Vapaus, March 14, 1968

              Sivu 2 Torstai, maiaaisik. 14 p. — Tdiursday, Mal-. 14,1968
VAPAUS INDEPENDENT UVBORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
EorroRi W. PKI^UHP
Establlshed Nov. 6. 1017
Publlshed Itolce weekly: Tuesdays/ TJbu^ and Saturdays by Vapam
Publishing Co. Jilmlted,' 100-102 Elm JSJt- ^est, Sudbury, Ontai;l0i Canada.
lAdtertlsing »tes upon appllcatlon, «traoelaftion free Ali ob^tf^e.
Authorlzpj^ as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
CANADIAN LAi^Cl'AOr-PPrSS
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 ' tJSA:n:
ffvk^ 3.00 ^Suomeen:
ivk:wi.oo,»idtW.76
iTk.. 11.50. 6 Uc 6.25
Latinalaifeeii Amerikan
toinen vapau
Eriniidisyyksiä meipiettelytamista
ressa määidn akateeminen. Blonia
vuosia latinf^aises^ A^ei^lbiiBssa
((ecityisesti ititfuoMOassB 4 B Väli-
Am^c^kiias^a) oleskeUut ruotsalai­sen
iNy «Dagin :klr^e^
JK;arl S!(af .Si^ioi tä^än jkirjc^a-
- j ^ e «^mUsuus^a, «ttä
tämänhetkiselle tilanteelle on, et-
;tei latiiHilaisessa ^Amerikassa -ole
sissiUikkeitä.
Väite on JcäTjiistetty, l^oaka pie-nehköjä
sissiryhmiä yhtä kaikki
operpi Kolumbiassa, Yenesuelassa,
€iu((temalassaja-«ltkä Perussa ja
Boliviaissa. iMyös Meksikossa il
moittavat amerikkalaiset iähteet
toimivista sissiryhmistä vaikka
maa muuten onkin "edistykselli­sen"
maineessa.
Merkille .pantavaa kuitenkin on,
ottä . anaanosan .suurista valtioista,
AcgentUnasta ja Brasiliastji ei yleen­sä
tule sissiuultisifl. Ennen Joao
Gouilar<tin ikukistaonista kerrottiin s i l
loiin itäUöin Francisco JuliaxMiiml-sestä,
uskonnoUisbenkisestä talon-i>
Qiikaisöohtajas(ta, joka «yväilM Bra-siitan
sisäosissa oli jobtanut kansaa
viljeleimälitöraien maiden haltuun-;
otossa. Vuoden 1864 öäUoeen -häaienl
nimieinsä tuntuu Mvinnean Jcoko^
naan. Myöskään Joao Goulartin vä­vystä
XiionelSrizzolasta, jonka väi-
'tejitiin järjestävän '.vastarintaa 'Bra-
'Silian eteläosissa ei vole ioäkynyt uu-
.'tisia. Argcjntiinassa on täysin h i l -
jaista sissitaistelujen suhteen. Nä-kyyää
vastarintaa näissä Jcal^dessa
naaassa on csiintymyt v^in yliopisUn
Jen ja yleensä jaitellektuaöipiiceissä.
K I R J A V A SISSJUKAilTTA
MuuJle latinalaiselle Amerikalle
ovat j o pitkän aikaa olleet ominaisia
sporadiset sissiliikkeet, jotka ovat
syttyneet ja sammuneet. Sissitoimin­taa
on erityisesfti ollut maanosan
pohjoisalueella ja Väli-Amerikassa.
Bolivian viimevuotisen (keväästä
syksyyn) sissiliikkeen ja 1952:n tiiia-työläjsten
kapinan lisäksi tunnetuin­ta
on .pllut F A L N nimisen sissiliik­keen
toiminta Venezuelassa ja viime
aikoina Guatemalan omalaatuinen
tilanne, jolle jos tietoihin on luot­tamista,
on ominaista monien oikeis­tolaisten
terroristiryhmien toiminta.
Kolumbian vastarintaliikettä sissi-taisteluineen
ja "itsepuolustusvyö
hykikeineonV ei sgn sijaan sanotta­vasti
tunneta.
Mtinalaistm Amerikan vasemmis­ton
piirissä ipaiisen vuotta sitten
alkanut hajaannus on synnyttänyt
monenkirjavia ryhmiä, joiden mää-rittelepiisessä
on Jcäytetty kaiken
laatuisia nimikkeitä r-^ revisionisti­nen,
trotskilainen, kiinalainen, cas-trolain^
n jne.
iV^ailökia .^omes^ pdotettip tmtjeoi laajapohjaisen h^Mi-ituköen.
muodösbuimisen :ta(pa!btuvan; i m t e ^ o nopeasti, niin näin
ei x)le kuitenJkaan käynyt. Hallituikseni onubdostaimisyriltykstet
ovat pitskittyneet ja erimerkiksi Aainulöhti eraiustelee, jeittä
neuVott;e],U't voivat mii;tkiatiuakin siinä määrin, että rattikaisu
tapahtuu jehkä -vasota kuukauden buljittua.
^^^^^^ edu;?!taiVien rtyöy^eii-
•puöliieideai ja my& keskustapuläliueeai -— meflto yjksimaefli-sginiä
töivomufksena lausuttu ajaltu!^
taya inuodQstetuksi^ m
työn tekoon sellaisten suuitten pulmjalkysyniysten kuin: ,esi!mier-kiiksi
(työttömyystUantöen korjaaimisaksi.
H,allitjiap,euv;att)el5u)jen pitfldttyimi^essä ei seilaiseaiiaan ole
.mitään taivaillisuiudesta pailkkeavaa, ei!kä sen tarvitse aiheuittaa
yhdeiUekääin .Suomen ystävälle vieflä mitiuuttinkaain' yöraulbain
menetystä, luomessa on hallitaisten muodfostaminen kiihdyt­tänyt
usein mieliä ja aiheutta^nut poliilltistai ik^jynustilaa pal­jon
-enemmän, mistä näyttää nyt olevan kysymys. Toisaalta j
näyttää kuiterikiri näin matikan päästä fcaitöotftruna,. etitä Vjain '
äärioikeisto hyötyy siitä, — sehän, kalastelee työväen ja kies-kustan
hallituksen epäonnistumjsien ja vaikeu.ksi'en aiheuitta^
massa sameassa vedessä — j^os hallitusneuvöttökit pääsevät
: pitkittymään siii]^ määrin, ettjä ne rupieavat, myös aniutkistu-maan.
Kailkkein vaikeimpana seikkanla näyttää neuv^ottehijen ;täs-_
sä vaiheessa "olevan öhjelmakysyimys. Kaiiklki hallituspuolueet
tuntuvat olevan ihailtavan yksimielisiä siitä, että uuden hailli-tuks^
tulee toimia l^iaikin maihdoillisin voimjn työttömyysrtii-
Janl^en .ko^j£^amise^i. Mutta erimielisyyttä on ilmieisesti^ siitä,
milten tämä tilaame ohsi edullhs^enom^
Mistä on sitten kysymys? Jos esimerkiksi työttömyysiti-lan-netta.
aiiotaan3corjata, silloin on haHituiksen ruvettava toteut-tamaian
entistä vasemmistolaisempaa oihjelmaa, kuten. sosiali­demokraattisen
puolueen sihteeri Raatikainen on antanut ym­märtää.
:.Juxu^i tän^ä "vasemmalle .siirtyminen" on saaamt hy­väksymistä,
ja ikaraiatusta seikä työtäitekevien keslkniudessa
yleensä «ttä myös työväenpuiolyleiden riveissä.
— Oikeisto näyttää kovastji pelkäävän, että suunnitellun
mujcainen hallitus oroiistuisi parantamaan ^sioilta ja pystyisi
.edellistä pairenfiimin vahvistalmiaan maan taloudellista (tilaa ja
lieveriitämään työllisyys- ja rahapoliittisia vaikeuksia, kirjoit-
'tiasiasta viikko sitten tiiatainia yhden halltuspuOlueen, SKDLn
-pää-ääneinikannaittaja, Kansan Uutiset jai selosti tilannetta edel­leen
näin:
Uräissä oikeistolehdissä on kirveet "jö etulkäteen käännetty
nimenomaan Koivistoa (Mauino Koivisto, jonka Sots. dem. puo­lue
vahtsi halUtuiksen tuomustel^^ — V.) vastaan ija seli­tetty,
©ttä hain on vallan ultravasemmistoilaisen 'doktrinääri'
ja 'Parta Kalien oppipoika' ja yoi viedä maan yllättävän pit­källe.
Onhan puhuttu siitä, että hallituksen tuhsi saada lisä­valtuuksia
voidalkseen säädellä hinta-, tuHo- rahapoliittista Ijie-hitystä,
voittaakseen työttömyyden ja pysähdyttäälkseen in-
•flaatioi;i. Oikeistolehdissä on jo aikaisemmin uhkailtu, ettei
nykyisellä tavalla koostuneelle hallitulkselle tuilla mitään e r i -
koisvaltuuksia;^"yön^mään, joten opposition puolelta on i l ­meisesti
odotettavissa varsin kovaa peHä jokaista.yritystä vas­taan,
jolla taloudellista kehitystä voitaisiin nykyistä paremimin
.ohjata hyvään suuntaan.
Oikeisto kiilaa innolla myös ikesfcustapuolueeseen päin,
j a oudolta tuntuiu, että sieltä kuuluoi myöntäviä ääniä. Jossakin
keskustapuolueen lehdessä on näkynyt suoria suositulksia op- i
positioon siirtymisestä ja sopivana rakona ehdotettu juuri ;
Koivistan haUJtuslraaivailujen aiOcaa. Voiko tämä keskustapuo­lueen
oikeistosuuntainen ääni -kantaa pitemmälleikin, se näh­dään
lähiaikoinja kokoontuvassa puolueen vaituuskunnain ko-koulksessa.
Erityisesti näytetään otötim keppihevoöeksi se, että .va-
. semmistion taholta on rohjettu pulhua sosialismista sosiali­soimisesta
ja uskallettu myös ehdottaa nykyisen hallhituspolitii-kan
siii^toa pari piirua vasemmalle. Vasemmiston puolelta on
-perin pitkälle halulttu ymmärtää ikesllmistapuolueen omalHedimai-
^suutta annettu sille siihen derndkraattisen järjestyksen nut-kainen
oifceus, mutta kummilla pöluiUa ollaan, jols keskusta­puolueen
taholta yritetään isännöidä, mistä vasentmiisto saa
puhua, mistä ei. Jokainen työmies Jkiäsittää, ettei tänä päivän
nä Suomessa ole vieQä poliittisia edellytyksiä, sosialistisille uiu-distuksille,
mutta välttämättömänä nekki' aikanaan astuvat
'esiEe. Kepim kaninatta!jakunnan ja lehdistöntoki keskuudessa
:elää kuiten'kin^ vielä käsitys sosialismista yihtä villinä kuin
myUy-matim tarinat. Sen verran voisivat kepun valitsijat nos­taa
Matin ja Maijan tietämysHä n y k y a i k a , että vaikka jtolku
..pääministeriehdokas olisikin nuioruiudessaan soirmeiUut Marxini
.Pääomaa, niin k;yMä Mustikki ja Muiurikki siitä huolimatta
saavat jäädä märehtimään omaan pilttuuseensa ellei hyvä isän­tä
itse lyö niitä lihoiksi."
- Tietynlaoin«n varovaisuus ipn.antainiut leimansa ohjelma-köskustekiihin,
sanoi toiäen hallitusryhmän. Sos, detm, puo-
, lueen ipä^ehti ''Sosialidemokraatlti' ja seliibti nimenoman puk>-
luesihteeri Raatikaisen osuutta asiaan kirjoittaen:
"Sos. dem puolueneuvoatqin' Ikokoulksiessa puoluesihteeri
Raatikainen toi puheessaan julki sosdalidemokraattieni ohjiel-matoj,
vomiuksia. Ne ovat ohjeen» ne(uvpttelijoille, njuftta ^iikku- johtajan pallin päämimateriksi.'
mjöen varaa tietysti on. Ei tämäkään hallitus synny iln^n tultuaan — niin tjiäkinpa hän
koniporomisseja, se on tietty asia . . . lähtee siJilä ehdolla rehkiniään.'
Antaen puolestaan Mauno Koivistosta hyvin' 7nyön{teisen \Omalkahtiais0sti meistä iti^n-
%yaukÄein herikilönä ja puolueihmisenä, Päivän SanJomat-teh- tuu ikut^n sanottu, että sitä p»-'
den "Eskonen" kirjoittaa: . ., . . rempi olisi,mitä pilkemimAn pää-
Li£(n'ee selvää, että kun tämän tapainen m i ^ joutuu vas- sisivät nykyisen hailUtuslteqfcoo-taMcain
poUtiilkankehäke^tujemikaoissajhän s ^ t a a ygr^in pian ,mulraön puojpetet ,si^ so-
•työlääflityä ja kyllästyä niiden ot;a kiinni mistä sasjt-tyyliin. pinjigikseem .xiuid)esta,.djankohtai-'
'KeiTOtaanhan Koiviston jo osoiltaineen'tympä!älnity;nisen .imerk- ,sesta <5hlelrniiE«st^ ja ,spn .perys-kejä.
,Ja jos keskustapuolue vaatii — kulteh eilislehdet ker- teellä työnsä aloittavasta halli-tovat
—; Kodvisrt^on jättämjään ijoikonaan Suomeni Painkiipi' |>ää- luksesta.
Erimielisyydet eivät yleensä
iSw*e y^lMstebtqa |).«r|wne»tw»&-
•nl — -väkivalta, koska Jiyseisissä
maissa — Venezuelaa lukuun ot
tankatta ^— ei ole parlamentaris­min
vaihtoehtoa.
SISSIT — K A I K E N A L KU
J A JUURI?
H a n s k a l a i n e n iTOfceriektuelli Regis
Etebray, jonlca Bolivian sotilasjiuirtba
tuoimjitsi viisne syksynä '30. ivuoden
vanbeutc^ Ja joka on Ohe Guava-ran
aateyeli, arvostelee viime vuon­aa
{tlpiestyneessä kii-jassaan " V a l l an
kumous vaUankumouksiessa" latssti{i-laisen
Amerikan vasemimistoa yleen­sä
sekä ««['inäisiä sissiliikkeitä tehot-itoinuudesta.
Hänen käsitystensä mu
kaan sissiliike ei saa olla riippuvai­nen
puolueesta, vaan itsenäinen yk­sikkö,
josta voimistuessaain tulee
puolue. .Sissitoiminnan tulee topaih-tua
vuorilla tai maaseudulla ja olla
.liikkuvaa. Debray ci 'hyväksy kau
Ipungeissa toimivia sissiryhmiä ja
lainaa tämän kantansa tueksi Cas­tron
j a Gucvaran ajatuksia kaupun­kien
rappeuttavasta vaikutuksesta
vallartkumoukselliseen liikkeeseen.
Hän ei myöskään hyväksy Kolum
•biassa koeteltua muotoa "itsepuolus-tusvyöhykkeistä".
On helppo nälhdä — ja Debray
sen myöntää — että tämä sissitaiste-lup
kaava vastaa täysin: sitä lapaa,
j q l la Kuubassa vallansiirto toteutet
tiin. Casti-on johtaman voitollisen
sissiliikkeen kantajoukon muodosti­vat
12 miestä Sierra Maestrolla.
EI i O J N A L A I S T A K A A V AA
Eriinielisyyksistä huolimatta lati­nalaisessa
Amerikassa ollaan yleen
sä yhtä mieltä siitä, että kiinalainen
sissisodan kaava ei sovellu latinalai-see/
ii Amerikkaan. Näin väittää:mm.
Argentiinan kommunistisen puolu­een
keskuskomitean jäsen Rudolfo
G.hioldi intialaiselle Link lehdolle
ai^tanoassjian lausimnossa. Ghioldi
luettelee joukon latinalaisen Ameri­kan,
erikoistilant&en tekijöitä: yhtei­nen
"espanjalainen menneisyys".
USAn pääoman hallitseva asema, ja
latrfundiajärjeslelmä. Toisaalta on
laitinalainen Amerikka väestöltään
kirjavaa — intiaaneja, intialaisia,
neekei=eitä7~cspanjalaisten jälkeläi
siä,: valkoisia. Useimmissa maissa
poikaisto :on«anmistön, jttutita .loiaaal-.
iJa JiÄJtä ,on, Arg^^jtiinassa vain 20%.
. Ghioldi ilmaisee samassa haas­tattelussa
erimielisyyksien aiheen:
keskust^Jil^n siitä, onko vallan­oton
i^^ihdollistaiii^^ lwQ<iavji
laaja k^ns^nlijkje v,aa void.^anlLQ
vallaftki^QÖus (ÄtejittAa
aseellisten ryiunien (foco) avulla.
BOLLVJA^ I V L A N NE
C H E N JÄLKEEN
Ghioldi kiamnaltaa laäijah liifckieen
luomista j a korostaa sitä, että kus­sakin
maassa itsessään päätetään
taistelukeinojen valinnasta maanplo
suhteiden mukaan. Lausunto on hy­vin
pidättyväinen. Saananlainen on
Bolivian kommunistisen puolueen
keskuskoimiteain jäsefnien Jorge Kol­ien
chileläiselle E l Siglo-lehdelle an­tama
lausunto, joka ajoittunee viime
joulukuulle. Se on julkaistu N y Da­gissa
tammikuun alussa. Jorge KoUe
sanoo puolueensa pitäväsi sissitoi-
(Jatkuu sivulla 3)
m ^isiN-uuiimuiiiii
Wa8liington. — ybdyavaUoJea
ja Ruotsin välisten sujit^eju J ^ -
jistyminen Vietnamin kysymyksen
johdosta on- havaittavissa ulkomi­nisteriön
viime viikon perjantai-sestg
fM^SaifseBVBi ,kutsua Yhdys­valtain
Tukholman-suurlähettiläs
IVilliam H. Heath kotiin neuvotte^
luja varten.
puhteiden kärjistymbien alkoä jo
^VUtamia i4ik&<^a ^ U e f i finfiU
9fn s^ti»,a Igliesty^ K<|hJQJs-Viet-namia
ja myönnettyä turvapaikan
amerikkalaisten : sotilasklarkurei-den
ryhmälle. \
Tuldiolma. -r^ {luotsin-ulkoasiain-lautakunta
kutsutaan koolle, vaakka-kirniballituskat909,,
etitä lautakunnan
koaUekutsuinaiiQentO;! liiallisen ko­hun
nostamisita.
Ruotsin radiolle , antaonassaan
haastattelussa päämindsteri Tag€
Erlander sanoi? -että Yfadysvaltair,
Tu'kliolman-suurlähettUään kutsumi­nen
k o t i in "neuvotteluija varten" on
luonaioEisesti ilijaaus siitä, ettei Yh­dysvallat
ole tyytyväinen Ruotsin
politiikkaan.
Päämii^eii ei kiidtfeaibaaii.voinut
,5a«oa, plJtKo ^uiir^ä^jErtltia^ l w «^
kijri^jimi^ien smraiasäsem syynä se;
että opsittisniinistori Olof Palme
osallistui Yhdysvaltain vastaiseen
nUe-leaiosoituk^een' vyl\de^ PpJt>j^
Vietnamin Moskovan suurläiiie^itttään
kanssa.
"On ^selvää, että Palmen osallistu-minien
mielenosoLtukseen oli ' ' m y^
esillä keskusteltoBsani YMysyipljtalj»
suurpiettilään ka^tssa ytim^^k^sitjk-viikkima",
Eripjiid/er Bsau^- '
Haastattelussa Erlander , ^ t u i
ukemaan Palmen osallistu^ta:-<nie
'.enosoiilulcseen, joikin f: häa ;j8anoi,
'eLtej -meillä alun perin, ojlut tietoa
Pohjois-Vietnamin suurlähieittilään
saapumisesta".
{lUOTSIN SUURLÄHETTILÄS
Viy.öS KOTMN USArsta? '
Tukholma. — Ruotsin olisi kut­suttava
heti 8uurlähe^iläliIUtä kOr
tiifi Yhdysyalloislta J9 r^j^t^Htfi^vfi
mahdollisillahan yäliUin fkagyijjy-nen
ja kvlttuuriko«^.tii!i|(8<^
Yhdysvaltain kanssa^ iLmoittii ^pot
sjn sostaalldemokraattjnen 'yliop-pilaslUtto
SSSF lauantaiiMu
IMPERIALISMI TUiEE MOSKOVAN
KOKOUKSEN TYÖLISTALLE
Budapestin mmöärmtaivsm koiJtaouäksien (tiedanonto
Moskova. - - (KU K5urui_, ^
Kommunistipuolueiden maailm)ui-V
kokous pidetään marras-joulu­kuussa
Moskovassa: Kokouksen
päiväjärjestyksessä on ainoastaan
yksi kysymys, nimittäin kommu-nistipuoiuciden
tehtävät imperia-
: lisminvastaisesiia taistelussa ja
kaikkien imperialisminvastaisten
voimien yhteistyö.
Kokousta valmisteleva toimikun­ta,
johon kutsutaan kaikki maail­man
88 kommunistipuoluetta, ko­koontuu
24. huhtikuuta Budapes­tiin.
Kansainvälistä kokousta kos­kevat
päätökset hyväksyttiin viime
viikolla Budapestissa; Neuvoa-an­tavan
kokouksen tiedonannossa
sanotaan:
"Neuvottelukokouksen osanottajat
vaihtoivat mielipiteitä vapaan j a to-verillii-
en keskustelun ilmapiirissä
kommunististen ja työväenpuoluei-
CIA:n «urtiBten
päällikkö oiikteuteen
Kenm^dydi murhajutusta
New York. USA:n keskus-tiedoitu8palveiunCIA:
n entinen
johtaja Allen JDuIles on kutsuttu
New Orleansin piirituomarin pää­töksellä
todistajaksi oikeuteen
18-^19. maaliskuuta presidentti
Kennedyn murhaa koskevassa ju­tussa.
Ganison on ilmoittanut useita
kertoja, että ihäneUä on käytettävis­sään
tietoja, jotka osoittavat C l A :n
sekaantuneen presidentti Kennedyn
murhaan. Hän on kutsunut DuUe-sin
oikeuteen saadakseen selville,;
oliko Kennedyn murhasta syytetty
Oswald CIA:n agentti.
Garrison on kumonnut Warrenin
komission väitteet siitä, että Os-wald
alisi toiminut yksin murhates-saan
John Kennedyn. Hän on sitä
mieltä, että presidentti joutui suu­r
e n salaliiton uhi-iksi j a että CIA
o l i sekaantunut tähän salaliittoon.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
muodostaa maaseutuväestö j a talon-1 dcn kansainvälisen kokouksen kool-
EXPRESSEN: USA:n
PÄÄTÖS JÄRJETÖN
Tukholma- — Ruotsin kansan­puolueen
sanomalehti Expressen
tarkastelee lauantaina koko etu­sivun
yli ulottuvalla otsikolla
"Myrsky hallitusta vastaan" va­rustetussa
kirjoituksessaan Yh­dysvaltojen
päätöstä kutsua
Tukholman-suurlähettiläänsä ko­tiin
'neuvotteluja varten'.
Opposition laholta luonnehdi­taan
hallituksen toimintjia ".skan­daalimaiseksi
ja valitettavaksi".
Hallituksen äänonksnnattaja Afton­bladet
puolestaan lausuu, ettei tule
kysymykseenkään, että hillitsisim­me
-Yhdysvaltojen Vietmamin-poli-tiikan
johdosta tuntemaamme suun­tausta
suurlähettilään kotiinkutsu-misen
vuoksi. :
Expie-iso toteaa, että opetusmi­nisteri
Olof Palmen osallistuminen
Tukholmassa 21. helmikuuta äänes­tettyihin
Vietnani-niielenosoituk-siin
on suututtanut Yhdysvaltoja e-niten:
,•;
: Palme itse toteaa Expressenin
lauantaina julkaisemassa lausun­nossaan:
" E n tunne minkään­laista
vihamielisyyttä Yhdysvalto­ja
kohtaan, mutta sitä vastoin
arvostelen jyrkästi tämän maan
Victnaminpolitiikkaa. Luonnollises
ti pidän kiinni jokaisesta mielen­osoitusten
aikana lausumastani
sanasta."
Lehti luonnehtii Yhdysvaltojen
päätöstä "järjettömälisi"; Wa8h-ingtonin
tyhmyys on kuitenkin
vastaus provokaatioon. i
Jiekutsuiinisesta. Laajan keskustelun
palkeen he sopivat siijtä, että kokous
kutsutaan koolle marras-joulukuus-
.sa 1968.
Neu!VO,ttalukakous lähtee aitä, et­tä
konferenssin tavoitteena on edis­tää
kommunistisen liikkeen yhtenäi­syyttä
ja auttaa kaikkie:n sosialismin
ja demokratian voimien yhteistyön
,voin(us*amisrta taistelussa imperialis-
^liä vacjt^an, kansojen 'kansallisen ja
yh!)eiskunnaUi9en y ^ u d e n ja maa-ibnanrauhan
puolesta.: Tulevan ko­kouksen
ityöjärjestystä koskevista
phdotuksista 'keskustaltaessa kokous
päätyi e^tykseen, että
työjärjestyksessä tulisi olla yksi
ai.poa peruskysymys: Tehtävämme
taistelussa ^perialismia vastaan
nykyvaiheessa ja kommunististen
ja työväenpuolueiden ja kaikkien
imperialisminvastaisten voimien
yhteistoiminta.
Kokouksen osanottajien yksimieli­sen
j^ielipileen mukaisesti kokous-valmistelut
on suoritettava kollektii­visen
.työn j a toverillisen yhteistyön
periaatteen mukaisesti ja niin, että
k a i k i l l a kommunistisilla ja työväen­puolueilla
on tasaveitainen oikeus
osallistua konferenssin valmistelui­hin
jatyöhön.
Konferenssivalmistduja vaiien
neuvottelukokouksen osanottajat
päättivät perustaa toimikunnan, jo­hon
kaikki kommuniatiseit j a työ­väenpuolueet
halutessaan voivat
osallistua. Valmistavaa toimikuntaa
kehotettiin harkitsemaan ja teke­mään
yhteenvedot kaikista veljes­puolueiden
ehdotuksista ja muusta
kokoukseen liittyvästä aineistosta,
laatimaan tihdotukset asiakirjoista
ja alistamaan ne kaikki konferens­sille.
Toimikunta pitää myös yhteyt­tä
veljespuolueisiin näissä kysymyk­sissä;
Tällainen menettelytapa tekee
mahdolliseksi veljespuolueiden mah
dollisimman moneoi mielipiteen ja
rakentavan ehdotuksen huomioon
ottamisen ja kansainvälisen konfe­renssin
kollektiivisen valmistamisen.
Toimikunta sijaitsee BudapeaBssa.
Neuvottelukokous p i t i vätfömättö-mänä
valmistavan kokou^seQ jlfip-koontumista
24. päivänä huhtikmiia
1968 ja pyytää Unkarki s o s i a l i s t i ^
ityöväenpuolueen keskusjigomjitesia
ku'sumaan tämän kokouksen kooUe.
Kokouksen osanottajat .ovat va-kuutituneita
siitä, että tuleva konfe­renssi
vastaa jokaisen koaununisä-sen
puolueen sekä koko -maapntan
kommunistisen liikkeen ejuia sa­moin
kuin kaikkien imperialisania
vastaan taistelevien voimien - etuj^.
Neuvottelukokous kutsuu kaik­kia
kommunistisia ja .työv^npoo-lueita
myös niitä, jotkaJ»yy8<ä
tai toisesta eivät .osaliistunefBt Bu­dapestin
kokoukseen — osam^u-maan
tulevaan konferenssiiiii. -Se
kuts,uu niitä yhtymään tSy^vfdtiil-sina
osanottajina v«liQi8telntyöl(ö9
Kokouksen osanottajat hyväiksyt'
vät yksimielisesti solidaarisuusvies-tin
Vicitnamin kansalte -ilnuusiti^jalk-seen
kaikkien komtmunistien ihapUR
sen sankkarillisen t a i s^un johdos­ta
ja vakuvjttaen sille, että se apu,
jota sosialistiset raaat ja maailman
kaikki ,työ'ätekevät osoiititavat taiste­levalle
Vietnamille, <kasvaa kuimes
Amerikan Yhdysvaltojen hyökkääjät
ovat lopullisesti pois Vietnamip:
maaperältä.
Budapestin kokoukseen osallistu­neet
va I (II uskunnat olivat vakuutltu-neitii
.siitä, että tuleva kommimis-tien
ja työväenpuolueiden kansain­välinen
konferenssi muodostaa tär­keän
vaiheen koko maaihnan lomi-munistien
yhteistyön kehittymisessä
mandsmi-leninismin j a työväeiilu<v-kan
kansainvälisyyden pohjalta ja
se on suuri askel kaikkien anti-im­perialististen
voimien yhdistymisen
kehittymisen puolesta."
Tassin kertoman mukaan Neu­vostoliiton
, valtuuskunnan fjobtaja
Mihail Suslov oli ilmaissut puolu­eensa
ottavan vastuulleen kokouk­sen
järjestämisen Moskovassa.
PÄIVÄN PAKINA
NÄfSISTA PUHUTTAESSA
Arvi S^lo, Bewer Lake, Ont.,!
täyttää sunnuntaina maaliskuun 17
päivänä 75 vuotta.
Hilda peuramäki» Kaministiqua,
Ont, täyttää maanantaina, maalis­kuun
18. päivä 69 vuotta. i
Yhdymme suikulaisten ja . tutta-i
vain onnenloivo.tuksiin.
Eräs torontolainen päivälehl:
kertoi hieman pilkalliseen sävyyn
siitä, miten Moskovassa vietettiin
Kansainvälistä naistenpäivää. Täl­lainen
oli mainittu Moskovan uu-itinen:
' T o l i i s e ja kutsuttiin Gorki k a ­dun
erääseen kauppaan (niin kuin
täällä Canaditösa ei olisi järjes­tyksen
valvoja silloin tällöin liik­keissä)
kontrolloimaan väkijouk­koja,
jotka olivat ostamassa haju-
(vesiä j o i l la on sellaisia nimiä kuin
"Night of AUure" (Kiehtova yö).
Vaikeudet nousivat Naistenpäi­vän
: vietosta Neuvostoliitossa —
se on tavallaan kuin yhdistelty
äitienpäivä ja Valentine-päivä,
minkä (vieton) valtio on hyviiksy-_
nyt, tosiasiassa määrännyt.
Tänäiin (maalbkuun 8 pnä) Ve-inäjän
46 miljoonaa työssä käypää
naista nauttii vuotuisesta lepopäi-ivästä.
Aviomiehet kautta maan kantoi-ivat
horjuen kuviaarllla, ohukkail-ila,
juustolla j a teellä kalettujij
aamiaistarjoltiniiu.
iKaikki pysähtyi päivän ajaksi.
Teitä ei kaivettu eikä jätekiin-nuja
tyhjennetty. Tehtaat, liikkoel
ja iviraatot suljettiin — ja tktiJjn-ikuin
: jälkiajutuksena, miehetkin
saivat vapaapäivän — kukapa oli­si
miiuton aamiaistarjoliivta <kan-
{tanut?
* Ehkäpä heidän kansallistunnos­saan
on pistos, sillä Venäjän nai-
-set ovait epäilomätUl kovimmin
ity,ölUil«J(;^viä,maisia lSw.i;ooptis3<i."
Täs.sä se näkyykin ensimmäisen
sosiali-slisen niaan j a sen valtion
"pahinis" kaikessa alastomuudes­saan!
Kansainvälistä naistenpäivää on
/vastii vietetty 58 vuotta — ja
nyt on Moskova j o "määrännyt",
että neuvostoliittolaisten naisten
täytyy ipitjää palkallisen loman
tänä vuosipäivänä. Kaiken liskäsi
saavat miehetktn silloin naisten
vuoksi vapaapäivän — ja muis-tavait
kuulemma eukkojaan juhla-aamiaisen
tarjoamisella.
Toista on esim. meillä täällä
Canadaisa. . •.
Jo.-{ joku heikko tai .liiallisen
taakan, painosta sortunut nainen
. isaadaan kiinni syytetiynä joko
ihmiskunnan "vanhimman amma-,
t i n " harjoittamisesta tai-voipau-nan
varastamisesta, niin ;hänel!e
tulee siitä ankara tuomio. Tämä
on asian yksi puoli emmekä me
puhuisi siitä mitään, jos ei s i i ­näkin
asiassa olisi myös sitä tois­ta
puolta — rikkaan naisen ruu­suilta
puolta.
Tä.vsä ipalautuu mieleen tapqud
Viola MucMillain, joka viime vuon-iiii
sai osakekeinottelusta yhdek­sän
kuukauden vankilatuomion ja
$10,000 sakko;).
Mrs. MacMjllan tuonultiin siitä,
että hän oli yhdessä miehensä
kanssa "tekaissut" petollisesta
osakekuupaila y l i " miljoona dol-laria..-:
..•
Ja wiaa. ajatellen .anvojärjeslyk-sessä,
niin hiiiiiCslle fl>äJU'ätty " h i n ­t
a " — yhdeksän kuukautta van-keuttasja
$10,000 sakkoa — ei ole
järin suuri miljoonan dollarin saa­liista.
Tämä varsinkin siksi kun tuo­mion
langettanut tuomari Garlh
Moore sanoi naisen syyllistyneen
. "harkittuun rikokseen rahallisien
etujen saavuttamiseksi"..
Hävittyään vetoomuksensa mi s.
MacMillan ryhtyi tammikuussa
palvelemaan tuomiotaan Mercer-ojennuslaitoksessa.
Pian sen jäl­keen
hänet siirrettiin mukavam­paan
bramptonilaiseen laitokseen,
mikä tunnetaan "Women's Gui-dance
Centre" nimellä.
Ja nyt kerrotaan, että palvel­tuaan
vaivaiset pari kuukautta 9
kuukauden tuomiostaan __mrs.
MacMillan pääsee ehdonalaiseen
vapauteen!
Se siitä.
Melbournesta, Australiasta, myös
naistenpäivän tienoissa saapu-_
ineessa, maisia koskevassa Reute­rin
uutisticdossa kerrottiin tapah­tuneen
tällaista:
Mlelbounnen eräs sanomalehti
ljulkaisi tänään kuvia vietnami.
'laistytöstä jota samotaan rääkä­tyn
Etelä-Vietnamissai olevien
australialaissotilaiden toimesta.
Rääkkäyksen sanotaan tapahtu­neen
Nul Dat sotatukiasemalla loi
kakuussa 1966.
Tyttö oli sidottu tuoliin j a hän­tä
kuulusteltiin sissitoiminnasta.
Tämänaamuinen Melbourn Sun
News-Pictorial julkaisi kuvia ty-
.töstä jota jphtaa eräs australia­lainen
korpraali vankialueella
olevaan telttaan^ . .
(Paikalla.olleen todistajan ker-i^
otaan sunoncan): ^'Minä kuulin
tytön valittavan teltassa. Sen k a i ­ken
päätyttyä tyttö o l i äärettömän
tuskallisessa kunnossa, vettä valu­vana
j a puolittain tainnoksissa."
Totuuden vuoksi mainittakoon,
että eräs australialaispappi v?-
kuuttaa, jotta tämä pailjastus tulee
tutkittavaksi.
Pahin puoli asiasta on kuiten­kin
se, että tämä nuoren naisen
kidutustapaus on vain yksi tuhan­sista,
joita ei ehkä koskaain tut­kita,
ellei Vietnamin sodan x>ää-tyttyä
tule uutta Nyr«bergin so-tarikoskuulustelua!
Kaiken tämän jälkeen on.vaikea
yhtyä aluksi esitetyn ^toroQtolais-lehden
kyynilliseen .kuvaukseen
"ikovaa työtä itekevien" venälpsiten
naisten kohtalosta, vaikka "valtion
onkin määrännyt" heille palkalli­sen
vapaapäivän naistenpäiväiiit.
Siunatuksi lopuksi on syytä [to­deta
vielä sokin, että amennyt-on
kauan sitten se aika, j o l l o in ca-
>nadalaista naista pidettiin ji^nkin-laisema
'^otikoristeena'', slUä ^E<^1-
mas osa kovaa työtä tekevistä ca-nadalaisista
työiläisistä o n ^ y t nai­sia
— jotka ii'aa:tavat päivyt palk­katöissä
ja illat perheehemäntinä.
Tietysti on mukava katsella k u ­vankauniita
neitosia, joiden mini­hameiden
helmat ovat 'hädintuskin
vain vesirajan alapuolella'. Sfikin
on tietenkin nykyelämfiä. Mutta
lo^Jellisuus on kuitenkin se, että
n i in kotirouvat kuin mu\itkin nai­set
tekevät Canadassa siksi pai-,
jon kovaa työtä, että hei(||)i^n p i -
täisi saad^ palkallisen juhlan Jean-sainvälisenä
naistenpäiviä. .
— K^nsä(}touJi:a.