Vapaus, August 23, 1952

              Knn Volgan j a Donin vesistöt kplitaslvat toisensa snoren Leninin kanavan kantta. Tästä jsnnrisnnntaisesta kanavarakennnstyöstä t v l i todelllsfiiis toukokuvn 31 pnjEU V i r a l l l -
ECsti se avattiin snnrin juhlalllsnnksin liikenteelle heinäknon 27 pnä. y '
SVEND AAGE MORCH:
Keltainen kirjallisuus
1 1 ; , - - . ; > -
Määritelmä "keltainen lebdis-tö**
on saavuttanut aikamme his­toriassa
jo vakiintuneen Ja klas­sillisen
aseman. Mntta ihmtoten
\ mieliä eivät myrkytä kapitallsU-
' $issa maissa vain keltaisen lehdis-
' ton mitä. kevylntä laatua olevat
skandaalijutut, sensatiot Ja poliit­tiset
"Outiset", vaan myös erikoi­nen
kirjallisuuden. Jaji, jota par­haiten
voidaan nimittää."keltai-seksl
kirJalUsnudeksi". Seuraavas­sa
tanffltalalnen kriitiltko Svend
Aage Morch selvittää meille, mitä
"kelt^Loen . kirjallisuus? varsinai­sesti
on.
El tarvitse 'kulkea montakaan as­kelta
Kööpenhaminan kaduilla näh­däkseen
ikkunan. Jossa "Värilliset vih­kot
tai romaanit loistavat Icaikissa
sateenkaaren vivahduksissa. Tfhtä s i l ­miinpistäviä
ovat niiden nimet, joi­den
asteikko ulottuu "luvallisen" por-nosrafian
äärimmäistä. Taijoilta kb-vaksikeitetyimpäan
rikollisuuteen
saakka..
'Ne muodostavat tärkeän kauppa­tavaran
Tanskan ikiiija- j a paperi-markkinoilla,
j a kaikki kiertokyselyt
Ja pistokokeet nuorison keskuudessa
osoittavat, että tällä kirjallisuuden
lajilla on: hyvin suuri sija sen va­paa-
ajan harrastiiksissa. I
Vihkot voidaan suurin piirtein Ja­kaa
kaih teen Tyhmään:
Ensimmäisessä ryhmässä", Joka kä­sittelee
murhia, väkivallantekoja Ja
muita rikoksia, ovat ipäähenkilöinä
niinsanotut sankarit. Sankarit, jol­laisia
lapset aina tahtovat ihailla, esir
tetään esim. yli-ihmisenä, "teräsmie-henä".
Jolloin pääpaino on rmnnlilli-sessa
voimassJt — henkinen puoli on
satunnainen sivuasia. Toinen ryhmän
jonka lukijain Joukossa valitettavas­t
i on paljon nuorta, käsittää ne n^o-net
perverssit, j a paheelliset lehdet
ja vihkot, Jotka kätkeytyvät sellais­ten
nimien suojaan kuin esim. "No­velli-
'Ja KaiinokirjallisuuslehtI". Nä­mä
lehdet j a vihkot esittävät naisen
vain miehen sukuvietin tyydyttämi­sen
välikappaleena eikä normaalina
ajattelevana olentona, :^eikÄ tieten­kään
-voida välttää sitä, että jotakin
tästä adattelutavasta tarttuu ^ i h m i ­siin,
jotka hanlckivat varsinaisen l u ­ettavansa
värilliseltä alalta.
Koko se tapa, jolla .nämä. Jutut on
kyhätty, osoittaa niiden tarkoituk­sena
olevan kiihoittaa Ja tyhmistää.
Ja lopuksi:. ne ovat kultakaivos Jul­kaisijoilleen.
'
iBräs tämän kh-Jallisuuden ominai­suus,
kaifckien TäTillisten rotujen
esittäminen ^: rikollisina tai paheelli-
' , 6 i n a , tulee:erlkois^n-^s^västi esiin
MAKSUT PÄIVITTÄIN
ParhaimpimmarkkmaMntojen makaan
LÄHETTÄKÄÄ:
O S O I T E L A P U T JA L E I M A S IN
V A P A A S T I PYYNNÖSTÄNNE
Suositukset Imperial-pankista, Market os. Toronto
MAC SHORE - MORRIS SHOQM
(entinen Morris Shoom Fruit Co.)
(J. 5-12-19-26 — A. 2-9-16-23-30)
NYT ON KESÄ, MUTTA
JOULU LÄHESTYY NOPEASTI!
Vierailkaa ensi jouluna
erikoisesti järjestetyllä
Joulutunnelman saatte heti laiturille astuessanne ja
laivassa on erikoinen juhlatunnelma kaikkine koristuk-sineen,
syömisineen, lauluineen ja ohjelmineen.
® RUOTSIN
AMERIKAN
LINJAN
moottorilaiva
rr Stockholm
LÄHTEE
ff
Halifaxlsta joulukuun 11 pnä 1952
-ALHAIS|IMMAT LIPPUJEN HDJNAT
TILATKAA PAIKKANNE AJOISSA!
VAPAUS TRAVEL AGENCY
. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO'
"Coiwboy"-nimisessä- sarjassa. Näissä
vihkoissa. Intiaanit; .ovat rikoUiskop-laa.
-jonka tuhoaminen. on jokaisien
kunnon . cciw-4>oyni: velvollisuus. T a ­pahtumat
ovat -aivanpäinvastaisia
kuin todellisuudessa; Niinpä esiier'
tään, että intiaanitrne koettavat aJä%
valkoiset pois näUlo oikeudenmukaan
kuuluvilta alueilta. < Toinen aihe täs^.
sarjassa on valkoisten • keskinäinen
taistelu maasta, 'kair\iasta Ja naisista.
Melkein Jokaiseayvibikon sisältö on
samanlainen. Nuori.. ^kaunis tyttö,
donka isän rikolliset ovat surman­neet.
^ (Äiti; on alliä' iaioUut lapsen
syntyessä)Sankari. Joka usein, on
rikollisten Johtajäh'jraika. Kiinalai-r
nen kokki, pahe^inen- henkilö. V a n ­ha
"entinen murhaaja". Joka tuskiii
enää pystyy pitäöiään' revolveria k a - '
dessään. Toiminta'' seuraava: rikolli­set
.? ovat . sunnahneet^' 'sankarittaren
isän <Ja koettavat^<nyt anastaa maa­tilan:
Sankari, Joka -ratsastaa, amput^
ja kiroilee ikuten sankarin tulee, Jqu-tuu
tapahtusnien h>ukaan Ja asettuu
sankarittaren puoKlle ryypättyään
ensin a s i a a n k u u l u v a t ' t u p l a mhis-kyä
tappeluineen' •Ja'murhineen. Ny-t
seuraa murha mufhan Jälkeen, kun­nes
"sankari" lopuiksi kulkee kaupun­gin
Pääkatua kiertäen savuketta v a ­semmalla
kädell$l,)-^^jciftä hän sitten,
kun rikollinen jo'^'o*»>'i^ainanut "^kuu-slpUppuls^
ensa^-lllpaslnta;'^ voisi ''ny-:
käistä oik*ean kätensä alas j a tem­paista
revolverin ^^niin nopeasti, ettei
ihmissilmä ehdi sitälajuta". k u n r i ­kollinen
nyt on 'raivattu pois, saa-mivat
paikalle sartkaritär Ja palkal--
Imen pappi, revoIv%Msankäri hänkin.
Ja hääkellot soivat;.
"Jännitys"-nimlseh' sarjan sankari
cn paennut rangä&tWvanklAIe.xan
der Sejr. Jonka hänen laäkariysta-.
vänsä on leikanniit^^niinetevasti, et­tei
ipoliisi häntä ;tiÄfhe. Toiminta kai­kissa
vihkoissa on''- taas sama: Alex-^
ander Sejr saa vihiä rikoksesta (asi­aan
on aina sorkeutunut kauniita
vaaleaverikköjä). ' Sejrin ystävätär
Lis tulee mustasukkaiseksi Ja Jou­tuu
sen vuoksi rikollisten vangiksi
Sejr itsekin lioutuu ansaan. K u n k i r ­jailija
sitten on ^ l ^ u i y t kaiken niin
monimutkaiseksi, ettei hän saa heitä
vapautetuksi, asti^u näyttämölle lää-käriystävä
Ja sel-yjttää kaiken hyp­notisoimalla
rikol^Jsgt. .
Tanskalaiset sarjat '-Kiu^ Danner"
Ja "Perämies Basmussen" ovat kei­tos
rotuvihaa, ylirlhmisten. palvon­taa,
murhia' Ja petoksia. Siteeraan
loppusanat "Kurt' Danner"-sarjan
vihosta 266, 1048:.- •
-Rikollinen nainen on kuollut, Ja
Kurt Danner Ja \ hänen ystävänsä
B i l l pakenevat lait(&oneelIaan: "He
istuvat lentokoneejSsa. Kxnt ohjaa Ja
antaa pienen, muUaoiainion koneen
kaarrella valkean kaupungin yllä. E i
ole haitaksi antaa :vjaoiden alhaalla
olevien mustien sielujen' tuntea -vielä
vähän lisää pelkoa. Ehkä he eivät
tiedä paremmasta^ 'mutta kun pro­fessori
kohta palaa-' tänne taJcaisin
saisi asia oUa- niln^ että' heissä a i l -
loin olisi ivalkolsta > cniestä' kohtaan
äUä kunnioitusta, jota beUtä ehkä
on puuttunut Ja Jok«bn-tarpeen kun
täytyy olla tekemisissävnäiden tietä­mättömien
ihmisten Icanssa.;."
T i l a el anna myöten ^puuttua u l ­kolaisten
vihkojen i sisältöön, 6 c n s i ­jaan
taTkastellsin f -vähän perverssiin
ryhmään kuuluvia-pihkoja. "Varletc"
j a "Cocktair'-sarj6jen.vslsältönä on
kauniita naisia, törröttäviä rintoja ja
sänkjijä; Otsikot: v^Alaston tutkiel­maa-
harmaata kalliota vastaaan
"Seikkailu Välimerellä", ^^Putte.mi­nua
palelee'', "T ruumista Ja yksi tyt­tö"
alaotsikolla /^tovaksikeitetty tut­kimus
hölE^tä tavoista", "Itämainen
seikkailu", " O l in Dagmarin -vuodeto-veit"
Ja lopuksi 'Tapasin; Dorothyn
laivalla". K u n katMtoe'fnäOiln otsi­koihin
lUttyviä k i ^ i ^ ^ ^-mmärtää kyl­lä,
että vähemmän It^at sielut lan­keavat
kiusaukseen j£r'd3tavat näitä
lehtiä.
Sisältönä
A ugust Strindberg
oli sodanHastustaju
ahd|^|9valrthii|>siä -
pohiois»Iii^9)ssa
"O^liotm* — RUstan puutteen Joh­dosta,
ovat sudet Ja hyeenat^ alka­neet
viime aikoina ahdistella poh-jois-
Xntlassft kylien Ihmisiä, erikoi­sesti
Ixtpsla. Äskettäin/vei susi t a i
hyeena erään 10 inioUaan tytön vuor
teeltaan Ja tyttö läydettUn myöhem­min
puolttsl syötynä kyliin ulkQpuo^
lelta.
IValcött syyskuussa
Marcianoa vastaan
ras-
Joe
PlOladelplil^v — NyrkkeUyn
kaänsarjan mftailmanme^tarl
WalcotV puolustaa mestaruuttaan ISL
erän ott^ussavBocky Mar«iaJoa vas­taan
täällä ayysk. 23 pnä.
tauntaina, elo5?uun 23 p / ~ Safuirday, ilugust 23^ ipsST"Sivii S
ARVO TURTIAINEN:
Fer-Olov Zennström pltt ft^kelj-täin
Ruotsissa haomlota heratta-
; neen esitelmän siltä miten iyQ-väenllike
on vastaossa maan»
kalttnqrlsta. Hän osoitti miten
Ruotsin kolttnurin etommaiset'
kastajat ovat osoittaneet yhteen-fcunluvalquutensa
aikansa edisty:
selUsten voimien lutnssa; Erää
niistä nimista oli Ruotsin snnrin
kirjailija Angust Strindberg, Jon­ka
kaolemasta on äskettäin knln-';
nnt 40 vaotta. Zennström Jnlkaisi
/tämän merkkipäivän johdostatkor
koelman Strindbergin laosnntoJaL
oman aikamme snurimmasta iky^i
symyksestä — sodasta ja ranhastaU'
Strhidbeng vaihtoi mielipiteitä^
monta kertaa elämässään, mutta^ el<
n i in usein kuin myytintekijät väitr;
tävät Ja monissa -kysymyksissä hän
oli jäo-kähtämättömän Johdonm,ukaiT:
nen. Viimemainittuihin kutduu rau­hankysymys.
Hän e l ole koskäani
ihannoinut sotaa, toteaa Zennström?
dan. tuhoutuvat sUnjii^olkeudsn mu­kaisesti'."
, • ,
Zennström polemisoi :niitä.,vast|ian,
Jotka ebkft tulevat viittomaan; hänen
kirjoituksensa olevan Ruotsin kifjal-lisuudenikäy
ttäanistft > sopUnatemalla
•tavalla: *
. " M u t t a e i v ä ^ . he itse ole Ottaneet
sitä urakaakseen/ yrittäneet haudata
klassikoltamme Ja riistää heUtähei-dän
pelätyimmät aatteensa? Taidetta-el
saa polltlsoldal he huutajat.
Mutta eikö: Strlndherg osanout kir­jallisuuden
poUtlsoixmln' tait(ia7: J a
elvätkö-liiB itse^öle poUUsoineetrkiTr
JaUisutftta oonalla historiankirjoltulc-seilaan?
.£;'vätkö he Joka päivä har­joita
poliittista kirjallistiuden arvos­telua
lehdistössään?'
RUOTSIN HISTORIAI!»
V U D i E L l ^ N ' ARiniOINTt'•'.^v ••;
;. Zennström alolttea."^ Ruotsin ; k a n ­san-
historiasta. Jota StHndberS'yritti
kirjoittaa. Edelleen hän vlö>yy. niis­sä
edistyksellisissä Ja osittain niissä
^Pälnvastoto on viha' sotaa '*oh«4'soslalistlsävylslssäv ajatuksissa, Jolta
taan j a raifhan ylistys hänen teos­tensa
{johtoaiheena.' . Strindbergin'
halveksunta niitä poliittisia houru-päitä
kohtaan, 'olden pelipanoksena
c n kansojen ivapaus j a rauha Ja hä­nen:
taistelunsa sotaa vastaan voi­daan
.nähdä koko hänen kirjailija­toiminnassaan,
aina kypsym^ttömäs-
<tä nuoruuden draamasta Hermiones^
ta lähtien, Jossa 'kreikkalaiset san­karit
Julistavat pasifismia, hänen
profeetalliseen lausuntoonsa kuolin­vuoteella
^vitonna 1012: 'Uskon, että
ne, Jotka ^tyttäVSt seuraavan so
koista summamutikassa eikä edusta
edes .pahinta, mitä värillinen kirjal­lisuus
sisältää.
Ajatelkaapa, mitä merkitsee, kun
tällaisen tavaran myrkyttämän lap­sen
tai nuoren ihmisen täytyy sovel-tautua
yhteiskuntaan. V Heti /lyntyy
suuria ristiriitoja. Nuoren miehen
ihanteet ovat ehkä = muodostuneet
näiden ylistetyn kulttuurimme kuk­kasten
mukaan. Naisen, jonka kans­sa
hän menee naimisiin, täytyy olla
vähintään kuvankaunis, lämmin, e-roottinen,
kiihoittava Ja miehelle ala­mainen.
(Luuleeko joku sellaisen nuo­ren
miehen onnistuvan avioliitossa,
Joka harvoin tai tuskin koskaan vas­taa
' tämän kirjallisuuden viidakon
'•ihanteita"?
on ^äklsllnmakaamfsia.
murhia, salapoliiseja', ''jotka lausueke-levat
mm: ''Olettei£o'maannut hänen
kanssaan?" riis^amiskohtauk.sia.
jotka kuvailevat ''Sfk^Sltj^lskohtaL-jes^l
Jokseenkin iokaiäfn' ''vaatekappaleen
reittiä, jtiopottelukäb^ukMa, sukurut­sauksia
jne. - r ' ' " ' ' ' ' V ^ -
l ^ l l ä esitetty on poimittu v l h -
Mlelestänl eräs niitä seikkoja. Joi­h
i n täytyy eniten kiinnittää huomio­ta,
on se jännitystila. Johon värilli­set
vihkot saattavat lukijat Ja eri­koisesti
nuoret lukijat. TUmä Jänni­tystila
tuntuu monissa yhteyksissä:
eräs niistä on se, että Jokapäiväinen
elämä tuntuu lapsista mielenkiinnot^
tomalta.' «ekiän täytyy nyt^ yrittää
tyydyttää lisääntynyttä Jännityksen
tarvettaan aloilla. Jokien: ei lasketa
kuuhivan lasten toimintakenttään.
Miten tätä lisääntynyttä" tarvetta
"tyydytetään"? E l kauptiijigln IcBtklr
kentillä, sillä ne eivät' houkuttele
Isompia lapsia,' vaan käymällä u ^ -
ammin- elolcuvlssa Ja lukemalla enem­män
värillstä kirjallisuutta.
(Keltainen kirjalllffuus el pelasta
huonojen asunto-olojen Ja leikkknah-dollisuukslen:
kuivuudesta; vaan a i ­heuttaa
entistän pahempaa' alemmuu­dentunnetta.
Keltainen kirjallisuus ei ole' tofve-unien
aiheuttaja, mutta se voi muo­vata
niitä' Ja 4ehdä - uneksijat' entis­in,
sulkeutuneemmiksi, niin etteivät
he näe maailman Ja enpen'.;aikkea
omien, vaikeuksiensa syitä: Se riis­tää
nimiseltä tarmon Jota muuten
voitaisiin käyttää kehittävään työ­hän.
Se tt^oaa luovan • mielikuvituk-
.sen, antaa väärlntellyt moraalikäÄlt-teet
ja vaikuttaa tyhmlstävästl. Var^
sinkin nuoremmille lukijoille se an­taa
täysin kieron kuvan miesten, Ja
naisten välisistä suhteista j a kiihota
taa mielikuvitusta seksuaalisesti luon­nottomassa
määrässä.
E i pidä tuomita keltaisen kirjalli­suuden.
hikiJpita^Vtfänz^^^
tuottajat.
nuori StrindbeiK ' esitti'^ teoksissaan
^TJkt och olUct" (Samanlaista Ja e r i ­laista),
"Utopier l verkligheten" (Uto­p
i a t ' todellisuudessa) Ja .ennenkaik­kea
tunnetussa. räuhaxmovelllssaan
"Samvetskval" (Tunnontuskat).Hän
korostaa erikoisesti,, että; Strindber­g
in - rauhantalstelu oU osa hänen
jikansallistunnostaan Jay lainaa teok­sesta
"Natlonalltct och, svenskhet"
(Kansallisuus Ja ruotsalaisuus):
" T ä l l ä hetkellä: olen siis iabtonUt
sanoa, ei että Ruotsin tulisi luopua
kansallisuudestaan. >el; että: Ruotsin
pitäisi alistua riippuvaisuuteen, (Josta­k
i n 'Voimakkaammasta, vallasta., eikä
anoa mitään suojelua, vaan päinvas­toin
pitSä kilimi omastaan, mutta
ei unohtaa työtä tulevaisuutta var­ten."
ziennström Jatkaa osoittaen miten
rauhanajatu& esiintyy hlBtoriaUisissa
näytelmissä Ja varsinkin niissä^ Jotk^
käaittelovät i Ruotsin ns. euunmden
aikaa ^Kustaa d l Adolfia Ja Kaarle
X I I : t t a , Sfkä tettksen "Svenska öden
och äventyr" (Ruotsalalskohtaloita
Ja -seikkailuja) historiallisissa n o ­velleissa.
Siinä hän l9uvaa volton-messua^
linnankirkossfi Erik X I V a -
ajalta. Jolloin ihmiset, silkkiin, s a ­mettiin
j a kultaan puettuina juhli­vat
sotaa,^ Jossa motsalalset Ja tans­kalaiset
talonpojat olivat sunnanneet
toisiaan.:
rMxAt& sitten he vaikenivat; ovet
avautuvat Ja k un kuningas astuu
sisään, Jylisevät urut. j a nyt yhlyy
loistava seuralcunta Ter deumlln -~
oi jumala, i me ylistämme sinua I Me
ylistämme sinua kun; olet auttanut
melta polttamaan-viattomien uutte­rien
Uunisten asuntoja. :^Joita he J p l -
ketadessaän ovat rakentaneet) suo-
J i ^ l Itselleen sinu|l ^myrskyjäsi Ja
sUun*^ luhtasi vastaan/vslnun palikas­tasi
Ja sinun »adettasl vastaan; O i
iumala. mc ylistämhie .sinua, k un
(>letv auttanut meitä lyömään kqo-liaaksi
näitä äitien poikia Ja isiä Ja
raastamaan eloonjääneet pois tur-heistä
palaa Siperiasta löytäen t u ­pansa
ipoltettuna jä perheensSt r u ­ton
tartuttamana. Hä^
tään. mitä tekemistä ruotsalaisilla
oU YenäJäUä Ja mikseivftt he pysy­neet
kotona. Karoliini -vahtaa:
"Se on aivan oikein. Tässä oli tu^
pani. tässä Istuivat vaimoni Ja kaksi
lastanii Tällä lledeUä kiehui puuroni,
tämän Ikkunänääressä leikkivät lap­seni^
täUä kynnyksellä' i»tui <valmont
pdottaen l a vaatteita paikaten... Silr
tä on viisitoista vuottai ., VUsltols-t
a l . • .Tämän omenapuun Istutin en-netvläUöänl:
en koskaan saanut näh?
d& hedelmää>... Nyt sen näen, mutta
se on mätä!
. . . TäUaiselta kai näyttää koko
^valtakunta!... Raunio, roskaläjä —
Ja mätä omena ylinnä..."
PATRIOTISMI I A NATIONALISMI
V A S T A K K A IN
Zennström luonnehtii Strindl}ergln
historiallista dramatiikkaa aivan o i -
k e i i i:
" S t r i n d b e r g asettaa Johdonmukai­sesti
• vastaSdcalh: Isärimaanrakkau-den
Ja nationalismin; Hänen patrio­tisminsa
yhtyy; ^ tahto sutjjellakanf
saa tarkoituksfttotnllta kärsimvksHr
tä, turvata, kansakunnan mahdoin^
suudet taloudeULseön Ja kulttuuri­seen
kukolstiOseen^ kunnostautua to­dellisen
^ kunnian ^ kentillä. Ohauvl-nismi
sitävastoin on hänen mieles­tään
«verhona rosvousaikeille Ja sclk-kaUupoUtUkalle,.
joka kohdistuu el
vain multa kansoja, vaan myös 'omaa
isänmaata vastaan. Hänen taistelu­aan
vsoturi-ihanteita. Ja suur-ruotsa­laista
pöyhkeilyä vastaan hionnehtl-vat
myös > alinomaiset muistutukset
siltä, miten vähän on ruotsalaista oi­keastaan
kerskailtujen nationalistis­ten
symlboollen takana; Ja miten kan-;
sojen sortajairykmeritti itse asiassa
muodostaa yhteenkasvaneen kosmo­poliittisen-
seuran;^''Jonka' dynastian
edustajat tulevat ttyöstövleralBllle tai
tilataan vieraista maista. Tämä vai­kuttava
taktiikka, Joka toistuu mel­kein
kaikissa Strindbergin historl*
aUlslssa mietiskelyissä Ja kärjistyy
usein satiiriksi, oli rengas taiste­lussa
korkeamman strategisen pää­määrän
puolesta: Ruotsin uudelleen
löytämisen.
Harvat ruotsalaiset kirjailijat, Jos
kukaan, ovat ilmaisseet . n i i n kilh-keääv
rakkauta omaan kansaan Ja
sen hlst<!>rlaan kuin Strlndiberg,"
peeltaan, jossa heillä oli satonsa, ja
nyt viemään' heklät kaivoksiin Ja
suolanlbuhimoibln, jotta he eivät
enää- kaskaan näe sinun vihreää
i^aataai Ja sinun'kullankeltaista au­rinkoasi,
OI Jumala; me ylistämme
sinua, k im et sallinut murhapoltta­j
i e n hiusten kärventyä etkä vihol­lisen'vf£
catteMen j a karstojen lyödä
ni^rlnkiään.^ murhaajien selkään!"
E l ^kukaan kirjailija, ennen eikä
jälkeen Strlnfbergin ole n i in >'m-m^
rtänyt Ruotsin kielen ydintä ja
mehita, eikä hänen sanansa ole kos­kaan
niin osuva k u i n suomlessaan
sodanlietsojia Ja kansan kuristajia.
Hän arvioi uudelleen Ruotsin histo­rian;
jChauvinlsUen Ja sodan Ihan-noitsijaln
Kaarle XZI:sta tuli Strlnd-b
e ^ l e "'Ruotsin tuhooja, suuri ri­kollinen;
t£m>eltqn>karl.' renttujen
epäjumala, ralianväärentäjä . .:
BSoenv- kanidiininsa^ tOe. B e l -
' käjröllini^ mäm.
"SAHANVinbAAJieN irSTÄVÄT"
' K i r j a n viimeinen i^sa käsittelee
Strindbergin asennetta unionlkrilsin
aikana Ja sitä ^olUttista taistelua,
jota^ Strindberg vllimelsinä elinvuo­sinaan
kävi Sven Kodiniä, V&hner
von' Heldenstamia Ja multa chauvi-nisteja
vastadn. Hänen tilintekoTisa
"sahanviUaaJien ystävien" kanssa;
heklän jotka keksivät juttuja venär
Iäisistä vakoilijoista saadakseen
Ruotsin kansan sotatunnelmiin, on
mitä ajankohtaisin tällä hetkellä,
JoUoiii Amerikan Ja amerikkalaisruot-salaisten
psykologisessa sodankäynr
nissä Neuvostoliittoa vastaan käy­tetään
samojA menetelmiä. Kirjan
huomlonarvoisimpiin kohtiin kuuluu
tekijän muistutus niistä parjauksis­ta.
Jolta sotaJdlhkoilljat Ja taantu-m
u l ^ l l s e t syytivät Rtiotsin suurin­ta
kirjailijaa vastaan hänen vielä
eläessään. 'Näin kirjoitti Sven He-dln:
' « u n Stirindbeis kirjoittaa krltllk^
Idä, esiintyy hän k u i n raa'an roska­joukon
faenkilöUymä, fiänen tuot-t
e ^ a eivät elä tämän hetken y l i Ja
lyhyen olemassaolonsa aikana nii­den
paikaksi kuuluvat katuojat Ja
Ittaviemärit... Niinkuin shakaaJl
hän pitää j^arhaina ruumiita, mutta
käy myös elävien kimppuun, dieivät
ne pure...
Pimeys on Jo alkanut laikcutua
hänen ylleen. Kohta tulevat ntiustat
lepakot Ja sydän kylmenee. Silloin
on liian niyöhä katua. Sitten.Uulee
tuomio. Hyväksyvätkö tuojnarlt
Strlniliitrzln krlstinujSkon?"
He.dcnstäm k i r j o t t l:
"Strindberg on täysycrlncn i bar­baari
kaunokirjallisuudessamme, ja
kaike.fta barbaarisesta hän on i l o i n ­nut.
Sivllisatlop voimia hän vihaa
leoko sielustaan Ja sydämestään."
K i i n häpäisivät August Strindber-glä
£»ren Hedin, Heidenstam j a Böök,
Hitlorin Ja Hhnmlerin tulevat ihal-lijat,'
oiemme ylpeitä siitä, että Stosm
kloc'£an-nuorison kustannusliike j u l ­kaisi
Strindbergin viimeiset talstehi-klrjoituk-
set taantumusta vastaan; et­tä
sama nuoriso t e k i ' aloitteen kun-nialahJan
keräämiseksi hänelle Ja
yhdessä Tuläiolman työväenjärjestö­j
en kanssa pani toimeen sen Joukko^
kunnianosoituksen;.; punalippujep
merkeissä. Joka ilalulutti ihmisarkaa
kirjailijaa hänen vlfaneisen kerran'
nayttSytyesshän ^ ihmisille sinisen
tornin ikkjjnassa.
Saksalaisten kirjailijoiden touko­kuussa
Pidetty i n konferenssi Rer-
.Uihissä oU dhkä meokHtävin tapaus
.,4?aksan kirjallisessa,, elämässä sitten
^ a n < päättymisen. ^ Koiitfetenssln
;aJattkohta o l i äärimmäisen vakava,
kuten se on'edelleenkin.fYIeismaail-:
malUsen sodanvaaran pilvet eivät ole
hälvenneet .vaan päinvastoin tihene
i>eet ija'; varsinkin. - Saksan •< yllä. M&a
dn:a:«välsty!:»kahtia ja..toinen puoli
sUtä^ poliittisesti kytketty sodan lei*;
rlln.^ Tämän osan aksasta' kansallis^
ta. kulttuuria u h k a a el vain amerik^.
kalaiset tykit Ja miehittäjät vaan
myös amerikkalainen henkinen i t i -
vaasio.; PermteelUnen
kirjallisuus Ja kulttuuri, Jopa Saksan
iclelikln, ovat uhatut. Siltä voidaan:
ennen muuta kUttää myrkyllisen kas-
-viston lailla länsi-iSaksassa leviävää
amerikkalaistyylistä , roskakirjaiu-suutta,
ajanvletelukemlstoa: Ja -elo^
kuvia. .
. Kulttuurin perustekijästä, kielestä
Ja sen käytöstä vastuunalaisilla kkr-;
Jailljoilla on todella syitä olla huo-,
lissaan. JUhetta. konferenssin koolle
kutsumiseen ei puuttunut.
. J o kottferenssin osanottajien hi-;
.Icumäärä.^ kolmattasataa klrjalljjaa,
Urjallisuudeu tutkijaa J a kriitikkoa
Itse Saksasta: Ja heidän lisäkseen u l ­komaisten
kutsuvieraiden pariin kol­meenkymmeneen
nousova- Joukko to-i
dlBtaa. minkä merkityksen Isännät
. konferenssilleen antoivat. Osanotta-;
''Jlen JoukiDsta, useimmat kuimiqpu4
hemlehlstöön kuuluvina, mainitta^
koon sellaiset saksalaisen klrjalllsmit^
den milläkin hyvin tunnetut n i ­met
kuin Anna Seghers, Arnold
'Zwelg .Ludvig iRenn, Friedrich Wolf.;
<WllllBrcdei, Johannes R. Becher.
Hans Marchvltza ym. Vanha ystä­vämme.
Suomen kansan 'Ihaileman
'«erjäläisoapperan" tekijä, BertoM'
Br«oht; Ituutui myös konferenssin
kunnlauhemiehistöön. vaikka el itUa-pälsen:
sairastumisen vuoksi vainut
osallistua konfer^pssUn.v Meillä Jok^
seenkln tuntemattomista^ mutta koti­maassaan
erittäin * arvossapidetyistä
nuoremmista: kitpjaUiJolsta on ennen
multa mainittava sytyttävät Ja säke­nöivä
Ij^uba Ja hänen'monipuolinen,'
tyylillisesti Hienostunut JvnoiliJavel-
Jensä Stephan. Hermlin. Muutert oli
tmoreinman k^^
konferenssissa silmään pistävän suu­ri,
Joka tässä-mainittakoon positii­visena
ajah'ilmiönä.' ; '-'^ '
r,nslmmäincW^ konfercnssipälvä sur
Ijul tavanomäl!sten " avajalsmenojen
merkeissä. 1 Sakban .Demokraattisen
Tasavälit pteskIcnttl,''WllhclmJ^leck;
kunnioitti' läsi|täotQllaaQ a,vaj[alsfllät^
''suutta. Saksan tainaa teoLkiiial-^
JlsuiBlfa Aestor. .Tbooa^-^iMäap,, lä? I
liett i konferenssille sydämeBlset^mef^^
nestofksen -toivotulcs^nsa^/Avätfalssä^t i
nat, lausui'Anna S ^ < ^ , ' k o l u U 4 t a ^ l
sanansa 'saksala^Uler. lOrJailUoilie -
kautta k o k o ' S ^ s a n ^ kutsuen pe^j
llittyntään yhteiseeii ^rinttunaan^Kyt^^ ^
tyneen 'Saksan >U^towamfeäE8i j a l
maallmarirauhan^; tuCTaamlseksLi 1
aseUi kirjaflijat, '.^Jatvistt^ Ja sanoi ^
Jen mestarir. kuten.häa< h'eitil'ipu-|
lieessaan, n i m i t t i . : osaltaan'^ vastmi-^if;
seen aUt^ jos-inaäill^a^ia^
seitsemän ruoden ktauttua hlt^^tä-vlmmästä
sodasta, m^okätseko^äia|
on kokemit. JäSeett,luisutaan utttc^,!
vieläkin hirviittävampäaA « 0 % % ' ^
(Konferenssia yleensä sftvyttt' pj
edesvastuun tunne, mitä. Ajona J
hersln puhe hiiokiiU Slitä^tEdrtoTni
(Jatkuu kutideimelta i4vulla|
Siidbunr FooiwQ^^i
Ensiluokkainen vkenkien : -.1;^
korjaama ,' " ' ^1
tl C a n h ' ' 'KlnvEdtrorit n t o i
; J o k a ' a t r t o o n^
.. , , j i i i * i f Ä p ^ f i^
Kuljetettavat, 8äl«köbilflaiiislaltteeir7>
luhiträusta^vnuskuridikoi^jaiisto^^
Itä söpäntyööi.• w
. i Avoinna päivin Ja iUtjin ;^ ^
Wörobeck Spriiig S^tvice}
118 Begent SI. S. - . ; ' -Po». 9-Wöa
•^'^:i?';iS:;S€?Stldbriif^
XJUKÄRT JA KmtROI
DR. L HOÖEt
Poh. 7.785S KoUbid»61»i
Medical A r i a rakfannliiiro»'
260 Oedar St.» S n d b n ^ ;^ l p
1'.
SUOBJURlr CAB
S»-TtJNNIW PALVELUS
Soittakaa! 4-4311 tai 8-8877
Kalkki matkustajat vakuutettu
OSEimSt. West. Sodbnry.Ont.
Pafs Barher Shop
MYÖS SUOMALAINEN PARTURI
98 Elm St. W. Sudbuiy
Vapauden vieressä ,
SUDBlJHt OLINICim
Lääkärit Ja kirurgit '
DR. s. 8. P O L A O S ^
DR. R. M . THOMSON.'
DR. I. W. DAVIDSON
DR. J . M . T A I N SQ .
^ ' DR. P. R . P y PE
Hammaslääkärit' ,
DR. I, O. P O L A C S i ' ,
, D R . K ; N . - K O B B S A ^ .
, ' Suonutlalnen tuU;l|ci^„v
m
l i m-sm.
m
mm
l i i i i i i Ä i i i
-i » OptometHstm&^^v '.'^ ,
K D B T U U L L I S B T MAKBOT.;
BUONE410 •
PUB. 4-4014
Maekey ffi^bnuaos'
mä.
s.
nm.
T
JAMES H. 0ÄVE.r
KOKSIA
Parhaimpaa SUyilyi
etrokerl-lepllä^ *
rVBKLBt S-8äC7
177 Kathleen Sk W.
NASH» AUSTIN JA WIIiLYS
AUTOJA - r JEEPS
REO JA mLhYS.TBm$3A^
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO sBkym
633 Lome St. \: s i i d l^
KUULKM$!
VOITTE AINA LÖYTÄÄ
MONI PUOLISEN^VARAS-TON
LAATltHUbNBKÄLU-T
JA KAUPASTAJMME, <
AHONEN SUOMALAINEN MVYJAMMB;
MIELIHYVÄLLE P A L V E L E E TEITÄ' t
BBmmommmst
Dtirham Si.