1928-12-10-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
So. 273 ~- 1928 Maanantaina, fonlnk. 10 pma—MOP., Pec lO Krapima ^Ide 3-viHitias Bieiiun i i i ^ o c f f l d d a i n M n T i l j « ä 3 r 8 k o i m m n m a Säteen t o i B d m i s s t» Kolme vuotta tulee täyteen kulu-jieel^ si siitä kun ktanmuunan edustajat saapuivat tänne Canadasta paik- ^ katsomaan ja sopimusta teke-jj^ ään Karjalan hallituksen maaeHn-kanssa maan. luovuttamisesta ^onrmuunan käytettäväksL Heti katsot ^yaan paikan ja tehtyään soirimuk-hallituksen kanssa, alkoivat edus> tajamme' hankkimaan rakennustarpeita rakeimuksia varten, joita sillä olikin jo seuraavana kevänä Aunus-jokirannassa maalle nostettuna noin 3,000 kpL tukkia ja koko huomattava i^äärä aitatarpeita. Noin 1% km. nus. Jonka yhteydessä valmistui aitta viljojen ja ruokatarpeiden säilytystä varten. Kesällä 1927 kommuuni saa l i sää työv(dmaa. Canadasta saapuu 4 miestä ja 1 nainen. Uutta iimostusta syntyy jäsenistön keskuudessa. Työt sujuu erittäin hyvin. Työpäivän p i tuutta ei moitita, vaikka se usgin ylittää normaaUmäärän. (Työi^vä kes-kim. 8 t ) Työskentely el tuimu ketään rasittavan, jokainen tunsi velvollisuutensa yhteisen talouden nostamiseen, ja kun siihen oli ehdoton päässä siitä missä nykjriset kommuu-jian rakennukset sijaitsee. Keväällä olivat edustajamme vuokranneet 6 barn alan Aunuksen kunnallisosastolta vanhaa peltomaata kevätkylvöjä varten. Samalla saivat he keväällä kaksi miestä Ja yhden naisen jäsenenä iisää^ työvoimaa. Talvella aikaisemmin oli ostettu 2 vankkaa hevosta, joilla sitten keväällä alettiin maata kääntää. Maa oli kovaa ja työ edistyi hitaasti, kunnollisia työvälineitä puuttui. Mutta siitä huolimatta toverimme olivat toivorikkaat ja odottivat lisää apua, nhnittäin jäseniä ja koneita, Jolta molempia oli matkalla tänne Canadasta. Niin kävikin. Ke-säk. 1 p:nä saapuikin Canadasta l i sää voimia, 3 miestä Ja 2 naista. Nyt oli jo omaa työvoimaa 8 naiestä j a 4 naista. Viikkoa myöhenmiln saapui traktori auroineen. Silloin oli voitettu ensi askeL Yjitinune yötä päivää. Traktori auroineen esitti jääosaa maanmuokkauksessa, syrjäyttäen hevosvoiman kokonaan. Vajaan viikon sisällä oli' 5 h:sin ala maata kylmetty, lannoitettu Ja kylvetty. Tämä ala kylvettiin v i k k ^ ^ e ja samalla kylvettiin heinänsiemen. Nyt Jäimme siltä puolen rauhaan, sillä kylvöt tuli tehtyä Jossa samaJla tulinune itse ja ympäristön talonpojat näkemään mikä merkitys on koneellisella voimalla maanviljelyksessä. Sitten tehdään pieni parannus ruokataloudessa: ostetaan 3 lehmää, jotka antaa perheelle riittävästi maitoa. Maaimilttausta kiiruhdetaan, vaan se kaikesta huolimatta edistyy hyvin hitaasti. Ympäristön talonpoi-kaisto Jarrutti maan luovuttamista vastaan. Sitten kun saatiin sovinto aikaan talonpoikain kanssa Ja m i t t a ustyöt alettiin, alkoi maanmittari näytellä osaansa. "Häxi tahtoi vaan mielivaltaisesti suorittaa mittauksen, välittämättä kommuunan Ja talonpoikain välisestä sopimuksesta rajojen suhteen. Hän Jätti työn kesken kaksi eri kertaa Ja meni konttoriinsa. Vaan silloinen paikallinen maaosastonjohta-ja, tov. Terenjef, antoi hänelle kylmiä määräyksiä Ja seuraavana aamuna tsaarinaikainen hierrä taas vinkui keskellämme. • Näin ku(Ijutettuamme 150 työpäivää oli kommuunalle mitattu Ja paalutettu 91.91 ha:n suuruinen ala miuita. . Varanainen' työn ^iku Suoritetaan työn speslalisointl, vaSA-rätään Joka eri alalle vastuunalaiset johtajat, kuten rakennus^, maatyö-, kone- ja karjsmhoidon alalle. Rakennusten palkka käydään joukolla . katsomaa. Katajikon hakkaus alo-tetaan rakennusten paikalta, katajat läjätään polttoa varten. Jotka sitte muutaman viikon-kuluttua eräänä yönä poltetaan. Käsin aletaan sahata lautaa, lankkua Ja pinnata hirsiä seinää varten. Bakeimustarpeiden ajo alotetaan. Siinäkin sattui sellaista, Joka voipi tulla tässä mainituksi. Jokirannasta rakennuspaikalle on 1% km. talonpoikain peltotietä suoraan. Ympäri maantietä myöten 2 km. pitempi matka. Pyysimme talonnojJHa lupaa saada ajaa suoraan peltotietä, vaan se jyrkästi kiellettiin. Ehdotimme puolestamme heille rahallista korvausta Jos.ajonune tuottaa heille vahinkoa, miitta vastaus oli sama: ajakaa ympäri. Ajoa oli kiiruhdettava ja matka ympäri pitempi ja osalta huo-ntrnipi tie. Nyt päätettUn käyttää o-mavaltaisuutta Ja ajaa oikotietä ilman lupaa. Uhkauksia Ja haukkumista sai hevosmiehet kuulla joka kuormaUe, jossa miehet käytti naisia tulkkinaan. Nyt on kulunet kolme vuotta siitä ja näistä samoista vihamielisistä talonpojista ön tullut kommuunalle parhaita ystäviä. Sitä todistaa heidän jokapäiväinen vierailunsa kommuunassa. Tietä •ajo on myöskin aivan esteetön jopa usein kuulee kyss^tävankin: "miksi ette aja kohti torokaa?" Heinäkuun 5 p:nä alettiin ensimäl-sen rakennuksen perustuksia valmis-tilaisuus. Jokainen timtee itsensä vapaaksi, sillä kaikki olemme juuri h i l jan vapautuneet kaiJitalistisen teollisuuden palkkaorjain asemasta. Nyt saamme vapaasti kukin kykyjemme voHa « ^ H m m kuolla päivän tuorehn-mat uutiset Ja setostnks^ Kerta v i i kossa ifff>!T>«nt»»p pgioinftBn txdlittlnen opjskeluidlrL Osoaviabimin pIM m myöskin toiminnassa. Jäsenistön suhde ymjäzistön talcm-poSäEBän kanssa on erittäin hyvä. Talonpojat ovat hyvin tarkkaavaisia kuinka eri työt konunuunassa tehdään, mukaan suorittaa osansa uudessa sosialistisessa rakennustyössä. Kevättyöt oU juuri edessä, siksi k a i l ^ kommuunan voimat kotidiste-taan niihin. Maataf pehmitetään Ja ojia kunnostetaan. Alkunäytti hyvälle, vaan sitte jatkuvat sateet pehmitti maan joka ei ollut vielä niin hyvin ojittu, että traktorit olisivat voineet kmmoUa pellolla liikkua. Nyt koetettiin pinnoista Hyvin u s ^ on Joukko talonpoikia vierailulla tutustumassa karjanhoitoon, maatöihin Ja rakennuksiin. HdUe on tehty selostuksia kommuunan toiminnasta Ja samana on heille käytäzmSs-sä näytetty kuinka suuresta merkityksestä koneet on maataloudessa. Kvdnka esim. traktorilla voidaan pahatkin maat kyntää ja pehmittää, puida vilja pellolla, käytti^ jauhomyllyä/ hakata älput. ajaa tukkia sahata lautaa J a polttopuita. Ensi alussa talonpojat katselivat kommuunaa hyvin ei^uuloisina. He eivät voinee ymmärtää konunutman tarkoitusta eikä cmiaksua sUtä itselleen tulevaisuudessa mitään, hyötsrä. Nyt on kommuuna 3 vuotta työskennellyt talonpoikain keskuudessa ja sillä ajalla on jo kerinnyt tulla hyvä yhteys talonpoikain ja kommuunan välille. Kun kommuunalle tuli enslmäinen Nyrkkeily teoriassa ja käytännössä K i r j . V, I f - i . pehmeimpiin notkopaikkoihto, vaan sittenkään ei traktoreita voitu käyttää; täytyi tiurautua hevosvoimaan joiden avulla siemenet sotketaan maahan. Siemennys oU tehty, joka tavallaan traktori ja talonpojat satoihin nou-sevana joukkona tulivat sitä kummaa laittaa sfltoja' katsomaan, oli heillä melkehx end-mälnen kysymj^s: "montako hepoa p i tää tuota 'prujaaV OUa vetän^ssä?" Nyt talonpoika jo tietää mitä sillä "prujalla" .saadaan aikaan. Jo heti enslmftisenä kesänä alkoivat talonpojat käsittää traktorien hyödyllisyyden. Sitä osottaa se, kun talonpojille piti kyntää y l i 40 ha:n ala maata, samoin Hyvän nyxUuiiyn henkiset ja nra-miilliset eddlytykset . Toverit! lähtekäämme joukolla seuraamaan nyrkkeilyottöua! Sehän on jännittävää, dkö totta? — J a ennenkaikkea sinä nyrkk^lyn "raakuudesta" sairastunut — olet aiitä vain "muilta k u u l l u t "— tule mukaan edes tämän kerran, koetan parhaani mukaan olla apunasi oppiaksesi ymmärtämään sitä oikeassa valossa.... Kas niin — istummekin jo katso-mossal Sivuutamme kaiken muun i ^ e - mämme- Jaj ot^onme tarkkailumme esl-neikä ottelujen mielenkiintoisimmat osanottajat, mestaruuttaan puolustavan Ja edelleen sen säUyttäjäksi ennustetun nyrkkeilijän Ja hänen kanssaan lopulliseen, ratkaisevaan otteluun yllätyksellisesti selviytyneen im-den tolokkaaa. Odotanune hiukan Jännittyneinä. sIM tledänome näkevämme illan par-muodostui enämpi hätäaputyöksi. Toverit tuumaiU vaan: jos tänäkesänä ^ .„ ^ , * , epäonnistumme sadon suhteen, nihi P^** sahaamaan lautoja. tulee kesä toinen ja siksi ehdimme jo saada maat sellaiseen kuntoon, että ne vastaa tarkoitustaan. Työvoimat edelleen siirretään eri aloille: r a kennusta jatketaan, maata puhdistetaan, ojitetaan ja kynnetään. Rotu- Kuluneiden vuosien suimnitetanat on voitu täyttää yli sataprosenttisesti. Siitä lankeaa ansio Karjalan maata-louspänkllle. Joka on ahtanut luottoa pitkäaikaisina lainoina. Joten on voitu suunnitelmat varojen puolesta es-karjaa saadaan Suomesta. Jäsenistön teettömästl täyttää Samolnon K a r - tolveet tulevaisuuteen nähden alkavat! halUtus avustanut 3,000 ruplan yhä enemmän toteutua. Usko kollektiivisen talouden menestymiseen l u - pääomasijoituksella. Uusiin suunnitelmiin tulevalle vuo-mitä yhteisvoimin saadaan aikaan. jittuu. Jokainen käsittää selvemmin delle kuuluu yhden lisärakennuksen rakentaminen. Johon tulee kaksihuoneiset asunnot 10 perheelle, klupihuo-ne, leipomo, keittiö, ruokailuhuone, pesuhuone, lasten leikfc|lhuone Ja konttorihuone. Lisälcsi on suunniteltu Siirrymme tarkastamaan 3-vuotisen työn tuloksia. Maa-ala 91.91 ha, joka alussa luovutettiin kommuimalle. Siitä on jo puhdistettu metsän alta 60 ha, joa-, rakentaa uusi saharakeimus Ja 3 eritä osa on myös ojissa. Heinälle on kylvetty 18.5 ha. Tänä vuotena saatu satoa seuraavasti: Apilaa 50.000 kg., rehuhernettä 7,000 kg., olkia 20,000 kg., turnipsia 42.000 kg., kauroja 14,000 kg., (joista 6,000 voidaan antaa ulos siementä varten), ohria 2,603 kg., perunaa 5,500 kg., erilaisia keittiökas-veja 690 kg. Herneestä märkyyden t a kia täydellinen kato. Eri viljalajien sato hä kohden: musta kaura 3,670 kg., lannoitus 250 kg. superfosfaatia. Valkea kaura 2,- 987 kg. lannoitus 275 kg. superf. Ohra 2,538 kg., lannoitus 275 kg. superf. Rehuherne 5,250 kg.,. lannoitus 120 kuormaa karjan lantaa. Turnipsia 55.000 kg., lannoitus 400 kg., kalisuoloja. Puna-apila 6.500 kg., lannoitus 300 'kg. superfosfaatia. Rakennuksia on kaksi asuinrakennusta, navetta uusimpaa rakennus-mallia 26 lehmälle, sikala 25 sialle, joka on enslmäinen alallaan Karjalassa. Talli 5 hevoselle, yhteydessä varastohuone Ja puuvaja. Riihi siihen kuuluvine huoneineen, sauna, kellari, paja ja saharakennus, sen l i säksi on pellolla 2 varastohuonetta heinille. Sarvikarjaa 20 kpl., näistä 8 kpl. itärsuomalaisia rotulehmiä ja yksi rotusonni.' Hevosia on 3 kpl. Englantilaisia rotusikoja 23 kpl. Koneita: kaksi Fordson traktoria auroineen ja maanpfe|unitysvälinei-neen, kaksi traktorilla käypää puimakonetta, traktorilla ' käypä mylly, samoin traktorilla käypä sirkkelisaha, halkosirkkeli ja silppumylly. Muuta pienempää kalustoa on tuhansien ruplien arvosta. Kommuunan varallisuus on kasvanut 68,000 ruplaan, josta omaa pääomaa on 26,000 ruplaa. Oman pääoman kasvamiseen on suurelta osalta vaikuttanut oma työvoima. Jäsenille ei ole vielä annettu kommuunan puolesta muuta avustusta kun ruoka ja asunto. Säännöt edel- Ijrttää. jokaisen jäsenen tekemään työtä 2 vuotta ilman muuta korvausta, kun ruoka ja asunto. Työskenneltyään 2 vuotta saa jokainen jäsen 10 rpl. kuukaudessa vaate- ym. tarpeisiin. Lapset ijän mukaan 20—40 ruplaan vuodessa vaatetukseen. Jäseniä kommuunaan sen toimintakauden aikana on liittynsrt kg-iifMann 18, joista on yksi toveri poistunut kuoleman kautta, 5 jäsentä on ercn-nut omasta tahdostaan, joista 3 on eronnut sen takia että he eivät ^ ole täa. Jonka Jälkeen^rakennukset tove-,Mhnyt kommuunalla mitään menesty-rien ahkerasti työskennellen alkoivat n o p ^ t i kohoto. Elokuun loppupäivinä saimme Amerikasta ostetun yhden lisä traktorin ja shrkkelilautasahan. Nämä koneet antoivatkin rakennustyölle huomattavan sysäyksen eteen-pälii. Voipa s ^ ssJian ansioksi, että Joulukuun l p :nä voi koni-muuna muuttaa vuokrahuoneista omiin takennuksiln. Valmistunut oli siis 5 kkrnajaäa fiBuInrakennus. "talli, va-rastbhucme, puuliiteri, sauna, kellari Ja saharakÄimus. Edellämahiittujen rakennustMden ohella alettiin maan-rjdvaus Jä öjituis, 16 ha:n ala uutta maal^ kynnettiin seuraavan kevään kylvöjä varten. Rakennustöitä jÄätettlin jatkaa siitä huolimatta vaikka talvi oli edessä. Navetan pttustus valmistettiin talvihakkausta varten. Joka mySs suorttettiin- Kevääseen mennessä oli rakennus kattoa vailla. Jonka ohella oli myöskfii hakattu li^-asuinraken-misen mahdollisuutta. (täydellisesti erheellinen näkökanta). Yksi on eronnut jatkuvan hermosairauden takia Ja yksi sentakia, että hän ei voi soveltua elämään yhteisessä taloudessa. Nyt on siis varsinainen kantajoukko jälellä, käsittäen 16 henkeä, joista 8 miestä ja 4 naista sekä 4 lasta. Jäsenistä on 11. N K P : n jäseniä Ja 1 kandidaatti. Tämä onkin sellainen joukko joka ei muuhun uskokaan, kun kollektiivisen talouden menestymiseen. Näkee sen ainoana maatalouden kehityksen muotona. Jonka avulla voi(£aan. kohottaa talonpoikain taloudellinen asema j a samalla nostaa tuotantoa maatalousalana. Valistustyötä ei myöskään ole Jätetty unohduksiin. BKmunmmalla on oma kirjasto. Joka käsittää yli sata eri teosta. Sanomalehtiä tulee 9. Joista 5 on viikko- Ja kuukausijulkaisuja TnaafftTftTiB^tlnltp- Usäksi On K.T. K . K : n lahjoittama radio. Jonka a-laista varastohuonetta. Maanparaimukseen kuuluu 10 ha puhdistaa metsän alta, sftmoin 10 ha kyntää Ja ojittaa uutta maata. J a lostaa karjalle lisää laidunmaata 3—4 ha, kuivata suota turvepehkun ottoa varten. Talonpoilcain kanssa on alko-. mus yhdessä ruveta kuivaamaan nlit-: tyjä. LIsäkonelta on päätetty ostaa yksi Fordson ketjutraktori, 2 moottorlnvetämää maanpehmlttäjää, höyläkone ja yhdet traktorinkärryt. Näistä on jo osa tilauksia annettu ulkomaan kauppaosastolle., Muuta pienemi^ maanvlljelyskalustoa on päätetty ostaa myöskin tulevan vuoden ajalla. Omaa työvoimaa on idätetty lisätä ottamalla uusia Jäseniä sikäli kun voidaan asmmoita Järjestää. Kun nyt lopuksi tarkastamme Säteen saavutuksia, niin voidaan'katsoa ne yleen^ tyydyttävilcsl. Vaikka toimintakauden aikana onkin ollut Joi-rahanne Snomeen JOBIV OB lihell». Joalarahat csiiti^t pialiMteik joalalcu perille Icua labetitte ae VepBvieii kantU MUik5»«momaU«. Vep»adea liikkeesse en aaomaleiaeB henldlölrantm, joka tnatee paikkafcaai* äea nimet Suomessa. Siksi ei liltetylcalssa tole «riietyksie. ^ ' Ttttemme tiUti jonhran meaaessS siHköttäm&in rakat sitanyotea koia^ ae saapavat» .a&a, etta ektivat varmasti joolaksi perille. Jos* esim. maanantalaa taodaaa taikka tnlevat rakat; jeessa Vapanteea ovat ae varmasti keskiriikkaaa Saomessa. ' Tiistaina tulleet rakat ovat viimoistaan, torstaina. Saomessa j.a.e.;.\ e Smk. 39:60 Canadan dollarista Laketyskuint sikkoteiUe ovat $3.50 l&ketykselta, olkootpa laketys isompi taildna pieaempL Lähetämme rahaa cuUa tahansa osotteella kaikkiin Suomea fiankkeikin ja yksityisille kea-kiloille. Yli neljätoista miijooaaa markkaa lähetelty laman vuodea ajaUa ja yksikaaa laketya «i ole hukkunut.'' Me emme kelaan kiihota lahetlamaan rakaa Suomeen, mutta jos aiit| siaae kerrma^laketetaaa, niin johdonmukalsinta on tehdä lähetyksensä omaa liikkeensä, Vapauden, välityksellä. Takauksena Vapauden kymmealea tnkaaslea doliariea velattomat omaisuudet seka useaa kymmenen tuhannen dollarin rahavarat. Tehkaa lähetykset osotteella: » M 'SM Box 69 VAPAUS SMbmy, Ont. takin pienempiä vailceuksia : voitettavana, saavutukset todistaa kollektiivisen talouden menestymisen mahdollisuuden sekä tuotannon yksityistaloutta parenunaksL Säteen saavuttamat tulokset on suhteellisesti paljon suuremmat Joka alalla henkilöä kohden kun esim Karjalan eri paikkoihin s i joittuneiden uudisasukkaiden jotka työskentelee yksityistaloudessa. Yksityistaloudessa ei ole niitä edellytyksiä ja mahdollisuuksia, vaikka sitä hallitus avustaakin, Icun ön kollektiivisella taloudella. Ensiksi kollekthvl^ sella taloudella on parempi mahdoUl-suus saada varoja, joka puolestaan tekee mahdolliseksi saada tarvittavia koneita jotka nykyailKiisessä maatalouden tuotannon kohottamisessa o-vat aivan välttämättömät. Samalla kaikki sattuvat, vaikaudet .ja enemmän voimaa ja^varoja kysyvät työt on yhdistyneillä voimilla helponmiln ja edullisemmin suoritettavissa lom yksityistaloudessa. On aivan todennäköistä, että yksit jdstaloudet tulevat vähenemään, kollektiivisten talouksien vallatessa maataloustuotannon eri haarat käsiinsä. — K. Siikanen. Y l i kolmas osa, sadan vuoden, on Dodd's munuais pillerit ollut huomatuin laäke selän pakotukselle, reumatismille, virtsarakko vaivoille j a moneen muuhun kipuun, jonka on a i kaansaanut huonot munuaiset. Saatavana kaikissa kaupoissa 60c laatikko tai 6- laatikkoa $2.50 tai tilaamalla suoraan The Dodda Medidne Ck>mpan7, Ltd., Toronto 2, Ont haan ottelun. Nyt saapuvatkin ottelijat näyttämölle asettuen paikoilleen odottamaan alkamlsmerkklä. Tarkastelenune heitä erikoisella Uteliaisuudella ja tutkimme toisiinsa vertaillen, koettaen ennakolta arvata ottelun voittajan. Molemmat ovat hyvälihaksisia. sopusuhtaisen soreavartaloisia nuoria miehiä, mikään vfirtalon osa ei ole kehittynyt' toisen osan kustannuksella. Nyrkkeilyn harjoittelulla näyttHä" o-levan erinomainen vaikutus fyysllli-seen puoleen nähden, on meidän myönnettävä. Mutta — miten paljon voimakkaammalta vastustajaansa verraten näyttääkään mestaruuden puolustaja! Niin — tosiaankin! Bän on huomattavasti llhakslklcaampi ja Ical-kln puolin tukevampi. Itsetietoisen välinpitlimättömänä hän katselee ympärilleen. Hän näjrttää olevan vanna voitostaan. Hänen edukseen päättyy meidäi&in arvostelumme — siitä huolimatta, vaikka tledänune Mnen vastustajansa sangen vaivattomasti selviytyneen kanssakilpailijoistaan. Tuntuu melkein pahalta ajatellessanune hänen nyt sortuvan yUvoIman edessä, sillä hänen on onnistunut heti näyttämölle saavuttuaan saada myötätuntomme puolelleen avomielisellä katseellaan Ja hyväntahtoisella hymyllään, jolla hän tervehtii yleisöä sekä vastustajaansa. Kummastelemme hieman, miten hän voi nohi hyväntuulisen rauhallisena hymyillä. vjJkka e-dessä on tulinen taistelu. Ajattelemme sifö. Saamme tuloksen: häh on rohkea, hän el pelkää taistelua! — P i dämme hänestä yhä enemmän.... A - lanune Jo toivoa hähän voittavan, vaikka vertailumme tulos on Jyrkästi sitä vastaan. • Alkamishetki on saapunut. Mutta ennenkuin Ararsinainen hyökkäys-merkki annetaan, lähestyvät ottelijat toisiaan rauhallisina, vakavin ilmein. Nihi — tuo muodollinen kättely — — Muodollinenko? Jos niin olemme käsittäneet, on meiUä syytä töllä kertaa pysähtyä ajattelemaan asiaa vähän lähenunin, — Kädenannolla vahvistavat ottelijat keskhiäisen äänettömän lupauksen ottelusääntöjen noudattamiseen. Vielä enemmän -—he vakuuttavat halveksivansa kalkkia epämle-hekkältä menettelytapoja, he eivät tahdo lurjuksen tavoin käyttää hyväkseen tilaisuuksia, joUohi toinen on puolustuskjTvytön. Rohkeina, reihel-lisinä kiinnian miehinä he Vakuuttavat tahtovansa taisteluun käydä. — Häpeä häneUe, joka täten annetun äänettömän lupauksen pettää! Tuo pieni alkukohtaus el siis ollut pelkkä fraasi, vaan nyrkkeilyn periaatetta eittävä toimitus. Ottelu on alkanut. Seuraamme sitä erikoisella valppaudella. Mestarinyrk-keilijä on tapansa mukaan heti alkanut vohnakkaan hyökkäyksen. Hän on siten tottunut voittamaan. Mutta mitä tapahtuukaan! Hänen heikompi Vastustajansa ei ole tuosta alkupal-yaostuksesta 't|lef^.äkj^^n%&än.* jSala-mannopeasti hän väistelee voimalla tähdätyt iskut ja samassa aivankuin sivumennen antaa toistuvasti samaan kohtaan sattuvan, nopean täysosUr man, Mielessämme välähtää, että että tuolla toistuvalla toimenpiteellä onkin määrätty. tarkoitus: saada: selville vahvan vastustajansa älykkyys. Se paljastuu heikoksi, koska hän ei älyä muuttaa menettelytapaansa. TS-mä on suuriarvoinen havainto. Mitä pitemmälle kamppailu jatkuu, sitä paremmin alamme ymmärtää fyysllli-sesti heikomman työskentelyn tarkoituksia. Hän muuttuu silmissämme tietesUiseksi tutkijaksi, jonka tehtävänä on saada jselvllle vastustajansa sielulliset ominaisuudet Ja sen Jälkeen hänen fyysilllsen voimavarastonsa. Suoritettuaan tutkimuksensa ensi o-san, on tuloksena, että hän näyttää tarkoituksellisesti kiihoittavan vastustajansa mitä ankarfmpaan työskentelyyn. Olemme todellakin yllätettyjä! Aikooko hän väsyttää voimakkaan kestäväksi tunnetun vastustajansa? Vastaus on pian tiedossamme. Väsymyksen oireet alkavat selvästi näkyä. Yhä uudelleen hän paljastaa toiselle mitä edullisimpia tilaisuuksia, Jrfta tämä Jalomielisen hellävaroen käyttää hyväkseen. Ynunärrämnxe Jälleen: hän tahtoo. lannistaa vastustajansa tunnetun pöyhkeilevän volmaanluot-tMUuksen j a saada hänet sortumaan väsymyksen kantamana. Mfestaruuden puolustaja näyttää vihdoUi alkavan aavistaa kohtalonsa, mutta sensUaan. ^ttä hän tämän johdosta JärkUntylsi, kadottaakin hän mielenmalttiinsa kokonaan Ja kokoaa viimeisetkin voimansa sihnlttömään hyökkäykseen Erinäisten työmnjarjestöjen osotteita se on hänen häviönsä viimeinen aste. Voimattomana hän vaipuu maahan. Ottelu päättyy. Voittaja rientää hävinneen luokse Ja kohottaa hänet ylös voimakkaasti tukien uupumuksesta horjuvaa toveriaan Ja avomielisen sydämellinen ilme silmissään ojentaa täUe oikean kätensä. Johon tämä vitkastellen ikäänkuin sisäUistä taistelua käyden vihdoin reippaasti tarttuu. — JäUeen äänetön käden puristus? Alussa annettua lupausta el ole rikottu, häviö on reilusti kalkkien nähden tunnustettava Ja vakuutettava, että taistelu on todella tähän päättynyt . jättämättä mitään Jälkiselvittelyjä. Miehekäs kädenpuristus — välähdys nyrkkeilyn periaatteesta... Päättynsrt ottelu ahtaa meUle paljon ajattelemisen aihetta. Käsitämme, että tulos on järjen voitto, että voittaja on vastuistajaansa henkisesti korkeammalla tasolla. Olemme suuresti kiintyneet voittajan persoonalli-suuteen. Halualsinune tietää, miten hän tuon henkisen etevänunyytensä on saavuttanut? Aavistamme, että s i l lä täytyy olla Jotato yhteyttä hänen harjöitelunsa kanssa, siksipä pyrimmekin ottamaan siitä selkoa. CANADAN KOMinJNlSTIPOOI.UEIN S l H T E E Bm OSOTE K o a m o f t l r t l p B o I a M l k IttrtrtUTl WfJ»«Ik» o i o t M U r a alUoImIU « M t t M U a t Mr. J . M C D O M U. Room 15, 163% Chntch S».. Toronto 8, Ont. L. W. I. U. of CANADAN, Po!ijol».pourioii fln»- komitea, Po»enpta«, Oa». BEAVER LAKEN •. o M M o a »oko«k»« Joka k » » e s t i •naautal k c l l e 1 pUvSUI O M M O B taloUs. Oiutoa ototot Box 87, Worthtaito«. Ont.— VolmliMloMnia Jokim ooota oa M B » . . SUOl/uUUSEN JÄRJESTÖN, U m U t^ ' ^ ^ [ | a t e ^ n " ö « > t « ' ö n i ' A . ' ' T 7 H I U , 95T BrotJ- *iew A » « , Toronto. Onl. CANADAN K0MMÖNI8TIPU0LUEEN PIIRI No. 8 anon (K.-Ota) toIm*enp»ne?«B pUrikomitMa )• k p » Sndbnryn k«lipnnklJ«rJott8n ««»tloM o»»lt Box 75*. Sndbnry, Onl. — KommunUtlpBota^a Sudbnryn jarlottfa •ihloerir«Uitonholt«J«, S. C NeiU on U » M U » J M « V«p«odon tobnltBkm». U b e r t r - r a k a a n n k M M , Lome-kadnlU. CANADAN SUOBfIALAi?TEN TYÖLÄISTEN UB-HEttttLHTTO. UittotolmikuDBM kotip«lkk« - Sudbury. Ont. LHlon «Ikteeri on P, Rnohencs, ot. Box 261, Crolfhtoa MIne, Ont. S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESTÖN knnknnd' kokoui ptdetifia Joka kuuknden en»lmilnwi M B . nuntai klo 10 ap. Box 3S, Connauilit Stt., Ont COBALTIN •. ball. Ont. outton oaoia oni Box 810 Co. Matvein lokakuun juhla Matvel oU jo varhahi aamulla nuos-sut mukamas hevosta ruokkimaan, mutta tosiasiallisesti hän kävi kurkistamassa Joko neuvostotalon katolle oli nostettu punainen lippu. Edellisenä päivänä kaupungissa käydessään oli hänkin ostanut palan punaista vaatetta. Juho poika oli käynyt met^ sästä taittamassa kephi, jbhpn Mari vaatteen klinnlttlj^ Siinä se nyt odotti niu-lcassa. Ei tahtonut tulla uni s i l mään torpan väelle, sillä Jokaisella piili ajatuksissa, että millaiselta se punainen lippu heidän katolla tulee näyttämään. Kun Matvei aamulla Jo kolmannen kerran hiipi vuoteeltaan ulos, oli punainen lippu jo liehumassa neuvosto-talon katolla. Kihreesti hän otti t u vasta lippunsa ja hiljaisuudessa kiln-hitti sen katon harjalle. Alas päästyään hän vielä kerran sihnäiU työtään ja siinä katsellessa tuli miettineeksi: "Miksi tuo lippu hänenkin mökkinsä katolla oikein liehuu." Hän muisteli kulu;mtta kymmentä vuotta. Miten ainaisen puutteen tilalle oli astunut hyvinvointi. Tallikin on tuohon näinä vuosina ilmestynyt ja Itse kasvattanut, hevosen sinne. Itse olen tehnyt työn ja nyt saan juhlia työni tuloksia. Muistoja kertaillessa valtasi Matvein mielen omituinen tunne, eikä hän enempää malttanutkaan yksin mietiskellä. Ketterästi hän riensi Marin sängyn luo ja sivumennen nyhtäsi kyljestä virkkaen: "Nousehan Mari sinäkin katsomaan tuonne katolle, siellähän se nyt Uehuu". Siihenpä sitä h:räsi lapsetkin. Koko perhe Juoksi kilvassa ulos. Oli siinä riemua. Kurkistettiin puolelta ja toiselta. . Kilpesipä joku katollekin oikein paikan päältä katsomaan, että mitenkä se isä on sen kihinittänyt. Toisten vielä hääräll» lessä pihamaalla oli Mari jo kUrehtt-nyt tupaan askareille. Häneltäkin sujui työ nyt entistä paremmin. Huomaamattaan hän hyräili laulua; Jota oli kuullut nuoris(^ttolaistcn joskus kulkiessaan laulavan. Pian oli höyryävä samovaari pöydässä. Hän järjesteli kupit Jokaiselle perheen Jäsenelle Ja etsi iUaUa paistamansa piirakat pösrtään. Sitten hän lEutsuI Matveita tupaan. Tätä kutsua ymmärsivät lapsetkin seurata. Näin oli talonpojan kodissa juhla o-tettu vastaan. Iltapäivällä alkoi kylän koululle virrata Juhlivaa kansaa. Emännät olivat kirstuistaan etsineet kirjavat huivit, Jotka lämpimässä huoneessa komeana lekottivat pitkin hartkdta. Koulu oli köyzihöksln Ja punasin l i puin kaunisteltu. Kello kilahti merkiksi Juhlan alkamisesta, esirippu avattiin j a kyläneu-voston puheenjohtaja esitti kcdcoulaen avatuksL JuhlapuhemiefaistpOn valitt i i n muutamia kylän isäntiä j a saipa sinne seurata ^ c s l emäntäkin. CONMEEN s. j. oMilon ty6koko»kMl {okalMa koan toinen aannnnuls kirjeeniralbto.eaotoi A. Janatninen. Mokomoa P.O.. Ont. S. J . COTEAU m L U N oaaaton tyÄokoukaat p l. detain Jokalten kookanden ensimlinaa Ja k « | . •ua annnontai keUo 2 piivSUa.KlrJeTaIhto.otot* ont J . E . KoikJ. Dinamore. ^P. O.. Saak. S. J . CREICHTON oaaiton kokotta on )olka ka«> ' kauden * » annnnntai kello 2 J.pp. P. O. Box9X. s. J . COLEMANIN oaaaton kokotikiat pldaUla Joka toinen Ja viUaetnaa aai^antal klo 1 I.p. ' KirJeenTaibto-oaotet S. J . Oaaato. Bo» 81. C*r lenan, Alia. S. J . riNLANDIN oauton kokonkaet pidatUa Joka enalmlinen aannantai kuaaaa. kallo 31 pU> vailii. Oiotet Finland, rla Bartriek. Oat. s. J . FORT ' w n X l A M I N oaaatoa ty6kokonka*t ovat Jokalaes kuun enilmllnea Ja kolir'^ Ma. auntal kellö 8 illalU. Jobtokunoaa kokookaat edelllienS tiiataioa, omaUa haooeuatoUa 211 Ro* bertaon St., Fort WilUani, Ont. S. J . NORTH BRANCHIN ' oiaaton oaou «at Sanna Kannaato, Box 430, Port Artbnr. Ont. CANADAN KOMÄIUNISTIPUOLOEEN NUMMOLAN oiarton työkokoukMt pidetään kerran koa«M. vilmeioea •annuntai, kelio 1 J.p.p. Oaoitat Box 29, SbatinaTon, Satk., Canada. S. J . NIPICON o M i t M trökokoakaet. pldeUaa Joka kuun 2 » Ja 4si tunnoatai. Kirievaibta.o«oU on: S. J . OMtto, J. Nevala, Box SI, Nipifoa, Oot, S. J. LAKE COTEAU oudon No. 41 kokovkaat pidetiän oaaiton baalilla Joka kunn «olaaa M a * nonui kello 1 pSiriEllä. Portioaote: Box 87, Daoblane.' Saik. S. J , LADYSMITHIN oaaiton kokonkaet pldeUIa Joka kuun neljiä auununui, alkaen klo 7 Ulalla. KUJeenvsibto-oaote: Box 1S3, Ladfimitb. B. C. S. J . LONG LAKEN oaatton kirjeenvalbto-oaote« Victor Hinnioen, Rbeaolt, via Sndburr, Oot. Kokoukiet on Jokainen 1 a»en aunnnntal kooata keDo 2 l p. tUMBER VORKERS INDUSTRIAL UNION Of CANADAN itäinen piiri. Kirjevafbto-oaota oni Alf. HautaroSki, 223 Secord St., Port Artbnr. Oot. Rabailbet.vkMt ön tebtavi ylUolevalb oaotleella-a. J. LARDER LAKEN, «aattoa otot* «et Aalto, Box 16. Larder Laki, Oat. ; 8. 7. LEVACKIN oaaatoa N*. SS k a k M l M * tUa Joka k n a k a a d a a talata aBBBaatat. ila oaotai Box 41, Lavaak, Oat. I M s 8. J . NOLALUN 4Matt«a, kok«Bkt«t aa kankandea 2 maa «aaaBatal kaSa S Lp. V B i b t o ^ u i Frank Normi. Ndala. » . A J I H O S *» 8. J . MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOCKSJT pidetKIa oaaaton ImoaettitoUa, 339 St. Aatalae St., jokalten knnkanden «nataaiaeal « B a B a t a t o o. kello 8 UtapJivSlU. J o k t o k a n B t a k o k o n k tM nana pBivInt. keUo 2 lIupUvUU. Otttrtoa kf- Jevalbto oaoltei S. J . Moatrtalla otaata, St. Antolno St., Montreal. Qaebae. S. J . KIRKLAND XAKC» aaaataa Box 340, KIrklaad Laka. Oat. S. J . KENOCAMIN OSASTON k o k d a k a r t ^ p M f ! "" Joka knnkaadea tolaaa anaannui kaU* kak^ lp. klrjeenvalbto.ototei V. Kaagaa, Bos U * . Kenogaml, Qne, ^ L. W. I. U. of Canada JCaaofaatlB eaaatoi A koukaet pidetMa Joka Itankandea •nataUj.i'-•« tnnnuntat, kello 8 ip. «taaton haallUa. ro<i<- oioiet Box 233. Kenofami, Qaabae. S. I. PORT ARTHURIN «tMtoa kakaakat* JuVa knokandaa Itaea aaaaaätslt Johlakauas ft"« «• nkaet kaukaudea vilnelaaii tUttait a l r t M» n a kokookaat l o k a lolaaa IcaakifUkkat Ba>a. Jaoato kokooBtoa. Joka tolaaa tUataL Kalliolaa kokouatea aika oa k l o 8 lUaUa. KirjataMftta* oaotai 816 Bar St.. Port Aithar, Oat. 8. J . POTTSVILLEN Ontario. oaaato No. 14. Pomplaa. TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTTSVILLEN OSASTON kokoukaet pldetKitn kakat kertaa Intttaat, ehalmHineii Ja kolniaa keakivlikko. TjrBkokDBk. aet ollen eoaimiiinea keakivlikko kello 1 pUvUU Ja ohjelmakokoukaet Joka kolmat keaklvUkk» IEIO ^fi ilUIU. > Oaoiio C. Tn. Liiton' SuotaalabURt Oaaalo, Porcopine. Oat., Caa. S. J . ROSB CROVEN otaataa kokaokaat pUMKta Joka. knukaudea toloea annnnntai klo 2 J.pp/-r . KirJeenvaibto.otote: T. Kokkonen, Rota Crore,, P.O. Ontario. i S. I. SAULT STE. lIABIEN Na; S tyHiliafli tet pidatfla Joka lolaaa aaMaaatal Ja «kjtfa>> kokonktat tolalna. alkaen klo 8 I.p. Otot»* U V TbomptoD St.. Saali Sta. Maria, Oat. ^ 8. J . SOUTH PORCUPINKN ataaioa tr8koka«ktaf pidaasa Joka fcaokandaa' kolnuataaa «aaaaa. laina, kallo. 3 i.p.' OaoUf Boa 888. SOINTULAN OSASTO {Caaadaa Saomalalaaa l l r . JettSn Oaaato. S6> kokooatna omalla RaaUHaaa. Joka kankaaden aaalauilaaal aaBaaataiaa fcaOa 1 plivlIU. Oiotei Salatala. B. C. S. J , TIMMINSIN oaartoo kokonkaet pldataiajaka toinen . aonaantal. Oaaatoa kltj«ralfcto.«aoiai S. Oaatto. Box 1000, Tioualaa. Oat. PaikkaVaaatl» la on edlttrmfltaa J(rJ«atI)rtritiaea kaJvaata. ]*, metaäirSHItataa JirJeatSte. S. J . TORONTON oaaatoa lySkokoBktet pidatUa Torontoa Soomalaiaea Senrta. buonanttolla, W7 Broadvieir Ava., Jekaitan knakaadaa aealBdUaaa Ja kolmaa anaanatai.Uta, aikaan kello 8)00. Objelma. Ja keakaatelukokookaat pideaia J(Aal. ten kuukauden taioaa Ja neljtt annnnntal-tlta, alkaen kello 8M. Oaotai K. 8. Oaaato, 9S7 Broadvla» Ava. . J. WEBSTER'S CORNERIN oaaatoa kokonkaet pidetaZa ^aimlinen aannnntai knoaia. Kirjeen, vaibla-oaote: O. Salini, Webater'a Cejnier, B. C S. J. WANUPIN oaaatoa knokauilkakooktet pid«. liiio Joka knukaudea^ 3 » . anaoiuiui Uo 3 J.p.p. Poatioaote: Qaarta, Oat. S. J . VANCOUVERIN OSASTON No, 55 kokona on Joicaiaen knnkaaden tolaena keaUviikkona kello 7.30 Ulalla Clinton IlaalilU, 260S Peader Street Eaat. AMERIKAN WORKEHSPOOLUEEN Suomalalae» Tolmiaton, Snomtlalnaa TjrOvaenrbdiMTtten Kaa-kukacn Ja NartUaiSliitoD oaoUeet ovatt FinaUk Federation. 1000 Belmont Ave., Gbieac*. Kaikki kirjaeavalkto Ja rakaUbelrkaet aa dft. t8vl rlUtaalaltalla OMttaelb. puhe kuunneltUn tarkasti, sillä siinä selvitettiin koko yhdentoista vuoden historiikki. Nyt seurasi talonpoikain puheita. Matvelkln otti puheenvuoron, vaikka hän ei oUut eläissään a i kaisemmin puhunut pienlmmissäkään tilaisuuksissa. Puhumattakaan näin koko kylän väen ollessa koolla. Mari vallan kainoudesta punastui nähdessään Matvein astuvan salin etualalle. Mutta kun hän oli vähän aikaa kuunnellut puhetta ei ajatuksia lainkaan hählnnyt se. että Matvel siellä olL Hän tunsi kyllin hyvin tuon kaikld. mitä Matvei nyt kertoi kyläläisUle. Tunslpa Mari jälan nousevan kurkkuun kun kuuU mainittavan Iivo-pojastaan, Joka kansalaissodan rintamill a kaatuL Salaa tipahti kyynel khr- Jayalle huiville. Mutta Ilosta säihkyt siltnä, kun Matvei siirtyi noista taistelujen vuosista viimeisiin vuosiin. Mieltä oikein länunitti muistellessaan "Märiattaa" siellä uutukaisessa navetassaan. " J a miten tämä kalkki on ollut mahdolUsfa. Se on ollut siksi, että Neuvostovalta on auttanut köyhän elämää pääsemään eteeni^Un. Nytidn sain tämän kymmenvuotisjuhlaa lahjaksi nälkäaikana tehdyn ve- Jubia- l a n anteeksL Samoin viimevuotisen verorästhil, jota en vielä vohmt maksaa. Nyt voinkin taas kohottaa talouttani Ja samalla koko Neuvostovallan taloutta". Siihen lopetti Matvei puheensa Ja koko yleisö osoitti hyväksymisensä, sillä Jokainen tunsi omalta kohdaltaan samoja kokemuksia. Juhlaistunto päättyi Ja yhteisesti laulettiin "intematslonale", jota kaikki mummotkin hyräiUvät. Sen Jälkeen seurasi ohjelmaa, jota kaikki lämmöllä seurasivat. Loppujen lopuksi oli ulkona Ilotulitus, joka kyläläisille oli nähtävyys. Pikkutunneilla Matvelkln vasta kotiutui kantaen nuorinta lasta sylissään, joka jo oli nukahtanut. Hämärän vuokslel hän voinut erolt-taa punaista lippua mökkinsä katolta, vaikka katse sinne yhäti matkan varrella suuntautui Mutta tietoisuuskin sen olemassaolosta laittoi sydämet sykkimään kUhkeimmln, sillä hän muisti puhujan sanat juhlassa: ' ^ i - dän tulee joka hetki olla valmiina puolustamaan kalliisti ostettua smna* lippuamme". Illalla xUsuutuessaan hän vielä tavoitteli säveltä: rmaa». meidän on ja olla täytyy vaan d lals« kain lurjusten". Pirkko. IM 5gi m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 10, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-12-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281210 |
Description
Title | 1928-12-10-03 |
OCR text | So. 273 ~- 1928 Maanantaina, fonlnk. 10 pma—MOP., Pec lO Krapima ^Ide 3-viHitias Bieiiun i i i ^ o c f f l d d a i n M n T i l j « ä 3 r 8 k o i m m n m a Säteen t o i B d m i s s t» Kolme vuotta tulee täyteen kulu-jieel^ si siitä kun ktanmuunan edustajat saapuivat tänne Canadasta paik- ^ katsomaan ja sopimusta teke-jj^ ään Karjalan hallituksen maaeHn-kanssa maan. luovuttamisesta ^onrmuunan käytettäväksL Heti katsot ^yaan paikan ja tehtyään soirimuk-hallituksen kanssa, alkoivat edus> tajamme' hankkimaan rakennustarpeita rakeimuksia varten, joita sillä olikin jo seuraavana kevänä Aunus-jokirannassa maalle nostettuna noin 3,000 kpL tukkia ja koko huomattava i^äärä aitatarpeita. Noin 1% km. nus. Jonka yhteydessä valmistui aitta viljojen ja ruokatarpeiden säilytystä varten. Kesällä 1927 kommuuni saa l i sää työv(dmaa. Canadasta saapuu 4 miestä ja 1 nainen. Uutta iimostusta syntyy jäsenistön keskuudessa. Työt sujuu erittäin hyvin. Työpäivän p i tuutta ei moitita, vaikka se usgin ylittää normaaUmäärän. (Työi^vä kes-kim. 8 t ) Työskentely el tuimu ketään rasittavan, jokainen tunsi velvollisuutensa yhteisen talouden nostamiseen, ja kun siihen oli ehdoton päässä siitä missä nykjriset kommuu-jian rakennukset sijaitsee. Keväällä olivat edustajamme vuokranneet 6 barn alan Aunuksen kunnallisosastolta vanhaa peltomaata kevätkylvöjä varten. Samalla saivat he keväällä kaksi miestä Ja yhden naisen jäsenenä iisää^ työvoimaa. Talvella aikaisemmin oli ostettu 2 vankkaa hevosta, joilla sitten keväällä alettiin maata kääntää. Maa oli kovaa ja työ edistyi hitaasti, kunnollisia työvälineitä puuttui. Mutta siitä huolimatta toverimme olivat toivorikkaat ja odottivat lisää apua, nhnittäin jäseniä ja koneita, Jolta molempia oli matkalla tänne Canadasta. Niin kävikin. Ke-säk. 1 p:nä saapuikin Canadasta l i sää voimia, 3 miestä Ja 2 naista. Nyt oli jo omaa työvoimaa 8 naiestä j a 4 naista. Viikkoa myöhenmiln saapui traktori auroineen. Silloin oli voitettu ensi askeL Yjitinune yötä päivää. Traktori auroineen esitti jääosaa maanmuokkauksessa, syrjäyttäen hevosvoiman kokonaan. Vajaan viikon sisällä oli' 5 h:sin ala maata kylmetty, lannoitettu Ja kylvetty. Tämä ala kylvettiin v i k k ^ ^ e ja samalla kylvettiin heinänsiemen. Nyt Jäimme siltä puolen rauhaan, sillä kylvöt tuli tehtyä Jossa samaJla tulinune itse ja ympäristön talonpojat näkemään mikä merkitys on koneellisella voimalla maanviljelyksessä. Sitten tehdään pieni parannus ruokataloudessa: ostetaan 3 lehmää, jotka antaa perheelle riittävästi maitoa. Maaimilttausta kiiruhdetaan, vaan se kaikesta huolimatta edistyy hyvin hitaasti. Ympäristön talonpoi-kaisto Jarrutti maan luovuttamista vastaan. Sitten kun saatiin sovinto aikaan talonpoikain kanssa Ja m i t t a ustyöt alettiin, alkoi maanmittari näytellä osaansa. "Häxi tahtoi vaan mielivaltaisesti suorittaa mittauksen, välittämättä kommuunan Ja talonpoikain välisestä sopimuksesta rajojen suhteen. Hän Jätti työn kesken kaksi eri kertaa Ja meni konttoriinsa. Vaan silloinen paikallinen maaosastonjohta-ja, tov. Terenjef, antoi hänelle kylmiä määräyksiä Ja seuraavana aamuna tsaarinaikainen hierrä taas vinkui keskellämme. • Näin ku(Ijutettuamme 150 työpäivää oli kommuunalle mitattu Ja paalutettu 91.91 ha:n suuruinen ala miuita. . Varanainen' työn ^iku Suoritetaan työn speslalisointl, vaSA-rätään Joka eri alalle vastuunalaiset johtajat, kuten rakennus^, maatyö-, kone- ja karjsmhoidon alalle. Rakennusten palkka käydään joukolla . katsomaa. Katajikon hakkaus alo-tetaan rakennusten paikalta, katajat läjätään polttoa varten. Jotka sitte muutaman viikon-kuluttua eräänä yönä poltetaan. Käsin aletaan sahata lautaa, lankkua Ja pinnata hirsiä seinää varten. Bakeimustarpeiden ajo alotetaan. Siinäkin sattui sellaista, Joka voipi tulla tässä mainituksi. Jokirannasta rakennuspaikalle on 1% km. talonpoikain peltotietä suoraan. Ympäri maantietä myöten 2 km. pitempi matka. Pyysimme talonnojJHa lupaa saada ajaa suoraan peltotietä, vaan se jyrkästi kiellettiin. Ehdotimme puolestamme heille rahallista korvausta Jos.ajonune tuottaa heille vahinkoa, miitta vastaus oli sama: ajakaa ympäri. Ajoa oli kiiruhdettava ja matka ympäri pitempi ja osalta huo-ntrnipi tie. Nyt päätettUn käyttää o-mavaltaisuutta Ja ajaa oikotietä ilman lupaa. Uhkauksia Ja haukkumista sai hevosmiehet kuulla joka kuormaUe, jossa miehet käytti naisia tulkkinaan. Nyt on kulunet kolme vuotta siitä ja näistä samoista vihamielisistä talonpojista ön tullut kommuunalle parhaita ystäviä. Sitä todistaa heidän jokapäiväinen vierailunsa kommuunassa. Tietä •ajo on myöskin aivan esteetön jopa usein kuulee kyss^tävankin: "miksi ette aja kohti torokaa?" Heinäkuun 5 p:nä alettiin ensimäl-sen rakennuksen perustuksia valmis-tilaisuus. Jokainen timtee itsensä vapaaksi, sillä kaikki olemme juuri h i l jan vapautuneet kaiJitalistisen teollisuuden palkkaorjain asemasta. Nyt saamme vapaasti kukin kykyjemme voHa « ^ H m m kuolla päivän tuorehn-mat uutiset Ja setostnks^ Kerta v i i kossa ifff>!T>«nt»»p pgioinftBn txdlittlnen opjskeluidlrL Osoaviabimin pIM m myöskin toiminnassa. Jäsenistön suhde ymjäzistön talcm-poSäEBän kanssa on erittäin hyvä. Talonpojat ovat hyvin tarkkaavaisia kuinka eri työt konunuunassa tehdään, mukaan suorittaa osansa uudessa sosialistisessa rakennustyössä. Kevättyöt oU juuri edessä, siksi k a i l ^ kommuunan voimat kotidiste-taan niihin. Maataf pehmitetään Ja ojia kunnostetaan. Alkunäytti hyvälle, vaan sitte jatkuvat sateet pehmitti maan joka ei ollut vielä niin hyvin ojittu, että traktorit olisivat voineet kmmoUa pellolla liikkua. Nyt koetettiin pinnoista Hyvin u s ^ on Joukko talonpoikia vierailulla tutustumassa karjanhoitoon, maatöihin Ja rakennuksiin. HdUe on tehty selostuksia kommuunan toiminnasta Ja samana on heille käytäzmSs-sä näytetty kuinka suuresta merkityksestä koneet on maataloudessa. Kvdnka esim. traktorilla voidaan pahatkin maat kyntää ja pehmittää, puida vilja pellolla, käytti^ jauhomyllyä/ hakata älput. ajaa tukkia sahata lautaa J a polttopuita. Ensi alussa talonpojat katselivat kommuunaa hyvin ei^uuloisina. He eivät voinee ymmärtää konunutman tarkoitusta eikä cmiaksua sUtä itselleen tulevaisuudessa mitään, hyötsrä. Nyt on kommuuna 3 vuotta työskennellyt talonpoikain keskuudessa ja sillä ajalla on jo kerinnyt tulla hyvä yhteys talonpoikain ja kommuunan välille. Kun kommuunalle tuli enslmäinen Nyrkkeily teoriassa ja käytännössä K i r j . V, I f - i . pehmeimpiin notkopaikkoihto, vaan sittenkään ei traktoreita voitu käyttää; täytyi tiurautua hevosvoimaan joiden avulla siemenet sotketaan maahan. Siemennys oU tehty, joka tavallaan traktori ja talonpojat satoihin nou-sevana joukkona tulivat sitä kummaa laittaa sfltoja' katsomaan, oli heillä melkehx end-mälnen kysymj^s: "montako hepoa p i tää tuota 'prujaaV OUa vetän^ssä?" Nyt talonpoika jo tietää mitä sillä "prujalla" .saadaan aikaan. Jo heti enslmftisenä kesänä alkoivat talonpojat käsittää traktorien hyödyllisyyden. Sitä osottaa se, kun talonpojille piti kyntää y l i 40 ha:n ala maata, samoin Hyvän nyxUuiiyn henkiset ja nra-miilliset eddlytykset . Toverit! lähtekäämme joukolla seuraamaan nyrkkeilyottöua! Sehän on jännittävää, dkö totta? — J a ennenkaikkea sinä nyrkk^lyn "raakuudesta" sairastunut — olet aiitä vain "muilta k u u l l u t "— tule mukaan edes tämän kerran, koetan parhaani mukaan olla apunasi oppiaksesi ymmärtämään sitä oikeassa valossa.... Kas niin — istummekin jo katso-mossal Sivuutamme kaiken muun i ^ e - mämme- Jaj ot^onme tarkkailumme esl-neikä ottelujen mielenkiintoisimmat osanottajat, mestaruuttaan puolustavan Ja edelleen sen säUyttäjäksi ennustetun nyrkkeilijän Ja hänen kanssaan lopulliseen, ratkaisevaan otteluun yllätyksellisesti selviytyneen im-den tolokkaaa. Odotanune hiukan Jännittyneinä. sIM tledänome näkevämme illan par-muodostui enämpi hätäaputyöksi. Toverit tuumaiU vaan: jos tänäkesänä ^ .„ ^ , * , epäonnistumme sadon suhteen, nihi P^** sahaamaan lautoja. tulee kesä toinen ja siksi ehdimme jo saada maat sellaiseen kuntoon, että ne vastaa tarkoitustaan. Työvoimat edelleen siirretään eri aloille: r a kennusta jatketaan, maata puhdistetaan, ojitetaan ja kynnetään. Rotu- Kuluneiden vuosien suimnitetanat on voitu täyttää yli sataprosenttisesti. Siitä lankeaa ansio Karjalan maata-louspänkllle. Joka on ahtanut luottoa pitkäaikaisina lainoina. Joten on voitu suunnitelmat varojen puolesta es-karjaa saadaan Suomesta. Jäsenistön teettömästl täyttää Samolnon K a r - tolveet tulevaisuuteen nähden alkavat! halUtus avustanut 3,000 ruplan yhä enemmän toteutua. Usko kollektiivisen talouden menestymiseen l u - pääomasijoituksella. Uusiin suunnitelmiin tulevalle vuo-mitä yhteisvoimin saadaan aikaan. jittuu. Jokainen käsittää selvemmin delle kuuluu yhden lisärakennuksen rakentaminen. Johon tulee kaksihuoneiset asunnot 10 perheelle, klupihuo-ne, leipomo, keittiö, ruokailuhuone, pesuhuone, lasten leikfc|lhuone Ja konttorihuone. Lisälcsi on suunniteltu Siirrymme tarkastamaan 3-vuotisen työn tuloksia. Maa-ala 91.91 ha, joka alussa luovutettiin kommuimalle. Siitä on jo puhdistettu metsän alta 60 ha, joa-, rakentaa uusi saharakeimus Ja 3 eritä osa on myös ojissa. Heinälle on kylvetty 18.5 ha. Tänä vuotena saatu satoa seuraavasti: Apilaa 50.000 kg., rehuhernettä 7,000 kg., olkia 20,000 kg., turnipsia 42.000 kg., kauroja 14,000 kg., (joista 6,000 voidaan antaa ulos siementä varten), ohria 2,603 kg., perunaa 5,500 kg., erilaisia keittiökas-veja 690 kg. Herneestä märkyyden t a kia täydellinen kato. Eri viljalajien sato hä kohden: musta kaura 3,670 kg., lannoitus 250 kg. superfosfaatia. Valkea kaura 2,- 987 kg. lannoitus 275 kg. superf. Ohra 2,538 kg., lannoitus 275 kg. superf. Rehuherne 5,250 kg.,. lannoitus 120 kuormaa karjan lantaa. Turnipsia 55.000 kg., lannoitus 400 kg., kalisuoloja. Puna-apila 6.500 kg., lannoitus 300 'kg. superfosfaatia. Rakennuksia on kaksi asuinrakennusta, navetta uusimpaa rakennus-mallia 26 lehmälle, sikala 25 sialle, joka on enslmäinen alallaan Karjalassa. Talli 5 hevoselle, yhteydessä varastohuone Ja puuvaja. Riihi siihen kuuluvine huoneineen, sauna, kellari, paja ja saharakennus, sen l i säksi on pellolla 2 varastohuonetta heinille. Sarvikarjaa 20 kpl., näistä 8 kpl. itärsuomalaisia rotulehmiä ja yksi rotusonni.' Hevosia on 3 kpl. Englantilaisia rotusikoja 23 kpl. Koneita: kaksi Fordson traktoria auroineen ja maanpfe|unitysvälinei-neen, kaksi traktorilla käypää puimakonetta, traktorilla ' käypä mylly, samoin traktorilla käypä sirkkelisaha, halkosirkkeli ja silppumylly. Muuta pienempää kalustoa on tuhansien ruplien arvosta. Kommuunan varallisuus on kasvanut 68,000 ruplaan, josta omaa pääomaa on 26,000 ruplaa. Oman pääoman kasvamiseen on suurelta osalta vaikuttanut oma työvoima. Jäsenille ei ole vielä annettu kommuunan puolesta muuta avustusta kun ruoka ja asunto. Säännöt edel- Ijrttää. jokaisen jäsenen tekemään työtä 2 vuotta ilman muuta korvausta, kun ruoka ja asunto. Työskenneltyään 2 vuotta saa jokainen jäsen 10 rpl. kuukaudessa vaate- ym. tarpeisiin. Lapset ijän mukaan 20—40 ruplaan vuodessa vaatetukseen. Jäseniä kommuunaan sen toimintakauden aikana on liittynsrt kg-iifMann 18, joista on yksi toveri poistunut kuoleman kautta, 5 jäsentä on ercn-nut omasta tahdostaan, joista 3 on eronnut sen takia että he eivät ^ ole täa. Jonka Jälkeen^rakennukset tove-,Mhnyt kommuunalla mitään menesty-rien ahkerasti työskennellen alkoivat n o p ^ t i kohoto. Elokuun loppupäivinä saimme Amerikasta ostetun yhden lisä traktorin ja shrkkelilautasahan. Nämä koneet antoivatkin rakennustyölle huomattavan sysäyksen eteen-pälii. Voipa s ^ ssJian ansioksi, että Joulukuun l p :nä voi koni-muuna muuttaa vuokrahuoneista omiin takennuksiln. Valmistunut oli siis 5 kkrnajaäa fiBuInrakennus. "talli, va-rastbhucme, puuliiteri, sauna, kellari Ja saharakÄimus. Edellämahiittujen rakennustMden ohella alettiin maan-rjdvaus Jä öjituis, 16 ha:n ala uutta maal^ kynnettiin seuraavan kevään kylvöjä varten. Rakennustöitä jÄätettlin jatkaa siitä huolimatta vaikka talvi oli edessä. Navetan pttustus valmistettiin talvihakkausta varten. Joka mySs suorttettiin- Kevääseen mennessä oli rakennus kattoa vailla. Jonka ohella oli myöskfii hakattu li^-asuinraken-misen mahdollisuutta. (täydellisesti erheellinen näkökanta). Yksi on eronnut jatkuvan hermosairauden takia Ja yksi sentakia, että hän ei voi soveltua elämään yhteisessä taloudessa. Nyt on siis varsinainen kantajoukko jälellä, käsittäen 16 henkeä, joista 8 miestä ja 4 naista sekä 4 lasta. Jäsenistä on 11. N K P : n jäseniä Ja 1 kandidaatti. Tämä onkin sellainen joukko joka ei muuhun uskokaan, kun kollektiivisen talouden menestymiseen. Näkee sen ainoana maatalouden kehityksen muotona. Jonka avulla voi(£aan. kohottaa talonpoikain taloudellinen asema j a samalla nostaa tuotantoa maatalousalana. Valistustyötä ei myöskään ole Jätetty unohduksiin. BKmunmmalla on oma kirjasto. Joka käsittää yli sata eri teosta. Sanomalehtiä tulee 9. Joista 5 on viikko- Ja kuukausijulkaisuja TnaafftTftTiB^tlnltp- Usäksi On K.T. K . K : n lahjoittama radio. Jonka a-laista varastohuonetta. Maanparaimukseen kuuluu 10 ha puhdistaa metsän alta, sftmoin 10 ha kyntää Ja ojittaa uutta maata. J a lostaa karjalle lisää laidunmaata 3—4 ha, kuivata suota turvepehkun ottoa varten. Talonpoilcain kanssa on alko-. mus yhdessä ruveta kuivaamaan nlit-: tyjä. LIsäkonelta on päätetty ostaa yksi Fordson ketjutraktori, 2 moottorlnvetämää maanpehmlttäjää, höyläkone ja yhdet traktorinkärryt. Näistä on jo osa tilauksia annettu ulkomaan kauppaosastolle., Muuta pienemi^ maanvlljelyskalustoa on päätetty ostaa myöskin tulevan vuoden ajalla. Omaa työvoimaa on idätetty lisätä ottamalla uusia Jäseniä sikäli kun voidaan asmmoita Järjestää. Kun nyt lopuksi tarkastamme Säteen saavutuksia, niin voidaan'katsoa ne yleen^ tyydyttävilcsl. Vaikka toimintakauden aikana onkin ollut Joi-rahanne Snomeen JOBIV OB lihell». Joalarahat csiiti^t pialiMteik joalalcu perille Icua labetitte ae VepBvieii kantU MUik5»«momaU«. Vep»adea liikkeesse en aaomaleiaeB henldlölrantm, joka tnatee paikkafcaai* äea nimet Suomessa. Siksi ei liltetylcalssa tole «riietyksie. ^ ' Ttttemme tiUti jonhran meaaessS siHköttäm&in rakat sitanyotea koia^ ae saapavat» .a&a, etta ektivat varmasti joolaksi perille. Jos* esim. maanantalaa taodaaa taikka tnlevat rakat; jeessa Vapanteea ovat ae varmasti keskiriikkaaa Saomessa. ' Tiistaina tulleet rakat ovat viimoistaan, torstaina. Saomessa j.a.e.;.\ e Smk. 39:60 Canadan dollarista Laketyskuint sikkoteiUe ovat $3.50 l&ketykselta, olkootpa laketys isompi taildna pieaempL Lähetämme rahaa cuUa tahansa osotteella kaikkiin Suomea fiankkeikin ja yksityisille kea-kiloille. Yli neljätoista miijooaaa markkaa lähetelty laman vuodea ajaUa ja yksikaaa laketya «i ole hukkunut.'' Me emme kelaan kiihota lahetlamaan rakaa Suomeen, mutta jos aiit| siaae kerrma^laketetaaa, niin johdonmukalsinta on tehdä lähetyksensä omaa liikkeensä, Vapauden, välityksellä. Takauksena Vapauden kymmealea tnkaaslea doliariea velattomat omaisuudet seka useaa kymmenen tuhannen dollarin rahavarat. Tehkaa lähetykset osotteella: » M 'SM Box 69 VAPAUS SMbmy, Ont. takin pienempiä vailceuksia : voitettavana, saavutukset todistaa kollektiivisen talouden menestymisen mahdollisuuden sekä tuotannon yksityistaloutta parenunaksL Säteen saavuttamat tulokset on suhteellisesti paljon suuremmat Joka alalla henkilöä kohden kun esim Karjalan eri paikkoihin s i joittuneiden uudisasukkaiden jotka työskentelee yksityistaloudessa. Yksityistaloudessa ei ole niitä edellytyksiä ja mahdollisuuksia, vaikka sitä hallitus avustaakin, Icun ön kollektiivisella taloudella. Ensiksi kollekthvl^ sella taloudella on parempi mahdoUl-suus saada varoja, joka puolestaan tekee mahdolliseksi saada tarvittavia koneita jotka nykyailKiisessä maatalouden tuotannon kohottamisessa o-vat aivan välttämättömät. Samalla kaikki sattuvat, vaikaudet .ja enemmän voimaa ja^varoja kysyvät työt on yhdistyneillä voimilla helponmiln ja edullisemmin suoritettavissa lom yksityistaloudessa. On aivan todennäköistä, että yksit jdstaloudet tulevat vähenemään, kollektiivisten talouksien vallatessa maataloustuotannon eri haarat käsiinsä. — K. Siikanen. Y l i kolmas osa, sadan vuoden, on Dodd's munuais pillerit ollut huomatuin laäke selän pakotukselle, reumatismille, virtsarakko vaivoille j a moneen muuhun kipuun, jonka on a i kaansaanut huonot munuaiset. Saatavana kaikissa kaupoissa 60c laatikko tai 6- laatikkoa $2.50 tai tilaamalla suoraan The Dodda Medidne Ck>mpan7, Ltd., Toronto 2, Ont haan ottelun. Nyt saapuvatkin ottelijat näyttämölle asettuen paikoilleen odottamaan alkamlsmerkklä. Tarkastelenune heitä erikoisella Uteliaisuudella ja tutkimme toisiinsa vertaillen, koettaen ennakolta arvata ottelun voittajan. Molemmat ovat hyvälihaksisia. sopusuhtaisen soreavartaloisia nuoria miehiä, mikään vfirtalon osa ei ole kehittynyt' toisen osan kustannuksella. Nyrkkeilyn harjoittelulla näyttHä" o-levan erinomainen vaikutus fyysllli-seen puoleen nähden, on meidän myönnettävä. Mutta — miten paljon voimakkaammalta vastustajaansa verraten näyttääkään mestaruuden puolustaja! Niin — tosiaankin! Bän on huomattavasti llhakslklcaampi ja Ical-kln puolin tukevampi. Itsetietoisen välinpitlimättömänä hän katselee ympärilleen. Hän näjrttää olevan vanna voitostaan. Hänen edukseen päättyy meidäi&in arvostelumme — siitä huolimatta, vaikka tledänune Mnen vastustajansa sangen vaivattomasti selviytyneen kanssakilpailijoistaan. Tuntuu melkein pahalta ajatellessanune hänen nyt sortuvan yUvoIman edessä, sillä hänen on onnistunut heti näyttämölle saavuttuaan saada myötätuntomme puolelleen avomielisellä katseellaan Ja hyväntahtoisella hymyllään, jolla hän tervehtii yleisöä sekä vastustajaansa. Kummastelemme hieman, miten hän voi nohi hyväntuulisen rauhallisena hymyillä. vjJkka e-dessä on tulinen taistelu. Ajattelemme sifö. Saamme tuloksen: häh on rohkea, hän el pelkää taistelua! — P i dämme hänestä yhä enemmän.... A - lanune Jo toivoa hähän voittavan, vaikka vertailumme tulos on Jyrkästi sitä vastaan. • Alkamishetki on saapunut. Mutta ennenkuin Ararsinainen hyökkäys-merkki annetaan, lähestyvät ottelijat toisiaan rauhallisina, vakavin ilmein. Nihi — tuo muodollinen kättely — — Muodollinenko? Jos niin olemme käsittäneet, on meiUä syytä töllä kertaa pysähtyä ajattelemaan asiaa vähän lähenunin, — Kädenannolla vahvistavat ottelijat keskhiäisen äänettömän lupauksen ottelusääntöjen noudattamiseen. Vielä enemmän -—he vakuuttavat halveksivansa kalkkia epämle-hekkältä menettelytapoja, he eivät tahdo lurjuksen tavoin käyttää hyväkseen tilaisuuksia, joUohi toinen on puolustuskjTvytön. Rohkeina, reihel-lisinä kiinnian miehinä he Vakuuttavat tahtovansa taisteluun käydä. — Häpeä häneUe, joka täten annetun äänettömän lupauksen pettää! Tuo pieni alkukohtaus el siis ollut pelkkä fraasi, vaan nyrkkeilyn periaatetta eittävä toimitus. Ottelu on alkanut. Seuraamme sitä erikoisella valppaudella. Mestarinyrk-keilijä on tapansa mukaan heti alkanut vohnakkaan hyökkäyksen. Hän on siten tottunut voittamaan. Mutta mitä tapahtuukaan! Hänen heikompi Vastustajansa ei ole tuosta alkupal-yaostuksesta 't|lef^.äkj^^n%&än.* jSala-mannopeasti hän väistelee voimalla tähdätyt iskut ja samassa aivankuin sivumennen antaa toistuvasti samaan kohtaan sattuvan, nopean täysosUr man, Mielessämme välähtää, että että tuolla toistuvalla toimenpiteellä onkin määrätty. tarkoitus: saada: selville vahvan vastustajansa älykkyys. Se paljastuu heikoksi, koska hän ei älyä muuttaa menettelytapaansa. TS-mä on suuriarvoinen havainto. Mitä pitemmälle kamppailu jatkuu, sitä paremmin alamme ymmärtää fyysllli-sesti heikomman työskentelyn tarkoituksia. Hän muuttuu silmissämme tietesUiseksi tutkijaksi, jonka tehtävänä on saada jselvllle vastustajansa sielulliset ominaisuudet Ja sen Jälkeen hänen fyysilllsen voimavarastonsa. Suoritettuaan tutkimuksensa ensi o-san, on tuloksena, että hän näyttää tarkoituksellisesti kiihoittavan vastustajansa mitä ankarfmpaan työskentelyyn. Olemme todellakin yllätettyjä! Aikooko hän väsyttää voimakkaan kestäväksi tunnetun vastustajansa? Vastaus on pian tiedossamme. Väsymyksen oireet alkavat selvästi näkyä. Yhä uudelleen hän paljastaa toiselle mitä edullisimpia tilaisuuksia, Jrfta tämä Jalomielisen hellävaroen käyttää hyväkseen. Ynunärrämnxe Jälleen: hän tahtoo. lannistaa vastustajansa tunnetun pöyhkeilevän volmaanluot-tMUuksen j a saada hänet sortumaan väsymyksen kantamana. Mfestaruuden puolustaja näyttää vihdoUi alkavan aavistaa kohtalonsa, mutta sensUaan. ^ttä hän tämän johdosta JärkUntylsi, kadottaakin hän mielenmalttiinsa kokonaan Ja kokoaa viimeisetkin voimansa sihnlttömään hyökkäykseen Erinäisten työmnjarjestöjen osotteita se on hänen häviönsä viimeinen aste. Voimattomana hän vaipuu maahan. Ottelu päättyy. Voittaja rientää hävinneen luokse Ja kohottaa hänet ylös voimakkaasti tukien uupumuksesta horjuvaa toveriaan Ja avomielisen sydämellinen ilme silmissään ojentaa täUe oikean kätensä. Johon tämä vitkastellen ikäänkuin sisäUistä taistelua käyden vihdoin reippaasti tarttuu. — JäUeen äänetön käden puristus? Alussa annettua lupausta el ole rikottu, häviö on reilusti kalkkien nähden tunnustettava Ja vakuutettava, että taistelu on todella tähän päättynyt . jättämättä mitään Jälkiselvittelyjä. Miehekäs kädenpuristus — välähdys nyrkkeilyn periaatteesta... Päättynsrt ottelu ahtaa meUle paljon ajattelemisen aihetta. Käsitämme, että tulos on järjen voitto, että voittaja on vastuistajaansa henkisesti korkeammalla tasolla. Olemme suuresti kiintyneet voittajan persoonalli-suuteen. Halualsinune tietää, miten hän tuon henkisen etevänunyytensä on saavuttanut? Aavistamme, että s i l lä täytyy olla Jotato yhteyttä hänen harjöitelunsa kanssa, siksipä pyrimmekin ottamaan siitä selkoa. CANADAN KOMinJNlSTIPOOI.UEIN S l H T E E Bm OSOTE K o a m o f t l r t l p B o I a M l k IttrtrtUTl WfJ»«Ik» o i o t M U r a alUoImIU « M t t M U a t Mr. J . M C D O M U. Room 15, 163% Chntch S».. Toronto 8, Ont. L. W. I. U. of CANADAN, Po!ijol».pourioii fln»- komitea, Po»enpta«, Oa». BEAVER LAKEN •. o M M o a »oko«k»« Joka k » » e s t i •naautal k c l l e 1 pUvSUI O M M O B taloUs. Oiutoa ototot Box 87, Worthtaito«. Ont.— VolmliMloMnia Jokim ooota oa M B » . . SUOl/uUUSEN JÄRJESTÖN, U m U t^ ' ^ ^ [ | a t e ^ n " ö « > t « ' ö n i ' A . ' ' T 7 H I U , 95T BrotJ- *iew A » « , Toronto. Onl. CANADAN K0MMÖNI8TIPU0LUEEN PIIRI No. 8 anon (K.-Ota) toIm*enp»ne?«B pUrikomitMa )• k p » Sndbnryn k«lipnnklJ«rJott8n ««»tloM o»»lt Box 75*. Sndbnry, Onl. — KommunUtlpBota^a Sudbnryn jarlottfa •ihloerir«Uitonholt«J«, S. C NeiU on U » M U » J M « V«p«odon tobnltBkm». U b e r t r - r a k a a n n k M M , Lome-kadnlU. CANADAN SUOBfIALAi?TEN TYÖLÄISTEN UB-HEttttLHTTO. UittotolmikuDBM kotip«lkk« - Sudbury. Ont. LHlon «Ikteeri on P, Rnohencs, ot. Box 261, Crolfhtoa MIne, Ont. S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESTÖN knnknnd' kokoui ptdetifia Joka kuuknden en»lmilnwi M B . nuntai klo 10 ap. Box 3S, Connauilit Stt., Ont COBALTIN •. ball. Ont. outton oaoia oni Box 810 Co. Matvein lokakuun juhla Matvel oU jo varhahi aamulla nuos-sut mukamas hevosta ruokkimaan, mutta tosiasiallisesti hän kävi kurkistamassa Joko neuvostotalon katolle oli nostettu punainen lippu. Edellisenä päivänä kaupungissa käydessään oli hänkin ostanut palan punaista vaatetta. Juho poika oli käynyt met^ sästä taittamassa kephi, jbhpn Mari vaatteen klinnlttlj^ Siinä se nyt odotti niu-lcassa. Ei tahtonut tulla uni s i l mään torpan väelle, sillä Jokaisella piili ajatuksissa, että millaiselta se punainen lippu heidän katolla tulee näyttämään. Kun Matvei aamulla Jo kolmannen kerran hiipi vuoteeltaan ulos, oli punainen lippu jo liehumassa neuvosto-talon katolla. Kihreesti hän otti t u vasta lippunsa ja hiljaisuudessa kiln-hitti sen katon harjalle. Alas päästyään hän vielä kerran sihnäiU työtään ja siinä katsellessa tuli miettineeksi: "Miksi tuo lippu hänenkin mökkinsä katolla oikein liehuu." Hän muisteli kulu;mtta kymmentä vuotta. Miten ainaisen puutteen tilalle oli astunut hyvinvointi. Tallikin on tuohon näinä vuosina ilmestynyt ja Itse kasvattanut, hevosen sinne. Itse olen tehnyt työn ja nyt saan juhlia työni tuloksia. Muistoja kertaillessa valtasi Matvein mielen omituinen tunne, eikä hän enempää malttanutkaan yksin mietiskellä. Ketterästi hän riensi Marin sängyn luo ja sivumennen nyhtäsi kyljestä virkkaen: "Nousehan Mari sinäkin katsomaan tuonne katolle, siellähän se nyt Uehuu". Siihenpä sitä h:räsi lapsetkin. Koko perhe Juoksi kilvassa ulos. Oli siinä riemua. Kurkistettiin puolelta ja toiselta. . Kilpesipä joku katollekin oikein paikan päältä katsomaan, että mitenkä se isä on sen kihinittänyt. Toisten vielä hääräll» lessä pihamaalla oli Mari jo kUrehtt-nyt tupaan askareille. Häneltäkin sujui työ nyt entistä paremmin. Huomaamattaan hän hyräili laulua; Jota oli kuullut nuoris(^ttolaistcn joskus kulkiessaan laulavan. Pian oli höyryävä samovaari pöydässä. Hän järjesteli kupit Jokaiselle perheen Jäsenelle Ja etsi iUaUa paistamansa piirakat pösrtään. Sitten hän lEutsuI Matveita tupaan. Tätä kutsua ymmärsivät lapsetkin seurata. Näin oli talonpojan kodissa juhla o-tettu vastaan. Iltapäivällä alkoi kylän koululle virrata Juhlivaa kansaa. Emännät olivat kirstuistaan etsineet kirjavat huivit, Jotka lämpimässä huoneessa komeana lekottivat pitkin hartkdta. Koulu oli köyzihöksln Ja punasin l i puin kaunisteltu. Kello kilahti merkiksi Juhlan alkamisesta, esirippu avattiin j a kyläneu-voston puheenjohtaja esitti kcdcoulaen avatuksL JuhlapuhemiefaistpOn valitt i i n muutamia kylän isäntiä j a saipa sinne seurata ^ c s l emäntäkin. CONMEEN s. j. oMilon ty6koko»kMl {okalMa koan toinen aannnnuls kirjeeniralbto.eaotoi A. Janatninen. Mokomoa P.O.. Ont. S. J . COTEAU m L U N oaaaton tyÄokoukaat p l. detain Jokalten kookanden ensimlinaa Ja k « | . •ua annnontai keUo 2 piivSUa.KlrJeTaIhto.otot* ont J . E . KoikJ. Dinamore. ^P. O.. Saak. S. J . CREICHTON oaaiton kokotta on )olka ka«> ' kauden * » annnnntai kello 2 J.pp. P. O. Box9X. s. J . COLEMANIN oaaaton kokotikiat pldaUla Joka toinen Ja viUaetnaa aai^antal klo 1 I.p. ' KirJeenTaibto-oaotet S. J . Oaaato. Bo» 81. C*r lenan, Alia. S. J . riNLANDIN oauton kokonkaet pidatUa Joka enalmlinen aannantai kuaaaa. kallo 31 pU> vailii. Oiotet Finland, rla Bartriek. Oat. s. J . FORT ' w n X l A M I N oaaatoa ty6kokonka*t ovat Jokalaes kuun enilmllnea Ja kolir'^ Ma. auntal kellö 8 illalU. Jobtokunoaa kokookaat edelllienS tiiataioa, omaUa haooeuatoUa 211 Ro* bertaon St., Fort WilUani, Ont. S. J . NORTH BRANCHIN ' oiaaton oaou «at Sanna Kannaato, Box 430, Port Artbnr. Ont. CANADAN KOMÄIUNISTIPUOLOEEN NUMMOLAN oiarton työkokoukMt pidetään kerran koa«M. vilmeioea •annuntai, kelio 1 J.p.p. Oaoitat Box 29, SbatinaTon, Satk., Canada. S. J . NIPICON o M i t M trökokoakaet. pldeUaa Joka kuun 2 » Ja 4si tunnoatai. Kirievaibta.o«oU on: S. J . OMtto, J. Nevala, Box SI, Nipifoa, Oot, S. J. LAKE COTEAU oudon No. 41 kokovkaat pidetiän oaaiton baalilla Joka kunn «olaaa M a * nonui kello 1 pSiriEllä. Portioaote: Box 87, Daoblane.' Saik. S. J , LADYSMITHIN oaaiton kokonkaet pldeUIa Joka kuun neljiä auununui, alkaen klo 7 Ulalla. KUJeenvsibto-oaote: Box 1S3, Ladfimitb. B. C. S. J . LONG LAKEN oaatton kirjeenvalbto-oaote« Victor Hinnioen, Rbeaolt, via Sndburr, Oot. Kokoukiet on Jokainen 1 a»en aunnnntal kooata keDo 2 l p. tUMBER VORKERS INDUSTRIAL UNION Of CANADAN itäinen piiri. Kirjevafbto-oaota oni Alf. HautaroSki, 223 Secord St., Port Artbnr. Oot. Rabailbet.vkMt ön tebtavi ylUolevalb oaotleella-a. J. LARDER LAKEN, «aattoa otot* «et Aalto, Box 16. Larder Laki, Oat. ; 8. 7. LEVACKIN oaaatoa N*. SS k a k M l M * tUa Joka k n a k a a d a a talata aBBBaatat. ila oaotai Box 41, Lavaak, Oat. I M s 8. J . NOLALUN 4Matt«a, kok«Bkt«t aa kankandea 2 maa «aaaBatal kaSa S Lp. V B i b t o ^ u i Frank Normi. Ndala. » . A J I H O S *» 8. J . MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOCKSJT pidetKIa oaaaton ImoaettitoUa, 339 St. Aatalae St., jokalten knnkanden «nataaiaeal « B a B a t a t o o. kello 8 UtapJivSlU. J o k t o k a n B t a k o k o n k tM nana pBivInt. keUo 2 lIupUvUU. Otttrtoa kf- Jevalbto oaoltei S. J . Moatrtalla otaata, St. Antolno St., Montreal. Qaebae. S. J . KIRKLAND XAKC» aaaataa Box 340, KIrklaad Laka. Oat. S. J . KENOCAMIN OSASTON k o k d a k a r t ^ p M f ! "" Joka knnkaadea tolaaa anaannui kaU* kak^ lp. klrjeenvalbto.ototei V. Kaagaa, Bos U * . Kenogaml, Qne, ^ L. W. I. U. of Canada JCaaofaatlB eaaatoi A koukaet pidetMa Joka Itankandea •nataUj.i'-•« tnnnuntat, kello 8 ip. «taaton haallUa. roa. Jaoato kokooBtoa. Joka tolaaa tUataL Kalliolaa kokouatea aika oa k l o 8 lUaUa. KirjataMftta* oaotai 816 Bar St.. Port Aithar, Oat. 8. J . POTTSVILLEN Ontario. oaaato No. 14. Pomplaa. TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTTSVILLEN OSASTON kokoukaet pldetKitn kakat kertaa Intttaat, ehalmHineii Ja kolniaa keakivlikko. TjrBkokDBk. aet ollen eoaimiiinea keakivlikko kello 1 pUvUU Ja ohjelmakokoukaet Joka kolmat keaklvUkk» IEIO ^fi ilUIU. > Oaoiio C. Tn. Liiton' SuotaalabURt Oaaalo, Porcopine. Oat., Caa. S. J . ROSB CROVEN otaataa kokaokaat pUMKta Joka. knukaudea toloea annnnntai klo 2 J.pp/-r . KirJeenvaibto.otote: T. Kokkonen, Rota Crore,, P.O. Ontario. i S. I. SAULT STE. lIABIEN Na; S tyHiliafli tet pidatfla Joka lolaaa aaMaaatal Ja «kjtfa>> kokonktat tolalna. alkaen klo 8 I.p. Otot»* U V TbomptoD St.. Saali Sta. Maria, Oat. ^ 8. J . SOUTH PORCUPINKN ataaioa tr8koka«ktaf pidaasa Joka fcaokandaa' kolnuataaa «aaaaa. laina, kallo. 3 i.p.' OaoUf Boa 888. SOINTULAN OSASTO {Caaadaa Saomalalaaa l l r . JettSn Oaaato. S6> kokooatna omalla RaaUHaaa. Joka kankaaden aaalauilaaal aaBaaataiaa fcaOa 1 plivlIU. Oiotei Salatala. B. C. S. J , TIMMINSIN oaartoo kokonkaet pldataiajaka toinen . aonaantal. Oaaatoa kltj«ralfcto.«aoiai S. Oaatto. Box 1000, Tioualaa. Oat. PaikkaVaaatl» la on edlttrmfltaa J(rJ«atI)rtritiaea kaJvaata. ]*, metaäirSHItataa JirJeatSte. S. J . TORONTON oaaatoa lySkokoBktet pidatUa Torontoa Soomalaiaea Senrta. buonanttolla, W7 Broadvieir Ava., Jekaitan knakaadaa aealBdUaaa Ja kolmaa anaanatai.Uta, aikaan kello 8)00. Objelma. Ja keakaatelukokookaat pideaia J(Aal. ten kuukauden taioaa Ja neljtt annnnntal-tlta, alkaen kello 8M. Oaotai K. 8. Oaaato, 9S7 Broadvla» Ava. . J. WEBSTER'S CORNERIN oaaatoa kokonkaet pidetaZa ^aimlinen aannnntai knoaia. Kirjeen, vaibla-oaote: O. Salini, Webater'a Cejnier, B. C S. J. WANUPIN oaaatoa knokauilkakooktet pid«. liiio Joka knukaudea^ 3 » . anaoiuiui Uo 3 J.p.p. Poatioaote: Qaarta, Oat. S. J . VANCOUVERIN OSASTON No, 55 kokona on Joicaiaen knnkaaden tolaena keaUviikkona kello 7.30 Ulalla Clinton IlaalilU, 260S Peader Street Eaat. AMERIKAN WORKEHSPOOLUEEN Suomalalae» Tolmiaton, Snomtlalnaa TjrOvaenrbdiMTtten Kaa-kukacn Ja NartUaiSliitoD oaoUeet ovatt FinaUk Federation. 1000 Belmont Ave., Gbieac*. Kaikki kirjaeavalkto Ja rakaUbelrkaet aa dft. t8vl rlUtaalaltalla OMttaelb. puhe kuunneltUn tarkasti, sillä siinä selvitettiin koko yhdentoista vuoden historiikki. Nyt seurasi talonpoikain puheita. Matvelkln otti puheenvuoron, vaikka hän ei oUut eläissään a i kaisemmin puhunut pienlmmissäkään tilaisuuksissa. Puhumattakaan näin koko kylän väen ollessa koolla. Mari vallan kainoudesta punastui nähdessään Matvein astuvan salin etualalle. Mutta kun hän oli vähän aikaa kuunnellut puhetta ei ajatuksia lainkaan hählnnyt se. että Matvel siellä olL Hän tunsi kyllin hyvin tuon kaikld. mitä Matvei nyt kertoi kyläläisUle. Tunslpa Mari jälan nousevan kurkkuun kun kuuU mainittavan Iivo-pojastaan, Joka kansalaissodan rintamill a kaatuL Salaa tipahti kyynel khr- Jayalle huiville. Mutta Ilosta säihkyt siltnä, kun Matvei siirtyi noista taistelujen vuosista viimeisiin vuosiin. Mieltä oikein länunitti muistellessaan "Märiattaa" siellä uutukaisessa navetassaan. " J a miten tämä kalkki on ollut mahdolUsfa. Se on ollut siksi, että Neuvostovalta on auttanut köyhän elämää pääsemään eteeni^Un. Nytidn sain tämän kymmenvuotisjuhlaa lahjaksi nälkäaikana tehdyn ve- Jubia- l a n anteeksL Samoin viimevuotisen verorästhil, jota en vielä vohmt maksaa. Nyt voinkin taas kohottaa talouttani Ja samalla koko Neuvostovallan taloutta". Siihen lopetti Matvei puheensa Ja koko yleisö osoitti hyväksymisensä, sillä Jokainen tunsi omalta kohdaltaan samoja kokemuksia. Juhlaistunto päättyi Ja yhteisesti laulettiin "intematslonale", jota kaikki mummotkin hyräiUvät. Sen Jälkeen seurasi ohjelmaa, jota kaikki lämmöllä seurasivat. Loppujen lopuksi oli ulkona Ilotulitus, joka kyläläisille oli nähtävyys. Pikkutunneilla Matvelkln vasta kotiutui kantaen nuorinta lasta sylissään, joka jo oli nukahtanut. Hämärän vuokslel hän voinut erolt-taa punaista lippua mökkinsä katolta, vaikka katse sinne yhäti matkan varrella suuntautui Mutta tietoisuuskin sen olemassaolosta laittoi sydämet sykkimään kUhkeimmln, sillä hän muisti puhujan sanat juhlassa: ' ^ i - dän tulee joka hetki olla valmiina puolustamaan kalliisti ostettua smna* lippuamme". Illalla xUsuutuessaan hän vielä tavoitteli säveltä: rmaa». meidän on ja olla täytyy vaan d lals« kain lurjusten". Pirkko. IM 5gi m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-12-10-03