Vapaus, December 11, 1969

              III
Sivu 2 Torstai, j m l v k . 11 p. — TIhursday, Dee. 11, 1969
INDEPENDENT LABORORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
{LI BEk^TY) EataibiHshea Nov. 6,1917
Bdttjar: W. VSRlXtND Mlamger: E.
; TieHejpbiQine: Office and Edditorfaa 674-4264
Piddilshed tviob.yfetHOs: TuesdätyS M A T ^ i t i & i a t f B t y VlajpaiuB Ftä}llshisg
Co. Linviited, 100-102 E&m St. West, Sudbury^ Onbarto, Oamada.
MaHSjxg Bddnecs: iBoac 69.
Seöara Otess Maäl regdstrarttan NtnnibeT 1076
ySA varoitti NATO-maita
— »'•H. CANADIAN LANGUAGE•PllESS CLUB
/ TILAUSHINNAT: , ,
Oanadassa: 1 vk. $10.00, fi^ klc. ^.25 ^ USAäit . l ,vk. fllJK), 6 Mc. $5.75
3 k?. $3.00 i SUoroeen:: ley^^ mÄ0i{6.^klc. $6.25
Jbälutervehälys lännelle
— Toisin kuin menneinä vuosina j o l l o in oli tapana j u l k a i s t a yksi
suuri juhlanumero jouhinpyhien piristämiseksi ja ennenkaikkea
lukemiston lisäämiseksi, viimevuosina on t u l l u t tavaksi j u l k a i s ta
kaksi j a kolmekin "joulunumeroa".
Tämä j o h t u u useista syistäj j o i s t a mainittakoon ennenkaikkea
se, että kunkin paikkakunan lukijat j a liikelaitokset haluavat,
että heidän vuodenvaihdetervehdyksensä tulevat lukijakunnalle
mahdollisimman ajankohtaisesti. Sen lisäksi on t o i s i a k in teknisiä
kysymyksiä j o t k a puhuvat voimakkaasti useamman kuin yhden
joulunumeron julkaisemisen puolesta niin suuressa maa.ssa kuin
on Canada.
V a i k k a tähän ensimmäiseen juhlanumeroon on l i i t e t t y aine-histoa
muualtakin k u i n Ganadan, länneltä, n i i n etualalla ovat kui­t
e n k i n Länsi-Ganadan l u k i j a t j a muut asiakkaat. Lehtemme haluaa
tämän juhlanumeron yhteydessä esittää sydämelliset kiitoksensa
maan länsiosassa oleville lukijoille, asiamiehille j a -naisille, kir­jeenvaihtajille
j a muille, j o t k a ovat kuluneen vuoden aikana niin
paljon avustaneet j a tukeneet Vapauden toimintaa. Ilman tällaista
yhteistyötä ei lehteämme voitaisi näissä vaikeissa taloudellisissa
olosuhteissa j u l k a i s t a.
Me toivomme, että tämä yhteistoiminta työväen sanomaleh­den
julkaisemiseksi Ganadan suomalaisten hyväksi j a t k u i s i j a voi­mistuisi
tulevana vuonna. V a i k k a matka täältä "idästä", "lännelle"
on n i in pitkä, että lehden uutispalvelu siitä väkisinkin kärsii, niin
me rohkenemme kuitenkin uskoa, että Vapaus o n s i t t e n k in voinut
auttaa yhteistä työväen asiaa myös "länteläisten" kohdalta. Har­ras
toivomuksemme on, että se t u l i s i valkeuksista huolimatta edis­tymään
j a voimistumaan siinä.
Tässä mielessä toivottaa Vapaus hyvää joulua j a rauhan­omaista
uutta vuotta erikoisesti Länsi-Canadasaa asuville maan-miehillemme.
Ne «uudet ohjeet"
Vietnamilaisen Son My-kylän verilöylyn paljastuminen johti
v i i k o n vaihtees.sa siihen, että Etelä-Vietnamissa oleville; yhdys­v
a l t a l a i s i l l e sotilaskomentajille annettiin uudet ohjeet "luennoida"
tavasta, j o l l a tulee kohdella siviilihenkilöitä.
Määräysten yhteydessä sanotaan, että -''lehdistössä j a uutis-verkoätossä
viime päivinä ilmoitettujen toimenpiteiden kaltaiset
teot eivät ole s a l l i t t u j a ".
. Ilmeisenä tarkoituksena on täten kertoa ns. suurelle yleisölle
että Washington pesee Pontius P i l a t u k s e n tavoin kätensä Son My-verilöylystä
sanoen, että " v i a t o n olen minä" — sillä s o t i l a i l l a on
muka annettu sellaisia j a tällaisia ohjeita, j a että nyt niitä on
edelleen tiivistetty.- -
Hyvä on t i e t e n k i n , jos Y h d y s v a l t a i n sotilaille on v u o s i a jatku-,
neiden hirmutekojen jälkeen annettu ohjeet, ettei vangiksi saatuja
ihmisiä saa k i d u t t a a , hakata j a häpäistä^ että vankeja ei saa.heit-tää
maahan lennossa, olevasta helikopterista, että summittaiset am­pumistapaukset
on lopetettava erikoisjoukkojen toimesta jne. V.
1949 a l l e k i r j o i t e t tu Geneven sopimus, j o n k a yksi allekirjoittajamaa
Yhdysvallat on, kieltää sodassa haavoittuneiden, vankien j a s i v i i ­l
i en "murhaamisen, kiduttamisen j a epäinhimillisen kohtelun", k u ­ten
Y K : n pääsihteeri: U T h a n t . v i i k o n vaihteessa totesi.
Selvää on, että nämä"uudet ohjesäännöt" on lähetetty n i ­menomaan
Son My-kylän verilöylyn johdosta. M u t t a tosiasia on,
että kysymys on. p a l j on enemmästä kuin Son My-kylän joukko­murhasta.
Vietnamin sota on alusta pitäen aiheuttanut suurta
surua j a tuskaa vietnamilaisille j a i k u i s t a häpeää Yhdysvalloille.
S i v i i l i en tappamisen, pahoinpitelyn j a kiduttamisen lisäksi,
mistä kaikesta niitä on syytetty, Yhdysvaltain asevoimat ovat
Vietnamissa käyttäneet a r v i o l t a 100,000 tonnia napalpommeja sekä
s u u r i a määriä pelkästään siviilien tuhoamiseen tarkoitettuja ns.
kuulapommeja.
Kemikaaleja on käytetty viljasadon j a kasvullisuuden tuhoa­miseksi
tarkoituksella riistää laajojen alueiden väestöltä kaikki
elinmahdoUisjuudet. Vuonna 1968 t u h o t t i i n Etelä-Vietnamin r i i s i ­sadosta
viidennes herbisidi-kasvimyrkyillä, j o t k a aiheuttavat suu­r
i a vaaroja myös ihmisille j a eläimille. Amerikkalaiset tiedemiehet
ovat selittäneet, että nämä harbisidi-kasvimyrkyt el hävitä vain
"tämän vuoden satoa", vaan myrkyttää ruokamullan niin, ettei
r i i s i s a t o a saada vielä useiden vuosien kuluttuakaan.
V a i k k a lähdettäisiin siitä, että sodassa ei voida k a i k k i a s i v i i ­lejä
suojella — niin vietnamilaisten siviilien suuret menetykset
ovat osoituksena siitä, että amerikkalaiset eivät perusta tuon tai­v
a a l l i s t a siitä k u i n k a paijon siviilejä heidän lentopommituksissaan
j a tykistötulituksissaan kuolee. Senaattori Edwjard Kennedy ^sanoi
äskettäin, että Vietnamissa onTtapettu, suurin osa yhdysvaltalais­ten
toimesta kuten'hän totesi/arviolta.300,0QQ.{8iviiliä j a haavoi­t
e t tu 750,000 siviiliä.
K a i k k i e n tällaisten seikkojen-perusteella on ilman ipuuta, sel­vää,
että mitkään "uudet ohjesäännöt" eijtät vastaa tarkoitustaan.
Mitkään tutkimukset Son My-kylän verilöylystä eivät sellaisenaan
ole riittäviä. Joidenkin yksilöiden tuomitseminen Son My-kylän
verilöylystä el ole riittävä.
Ennen muuta tarvitaan tällaisia hirveitä rikoksia siittävän,
synnyttävän j a ylläpitävän suurrlkoksen, V i e t n a m i n sodan lopet-tamista.
I ^ ^ e l i — r Yhdysvallat kehotti
;ok Suhtautumaan varovaisesti
»Van maiden-7 ehdotukseen
u ^ p a i i turvallisuuskonferens­s
in järjestämiseksi.
Y h d y s v a l t a i n ulkoministeri W i l ­l
i am Rogers v a r o i t t i A t l a n t i n l i i ­ton
muiden jäsenmaiden ulkpmi-nistereitä
sanoen, että julkinen
suostumus osallistua tällaiseen
konferenssiin lisäisi N a t o n jäsen­maihin
suuntautuvaa painostusta
saapua mahdollisesti ennenaikair
seen , j a huonosti valmisteltuun
kokoukseen.
Rogersin varoitus heijastui'
myös muiden ulkoministereiden
puheissa Naton ministerineuvos­ton
kokouksessa Brysselissä. . ~
Rogers kertoi Neuvostoliiton
edustajien sanoneen amerikkalai­s
i l le diplomaateille, ettei Mosko­v
a l l a ole mitään amerikkalaisten
osallistumista vastaan. .
Länsimaat ovat vaatineet C a ­nadan
j a Yhdysvaltain mukaani
FJääsyä ehtona konferenssille; j o ni
k a Suomi on tarjoutunut järjestä
mään J4 j o k a Varsovan Uiton mai­den
mukaan tulisi pitää ensi yuo-deti
alljupuolella. . /
Roger.'; väitti, ettei Vdraoväh
l i i t on maiden lokakuussa äntamä
cornhan julistus maihlnnut yhtääii
!iinn.ty;;Hen lähdettä Euroopassa;
Julistuksen sanamuoto j a siinä
ehdotettu asialista tekivät siitä
" v a r s i n kyseenalaisen". Rogera j a
muut ulkoministerit olivat yhtä
mieltä siitä, että Neuvostoliitto
saisi merkittävän voiton, jos tu^
loksena olisi pelkästään Euroopan
status quon vahvistaminen, ker­r
o t t i in konferenssilähteistä.
Prahan julistuksessa ehdotettiin
ainoastaan kahta aihetta kokouk*
SUDBURY JA YMPÄRISTÖ
On muikavaa imiiislaa että 84 vuot­ta
sitten ensimmäiiset suoiiialaiset
kävelemällä Ganadan Soo'sta, saa­puivat
niikkelialueelle; j a 54. vuolta
silten osuustoiminta yritti ensiaske­leitaan;
ja 35. vuotta taaiksepäin
pienfamarit ja työläiskuluttajat
perustivat hyvin menestyneen Sud-buryn
Tuottajain ja Kuluttajain
o.=uiiimeijerin. ^
Vuosien vau-relia sillä on ollut
tuulla j a tyventä, mutta aina se on
pui:jchtimiL voitokkaasti pahimmis­sakin
riötiaallokoissa. Kuten aikai-semminMn
on j o selostettu, on ajan
ankaaius k&vimmin kohdannut mei-jeriliikkeitä
niin Canadassa kuin
Yhdysvalloissakin. Nykyään isot ne-levät
pieniä. Siten ne tulevat elin-kelpoisimmiksi.
Niiden tuotanto te-hoistuu
uudenaikaisten menetel­mien
avuin.
Alan aäiantuntijat ovat kuitenkin
sitä mieltä,, että osuusliikkeemme
on taloudellisesti vankalla pohjal­la
. ..
Yksi tekijä on -myöskin se, että
maic'olla on kovin monenlaisia kil­pailijoita
n.s; koivikkeila.. Uutuutta
takaa-ajavat ihmi.iet suin päin rien­tävät
kcyttämääin niitä siihen saak­ka
kun jdku hallituksen terveysvi-ra.
9to lutkimuksiensa perusteella
juliitaa ne terveydelle vaarallisek­si.
Myöskin maitopullojen vaihta-mise.
v-;a on jatkuvasti: heitelty "hä­ränpyllyjä".
Ja pitkäaikainen koke­mus
kuitenkin osoittaa, ettei lasi­pullolle
löydetä vertaista.
Kasvakaamme nuorekkaiksi —
kirnupiimällä: — E M J
Nixon varoitti
USA n nälästä
Washington. Yhdysvaltain on kul-jettava.
pitkä tie, ennen kuin onnis­tutaan
ratkaisemaan nälän ja alira­vitsemuksen
ongelma maassa; sanoi
presid.entli Richard Nixon puhues­saan
Valkoisen talon jänjestämässä
elintarvike- ja tei-veydenhoitokon-forenssLssa.
Presidentti korosti nä­län
ongelman käi-jistyneisyyttä
"amerikkalaisen köyhyyden" seura­uksena.
Nixon myönsi, että eräiden
väestöiyhmien — alle kouluikäisten
lasten, vanhusten, nuorison ja köy­hempien
— keskuudessa on alira­vitsemus
todella vakava ongelma.
Hallitus ei vielä tiedä kaikkia to-asisioita
nälästä ja allravitsemulk'
sesta Yhdysvalloissa. Emme yksin­kertaisesti
tiedä, kuinka moni ame­rikkalainen
kärsii nälästä ja alira­vitsemuksesta,
mutta me tiedämme,
että näihin kahteen «yhmäärt kuulu­via
on l i i an paljon, sanoi Nixon.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Aiugust Peltola, R . R . l . Kaminfeti-q"
a, (Ware) Ont., täyttää perjan­taina,
joulukuun 12 päivänä 77
vuotta.
Yhdyimme sukulaisten ja ystävien
onnentoivotulksiln. '
OIKAISUA "JOULUSSA"
O L L E E N ERÄÄN K U V AN
JOHDOSTA
Kun olen saanut kyselyjH eri
henkilöillä kosikien "Joulussa" ol­lutta
"Km^curit" riäyi«littä» esit-
Jänyttä kuvaa, niin liertee aiheel­lista
selitlää muuilainia!lla sahal­l
a tätä ky$ymystä. EaeUönainitlu
Aleksis Kiven kirjoiÄamaKnrkUrit
näytelnnä nfiytelllln Greighton hfiyt-telljäln
toimeita Go^lghtossa, Cop-per
Cliffissä ja Stobiessa i§13. Täi-lä
kuvailla ja näytelmänä ei ole mi-tääit
Ickemlatä B«aver Löken näyt­tämön
kanssa, siitä yksirikeitaisesta
syyatäi, että Beaver Lakella 1913
oli vaan kjDksi suoonalaista faama-ria
j a haali saatiin vasla 1918. A l -
iekirjöittanut ei oleMähettänyt edel^
lämalnittua kuvaa vaan sen on teh­nyt
eräs ystävällinen ihminen joka
perst»onakohtaiso3ti toimitti kuvan
määränpäähän, josta kiitämme.
Näyttelijäin nimissä oli t u l l u t mah­dollisesti
vlihe latomossa,.sUlä pai­menpojan
Kalle Karpin nimi oli
muuttunut Kari Korpiksi ja Väinö
Kcskjlahden nimi Väinö Kaskilah-deksi.
On selvää, että täillaisia köm­mähdyksiä
sattuu j u u i i niille ihmi­sille
jotka, toimivat, vaan ei niille
jotka eivät mitään tee. Tämä vaan
selvitykseksi, etteivät ihmiset jää
väärään.käsitykseen minuun nähden
tässä ajassa ja asia selvenee kai­kille.
Monin terveisin.
Niko Piispanen
Beaver: Lake, Ont.
SURKEITA SUOSITUKSIA
TÄMÄN R I K K A A N M A AN
NYKV-VALLANPITÄJILLE
Jos ministeri Benson on sanonut,
että mies voi elää 30 dollarin viik-kopalkalla
ja maksaa siitä vielä tu­loveroa,
niin hän esit-ti siinä kar­mean
totuuden sikäli; että Ganadas.
sa on suuri määrä ihmisiä, joideri
on pakko jotenkin jatkaa olema>:sa-oloaan
("elämiseksi" ei sitä voida
sanoa siinä mielessä kuin nir Ben­son
asiasta puhui — V) jopa sitä­kin
pienemmällä vanhuudeneläk-keellä.
Canadan monet pienviljeli­jätkin
joutuvat ponnistelemaan
olemassaolonsa säilyttämiseksi sel­laisilla
"tuIoiUa". — L S.
sen esityslistalle — volmakeino-jefikäytörf
tuomitsemista j a tä*
lou4eJliftbn j a teknisen yhteistyön
laajentamista. U8eat;i;Natori ' . m i -
histeHt pitivät ehdotuksia < l l i a fl
-epämääräisinä.
E n g l a n n i n ulkoministeri M i
chael Öle^^drt sanoij että Varto­van
Uiton Iliaat olivat ehdöttähe^et
v a r s ih lälhäa ruokalistaa.
Neiivostoilittolalstett diplomaat­t
i en j a länsimaisten johtajien v i i ­meaikaiset
kosketukset oVät osoit­taneet,
ettei Neuvostoliitto; tällä
hetkellä halua ottaa konferenssis­sa
esille Saksan avainkysyn^ystä
j a Euroopan alueellista aseiden­riisuntaa.
Hollannin ulkoministeri Joseph
Luns ja Belgian ulkoministeri
Pierre Harmel omaksuivat myös
sen linjan, että "toistaiseksi ei ole'
tietoaV kokouksen onnistumisen
mahdollisuuksista j a että on saa­tava
nykyistä enemmän todisteita
"vastapuolen valmiudesta ottaa
käytännön askeleita jännityk.sen
lieventämiseksi".
Nato-lilttolalset Ilmaisivat kui­tenkin
"olevansa v a l m i i t a " neu­vottelemaan
Varsovan i maiden
kanssa, kun olosuhteetvovatroi-keat.
Englanti ehdotti Naton työ­ryhmän
perustamista tytklmaan
mikä olisi paras tapa järjeätäa
idän j a lännen väliset neuvjottelut
Euroopan turvallisuudesta.
Thaimaan hinta
miljardi dollaria
New York. — Hinta, jonka Yh­dysvallat
joutui maksamaan'sjjadak-seen
Thaimaan tulemaan; mUkaaJi
Vietnamin sotaan Etelä-Vietnamin
hallituksen liittolaisena, oli y l i mil­jardi
dollaria, kirjoivti sanomalehti
New Yoi*k Times.
A s i o i i t a perillä olevist.'M^hi9JStä
kongre-si-sla on. khden"smiMaan
kerrottu, että Yhdysvallat ja Thai­maa
solmivat aikoinaan sopimuk­sen,
joka on voimassa vuoleen 1972
saa'kka. Sopimus edelljltää sotilaal­lisen
avun antamista; Etelä-Vietna­missa
olevalle thaimaalaiselle di-visionaalle
ja taloudelli/en- avun an­tamista
Thaimaan hallituIjSQlle.
Aiemmin on paljastunut,-eitä Yb
dy&vallat on maksanut filippiiniläis­ten
joukkojen Etelä-Vietnamissa
olosta 38 miljoonaa dollaria. Elelä-
Vietnamis-sa on 2,000 filippiiniläistä
?otila;ta.
SUOMfH UUTrSIA
Helsinki, - i (Suomi-sAra) —
i^uföcfttii sitoHn shomskläts-
Suoanaläken' o m i s t a i n ^^
iaäMusmnismis^tyisM E m o
catl' P U l ^ ^ ^ PaiMitla on Brittiläi*
i^sS , Kolumbiaa Kanadassa; käy-'
bitävt^ä paiijäii jä erittäin liälpab
putrto. E U t i ^ i t f^U liUlee kaikiatta-vin
' ulfconiäliieh puunij«'»ä<wtUB!y!ri-vyksenune,
EurbcaH on Ikatkikein ai-
.cojeoi suurin sijoitus; Suomesta u l ­komaille.
: Eu:x)can käynnisljetään pian. Suur
saihan tuotanto alkaa läihiviikikoina.
.Selluloosa- ja paperitehdas käyainis-
:etään valjaan vuoden kuluttua. Ra-cennustöisiiä
ollaan.; ai!katäuliii'3sa.'
Eurocanin J J S A r s t a saarna suuri
vakuiuitusyhtiölaina oh herättänyt
jilikomaiUa sumia huomiota. Laina
Taas huumausaine-ennätys
Göteborg. — Göteborgin poliisi
n tehnyt tähän asti suurimman
luumausainetakavarikkonsa pi-lättämällä
27-vuotfaan nuorukais
;en, j o l la oli hallussaan 4.5 k i l oa
:mfetamilnisulfaattia.
. Göteborgin poliisi el ole . kos-
;:aan alemmin saanut haltuunsa
läin suurta huumausalnemäärää.
,'iikko sitten Tanskan viranomai-et
luovuttivat kaupungin polii-
•ille 46-vuotiaan suomalaisen,
onka epäillään salakuljettaneen
00 kiloa amfetamiinia Ruotsiin*
l u t t a tavaraa ei ole löydetty.
on sittiri iluoittaihuikseii osoitus suo­malaisia
yrittäjjiä kohtaan. Suomen
metaIiliteOil'lisuus on Eurocanin an­siosta
saamit pajljon tilauksia Y h ­dysvalloista
selkä Kanadasta j a uu-~
sia .tilauksia uskotaan edelleen saa-tävam.
CHS)
"Song of Norway" vesille
; TuJsfcuBsa ja tuulessa kastettiin
j a v€!2iile lailkettlln norjalainen lois-'
torisiteiliijä "Song of Nonvay^' Rant­silan
Helsingin telaikalla kulsutvie-.
rasjoukan läsnäollessa. Lokakuussa
valmistuva alus tulee kuitenkin l i i - ;
kennöiimään ikuisen kesän jVesiUä.
Kariblam merellä asemapaikastaan
Miamina. Alus on pisin j a muuten­k
in suurin tähän mennessä Wärtsi-^
Iän Helsingin telakalla rakennetuif-'
ta 'laivoista. Sen pituus on 168,3 ja
leveys 24 metriä. Bruttovetoisuudel^,
taan se on 18,000 rek. tonnia.
Aluteessa on kosolti erikoisuuk­sia
ja uutuuiksia. Eräs mainittavim-mista
matkustajan kannalla lienee •
"Viikinkiikruunu" eli noin kymme­nen
torroksen konkeudclla meren-piimasta
oleva näköalabaari savu-;
piipun kupaessa. Loistoristeilijän
kahdeksan matkuslajakantta maala­taan
eri väreillä ja nimitetään tun­nettujen
katujen mukaan, jotta mat­kustajien
olisi helpompi^ tuimistaa
ne.
" N o : j an laulu" saa kesällä 1971
seurakseen Karibian m e i l l e veJjen,
joka kastetaan "Pohjolan' prinssik­s
i " . Kolmas alus saa nimen "Sun
Viki-ng" i a . s e valmistuu syksyllä
1972. (HS)
Il0:n RAPORni "StLini"
FRANCON TERRORIN KASVOJA
Geneve. •••^ Maailman kolme
'.uurinta ammattiliittojen yhteis-arjestöä
on tuominnut ankarin
•anoin Espanjan hallituksen har-oittaman
ammattiyhdlstyspolltii-
Opposition johtaja Robert
Stanfield on .syyttänyt päii-m
i n i s l e r l Pierre Trudeauta
siltä, että hiineliäofiv,lilan
suuret valtuudet virassaan.
Mr, Stanfield sanoi, että pilä-minlsteri.
"kehittää p r e s i d ^ -
t in valtaa vastaavaa asetnaa
vira.ssaan."
Kidutus Kreikassa
"normaali"
hallitusmuoto
P a r i i s i .— Euroopan ihmisoikeuk­sien
komissio on tullut tutkimuksis-^
laan siihen lopputulokseen, etteivät
Xreikan viranomaiset ainoastaan
harjoita vankiloisisa kidutusta, vaan
pitävät sitä' suoi-astaan hyyäikdyttä-vänä
hallinnollisena käytäntönä,
kerro.tiln luotettavalta ta'holta Pa-
.•iisissa, .
Tutkimustulokset sisältyvät luot-lamuikäslliseen
selontekoon, joka on
laadittu Euroopan neuvoston ulko-minlitereltä
varten, j a se vahvista^
nee Kreikan sotilashallituksen vas­taista
mielialaa. Ministei-it kokoon­tuvat
"päättämääin, erotetaanko
Kreikka Euroopan neuvostosta^
Ilimisoäceuiksien komissio on liit­tänyt
selontekoon ehdotuksia, jotka
tähtäävät fcreibkailaisten- perusoi­keuksien
nopeaan palauttamiseen.
Yksi Tiaista eluiotuksista on vapai­den
vaalien järjestäminen Kreikas­sa.
kera-oUiin näistä lähteistä edel­leen.:
•
Selonteossa on 1200 sivua, ja sii­nä
luetellaan tapatiksia, joissa ih-mSioikeuksia
on loukattu ja hylä­tään
Kreikan sotllaslULlUttäCBen seliv
tykset vuonna 1967 tapahtuneen
vallankaappauksen ja tietlyjen oi­keuksien
lakkauittamisen penistele-miseksi.
kan. ilmoitettiin äskettäin Gene­vessä.
Lisäksi kaksi näistä jär­jestöistä
on valittanut; että Y K : n
kansainväli.sen työjärjestön I L On
Espanjan tilanteesta antama r a ­portti
ei ole k y l l i n voimakkaasti
tuominnut Francon hallitusta.
Nämä kolme; iärjestöä — v a ­paiden
ammattiliittojen kansain­välinen
l i i t t o d C l ^ T U ) , maailman
työjärjestö <"Vl^GL) • ja ammatti­l
i i t t o j en maailmanjärjestö CWFT-U)
ilmaisivat Espanjan kysy­mykseen
omaksuman kantansa;
ILO:He Gsnevessä antamissaan
lausunnoissa. Tämä tapahtui J L -
0 : n hiljattain pidetyssä kokouk­sessa,
r'^'fr ' - '
' I G F T U oli lausnhnossaan sitä
mieltä, etteivät I L O :n työrj^hmän
Espanjassa tekemät^ tutkimukset
vastaa maassa vallitsevaa todel­l
i s t a tilannetta. Järiestö v a l i t ti
sitä, ettei työryhmä ollut suoraan
maininnut Espanjan lakien • j a
käytännön olevan jyrkässä r i s t i ­riidassa.
I L O : n peruskirjan kans-'
sa.
W C L puolestaan ilmoitti ole­vansa
hämmästynyt työryhmän
raportista esiintyneistä puutteel­lisuuksista.
Järjestö myönsi k u i ­tenkin
raportin paljastaneen, että
Espanjan hallitus loukkaa j a t k u ­vasti
työläisten alkeejlisimpiakln,
oikeuksia.
Kolmas kansainvälinen järjes­tö
WPTUhuomauttii;että Espan­j
a n hallituksen I L O die antamista
lupauksista huolimatta ."painos­tus
on jatkunut, ankaria, vankeus
tuomioita langetettu,. armahduk-.
s i a ei ole myönnetty ja, s u u n n i t e l ­mat
ammattiyhdistyslainsäädän-nöksi
on pidetty saläisiha".
PÄIVÄN PAKINA
B I A F R A N AVUSTUKSESm
löyly tapahtui jo vuosi sitten
maaliskuussa, mutta vasta nyt se
on päässyt julkisuuteen?
Son Myn tragedia j a amerikka­laisten
i n t c r v c n t t i en tuhoamien j a
maan ta.salle hävittämien vletna-m
i l a i s k y l i en tragedia on todis­teena
imperialismin suurista r i ­koksista
heidän yrittäessään t u -
Pantakoon tässä yhteydessä mieleen, että syytöksiä amerikka- Jeljja: j a ^ l e k a l l a ' s a a t t a a Vietna-
'-ftihi ' vabautta rakastava kansa
,^^I),(^villeefy.
»dViaj^llman yleinen mielipide el
laisten sotilaiden Vietnamissa s u o r i t t a m i s t a hirmutöistä pn esite
t y j o kauan sitten. Bertrand R u s s e l l l n rauhansäätlön amerikkalaL ^
nen j o h t a j a - R a l p h Schonman on Ilmoittanut, että hä
todisteita osoittaakseoh, että s i v l l l l m u r h i a on t e h t y V^ olevllie Yhdysvaltain ' sotUalden
v i i d e vuoden ajan. Hän sanoi entisten amerikkalaisten sotilaiden komentajille lähetetyistä " u u s i s ta
antaneen todisteita näistä julmuuksista Bertrand Russollin sota-^ ^^^f^^^"- sijaan tulee voi-rikosl;
uomiöistuimelle kaksi v u o t o sitten, Todisteet koottiin a s i a - Y h d y s -
papereille j a niitä t a r j o t t i i n Y l i d y s v a l t a l n v i r a n om "'"'^^^ '^rikollinen hyöSil^^^^
he kieltäytyivät ottamasta niitä vastaan. Myös Son My-kylän ve^ min kansaa vastaan;
Viimeviikkoisessa "Weekend"
julkaisussa oli a r t i k k e l i B l a f r an
nälkäisten avustamisesta.
Näin joulun edellä tuntuu hy­vältä,
että on ihmisiä, j o t k a ovat
. kiinno.stuneita antamiseen ja
erikoisesti nälkäkuoleman par­t
a a l l a olevien biafralaisten avus
tamLseen.
E l ole epäilyäkään siitäi et­teikö
Biafrassa ole N i g e r i a n s i -
sällis.sodan aikana kuollut tu­hansin
ihmisiä nälkään. Varmaa
on myös että Nigeriassa on täl­läkin
kertaa kummallakin puo­len
varsinaisia taistelulinjoja
nälässä j a kurjuudessa eläviä
ihmisiä. Mitä tahansa tehdään <
j a halutaan tehdä tämän onnet­toman
tilanteen korjasSniseksi-tai
lieventämiseksi, se on luon­nollisesti
hyvästä.
Kaikesta huolimatta tuntuu
siltä, että B i a f r a navustus ei ole
k a l k i l t a kohdin aivan n i i n pyy­teetöntä
toimintaa, mitä anne­taan
ymmärtää.
Mainitun j u l k a i s u n a r t i k k e l in
mukaan Ganalrllfen johdossa
pleya Ted Johnson-niminen ca-nadalainen
papplsmles, pitää hy­viä
suhteita N i g e r i a n keskushal­litukseen
ja. Nigcriaata eröa-nykyLsestä
tilanteesta.
Vedoten kansojen "itsemää- i
räämisoikeuden kunnlqlttami-^
seen", jonka puuutteesta hän
osoittaa syyttävällä sormella N i ­gerian
keskushallitusta, mr
Johnson vetää, cslln Quebecin,
tapauksen. " M e voisimme sanoa
Quebecille: 'Te ette voi erota
(Canadasta) v a i k k a meidän p i ­täisi
tappaa teidät k a i k k i . Minä
en halua yhdenkään henkilön
kuolemaa jonkun poliittisen jär­jestelmän
säilyttämiseksi/'
Ganadassa on patjon muitakin,
allekirjoittanut mukaanluettuna
j o t k a eivät halua verilunnaita
Quebecin pitämiseksi liittoval­t
i on yhteydessä.
M u t t a poliittiset asiat eivät
ole vallan näin yksiselitteisiä.
Jos ranskalais-canadnlaiset ha- '
luavat erota Ganadasta, se o l i si
meidän mielestämme sekä Gana- .
dan l i i t t o v a l t i o t a että Quebecin
heikentävä toimenpide. Siksi oli­si
toivottavaa, että Ganadan
kansallisuuskysymykset saatai­s
i in ratkaistuksi n i i n , että, rans-kalais-
canadalaiset haluavat i t ­sekin
pysyä tasa-^arvplslna kan­salaisina
muun Ganadan yhtey­dessä.
Tämä piisi mielestämme
ma an pyrkivän B l a f ran johtoon. toi vot tu j a ainoa yleishyödylll-
Hän ei hyökkää suoralta kä- nen r a t k a i s u ,
delta Nigerian keskushailltusta Mutia jos j o k u kolmas osa-vastaän,
mutta rivien välistä, puoli haluaisi r i u h t a i s t a Ouebe-eikä
yksinomaan sieltä, näkyy cln pois Ganadan yhteydestä el
kuitenkin, että hän pitää Nige- vain isännöimismahdol|isuuksi-r
l a n keakuahallltusta vastuussa cnsa tehostamiseksi Qtiebeclssa
vaan myös riistomahdoUisuuk-siensa
laajentamiseksi Ganadas­sa
yleensä, s i l l o in on kysymys
j o s t a k i n muusta k u i n ranskalai­sen
Canadan "itsemääräämisoi­keuksien
kunnioittamisesta".
Sellaisessa tilanteessa vaadit­t
a i s i i n kaikilta canadalaisilta.
heidän kansalliseen alkuperään­sä
katsomatta, maan ylelsetujen
puolustamista, aseelllsestikln,
jos on välttämätöntä, tungetteli­j
a n tai v a l l o i t t a j an torjumiseksi
Jostakin tämänsuuntaisesta
seikasta on kysymys Nigeriassa.
Epäilemättä on t o t t a ; että Ibo-heimolla
on k a n s a l l i s i a tavoittei­t
a j a kansallisuuskysymykseen
perustuvia valituksia. M u t t a tä­mä
on ilmeisesti vain ^osa k u ­vasta.
, _
Huomioikaamme tässä yhtey­dessä
se, että B r i t a n n i a n h a l l i ­tus
mikä on toisen maallmanso-__
dan päättymisestä asti tukenut
miltei varauksettomasti Yhdys^
v a l t a in hyökkäävää ulkopolitiik­kaa,
on Nigeria—Blafra-kysy-myksestä
astunut eri tahtia
Washingtonin kanssa. Tämä joh­t
u u yksinkertaisesti siltä, että
toisin kuin monissa muissa h i l ­j
a n ' itsenäistyneissä maissa,
missä Öljyresurssit ovat jääneet
valtaosalta Yhdysvaltain auiir-pääoman
"kehitettäväksi", ja
luonnollisesti riistettäväksi, N i ­gerian
öiljyresursslt jäivät jol­l
a k i n tavoin miltei kokonaan
brittiläisen öljypääoman kon­t
r o l l i i n . Tästä kaiketi johtuu;
että Lontoo tukee Nigerian kes­kushallitusta.
Tämä on tietenkin katkera
pala amerikkalaisille öljypoha-t
o l l le j a siksi voidaan ilman
muuta pitää varmana asiana, et­tä
Biafran "itsenäistymisliik­keen"
takana j a tukena on vis­sejä
amerikkalaispiirejä keskus-vakoilujärjestön
miehiin asti.
B i a f r a n "itsenäistyminen"
antaisi luonnollisesti suuria ri-;
kastumismahdollisuuksia joille­k
i n ulkomaalaisille öljypoha-t
o i l l e mutta Nigerian kansalle,
biafralaiset mukaanluettuna, ei
siitä olisi penninkään hyötyä.
V a i k k a asiaa ei olekaan näin
suorasukaisesti selitetty, niin
nämä ovat epäilemättä eräitä
niitä tekijöitä, joiden vuoksi Ga­nadan
liittohallitus on kieltäy­tynyt
sekaantumasta Nigerian
sisällissotaan Biafran avustuk­sen
nimissä.
Tästä huolimatta mainittu
Weekend-julkalsun a r t i k k e l i ke-hoittaa
meitä canadaialsla, ei
v a in inhimillisen avustuksen a n ­tamiseen
B i a f r a n nälkäisille, m i ­kä
sellaisenaan on tietenkin h y ­väksyttävä
ja kaunis ajatus,
vaan myös painostamaan Gana­dan
l i i t t o h a l l i t u s t a kannan mää­r
i t t e l y yn Biafran avustuksen
nimissä ^ Nigerian keskushal­l
i t u s t a vaslaan, mikä on koko­naan
vastaan Ganadan etuja.
Toivokaamme, ettei Ottawa
kuuntelisi näitä painostajia sillä
meillä ei ole todellakaan kansan­kuntana
syytä sekaantua Nige-;
r l a n sisäisiin asioihin tilantees­sa
missä pitäisi rauhan palautta­misen
nimissä vaatia k a l k k i a u l -
kopuoilsla voimia lopettamaan'
sekaantumisensa öljyrikkäan
B i a f r a n asioihin. — Känsäkourai