1928-12-10-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanantaina, joqliik. 10 paiä—Mon>, Dee 10 No. 273 — isgfc " i i te SM; THE YÖUIH SECITON rtuuäsmin iannattajaksl on osofctau-tunut teosofisen luimbuukittskCBUiOfn Wlibn flie RevoluBon Comes (To the tune of Yankee Doodle) Come e v ^ honest laid and lass! Too long we*ve been kept under By x t t ^ chains of fraud and fear; iy;e*Q snap them an asonxier! CHORUS: When the revolution comes, . The Social Revolution — It's comlng fast—OUT turn at last! The Social Revolution! The boss who Ilves i n idleness By plundering his neighlx)r, Shall leam to use the pick and spade. And live by lionest labor! The landlord and the capitalist, If yöu should wish to see 'em, Yottll have to take a hoUday And search i n the museum! Then let us hali the coming day! The glorious hppe before us! And vrith brave deeds anticipate The good time of our dunais! The capltalist, the big f at man. Just now thinks that he'8 the boss, But when the worker5 are' united. The boss «111 be a total UKS. Militant Ybungr Worker Tpiiiired m Prison John Itorter. « h o is a member of the Young Worker5 League of America and also of the National Textile Workers' Union, was committed into Imprisonment for deserting the American army. He is serving a term of two and a half years at Fort I^a-venworth, vrtiere he is most atrociously treated. A representatlve of the International Labor Defense Xeague who has re-cently vislted h im tells how this ml- Iltant young worker is not even allow-ed to recelve letters from fhe I. L . D. and his lawyers, whlch pertain to his case. . . In addltlon to this Porter is bru-tally maltreated by the sentries and he is not at ^ s a f e i n prison. At fui occasion when he dropped a tile on ;^^account of Intense pa^n vhen he was supposed to pass it on to an< other prisoner. he was attaeked by a sentry and beat w i t h ' a c l u b . JEte himself believes that had there not been other prlsoners there he might have been kOIed. Thls^ is the vnty that the capltalist system treats those WQrkers dare to worlc Tor thelr r l g h t s . I t is up to the entixe working Clas to put an epd to this r^gime of terror. The ever Increaäng t»ses Uke the case of /"I I . ' 'i'r Johä Porter Are sän tother" compel- Hng the rest of the vorkers to take up the struggle. We must do an in our power to buiM the tvorking class movement. Discipline of Hie Bus-siön Pioneers Disdpline among the Pioneers Is a strong lactor in the routine of tiie Pioneers. The first thing i n the Pioneer rules are the ones conceming health. Their rules are as folIows: 1. No Pioneer is to be seen on the Street»-after 10 o*clock (except for Special affairs and demonstrations). 2. No PiOTieer is to smoke. 3. A Pioneer must be clcan. 4. A Pioneer must be an example to other cljlldren. 5. A Pioneer must obey his parents'. If they do not agree with the WOTk-ing class movement, he must «in tliem over to our viewpoInt 6. A Pioneer must be a good stu-dent, especiaUy must he study the tvorldng class movement. Knowledge is power.for the worklng dass, If any of the rules are violated the Pioneers are taken before the dlscl-plihary cömmittee. Comrade Pioneers: Be dlsciplined members-and obey the rules of the Pioneers. They help not only you but they help you to be more useful to the working. class movement. ylipapitar Annie Besant. "Hakkapelii-tassa" (n:o 4—1828) julkaistnssa kirjoituksessaan "Europan tulevalaras" esittää h ä n mm sexn^van viisauden: "Ehkä sän jällEeen seuraa diktatuuri ja toivon, että niin kävisL IfliuJen, e t t ä Mussolini vold telidä paljon täis-jBÄ vaikeasti hallittavaa maassa. samanlaista, mitä hän nyt tekee Italiassa. Venäjä kaipaa hänen tapaistaan miestä." •railalsina puheinaan'tdcee teoBO-l i a n yUp^tar työväenliikkeelle «on-ren iMdveluksen. Suuret Joukot Ta-hemmän tietoisia työläisiä on eksynyt teosofiankin kannattajifcd -niinkuin Intola, Ont : Our Y.C. League hija been active ali summer wi,thout talcing a yacation and wouldn't take or^ for write either. Winter ^lonths ax>proach-tognow bUt this must not be a rea-son for falUng down i n activlty. Some of the members have quite a long way to come to the meetings but comrades may use skie and therebby manage to keep in close contact with Other comrades. •\ye havp a 'play under reheaisal which is going to be played at CSurit-mas time. .We are going to have a Christmasc oncert wlth the Party and Pioneers; We usiiaUy help our older comrades, with'program. In our last meeting we decided to paxticipate i n program on December 9th when Comrade S. G. NeU comes tö speak. Our League has been puzzled a-bout ways bf getting new members bbut it seems hard to conyince the youth around hei« of. ihe neccesity for orgänization. Young farmers, Join the only orga-nizati< m of the youth which fights for your int^rests! Comradely. —- A . P. laessa Jörnin kaupdnki. Saksassa, Reinin virran varrellii, on kuluneen icesän a i kana oQut m a t i c a f l i ^ p^amfJärSnä. fflftllähSn teoHlsmitta kuvaava Pres-sanäyttely » Joka oli avoinna syyskuun 'Viimeiseen päivään. Näyttelyyn koottu alnehisto on Kysynyt ^'suuria ponnistuksia. NiiniÄ täytyykin sanoa, että se oli täydelU-nen,, Esim. MstoiialliseUa osastolla lisesti siellä esitettiin, kuinka sähkS-aanomat irf»^w^»* maailman kulmilta tofmitftaar , JuDdsttuteen. Esitettiin miten imnbmnTehtfpn reportterit kovalla kiireellä ryntäävät lennätinkcsit-toriin Ja miten tiedot sitten kunakin mimmtäna määräpaikkoihin saapuvat Kuinka toimittajat senjälkeen ryh^?vät näitä tietoja hyväkseen käyttämään. B cdtu unohdettu kuvata toimittajien työhuoneitakaan. I ä s s ä lyhyesti kuvattuna se laaja nähtävyys. Jonka Pressa tarjosL Pe- Näytteitä SiH>men por Variston moraalista ; 'Sihn&ys porvarilliseen alfcaJkannlehdlntSdn ' '••4: UK' i M "Laki tm sama kaHdne", -sanovat porvatit Oöko niin, .sen tietävät työ- BUset lisnte. Täsää m n ^ ^ erikoisen mielenkiintoinen esimerkki. ; Valtion varoina ylläiMettävä suojelija- Ja lottalehU "Bakkapemtta'* kehoittaa ; ]3:ssa iramerossaaa viranomaisia Jä tuomldistulnda.tdin Ilmeiseen laitto- : muuteen; ettei otbd luuUut meidän valkoisten vlranomalstenmxekaan voivan sitä nUn v ^ sivuuttaa^ Lehti ntanlttäin käKdttl törkeästi rlkko^ inaan hanitusmuotoa ja painovapauslakia JakkauttamiUa työväen lehdet V IJäksl päiväksi. K u n otetaan huoml-oon^ että lain mukaan voidaan sano-lehtl laikkauttaa korkeintaan vidn kolmeksi kuuksudätel, käy Ilman muuta selväksi, että "Hakkapeliitta" edellämainituUa kehoitiiksellaan harjoitti mitä pelttelemättömlntä ylly- -itystä rikokseen. Lehteä el kuitenkaan : vieläkään ole asetettu syytteeseen, vaikka on Jo kulupitt kaksi kuukautta :tuon rlkonisen kirjoituksen Jiilkaise-ndsesta. HuUganimaisuus kielenkäytössä on : viimeaikoina yhä enemmän tullut ol- ' i kean yhteiskunnan säilyttäjän tunnusmerkiksi. "Suomen Sotilas" V valtionvaroilla yUäpldetty sotilaitten : luettavaksi tarkoitettu viikkolehti — r kunnostautuu tässä erikoisesti. Se -vUJelee yhtämittaa sanoja! "ryssä". •^punaroisto", "punikki" yjn.s. Kun lehti haluaa antaa oikein näytteen sivistyneisyydestään, kirjoittaa se • mjn. seuraavasti: "Kommunistimme vain ovat pls-kejäkm tyhmempiä siinä, että he to-deUa aikovat ottaa kuim taivaalta." "On suunnaton häpeä, että miehet, joiden esi-lsät teärvehtivät v.^^E^iaan tulevaa ryssää tukevalla iskulla, nyt suikkaavat simta keUe tahansa par-taiseUe iivanaUe, joiUa kaikUla, niin kuin tiedetään on kaasuaparaattl jo luonnostaan. Ka^Un Ja sipulin löyhkä' on paljon pahempaa kuin sinappikaasu joka tappaa nopeasti." ; rivoutta Suomessa levi- , : t e t ä än oikein valtion varoilla Ja seu avulla sotilaista muka kasvatetaan •fkunnon Ihmisiä". E i ole ihme. että huliganismi lisääntyy, kim esimerkilliseksi käyttäytymisohjeeksi oikein valtion taholta. esitetään vastaantulevan fryssän" tervehtiminen tukevalla iskulla. Jossa lähetysasema sijaitsi. Teurastuksen esineeksi Joutui; toinen rosvo- ^ttkko (ahmkih "Lähetyssanomat" Mmovat k t ä • rosvtöouko^^ .Lehti kertoo lupauksesta seuraavastir^< j^^ "Ttoiset (bftviöUe joutuneen ros-vojoulron sotilaat) hädässään ^ t t l - \it pelastiautua hynpäämäUä muureilta alas. Mutta useat taittoivat jalkansa tai saivat/muita vammoja jääden avuttomina makaamaan, kunnes takaa-ajajat; saaptdvat paikaUe ja surmasivat heidät Joko miekalla P • Ameen kiittää juina^ saivat "Suo-smen lähetyssanomien" kertoman mu- ••kaah Kiinassa olevat suomalaiset lä- ; hetg^saamaajat. kun Joku kiinalamen «i^vtosvokenraali pani toimeen oikein .^iliirvittävän teurastuksen kaupungissa. tai elävältä polttaen suurella roviolla. Rövioh Uekit n ä k y l ^ t tänne a-semaUe asti. LänsIportUla oli oUut kaamea näky aamun valjetessa. Ih-mispälta . o l i rivittäin seipäitten nenässä pelotuksena kansaUe. Näin Herra toi pelastuksen meiUe ja täUe kaupungUle - - ainakin toistaiseksi. Kyllä olemme koettaiieet Herraa kUttää tästä armosta." Suomalaiset lähetyssaamp'*jat kiittävät "herraa" sUtä, etä ihmisiä poltetaan elävältä ja aidanseipäät kor i s t e t a ^ katkotuUla päUlä! Inholt-t a v a a ' k r i s t i l l i s y y t t ä! PorvarUehdet puhuvat joskus erehdyksessä tottakin. Näin tekee mm "Suomen Heimo" {n:o 1—1928) kertoessaan suomalaisen rosvoretkikim-nan karkoittamlsesta Vienan Karjalasta seuraavasti: "Suomesta tulleet roistot ovat polttaneet, iaiskanheet ja surmanneet kaiken, mikä kerran oli teiUe rakasta! Oletteko raukkoja? Ettekö aio tarttua kivääriin kostaaksenne?" "He oUvat tarttuneet, Vienan nuoret miehet. Jotka olivat oppmeet suuressa sodassa vihaamaan kivääriä, mutta sitä myöskin käyttämään. He olivat taisteUeet viikosta yiikkoon. Kostonhalu antoi heiUe voimia, j a he kestivät, . kestivät siinä, m i ^ r y ^ uupui. Heidän ansionsa oh suureksi osaksi Vienan vapautus suomalaisista."^ "Virallisten tiedonantojen mukaan on murhattujen luku (NeuvostenVenäjällä) ison Joukon kolmatta miljoonaa ja todellisuudessa monta vertaa suurempi". Näin törkeitä valheita kirjoittaa "Suomen Sotilas" (n:o 1—1928) Neuvostoliitosta. Öh ilman muuta selvää, että sellaisia 'virallisia tietoja" ei. ole olemassakaan n i in monen muun lahkokunnan. Y l - läesitetynlaiset puheet piankin avaavat sokaistut sihnät näkemään teosofian todellisen tarkoituksen. • • ^ Hirvittävä Julmuus on nähtävästi aina ollut Suomen herrojen pääominaisuus. Samassa "Hakkapeliitan" numerossa,- josta edelläolevassa kappaleessa puhutaan, kerrotaan eräässä B. V. vnjasCTi kirjoittamassa sota-kuvauksessa, kuinka supmalaisruot-salainen sotajoukko v. 1851 teurasti Narvan kaupungin asukkaat. Tapauksesta kertoo lehti seuraavaa; "Hurjasti huutaen kavuttiin muureille. Joiden puolustajat surmattiin viimeiseen mieheen. Samalla joutui itse Unnake hyökkääjien haltuun. Tämän Jälkeen syöksyivät hurjistuneet joukot itse kaupunkiin. Jossa alkoi verilöyly. Jonka vertaista eivät -harmaapäiset soturitkaan sanoneet en-^ n ^ nähneensä. Kaikkiaan lienee surmattu 7.000 henkUöät joista 300 "p&- jaria. Ja 9^000 sotamiestä. Loput oU-vat kaupungin porvcureita. vaimoja ja lapsia." Murhanidmo on • perusominaisuus: Suomen porvarillisiile kirjailijoinekin. Kokonaisten kansojen Joukkoteurastuksesta puhuivat ne ihaillen. Niin tekee Joel Lehtonenkin. Joka "Aitan" huhtikuun numerossa kirjoittaa intl-aapien stlkupuuttoon hävittämisestä seuraavasti: "Emme enää ihmettele, e t t ä intiaanit on hävitetty, tapettu maailmasta sulnipuuttoon; Cortez menetteli aivca oikein!" . •• • * .' 'Olisivatko valkoiset voittaneet kan-salalsbdassa ilman Saksan apua?' Jokainen reheUinen Ihminen vastaa t ä - oU alkupnäiset kappaleet j^teldcun-naUisista käskykirjeistä, jotka • ovat anxKtut satoja:'vuosia sitten. Ne oU-vat kaikki asteettaisessa Järjestyksessä j a päättyivät viimeisimpään ai-lekhrjolttajaansa HJndenburgin alle-kirjoltuksiiii: Ostorialliseen osastoon tutustuminen oh siinäkin suhteessa mlelenkiintcdnen, että siellä esitettiin Julkisen sanan pitkä Ja. vaivalloinen kehitysjakso. Siellä oU useita kappaleita mimkkien käsin tekstaa-mia kirjoja — kirjoja. Joitten työ on kysynyt kokonaisen ihmiselämän rinpohjainen tutustuminen olisi vaatinut useita kuukausia. Muutamien päivien, iapa viikkojenkaan paikal-laolo ei sieltä paljoakaan yksityiskohtia jättänyt mieleen. Työläinen! — Oletko tilannnt jo Vapauden? Seuraavia nayttiiiittaiyeita steinin pohjamaalia, valkosta Ja mnstalaisväriä sekä auring^jn paahtuma punaa, puikko . . . — — ^ Steinin kasvomaaleja, 9 lajia laatikosaa, hinta Steinin Cold Cream Pärtaliimaa Wheat Croft, juoksevaa pouteria kaulaan, käsiin, rintoiKin ym. L i q u i i Eouge, juoksevaa poskip^praa, erittäin hyvää .—......... Poskimaalia, kuivaa, eri värejä ^fenäkittiä ajan. SleUä oU täydeUinen Jäljennös Gntenbergin kirjapainosta, jossa miehet tyÖskenteUvät sen aikuisissa pukimissa Ja ympäristössä. Kun menit hän kleltävästL On päivän selvää, e t t ä jos eivät Saksan sotajoukot oUsi sekaantuneet sotaan, olisivat työläiset päässeet voitolle. Tämän valkoiset itsekin tunnistivat v. 1918, Saksalaisia kunhlolteititlhii nimityk£tillä "pelastajat" j a "vapauttajat". Myöhemmin ovat Suomen valkoiset kuitenkin pöyhistyneet niin. että vasten parempaa tietoaan välttävät, että he olisivat ilman saksalaisiakin voittaneet. Tätä väitettä heim erikoisesti valkoisen armeijan "päämajoitusmest a r i " Hannes Ignatius. "HlBtorlal- Usessa Aikakauskirjassa" (N:o 1— 1928) e d t t ä ä H . I. kovin loukkaantuneessa äänensävyssä vastaväitteitä ranskalaista Georges Seaiursdhia vastaan, joka eräässä alkakausilehtikir-joltuksessaan on sanonut että "saksalaisten A^liintulo oli ratkaiseva''. T ä t ä tosiasiaa veistaah koettaa EL L vältellä seUttäen asioita omalla. eteenpäin. tuU eteesi Jäljennös ^ en-simäisestä paperitehtaasta. Jossa miehet keskialk. pukuihin puettuina valmistivat paperia. Kehitys kulkee e-teenpäln.^ Ja niinpä seuraavassa osastossa esitetäänkin kirjapaino 1700 l u vulta. Jonoin teknUUsissä välineissäkin havaitaan Jo joitakii^ parannuksia. Ennenkuin 1800-luvuIta siirrytään uudella vuosisadalle on kehitys mennyt Jo niin pltkäUe, että näemme övlpilrtäjänkhi, • työskentelemässä. Mutta; ennenlquiQ lautankaan ensl-mäiset palmAxnxe^ ketesltty, oh yh-teiskunhalllsissa. 'tiloissa tapahtunut muutamia heilahdiiirsla. Ehnen' 1800 luvun loppuahab Ranskassa si^tni muutamia, . vallMikumouksia. Joista varsinkin Ludylsr Ja, M a r i a .Antoinetten haUitu^ikainen vallankumous on monenlaisin kuvin ja sanoin esitetty. Vuosi 1812 tekee sitten käänteen kirjain, valmistuksessa. TäUöin valmistui käytäntöön ensimälnen König Bauerin pikapainokone. Nyt alkaa nopea keiiityk^n aikakausi.^ VoimfLlla käypä painokone niuuttaa painotuotteiden hintoja. Ja painotuotteiden 'menekki Jatkuvasti kasvaa. Uusia keksintöjä ja parannuksia tehdä4n ja itiinpä nyt olemme nykj/päivien valtavien rotatsloni-, kupari-, syvennys-paino- ofset. yjn. painokoneiden todistajina. "Köhiische Volkzeltuug", joka ilmestyy 25 kertaa viikossa, j a jonka kauttaaltaan valheellisella tavallaan. NUniä hän sanoo: " B o l s h e v i ^ öU vallalla Vehäjällä, sen tmrvissa oU marraskuun 17 p. täällä koetettu saada aikaan vaUankumt>us.. joka vai-mlstamattomäha ei kuitenkaan onnistunut." OUsl haliska tietää mikä o-lisi voinut estää vallankumouksen marraskuussa 1917 onnistumasta, jos siUoin viain olisi tehty vallankumous. Tyjrtiyvälsempl kuin «»ranskalaisen selostuicseen Suomen kansalaissodasta on Ignatius ItaUalalsen fasdstin A-lissandro Panolinin kirjddttfunaan. Tämä {suurieleinen mustapäitä katsoo Suomen valkoisen armeijan mahdoUl-suudet V. 1918 oUeen aivan rajattomat. Näin runoUee hän: "Jos kenraali Mannerheim sadan tuhannen vapaaehtoisen kanssa olisi marssinut Pietaria vastaan amiraali Kpltchakin muualla kuin "Suomen Sotilaan" toimittajien kuumeisissa aivoissa. Samassa numerossaan lehti kiitti "eronnutta ministeri K . Heinosta hänen lehteämme ("Suomen Sotilasta") kohtaan osoittamastaan suopeudesta". lähestyessä Idästä ja kenraali De-hikinin etelästä, aikana, joUoin Trotski el vielä oUut ehtinyt saada punaista armeijaa järjestetyksi oUsl bolshevlsmlUe annettu lÄiplinisku." Tämä on kuin balsamia' päämajoitusmestarin raadeUuUe sydämeUe. Hän el kuitenkaan halua aUekirjoittaa aivan niin hurjaa väitettä kuin lik-tori Alissandro. Mutta hän on sitä mieltä että valkokaarti ja pimakaarti yhdessä olisivat voineet vaUoittaa Pietarin. Kirjoituksessaan "Uudessa Suomessa" 5. 4. .28. sianoo Ignatius: "Mitä olisikaan vapausanheija saanut aikaan, jos koko kansa, niin valkoiset kuin punaiset, olisivat taisteUeet yhdessä maamme itsenäisyyden puolesta? SilloiQ ei olisi myöhemmin tarvittu aUekirjoittaa Tarton rauhaa, siUolh Itä-Karjalan kysymys olisi ratkaistu, sUlä siUoin kevääUä 1918 olisi' Suomen yhteinen armeija sanellut rauhanehtonsa Pietarissa." Ensimälsenä rauhanehtona olisi tietenkin oUut keisarivallan jäUeen pystyttändnen VenäjäUe, sUlä lÄä-majoltusmestarl on ankara mpnar< kisti. Suomen sos-dem. johtajat palautuvat porvariston kannaUe yhä enemmän myöskin uskontokysymyksessä. Uskovaisuus on muodissa sos.dem. johtajien p i i r i t ja he koettavat tyrkyttää sitä työväeUekin. Sosialidemo- Israattisessa kaunokirjallisessa lehdessä "T3?öväen Toverissa" oU pääsiäisen edeUä hartauskirjoitus joka olisi voinut oUa vaikkapa pappi Ing-mannin kirjoittama, niin oikeauskoi-nen se olL I S s s ä kirjoituksessa m.m. todistettiin: kirjapaino näyttelyalueella on kuin kuvana nykyaikaisen suurlehden kirjapainon vaatimuksista, antaa erinomaisen. selvän käsityksen nopeasta vauhdista johon meidän päivinämme olemme päässeet. ; SieUähän pyörii suiuet määrät latomakoneita. Kemi-grafit ovat kiireellisessä työssä ku-vittaakseen päivän < t sanomalehden. Alakerrassa on suuri Joukko painokoneita, <m rotatsionikone; on 32-ä-vuinen. 30,000 kpL tunnissa painava monivärinen syvennysptJnokone. Of-set- konelta on Järjestyksessä useimpia, Joissa työ siirtyy koneesta, toiseen U-inan keskeytystä. ErääUä näyttely- Liha- ja Ruokatavara- KAUPPA NIEMI & V A L K E A P X& Pahelln 844 — Box 524 71 Cedar St. — Sudbnrj, Ont. Vaaleaa ja vaaleanpunaista kasvopnuteria Partakarvaa, tummanruskeaa, ruskeaa, vaaleanruskeaa, tummanharmaata, mustasi, vaalean harmaata j a punasta, jaardi VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Box 69. SUDBURY. ONT. 1.SC 1455 .75 .7& .50- .4» .40 .75 .75 AU» Spamku», kirj. W. MynienberB ——- Aseutetta Bakkaus,. Icirj. Rafael Sabatici. ' ' r i i un Ja miekaa romaani" keakUJoUia, aid. 'Amerikan ITnioDtitiien EduiUjUton Venäjän Matka. neaTostorallao Drkri* (iätä oloUu ja saairatiUuiiU, «nomennoa - Anc« Pitoa, kizj. ..cxauJi: .>u:ua», o ^ , uniaa. aukiikamoukaen aikoja) Ajan tJoolitama i*a Kuj Kdgt tiice ionou«;bi. aid. in ' Aapinen. laatea opetteioUna sid . , . ... , Alanteen Sanakirja, •aonu.^a.eoglannla.aen Anaaki. kirjoitti: Kauppia-HeiUd, mc. «id Anerikalaiaen TrSräenliikkeea Vararikko, kirj. Vfm. Z, totta, nid. Aifebran Alkeet, konlajen tarpeek^. kirj. . E . Boiudorff, sid. — Apiaain Knniogaj, kirj. E. R. Boirooshi, nid. : Avioraimo, kirj. Anna Baadafaard. nid. A «männin Pojat. kirj. H. Coarta-Uakler, aid. Autokirja, kirj. Yrjö VeOia. lid. .15 .85 .*0 .75 J8S JSS S.SO .50 .SS 155 .75 M JSO 2M M jsa .75 1.50 .40 . 1.50 1.25 .75 UoUiaten Olentojen XJiäännrminen. kirj. F. Kolpin Batn, «id. .50 Enxlantilaia-Snomalalaen Sanakirja, b r r i opettelnkirja, kiij. Y. Haloaen 2.65 Elaa, kirj. Teniro Pakkala, nid. .65 El Onnea Ilnian Sinoa, kirj, H. Conit]u.MahIer, aid. IM En«IanUa AloltMleriUe, kirj. EnckeU.Saarinen. «id. 1.75 Egerin Tibdet, kirj. Ceza Cärdonyi, romaani Unkarin menneiayydestii. Arattoipia. romaani, kirj. J. I. Vatanen, nid. —— Bakteerit. Tictoaarre, kirj. Oic. Streng, aid. . Baatiljen VaUoitni, kIrJ. Alezandre Dnmaa, nid^ (Raukan Tallanknmönk-aea aikana tapahtonot • Babbitt. kirj. Sinclair Leviä. nid. .. —. Crntbia. kirj. Cooru-MaUer, nid. , ; Enflanainkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke. aid. EUInorea Kapina, kirj. Jack Londoo, aid. Erimaa kntaun, kirj. Jack London, l i d. 2 osaa. aid. EnslanUIaia-Snomalainen Sanakirja, toimit. T: WaUeniua, ild. Eaglantilaia-Saonalainen' Sanakirja, kirj. S. NuorteTa. lid. EkayneiU, kirj. A. N . KoikeU. nid. - Corilhimie». MrJ. Heikki Nommi. nid. Criaeldia. Jcirj. H. ConrtbAlabler. nid. -• ' ' • • ,, Hiraipöita. kirj. Kösu Abmala Hablcon Hakoniskat, murrekertomnksia. kiH. KaUio. aid Hiiri, romaani, kirj. Ninna Claaen. nid. , ' Huoltorbdittykaea Vnosikirja III, 1927 1.50 . 2.50 , 2.00 . .60 . M . JB5 . JO , 1.40 .40 .25 osastolla taasen oli sellaineh kone. Joka lUttää sanomalehtien liitteet toisiinsa. Esim. jos tämän lehden mukana seuraisi useampi liitteitä, niin el muuta kun nostaa pljpkan erilaisia liitteitä kiinkln omaan paikkaansa koneessa sel^ varsinaisen lehden ja antaa koneen pyöriä, niin se kokoo ne yhteen. Paperin . valmistusta , ei myöskään ole unohdettu. Historiallisessa osastossa, jösjsa esitettiin se pieni ammattikunta toimessa kolmisen sataa vuotta sitten, käsityönä valmistamassa paperia, esitetään teknllUsellä o-sastplla tämä paperien valmistus kehittyneenä suureksi teollisuudeksi. Kuvien avulla esitetään havainnollisesti, miten puusta taikka lumpuista lopuksi valmistuu se aine, jota riimi'- tämme paperiksi ja miten tämä paperi sen viimeisessä vaiheessa kiertää hurjalla vauhdilla rotatsioniko-neessa, j a toimitetaan sen jälkeen painos luettavaksi. Teknillisellä osastolla ön erinomaisen sopiva . tilaisuus ammattimiehenä tutustua eri tehtaitten kohelaätuihin. Siellähän ne näkee täydessä käynnissä. Näytteille on kyUä asetettu • pääasiassa saksalaiset koneet. Kolmannessa rakennusryhmässä oli sijoitettu eri maitten "vapaa sana" ja sen kulttuurinen kehitys. Erikoisen ; huomion kohteena tässä rakennusryhmässä oli Neuvostoliiton osasto. Siltä el puutttmut innostuneita katselijoita. Neuvostoliitto osoittaa luvuilla ja graafHiisillä taulukoilla kuinka kehitj^ kymmenen vuoden aikana on Neuvostoliitossa kulkenut eteenpäin. Neuvostoliiton kirjallisuus ja sanomalehdistö esitti huomattavaa osaa näyttelyssä. Toisten maitten dsastöUla' oli nähtävänä pääasiallisesti maassa ilmestsrvät julkaisut Ja sanomalehdet sekä kuvaus tärkeimmästä tuotannostaan. Niinkuin jo mainittu, -oli^^näyttely perinpohjahien. Aina paperipuun kaatajasta, viimeisimpään kirjapainon teknilliseen saavutukseen saakka siellä oli asetettu nähtäville, Havainnol- "Pääsiäistä juhlU kristikunta ylösnousemuksen juhlana. E;ristus voltti pimeyden vallan: murti kuoleman salvat ja nousi haudastaan elävänä ja kirkastetulla ruumiilla. Näin raivasi hän synnin ikeen alla kärsivälle Ihmiskunnalle tien Ikuiseen yaloon ja vapauteen." Edelläolevanlainen kirjoittelu lehdissä, jotka sanovat olevansa "työväen lehtiä" on selvää työväenliikkeen prostituoimista. HoUuaaolttaJan Katn. lakkaaironiaan!, kirj. H. de Ver» Sucpoole. aid. .75 Homaanon Vaarin Teilamentti, kirj. Aatu Takaliato, nid. .15 Hirmn-Hallitna, kirj. Alezandre Dnmaa, nid. (Jatk. kirjaan Uaiaon* " •• . .75 . .75 , 1 Ä . .45 , .50 .75 , 1J5 . ja . .75 , M . 1.75 , .40 . .75 .1.25 . 1.50 Rongen Riuri) Hopeakuiln. Jännittävä iatiaanikirja, kirj. Ceoixe Bbnnlle Fenn, nid. Hänen EngUnUIainen Roaranaa, kirj. Rndoipb Stratx, ild. HnmorUtinea Laalnkirja, ia viimeinen painoa' ^ Hnmobannnn Perintö, novelli, kirj. V. Lnja, nid. , , , , Hj^alla, kiij. Charlea Kiafriey. nid. Ibmtssrdän. kirj. Cny de Manpaasan. sid. Ikäisen Päivän Haa, kirj. E. R. Borron^s. nid. Ibmisiä, kirj. Kalli Tähtelä (seitsemän novellia), sid. Ikoinen Rakastajav kirj. Edfar Rice Bnrroncba, nid. Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Calne, 2 osaa, nid. Ifaiinen Salaisnos, kirj. Jack London, nid. u___ Ihmlssydän, kirj. Gay da lfanp«M«n. »M Ikäinen- Linna, kirj. Rudolph Strats, sid. ,. , ,, . . Isänmaanomat, kirj. Herman Bang, sid. Isoäidin Knrskirja, kirj. Arvid Lydecken, sid. • Ilmojen Halki, kertonraa lennosU pobJoisnavaUe. MrJ. Amondsen. nid. 1.50 Janstoparoonl. kirj. KaUe Rissanen, nid. M Josef Balsamo. kirj.; Alexandra Dnmas. bisteriaUIaen romaani No. 2 _ _ .90 Jin. mieUyttävä romaani, kirj. E. M. Delaneldraid. ' • .90 Jack London Elämäkerta, kirj. Helmi Krohn. nid. ' • . 90 Jerin/VeJi.jerään koiran selkkailaja EtelämetaUI. KrJ.» Jack London, sid. l!oO ' ' • • 1^ — 1.75 1J5 Jnvenilia. kirJ. Larin Kyösti (NnoniDden MobtelmU), sid. Jenkkejä Uaallmalla. kirj. Hark Twain. aid. Jäijeatelmäni ICeblila. hyvä voImlstelokirjB. kirj. J . MneUer Kansakoninn LaskooppI, ti io 2, kirj. Nestor Ojala, sid. Kamaraa Sankarit. UrJ. Lauri Luoto, sid. Kaohea Tanan. kirj. E. R. Bnrronibs. nid. Kaleerivanki No. 117, 3 sanrta osaa, kirj. P. Da TerraU. sid. Kapitalismisto Sosialismiin, kirj. Alf. Lux _. _. Kaaanboitokirja. kirj. Mikko Ilkka. Ud. Kahdeksan Serkusta, kirj.Lonisa M. Alcott, sid. 1.00 IJO .73 3.75 .15 l Ä K a ^ t a Niiliin UtvoiUe, mitkaiUJsk^imis,' kirj, PekkaU. n l d T T Z Z ! ^ 90 Kadotuksen KMSS, kuvana London itäpääsU. krij. Jack London, sid. _ 1.00 Kemia. kirj. Hanaa Seikka, aid. .75 _-i!oo ~_ .30 _ .60 -_ 50 _ 1.00 — 1.00 .:_ .65 — 1.25 _ .73 l i S kansakoulun Kartukirja. tolm. Jotuni, sid. -., - KielleUy Hedelmä, kirj. Nataly von Eschstruth, nid. KanUnanha. ItlrJ. H. CourU-Mahler, nid. Kaksi Rakastavaisu, kirj. H. Courts-Mahler. nid. ___.^ . Kansakoulun Kartasto, uusi, «oim^ A. R. Blomqvist Ja E. E. KaiU Kommuniitlneii Manifesti, kirj. Karl Harx, aid. •.. ... Kuudes Maanosa, kirj. Arvid Lydecken, nid. ~ Kesäinen Leikki, romaani, kirj. Fredrik Böök, aid. Keltainen Domino, kirj. Marcel Prevost, sid., hieno rakkausromaani Klondyken Kuningas, seikkaUaromaani Alaskasta, kirj. Jack London Kuningattaren Kaulanauha, kirj. A. Dumas, historiall. romaani No. S aid 75 Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. : ' 100 Kirjanpidon Oppikirja, kansakoulun jatkokouluia varten, k i r i . T V Kaitila, sid. _____:u, „„ 'ino Kuninkaan Hansikas. k i r j . Z . . Topelius. historialUnen kertomus" Kusuii Illnj ajalta, md. ™______™____^ Kun Ruusu Puhkeaa, kirj. Louisa M. Alcott, nid. IlliZIIZ"!!."™ 75 Kreivitär de Chainy,. k i ^ . A. Dumas, historialliset romaanit No. "B, nid. !7S Kansan Mies. kirj. A. Dumas. romaani Ranskan vallankumouksesta, nid. 75 K.pinalennattimen Toiminta, kuvitettu opas.' kirj. Krigar Ja SubkU, sid. !sO Kilpakosijat, seikkailuromaani, kirj. D. Crimeton. nidT . "o- .»u KKiirrjjaannppiittoo-, opkaasu, pptaeohpniystto jaJ uhvaanrat enT, okiviriaj.i neIn. , Knoivde. ro Keittokirja, kirj. Mina TValli, sid. Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. A. Dumas, 3 ous nid Kruunun Perämies, Hrj. ^^Larin Ky«ti, nid. ' " .40 .75 1.5S 2.00 1.00 IJIS Kurkien Keralla Afrikkaan, matkailija, ja Untukert., kirj."B. Berg. nid 175 Kultainen Paula. kirj. James O. Curwood. nid. ^ « KuvU. MM _e.ts- är n ^. Er tlä-—m*H! -s.tä- , kirj,. R. H. France. T.i etoaarra._ _U_u_s_i _S_a rja iT nid. 40 Kua Ruusu Puhkeaa, romaani, kirj. L. M. Alcott. sid. . __JL_ 1 M .Kultamaan Rakkaatta, kirj. Jack London, nid. 1~~Z Kuunlaakso.-romaani, 2 osaa. kirj. Jack London, sid. ^_ Kuningas Ludvig ja Honen Lemmittynsä, kirj. Courths-Mahler, nid. LeninX ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon. kirj'. I. Stalin, sid Lenin — Taistelija, Opettaja. Johtaja, nid.: .40 2.00 .40 .73 LumitcntUen Tytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack L ^ ^ d ^ ' s i d ^ 1.4«0 Lappalaisten Kun.nipitar. Sten Sture Vanhempi ja Hänen AikaLusensa, I o«u kirj. Carl Blink. nid; • ' , ,, , , • -™~, * Lasten Lanlttkirja, kirj. Hilja LuniÄaa-Pärssinen, sid. nnotUpainos Luonnontieteiden Voittokulku, Tietoaarre. kirj. Launhardt, sid Luolatyttö, kirj. Edgar Rice Burroughs, nid. . Lasten Oma Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid. Lääkärin Muistelmia, kirj. A. Dumas, hUtorialllset romaanit No 1 Luokkien Sota. kirj. Jack London, nid. _.. :. ' . • Lyhyt Terveysoppi Naisille, kirj. tri Fr. Hovitz . \ Liselotten Naiminen, kirj. H. Courts.HahIer, nid. .55 . J3S £0 .65 . .25 . JBO .35 £0 3.00 Lynne Coartin Salaisuus, kirj. J . S. Fletcher, nid. ____ Lajien Synty, luonnonhistoriaa, kirj. Charles Danrin, sid. Maison.Rongen Ritari, kirj. Alezandre Dumas. nid. ' - „ •. Marseljee«, romaani Ranskan vallankumouksesta, kirj. A. D^mas. nid 'as ^"^_^y''°"'i»''^^-^^TK,ceBatnxi$ix, (Ikuisen Päivän Maa' ^ tahan jatkoa), nid. •-• • ' • • Maanviljelys. KemU ja Fysiikka, kirj. Arthur Rindell. sid. Maanviljelysoppi, kirj. Suninen, sid. MMaabrseilni n PHrinääsemsasatk, a,k rDij.. ED.. RW. elBls.n tnriod.n ^ nid. -.. Maailman Taloixdetlinen T7i>väenliike. k i ^ . H . Losovsky Maailmanrakenne. käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Beeher nid~ Mansaaren Tyttö, romaani, kirj. Hall Caine. nid. ' V Maapalloii Kehityshistoria, tietoaarre, kirj. Victor Madsea, nid Maailmanliike. Tietoaarre. kirj. Albrecht Wirth, sid. ' Martin Eden. kirj. Jack Loiulan. aid. Morsiusmarssi, kirj. .Björastjeme Bjumson, nid. _ Mister Aikio, kirj. Azlag' Jarga Mitä Oleii^Siiiane Tehnyt, kirj. H . Cönrts-Mahler. nid. . Minkä Jumala on Yhdistänyt, kirj. H. Courts-Mahler. nid. Maija-Rouvin Onni, kirj. H . Coiuts-Mahler. nid. Metrin Tyttö, kertomaromaani. kir|. Maarize Barres. nid. Mmun Marttani, kirj. Arvid Järnefelt, aid., kertomaa __ Minä Tahdon, kirj. H- Conrtha-Mahler. nid. Merikotka, kertomaa Saksan kaapparilaivastosta sou-aikana. \. YOB. Lnckner, aid- kirj. Felix ^ .75 1.75 153 — .40 .65 .75 1.75 — 1.00 —- JSO —- .50 —.ISO —. .25 —. .50 . — : jtQ. JO JO .75 l Ä SO Aitoren Opettajattaren Varaventtiili, kirj. H. Valtonen, sid. — - " , Naamiolmiskonlu. hyvä näyttämölile, kirj. Juurioja. nid. - ' Napoleon HI Vallankaappaus, kirj. Karl Marx. nid. Nelitahtinen Räjähdysmoottori. käukirja moottorin rakenUjiUe. toim. insinööri Väinö Laurinen, sid. - — - -• ; ,75. NaiavoimJstelu II, kirj. Elli Björksten, nid. ,^ ;„ ...ISj 125: Naisten ja Tyttöjeo llriieiluopas, toim. Anni Collan (knvilettu) . — J O Nainen ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kIrJ. - Margaret Stephens I JO Neljä VuDtU Ihmissyöjien Parissa, kirj. Herman Detxner, Saksan lipun suojassa Uudeu-Culnean tutkimattomissa sisäosissa 1914—192B, nid. Neiti de Tavemey, kirj. A. Dumas, historiallinen romaani No. 3, nid. . .7$ Naisvoimistelu L kirj. Elli Björksten, nid: _ _ _ _ _ _ _ _ _ ________ LOO Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja., kirj. Kristina Skjerve, nid. IM Nyrkkeilyn Alkeet, Arthur Koch (kuvitettu), »id. _ .75 Osakeyhtiö Europa vai Europaa Yhdysvallat, kirj. Mdo Fimmen. nid. Oliver Tiristin Seikkailut^ kirj. Charles Dickens, sid. - -" Peloponnesolais Sota, kirj. Tykydides. Snom. Emil H I r A , nid. _ _ Puoline! tsyet, kirj. Marcel Prevost, sid. «-MU , l i , , ; ; • .75 l Ä Pimeys, Erik XrV Ja Juhana IH, II..osa,, kirj. Carl BUnk :_ Puhetaidon Opas, kirj. Arthur M. Lewis, «id. Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, aid^^ ,„ Perintö Reinin Rannalla,' romaani nyl^vnosUta, U i J . Rene Schlckele. nid. IXKy ISS .75 J S SI ISO Pakolais Kuningas, kirj. A. Dumas. historiallinen. romaani No. 10, Pieni Tietosanakirja, 3 osaa, kpl., sid. Perustuslain Olemaa, kirj.. O. Saari .., /, ' Pieni HehUälskirja, kirj. Mikko Ilkka _ .75 _ 6M JO .25 Pieni Komentokirja, konlnja ja lyhyitä kursseja varten, Urj. E. Kallio ;2S Pariisin SaUsoudel, 2 suurU eaaa. kIrJ. Eugene Sue, M. _ _ _ _ _ _ _ _ _ 3JB Papukaija Ja Kumpp., kirj. Harold MacCrath. aid. .—_; _^ _ ,75 Pakkopaita, kuolemattomnutu tutkira vankHaromaani. kirj. Jaök London 1.75 Puuvfiuellä Kultaa Vuolemassa, kirj. Kalle Rissanen — „ Perheen, Yksityisomaisuuden Ja Valtion Alkuperä, kirj. F. Engela. aid. IJOO PenikkaUuU. kirj. Nikolla Lenin, nid. 1_ - . J« Punainen liaulukirja, kokoelma lauluja —.•.•.•„_... .____ .20 Poikien Oba Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid. JO Pohjolan Kukka, kirj. James , Oliver Cnrwood, seikkailuja Caiudan suurilla saloilU, nid. ; JO RaU- .Ja Kentaurhellnn Käsikirja, kirj. Jaakko J. MikkoU (172 kuraa) IM Rannerengas, kirj. David Potter, nid. — i .49 Rakkaudesta Osaton, kirj. H. Courts-Mahler,' nid. . _••••;,.,„ ' ,.„;,. JO Russi^, After Ten Years, "Venäjän Matka" englanninkielellil _;-_____ ,6& Rämekorven Laiskottelijat, kirj. Veikko Korhonen, nid. .., _ JO Rämekorven Vunakuninkaat, kirj. Veikko Koriionen. nid. , ,„,.. JO Sairas Lapsi, lasten terveysfaoitoUrJs. IdrJ. Rnotsalal^ieti. aid. Salaperäinen Ruumisarkku, kirj. Stein Riverton. nid. 1 ^ . JB Saksan Suuri Talonpoikaissota. kirj. Daniel Crelner. snom.. nid. - _ _ _ SOi SaU KnuaikymmenU OhJetU Lasten Taudeissa, kirj. tri Jules Comby. nid. 1.00 Satiikontti (pikkulapsille), toim. Helail Krohn, nid. : . _ . .25' Salomaiden Samoilijat,' kirj. James Oliver Cttrwood, laoanonromaaai, nid. .90' Salaliittolaiset, kirj. Alezandre Dumaa, historialliaeii romaani No. 9, nid. .75. Saksan Kuiöustalstela 1848, kirj. Karl Marx, afd."; : .75 SeikkaiUJatar, kirj. E. Phillip» Oppenheim. nid, ~ - _ _ _ _ _ _ _ _ _ i5 Sentnstelun Taito, kitj. Ba^aera, nid. •, ,„, „• " ,. ,;,,,„„_____ .75 Seumstelon Taito, kirj. Bagheera. aid. __:_______ l.OO Setä Tuomon Tnpa.' Lapsille, - Lyhennetty, Knvitetto. Snom.^ kirj. Harriet Beecher-Stowe, nid. .25 Silmukorvea Nuori Epra, kirj. Kaarle Halme. sid. , „ 1^5 Sireenien AUa, romaani, k i r j . ' L . M.- Alcott, sid; „,, 135 . Sielullisesti Sairas Ihminen Ja Hänen Hoitonsa, kirj. Karin Neuman-Rahn 1.7S Signe Björseth, kertomaa, kirj. Juho Koskliaaa, nid. '..', 1.00 Sireenien Alla, kirj. L. M . Alcott, nid. .75 Silkkilaiva, romaani, kirj. Elenius, hid. ' .;. -, .„ .TS Soslalistiseii Filosofian Juuret, kirj. Frietricb Engels, nid. .,.,,..;__• .40 Suloisen Järjettömyyden Kaupuaki, eritUin hleeo lakkaasromaaa!, kirj. E. Temple Thurstoa, sid. „, m. . 1*0 Spartakus, kirj. GlovanniuoU, romaani, nid. • ' ' ' ' • .69 Synövo Päivänkumpn, kirj. Bjömstjeme BJömsoh, nid. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ JO Syömisen Taito, kirj. S. Henning Belfrage, Uäket; tri., aid. ^ 1 JO 1000 Sanaa Englantia, kirj. tri Ernst XVallengergin mukaan suomeksi toim. AlU \nherheimo, aid. ._: , J.________ 2.25 1000 Sanaa Englantia, nid., 13 vihkoa, mainio enghinninkielen oppikirja 1.75 Tarxanin Pedot. kirj. E. R. Burroughs, nid. •-• ' -, , , : .75 Tarzanin Poika. kirj. E. R. Bntrooghs. nid. . , .75 Tarxan ja Oparin Aarteet, kirj. E. R. Bnreongfaa, nid. _ _ _ ^ .W Tarzan Ja Valkoinen Nainen, kirj. E. R. Burrou^s. nid. .75 Tarzan Ja Pikkuväki, kirj. Edgar Rtee Burroughs, nid. . . .75 Tarzin ja Kululeijona, kirj. Edgar Rice Burroughs, nid. _ _ _ _ _ _ _ _ .75 Talttumaton Tarzan, kirj. E. R. Burroughs, nid. , •-, •• - •' , , ••• m Terveysoppi, oppikouluja varten kirj. Rovert Tigerstedt, std. 1.00 Tie Terveyteen ja Kaunenieen, naisten kotlvoimlsteluopa», kirj. Hilnu Jalkanen—Helvi Sahninen (88 ralokuvaa), nid. . J S Tietosanakirja, täydellinen II osaa, v««ti.lr.fi.{.M . , «n BO JBS .40 IJO lAO JO .83 .75 1.00 Tuhatvuotinen ValtakunU, kirj. Upton Sinclair, nid. ., „.. Tulenliekki, seikkailu- Ja rakkansroniaani, kirj. L . J. Vanee, nid. Tuhlaajapoika, romaani, kirj. RaU Caine, aid. Tropukin Hehkussa, seikkaUuromaanI, kirj. Maud Diver. nid. Tyttöjen Oma Kirja, toimittanut Helmi Krohn, nid. i Templen Vangit, kirj" A; Dumas Työväen OlympiaUiset, toim. V. Koivula, y.m., sid. Terveyteen Itsesnggestionin Avulla, kirj. Harry Brooks, nid. Työväen Laulukirja, 9 painos, sid. Tom Sawyerin Seikkailut, kirj. Mark Twain, nid. _„« Tom Sawyerin. SelkkaUut, kirj. Mark Twain, »id. ___._:_ Taistelu Naisesta, kirj. Edgar Rice Burroughs, selkkailaja AlaskasU, nSd. -85 1 JO _ .40 _ IJBO _ 1.00 _ .60 _ 1.10 ._ .60 _ JO _ .85 _ .75 __ .65 ™ .23 JO Telinevoimistelu I, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma Telinevoinlistelu U, kuvitettu, kirj. Väinö Laharma _ _ _ _ ; ; Tiede ja Vallankumous, mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. Työväen Laulukirja, nuottipainos, sid. Tyhjät MyUyt,. satiireja ja novelleja, kirj. Kalle.Rissanen, »id. Työmiehen TalousoppU, kirj. O. W. Kuusinen, nid. _ _ _ _ __ Työn Hi.itoria. kirj. Tiumenew. sid. Toiselle Luvattu, kirj. Emaie Flygare.Carlen, romaani, nid. Tuhatvuotinen Valtakunta, kirj. Upton Sinclair ________ Tiilenpäitä Lukemassa, kirj. Sulo Vuolijoki _, - Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen Urheilupoikiiin opas. kirj. Väinö Laherma, kuvitettu, sid. . Uusi Paita Ja Muita KertomuksU, kirj. Dm. SemenovksI, nid. Urheiluväen Käsikirja 1925, toim. Yrjö Halme, nid. Uuarouva ja Metsämies, romaani, kirj. Rudolph H. Bartsch. sid. Valtio ja Vallankumous, kirj. N. Lenin,- suom., nid. ,•„„.. .,„.... Vallankumousrunoja, kokoelma lausut, runoja . _. Vanhan Arvoituksen ratkaisu, kirj. T. J. Lahtimies Vanhaan R n ö S n A!V..n v:.< ti—. • » .60 35 J 5 .75 J 5 .40 JO .75 .75 IM 7.000 Mani» Balki Afrikan Aavikoiden. K r j . Otto ZelUna-Goldf-ls. «'dr l "^ Meren Etakot. kirj. Arvid Lydecken. nid- Murrosajan Lanhija. l:nnokirja. kirj. Akn Päiviö, «id. ; . • .' MieEkanuciiea Onai. »eikkailnromaanl. kiri. R. Briager. nid. • • .40 Miana vSanotaaaPBnsepäks.ykteisk. romaant. kiij. Uptoa Sinclair, »id* 1.2S VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Vanhaan Hyvään Aikaan, kirj. Ahna Aamil Knvaiu kanaaiMlSmästä Vanajassa 1800-Iuvnn edellisellä pnoIiskoUa. nid. - • • Villiruusu, kiij. Kate Douglas Wiggin. kehitys romaani,'nid . Voimistelun Teona. kirj- Viktor Heikel, nid. _ _ _ _ . i :.•;.;,„:. ,, - - .... Valaveljet. romaani Islannin asuttamisen ajöUte. kirj. C. Cunnaraon, «d. 1.50 l^ino, Jonkas Slinulle Annoit, romaani elämäsU, kirj. Hall Cmne, nid. 1.25 Värmlannin Matka, kertomu» Scandinavian »alosuomalalsista. kirj. Em» Lampen, nid. •• ... ;, , „, "• . . • _ - ; i.ofl Voimistelusali sekä Voimistelupuvut ja. Telineet (lä kovaa), ylipaino» ^ E. Kallion Voimistelu Käsikirja laen osan 7mesiä luvusta _ _ _ _ _ .W Voimistelu Ohjelmia. Sauva-liikkeitä. kirj. Arvo Vartia, nid. • , .. • .75 Voimistelu Ohjelmia. Vapaa-. SeuUs- ja Permantoliiktoiitä. kirj. Arvo Vartia, nid. .... .- , . • , • • • • .7$ Voimistelun Rytmiharjoituksia Musiikin Mukaan, kirj. Hilma Jalkanen (naisille), nid. ' •' ' , ; / • , •• -• .75 Voimirtelun^Käsikirja, lurj. Eino O. Kallio, nid. (etnpääsö Baisv. varten) .7» \^lmel8en Tuomion Mestari, kirj. Leo Pemti. nid. - ' ' ' ' • .75 Vierasta ja Omaa Kieltä Viertysten. engl.-kielen oppikirja _ _ _ _ _ _ _ _ _ .75 Valkosen Leijonan Meta»täiä^ kirj. Lauri Ijjoto, "sid. i IJO Vanhat Postivannut, kertomuksU kirjailijaelämästä, kirj. Y . Him, nid. 1 JS Venajankielea Sanasto, kirj. A.- Rant«l«in>n- «M , .ISA Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid. '• Ylös Helvetisa, romaani, kirj. Konrad Lehtimäki. ,»id. -. ' " 1.25 „ . _ - . . — ,__.._.^, • 1.71 Yleisen Terveysopin AUteet, kirj. Taar Laitinen, cld. _ i _ _ _ _ _ _ _ _ _ 3JOB Yleinen Johdata» Luonnontieteisiin, Tietoaarre, kiij, Tb. H; Huxley, rid. JO Yon Kuningatar, kirj. Headon Hill/ nJA Yhdistysopas NaisvoimisteliJoiUe, kirj. Kaarina - Kari. nid. • ' .75 Valkoset Intiaanit, romaani, kirj. E. C. Seliger. nid. \alrio ja Vallankumous, kirj. N. Lenin Vedonlyönti, romaani, kirj. Heinz Tovole. «id. M .25 J» .25 .75 .73 JO Vaarallin«i Kosinta. Ja muiU kertomuksia, kirj. Björnstjeme Bjömson, nid. Valkot Kädet, jutelmia ja saUireja miehene tämän päivän nai.est«. kirj. Kalle Rissanen, sid; ' ..: ' «Ilit Vuoret. neUnäytÖkainen näytelmä, kirj. EemeU JE>rnu. nid. ____; Wiiy Co-operation, Consumer»' Co-operaUve Movement^l V. S. A., kitj. George Halonen,' nid. „, , ,', ','„ : ' , ' :'. TATiPI^? V^}^ /'^«P»»^™ konttorista tiUta WATERMANS FOON-TAIN KYNIÄ. Joiden hinaat ovat $2.75. »4.0O. «6.00 ja 7.00. S e u Ä ^ ^ ^ ^ Ä ! 'TSS" A ^ H : ^ ^"""^ Box 69, Sudbiiiy; Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 10, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-12-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281210 |
Description
Title | 1928-12-10-06 |
OCR text |
Maanantaina, joqliik. 10 paiä—Mon>, Dee 10 No. 273 — isgfc
" i i
te
SM;
THE YÖUIH SECITON
rtuuäsmin iannattajaksl on osofctau-tunut
teosofisen luimbuukittskCBUiOfn
Wlibn flie RevoluBon
Comes
(To the tune of Yankee Doodle)
Come e v ^ honest laid and lass!
Too long we*ve been kept under
By x t t ^ chains of fraud and fear;
iy;e*Q snap them an asonxier!
CHORUS:
When the revolution comes, .
The Social Revolution —
It's comlng fast—OUT turn at last!
The Social Revolution!
The boss who Ilves i n idleness
By plundering his neighlx)r,
Shall leam to use the pick and spade.
And live by lionest labor!
The landlord and the capitalist,
If yöu should wish to see 'em,
Yottll have to take a hoUday
And search i n the museum!
Then let us hali the coming day!
The glorious hppe before us!
And vrith brave deeds anticipate
The good time of our dunais!
The capltalist, the big f at man.
Just now thinks that he'8 the boss,
But when the worker5 are' united.
The boss «111 be a total UKS.
Militant Ybungr Worker
Tpiiiired m Prison
John Itorter. « h o is a member of
the Young Worker5 League of America
and also of the National Textile
Workers' Union, was committed into
Imprisonment for deserting the American
army. He is serving a term of
two and a half years at Fort I^a-venworth,
vrtiere he is most atrociously
treated.
A representatlve of the International
Labor Defense Xeague who has re-cently
vislted h im tells how this ml-
Iltant young worker is not even allow-ed
to recelve letters from fhe I. L . D.
and his lawyers, whlch pertain to
his case. . .
In addltlon to this Porter is bru-tally
maltreated by the sentries and
he is not at ^ s a f e i n prison. At fui
occasion when he dropped a tile on
;^^account of Intense pa^n vhen he
was supposed to pass it on to an<
other prisoner. he was attaeked by
a sentry and beat w i t h ' a c l u b . JEte
himself believes that had there not
been other prlsoners there he might
have been kOIed.
Thls^ is the vnty that the capltalist
system treats those WQrkers dare
to worlc Tor thelr r l g h t s . I t is up to
the entixe working Clas to put an
epd to this r^gime of terror. The
ever Increaäng t»ses Uke the case of
/"I I . ' 'i'r
Johä Porter Are sän tother" compel-
Hng the rest of the vorkers to take
up the struggle. We must do an in
our power to buiM the tvorking class
movement.
Discipline of Hie Bus-siön
Pioneers
Disdpline among the Pioneers Is a
strong lactor in the routine of tiie
Pioneers. The first thing i n the Pioneer
rules are the ones conceming
health.
Their rules are as folIows:
1. No Pioneer is to be seen on the
Street»-after 10 o*clock (except for
Special affairs and demonstrations).
2. No PiOTieer is to smoke.
3. A Pioneer must be clcan.
4. A Pioneer must be an example
to other cljlldren.
5. A Pioneer must obey his parents'.
If they do not agree with the WOTk-ing
class movement, he must «in
tliem over to our viewpoInt
6. A Pioneer must be a good stu-dent,
especiaUy must he study the
tvorldng class movement. Knowledge
is power.for the worklng dass,
If any of the rules are violated the
Pioneers are taken before the dlscl-plihary
cömmittee.
Comrade Pioneers: Be dlsciplined
members-and obey the rules of the
Pioneers. They help not only you but
they help you to be more useful to
the working. class movement.
ylipapitar Annie Besant. "Hakkapelii-tassa"
(n:o 4—1828) julkaistnssa kirjoituksessaan
"Europan tulevalaras"
esittää h ä n mm sexn^van viisauden:
"Ehkä sän jällEeen seuraa diktatuuri
ja toivon, että niin kävisL IfliuJen,
e t t ä Mussolini vold telidä paljon täis-jBÄ
vaikeasti hallittavaa maassa.
samanlaista, mitä hän nyt tekee Italiassa.
Venäjä kaipaa hänen tapaistaan
miestä."
•railalsina puheinaan'tdcee teoBO-l
i a n yUp^tar työväenliikkeelle «on-ren
iMdveluksen. Suuret Joukot Ta-hemmän
tietoisia työläisiä on eksynyt
teosofiankin kannattajifcd -niinkuin
Intola, Ont
: Our Y.C. League hija been active
ali summer wi,thout talcing a yacation
and wouldn't take or^ for write
either. Winter ^lonths ax>proach-tognow
bUt this must not be a rea-son
for falUng down i n activlty. Some
of the members have quite a long way
to come to the meetings but comrades
may use skie and therebby manage
to keep in close contact with Other
comrades.
•\ye havp a 'play under reheaisal
which is going to be played at CSurit-mas
time. .We are going to have a
Christmasc oncert wlth the Party and
Pioneers; We usiiaUy help our older
comrades, with'program.
In our last meeting we decided to
paxticipate i n program on December
9th when Comrade S. G. NeU comes
tö speak.
Our League has been puzzled a-bout
ways bf getting new members
bbut it seems hard to conyince the
youth around hei« of. ihe neccesity
for orgänization.
Young farmers, Join the only orga-nizati<
m of the youth which fights for
your int^rests! Comradely. —- A . P.
laessa
Jörnin kaupdnki. Saksassa, Reinin
virran varrellii, on kuluneen icesän a i kana
oQut m a t i c a f l i ^ p^amfJärSnä.
fflftllähSn teoHlsmitta kuvaava Pres-sanäyttely
» Joka oli avoinna syyskuun
'Viimeiseen päivään.
Näyttelyyn koottu alnehisto on Kysynyt
^'suuria ponnistuksia. NiiniÄ
täytyykin sanoa, että se oli täydelU-nen,,
Esim. MstoiialliseUa osastolla
lisesti siellä esitettiin, kuinka sähkS-aanomat
irf»^w^»* maailman kulmilta
tofmitftaar , JuDdsttuteen. Esitettiin
miten imnbmnTehtfpn reportterit kovalla
kiireellä ryntäävät lennätinkcsit-toriin
Ja miten tiedot sitten kunakin
mimmtäna määräpaikkoihin saapuvat
Kuinka toimittajat senjälkeen
ryh^?vät näitä tietoja hyväkseen käyttämään.
B cdtu unohdettu kuvata
toimittajien työhuoneitakaan.
I ä s s ä lyhyesti kuvattuna se laaja
nähtävyys. Jonka Pressa tarjosL Pe-
Näytteitä SiH>men por Variston moraalista
; 'Sihn&ys porvarilliseen alfcaJkannlehdlntSdn ' '••4:
UK' i M
"Laki tm sama kaHdne", -sanovat
porvatit Oöko niin, .sen tietävät työ-
BUset lisnte. Täsää m n ^ ^ erikoisen
mielenkiintoinen esimerkki. ; Valtion
varoina ylläiMettävä suojelija- Ja
lottalehU "Bakkapemtta'* kehoittaa
; ]3:ssa iramerossaaa viranomaisia Jä
tuomldistulnda.tdin Ilmeiseen laitto-
: muuteen; ettei otbd luuUut meidän
valkoisten vlranomalstenmxekaan voivan
sitä nUn v ^ sivuuttaa^ Lehti
ntanlttäin käKdttl törkeästi rlkko^
inaan hanitusmuotoa ja painovapauslakia
JakkauttamiUa työväen lehdet
V IJäksl päiväksi. K u n otetaan huoml-oon^
että lain mukaan voidaan sano-lehtl
laikkauttaa korkeintaan vidn
kolmeksi kuuksudätel, käy Ilman
muuta selväksi, että "Hakkapeliitta"
edellämainituUa kehoitiiksellaan harjoitti
mitä pelttelemättömlntä ylly-
-itystä rikokseen. Lehteä el kuitenkaan
: vieläkään ole asetettu syytteeseen,
vaikka on Jo kulupitt kaksi kuukautta
:tuon rlkonisen kirjoituksen Jiilkaise-ndsesta.
HuUganimaisuus kielenkäytössä on
: viimeaikoina yhä enemmän tullut ol-
' i kean yhteiskunnan säilyttäjän tunnusmerkiksi.
"Suomen Sotilas"
V valtionvaroilla yUäpldetty sotilaitten
: luettavaksi tarkoitettu viikkolehti —
r kunnostautuu tässä erikoisesti. Se
-vUJelee yhtämittaa sanoja! "ryssä".
•^punaroisto", "punikki" yjn.s. Kun
lehti haluaa antaa oikein näytteen
sivistyneisyydestään, kirjoittaa se
• mjn. seuraavasti:
"Kommunistimme vain ovat pls-kejäkm
tyhmempiä siinä, että he to-deUa
aikovat ottaa kuim taivaalta."
"On suunnaton häpeä, että miehet,
joiden esi-lsät teärvehtivät v.^^E^iaan
tulevaa ryssää tukevalla iskulla, nyt
suikkaavat simta keUe tahansa par-taiseUe
iivanaUe, joiUa kaikUla, niin
kuin tiedetään on kaasuaparaattl jo
luonnostaan. Ka^Un Ja sipulin löyhkä'
on paljon pahempaa kuin sinappikaasu
joka tappaa nopeasti."
; rivoutta Suomessa levi-
, : t e t ä än oikein valtion varoilla Ja seu
avulla sotilaista muka kasvatetaan
•fkunnon Ihmisiä". E i ole ihme. että
huliganismi lisääntyy, kim esimerkilliseksi
käyttäytymisohjeeksi oikein
valtion taholta. esitetään vastaantulevan
fryssän" tervehtiminen tukevalla
iskulla.
Jossa lähetysasema sijaitsi. Teurastuksen
esineeksi Joutui; toinen rosvo-
^ttkko (ahmkih "Lähetyssanomat"
Mmovat k t ä • rosvtöouko^^ .Lehti
kertoo lupauksesta seuraavastir^< j^^
"Ttoiset (bftviöUe joutuneen ros-vojoulron
sotilaat) hädässään ^ t t l -
\it pelastiautua hynpäämäUä muureilta
alas. Mutta useat taittoivat
jalkansa tai saivat/muita vammoja
jääden avuttomina makaamaan, kunnes
takaa-ajajat; saaptdvat paikaUe
ja surmasivat heidät Joko miekalla
P
• Ameen kiittää juina^ saivat "Suo-smen
lähetyssanomien" kertoman mu-
••kaah Kiinassa olevat suomalaiset lä-
; hetg^saamaajat. kun Joku kiinalamen
«i^vtosvokenraali pani toimeen oikein
.^iliirvittävän teurastuksen kaupungissa.
tai elävältä polttaen suurella roviolla.
Rövioh Uekit n ä k y l ^ t tänne a-semaUe
asti. LänsIportUla oli oUut
kaamea näky aamun valjetessa. Ih-mispälta
. o l i rivittäin seipäitten nenässä
pelotuksena kansaUe.
Näin Herra toi pelastuksen meiUe
ja täUe kaupungUle - - ainakin toistaiseksi.
Kyllä olemme koettaiieet
Herraa kUttää tästä armosta."
Suomalaiset lähetyssaamp'*jat kiittävät
"herraa" sUtä, etä ihmisiä poltetaan
elävältä ja aidanseipäät kor
i s t e t a ^ katkotuUla päUlä! Inholt-t
a v a a ' k r i s t i l l i s y y t t ä!
PorvarUehdet puhuvat joskus erehdyksessä
tottakin. Näin tekee mm
"Suomen Heimo" {n:o 1—1928) kertoessaan
suomalaisen rosvoretkikim-nan
karkoittamlsesta Vienan Karjalasta
seuraavasti:
"Suomesta tulleet roistot ovat polttaneet,
iaiskanheet ja surmanneet
kaiken, mikä kerran oli teiUe rakasta!
Oletteko raukkoja? Ettekö aio tarttua
kivääriin kostaaksenne?"
"He oUvat tarttuneet, Vienan nuoret
miehet. Jotka olivat oppmeet suuressa
sodassa vihaamaan kivääriä,
mutta sitä myöskin käyttämään. He
olivat taisteUeet viikosta yiikkoon.
Kostonhalu antoi heiUe voimia, j a he
kestivät, . kestivät siinä, m i ^ r y ^
uupui. Heidän ansionsa oh suureksi
osaksi Vienan vapautus suomalaisista."^
"Virallisten tiedonantojen mukaan
on murhattujen luku (NeuvostenVenäjällä)
ison Joukon kolmatta miljoonaa
ja todellisuudessa monta vertaa
suurempi". Näin törkeitä valheita
kirjoittaa "Suomen Sotilas"
(n:o 1—1928) Neuvostoliitosta. Öh
ilman muuta selvää, että sellaisia
'virallisia tietoja" ei. ole olemassakaan
n i in monen muun lahkokunnan. Y l -
läesitetynlaiset puheet piankin avaavat
sokaistut sihnät näkemään teosofian
todellisen tarkoituksen.
• • ^
Hirvittävä Julmuus on nähtävästi
aina ollut Suomen herrojen pääominaisuus.
Samassa "Hakkapeliitan" numerossa,-
josta edelläolevassa kappaleessa
puhutaan, kerrotaan eräässä
B. V. vnjasCTi kirjoittamassa sota-kuvauksessa,
kuinka supmalaisruot-salainen
sotajoukko v. 1851 teurasti
Narvan kaupungin asukkaat. Tapauksesta
kertoo lehti seuraavaa;
"Hurjasti huutaen kavuttiin muureille.
Joiden puolustajat surmattiin
viimeiseen mieheen. Samalla joutui
itse Unnake hyökkääjien haltuun. Tämän
Jälkeen syöksyivät hurjistuneet
joukot itse kaupunkiin. Jossa alkoi
verilöyly. Jonka vertaista eivät -harmaapäiset
soturitkaan sanoneet en-^
n ^ nähneensä. Kaikkiaan lienee surmattu
7.000 henkUöät joista 300 "p&-
jaria. Ja 9^000 sotamiestä. Loput oU-vat
kaupungin porvcureita. vaimoja
ja lapsia."
Murhanidmo on • perusominaisuus:
Suomen porvarillisiile kirjailijoinekin.
Kokonaisten kansojen Joukkoteurastuksesta
puhuivat ne ihaillen. Niin
tekee Joel Lehtonenkin. Joka "Aitan"
huhtikuun numerossa kirjoittaa intl-aapien
stlkupuuttoon hävittämisestä
seuraavasti: "Emme enää ihmettele,
e t t ä intiaanit on hävitetty, tapettu
maailmasta sulnipuuttoon; Cortez menetteli
aivca oikein!"
. •• • * .'
'Olisivatko valkoiset voittaneet kan-salalsbdassa
ilman Saksan apua?' Jokainen
reheUinen Ihminen vastaa t ä -
oU alkupnäiset kappaleet j^teldcun-naUisista
käskykirjeistä, jotka • ovat
anxKtut satoja:'vuosia sitten. Ne oU-vat
kaikki asteettaisessa Järjestyksessä
j a päättyivät viimeisimpään ai-lekhrjolttajaansa
HJndenburgin alle-kirjoltuksiiii:
Ostorialliseen osastoon
tutustuminen oh siinäkin suhteessa
mlelenkiintcdnen, että siellä esitettiin
Julkisen sanan pitkä Ja. vaivalloinen
kehitysjakso. Siellä oU useita
kappaleita mimkkien käsin tekstaa-mia
kirjoja — kirjoja. Joitten työ
on kysynyt kokonaisen ihmiselämän
rinpohjainen tutustuminen olisi vaatinut
useita kuukausia. Muutamien
päivien, iapa viikkojenkaan paikal-laolo
ei sieltä paljoakaan yksityiskohtia
jättänyt mieleen.
Työläinen! — Oletko
tilannnt jo Vapauden?
Seuraavia nayttiiiittaiyeita
steinin pohjamaalia, valkosta Ja mnstalaisväriä sekä auring^jn paahtuma
punaa, puikko . . . — — ^
Steinin kasvomaaleja, 9 lajia laatikosaa, hinta
Steinin Cold Cream
Pärtaliimaa
Wheat Croft, juoksevaa pouteria kaulaan, käsiin, rintoiKin ym.
L i q u i i Eouge, juoksevaa poskip^praa, erittäin hyvää .—.........
Poskimaalia, kuivaa, eri värejä
^fenäkittiä
ajan. SleUä oU täydeUinen Jäljennös
Gntenbergin kirjapainosta, jossa miehet
tyÖskenteUvät sen aikuisissa pukimissa
Ja ympäristössä. Kun menit
hän kleltävästL On päivän selvää,
e t t ä jos eivät Saksan sotajoukot oUsi
sekaantuneet sotaan, olisivat työläiset
päässeet voitolle. Tämän valkoiset
itsekin tunnistivat v. 1918, Saksalaisia
kunhlolteititlhii nimityk£tillä
"pelastajat" j a "vapauttajat". Myöhemmin
ovat Suomen valkoiset kuitenkin
pöyhistyneet niin. että vasten
parempaa tietoaan välttävät, että he
olisivat ilman saksalaisiakin voittaneet.
Tätä väitettä heim erikoisesti
valkoisen armeijan "päämajoitusmest
a r i " Hannes Ignatius. "HlBtorlal-
Usessa Aikakauskirjassa" (N:o 1—
1928) e d t t ä ä H . I. kovin loukkaantuneessa
äänensävyssä vastaväitteitä
ranskalaista Georges Seaiursdhia vastaan,
joka eräässä alkakausilehtikir-joltuksessaan
on sanonut että "saksalaisten
A^liintulo oli ratkaiseva''.
T ä t ä tosiasiaa veistaah koettaa EL L
vältellä seUttäen asioita omalla.
eteenpäin. tuU eteesi Jäljennös ^ en-simäisestä
paperitehtaasta. Jossa miehet
keskialk. pukuihin puettuina valmistivat
paperia. Kehitys kulkee e-teenpäln.^
Ja niinpä seuraavassa osastossa
esitetäänkin kirjapaino 1700 l u vulta.
Jonoin teknUUsissä välineissäkin
havaitaan Jo joitakii^ parannuksia.
Ennenkuin 1800-luvuIta siirrytään
uudella vuosisadalle on kehitys mennyt
Jo niin pltkäUe, että näemme
övlpilrtäjänkhi, • työskentelemässä.
Mutta; ennenlquiQ lautankaan ensl-mäiset
palmAxnxe^ ketesltty, oh yh-teiskunhalllsissa.
'tiloissa tapahtunut
muutamia heilahdiiirsla. Ehnen' 1800
luvun loppuahab Ranskassa si^tni
muutamia, . vallMikumouksia. Joista
varsinkin Ludylsr Ja, M a r i a .Antoinetten
haUitu^ikainen vallankumous
on monenlaisin kuvin ja sanoin
esitetty.
Vuosi 1812 tekee sitten käänteen
kirjain, valmistuksessa. TäUöin valmistui
käytäntöön ensimälnen König
Bauerin pikapainokone. Nyt alkaa
nopea keiiityk^n aikakausi.^ VoimfLlla
käypä painokone niuuttaa painotuotteiden
hintoja. Ja painotuotteiden 'menekki
Jatkuvasti kasvaa. Uusia keksintöjä
ja parannuksia tehdä4n ja
itiinpä nyt olemme nykj/päivien valtavien
rotatsloni-, kupari-, syvennys-paino-
ofset. yjn. painokoneiden todistajina.
"Köhiische Volkzeltuug", joka
ilmestyy 25 kertaa viikossa, j a jonka
kauttaaltaan valheellisella tavallaan.
NUniä hän sanoo: " B o l s h e v i ^ öU
vallalla Vehäjällä, sen tmrvissa oU
marraskuun 17 p. täällä koetettu saada
aikaan vaUankumt>us.. joka vai-mlstamattomäha
ei kuitenkaan onnistunut."
OUsl haliska tietää mikä o-lisi
voinut estää vallankumouksen
marraskuussa 1917 onnistumasta, jos
siUoin viain olisi tehty vallankumous.
Tyjrtiyvälsempl kuin «»ranskalaisen
selostuicseen Suomen kansalaissodasta
on Ignatius ItaUalalsen fasdstin A-lissandro
Panolinin kirjddttfunaan.
Tämä {suurieleinen mustapäitä katsoo
Suomen valkoisen armeijan mahdoUl-suudet
V. 1918 oUeen aivan rajattomat.
Näin runoUee hän: "Jos kenraali
Mannerheim sadan tuhannen
vapaaehtoisen kanssa olisi marssinut
Pietaria vastaan amiraali Kpltchakin
muualla kuin "Suomen Sotilaan" toimittajien
kuumeisissa aivoissa.
Samassa numerossaan lehti kiitti
"eronnutta ministeri K . Heinosta hänen
lehteämme ("Suomen Sotilasta")
kohtaan osoittamastaan suopeudesta".
lähestyessä Idästä ja kenraali De-hikinin
etelästä, aikana, joUoin Trotski
el vielä oUut ehtinyt saada punaista
armeijaa järjestetyksi oUsl
bolshevlsmlUe annettu lÄiplinisku."
Tämä on kuin balsamia' päämajoitusmestarin
raadeUuUe sydämeUe.
Hän el kuitenkaan halua aUekirjoittaa
aivan niin hurjaa väitettä kuin lik-tori
Alissandro. Mutta hän on sitä
mieltä että valkokaarti ja pimakaarti
yhdessä olisivat voineet vaUoittaa
Pietarin. Kirjoituksessaan "Uudessa
Suomessa" 5. 4. .28. sianoo Ignatius:
"Mitä olisikaan vapausanheija saanut
aikaan, jos koko kansa, niin valkoiset
kuin punaiset, olisivat taisteUeet yhdessä
maamme itsenäisyyden puolesta?
SilloiQ ei olisi myöhemmin tarvittu
aUekirjoittaa Tarton rauhaa,
siUolh Itä-Karjalan kysymys olisi
ratkaistu, sUlä siUoin kevääUä 1918
olisi' Suomen yhteinen armeija sanellut
rauhanehtonsa Pietarissa."
Ensimälsenä rauhanehtona olisi
tietenkin oUut keisarivallan jäUeen
pystyttändnen VenäjäUe, sUlä lÄä-majoltusmestarl
on ankara mpnar<
kisti.
Suomen sos-dem. johtajat palautuvat
porvariston kannaUe yhä enemmän
myöskin uskontokysymyksessä.
Uskovaisuus on muodissa sos.dem.
johtajien p i i r i t ja he koettavat tyrkyttää
sitä työväeUekin. Sosialidemo-
Israattisessa kaunokirjallisessa lehdessä
"T3?öväen Toverissa" oU pääsiäisen
edeUä hartauskirjoitus joka
olisi voinut oUa vaikkapa pappi Ing-mannin
kirjoittama, niin oikeauskoi-nen
se olL I S s s ä kirjoituksessa m.m.
todistettiin:
kirjapaino näyttelyalueella on kuin
kuvana nykyaikaisen suurlehden kirjapainon
vaatimuksista, antaa erinomaisen.
selvän käsityksen nopeasta
vauhdista johon meidän päivinämme
olemme päässeet. ; SieUähän pyörii
suiuet määrät latomakoneita. Kemi-grafit
ovat kiireellisessä työssä ku-vittaakseen
päivän < t sanomalehden.
Alakerrassa on suuri Joukko painokoneita,
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-12-10-06