Vapaus, August 23, 1952

              f r*
fviii » i i i i
Sivu 2 Lauantaina, dokuun 23 p. —Saturday, August 23,1952
Ostgas EloDlab Caaadlana. £9-
tsbliabed Nov. 0, U i 7 . Autborized
fls.eecond dass maU I v t to Post
OtDeo OQKutment, Ottava. • Pub-
BsdUNl tlvlco veekly; miesdayfl^
StaBBdaFB and Satardaj» t v Vapaus
PaMtehlng Ctonpany L t d , at lC0«Mg
Eto S t W , Sttdbuty, Ont^ Canada.
Tetephonea: Business d^Roe «HOSA.
Editartal Ollice M^nsser
a Sttfeet Edttor W. cauosd. SSaJlins
address Box 0 , Sodbnry. Ontario.
Adrertlsinff rates npon applleatloa
Translatlon Iree of dutfge. '
Canadaesa: 1 vk. 7JOO 6 Kk. 8.7S
8 kk.
YhdFsrallolssa: 1 vk. 8JK> 0 kk. 4M
Suomessa: t vk. a so 0 kk. 4.75
m
^ 'Tiiifi pieni pyörii, lapset . .
» Tunnettu tosiasia on, että v i l u tekee Jotkut ihmiset sokeiksi.
-Mutta jos sosialisminvastaiseenvihaait lisätään vielä aima annos en?
nakkolutiloja ja porvarien mielistelyä, niin silloin tulee poliittisen so-:
3£eu(}en lisäksi täydellinen edesvastuuttomuus kanssaihmisiään koh­taan.
'
V YUäoIevalla viitataan tietysti Torontossa ilmestyvään. Vapaa,
vSanaaUf jonka toimituksessa on nyt oltu sellaisessa koounuotsmivas-taisessa
hurmiossa; ettei joulunakaan voi olla sen hauskempaa, työ-väenvastaisen
itsesuggestion nousuhumalassa ollen mainittu lehti ker­toi
torstaina pahaa-aaYistamattomille lukijoilleen seuraavan etusivun
tarinan:
'kommunistit kiihoittavat lappalaisia. Kehoittavat perusta­maan
Jjappiin oman tasavallan.
a j "Tukholmasta tiedoitetaan, että ^viimeksikuluneiden kuuden kuu-(
^kauden aikana kommunistit ovat harjoittaneet Ruotsin lappalaisten
keskuudessa varshi kiihkeästi propagandaa kehoittaen lappalaisia . . .
perustamaan oman tasavaltansa Lappiin, joka Ruotsin Lapin lisäksi
<: tulisi käsittämään osia Pobjo^ . . .
I Asiantuntijat, jotka tuntevat varsin hyvin lappalaiset, selittävät ku
lenkin kommunistien propagandan lappalaisten keskuudessa jääneen
nollaan."
r^'^^ pirun kuva semälle"kom-mtinistien
paheellisista" yrityksistä — ja sitten pienen Davidin laiUa
Ilngotaan tuo <?oIjattirvaara kumoon — toisen valheen leukaluulla!
Vä^^ välttämiseksi on sanottava, ettei lainaamamme
pala ollut Vapaa Sanan toimituksen "omasta päästä" kotoisin, vaan
mustimpien porvarien ulosannon märehtimistä. Esimerkiksi Erkon
IltarSanom^t kertoi noin kuukausi sitten tuon saman tarinan seuraa­vasti:
' Tukholma, 29. 7 (Bull-IXS)^ — Kuluneen vuoden aikana on ve­näläisten
todettu harjoittavan "f uotsin lappalaisten keskuudessa kiih­keätä
propagandaa, kertoo Aftonbladet artikkelissaan; tänään. Lap­palaisia
kehoitetaan "vapautumaan ruotsalaisten sorrosta" ja heitä
boukuteUaian ,"vapaan punaisen saamalaist^savallan" muodostamista ,
koskevilla lupauksilla. Tähän saamalaistasavaltaan kuului Norrbot­ten,
Norjan Ruija, Tromssan piiri ja Suomen Lappi."
Myps söpösti sanottu, vai mitä ? Siinäkään ei ole mitään vikaa
—-rpaitsise, ettei se ole totta! Mutta puhukaamme näin hauskoista
jymyuutisista, joilla "kommunismi" lyödään ainakin sylen syvyyteen
maan rakohon, suilla suuremmilla. Lainatkaamme Suomen Työkan­san
Sanomain pakinoitsijan -Liukkaan Luikun" palstalta vastaus yi-l^
amittuun Erkon lehden ja samalla myös Toronton Vapaa Sanan
tarinaan "punaisesta saamalaistasavallasta''.
" N i i n niitä valtakuntia syntyy sikäli, mikäli toisia häviää", to­teaa
"Liukas Luikku" huomaavaisesti ja jatkaa:
"Muinainen Rooma kukistui, Hitlerin tuhatvuotinen valtakunta
lulMstui, Mannerheimin suur-Suomi rysähti, mutta uusia valtakuntia
' 9n syntynyt tuhkatiheään. 'Kaikkihan muistavat vielä Kiinan, Puolan,
Bulgarian, Romanian, Unkarin, Tshekkoslovakian ja Albanian va­paiden
tasavaltojen, vieläpä Saksankin demokraaUisen tasavallan
: syntymisen. Kaikkien niiden lipuissa on punainen väri voimakkaasti
j . edustettuna, ja siksi lappalaisetkin ovat kai ajatelleet, ettei mamma
; Svean ja Suomi-äidin värit enää kelpaa, täytyy perustaa kaikki lappa­laiset
yhdJstävä "punainen saamalaistasävalta"; 5iitä sitten muodos­tuu,.
niinkuin Jlta-Sanomat edelleen kertoo (ja Vapaa sana ounasteli
kuukauden päästä etusivun tulipalouutisessaan torstaina) varsin tär­keä
sitrateeginen asema. Kommunistiset yhteydet muodostetaan J' L a ­pin
eräniaahan ja sieltä kohoavat ilmaan ne 'lentävät lautaset', jotka
. ovat njrt nousseet uhkaksi \Vashingtonin ylle . . .
"Kaikki tämä olisi tietysti järkyttävää, jos se vain olisi totta.
Mutta nyt on saatu lähempiäkin tietoja 'punaisen saamalaistasaval-lan*
syntyvaiheista, ja nämä lähemmät tiedot eivät ole peloittav a.v
.Pikemminkin ne saattavat naurettavaan valoon USA:n psykologisen
sodan hallinnon erään johtomiehen, Raymond Allenin. Mainittu
herrasmies on nimittäin Yhdysvaltain ulkoasiain valiokunnalle esittä­mässään
salaisessa selostuksessa, jonka sisällöstä kerrottiin eilisessä
khdessämmej ilmoittanut peloittelevansa Ruotsia liittymään Atlan­tin
sotaliittoon ja kyhäilevänsä. siinä tarkoituksessa kauhu-uutisia
yhdestä ja: toisesta asiasta, mm. "punaisesta saamalaistasavallasta".
•Eilen julkaistussa uutisessa kerrottiin siitä näin:
'"AUenm selostuksesta ilmeni, että ruotsalaisten järjestöjen
avustuksella on levitetty psykologisen sodan hallinnon tekaisemia tie­toja
Neijvostpliiton ja Suomen kesken muka pian tapahtuvasta alu­eiden
vaihtamisesta, jolloin Neuvostoliitto saa huomattavan osan iLa-
P>fta ja lähestyy Norjan rajoja. Samoin on levitetty valheellisia tie-toja
iRuotsin, Suomen ja Neuvostoliiton lappalaisten yhdistämisestä .
lappalaisvahioksi. Allenin arvioinnin mukaan tällainen tietojen levit­täminen
on niin Ruotsissa kuin Suomessakin osoittautunut sangen
iyödylliseksi keinoksi neuvostovastaisen mielialan'lietsomiseksi.'
v "Saattaa olla, että Ruotsissa Allenin kummitusjutut ovat osoit­tautuneet
hyödyllisiksi keinoiksi iPultavaan lähtijäm mielialan nosta-nnseksL
Mutta voin vakuuttaa mister Allenille (ja toivottavasti
myös Toronton Vapaa Sanalle — Vapaus), että Suomessa ne tehoa-vat
päinvastoin kuin on tarkoitettu. Kaikki tietävät täällä, että jutut
^punaisesta saamalaistasavallasta' eivät voi olla muuta kuin valhetta.
Niille nauretaan yleisesti ja sitten ajatellaan vakavasti, että herratj
jotka niitä tääUä levittävät, ovat todellakin Efialteen kaltaisia maan-kavaltajia
sotapolitiikkojen yllytyksestä . . . "
Kaiken -ylläolevan perusteella meillekin suotaneen tilaisuus hv-myillä
Toronton Vapaa Sanan kustannuksella ja laulaa:"Piiri pieiii
pyörii, lapset siinä hyörii . . . "
, On se sentään suurenmoista ajatella, että suomenkielinen lehti,
jonka pitäisi tuntemaan velvollisuudekseen levittää tosiperäisiä tie­toja
synnyinmaastamme — ja mikä tietää sen, että kaikkein helpoim-min
joutuu käpälälautaan oman pesämme likaamisesta ^ o n " e d i s -
tynyt" jo amerikkalaisen elämäntavan omaksumisessa siinä määrin, et­tä
puree hävyltä hännän ja vatkaa kaikkia kommunistivastaisia mör-köjuttuja,
mitä Wall Streetin asetarvetehtailijain psykologisen so-dankäynnin
ammattivalhettelijät maailmalle sysäävät!
. Mutta vakavasti puhuen: Mitä arvoa ön sellaisella asialla, jota
täytyy valheilla ja tekaistuilla kummitusjutuilla edistää?
Me vain kysymme. '
Mitä mmA sanovat
TAANTVMUOSELUNEN ^AHI
ON HVmEA SITÄ LVESAAS
U n i o n i s t i e n , työväväenlucAan k u lt
t u u r i . J a vaUstUBrJärJestöjen, sellaisten
p o l i i t t i s t en puolueiden k u i n C C P : n Ja
U»P:n. tosiasiassa Jokaisen ^dmieben
Ja - n a i s e n heidän p o l i t t i s i s t a t a i u s -
konnollisista mielipiteistään h u o l i m a t ­t
a , tulisi t u t k i a C a n a d a n uuden rfkosr
iaia l u o n n o s t a 8 1 1 1 4 ; «e e i ^ a l n l o u kr
kaa meidän traditionaalista käsitysr
tämme OXcisna C a r t a s t a , v a a n : . a s l a l l i -
sesti puhuen . . . v a a t i i samaistumista
k u l l o i n k i n vallassa olevan porvaripuo­lueen
ajatuksen Ja t o i m i n n a n kans­s
a . . .
(Lakiehdotus H-Srn) 62. o s a o n y h ­den
liikesuunnan k a t u : " J o k a i s e n J o ­k
a , i l m a n l a i l l i s t a oikeutusta, J u l k a i -
£ee k i r j o i t t a e n . Joka voi alentaa, her
J a t a t a i p a l j a s t a a v i h a l l e kansan kes­kuudessa
minisä tahansa ulkomaisen
ihmisen. Jolla on l a i l l i n e n h a l l i t u s ­v
a l t a siellä, o n syyllistynyt rikokseen
Molempien l i i k e s u i m t i e n perusteella
Jokainen sanomalehtinUes, radioasema
porvarlpolltllkko, pappi t a i tietämätf
tömät J a ennakkohiuloiset kansalai­set,
v o i t a i s i i n panna syytteeseen, k u ­ten
näkyy päivittäisestä kylmän s o ­dan
propagandasta. Neuvostoliiton,
K i i n a n J a Euroopan kansandemokra-tiamaiden
Johtajia vastaan. ;
. M u t t a me voimme siitä huolimatta
antaa h e l j u a eitalinille, M a o T s e - t u n -
g i l l e , t r i James Bndicottill e Ja C a n t e r -
burjm tuomiorovastille. Joutumatta t e ­k
e m i s i i n 62.'lakipykälän kanssa. M u t ­t
a olkaa hellävaraisia atomifpommi
H a n y n t a i sellaisten suurten "demo­k
r a a t t i e n " k u i n Ohiang K a i - s h e k i n.
Syngman > R h e e n , K o n r a d ' Adenauerm
t a i Francisco Francon suhteen, i ^ a -
no$,>että he.eivät ole a i n a k a a n hyvää
väkeä, o n sama k u i n pyytäisi " v a n ­keutta
kaiidötsi v u o d e k s i " . . . — T om
McEwen, P a c i f i c Tribune.
Toronto. --. C a n a d a yhdessä y l i
kahdenkymmenen maan kanssa on
k u t s u t t u edustajiensa k a u t t a ' o s a l l i s ­tumaan-
konferenssiin. Joka pidetään
Yhdysvallat menel-fämäisllläan
kylmän
sodan lännesrä
Iiontoo. — liänsimaailma on n y ­kyään
menettämäisillään tärkeän
erän. kylmässä ' sodassa^: •• k i r j o i t t a a
"Observer" elok. 17 pnä.
(Ponnistukset täyttää vuoden 1953
a i k a n a • LänsixEuToopan "puolustuk-sessav
se 'ammottava aukko, Joka
kaikkien kauhuksi paljastui: selvästi
K o r e a n r o d a n . alussavovatr alkaneet
hclksntyä. (Minne silmäUläänkin —
UBA.:ban, -Englantiin tai v E u r o o p an
mantereelle^-kaikkiallättitidäSn s a ­ma
havainto varustelujen supistami­sesta
Ja asevelvollisuusajan lyhentä­misestä.
K a l k k i "ottavat- a s ^ . r a u ­hallisesti
» siltä huolimatta, että pää­määrä-
o n vielä n i i n - k a u k a n a . O n
oikein' todeta, että tapahtumat läh­tivät
l l i k k t e l l e uaA:ssa. LähsUUttour
t u m a n -Johtajana U S A : l i a o n e r i k o i -
neri vastuu näyttää hyvää esimerk­kiä
Ja . r i k k a i m p a n a liittoutuneista
maista se voi- vähiten puolustella i t ­seään
koettaessaan välttää uhrauk­s
i a Ja velvollisuuksia Ja k u i t e n k in
kongressi o n voimakkaasti^ Ja m i e l i ­valtaisesti
pienentänyt sekä U S A :n
"puolustusmäärärahoja" että ulko­m
a i l t a ^hankittavaa sotamateriaalia
varten tarvittavaa määrärahaa.
Pekingissä syysfniun lopussa, keskus­telemaan
'Aasian-^ J a Tyynenmeren
maitten välisistä suhteista. TSmä
koirferenssi tarjoaa ensikerran cana-dalaisllie
tilaisuuden; t a v a t a Ja kes­k
u s t e l l a nmitten A a s i a n - d a TSibmen-meren
maitten edustaijien kanssa Ja
ennen - k a i k k i a ItiJittaa jyhteisyinmär^
ryksen Ja ystävyyden siteitä.'
C a n a d a n (konferenssikomitea -ha­l
u a a tehdä konferenssin tunnetuksi
koko Canadan väestöllä, i A e r ä U ää
sen mielenkiinnon Ja s a a d a ^icaikki
kannattaonaan edustavan ryhmän
läbettäsnistä Canadasta. K o m i t e a l la
e i ole' minkäänlaisia p o l i i t t i i i i a - t a i
uskonnollisia siteitä. J o k a i n e n edus­t
a j a tulee menemään vapaana y k s i ­lönä,
tekemään omat havaintonsa Ja
n i i t t e n perusteella oman raporttinsa.
K^immenen edustajaa on k u t s u t tu
Canadasta Ja. konferenssin k a n n a t t a -
dat ovat Jo nimittäneet ehdokkaita pit'
k i n Canadaa. Konferensslkomitea t u ­lee
suorittamaan lopullisen v a l i n n a n.
A a s i a n - Ja T y y n e n m e r e n ' alueilla
elää 1600 m i l j o o n a a ihmistä. S u u rm
osa meistä haluaa elää rauhassa Ja
ystävyydessä toistensa kanssa., m u t ­t
a ' meitä k a i k k i a uhkaa sota,;iJota ei
kiäman h a l u a . M o n e t . a j a t t e l e v a t , e t -
Kaikkien joille rauhan ttirva^muien on arvolsas,
tulisi avustaa ,valtuuskunnan lähettämistä
teivät voi tehdä mitään sen ehkäi­semiseksi,
mutta heillä olisi h y v in
tärkeitä tehtäviä. '
.gQanadalainen valtuusto ei 'pääse
i l m a n rahaa. S e n valinitus tulee ole-;
maan laajempi Ja tehokkaampi r i i p ­p
u e n , k u i n k a anonet; c a n a d a l a i s e t ' h y ­väksyvät
. s u u n n i t e l m a n Ja. a n t a v at
sillö. a k t i i v i s e n kannatuksen. V a k n l s -
t a v a n komitean^ s i h t e e r i , F i n l a y r M a c -
Kenzie, 23 S u i t a n S t . , Toronto, e r i ­koisesti
- k e h o i t t a a - kafiskia k a n n a t t a ­j
i a tekemään asian ttmnetuksi ys-tävilleen
J a b a n k k i o s a a n heidän ; k a n -
natUksensa. k i r j o i t t a m a a n . ' nimensä
k a n n a t u s l i s t o i b i n J a avustamaan' r a -
haliisestL I . a h j o i t u k s e t - 1 ^ lähet­tää
edellämainitulla osoitteella.
K O N F E l ^ S S I N P A A K T S Y.
K T K S E T
K o r e a n . . V l e t - n a m i n : J a Malayan;
vihollisuuksien lopettaminen.
.(Koreassa,. V l e t - n a m i s s a j a M a l a y -
assa raivoavat sodat. 'JTksin Koreassa
y l i . k a k s i J a p u o l i mUtJoonaa ihmistä,
o n surmattu Ja m u i n a i s a i k o j e n s i ­vistyksen
rakentamat u l j a a t k a u p u n ­g
i t J a kylät o n r a u n i o i t u . Kysymys
ei ole k u k a sodat a l k o i vaan k u ka
ne > tulee lopettamaan. J a n e o n l o ­petettava,
koska . n e eivät ole v am
meitä k a & k l a . N i i n k a u a n k u n ne
jatkuvat o n v a a r a , että kolmas .maa«i
i l m a n s o t a i s y t t s T J a hävittää, meidät
k a i k k L ' * ' ,
Kaoppasnbtelden parantaminen..
: C a n a d a ^ : on ' Tyynenmeren^ valta.
A a s i a ja' . T y y n e n m e r e n maat 1600
miljoomne väestöhieen tarjoavat
• liionnot^^s^a • marfe^^n"^^-^ c a n a d a l a l s i l -
l e tavaroille: «Mutta ^Canadan - k a U p a n
käynti A a s i a n k a n s s a o n vähennetty
murto-osaan sUtä: mitä m a h d o l l i s u u ­det
tarjoavat. Kauppaesteet ovat
l u b n n o t t o n i& j a k a t i d l l e epäedullisia.
N O ' o n ; poistettava.
• K i i n a laajentaa suuremmoisesti t e -
olUsuuttaan \ja tarjoaa l a a j o j a m a r k ­k
i n o i t a canadalalSille t a v a r o i l l e . K i i n a
mielellään ostaisi meiltä k a n k a i t a.
puumassaa. Ja paperia^ maatalous-ja
rakennuskoneita, ^ähkötarpeita, k e ­m
i k a a l e j a j a apulantoja. K i i n a voisi
' -meille lähettää soyapaputuotteita,
maaliöj>yjä. antlmoonia; t i n a a , tungs-t
e n - m l n e r a a l i a . - v o l f r a m i a j a m o n ia
m u i t a tavaroita.
N i i n C a n a d a k u i n A a s i a n m a a t k in
tarvitsevat; tällaista kaupanvaihtoa
omien kansojen eimtason nostatta­miseksi.^
i r a u h a n o m a i n e n kauppa.
Japanin ascistnksen lopettaminen^.;
V a i k k a suuri osa J a p a n i n , k a n s a s ­t
a vastustaa sitä. n i i n u u t t a J a p a n i ­l
a i s t a , .sotakoneistoa,^ muodostetaan,
jolle ei . o l e ' asetettu mmkäänlaisia
r a j o i t u k s i a . ' K y m m e n e n t u h a t t a Japa-:
n l l a i s t a s o t a r i k o l l i s t a o n vapautettu
palaamaan e n t i s i i n auktorlteettiase-
.miinsa: Heidän Joukkoon k u u l u u K i i ­nassa
taistelleen Japanilaisen a r m e i -
josta liyötyyl ' k a i k k i maat, oh atooa
t o d e l l i n en perusta rauhalle, tuarvalU-^
sinänsä t r a a g l l l l s i a , : m u t t a . u h k a a v a t I suudelle rjatäystyöUlsyydeUe;
Jan päälliköt.
. J a p a n i n rauhansopimusta, joka t e ­kee'
mahdolliseksi J a p a n i n Jälleen-aseistamisen.
:ei ole a l l e k i r j o i t t a n ut
K i i n a , I n t i a . ' Neuvostoliitto t a i m i ­kään
m u u A a s i a n valloista. O n i l ­meistä,
että tällainen, rauhansopi­mus
ei v o i millään t u r v a t a r a i d i a a j a
h y v i n v o i n t i a Jfqsanille t a i A a s i a l l e.
Kalttnnrisiteitten' lujittaminen
A i k a i s e m m i n C a n a d a on hyötynyt
A a s i a n r i k k a a s t a k u l t t u u r i s t a . Sieltä
o n tuotu maalauksia, runoutta, k e r a -
m i i k k i a , veisto!£sia j a k a i k k i ovat
kuulleet Japanilaisista .puutarhoista
j a Aasian tansseista. Viimeisempien
vuosien aikana A a s i a n kansat ovat
huomattavasti icehittäneet k u l t t u u r i -
toimmtaa J a sieltä o l i s i k a i k e n l a i s ta
u u t t a opittavaa: H e myöskin «halua­vat
oppia meiltä. Yhteisymmärrys ja
kaiicklen ihmisten kunnioittaminen
avaisi k a i k i l l e uusia kulttuurilahteitä
j a ollsj s u u r i edistysaskel rauhaa ja
täydellisempää elämää k o h t i.
Gaullismi ilman De Gaullea
Australian
työnantajat
hyökkäävät
AFX ei anna virallista
siunausta demokraatti-puolueen
ehdokkaalle
..Atlantic Glty. TääUä k o o l l a oleva
A F L : n toimeenpaneva neuvosto e i t u ­lo
a n t a m a a n v i r a l l i s t a hyväksymistään
demokraattien presidentlnehdokkaal-la
kuvernööri A d l a i GtevensonUle,
v a i k k a k i n useimmat A P L : n h u i p p u -
Johtajat henkilökohtaisesti ovat h ä ­nen
k a n n a l l a a n . A F L : n Johto ei k u u ­lemma
h a l u a r i k k o a 28 vuotta vanhaa
perinnäistapaa olla tiyväkBym&ttä
presldentinähdokkalta omilcsi ebdok-kaikseen,
m u t t a 95 pros. A F L : n pöllit»
tlsen toiminnan ryhmästä o n S t e v e n -
s o n i n k a n n a l l a .
Melbonme, Australia. — A u s t r a l i an
työnantajat ovat esittäneet yhteisen
vaatimuksen työläisten keskimääräi­sen
$25.90 v i i k k o p a l k a n laskemisesta
$5 50 summalla J a työviikon pidentä­misestä
40. t u n n i s t a 44. t u n t i i n . K i i s ­t
a tulee esille sovltteluolkeudessa
elok. 19 pnä.
U n i o t ovat asettuneet työnantajien
anomusta vastaan, johon kuuluu
myöskin lopettaa! - vuosmeljännekslt-tämen
palkkojen Järjestely elinkus­tannuksen
h i n t o j e n mukaisesti.
^ A u s t r a l i a n uniot. v a a t i v a t myösjcln,
että sovitteluoikeuden. päätuomarm.
S i r Raymond K e l l y n tulee vetäytyä
syrjään Jutun käsittelystä, sillä aivan
äskettäin t u l i ; hän Julkisuuteen työ­t
u n t i e n lisäämisen^ p a l k k o j e n l a s k e m i ­sen
puolesta Ja a l k a - a j o t t a i s i a p a l k ­kojen
järjestelyjä vastaan. K u n tä­män
oikeuden edustalla o n - pidetty
protestikokouksia on. -poliisi n e väki­valtaisesti
hajoittanut. M o n i l l a k i v i -
hUlialueUla ovat kaivostyöläiset kes­keyttäneet
työnteon j a lähteneet k a i ­voksista
protestikokouksia pitämään
työnantajien esityksiä vastaan.
Lakko on alkanut
Goodrich yhtiön
tehtaissa USA:ssa
Akron, Ohio. T - C I O : n U n i t e d R u b -
ber Workers unio J u l i s t i l a k o n B . F
Goodrich y h t l o t a vastaan tJc. 17 p :n
i l t a n a , k u n sopimusneqvottelut olivat
Joutuneet mnpiki«)aan. A k r o n i n teh­t
a a l l a työskentelevät 13.000 työläistä
lopettivat työnsä heti lakon j u l i s t a ­misen
jälkeen:
U n i o n v i r k a i l i j a t ovat ilmoittaneet,
etta lakko tulee heti laajenemaan
k a l k k i i n Goodrich yhtiön tehtaisUn
Yhdysvalloissa. U n i o n Ja yhtiön vä­lisiä;
neuvotteluja käytiin kymmenen
viikkoa., mutta tuloksettomasti.' Y h ­tiö
Ilmoltii suostuvansa korottamaan
tuntipalkkoja 10 sentillä, mutta " h y l ­käsi
kaikki muut union vaatimuk­set.
Kirj. akat. Eugen Tarle
V i i m e m a a l i k u u s t a alkaen. ;Jolloin
P m a y n halliitus muodostettiin, o^
neljännen tasavallan slsäipoIitlScassä
esiintynyt Ilmiöltä, j o t k a r a n s k a l a i ­nen
lehdistö heti kastoi f / P i r i ^ k o ­keiluksi'.'.
PJonen t ä ^ " "kokeUUa" o l i
tapana, etta lukemattomien vlyhyt-ikäisten
hallitusten, j o t k a äänestet­t
i i n nurht a l n a . k u n ne yrittlv^Ä k o ­r
o t t a a veroja, tUalle t u l i uusia; halli|r
tulksia, j o t k a k u i t e n k a a n . elväl" m l l - -
iään'laiUa ehiräieetedeltaJ^IstM^^
k o - Ja sisäpolitiikan a l a l l a , Uusl;^hal-l
i t u s pys)ri pystyssä, kunnes eh»'
dotti u u t t a veronlisäystä j a äänestet­t
i i n nurm, kuten sen edeltäjäkih
Tällainen oU P l e v e n l n hallituksen
kohtalo. Samanlainen oli sen seu­r
a a j a n Edgar Fauren hallituksen
kohtalo. Jonka kukistumista edelsi
esitys : 15 pros. korotuksesta.'"liisikin
hän oli esittänyt tämän ehdotuksen
kansaUlskokoukselle, k i m -hänelle a n ­n
e t t i i n lähtö Ja P i n a y s t a t e h t im h a l ­l
i t u k s e n päämies.
Näytti todennäköiseltä, että . k i e r ­toliike
toistuisi: Ranskan porvaris­t
o e l nähnyt mitään syytä odottaa
erityisiä yllätyksiä, e l ataakaan e n ­nenkuin
Ptoaykto vuorossaan ehdot­t
a i s i veronlisäyksiä. K u i t e n k i n o l i
olemassa uusia merkkejä, v a i k k a k a an
ei millääin l a i l l a aavistamatftomla.
Itse asiassa olivat monet ennustel­leet
muutosta, vaikka sitä e l kenties
odotebt-u näin alkaisin. S l s a p o l U t t l -
nen ikrllsl. joka ilo pitkän aikaa o l i
o l l u t kehittymässä, kärjistyi ybfäk-klä
ulkopoliittisen k r i i s i n vaikutuk­sesta,
j o k a taas johtui hyökicäävän
A t l a n t i n l i i t o n tekemistä pellsiiirrols-ta.
Ranskan porvariston johtavat
p i i r i t totesivat, että n i i d e n oli p ^ o
tehdä päätöksiä, ijoita ne s i i h en m e n ­nessä
olivat onnistuneet siirtämään-
T A I S T E L U "VEROISTA
Suunnattomat menot, joita ''Was-h
l n g t o n i n määräyksestä suoritettu
asevarustelu vaatii, frangin arvon
alentaminen, hmtojen nousu j a t y ö ­väenluokan
köyhtyminen saattavat
R a n s k a n yhä vaikeampaan asemaan.
M a a n (Valtiontalouden vararikkotlla
o n todellisuudessa Jo alkanut, v a l -
tionbudjetin menoerät ylittävät huo­mattavasti
tulot elka n i l t a enää l a s ­keta
miljardeissa vaan biljoonissa.
Voidakseen edes jossam m a a r i n es­tää
f r a n gm päätähuimaavaa kurssin-:
laskua turvautuu iballitus toisensa
jälkeen veronkorotuksiin. J a jos p o r ­v
a r i l l i s t e n :puolueiden edustajat k a a -
tavat&in - nama yritykset jo ennes­täänkin
ras&aan verotaakan k o r o t t a ­miseksi,
n i i n se tapahtuu vain sen­t
a k i a , että heidän on- pakko- ottaa
•jonkin verran huomioon valitsijoit-tensa
yiksimielinen tyytymättömyys.
M u t t a nykyinen Washingtonin s a ­nelema
u i k o - j a ' sisäpoliittinen s u u n ­t
a Johtaa välstämältömasti siihen,
että R a n s k a n j o h t a v i e n p i i r i e n täytyy
kiristää veroruuvia y h a kireammälle
j a o l l a o t t a m a t t a huomioon niitä v a s ­talauseita,
j o i t a esittävät eivät-vain
t y ^ l s e t Ja talonpojat vaan myös
huomioonotettavat porvarilliset k a n - -
sankerrokset. ,
R U B I C O N L E V E N EE
M o n i s t a merkeistä päätellen . o n
uusi hallitus ottanut tehtäväkseen
j q u r l .tämän /.Kuukausi kuukaudelta
käy Mitenkin yhä selvemmäksi,. et­tä
kysymys e i ple v a i n v e r o j e n ' k o ­rottamisesta
j a että Rublcon, jota
P i n a y n hallitus valmistautuu ylittä­mään,
on (huomattavasti leveämpi
k u i n o n k u v i t e l t u . Tämä h a l l i t u s a s ­t
u i valtaan ohjelmanaan yleishyök-kays
R a n s k a n työtätekevän luokan
'Viöhyn h a l l i t u k s e s t a saamansa: v o i ­t
o n jälkeen: s a a v i f f t a m i a . ' s o s i a a l i s ia
j a taloudellisia edistysaskeleita vas­taan.
K y s y m y s ei o le v a i n siitä.' että
uuden h a l l i t u k s e n eräät; m i n i s t e r it
ovat todistettanrastl .olleet P e t a i n in
-Ja: Ikävälin hengenheimolaisia.: Se
porvarllehdistön' osäf Jok^ o n - oppb-
Onko sillöm ihmeellistä, että t a a n -
tttmu^:^ meidän päivinämme asettaa
" t a i s t e i u h a m t u k s e n " . Joka p y r kU k a i ­k
i n k e m om myös provOkaatloia käyt­täen,
r m u r s k a a m a a n Ran.skan työ­väenluokan
vastarintahengen. olipa
s i t t en kysetesä työläisten taistelu
talouspolitllklkaa vastaan. Joka o n a -
volmestl • v i h a m i e l i n e n heitä kohtaan,
t a i heidän': Oikeutettu vastarintansa
R a n s k a n - a l i s t a m i s e l l e a m e r i k k a l a i s ­t
e n hyökkääjien, kolmannen m a a l l -
aitloasa nyC^Istä halutusta - vastaan, mansodan-sytyttäjten armOUle.
toistaa^toi^inaan v a i k k a k i n .Ie(weäm-mässä.
äänilajissa sitä ^ajatusta, j o n ­k
a l U u m a n i t e lausui Jo tämän vuo­den
toukokuun 4 pnä,- nimittäin, e t ­tä
Ranskan porvaristo aikoinaan,
muodosti f ^ i s t i s e n : V i c h y ^ h a l l l t t i k -
cen " m i e l u u m m m ^ H i t l e r vkuln k a n ­s
a n r i n t a m a " - t i m n u k s e n mukaan ja
että n y k y i n e n h a l l i t u s s e n s i j a a n n o ­j
a u t u u . sisäpolitiikassaan Petainin
käsitykseen: "Työläiset v a a t i v a t l i i ­a
n p a l j o n j a tekevät l i i a n vähän".
T o i s i n sanoen iRanskani yleinen
mielipide pitää nykyisen habituksen
muodostamista j a s e n h a r j o i t t a m aa
sisäpolitiikkaa Ranskan suurporva-ristcm
yrityksenä ottaa vahinko t ar
k a i sm niistä työrväenhiokalle, a i m e -
- t u i s t a myönnytjTksistä, j o i h i n sen o li
palkko mennä V i c h y - h a l l i t u k s e n k u ­kistamisen
J a R a n s k a n vapautumisen,
jälkeen; H i s t o r i a t o d i s t a a^ että R a n s ­k
a n : k a p i t a l i s t i t kykenevät k u r e en
raakuuteen ottaessaan , revanshla
myönnytyksistään. -Unelma "sosiaa­lisesta
t a s a v a l l a s t a " vuoden 1848 v a l ­lankumouksen
ensimmäisten k u u k a u ­s
i e n aikana sai «vastaUksekseen por­v
a r i l l i s e l t a teantumukselta.ensin työ­läisten
doukkomurhat kesäkuussa
-1848, Ja:senjälkeen s e i k k a i l i j a Napo­l
e o n I I I : n k e i s a r i k u n n a n perustami­sen.
P a r i i s i n kommuunin kosti por­varisto
kymmenientuhansien työläis­t
e n j a h e i l l e myötämielisten ainesten
ampumisilla Ja m a a s t a kmr-koituksilla.
" M O B A A I i l N E N M O B U i l S O Ir
M I N E N "
« Eivät v a i n avoimet de G a u l l e n k a n ­n
a t t a j a t , v a a n o^ös- k a l k k i e n - m u i ­d
e n hallitukselle ystävällisten puo­lueiden
Johtajat, R e y n a u d i s t a oikeisr,
tososialistisiin j o h t a j i i n saakka., ovat
va&uuttuneita siitä, että nykyinen
h a l l i t u s tulee saattamaan päätöikseen
sen l i k a i s e n työn. Jonka Jules Mocih
a l o i t t i . - Tämä työ. J o t a taantumuk­selliset
kajasti J a 'varovaisesti kut­suvat
"järjestyksen s u o j e l i j am m o ­r
a a l i s e k s i mobilisoimiseksi", perustuu
polilsihyöiskäykslin työväen mielen­osoituksia}
tyastaan, lakonmmtajain
suojelemiseen avointen työtalstelul-den
a i k a i n sekä provokaatioihin
kommunistista puoluetta vastaan.
D E G A U X . L E A E l T A R V I T A
Poliisimenettelyt. j o t k a olivat m a h ­dollisuuksien
ulkopuolella vielä C l e -
menceaun' aikana — esim. hyökkä­ykset
n a t s i a v-astaan nyilkem j a p a m ­p
u i n mielenosoituksia hajoitettaessa
t a i että p o l i i t t i s i a vankeja käsitel­lään
k u i n -krönlnaalhrikoUlsla — l y ­h
y e s t i sanoen, k o k o p a r i n v i i m e vuo­den
aikana tapahtunut p o l i i s i h a l l i n ­n
o n amerikanisoiminen. o n saanut
P a r i i s i n p o l i i s i n m u i s t u t t a m a a n N ew
Y o r k i n V p o l i i s i n univormuun pukeu­t
u n e i t a gangstereita. Jotka o n h a r ­j
o i t u t t a n u t nykyinen: huonomainei­nen
iNew Y o i * i n kuvernööri Oevvey.
K i m R a n s k a n nykyinen, h a l l i t u s s a i
tämän '^järjestyksen sällyttämis-aseen"
perintönä edellisiltä h a l l i t u k ­s
i l t a , p i d e t t i i n i l m e i s e s t i k i n p o r v a r i l ­lisen
demokratian peitcmantteliä
vanhanlakisena asuna, jota ei k a n ­nattanut
(käyttää. K u n h a l l i t u s t i e t -
tanrästl v a i l l a pienintäkään perustet­t
a antoi pidättää Jacques D.uclos'n.
tahtoi se ennenkaikkea osoittaa suur-porvaristolle,
ettei notoorisen f-^sls-tisen
de G a u l l e n asettaminen val­t
a a n ollut Välttämätöntä, ettei t a r ­vitse
järjestää r i s k i n sisältäviä " j o u -
lukuunka84[)paulcsia". vaan h a l l i t u k ­sen
faslstlsoindnen j a k a i k e n sen
suorlttandnen.. m i h m .de G a u l l e o l i
Jo pitkän aikaa tarjoutunut, kay i l ­man
hänen apuaankm.
Tässä valossa katsoen ikäyvät y m - :
märrettäviksi n e muutokset. Joita de
G a u l l e n . puolueessa o n v i i m e ailcol-na
tapahtunut j a j o t k a p o r v a r i l l i n en
lehdistö on r i s t i n y t "räjäytykseksi".-
20 de G a u l l e n puolueeseen k u u l u v aa
tasavallan neuvoston Jäsentä Ja 30
gaullelaista kansalliskokouksen edus-
}:ajaa -hylkäsi heinäkuun a l u s s a epä-onneSckaan
j o h t a j a n s a j a l i i t t y i h e r ra
M
E I S A A T A P E L LA
^ Mutta leikitäänpäs isää
- E l l e i k i t ä sitä. sillä altain h
s U n e i t ä tappelemasta.
• • •
O I K E A KATOLlLAINTv
I r l a n t i l a i n e n tuU paastoisfefe
ravintolaan, istui pöytään dTS
t a r j o i l i j a l t a : " * f
— pn*:o teillä valaskalaa?
— E i ole.
— Onkos haikalaa?
— E l ole sitäkään.
— Entäs mustekalaa?
— VaUtettavasti ei ole sitäkgjn.
— Tuokaa sitten munia,
j a hyvä p i h v i — jumala tietää,
minä olisin mieluumaiin syörrt
l a a . • ... . .
FILOSOFIAA
K a i j a n e n (laskien rahojaan):
sä on, v i i k o n palkkani. Siitä _
25 dollaria-ruokaan jä asuntorä]^
s i raatäliUe j a toinen viitonen s
" l i e . - . j a sUlom.ei Kaijaselle,
l e e n . j a ä mltaan, ei senttiäkään;
•kerran-Kaijanen, joka on r ^ t '
nannut, ei saa kerrassaan mitij
n i h i olkoot ilman nuo toisetkin.
tehtävät: suonttaa joukko toin
piteitäi jotka alentaisivat huöoal
vastl työtätekevien joukkojen Jo •
nestäänkin alhaista elintasoa Jä
kislvät tyhjäksi jokaisen josa
määrin vaarallisen opposlUon Be
n i n erillissopianuksen ja Euroopi
a r m e i j a a koskevan sopimuksen n
flolmlsen yhteydessä.
P h i a y h i n . Eräs näistä y l i l a i d a n h y p ­pääjistä,
iEdmond B a r r a c h i n ; h u u ­d
a h t i päteettisestl: . " O n k o : meidän
s i t t en äänestettävä omia teesejämme
vastaan?"
" G A U L L I S M I I L M A N D E
G A U L L E A "
-Ranskan taantumuksen näkökul­masta
katsellen o n h e r r a B a r r a c h i -
n i n kysymys täysin luonnollinen. J a
B a r r a c h m i l l a o l i k e n t i e s vielä suu­rempi
syy selittää: "Kädet ristissä
istuen o d o t t a m i n e n . . . siksi kunnes
de G a u l l e k u t s u t a a n v a l t a a n o n suunr
nitelma, j o k a ei n ä y t ä tyydjrttävan
meitä". FJivät v a i n h e r r a B a r r a c h in
j a hänen "rajaytyskolleegansa" ole
tyytymättömiä tällaiseen s u u n n i t e l ­maan.
S e e i ole m i e l u i n e n edes'Rans-k
a n (200 ijohtavalle perheelle, jotlka
toivovat v i h d o i n k i n voivansa toteut­taa
sen manööverm. Joka heillä jo
kauan o n o l l u t mielessään: " g a u l l l s -
m ' n i l m a n de G a u l l e a " .
R a n s k a n taantumuksen . lähiajan
sisäpt^llittlnen ohjelma on täysm s e l ­vä.
Sen t a r k o i t u k s e n a on R a n s k an
kommunistisen puolueen t u k a h d u t t a ­minen.
Jotta sen ijälkeen' -voitaisiin
r a t k a i s t a kaikkein pakottavimmat
P A R L A M E N T T I J O K A ON OU
M A S S A J A E I O IE ;
- J o t t a näiden lähimpien, kaJU
muuta k u m helppojen taitavien t
nestyksellinen suorittaminen Ja n
seuraava laajennettu ohjelma, j
k a tarkoituksena on osittain- ely
tää. o s i t t a i n Jatkaa j a "täydellisti
V i c h y - h a l l i t u k s e n lainsäädäntöä, i
täisiin toteuttaa, ryhdyttiin rintsi
hyökkäykseen perustuslakia vast!
tarkoituksella rajoittaa parlamoi
oikeuksia. VahnlsteltUn "perastiis
•kiuudlstusta". joka tähtää — Rai
•kan kansalliskokouksen muuttai
seen jonkinlaiseksi ni&keparlani
t i k s l , samalla tavalla kuin E^anji
sa. Portugalissa j a Amerikan inar
n e t t i e n aikaansaamana Kreikassa
Tua-klssa. Tällaisilla "parlamenteil
o n se e t u , . etta ne samanalkaist
ovat olemassa etta eivät ole — kos
niillä' ei ole vähimmässäkään mi
rässä todellista valtaa j a k o ^ .
tottelevaisesti rekisteröivät sen. d
Johtajat panevat ne toteuttamai
Samanaikaisesti ne illusorisen o!
massaolonsa kautta antavat am^
k a l a i s i l l e j a englantUaisiUe suoje
j o i l l e en mahdollisuuden pettää t
tämäbtömiä ihmisiä kyseessäolen
h a l l i t u k s e n niuisanotulla 'tiarlaoe
t a r i s m l H a " j a olemattomalla "den
k r a t i a l l a " .
Tässä yrityksessään laSkelmm ii
l l t u s ilmeisesti saavansa tukea p
l a m e n t i n taantumukselliselta tm
mistöltä. Näille laskelmille on
massa määrättyjä perusteita,
vuonna tämä enemmistö
samalla toimenpiteensä lalti
•loukkasi täysin avoimesti ja.
mättä k a i k k i a vaalisäännöksiä
xyöstääkseen kommunistiselta
e e l t a kahdeksankymmentä
J o t k a oikeudella kuuluivat sille,
' l o p u k s i tämä sama enemmistö
väksyl k a i k k i ne käänteet ja
maattlset juonittelut, joihm
Sbhtnnan ryhtyi saadakseen
n i n määräyksestä ".parafpiduksi"_
pimukset hyöfckäysluonteisen läffi
saksalaisen armeijan muodostaola
ta. Senvuoksi e i ole mahdotonta, i
t ä kansalliskokouksen enemml! |
loppujen loUksl hyväksyisi seMs j
-pseudoparlamentm muodostamisi |
~jollaisen muutamat muut IJSAnii |
rooppalalset j a latinalaiset iAaierii|'
s a t e l l i i t t i m a a t jo ovat saaneet.
FÄIYÄN PAKINA
On niitä ennustajia vielä
Utöjen pimetessä j a pitkittyessä t u .
levät päiväjärjestykseen vuosittaiset
ennustukset. siitä, minkälainen talvi
o n tulossa. '
Siinä k u u l l a a n kaikenlafsia s e l l t y kr
siä. kevään, kesän .Jav t a i v a a n merkeis­tä,
eläinten elintavoista ; j a ;i vieläpä
r e u m a t i s m i n kolotuksesta. Jotka. t i e ­tävät
mikä pitkää, syksyä, lumista
talvea t a i m u u t a sellaista^
Tämän k i r j o i t t a j a e i ole vielä pääs­syt
selville v a n h a n kansa.n päteyim-mlstä
ennustelumerkelstä, m u t t a s en
täytynee meidän k a i k k i e n myöntää,
että ennusteltuaan paljon j a joka
syksy, monesti sattuu, että heidän
ennustuksensa osuu joskus suoraan
n a u l a n 2antaän. .
Tämä o n sellalsenaan^paljon, var­s
i n k i n jos . m u i s t e t a a n . että Sudbury
S t a a r i n tieteelliselle perustalle poh­jautuvat
sääennustelutkin ovat m i l t e i
yhtä' epäluotettavia k u i n s e n u u t i s -
tarinatkln. Joskaan eivät v a l l a n . n l fn
mahdottomia k u m o v a t T o r o n t o n V a ­paan
s a n a n Jorinat, Idoissa kailcki a -
s i a t papuaan seisomaan .päälaellaan.^
Tämän m^öhälskesän aikana:, e n ­simmäinen
ihuomatumpi. ennustaja
t u l e v a n t a l v e n a l a s u h t e i s t a e l ole m i -
kään t a v a l l i n e n poppamies J a n o i t a ,
v a a n hyvästä, j a k u u l u i s a s t a Fort
W i l l i a m i ^ - k o t o i s > oleva s i e l u n p a i ­men.
Rev. lA. G. B r u c e , Jonka tiedo;-
t c t a a n ennustaneen, että meidäm t u - :
lee varustautua "pitkää, kylmää Ja
. l u m i s t a , t a l v e a v a r t e n " . \ > r:
J u u r i n a i n sanoi Coppcr Clifflssa'
äsketta n v i e r a i l l u t R e v . B r u c e vähä%
ennen k o t i i n s a lähtöä j a s e l i t t i e n ­nustelunsa
perustuvan taivaan t a i
t a r k e m m i n . sanoen tähtisikermien
m e r k k e i h i n . : ;
Että Rev.- B r u c e on auktoriteetti
myös sääennusteLjaksi. se Ilmenee
pa-Ikalllsen päivälehden selostuksesta
missä sanottiin, että hän o n " v e t e ­r
a a n i kirkonmies sekä amatööri I l ­m
a - j a tähtitieteilijä" jonka " a i k a i -
semmat ennustukset ovat osoittautu­neet
l u o t e t t a v i k s i ".
J a amatööritiedemiehenä Rev.
BruceUa. o n e r i k o i n en m i t t a k i n . Jolla
hän inäär,ttelee ennustelujensa y k ­sityiskohdat;
Niinpä. Jos ' h y v i n l u m i s e n " talven
lumisade määritellään sadaksi, n i in
ensi talven lumisateen määrä o n 85,
selitti^ M n .
J o t e n e l siis muuta kuin paljon
p u i t a pinoon, sukset hyvään rasvaan
syystalveksi Ja lopputalveksi l u m i -
kengät, jos m i e l i m m e seuraavan k e ­vään
J a kesän nähdä. ^
(Suuren yleisön palvelemiseksi —
ettei ketään löydettaisi v a r u s t a u t u ­matta,
k u t e n ennen ne tyhmät n e i t ­syet,
j o i l l a e i o l l u t k a a n öljyä lampus­sa
—^.tämä yleispätevä ennustus t r a h ­teerataan
nyt k o k o . k a n s a n yhteisesti
n a u t i t t a v a k s i .
V a l i t e t t a v a s t i Rev. B r u c e ei ennus­tuksensa
yh.teydessä sanonut, mitk.i
o- a t hänen '"pitkän, kovan j a l u m i ­sen"
talvensa rajat. Tarkoitt.k o hän
yksinomaan Coppcr C l ; f f . a t a i F o r t
W l l l i a m i a , vai k o k o Ontar:on maa­kuntaa
j a l a a j a a Canadaa a i n a V a n ­couveria
j a Somtula a myöten?
M u t t a joka elää, h a n näkee.
Jokatapauksessa vanhan k l r k o n -
miehen, talvs^ankappaleitten merk­k
i e n penisteella antama ennustus.tu­levan
talven kovuudesta on p a l j on
j u h l a l l sempaa j a mystllllsempää k u in
se vanhan i n t i a a n i u k o n ennustus, j o ­ka
Työn Puiston saunassa kuullun
' j u t u n mukaan tapahtui tähän m a l ­l
i i n :
' N y t tulee v a r m a s t i kova t a l v i " , s a ­noi
i n t i a a n l u k k o , j o k a oli eläissään
pannut m e r k i l l e vähän yhtä j a tois­ta.
" M stäS n i i n a r v e l e t ? " kysyi utelias
'ennustuksen" k u u l i j a.
. "A||alkoinen mies varastoi paljon
kivihiiltä, j a p u i t a k e l l a r U n " , vastasi
I n t i a a n i .
K a i k k i ' riaiftä ennustelut ovat I h ­misjärjellä
ymmärrettävissä, mutta
k u n . Y h d y s v a l t a i n r e p u b l i k a a n l p u o l u -
een presidentin ehdokas, kennalij
senhower "ennusti" tässä läi^
muutamana, että hän 'ei tuskin
yhtään vaalipuhetta, missä el m
t a rauhan asiasta", n lm se meni:
n a k i n allekirjoittaneen, heikon
j a ymmärryksen ohi j a yli.
Tässä ennustelussaan l^enra*^
£enhower, joka on 'sodasta sitniljt:
sodasta syntynyt", seka TJ
sotapölit i k k a a kuvaimmm
antaa nyt r resident-n ehdoidtaan»
lessaan ymmärtää, etta hän on
i a Joakim * ; e n • rauTan mies,
o n oikeus arvostella Trumanin
r y n s o t a p o U t l i k a a ! J-y,^
E i p a silti. k>lla ne repubU»
ovat demokraattisen Ttumanto
p o l i t i i k k a a "arvostelleetkin^ ^
"syyttäneet' Trumania sJtä. ew»
vei Amerikan kenenkään, m.
t a kysymättä sotaan Koreaa v a ^
mutta samassa hengenvedoso f *
vät myös toisen "syJ^}^'
r n i m a n m Harry e. ole t a t a ^
sotaa käynyt " k y U i n tehokkaflrir.
kuten se P r u n k k a l a n r o r a s t i . ^^
k o i n a a n sanoi, etta "nyt te
minut, mutta riyt ette!' ^ _
J a kaiken kukkuraksi Jcenr«»
senhower ennustaa, että han. K "
l i Ejenhower. Atlantin paW»
joukkojen entinen ylip^^.
T t u m a n i n hallituksen soto
toimekslpan j a l n etunues, » « *
puheissaan miliei aina
J o t a k i n rauhastakin!
s e l l a i s i a poikia ovat vanhatJ»
saat ennustajat! - Känsakonr».