Vapaus, March 2, 1968

              Sivai2> Lauantai, maalisk. 2 p. —- Saturtiay, Mar. 2,1968
VAJAUS INDEPENDENT L A B Q R O R O A N ;
S O F riNNISH CANADIANS
N *ft!l|BERTY)" ^ I Establiidied Nov. 6, 1917
ElpItORi W, HkLUND MANAQtttl >. SUKSI
•'^'^RFHONf: Ot^riCB AND EOITOItlAL 674-4264
Ptfl>B8ftifed titfice w«Bltl7: Tvestara, rtmadays «ui eaturday» by VepMifl i^PKB^&a t l M t e d . 100-102 B lm St. Weat, Sudbury. Ontario. Canada.
U a O i m MhtMss: Box 69
Adi^rttdnr rat«8 upon appliea/ttottt' translaUon tree « f oharsn.
AutlioriEea as secopd dara maU by tbe Post Office Departaneat^ Ottaw^
and for paymesnij; of po&tagetn caah. A
CANADIÄNiANGUAGEiRJ
vt;;:
Oanadaa^a: 1 Vk: $10JOO. 6 kk: ^ . 25
Bkk. S.00
mAVdRINNA^t
Submeeii:
' C L U B
lvk.«11.00,6kk.$B.7B
i v k . U.B6. ett. 6.^
1 / ,
Naisten oma päivä
Tänä vuöiina,' m vietetään kan­sainvälistä
naistenpäivää 58. kertaia. Kansainvälisen naisltenpäi-väiv-
tunnukset-ovat aikojen kuluessa ja olosuhteiden nmut-tuessa"
vaihdelleet, nmtta'perusaijatirksena oh aina ollut sama
^töiminitanaistein yhteiskunnalisten oikeul^ tur-
•vallisuuideri, rauhan ja yleensä paremman elätnän saavutta­misen
pulolesta.
• • Kuten oteiikiossa aivan oikein sanotaan, kansainvälinien
naisten päivä on naisten oma päivä sikäli, etttä silloin Ikiinini-tetään
erikodshuomaötai siihen työhön, mitä on naisten toimesta
töhty heidän yhteiskunnallisen asemansa parantaimiseksi. mitä
voittoja on saavutettu, ja ne eivät suinkaan olie vähäisiä, ja
minkälaiset olosuhteet kulloinkin ensiltiQassakiorjausta kaipaa­vat.
Tänä 1 «ansaanvälisenä naistenpäivänä me haluaisimlmie
puolestamme ojentaa fcaiuihiin kukan kaikille suiomalaiiflile
naisille Ganadassa siitä nvanitahoisesta' työstä ja toiminnasita
mitä he cvait tchn€«?t palMcätyöläisinä ja kotD itämän
maan rakentamisdksi, uuden suflcupoilveai kasvattamiseksi ja
fcansallistenikxdtJtuuiriperdnteideni^ vaalimiseksi,; sekä yh-teiisikunnallisen
oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. ..
Kuinka böyhää ja ontuvaa oMsikaan esimerkiksi meidäto
jäijestötoimdntammiekiullltuuririentojen alalla ellei olisi naisia
jotka työllään ja toiminnaiHaan ovat alkuna ja loppuna niin
suurempien kuin pienempienkin tilaisuuksien järjestämjisessä.
Nämä Maiseft vievät ratkaisevaa osaa kuoroissa, näytelmäseu-roissa,
päivällistilaisuuksien järjestäfmiäessä, sairashuoltotyös-sä
ja niin kautta linjan
Mainittakoon, että esimerkiiksi CSJ:n keskeisin hienkilö,
hansallinen sihteeri on nainen; liiekim toimittajana on nainen^
Vopauden vastuunalaisissa toimissa on useita kyvykkäitä nai­sia,
meillä on kuoreen johitaijina ja monissa muissa tärbedssä
toimissa eteviä naisia, mikä sellaisenaan osoittaa näkyväUä
^valla, että naiset ovat yhtä pystyviä ja kyvykkäitä kuin
miehetkin.
j V Monetj naiset ovat palkkatöissä — kolmannes Ganadan työ'
Iäisistä on naisia ja hoitavat 'lisäksi vielä moriinaaset koti­työnsä:
Mutta, krtmnm^ kirjoittaja sattuu oiemaan
mies, niin kysyä sopii, fcudnka usein me miehiett pyrimme huo^
jeritamaan naisten tödtä ja velvollisuuksia kotfcloissa? ^ Jos
olemme rehellisiä itsellemme niin työväenMiktoeenkin piireis­sä,
niissä on sentään naisten oikeuksille mmetitu paljon su^u-rempi
arvo kuin muissa piireissä, on mitesten suhtautumjisessa
naisiin vielä paljon parantamisen varaa jos muistamme, että
me olemme tasa^^arvoisina ihmisinä yhteisessä taistelussa rau-ihan,
yhteiskunnallisen edistyksen ja paremman huomisen puo-
'lesta," sekä kaifcenlaisen syrjinnän, myös naisten oikeuflksien;
louMcaamisen vastustamiseksi.
C A N A D A N N A I S T E N A S E MA
"NAISELLA El OLE KAHTA ROOLIA" ••-KV-,
HelsinU.•S UM^ ^^^
voidaan tSydditt syyllä pitiiä E u -
rodpan rj^ ehkä koko maaUmankia
^ könlntetiampUn Ininlttvasa; ^Hiiii
kiiy .oi»]»lkotatia jft miörittaii >Uop.
pilastutkinnota yhtä usein kuini
mieskin ja jatkaa mitstMäii M v
moln edeUytyksiii. Kuitenkin hän;
stiociitad loiipotutkintöja harvem­min
ktiinmdes Ja mikäli suöHttftä
tutUntofisa yUopistosstt loppuun
hän tKvalUsestl tekee, sen jossakin
peiitttieelllsessä naisten tiedekun­nassa
valmistuu lastenlääkärik­si,
kieltenopettajaksi, hdstorian^
opettajaksi tai yleensä opettajak­si;
Korkelm|>iiä akateemida oppi-emja,
lisensiaatin ja tohtoriu
tutUntoJai naltist taas suorittavat
vai^j2 h^'^<>'"« hanralttkuls^si -
jMäväitelleitten naisten määrä.
N A I S I A " T U K I S T E T T A V A "
Meillä e i siis ainakaan, akateemi­sessa
maailmassa ole mitään raja-
MtoMtalMmaJhdollisuuiksien puutetta.
Naisä vain eivät jcäytä niitä hyvält-seen.
On turha valittaa taea-ai-von
puutetta d l l o i n kun se itse asiassa
on, muilta sitä vain c i kyetä käyttää
mään hyväksi. Naisia tässä siis on
'HuHsbettavÄ" oi miehiä.
Saima ilmiö toistuu ammattikoulu­tuksen
kohdalla. Ammatissa toimivis
ta naisista on yihtä <mom nainen kuin
mles^n saanut amimattikouluitulksen
— jopa on olanassa tendenssi, että
useammat naiset kuin miehet ovat
saaneet ammattifcouluituksen (nai­sista
16.1%, miehistä 15.4), Naiset
vain koulutetaan peiinteellisiHe työ­tiloille,
jollaisia ovat kotitalouteen
ja siihen läheisesti liittyvät ammatit.
Kuitenkin meillä on lähinnä tekni­sestä
ammalt!teitoisesta työvoimasta
puutetta. Vielä 40- ja JKHuvulla, jol­loin
jo olisi pitänyt ryhtyä koulutta­maan
naisia uusille t^mifiloille, tek­nistyvään
maailmaan, naiset itse
edu:^unnassa ja eräissä järjestöis­sään
vaativat kotitalouskoulutuksen
lisäämirtä, j a eräs työväenliikkeen
j<Atavista naisista suositteli työläis^
tytöille sopivana ammattina kotiapu­laisen
tai alemman huoltotyönteki-jän
ammattia.
Väitän, että eräUtä osin naiset
ovat itse syyllisiä siöien, että heidän
ammattikoulutuksensa on jälkeen­jäänyttä.
He eivät ole pystyneet va­pautumaan
traditioista ja ovat myös
itse taistelleet väärien ammattien
puolesta, on puuttunut kyky tai ha­l
u nähdä, mitä kehitys vaatii. Tai
Runsaudenpulaa
: Johtuen yhtäältä ''runsaudenpu­lasta",
erikoisnumeron saamasta
runsaasta avustuksesta/ j a t<risaal-ta
lehtipajamme työvoimavaikeuk-sista,
kaiklda kansainvälisen nals-tenpäivänumeroon
tarkoitettuja
kirjoituksia ei voitu tänään j u l -
kaista. Valitamme, mutta emme
voi asialle mitään. Nyt pois jäävät
tärkeimmät kirjoitukset julkais­taan
ensi viikon alussa.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Hanna Poutanen, Long Lake, Ont.
•täyttää lauantaina, maaliskuun 2
päivänä 73 vuotta.
Impi Salminen, Beaver Lake, Ont,
täyttää) maanantaina maaliskuun 4
•pnä 70 vuotta.
Vhdymme-sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ganadan kansalaisina ja vakituisina asiakkaina me, joita
huolestuttaa naisten syrjinnän jatkuminen erikoisesti talous-^
mutta myös esimerkiksi opetusalalla, olemme seuranneet suu­rella
mielenkiinnolla sitä kiun pääministeri Lester Pearsfon
tiiedöitti vuosi sitten helmikuussa (3 pnä), että on muodiostetitu
fcuininlkaallinen komissioni tutkimaan naisten asemaa Gan!»-
dassa.
Tämä sellaisenaan oli: 1) suuri voitito Ganadan naisille,
jotka ovat väsymättömästi toimineet täliaisen tutkimuksen
suorittamisen hyväksi ja 2) tunnustus valtiovallan toölmestai,
että Canadan naisten lakivoimaisista tasapuolisista oikeulfcsdsta
huolimatta naisten yhteiskunnallisessa asemassa on sittenkin
jotakin sellaista mdikä vaatii oifaein fcuninkaallisen komissionin
tultkimusta.
Vaikka se ei ole "ainoa kanto ikaskessa", niin tässä yhtey­dessä
voidaan kiinnittää huomiota niaisten ja miesten sama- parantamiseksi. Naisten löou-palfckaisuuskysymyksem,
jota ei ole saatu vielä "laknivtotimai- luribäyntimahdolliSimdet, siBäl-sestikaan"
ratkaistuksi, puhumalttaldaan siitä, että naisille m'ak- tyen siihen opiskelijalainojen
settaisiin samassa työssä ollen sama palkka mitä maksetaan : saäntimal^olliisuus, uusion jä
miehille. ' j parempien ammattien oppiimis-
ILO — Irtternatiianal Labor Organization — hyväiksyi v. mahdollisuus jne. vaatitvalt exi-
1951 Gonvention 100-nimellä tuametun periäaiteljuljstulkäen si- koishuximiöta osakseten.
käli, että "samasta työstä maksetaan (jäsenmaislsa) sama paMc-ka"
mutta Canada' Cjoka lähettää vuosittain sekä työläislten,,
että työnantajain ja hallituksen edustajat ILO:n kokouOcsiin),
ei ole vieläkään ratifioindt "Gonvention 100" periaateltbaL
Mainittakoon, että vajaa toinen putoili ILO:n 115 jäsen^
maasta,-eli kaikkiaan 50 jäsenmaasta, on tähän mennessä rati­fioinut
tämän "Gonventionin".
Kansainvälisenä naistenpäivänä on syytä palaulttala miile"
leen tämä seikka ja anltaa naiäten asemaa Galniadassa tutffcivan
komisionin tietää^ että me Canadalai;5et hialuamme tämän tär-
^keän "Conveinition 100;n" ratifioimista ja sen laikivoiimiailsta
e i t t k i meitä on vaävaimut traditiois­ta
pahin: nälkemys, lettä naiset^ oikea
paikka m kotona ja ön yhdent^e-;
vää} /'nyilaisei} ammaittib^
hän saa, Icuiäiain so v a in «uölemassa
"kaiken vairalta", tsl jos dää leskeiksi
m ffittatfeli joUtiiu'haoltMiaaft ilt^
sensä.
N A I S E N A N S l d «LISÄTULOA'*
. PaUdkauksessaatn (muset ovat jäär
neet mielUsS jälkeiön niin paljon,
että useimmissa annnateissa nai^«n
palkka on vain puolet miehen pal­kasta.
Tämä siitäkin huolimatta, että
voi^Uian osoittaa naisten palkkojen
prosemtuaalisesiti eräinä vuosina
nousseem enemmän kuin miesten
palkat. • Olemme siinä kierteessä,
josta (tahdomme päästä pois: naisten
anraiafcti on vain "kaiken varalta",
naisten ansio on "Itsäbuloa" ja nai;
set ovat "työvoimareserviä". On päi­vän
selvää lettei työvoimareserviä
koskaan eikö mlMään tohdella- ku­ten
vaki/tuiseati' ammattiin sijoittua
nutta tai sijolttdvaa. Tähän näke­mykseen
on tietysti osasyy siinä, et-tä
maamme potee jatkuvaa: työttö­myyttä,
jonkun tai joidenkin on jo­ka
tapauksessa oltava työstä poissa.
Mutta onko oikein, eittä kansan
enemmistö, naistt, äitiyden varjolla
sysäitään syrjään? Koska' olet nainen,
koska olet äiti sinulla ei voi o l la
samoja henkisiä ja fyysi/siä edelly­tyksiä
toimia työelämässä k u i n mie­lellä;
Onko tämä itotuus vai luulo?
KOTIROUVAMYYTTI
Kaikista ammatissa toimivista lä­hes
40 pros. on inaisda ja näistä y l i
puolet on naimisissa olevia, "ramä
v£^emmistö puhuu naisen kaksois­roolista,
tuntee huono^ omaatuntoa
sötä, että on ansiotyössä. Näin ei
välttämättä tarvitse olla. jos määrä­tietoisesti
luovumme eräästä yhteis­kuntamme
tuotteesta: kotirouvamyy-tistä.
Näkemys naisesta vain.äitinä
on viety niin pitkälle, että esim.
raskasta, ammattitaitoa vaativaa ja
tuottavaa emännän työtä maatila­taloudessa^
katsotaan vain 'avusta­van
perheenjäsenen" työksi. Kumpi
maatilataloudessa on avustava per­heenjäsen?
Naisten hoidossa oleva
karja kai sittenkin on se, joka ta­loon
tuo rahaa joka päivä. Tällä esi-mertdliä;
haluan v osoittaa v s m , ettö
olemme itse <4Ieet luomassa* näike-mystä
siitä, että naisen työ o n vain
jotakin epämääräistä lijsä^tttä ^ to-delUsessa
dänidssä näin e i fHey' mut­ta
tömän teoreettisen/rakennelman
vuoksi hälneh m m m S ( . ' ''
Meissä M m i sitkeästi! eräs toinen­kin
harha; Sanonmemieleääm^
että kotityöt ovat maikk)ttoman ra-sittaaia.
Tämä on ifcotta vain siksi
että jokainen työ, joka e i äiö t ^ -
jälleen. tyydytystä onMraskasta^ P u ­humme
sosiaalisesta väsymyksestä.
Meillä on väsyneiden kotiäitien
Kaarti — ei suinkaan siksi, että koti­työt
olisivat uuvuttaneet heidät lop­puun,
tekeväthän heidän ansiotyössä
käyvät kanssasisarensa samat työt
parissa tunnissa, vaan.siksi, että
ikävä, yksitoikkoinen, tappava, koti­työ
ei voi- koulutetulle naiselle an­taa
riittäväoti täkemistä, virikkeitä,
uutta. Tämän näkemyksen tueksi voi
daan:esittää tutkimus toisensa jäl­keen-^
perheenäiti on väsynyt sik­si,
että hän työssään ei saa pure­tuksi
henkistä energiaansa kuin pie­nen
pieneltä osaltaan.
N A I S E N KAKSOII^ROOLIA
EI O L E !
Olemme nostaneet kotona olevr^i
maalaisäidin iihanteeksi, mutta unoh­damme,
että maataloudessa työsken­televä
äiti tok,ee tuottavaa ansiotyötä
mm. karjanlioidossa, varsinainen ko­titalous
on hänelle sivuseikka. Ts.
perhettämme ei ole opötettu teollir
suusperheeksi — meidän on vaikea
hyväksyä kodin ulkopuolella tehtä­vää
työtä. Kotirouva on ennen kaik­kea
teollisuusyhteiskunnan tuote ja
myös sen pahin vihollinen. Kun tar­vitsemme
työvoimaa sitä on saata­vissa
vain naimisissa olevista nai
sista. Jos heiltä puuttuu halu ansio­työhön
olemmeTTilkassa.
Meidän on nopeasti korjattava
näkemystämme naisen kaksoisroo­lista:
ts. naisen kaluoisroolia el
ole olemassakaan muuta kuin mei­hin
kasvatettuna käsityksenä, joka
pitäisi korvata käsityksellä vsm-hempien
kaksoisroolista, sillä jo­kaisella
lapsellahan on myös isä.
Maisteri Ralli Ruusala (luennosta
SNDUi sminaarissa).
• • v i - i t - i i - mm OfKEUKStEN PÄIVÄNÄ
Tahdomme» eitä unelmat ,tay»yä saavai. )«^'' "ii
Tahdonune lapdlle Jättää onnoUisemman maan, .
jossa ei eiline^ tdstui aukea mitaneen haavat, -
j o m on Uimineil kulkeyft tSyd^Bifa läitagfläan.^
Kolminkertöiii&ft dälfcöön bmito koon jolca taisteJoe Uuj^/jBlämfin,
Kansainvälisenä naistenpäivätiä
Sanalla sanioen, kaikista vbi-toista,
ja saavuljuksisrta huoli­matta,
mistä olemme tietenkin!
iloisia ja ylpeitäMn, työtä nais­ten
tasa-airvoisuiuden puolesto
on jatkettava edlelleen ,laaljalla
rirttamala.
Samalla kertaia on tänöjlkiainsain
välisenä naistenpäivänä kiinni­tettävä
vakavaa huomiota dltse
Kysymys on haluatko murhata äi­tisi
tai veljesi? Uutiset jotka päivit­täin
täyttävät lehtien palstat kerto­vat
eri Uimisten suhteista toisia i h ­misiä
kohtaan.
Minkä vuoksi ihmiskunta yhä sal­l
i i murhaajien sekä ihmisten häpäi­sijöiden
viedä minkäänlaista osaa
yhteiskunnan johtajina ja kasvatta­jina?
Kenellä on oikeus opettaa nuo­rille
miehille murhaamista? Eikö
juuri tällä hetkellä ole korkea aika
lopettaa niurha-intoisuus sekä siinä
mielessä leikittely. Yksikään ihmi­nen
ei voi olla tietämätön tuhon
vaarasta, joka jokainen hetki uhkaa
ihmiskuntaa. Eikö siis olisi aika vie-
,dä rikollisuoksiin syylliset kaikesta
vastuuseen?
Tällä hRtkellä ei kuitenkaan; o le
kysymys murhaamiseen opettami­sesta,
vaan kokonaisuudessaan yh­teiskunnasta,
joka anitaa tukensa
tälle raa'alle työlle sekä muokkaa
ihmisten mieliä myönteisiksi rikok­sia
kohtaan.
Olisi luultavaa, ettei kukaan
jolla vähänkään on omaatuntoa, ha­luaisi
tappaa toista ihmistä. Siinä
on luonnollinen vastaus kysymyk­seen,
haluatko murhata oman äitisi
tai veljesi. Nuoret parhaassa iässä
olevat miehet viedään taistelutante­reelle,
tietoisina siitä, että voivat
jäädä sille tielle.
Tämä Kansainvälinen Naistenpäi­vä
vietetään todellisena naisten o i ­keuksien
puolustamisen erikoispäi­vänä.
Maaliskuun kahdeksas päivä
nostaa kalkissa maissa naiset liik­keelle
tässä mielessä.
Sotaa käydään yhä enemmän nair
sia, lapsia ja vanhuksia vastaan. Tus­kinpa
milloinkaan ennen on maapal­lollamme
käyty sdlaista sotaa jota^
presidentti Johnson käy Vietnamis­sa,
sen kansaa, lapsia ja naisia vas­taan.
Miksi Johnsonin,täytyy todellakin
taistella naisia ja lapsia vastaan.
Vietnamin sodassa sotilaat sanovat,
miksi meidän täytyy ampua pieniä
lapsia konekivääreillä ja kranaateil­la.
Tämä on raakamaisinta sotaa
mitä milloinkaan on käyty.
Vaan kaikesta päättäen se on U S -
An imperialismille riemu työtä, sillä
se on ilmeisesti päättänyt murhata
Vietnamin kansan sukupuuttoon;
vaan sattuu että siinäkin nousee jos­kus,
eteen sellainen tekijä joka lo­pettaa
tämän kurjan sodankäynnin.
Tapahtumista rikas ojn, ollut se
taival jonka mukana työväenliike on
kulkenut. Voimme erityisellä ylpey­dellä
katsella tämän edistysmielisen
joukon elämää, erikoisesti naisten
keskuudessa. Naisten demokraatti­nen
liitto on työskennellyt naisten
yhteiskunnallisten pyrkimyksien ja
oikeuksien puolesta.
Tässä haluammekin teroittaa kaik­kien
äitien mieleen, että opetta­kaamme
lapset kunnioittamaan ja
rakastamaan sitä mikä on meille
kaikkein kalleinta. Opettakaamme
lapset rakastamaan omaa luokkaan­sa/
toimimaan paremman tulevaisuur
den paiolesta ja sotaa vastaan. .
Terveisin, Ailcammfi naisten puo­lesta.
— Tyyne.
Kansfdnväliselie -^naistieii o i k o u d^
ja rauhanpuolustajain lÄijvälle.
Ihaäa .läirautuvaäi naistien lijkeib-itä,
mäsä me olisimme? Keittiön «r-j
i n a t a i työmiaillä liikkuvina työväli»
ndnä. J a ä^t^xtM^ emme ole käyt-^
täneiet voimaammevielä tä:^lise»<
ti. Jos me jolauliiien. nainenii j a . Ufi
olisimme ^ liittyneet yhteen; silloin
kun Vietnamin sota o l i vaata alutsa,
olisi se voima' oHut peloittavMi voi-makasrSe
olisi tufcaiuluittanutsodani
se olisi tukahduttanut sen palon<jo
alkuunsa.
Mutta'rauhanliikkeen ääni Jäi hyt>
tysen surinaksi monen nainenkin
korvaan. Oli helppo kulkea tallattua
latua j a koota "mammonaa" siUoin,
kun Amerikan sotaratsu alkoi tulta
tuiskuttamaan j a . hävittämään elä­mää.
Nyt ollaan maailman hävityk­sen
partaalla. Nyt .näemme vain pie^
hen osan lehdistä, mitä tämä Viet-nai.
Tiin sota on saanut a i k a a n -
maailman raain sota.
Jokaisen naisen j a äidin, j o k a on
toimeltomana nauttinut kauneuden
hoitoja tai katsellut muotilehtiä sil­l
o in kun olisi pijtänyt käydä käsi kä-iLeen
naisten rauhan liikkeen kanssa
kysyy nyt itseltään voiko näin jat­kua,
slflloin k u n on tilaisuus kuun­nella
tämän Vietnamin sodan todel­lisia
kauhunkuvia—-käännetään sel­kä,
mukamas inho puistattaa. Mutta
tällainen toimeton nainen, j a heitä-iun
on, joka e i puistatuksen tuotta-niasta
tuskastalcaan voi heittää tak­kia
harteilleen ja lähiteä siihen jouk-lasten
oikeuksien puolesta,'on ja
pysyy itsekkäänä *'suoIapatoäana".
: , _ 0 a niinlielpipo löyt^^^lioo^ j u u ri
•niistä ihmisistä, jotka, ^tioiiiaLVjit, mut­ta
'täiUainenfit<toeto&'.Mise^^ ha­kee
tomstu syitä pelitääft^s^ oman
h e n k ^ t i ^ k ö y l i ä u r i ^ ^ o o ^ —
muistetaanpa t^m^iJgsM ^Öitään
'iee '^teiskunnan' .j
niin älkää myöskään repikö.' '
Muistetäanjpas, eM^t&iAiSetoa. ih­minen
menettää vanlhetmanäfesitul<-
tuaan sisällisen kauneuden^' kau-neudenhoiltok3!
riassakin;smDta^
tä sileäkasvoiset, kypsyneet; nainet •
näyttävät n i in pateetti8ilta,;Jäun o l i ­sivat
eläneet merkityksetöntä ja ta/Ji-ijää
elämää, niin,ettciv% ole mitään
oppineet, ' ^ & m \ i i l a ^ m i a f r s y M -
messään v a i m a k k a i t a > > ' m ^ e ^.
Tehdessään oman osansa yhteto-fcunnan
parantamiseksi/- vbi' hjrvälla
c maUatunnoUa nauttia miistä saavu-;
tuksisita inikä on nostonit-ityöläis-nais
«n!kln elämää korkeampaan^' i n ­himilliseen
tasoon.
» * »
^ ;Melllä on haamiamme (957,Broad-view)
kansainvälinen naistenpäivän
vieMo perjanteina 8 pnä maallskttu-ta
kello 8 ip. Toivomme-iettä suo-malaiseit
naiset |[ja myös; -miehet)
tulisivat viettämään tätä kansainvä­listä
naisten päivää. '
; Toivossa, että ensi vuonna saisim­me
viettää 'kansainvälistä naisten
päivää kirkkaammalla mielellä; jos­sa
ei askarnittaisi sodan kairfiet hä­vitys.
Näissä merkeissä — Meri T.
KIITOKSEKSI NAISILLE
Viime aikoina on Suomessa ilmes­tyvissä
työväenleihdissä ollut havait­tavissa
mielipidevaihtoa siitä ovatkö
naisosastot tarpeellisia. Kuten kal­kista
asioista, on siitäkin näkynyt
eriäviä mielipiteitä puolesta ja vas-^
taan. Kukin perustelee omaa kan­taansa.
Vastustajat väittävät, että
nykyisin työtätekevien elinmahdolli­suudet
ovat naistenkin kohdalta jo
siksi tasapuoliset miesten rinnalla^
että erikoiset naisjärjestöt vain ha-joittavat
työläisten yhteisrintamaa.
Täkäläisissä työväoijärjestöissä
tunnetaan ja arvostetaan se työ, mi­tä
naisteokerhot ovat vuosikymme­nien
aikana tehneet Onpa annettu
julMnenkin tunnustus siitä, että nai­set
ovat juuri niitä, j o t k a tuovat (oi-:
minnallaan rahaa tyhjiin kassoihin.
On saavutett^i tasa-arvoisuiB ja
äänioikeus naisille samoin kuin mo­nia
muitakin etuisuuksia esim. työl­lisyystilanteessa
— ja niitähän vaa-amaan
naisjärjestöt alkujaan perus­tettiin
— silti naiset eivät ole jää­neet
laakereillaan lepäämään. He
ov!^ etsineet toiminnalleen uusia
kohteita. Naiset järjestävät myyjäi­siä,
j o i h in he itse valmistavat käsi­töiltä
tai keräS\'ät niitä muualta.
Naiset ovat kuuluja laupeudentyösr
tään j a monet joko kotona tai sair
raalolssa makaavat potilaat odotta­vat
heidän vieraskäyntejään tai
muistelevat vielä vuosieiddn kulut­tua
saatuaan siitä nauttia: Naiset
järjestävät päivällisiä, kahviaisia,
seurapelitilaisuuksia ja muita erilai­sia
keräilyjämilloin minkin hyvän
asian edistämiseksi. Naiset muista­vat
sotaa käyvien maiden sairaita ja
kärsiviä lähettäen keräämäänsä lää-keaineellista
apua. Naiset kuuluvat
osana suureen kansainväliseen nais­järjestöön,
jonka vuosipäivää —
maaliskuun kahdeksatta taas vie­tämme.
. ••:
Nykyään ei ole mikään ihme, että
naiset osallistuvat politiikkaan jok^^
suoranaisesti tai välillisesti. Monet
politiikot saavat kiittää naisten toi­mintaa
vaaleissa valituksi tulemises­taan.
^'Amerikkaa" mainitaani oikein
naisten. valtakunnaksi^ ]a/<täällä on­kin
naisilla niin suuri valta, että se
on otettava huomioon koikeimmässa-kin
asemissa olevien.
On kumminkin e ro siinä kuuluuko
porvariston vai työväen puolueen
natsjärjestöön, sillä luokkaero on
suuri, siksi naiset eivät pääsekään
n i in hyviin tuloksiin k u i n heillä oli­si
mahdollisuutta. He pyrkivät pää­määräänsä
e r i teitä tai heiU^ voivat
päämäärätkin olla valYan'^t>äiiivastai-set.
Porvaristo pönglttää omaa yh­teiskuntaansa
ja työläiset omaansa.
Porvareilla on: vankka ^r^hamahti
takanaaUinmtta työläisteii-ainoa jä
vahvin tuki on yhteistyössä. Jospa
kaikki ymmärtäisivät tämän yhteis-ityön
arvon, niin tuloksetkin olisivat
nopeimmin näkyvissä paremman
maailman luomiseksi j a samanarvois
ten olostAteiden kaikille;järjestä­misessä.
/
Naiset ovat tehneet ja ; i tekevät
edelleenkin arvokasta työtä yhteis­kunnassa
ja heidän työnsä tulokset
kantavat tulevaisuuteen. Siksi tänf^
naistenpäivänä olkoon tunnuksena
toimia edelleenkin oikeiddi-^ioidÄn
puolesta tähtäimenä paremiÄ maail­ma
tuleville sukupolville. — LSP,
Kolmais Intian osa^valtio
nyt •kesJoisvaltaiain
... Delhi. -- Pääministeri Indira
Gandhin hallitus määräsi sunnun­taina
Intian suurimpiiii osavaltioi­hin
kuuluvat U t t a r P r a d e s h i n kes­kushallituksen
määraj^vallan alai­seksi
osavaltion pääministerin CJha-ra
Singhin erottua. -
Uttar Pradesih on j o kolmas osa­valtio,
joka on joutunöt keskushalli­tuksen
johdettavaksi. ikölmen viime
kuun aikana. Ns. presidettfinhallin-to
OQ ollut voimassa I^ryanassa
viime man-askuusta' läfitien ja
Länsi-Bengalin tänkeäs^ :^|oHisuus-osavaltiossa
viikon veiraifc ja po­liittisten
tarkkailijoiden Rukaan se
määrätään voimaan lähiail^ina kah­dessa
muussa osaivaltlöäsa^
PÄIVÄN PAKINA
NAINEN JÄ TASA-ÄRYO
K.
ihee'
yleismaaabnalliseksi paloksi, sil­loin
kdhittaammle sadodssa mil­joonissa
f*taisa-arvoQisen lk<uk>le-man"
atamisodan luekkien kär-ventämänä
ja radioaktiivisen
saastan myrkyttäminä Vaalti-kaamme
siis yhteisin vodtoin
ihmdäeläimän turvaaimiisTOn, sil-täytäntöön
soveltamista^sifcäli, että samaa työtä tekevät nai- lä jos USAn likainen ^ a Viet-
,set saavat tinkimättä sanian pialkan kuin siltä saialvat mie- namissa pääsee lev^nemtään
hetkiri;--' • • ,
; Canadalaisten' naisten edessä on muitakin puilimia, vaikka
tel Ä ä aivan yhtä näkyviä, kuin on kysyin^ samapailMcai-suud^
ata.
Taloustilanne esimeiHkiksi on keihiittyiiyt se(Llaiisek»i, eHtä
•ijigen tilipussi" ei önää tahdo nvtenkäiän riittää per
itoon. Se tarkoittaa, että naisten on m«nltävä yhä
•suurena jöulkioin ansiioltöihin. Mutta voidakseen näin mene- muiden hyvää taiflcoittavieh oa^
.tell#,*TOi huolehdittava myös silitä, että maisten terikoisVaati- nadalaisteti, niin miesten kuin
jmukset eivät «estä heitä palkkatyössä käynnistä, ja myös siitä, naistenkin kanssa, että Yhdys-
•että naiset saavat tilaisuuden ammattikoahitulkseien ja alm- vaitain pitää lopettaa Pohjtodls-jmat^
itoma pairantamifleen. > Vietnamin pcxmmitus, ryhtyä
QJmW''^ tosiasia on, öttä' nailsla syrjiväit lait, totttmnukselt neuvattellemaan r a v h m palaut-jja
täfSrafävät naisia' saamasta ylennyksiä työmailla, vjflltilon. tamisesta ja sutoötiumaian siihien,
•toimenhaltijoina, pankeissa, yliopiöttoissa jne. Ainoastaan mie- että Vietnamin kansallte turva-
•h«t.tKC)iy4jlt odottaa kohoamasta kotrkeiinnmille halOinailoaiisille taan sökä itsenäisyys että va-iportaille
esim.-yllämainituilla aloilla. * paus Geneven-sopdlmuiksen M v -
''•f^Banr-vePotuslalt vaativat suuria Mxrjaulksianaist^^^ a s e m ^ jainien ja henge!nmiu!kalseb|ti.
Joku kolrartleuka on sanonut,
että naiset saavuttavat tasa-arvon
miesten rinnalla nopeimmin luopu­malla
joistakin oikeuksistaan.
Sillä kaiketi tarkoitetaan naisten
"parempaa asemaa" sijkäli, että
heille tullsi^hdä jossakin suh­teessa
elämä helpommaksi kuin
miehille, rajoittuen tämä käytän­nössä
sellaisiin jymyltärkeisllnseik-koöiJin
kuin, tettä naisille annetaan
lstumapaikat4)U6sissa — jos anne­taan
—, että heitä tervehditään
kadulla vähän kohteliaimmin kuin
ml^Iä j a annetaan yleisesti etutila
— vaikka heiikoUle jäille mentäes­sä.
Saman mitalin toisella puolella
on väittämä, että meitä miespoloi-sia
uhataan läydcUlsellä nalsval-tlfckuudella
ennenkaikkea työmail­la.
Jo kauan sitten laulettiin tästä..
asiasta puheen ollessa Suomessa
siltä "tulevasta naisvallasta" joten­k
i n tähän tapaan:
Naisesta tehdään kenraali,
, neitosisita papit, tuomjuit ja
muut
ja miehet saavat kalfcsella vesissä
suun.
LuomiolllsMti tässä "najjsvallan
pelossa" tehdyssä viisussa esite­tään
liioiteltuna miehisten miesten
"pelko". Mutta aivan aiheeton se
ei suinkaan ole.
Kyllä sitä kuullaan työläistenkin
keskuudessa toisinaan puhetta esi-meikiksi
naisten työssakäymistä
vastaan sen vuoksi kun on mah­dollista,
että voittoilevat työnanlta-ijat
pitävät työssä halvempipalk-kaiset
naiset j a lähettävät meidät
kustellaan aika-ajoittain naisten oi­keudesta
päästä papeiksi jne.,
mutta heille sanotaan^ että "naiset
vaietkoon seurakunnassa" sillä
heiUe riittää lattioiden lakaisu ja
pesu sekS tomujen pyyhkiminen
ja muut sellaiseit työt silloin kun
pappiaviikoja on tuskiin riittävästi
miehillekään.
J a jos mennään yhitedskuntaelä*
män huipulle, pairlamentiin ja
muihin edustuslaitoksiin, n i in nai­set
ovat siellä-ainaikin täällä Cana-dassa
miltei yhtä harvinaisia näh­tävyyksiä
kuin ovat sääsket Poh-jols-
Ontariossa 40 asteen päkka-miehöt
k o t i in astioita-pesemään j a " s e l l a.
mukuloita Hoitamaan.
Jokin viikko sitten oli Soosäa
oikeuslaitoksen käsiteltävänä erään
naispoliisin valitus, ettei häntä o l ­tu
hyväksytty poliisien yhdistyk­sen
jäseneksi, mikä tarkoittaa sitä,
ettei hän voi myöskään saada po­l
i i s i l l e kuuluvaa palkkaa ja muita
etuisuuksia.
Tätä "järjestymiskieltoa" oli uu-
MlEltietojen mukaan puolusteltu s i l ­lä,
että poliisit käyttävät kcykouk-sissaan
toisinaan "sellaista kieltä" .
ettei se sovi naisten kuultavaksi.
Puuttumatta asiaan muuten, tode­ta
kuJ|tenkinvoitanee,* että pinnan
alla oli sittenkin kysymys miesten
"paremmuudesta" ja heidän "ase­mansa"
säilyttämisestä. ,
Miltei 'kaikissa kiiikoiissa kes-
Mikäli on puhe suuryhtiöistä —
niistä jotka lypsävät sekä farma­reita
että työläisiä — niiden johto­kunnissa
j a viikailijoina d ole
täällä tuskin ainoaltakaan naisjä­sentä,
e l l e i oteta huomioon sellai­sia
suurpohaittojen«matameja, jot­ka
rahan voimalla tulevat miehen­sä
kuoleman jälkeen hetkeksi joh­tokuntien
jäseniksi, mikä sellaise­naan
on rahanudidinikin oloissa
melko harvinaista.
Kyllä naisten yhteiskunnallinen
ja taloudellinen asema on paljon
parantunut^ kiitos s i M naisten ja
muiden edistyksellisten' voimien
pitkäaikaiselle työlle ja taistelulle.
Ja ainakaan allekirjoittanut ei
halua aliarvioida sitä lakivohnaista
tosa-aiToisuutta, minkä niin Cana-dan
k u i n Suomen j a monen muuna­k
i n maan naiset ovat jo saavutta­neet.
Muitta esimeiikiksi Unesco on
suorittanM tutkimuksen naisten
tasa-arvoisuudesta ja tullut sUlien
toteamukseen, että nUssäkin mais­sa,
joissa naisten tasQ-^unroifi!Uius
on tunnustettu lailla^ on h d l a u i o l -
lisen käytännön osviittana jatku­vasti
sukupuollerotteluun perustu­va
opetus- j a kasvatusrakenne, jo­ka
rajoittaa naisten ammattikent-
Itää, sisältyen tähän naisten saama :
huonompi palkita samasta työstä j a
monet muut puutteeUisiuidk.
Naisten muodolUsestfi tasa-^urvoi-suudesta
on siis vielä t>itkä askel
käytännölliseen taesäsilrvoon^ loten
puheet "naisvallan v a a r ö ^ " ovat
suuresti liioiteltuja j a välinpitä­mättömyys
naisten asemaa paran-tanuseen
tähtääviä , toinienpiteitä
kohtaan on anteoksianltamatonta ly-hytnäkölsyyttä
ja ti,etämättömyylttä
-— sillä esimerkiksi niin kauan
kuin naisille maksetaan samasta-työstä
huonompia palkkoja kuin
miehille, voi todella käydä niin et­tä
mies menettää työnsä ja nainen
jää hikipajaan töitä^ jatkamaan,
Mutta vika e i ole i&^crMiaisessa
vaan yhteiskunnalllsissia olosuhteis­sa,
joiden korjaamisiesta ovat vas­tuussa
yhtä paljon miehet kuin
naiscitkin. —• Känsäkoura. '