Vapaus, December 12, 1953

              m)
ipi
A i iBiy^ Z lauantaina, joylyk. 12 p, — Satur^Äy, Dee, IZ, J993
i l
l i
i i !
i - ,
m
•Iiii
Iiii
fisÄ;?2Ää%BtSS45,»i!f^i,,. , .
No». 6. »w. AmoTixed
O f f i c e Oepajimeot, Ottaw». Pub*
l U m l ttuijce «eeUy: Tuesdays
t^VliumlayB a n d Saturcteyflby Vapaus
FuUiähiDg C o n j p a n y Ltd^ a t 100-JQ2
Bm £ t . W . , 8udbUJ7> O n t . , Caxutda:
aOire»: Box €9, fludbigy, Ontaite.
T r a n s l a t l o a Iree o f tmrge,.
CanadaM»: 1 «k. 7 4 » « klc t . ? 6
YbdysvallolMa; 1 vk. fJOO « kk. 4.80
SuonuitBa 1 vk.0^«kk.4.n
Ei8enhowerm '^suurpuhe''
, Yhdysvaltain presidentti Ejsenhowerin viime tiistaina YKrn
I ^Heiskokouksessa pitämää puhetta mainostettiin etukäteen niin tär-
{ .keiiksi suurpuheeksi, että se oli laajallettava radion ja näköradion
f välityksellä kautta maailman.
i . t e. Ken tämän puheen kuunteli, han myijntää kyllä sen, että Etsen-
. howerin puheessa oli nyt jotakin uuttakin. Totta tietysti on, että .
puheen sävy oli edelleenkin komentamaan tottuneen kenraalin äänenv
sävy. Totta on sekin, ettei Y K : n Yleisislunnossa osoitettu suosiota
' yhtään ainoata kertaa hänen 'kylmälle" puheelleen, paitsi puheen
' 'Päätyttyä. Mutta kaikilta naista kieltämättömistä tosiasioista huo­limatta
voidaan todeta myös se, että presidentti Eisenhower oli pa-koitettu
ottamaan huomi mielipiteen painostirksen ja tun-
^jiiistamaan, että maailman kansanjoukkojen rauhantahto tuntuu jo
; 'Yhdysvaltain hallituksessakin, ja että sen takia on taktiikkaa muu­tettava
.siten, että Yhdys-vaitain hallituksenkin täytyy ryhtyä ainakin
sanoissa kannattamaan atomienergian kehittämistä rauham»maisia
tarkoituksia varten.
Mutta yhteiskunnallisia asioita seuraavan henkilön mieleen jäi
Eisenhowerin kaikista fKjnnisteluista huolimalta kuitenkin sellainen
kuva, että hän yritti sanatulvalla harhauttaa ihmisiä Yhdysvaltain
tcKJeliisten tarkoitusten suhteen. Niinpä esimerkiksi Britannian laa­jimmin
levinneen päivälehden, JJaily Mirrorin komentaattöri Cas-sandra
huomautti Eisenhovverin puheen johdosta, että "onneton pre-
^: s
giasta lihaspullisteluihin Y K - s s a " .
Vaikka tätä puhetta ei olekaan mainostettu varsinaisena ulti-maattumina,
niin tosiasia kuitenkin on, että Eisenhower korosti niin
voimakkaasti Yhdysvaltain atj/miaseiden paljoutta ja niiden tuhovoi-
^^•^^ " :m
f tarkoituksenaan oli sanoa: Taipukaa meidän
tahtomme mukaisiin '.sopimuksiin" tai muussa tapauksessa . . ,
Mitä taas tulee [•;isenhowerin "uuteen" ehdotukseen, että'ryhdyt­täisiin
kansainvälisesti kehittjimään atomivoimaa siviilitarkoitusta
varten, niin asialli.sesti täs.sä ei ole mitään uutta. Kuten tarkkaava
kuuntelija huomasi, Ei.senho\\er korosti kaksikin kertaa, että hänen
: tavoitteen^
> kansainvälinen kontrolli siitä, ettei atomiaseita enaä:^^^v^
' asia,ssa hän korosti^ että hänen ehflotuksensa perustana on käsitys,
•ettei tällaista sofiimusta atomiaseiden kieltämisen j a estämisen suh-,
teen vielä tehdä, vaan atomiaseiden valmistamisen yhteydessä ryhdy-
• : ;lään i^yö^ voidaan r atomienergiaa
V käyttää rauhanomaisiin tarkoituksiin. Mutta miten herran nimessä
' : voidaan odottaa,:e voitaisiin; silloin,
> tehdä kansainvälisellä areenalla kun ^Yhdysvaltain presidentti julis-
^ • t^
' atomiaseita ja että li.sää tehdään jatkuvjisti?," Tämä olisi ymmärret-
, täyissä tietysti .silloin, jos Yhdysvaltain sotaiset polltiikot olisivat yk-
•;'V sisään 'kukkona.maailniantunki^^
•IÄ nella:^^m
""^en, että Yhdysvallat on jo menettänyt "johtoaseman" atomicner-s2giankin:
v^
^ m i t e t y t annokset eivät ketään miellytä.
Kuultuamme Eisenhowerin puheen, me emme lainkaan enää
epäilleet, etteikö pääministeri Churchill varoittanut häntä sen suh-
;rtteen Bermudan konferenssissa, kutea eräissä u
~~cnnen tämän "suurpuheen" pitoa.
Bermudan konferenssi
'Kolmen suuren — Eisenhowerin, Churchillin ja Lanielin — Ber-
-~inudan konferenssi ei saanut suuren suuria toimeksi. Yksinpä Xew
"^Vork Times turvautui selittämään, ellei tarkoituskaan ollut mikään
rriiiu kuin se, että "kokoonnutaan henkilökohtaisesti yhteen larkas-telemaan
horisonttia".
J Toisaalta on nähty, että koko Bermudan konferenssi, tai sen tu-
* 'los, hukkui presidentti Eisenhowerin Y K : n Yleisistunnossa pitämän
' puheen sanahelinään.
. 5 , Selvaa siis on, etla Bermudan konferenssi, josta etukäteen puhut-,
* l\W niin voimallisesti, jäi tuloksiltaan melko matalaksi. - Tosiasiassa
"jiäyttää siltä, ettei siitä ole kenelläkään mitään hyvää sanottavaa —
» " lähetetyt sanomalehtimiehet olivat yleensä > tyytymättöniiä\kolmen
^ suuren konferenssin uutisniukkuudesta. Heillä ei ollut sieltä mitään
) 'kerrottavaa lehdilleen. Sanomalehtimiehet joutuivat vain/kerta toi-
Z 'sensa jälkeen "selittämään'*, että nämä kolme suurta pitivät cpäviral-
; liäfa 'keskusteluja'ilman mitään varsinaista työjärjestystä, ja että kaik-
J ki -keskustelut 'käytiin loppujen lopuksi suljettujen ovien takana.
* ^ Tämä siitäkin huolimatta, vaikka ko. kolmen valtion päämiehet
' -kokoontuivat/nyt ensimmäisen kerran vuoden 1945 jälkeen — siis
\ ' liahdeksan vuoden kuluttua. ^ ,
^ , V j " Melkoisella "varrnuiidella voidaan tästä ^"uutisniukkyudesta"
r 'päättää, että Bermudan konferenssissa ei ratkaistu mitään niistä on-
^ gelmista, jotka ovat naiden liittolaiseen rivejä rikkirepineet. "Tosi-
- asiassa näyttää^siltä, että' kiistakysymyk.set jäivät yhtä kireiksi mitä
ne olivat ennen Bermudan konferenssia. Kuten muistetaan, presi­dentti
Eisenhowerin Y K : n puheen edeltäjänä saatiin lukea iiutistie-
I 4 - doista, että Churchill jaLaniel olivat Bermudassa antaneet varoituk-
" S6h tämän puheen sotaisen sävyn suhteen. Sen jälkeen saapuneista
''^v •'^^xiutistiedoista näkyy, että presidentti Eisenhower oli Bermudan ko-
' 4 - i ^t-;*-kouksessa tyytymätön Churchillin suhteen ja Churchill oli ainakin
I ^/"rv yhtä tyytymätön Eisenhowerin suhteen, samalla kun Ranskassa ori arvosteltu sekä Churchillin^että Eisenhowerin kannanottoja;Bermu-
0 " dan konferenssissa.^
^'»'iff'— ^Mielenkiintoista on nähdä, että Britannian valtalehdistö on Ber-l
- M ' ' . , . " ' ' mudan Wnferenssin'jälkeen korostanut erikoisesti sitä' että lärisiväl-i^^
jf^"'^, tojea "yhtenäisyys" on välttämätön tammikuun neljäntenä päivänä
^»:^f pidettäväksi suunnitellussa neljän suuren ulkoministerien k o S f e ^ ^i
^•^^^l^,sissa. ,Mutta kaikista näistä ''yhtenäisyysartikkeleista'' näkyy 'käsil?
|a»Y;<>hJelirän"per^ "yhtenäisyyttii'Vyaan etta siinä on ;
^cijJjJ^ oji^Wva'huöm16öh myös Britannian edut. ,. , . . yj 'v: '
'^^^'Jijyi./^jf Ainoana ,p«^^^ seikkana voidaan pitää, että'presidentti;
Y|-Eis^hower'suostui Bermudan kokouksessa" pääministeri^Churchillin f
SYNTYMÄr
PÄIVIÄ
Abel i9biiMo, n o r k e t o n , afan., tftyt-ta
£0 v u o t t a ensi j n a a n a n t a i n a , JoU'
l u k u u n 14 pnä
yhdymme aukuJaJaten J» tuttavien
O n n e n t o m t u i c s i i n !
USA-i) kaup^kiellQit terfcoituksena muideitniaiden
estäminen pääsemästä markfcinoflle ensimmäisenä
r o t t D , jolkablvat VbrnctuafUr Go»
XLEiSW
iciiuEitii Ti«sä o s a s t o M » JolkaMaan fUMn
Uriaii Ja iie.sfia edutavat kirjoitta-
Jäin mielipiteitä. Kirjeet pitäisi »V
Jolttaa. i*M mabdollIsU, 200 «asuan.
Tähän Mtastoon läbetettyfi Urjelift
el palaoteta. • • •
K U L L A N K A F V A J A L V L A K KO
J A T K U U fSSSAJLLAAS
J o u l u o n tulossa j a IhmiBet;-Yalmisr
tuvat sitä vastaanottamaan. Meille
l a k k o l a i s i l l e tuleva Joulu o n ehkä wir
hip;täin . .samanlainen kuin / L u i k ki
muutkin päivät. Kafcsi kaivceyhtlö-tä
on i l m o i t t a n u t , ; että ne antavat
työläisilleen k a l k k u n a n k u t e n m u i n a ­k
i n Jouluina,
Uniö o n myöskin v a l m i s t u n u t ; j o u ­l
u a varten; (Lakbjlalsten; l a p s i a varr
t en valmistavat lakkolaiset tavallir
sesti Jouluksi o s t e t t a v i a - t a v a r o i t a ja
keräytsiä toimitetaan sitä varten,
että v o i t a i s i i n ; lapsille varata Joulu-antunia.;
V a r m a a n k i n pitkä l a k k o on
v ä i k u t t a i i u t ; monen taloudelliseen
asemaan siten; etta-täydytään kielr
täytyä ostamasta sellaista mih». ei
ole aivan välttämätöntä.
B r o u l a n R e e f kaivanto on ollut, l a - ,
kossa k a l k k e i n kauemmin J a siellä on
työt Jonkinlaisessa käynnissä Y i k k u -
r i v o i m a l l a . M a i n i t u n kaivotöen lak­ko
o n k i a .olhit monivaiheinen. Siellä
on tapeltukin Ja sen Johdosta on
monta.; Joutunut vankilaan.: Monet
ovat -olleet oikeuden edessä \Ja toisia
odottaa- oikeudenkäynti.' K u n T i m -
mins;n -kadulla näin • suomalaisia
m a i n i t u n • kaivoksen : r i b k u r e l t a , . n i in
en. - voinut olla ilmaisematta heille
mielipidettäni r i k k u r e i s t a / K u n p a i ­k
a l l e sattui tulemaan: m u i t a k i n l a k ­kolaisia,
n i i n esitin heille nuo s u o m a ­laiset
rikkurit. Lakkolaiset olivat
n i i n vihaisia; että p a i k a l l a olisi, s y n ­t
y n y t : . tappelu, ellei r i k k u r i e n .olisi
onnistunut päästä autoon J a sillä p a ­koon.
- T u l i n s i n ä huomaamaan menetel­leen!
varomattomasti Ja s a m a l l a sen,
k u i n k a ihmfset ovat v i h a i s i a n i i l l e,
j o t k a heidän elinehtojaan polkevat.
Monet laL^co]a:set näyttävät myöskin
olevan - kyllästyneitä unlon,- työnan­t
a j a i n Ja h a l l i t u k s e n kesken käytyi­h
i n neuvotteluihin. Hoitopuoli on
u n i o n taholta hyvin järjestetty Ja
t o i v o t t a v a s t i ei myöskään -.varojen
puute t u l e lakon Jatkamisen esteeksi.'
' M a i n a r l , Tlmmins.
ardian ja ranafcaiainen le Monde
lehti äskettoln hyvin hälyttäviä
V artikkeleita.. lamabauden - läbetty
:; niiaesta: icapitalistisetu» maailmas­sa.
Niissä viitattiin, että leoko
läntinen maailma — erityisesti
. yhdysvallat,^ on jo siirtynyt y l i -
tuotantokriisiin. Samalla niissä
todettiin, että tehokkain keino l a -
; : maitanden iieventämiselcsi on fcau-
; p a n k ä y n n i n lisääminen-sosialisti­sen
maailman Itanssa.
• E n n e n m a i n i t t u j e n a r t i k k e l e i d e n i l ­mestymistä
o l i o m a l l a tavallaan- k u u ­l
u i s a amerikkalainen : s e n a a t t o r i !M)Cr
C a r t h y antanut luonteenomaisen p a -
ntksensa; kansajnva.llsen 'hyväntah-don"
lisäämiseksi; .suositellen U S A :n
sotalaivaston käyttämistä n i i d e n . Y h ­d
y s v a l t a i n l i i t t o l a s t e n . l a i v o j en upot­tamiseksi;
Jotka; käyvät kauppaa K i i -
nan kanssa,
f Senaattori' ei tietystikään m a i n i n ­nut;
ettei Y h d y s v a l l a t itse ole, k o s ­kaan,
lopettanut kaup>paansar K i i n an
kanssa. Totta kyllä, Y h d y s v a l l a t ei
ole vuodesta 1950 l a h t i e n myynyt m i ­tään
K i i n a a n , koska Korean sota­suhdanteet;
eivat ole pakottaneet a i ta
suhen;: Mutta se on j a t k a n u t t u o n t i ­aan
K i i n a s t a , mika tuonti 3: v i i me
-likaani«et:8et)aattorit otsoitta v a t i s u u tr
tumusta näiden maiden yrittäessä
h a n k k i a dollareita käymällä l a i l l i s ta
; j a oikeutettua kauppaa K i i n a n kans­sa.
O n todettava, e t t a viimeksi m a i n i t ­t
u j e n asema e l a m e r i k k a l a i s e l t a nä­kökannalta
-katsoen ole ainoastaan
n a u r e t t a v a l l a tavalla teeskentelevä,
vaan, suorastaan typerä. Epäilemättä
olisi Y h d y s v a l l o i l l e edullista. Jos m uu
k a p i t a l i s t i n e n maailma saisi riittä­västi
d o l l a r e i t a maksaakseen t u o n t i n ­sa
Y h d y s v a l l o i s t a . J a h e l p o i n keino
näiden d o l l a r i e n saamiseksi o n Juuri
K i i n a n kanssa käytävä kauppa. ^
N y t , näyttää k i i i l e n k i n silta, että
M a c C a r t h y -tahtcisi suunnata Y h d y s -
t a l n l a i v a s t o n tykit Jopa omia maan-:
miehlaänkln vastaan. S i l l a mitä s y -
.vemmälle Y h d y s v a l l a t a j a u t u u k e h i t ­tyvään
lamakauteen, : -sitä; useammat
amerikkalaiset tuottajat alkavat k a t ­s
e l l a toiveikkuuden vallassa K i i n an
m a r k k i n o i l l e .
S a n o i h a n C h r y s l e r - t e h t a i d e n v i e r i -
. tipäällikkö, k u t e n lehdessämme j o on
kerrottu, eräässä äsekettain D e t r o i ­tissa
pitämässään puheessa, että
'mahdolliset myynnit : K i i n a a n ovat
Y h d y s v a l t a i n autoteollisuuden ainca-na
toivonsäteena; Yhtymän v a r a p r e ­sidentti
puolestaan o n v i h j a i l l u t , että
Y h d y s v a l t a i n kauppaministeriö. h a r ­vuoden
a i k a n a on noussut 81 mi l j . kitsee p a r h a i l l a a n v i e n t i k i e l l o n k u -
d o l l a r i i n , so, n e l j a k e r t a a suurempaan' moamista K i i n a a n,
määrään kuin E n g l a n n i n tuonti K i l - Tähän meimessä
nasta samaan aikaan.
Näin U S A o n varustanut K i i n aa
d o l l a r e i l l a kieltämällä samalla - Häyt-tämästä
naita dollareita a m e r i k k a ­l
a i s t en tavaroiden ostoon. K o r k e i l la
t u o n t i t u l l e i l l a Ja m u i l l a tuontiesteillä
U S A on s a m a l l a estänyt muita länfii-y
a l t o j a hankkimasta dollarivaluut^aa
s u o r i l l a myynneillä Y h d y s v a l t o i h i n.
K u i t e n k i n M c C a r t h y Ja muut repub-senaattol-
i M c ­C
a r t h y ei o le kommentoinut tätä Y h ­dysvaltain
k o r k e i m m i l l a p a i k o i l l a e-silntyvää
kerettiläisyyttä. E h k a hän
käsittää; että ftcsiasiat puhuvat ä ä ­nekkäämmin
k u i n meluisinkaan se­n
a a t t o r i ,
.; Ja;nämä, tosiasiat: enniistavat Y h ­d
y s v a l l o i l l e teollista l a m a k a u t t a , Jot­k
a johtanevat ehsl kesään mennessä
6—T m i l j o o n a n työttömyyteen. Ensi
kesänäyamerikkalaiset o l i s i v a t epäile
mättä v a l m i i t lalv&^masLn j o p a se
n a a t t o r i a f c C a r t h y n k i n K i i n a a n,
(Mutta jos Y b d y s v a l l a t todellakin
valmistelee vientikauppansa avaa­mista:
K u n a a n ; n i i n onko se neuvo­t
e l l u t asiasta liittokumppaiuensa
kanssa? T ^ h a n mennessä se o n asetr
tanut kaikkia mahdollisia esteitä
länsivaltojen - v i e n n i l l e ; K i : h a a n . Jopa:
n i i n ' s u u n a , ; e t t a sen . l i i t t o L u m p p a -
n i l l e E n g l a n n i l l e k u u l u v a Hong K o ng
j ä m u u t K a u k o r i d a n kauppakeskuk-:
set ovat: vaarallisessa määrin köyh­tyneet.
E n g l a n t i l a i n e n vasemmistolehti
' T r i b u n e " kysyy taman johdosta:
Onko meidän englantilaisten: otaksut-;
tava, etta Yhdysvallat t a h a l l i s e s t i -y-r
i t t a a savustaa k i l p a i l i j a n s a . : K i i n a n
m a r k k i n o i l t a päästäkseen; n i i l l e . e n ­simmäisenä?
T a i jos • Y h d y s v a l l a t
p a r h a i l l a a n muuttaa kauppapolitiikr
k a a n s a K i m a n suhteen, koska Eisen-,
,howerin h a l l i n t o e i pysty turvaamaan
y h d y s v a l t a i n sisäistä taloudellista ke.-
.hfi,ystä;.niinj;_eikö tasta: o l i s i i l m o i t e t ­t
a v a julkiseäi" j o t t a mut t l a n s . v a l l at
voisivat:::^ sovittaa^. p o l i t i i k k a n s a sen
mukaisesti?
J o k a tapauksessa. l:sa^ ' T n b u n e ",
c h r y s l e r i n ; J o h t a j i a ; t u s k i n uskalletaan
v a i n o t a "epäamerikkalaisesta t o i m i n ­n
a s t a " sen j ehdosta . e t t ä , h e käyttäy­tyvät
todellisten . k a p i t a l i s t i e n , tavoin
j a noudattavat kapitalistisen voiton
periaatetta- katkeraan- loppuun saakr
k a . ' Y h d y s v a l t a i n - h i s t o r i a s s a v a r ­s
i n k i n viime aikoma — o n esiintynyt
r u n s a a s t i : marttyyrejä, mutta tuskin
yksikään heistä: o n peräisin Y h d y s ­v
a l t a i n suurliike-elämän k o r k e i m m i l -
t a johtoportailta, j o i l l a seisovat kuir
t e n k i n y b i i n v a l t a i s e s t i hallitsevat —
tällä hetkellä E i s e n h o w e r i n h a l l i n t o a.
K a i k k i nämä seikat iviittaavalf suhen,
e t t a M c C a r t h y a l k a a . jaäda pahasti
ajastaan j a l k e e n i j a etta hänen s i i r u l -
l i n e n ilmiönsä ei enaa ole oleva pitkä­a
i k a i n e n .
l^mlm eUfkumvölsko
avattu iaiidessa
Helsinki. — (V») «Jen svori-lettiin
laMti^ 0Uamv»Ut»lifH
amlaisei. Puolan j»'SBOineii II»
puin Jtorisleuunn teattefiln oli
saappnut noin 300 kptnivleraata.
Samaan sAkaan esitetliin elo-l^
ai^ateaiteri lokolassa elokuva^
''^eitettyjä lauluja".
ATOS VVIRTANEN: Syöksy helvettiin*'
Mitä muut sanovat
»SUOJAA B A U H A —
S U O J A A T S U O M E N"
J A PÄINVASTOIN
* M u t t a tähän on sanottava, että
m a i t t e n :Välille. J o i l l a o n ystävyysso­pimus
Ja pitkäaikainen kauppasopi­mus;
el k u u l u .'kylmä sota\ Tämä on
p a i k a l l a a n s a n o a s l l t ä v a r ä l t a ^ p ? j o ­k
u : : o n n e l l i s ^ t l -solmitun kauppasopi­muksen
jälkeen kenties muuta k u ­v
i t t e l i s i . " — Maakansa, 20. 6. 1950,
Asla-stipendiaattina'^ -USAissa ' o -
plskeleva" ent. sisäministeri j a A r a ­van
:; pääjohtaja;;:: s o s i a l i d e m o k r a a t t i ­nen
kansanedustaja Aarre E . S i i n o -
n e n , c n A m e r i k a s t a , k & s i n selvitellyt
6osdem;puoiueen;;ulkbpoliittisia l i n j o ­j
a -varsin j u l k e a a n ' t a p a a i i . ' i U P :n
'New Orleansista välittämän sähkeen
mukaanvOn:^kansane'dustaja: S i m o n en
lausunut rnm. että " e n t i n e n ' päämi­n
i s t e r i U r h o Kekkonen,'alleklrj9ltti
oman; p o l i i t t i s e n A kuolemantiiomlcinsa
silloIn-kunOiän p a l j a s t i suunnitelmat
kaupankäynnin laajentamisesta N e u
vostolilton k a n s s a . " —/ajteidän puo­lestamme
Neuvostoliitto -vbl- pitää
Saimaan;: k a n a v a n ! ' j u l i s t a a ' S i m o n en
Ja j a t k a a : "Me"' käymme' kauppaa
•Neuvostoliiton k a n s s a i m u t t a el l i l an
p a l j o n . Toivomme voivamme solmia
normaalit 'kauppasuhteet lännen
kanssa." —> S K D L z n äänenkannatta­j
a n . V a p a a S a n a n mitlstieto. 1953.
' ' E i hyödyttäisi t u h l a t a s a n o j a men­n
e i t t e n päivien synteihin, v i r h e i s i in
Ja tyhmyyksiin, j c s k a n s a l l a yleensä
o l i s i jonkinlaista p o l i i t t i s t a muistia.
M u t t a vaUtettavasti meitä o n a l i t ut
sestl mulstutteva siitä pahasta, m i ­kä
o n o l l u t i Jotta'emme lankeaisi s i i ­hen
jälleen."'—Vasabladet, 1945i
' '(Maamme "«rältten lehtien Ja r a ­d
i o n harjoittamaa sotapropagandaa
o n pidettävä'rikoksena kansaamme
vastaan Ja s i k s i o<tetainme, että edus-kuntaviainsäädäntötyOssään'ottaa
t ä ­män'Ihuomlbon."
— Suomen K u l J e -
tustyCntekljäin I 4 i t t o ry!. 4953.
Kolme menetti henlcensä
autojen'yhteeb-\' *
törmäyksessä
5 lVetäsktwin. A l U . — Kobne hen­kilöä
säl-stubiansiä k u i i a i i t o törmäsi
yhteen'trolL<n kanssa tienristeykses-s
S , " j o l a ; o n lähellä' « t & . kauppalaa.
Ohnettomuusvtapahtui/maanantaMtu^^
:; "Meidän planeettamme tulee pian
.syöksymään h e l v e t t i i n j a / m a a i l ma
o n p a r h a i l l a a n tiellä, j o k a voi j o h t aa
kuolemaan ja , k o k o sivistyksemme
tuhoutumiseen", lausui äskettäin
amerlL»kala!senatomikomisslon jäsen'
Thomas E i - M u r r a y.
•Yleensä aavistetaan, mikä heittää
yhä , tihenevän varjonsa: ; aikamme
näyttämölle j a k e r t a , k e r r a l t a pakot-^,
taa asiaan perehtyneet; tiedemiehet
t u o m i t s e v i m ; s a n o l h i n - vetypommista
J a : sen ;-arvaamattomista kehitysmah­dollisuuksista.
;; M o n t a ;:Varoltuksen
sanaa; o n Jo l a u s u t t u . / T h o m a s M u r ­r
a y ; tuo myös j u l k i , a j a t u k s e n s a : ' ; -^
E l käy jatk«aminen tähän tapaani
ennemmin t a i myöhemmin pitää v a r
•Iita,,Joko se t i e , j o k a antaa m a a i l ­malle
j a sivistykselle: mahdollisuuden
t a i toinen, j o k a vie, tuhoon, jos sota
elämästä j a k u o l e m a s t a puhkeaa. S i i ­tä
mitä Ihmiskunta a a v i s t a a itletävät:
v a i n m u u t a m a t ; h a r v a t j o t a k i n kon>-;
kreettista Ja täsämllistä.
A s i a n t u n t i j a t voidaan lasbaa onuu-tamlssa
kymmenissä, kenties''sadois­s
a : : kolmen tärkeimmän : a t o m i t u t k i -:
,,musryhmän;(UaLA:n,;'Neuvostoliiton
Ja Iso B r i t a n n i a n ) Johtavat v a l t i o ­miehet,
atomivoimaa' hallitsevat tär­keimmät
henkilöt ; y n n ä ; j o t k u t spe-,
s i a l i s t i t tämän ahtaan p i i r i n ulko­puolella
•;-; "Näiden ;>i
piilee se kohtalo, Joka voi tulla
m a a l i m a n j a sivlstybsen osaksi, jos
ne voimat. Jotka' on sidottu atomi-
;sydämeen, .päästetään r v a l l o i l l e e n k o ­ko
kautiistuttavassa tehokkuudessaan.
F^evat tiedemiehet ovat antaneet
meidän selvästi ymmärtää,,että saa-::
d a a n .pelata k i r j a i m e l l i s t a m a a i l m a n - -
hävitystä, jos vetyprosessi laajassa
mittakaavassa aikaansaadaan. Eikä
siinä k a i b k i ; että tärkeimmät Ihmls-
^eskukset v o i d a a n tuhota muutamäis-;
sa-; päivässä, I t u n n i s s a t a i minuutissa
• ^ s e - o n tietyssä määrin mahdollista
Jo t a v a l l i s e l l a : atomiponimillakin;:—^^^
vaan?, määrätyissä;; kokeiluissa (Välteri
t a a n päästyn tuloksiin. Jotka osoit-'
tavat ; v e t y r e a k t i o n • pystyvän tuhoa­maan-'
kaik«n:; elollisen - elämän imaa- T
pallollamme. Jos tämä todella o.n
mahdollista, olemme lopxm edessä.
"^Jos koko maapallonune tuhou-tuisColtel
seuraava a s k e l e ^ Garhowdri
i n u k a a i i — : auringon j a koko'plane«t^;
tasysteemlmme räjähtäminen yhdekr
sl%alnoaksii;i,tullsoihduksi?:r;avairuuden
j^rettömillä r a n n o i l l a . J o l t a k i n sa-'
t b j a m i l j o o n i a ' V u o s i a vierähtäisi e n -
henboni Andromedassä j a ' muissa
tähtUumuissa:£mahdoUisestiv elelevät:
ast^nomit. havaitsisivat ^ uuden täh^^
tisumun s y n t y m i s e n . ' ' , ^ ' /
Alkääname liidelkö pitempään
näissä;!kosinillIsissa m i e l i k u v i l l a . K ^ ^
k a i k k i käy ympäri on k u i t e n k in
symys ,mitä, ..suurimmassa määrin'
kosL'3vat koko ihmissukua. On s en , o n kokoontunut, ; M a a i l m a n r a u h a n -
vuoksi , ihmeellistä. h a v a i t a se vähäin-nen
osuus, j o k a tällä, p r o b l e e m a l l a on
j u l k i s e s s a keskustelussa. Harvat;ovat
ne ^poliittiset j o h t a j a t , k i r j a i l i j a t ; s a - ;
i^pmalelhtlmiehet • J a - s o t i l a a t , Jotka
J u l k i s e s t i tarttuvat inälhinkysymykr:
s i i n , ; j o t b a tekevät V k a i k k e n s a • v ä l t -
tyäksemme y l i l u o n n o l l i s e l t a :;katas-;
t r o o f l l t a . Mies k a d u l t a tai a u r ^
•kurjesta on a i n a k i r i länsimaissa: ( p u ­humattakaan
siirtomaista) jokseen­k
i n ; tietämätön-: siltä; mitä; on- tapah-r
tumassa. Hän lukee lehteäan j a . se
ikäslttelee:-vain ; o h i m e n n e n V j
pilj.iukysymystätästä> m u t t a sieltä-
Imh;: löytyy- tärkeämpääkin
tyttöjä, vaaleita k a u n o t t a r i a , u r h e i ­l
u a , m u r h i a , puoluepropagandaa . '. .
K u i n k a voisikaan ; t a v a l l i s e l l a ; i h m i ­sellä
. o l l a . volm'aa J a h a r r a s t u s t a sekä
- m i e l e i i k l l n t o a ;zilln a b s t r a k t i s i i n a s lr
o l h i n ^ K h u o l i m a t t a . n i i d e n k o n k r e e t t i ­sesta
sisällöstä) . k u n eivät, edes y h -
teisbunnan johtavat henkilöt tee
; ijuurli^muuta > k u i n ' ; h a u k o t t e l e v a t v i s ­k
i l a s i a n s a t a k a n a tai ? iskevät: silmää
prilliensä ylitse.
K u i t e n k i n l i i k k u u j o t a k i n ajassa.
Meidän inäallmaatnme < ei r a s i t a - väin
tähänastisista hlrvemnman sodan; u h -
kai"!; se o n myös nähnyt historiamme
' ^ t a v i m m a a : f . r a u h a n l l l k L ' 3 e n : orasta-:
van, i k a s v a v a r i , : ; l a a j e n e v a n , : s u l k i e n ;
piiriinsä yhä suurenevan osan i h m i s -
suvusta/^^i i¥M i rauhanneuvosto;
neuvoston kehoitus kansallisesta rau-^
hankeskustelusta on herättänyt vas­t
a k a i k u a b j u k k i a l l a maailmassa, myös
: meidän maassamme.:. Ensimmäisen
k e r r a n : t o d e t a a n : k a i k k i e n kansojen
k i i n n o s t u v a n vjostakm,-.jolla on pe­rustava
merltitys n i i d e n . tulevaisuu­delle.
Sellaista • e i ; ole tapahtunut
i n m a a n varhaisempana h i s t o r i a n a i -
kakuutena.; .Se: l i i t t y y tiiviinä r a u ­hanvoimien
; kamppailuun'' m a l i l m an
kohtalosta.
. On-myös m u i t a : v o i m i a . V M a r x i l a i ­s
i n a o i v a l l a m m e , - e t t a sosialistiset
v a l t i o t tuntevat mita volmakkamta
mielenkftnota pysyvään : r a u h a a n Ja
eraana n'iden perustavista tehtävis­tä
on.; yrittää - o r g a n i s o i d a : rauhan
maailma. Myös m u u a l l a i-maailmassa
on inahtavissa merkkejä rauhanvoi­m
i e n kasvustaV; M a i n i t k a a m m e m u u ­t
a m i a : J u u r i n y t nousee R a n s k a sakv-
•salaisten ^varustautumista J a - E u r o o ­pan
armeijaa vastaan. Korean ja
V i e t n a m i n kansat vaativat r a u h a a ja
USA*, kokee selviä - vastaiskuJa useissa
m a i s s a ; V i e l ä p ä S i r "VVinston, vanha
sotilas ;;Ja^sotapolitiikko,; yrittää ; k o r -
j a t a kahdeksan vuotta noudatta­maansa
p o l i t i i k k a a ; ; M a a i l m a n v a m ­mattiyhdistysliike^:
o n a n t a n u t selvä-:
s a n a i s : a ; räuhanvetoomuksia;:anina»-^
:UUisesti V,'Järjestäytyneille v:^
k a i k k i a l l a maailmassa;? ;Pääanliust^^^
N e h r t i : ja:"hänen kolmesataa >milJoo-
Neekerien koulu­kysymys
esillä USA:n
korkeimmassa oikeudessa
VVasbingtoii. — J c u l u k . 7 p n a a l k o i
federaalisessa -korkeimmassa oikeu­dessa
s u usanallmen keskustelu toises­sa
erässä kysj-myösesta, tulisiko y l i ­oikeuden
j u l i s t a a kansakouluissa nee-;
k e n - ; j a valkoihoiseen: l a s t e n ; t o i s i s ­taan;
eristäminen perustuslaki vastai^!
seksi.
Kysymys koskee välittömästi neljää;
etelän -valtiota j a D i s t r i c t " . o f : C o l u m -
biaa J a JOS paatos l o p u l l i s e s t i t u l e e s i ­tä
.vastaan, n i i n merkitsee se kaksois-k
a n s a k o u l u j a r j e s t e l m a n ; lopettamista;
kaikissa. : Y h d y s v a l t a i n . valtioissa ja
sen a l u e i l l a.
'. V i r g i m a n : valtio;;joka:'On y k s i naista;
käräjöivistä : ; v a l t i o i s t a , ; väittää, että;
tällaista neekeri- j a v a l k o i h o i s t en lasr
t e n kansakoulussa j a k a m i s p o l i t i i k k aa
seuraa yksi::kolmas.osa Y h d y s v a l t a in
v a l t i o i s t a .
.. n a i n e n kansansa ;^.: osoHtavat vuosi
vuodelta yha selvemmin erottuvansa;
länsimaisen imperialismin mihtaris-^
tisesta k e h i t y s l i n j a s t a ; - S a n a l l a v sa-r;
noen: -Rauhan hyökyaalto ; kohoaai:
; K a s v a a b o se k y l l i n nopeasti m i n v o i -;
makkaaksi; etta • se: fcykenea sammut-:
(tamaan; sen: i i k y t e v a n . . u h k a n ; josta
johtavat atomitutkjat huolestuneina
varoittavat.
:Ne,\ j o t k a tuntevat marxilaisuutta;
Ja ([unnustavat - t i e t e e l l i s en yhteis-kuntakasLtykuen;
ymmärtävät, miksi
sota o n h i s t o r i a l l i n e n j a m i k s i n y k y i ­nen
sodanuhka: on ajankohtainen
t o s i a s i a : . - S o t i e n syisca samoin k um
n i i d e n .tarkoituksestakin vallitsee e r i ­laisia
;'käsityLuiä: e r i ; maailmankatso-:
muksia omaavien ihmisten keskuur
d e s s a i : • S i t a ; v a s t o i n a l k a a . i h m i s s u ku
t u l l a yksimieliseksi; sodan tmTniolli-;
suudesta. Nayttaa s i l t a ; , etta ennen:
kaikkea o l i s i ; välttämätöntä aina,: j a
i u i k k i a l l a kahdessa suunnassa sy-,
ventaa rauhan a j a t t e l u a : Selvittää
sodan u h a n sosiaaliset j u u r e t j a . t a r ­koitukset
seka voimistaa rauhan t a h ­toa;:
M i s s a m a a r i n r a u h a n l i i k e j a
k a i k k i ^ m u u t r a u h a n v o i m a t yhä p a ­remmin
pystyvät, ratkaisemaan nämä
tehtävät,: sitä vahvemmaksi muodos^
tavat-, esteet; soifcaa vastaan. v•
;JDkalnenvastuuntan•lto^nen•:kansa-l
a i n e n tietaa velvollisuutensa; Jokui^^;
•'nen valtiomies joka talla kohdalla
pettää o n tänaän;perikadon sanan­saattaja.
Julkisen s a n a n miehillä Ja
n a i s i l l a ^ v ^ v a l i t t a m a t t a siltä, minkä
ideologian he turinustavat — o n s u u -
;rempi; vastuuvkuiai:-tavallisilla kansa-;
lajsiila... J a a t o m l t u t k l j a t , - m i t a v o i m -
::me v a a t i a heiltä?: .Me:tieda-mme, etta-he
^ ovat •: v a n k e j a , etta . t i e t e e n •., va;r
p a u t t a - o n , p o l j e t tu . . t a l l a ; ; a l u e e l la
S i k s i : emme .voi: v a a t i a paljoa ; yksi -
; l o l t ä j j o Lu on voimaton; : ; . ' M u t t a onko
: m a a i l m a n vapailla vyöhykkeillä'? elä­villä
f y y s i k o i l l a ; j a kemisteillä,; m i ­tään*
velvollisuudentunnetta?
;' Vomiattomuuden: tunne sodan u h an
edessä on sodan hittolainen. Sen
' v u c k s i jokaisen rauhan ystävän - o n
Jännitettävä voimansa : äärimmilleen
Ipytaakseen teitä, j o t k a 'johtavat raur
h a n asian u u s i n voittoihin. Rauha
o n ihmiskunnan tärkein asia; Taman-i
k a t s c n u l s e n syventäminen: j a l e v i t ­täminen
o n r a u h a n ystävien;:tärkein
tehtävä. Helvetti o n k u v i t e l t u aiko­j
e n -f- aanrtmsarastuksessa': maan ; a l la
olevaksi — on mahdollistä j a m i n
muoäbin myös velvollisuus estää'sen
h e r r a v a l t a maan päällä.
mmi mmm
'sm^^^m.
0 U O V O B«,|,o
T u r p e i s e n K u s t a a n rahat ei;ä{.
täneet konrtteerm maksuu.i ja
h a n j a t t i isännälle kellonsa, staa
fiita hyvin tarkkakayntiseks.
Seuraavana . k e s a n a poikkesi zi
t a a samaan taloon ja sil!oi.n
tuumi hänelle:
"Kylläpä kehtas.t \ale'".della
sun k e l k s h a n Jätättää n i i . i pahu
sesti. Meiltä myöhästyi polaaiin,
kylvökin sen t a k i a kolmatta
• » »
J O H T O P A A T O S
R a i t t . u s p u h u j a : " . . jckäinen rfjl
naryyppy lyhentää iijnisen elän
neljällä t u n n i l l a ."
E r a s k u u l i j o i s t a (keakeyitaen);
o n , v a r m a a n suuri.erehdys'
— E l se ole mikaaq ereidys \aa3
tieteellinen- tosiasia! .
— Ellei se ole erehdys niin ju
liSte, mma olen L M O I I U I ja
vuotta: e n n e n syntymääni ^
Britannian siirio-maapolitiikio
arvosfelun {(ohteenal
Lontoo, — (DLP) — ChurchilliJ
. h a l l i t u k s e n siirtomaapolitiikka ja sej
välitön johtaja siirtomaammiste
O l i v e r i L y t t e l t o n on joutunut kaj
v a n : kirpeän arvostelun kohteeksi -
h y v i n B r i t a n n i a n lehdistössä kuii
.parlamentissakin., ; Työväenpuolue
• äänenkannattaja Daily• Herald sano
.etta,Ohver Lyttelton on nykyiseh-Bfil
t a n n i a n hallituksen tärkeän viraä
-taman vuosisadan huonoin haltija ]J
.vaatii ilman: ehtoja hänen -eroan
taan; Vaatimuksensa tueksi esiti
:Däily;Herald • Lytteltonin. politiiicäj
syntiluettelcn- Keniassa, Guiänassa
Bugandanissa.
;;; Myöskin; suuntaa liberaaIinen;ManJ
C h e s t e r ; G u a r d i a n kärkevän arvostel
l u n s a - s i i r t o m a a m i n i s t e n Lytteltonis
vastaan,; m u t t a ;e5ittaä ;"]i=iventävän
a s i a n h a a r a n a " syyksi- malidollisen;
leisen. E n g l a n n i n ;siirtomaäpolitiika
luottamuspulan.
VErotkaa, erotkaa!" ::huus-vat tyo
yaenpuolueen; edustajat parlamentij
s a : : . s i i r t o m a a m i n i s t e n Lytteltönil
k u n ; keskusteltavana - oli • hallituk
paatos karkoittaa maasta Buganda
kuningas: M u t e s a I I . Saman huudo
s a i Lyttelfccn-kuulla, k u n hän li
s o t a l a i v o j a Guianaan ja se on toi;
t e t t u kerta toisensa jälkeen -• vastalau
seena;;hänen, häikäilemätöntä ; i
m a a p o l i t i i k k a a n s a vastaan Malaka
s a j a muissa siirtomaissa,; :
30,000 kuollut auto-tapaturmissa
Yhdysvalloissa
: D e t r o i t . 'Tämän'.vuoden aikar
on -Yindysvaltam , maanisilla 38,0
henkilöä saanut:;surmansa liikenne
cnnettomuuksissa; :Mutta: nun suu
k u i n : t u o surmansa saaneiden
m a a r a ;:onkin; n i i n ei se osoita, ett
: Y h d y s v a l t a i n ; .väestö -kumirenkaisiU
pyörillä-olisi; mätkalla;."isainsa:
se", sillä k u n . Yhdysvalloissa v; 192;
s a i : n o i n 18 henkilöä maanteillä ;sur-|
mansa-:kutakin: ajettuafflOO.OOO maili
kohden» n i i n tänä vuonna olisurman-j
sa saaneiden:suhdeluku noin 7',4
kllöä, k u t a k i n : ajettua . 100,000; mailii
kohden.
N a i r o b i . — Nairobin oikeudenkayn|
:nin:iyhteydessä;;crr paljastunut,:
a l k u a s u k k a i d e n tappamisesta
maksettu tapporaha. Taman jc
t a ovat "eräät K e n i a n kirkonmiehet
laatineet vvastalausekirjelman.
Lester B. Pearson jai ihmisoikeudet
; maalUsistavaslplsta. A^
.nytvWavut^''ut^^seila^^
den, ettei k u k a a n eikä mikään m e i - !
dän 'planeetallamme''' ole' \exä&'^ eSa.
v a i k u t u s p i i r i n UlkopuoleUa., Sotä^^Ja"
la^iiha''^^^ % k y & l ^ ' > a s ^ t a . jdUär
'Lähtiessään A t l a n t i n paktimalden
; neuvostona kokoukseen;-ä:ulkomlnteterl
IiesterB:^'Pearson antoi i k e s k i v i i k k o na
h y v i n mielenkiintoisen lausunnon
Y K : n hyväksymän, Ihmisoikeuksien
J u l i s t u k s e n st»hteen.___
Tämän{lhmlsoikei5sieH;Julistuksen
hyväksynilsestä tuli t o r s t a i n a kulu-;
neeicd" v i i s i vuotta, mutta Canadan;
h a l l i t u s - missä' m r . iFearson>on y h t e ­nä',
pä^rattaana, ei ole vielä täihän
^meIwessä9Sltä^vahvistazmt elkä«ll^
,ole^;^hy;yäksynyt-5mlUTO canada'-:
.^laSsten^^atlnuiÄr^^^
vkeid^ e a i t j u l i s tm
tnlsoikeuksien turvaamiseksi.
.;iil''Kaikesta >:huoiimatta^^^
l^earsMr''vetosi' 'täiiiän' vuosipäivän
a a i i o n a . ' ^viime, k e s k i v i i k k o n a , m a a i l -
m ^ V ^ ^ i h l n , että ne t u n n u s t a i s i^
j-MäfihmlMikeu^
! Hatf|bnoI:s|pte|aä^
r^|^^ej(tiunnemme.;8uurt{^:.kiintymystä
aijUbieii,<jEun maailmassa on s u u r i a a -
Iueitai^:mistä:.on:;'poistettu^itapeelli^
,^uni^oikeudet,^- rxoissä, - henUIöUinen
yKfioos.' mielipiteiden^ ilmaisuvapaus
'ji|W8konvapaus'<m_kieUetty^^^^ ,
/ ^ » i i - U . » , - l u o n n o l l i s e s t i k a a n T O I tie-Ä
l » e a s a m y l l ä o l e « ^^
n t a A o i t t L ^ Bän.p(||Dden|
lftaTkoittahut^^i^;8iUS:'jCanär
lekaan^ laatinut kansanjoukkojea
;fvaatimaa;.Olkeuksien j u l i s t i i s t a ; mikä;
::Olisi;^yhdenmukainen Y K : n : ? I h m i s -
oikeuksieii Julistuksen kanssa Ja a s ­kel
.Oikeuksien l a i n - laatimiseen; ^ mitä;
niin-/Mpeäkl t a r v i t a a n tässä^m
/ M a h d o l l i s e s t i hän ei tarkoittanut,
sllläSjSUurella alueellav. Y h d y s v a l t o j a^
: k a a n , v m i s ^ : :^
;noltajäfitivillityksemjchdosta :leimati^
t u ' " ^ u o £ e t t a v i l c s i " pimälsiksl e n t i|
sestä presidentistä, H a r r y S . ' T r u m a|
nistä : : a i n a ^ ; C a n a d a n ^^
Lester B. P e a r s b n i t a ^ a s t P k a l k k i n e j
Jotkajeiyät Toialuaj^ Inimartaaaiyaä;
maAhW;?astl\-ÖuiBrW*!Fia'li^^^^
luudelle. \ "-f -• "--^ii 4^'^ • ' - l
O l k o o n ' n u r . Pearsonin mielessä r s i -
-tä t a i tätäVaUekIrjoittaneelle muistui
hetlTmiel^^^
:ten? J a lieidäiiv kenraa^^
USA,'missä^on'satoja ihmisiä teljet-r
t y kalterien"' t a a k s e j ' tväärien > aJatus^;!;
t e n " v u o k s i ' j ä ' t o i s i a ' s a t o j a crf j o W
' k a i r k o k e t t i i t a i ' t i l i a t t u ^ r k o i t o k s e U a ' ';
' s a m a l l a kun'"'^tuHänne^^"^'kans^^^
ovat menettäneet'^' t y ö p a l k k ^ s a * "ja;
tohne'i^?v'aln siv^^iisA^^^j&"^zi\iaa
salaisen'^' i w l i i s i n ^ palklcaaTnät kurjat;
ilmlahtaiat^^ovafe-teimeet
Äelciäri ajatä^te'iiäiirsJiiiteeH!?- J^''t
;^';Yhd7syaltion,valtiolllseUa, p o l i i s i l la
t a J a - m a k s e t u l t a i l m i a n t a j i a , - j o i d en
" a f a a n n a " ' o n se, etta he "todista­v
a t " kanssaihmisäan vastaan. K a i ­kenlaiset
;s i l m i a n t a j a t , ; ; »hutsut; p i m -
pit,'ja muut: Ihmiskunnan''hjilkiöt :elä-vät:
siellä:nyt herroiksiiniistä-hopea-
;penningeistä,,:mitä he i l m i a n n o i s t a an
saavat; p a l k k i o k s i ;
T o i s a a l t a tiedetään, että nämä i l ­m
i a n t a j a t ovat aineksia, jotba " t o ­d
i s t a v a t " ^ m i t a tahansa ' saadakseen
rahaa. Äntautuessaan ammatti-11-
m i a n t a j a i n ' tehtävään, he ovat asial»
lisesti''"^'uhuen siinä' asemaassa','että:
heidän täytyy k e k s i ä ' y h ä ' u u s i a ' j äf
u u s i a " " t o d i s t u k s i a " . Jotka o v a f t o i -
nentoistaan, villimpiä, t a i muussa t a |
pauk«cssa:heiIle'sanotaan;.että\'^
r i on työnsä'tehnyt'Mauri saa nyt"
mennä.".\Tästä johtuu, että kaikissa
sivistysmaissa' pidetään' i l m i a n t a j a ln
•''todistuksia'' k a i b k e n a m U u n a muttei
l u o t e t t a v i n a 'asiatietoina. ^
Y h d y s v a l l o i s s a vaUitsee' k u i t e n k in
tällä , k e r t a a n i i n k u r j a tUanne, etta
jos, joku ammatikseen ilmiantajana
toimiva," kurjimus^ tekee "syytöksen"
JotaLuta ^amerikkalaista vastaan -M
t a i " Jos ' h ä n e t pannaan tekemään
^tällälnen:sFytös;Vlranomälsten>pom
tLsten|tavoitteiden edistämiiseksi'i^-li-^
m l a n t a j a n l i h r i k s r joutunut 'Ihminen
tulee^ilman- mitään oikeuden päätös­tä
^Sirylllseksi; hänet erotetaan t o i|
m e s t a a n , ' k a r k o i t e t a a n tai • heitetään
; M i * U aM
\ MjrdsHiedetään,, että ^ f h d y s v a l t a in
v a l t i o l l i s e l l a r.', p o l i i s i l l a ; o n : ' s a l a i s i a^
mulstiofta »tuhansista Ja ^ t u h a n s i s t a
a m e r i k k a I a l s f s t a ; i o t k a ; luulevat ivielä(
oleyaiisa,täF3ln|tUiyit5sa.|r-!'ja v a l l a s i
sa oleva poliittinen\puolue,'.oUBOon'se
t i e n puolue, v o i ' m i e l i n maarin kayt|
tää näitä m u i s t i o i t a j a valt.ollista ]
liisiä ( F B I : ta) poliittisten tavoitteij
densa;>hy v a k s i ;
•Nämä valtioUisen salaiset muistioj
ovat. Y h d y s v a l l o i s s a , kuten ne oliv
f a s i s m i n palvina Euroopankin maii
sa, p o l i i t t i s e n mustamaalauksen,
k i r i s t y k s e e n väLkappaleita. Ju
tällä p o h j a l l a lepaa poliisivaltio
sen ajatusten k o n t r o l l i , missä
k i e n k a n s a l a i s t e n vapaus ja vieli
.toimeentulomahdolllsuudetkm o
ainaisessa vaarassa.
' r M r . ' P e a r s o n o l i siis täysin oikeutetj
t u _ j u l k a i s e m a a n lausunnon, ett-
"maällmassa ^on n y t suuria alueita"
missä ^ I h m ^ i k e u k s i a tallataan
k e a l l a t a v a l l a poliisisaappaiden anj
turaln>'alle.-
M u t t a - j o l l a k i n tavaUa allekirjoitj
tanut o l i s i o l l u t s i t t e n k i n paljon iloij
s e m p i , ' j o s , m r . Pearson olisi antanuj
tämän vuosipäivän lausunnon Cana-j
dän-^ansalle^ja'omalle hallitu
Hän" o l i s i voinut tuomita sen
k u n hänen-halutuksensa ei ole vie
läkään antanut Y K : n IhmisolkeukH
s i e n j u l i s t u k s e n hengen mukaista OH
keukslen J u l i s t u s t a ; hän olisi YoinnJ
sanoa, että tämä; merkfidpaivä veH
v o k t a a ' " meitä v välttämään kaikkea
sellaista'', l a i n l a a d l n t a a . Joka
j a rohkaisee M c C a r t h y l a i s t a noitajahj
t i m a r i i a a " — ' , s i i s ' r i k o s l a i n muutoseM
dotusta,''jcka; tunnetaan nyt B iU 7 «H
niellä; 'ja-etta^ikaikkien p a t r i o o t t i sM
canädalaisten .tulee tehostaa toixnnij
; o l k e i i h s i e n ' l a i n laatimiset
hyväksi./ettäi'';tämän maan katisanj
joukkojiJntlhmlsoikeudet tulevat>J
k i v o i m a i s e s i i \ t u r v a t u i k s L — Känä*^
ahänenhallituksenMreTo- on7k<*6nainentarmeijaosastö;osletal7, s i t t e n / r ^ m b l i k a a n i e n - t a i demokraa^^ koura' .•'i^J-f ^' -
i i i l i