensä oli melkoinen;- kun
hän' liuomasi tuijottavansa taridcaa-vaiseen
ruskeaan silmään.
CCF^ nimitti :heimopääl- ^^
likön^vaaliehdokfeaabsi
ÄlanitolliiilÄ
Winnipeg. — CCFn Manitolian
maakuntajärjestön V johtokunta on
päättänyt-niihittää:mUaanien^,h
mbpäälllkön eiiddkkaakseeii' Ru-pertsiahd
Vaalipiirissä maakunta­vaaleja
varten. Äsken suoritetuis­sa
maakuntavaaleissa ei toimitettu
äänestystä tällä alueella.
HeimopäällikJcö Alfred Jamies
Cook oh 60-vuotia5 ja hän on hyvin
tunnetu työstään intiaanien kes­kuudessa.
Hän kuuluu Blopdvein
heimoon ja hän - on ensimmäinen
intiaani, joka on ollut ehdokkaana
Manitobassa.
Friscoa tarjottu huippu­kokouksen
käytettäviksi
Wasliington. — San Francisco on
tarjonnut "-kaiken vieraanvaraisuu­tensa."
huippukokouksen käytettäväk­si,
ilmoitti Yhdysvaltain ulkoasiain­ministeriö
perjantaina.
. Ulkoasiainministeriö saattoi Julki­suuteen
kaupungin pormestarin
George Christopherin ja ulkominis­teri
Gliristian Hertelin' välisen säh­keiden
vaihdon.
Christopherin sähkeessä sanottiin,
että. "ilmastoltaan, luonnoltaan ja
historialtaan San Francisco ön ilianr
teellinen paikka näin suurimerkityk-selliseri.
kokouksen paikaksi Ja ine
olemme valmiit täyttämään kaikki
vaatimukset". ' .
Ontarion maakuntavaalit
pidetään kesäkuun 11 pnä
Toronto. — Ontarion maakunta­vaalit
toimitetaan kesäkuun 11 päi
vänä ja ehdokkaiden nimitys piti
tapahtua vijmeistään toukokuun 25
päivään mennessä. Tämä merkit
see, että vaaliehdokkaat on nyt ni­mitetty
kaikissa Ontarion vaalipii­reissä
ja ehdokkaat valmistautuvat
kovalla kiireellä vaaleja varten.
Vielä ei ole tarkemmin tiedoitet­tu
kuinka monta miestä ja naista on
asettunut ehdokkafksi näissä vaa­leissa,
mutta voimme ' olettaa että
sekä konservatiivit .että liberaalit
ovat asettaneet ehdokkaansa kaikis­sa
vaalipiireissä ja että CCF on
myöskin asettanut ehdokkaansa
melkein kaikissa vaalipiireissä. On­tarion
neljäs puolue on Labor Prog-ressive-
puolue, jonka toimesta on
myös asetettu useita ehdokkaita. '.
Selostaessaan puolueensa kantaa
LPP:n Ontarion maakunnallisen toi
minhan johtaja Bruce Magnuson on
selostanut, että puolueen ehdokkaat
tulevat olemaan työväen yhtenäi­syyden
puolesta taistelevia. Hän on
selostanut, että hänen puolueensa
on sitä mieltä, ettei tässä, tilantees
sa tiänen puolueensa voinut asettua
kannattamaan CCFrn ehdokkaita,
koska CCF:n ohjelma ei eroa riittä
västi vanhoillisten puolueiden vaa­liohjelmista.
. -
Hän osoitti, että hänen puolu«e.aT
sa ehdokkaiden vaaliohjelma, eroaa
perusteellisesti kaikkien 'toisten
puoltieiden ohjelmista ja että se ba
ainoa, joka antaa todellisen vaihto-eihdon
vanhoille porvariptiolueille.
Samalla hän osoitti, että; useinmias-sa
kohdassa LPPrn vaaliohjelma'on
samanlainen kuin CCF:n vaaliohjel­ma,
mutta siitä huolimatta CCF.h
kanssa ei ole sovittii yhteistoimin­nasta
vaalien yhteydessä.
Magnuson samalla selosti,. että
Candaian Labor Gongressin hyväk­symä
päätöslauselma perustaa uu­den
puolueen on hyvä ajatus, mut­ta
hän paheksui sitä kun CCF:n
johto ei halua perustaa täydellisesti
itsenäistä uutta {>uoluetta, vaan ha­luaa
pitää sen kontrollissaan.
Näin ollen Magnuson on selosta­nut,
hänen puolueellaan ei ollut
muuta vaihtoehtoa kuin nimittää
ehdokkaansa lukuisissa vaalipiireis­sä
Ontarion maakuntavaaleissa.
Magnusonin lisäksi Toronton alu­eella
on mrs. Jessie Jackson ja Jolm
Weir ja Timminsissä äsken nimi­tettiin
Len Michaud.'
Lontoo. — JBritannian hallituksen
alainen elin ön tiedoittanut, eittä
noin 25 opettajaa Neuvostoliitosta
vierailee täällä kuukauden ajan al­kaen
elokuun 27 pnä. Samaan ait
kaan venäjän kieltä opettavat opet­tajat
Britanniasta käyvät vastavie­railulla
Neuvostoliitossa.
"Typeryyksien ennälys"
"Sen sijaan että olisimme menneet
koko sunnuntaipäiväksi kalaan erehi
dyinime_; iltapäivällä katselemaan
paikallisia TV-ohjelma», jonka yh-,
tcydessä nähiiin ameriickalaisten
versio eli tulkinta siitä, mitä:muka;
tapahtui Slalingradin^^aisteluissa;
jnistä':alkoi:ituhoisa pako:Hitlerin
"herrasrodun" asemahdille.
Eräät amerikkalaiset vukuutus-ja
muut suuryhtiöt pitävät ylimieli­syydessään
asiakkailaau/melko suu­rina
pässinpäinä, kuten osoitti sun­nuntainen
Stalingradinlaisteluku-vauksen
"henki'', T multa niidenkin
täytyy sentään:myöntää,;että Hitle­rin
Saksa .liittolaisineen hävisi .-so­dan.
Tätä sellaisenaan on kaiketi pi­dettävä
jonkinlaisena saavutuksena.
Multasen pitemmälle eivät amerik­kalaiset
propagandamestadt tosiasi-ain
tunnustamisessa juuri:pääse;:
Suoraan sanoen ko. TV kuvaus
Stalingradin^taisteluista; oliMkuole-maton:
todistus kahdestakin: seikasi
ta: Että Saksa lyötiin Slalingradin
edustalla perusteelHsestiolosuhteisT
sa, missä f^cuvosloliilon liittolaiset
eivät vielä olleet avanneet toisia
rinlamaa;Euroopassa,jai 2) letlä'so­ta
''On^ jotakin ' sellaista ^ julmuutta
mitä ainoastaan-eläimellisesti enim-mäisypUloja
^ Livoillclcvat hirviöt
Voivat puolustaa.
Multa kun amerikkalaisetkaan
propagandanieslarit eivät voi kiel­tää
sitä tosiasiaa, että Saksa hävisi
'sodan niin heidän täytyy kuitenkin
antaa 'Slalingradin taisteluille sel­lainen
henki i ja käsitys,: että Hiller
yksinään on syyllinen Saksan hä­viöön
ja eliä jos Saksan kenraalit
olisivat saaneet asioista iiP
nii^n loisin olisi muka käynyt!
Ymmärrämme kyllä yskän —
tarkoitus on sanoa Länsi-Saksan re-vanssihenkisille.
kenraaleille, että
käykää^iojat uudelleen kiinni kuin
vihainen rakki ohikulkijan housun­lahkeisiin.
,
Mulla:.olettaen hetkisen paikkan­sapitäväksi
sitä, eitä : Hitler yksi­nään
öli muka syyllinen Slalingra­din
häviöön, miten, on silloin seli^
leltävissä se, että Saksan asevoimat
kohtasivat ensimmäisensuurhäviön-sä
Moskovan edustalla 1941? Saksa:
iäiset kenraalit eivät pystyneet val-loitlamaah
Moskovaa, kuten aiko­mus
oli. Saavuttamatta, jäänyt ta­voite
on: saina. kuin perusteellinen
häviö sotahommissa ;j a meidän tu­lee
muistaa, että Saksan joukot lyö­tiin
Moskovan edustalta pitkän mat-kaa
takaisitikin, räkä uusilla haka-i^
islikauluksilla. ,,
Kuten tiedetään, Hitlerin kenraa­lit
ja marsalkat ovat sittemmin
muistelmissaan .yrittäneet selittää,
etteivät he hävinneet sen parem
min Stalingradissa kuin muualla
kaart itärintamalla: Hitler kuule­ma
teki väärinlaskelmia niin .Neu-,
vosloliiton . sotilaskyvyistä • kuin
Saksan kansan mahdollisuuksista-;
kin. Ja nyt on Hollywood levittä­mässä
filmillään tätä natsikenraa-lien
muunnettua totuutta!
/.Tosiasia: .nimittäin on,: että Sak­san
silloisen'yleisesikunnan jäsenet
eviät voi vedota mihinkään asiakir­joihin,
jotka osoittaisivat heidän
olleen •; eri: mieltä Hitlerin kanssa.
Multa sensijaan on. kosolta asiakir­jatietoja,
jotka todistavat, että; Sak­san
marsalkat, kenraalit ja aminia-litvOlivat
sataprosenttisesti Hillerin
sotasuunnitelmien lakana >-r--: ja nii^
den todellisia luojia.
^i^Niinpä: esimerkiksi: kenraaliluutr
nantli Halder, jonka osakkeet oli­vat
hyvin korkeassa' kurssissa Sak­san
yleisesikunnassa toisen maaii-mansodan
:'.aikana,: Jiitt päiväkir­jaansa
kesäkuun 22 pnä 1940 seu­raavan
;muistiinpanon::".''Venäjän
ongelmavon ratkaistava 'hyökkäyk­sen
avulla" ja sitten:"""Venäjä.on
tuhottava mahdollisimman: nopeas­ti".
Juuri tätä -yritti Hitlerin ar­meija.
.
KenraalivZeitsler, joka oli Halderin
jälkeen Saksan; yleisesikunnan; "sil-mänlekevänä"
— ja joka myös sa­noo
vastustaneensa Hitleriä: -^^vku-vaa
muistiinpanoissaan .sitä)Imiten
ratkaistiin Saksan yleisesikunnassa
Slalingradin edustalla piiritetyksi
joutuneen 330,000 saksalaisen koh­talo
— mitä päätöstä Hollywoodin
nimissä sanottiin "Hitlerin suu-rinunaksi
typeryydeksi". Mennen
Hillerin luo Zcitzler oli sanonut:
"Koska saarroksiin joutunutta
kuudetta armeijaa ,ei voida vapaut­taa,
sille / on annettava määräys
taistella itsensä pois-.; saarrostilas-la
:. . ." Multa Hiller-esitti vasta-)
väitteitä ja kutsui luokseen Keite­lin
ja Jodiin, armeijan yleisesikun­nan
päämiehet. Keitel. sanoi päät-täväsit
että Volgalta ( Stalingradis-ta)
ei saa lähteä pois. Vasta sitten
Hitler: vahvisti armeijani päällikkö:',
jen aikaisemmin hyväksyniän pää­töksen
(jäädä Stalingradiin — K )
korostaen erikoisesti,.että Keitel .ja
Jodi ovat vanhempia kenraaleja
kuin Zeilzler.. ~
.'Niinpä
historioitsijakin, S. Marshall kir­joitti
,''FatalJ3ecisions" kirjan ame-rikkalaispainoksen
i e s i puheeseen,
että •'Hillerifiljnielipiteetr olivat rat-;:
ka isevia vain siksi:: kun enemmistö
ammattisotilaista (korkeimmasta
päällystöstä) tuki häntä ja oli pää­töksistä
samaa mieltä: Hitlerin.iih-karohkeimpia
päätöksiä ei. tehty
vastoin Saksan sotilasjohtajain
mielipiteitä, sillä monet-oheistä tu­kivat
häntä loppuun asti."
Samanlaisia lausuntoja ja . todis­teita
voilaisin: esittää loppumatto-'
masti. . '
Mutta kaikista tunnetuista tosi­asioista
huolimalta; Hollywooidini^so^i
tafilmeissä tuikutetaan sellaista
käsitystä, että Saksan kenraalit ja
amiraalit olisivat selvinneet sodasta
voittajina jos Hitler ei olisi tehnyt
yksilönä suuria typeryyksiä! , ;
Kuinkahan typeriksi jenkkipropa-gandislit
vielä tulevatkaan?
, —• Känsäkoura.
m
m