1958-03-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 6 p. — Thursday, Ä^arch 6,-1958 Y Ä P A U ^ (I<ffiJEETr) — Indepeodent Labor Organ of Finnish CanadiaQs. sEs-tabllshed N«v. 6. 1917. Authorized as second dass mail by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice «eekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd.. at 100-102 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4285. Manager E. SuksL Editor W. Bdimd. Mailöig address: Box 69, Sudbuiy, Ontario. Advertlsing ratcs upotx appUcätkm. Translatlon free of cliarge. TILAURHmNAT: Canadassa: 1 vk. 7i)6 6 kk. 3.75 3 kk. 2.25 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4JO Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 DuQe^ sanoi jälleen 'Uet" iNäyttää siltä, että canadalaisten on paljon helpompi ymmärtää neuvostoliittoIai.sia diplomaatteja, jotka esiintyvät sopuisasti, joas-tavasti ja aina uusia heuvottelumahdollisuuksia etsien, kuin Vhdys-valtain valtiosihteeri John Foster Dullesia, joka ei ilmeisestikään osaa sanoa sen paremmin englanniksi kuin venäjäksikään inuuta kuin / "niet". — Viikon alussa näytti siltä, että viimeinen suuri este-korkeimman portaan neuvottelun tieltä tuli jx)istetuksi kun Neuvostoliitto antoi uudelleen periksi aikaisemmasta asenteestaan ja suostui siihen, että korkeinunan portaan neuvottelujen edellä pidetään ensiksi uiko-, ministerien konferenssi, kuten Yhdysvallat ja yleensä länsimaat ovat vaatineet. Osoittaen erittäin joustavaa diplomaattitaitoa Neuvostoliiton hallitus antoi periksi tilanteessa missä näytti, että kysymys korkeimman portaan neuvottelujen järjestämisestä mupdostuu väittelyksi siitä, että pidetäänkö ulkoministerikonferenssi ensiksi vai eikö pidetä. ^loskova ei luonnollisestikaan hyväksynyt Washingtonin kaikkia ehtoja ulkoministerikonferenssiii järjestämisen suhteen, mutta kaikesta huolimatta maailman yleinen mielipide tervehti sitä suurena myönnytyksenä ja todellisena osoituksena siitä, että Neuvostoliitto otti erittäin pitkän askeleen länsimaita kohtaan edessäolevien vaikeuksien voittamiseksi. Suostuessaan Yhdysvaltain vaatiman ulkoministerikonferenssin pitoon Neuvostoliitto esitti h3rvin käytännöllisen ehdotuksen, että ulkoministerien konferenssi kokoontuisi huhtikuussa päättämään, missä, milloin ja kuinka laajassa mittasuhteessa korkeimman tason neuvottelu pidetään, ja että varsinainen korkeimman tason neuvottelutilaisuus pidettäisiin ensi kesäkuussa. Neuvostoliiton ehdotukseen sisältyy ilmeisesti ajatus tai toivomus, että nyt on korkea aika päästä kansaim^isen jännitystilanteen huojentamiseen. ^ •Korostaen, että korkeimman tason neuvottelua ei -pitäisi järjestää pelkäksi "juhlatilaisuudeksi", missä valtioiden päämiehet vain vahvistaisivat nimikirjoituksillaan kuUisien takana etukäteen tehdyt sopimukset, Neuvostoliitto ehdotti, että ulkoministerien konferenssissa ei keskusteltaisi virallisesti niistä kysymyksistä, mistä yritetään korkamman tason neuvottelutilaisuudessa päästä yhteis3munänyk-seen. Sen sijaan tulisi ulkoministerien konferenssin ratkaista missä ja milloin korkeimman tason neuvottelutilaisuus pidetään ja kuinka paljon osanottajia siihen kutsutaarL Vaikka Neirvostoliitto ei olekaan nyt julkaistujen tietojen pe- . pisteellä tehnyt varsinaisia kiinteitä ehdotuksia siitä, mitkä vallat kutsuttaisiin näihin neuvottelutilaisuuksiin, njlin yleisesti; kuitenkin otaksutaan, että Neuvostoliitto haluaisi mahdollisiihihän laajaa ,Q(san-ottoa. Nenvostpliiton sanotaan kannattavan, että1iiä|t|ÄAi|iDiqi kutsuttaisin ^ATO- ja Var^va-K^ p^j^^^^-^'^' ~&n (kuten esini i h t i ^ edustajat. Vhdysvaltain sen'sijaän^ _tääii pitävän kiinni mahdollisimman suppeasta edustuksesta ja tät^ ajatuskantaa on tukenut Britanniakin sillä' perusteella, että esim. • "ulkoministmen joukkokokous" on liian vaikeasti käsiteltävä, K^ten on avoimesti selitetty. i ' J';;-'*;; Kuten sanottu; NL:n ehdotus sai suurta myötätuntoa kaikkialla maailmassa. 'Mainittakoon, että esimerkiksi Globe and Mail sanoi toimituskirjoituksessaan, jotta tämä sNiL: n ehdotus "toi korkeimman tason neuvottelutilaisuuden huomattavasti lähemmäksi", ja että ytei-s «i midipiteen "painostus korkeimman tason neuvottelujen pitämisen puolesta on vastustamattomasti voimistumassa. Venäläisten tekemät myönnytykset osoittavat, että he todella haluavat tällaista konferenssia, ja että he eivät käytä sitä vain propagandakeinona. Toisaalla länsimaiden kansojen keskuudessa on suunnattoman kova vaatimus valtioiden päämiesten kokouksen pitämiseksi sillä nykyinen varustelukilpa on johtamassa suoraa päätä tuhoon, joka on estettävä ennen kuin se on liian myöhäistä..." •Esitettyään millein samanlaisia ajatuksia kuin Globekin, Toronto Daily (Star sanoi maanantaisessa toimituskirjoituksessaan, että "lännen on vaikea kieltäytyä sellaisesta alustavasta (ulkoministerien) kon-. ferensasta, ja ehkä vielä vaikeampaa kieltäytyä suuremmasta konferenssista. Varsinkin Länsi-Euroopassa vallitsee voimakas toivomus... Länsimaiden diplomatia on jäykkää; Yhdysvaltain, Britannian ja , Länsi-Saksan hallitukset näyttävät pelkäävän, että mikä tahansa status quon muutos... voi olla vahingoksi lännelle... Vähin mitä länsimaiden kansojen pitäisi johtajiltaan odottaa on se, että ne tekisivät rehellisen yrityksen löytääkseen yhteisen maaperän Neuvostoliiton kanssa ja osoittaisivat valmiutta sopimusten tekoon kummankin puolen yhteiseksi hyödyksi. Länsimaiden diplomatian nykjänen miltei halvaannustila on vaaraksi rauhalle ja vapaan maailman asialle. Lännen on jo aika osoittaa jotakin aloitekykyä sen sijaan että se suhtautuu vain puolustavasti ja negatiivisesti kommunlsUen ehdotuksiin . . . " Tämäntapaisia mielipideilmai^ja oli alkuviikolla loj^umatto-masti tämän maan ja kalkkien maiden sanomalehtien palstoilla. Tosiasiassa tämänsuuntaiset lainaukset edustavat ihmiskunnan valtavan suuren enenunistön tahtoa ja toivomusta tällä kertaa. Mutta Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles sanoi kuitenkin taas ~/.'met''! Xäyttää siltä, että vaikka Neuvostoliitto hyväksyisi kaikki he ehdotukset ja esitykset mitä Yhdysvaltain toimesta on tässä yhteydessä tehty, tai tehdään, v^tiosihteeri Dulles menisi sittenkin "puuhun", sillä ilmeistä on, kuten hän on moneen kertaan itse sanonutkin, valtiosihteeri Dulles ei halua kerta kaikkiaan muuta kiiin "sodan partaalla" tarpomista. USA SAI PAPERIA POLKUHINNALLA HddokL — USA oli viime vuonna sanomalehtipaperimme suurin ostaja, mutta samalla se m i ^ i kuitenkin kaikkein alhaisimman hinnan, ilmenee tullihallituksen äsken välihistuneista tilastoista. Ennen devalvointia viime vuoden tammi— eiokuussar~oIi Suomieariaäailmän^ markkinoilla sanomalehtipaperista saama keskihinta 32,200 markkaa tonnilta. Samanaikaisesti USAn maksama hinta oli vain 27.000 markka^ tonnilta eli 5,200 markkaa alhaisempi kuin maailmanmarkkinoilta saatu keskihinta. Devalvoinnin jälkeen nousi sanomalehtipaperista maailmanmarkkinoilta keskimSSrin saatu hinta 43,600 markkaan tonnilta ja USAsta saata hinta 37,600 markkaan tonnilta. USAn rngksama hinta oli keskihintaa 6,000 markkaa alhaisempi. Kukkiaan vietiin maastamme viime vuonna sanomalehtipaperia 550.501 tonnia, misti USAn osuus oli 125.545 tonnia. Sanomalehtipaperin vienniäti saadut tulot olivatr^oko viime vuonna 19.260 miljoonaa markkaa, misti USAn osuus oli 3.726 miljoonaa markkaa. USAn maksamista alhaMsta hinnoista Suond kirsi viinte vuonna noin 700 miljoonan markan menetykset. • . , SYNTYMÄPÄIVIÄ Manda isaloj Öeaver Lake, Önt., täyttää ' lauantaina, maaliskuun 8 pnä 76 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavani onnentoivotuksiin. H A K E U t l l U OMIENSA HOIVIIN VaUankombfikseUlsteh päämaja, Feski-Sumatralla. — Kapinallisten pääministeri Sjafrauddin. Prawira-nej- ara sanoi tänään, että hän tulee pyytäi^ään Yhdysyalloilta aseita jos Hän sanoi* epäilevänsä, ettei presidentti Sukarno voi järjestää menestyksellistä hyökkäystä ilman u l kopuolista apua. Jos venäläiset l a itettavat mr. Sukamolle aseita, s i l loin me pidämme itsemme vapaina Me tulemme pyytämään Yhdysvalloilta aseita" sanoi hän. "Se ei ole Yndysvaltaln ctuj :n mukaista jos tä mä alue tulee kommunrstiseksi. . ." — AP:n uutistieto maalisk. 3 pnä. Huumorintajuttomalta tuntuva inie5'polomen Brisbanessa, Australiassa, asuva mies sai vaimostaan avioeron sillä perusteella, että vaimo oli pakottanut hänet nukkumaan hevostallissa, kuljeskeli aivan alastomana pitkin pihaa, aiheutti miehen vararikon vimistelemällä hänen verstaassaan käyville asiakkaille, myrkytti miehen koirat ja heitti tälle vihdoin ruoankin niinkuin ennen koirille. Suuri Kalevala-juhla fl:gissä RelsinkL — Kahden Suomen si-niristUipnn juhlistama Kulttuuritalon konserttisali tSyt^ viime perjantaina seininviemstojen sei-somasijoja mySten innostuneesU juhlayleisosti Kulttaorityo iy:n järjestSmässt Kilevala-jnhlassa. Maassamme jUleea. vieraileva eestiläinen ooroeraläolaja Georg Ots oli illan soursnosikU, joka taas kertaalleeit kirkeni fartfcimuian ISs- TiuMlijtft • > honttMtilMm jm loihtimaan aploodimyrskyn, joka koetteli . saliiii I ^kostista ^ ^kestokykyä. Arvokas ]ä monipoolinen oli muu-ohjelma,- jokk otettiin vaistakn het^aantttaatt^iMllii mldenkUn-nolla ja nautiuurila. Juhlaesitelmin piG kirjailija Aira Sinervo aiheesta *^n^lnia tdofikan suurtöistä kan^anriuMindessanune". Indonesia ulkomaisen pääoman puristuessa Indonena on viime naivina LANSi^UINEA tauksen kysymykseen löytää talou- nen tasavallan hallil 10 iunti^ päivässä latinaa ja patukkaa Porin koulussa Pian 400 vuotta täyttävän Porin kaupungin ensimmäinen koulu oli pedagogia, joka sijaitsi kirkon luona, eli nykyisen Hallituskadun varrella raatihuoneesta länteen. Tämä koulu oli olemassa jo vuonna 1562. 1640-luvulla pedagogia muutettiin trivialikoulutel Siinä oli neljä luokkaa. Oppiaineina olivat latina, heprea, matematiikka, uskonto ja hieman fysiikkaa. Kouluaika oli aamulla 5—10 ja päivällä 12—17. 1700-luvulla koutun kuntoa alettiin kohennella. Niinpä v. 1724 kouluun oU ostettu "8 lankkua, höyläämä-tönta, joilla pojat voivat istua" ja V. 1729 "rakennettiin vahva probba eli koulukarsseri, joka maksoi 20 taalaria 24 äyriä". Kaikesta päättäen tämä olikin tarpeellinen lisä koulu-tarpeistoon, sillä esim. toukokuussa 1731 35 oppilasta oli tavattu kortin ja 57 nopanpeluusta. "Kun oppilaan keho vihdoin on koulussa, niin hänen mielensä ja kaikki aistien voimat suuntautuvat telmimiseen, yö-juoksuihin, pelihuoneisiin, tupakki-piippuun, oluttuoppiin ja v i i n ^ p - piin sekä sopims^tomaan seuraan", totesi koulun rehtori Krafftman. V. 1778 vajitti 8^^^ Asp pormestarille, että oppilaat ovat yöllä irroittaneet ja poistaneet hänen asimtonsa Ikktmat ja ovet. 1700-luvulta mainitaan hyvin paha tapa oppilaide keskuudessa: he puhuvat suomea latinan ja ruotsin asemesta. Kouluneuvoston pöytäkirja kertoo toukokuussa 1760, ettS "koska suomi olihdlut koululaisten keskuudessa liian yleiseksi, oli opettajien, sen vahingon takia, miki siitä on oppilaille, tarkoin valvottava, etti niin paha tapa koulunuorisosta poistetaan." Tärkeistä opintovilhieistä mainittakoon patukka, jolla oppi ajettiui jNlähän selän alaosan kautta. Ehkä liiankin lujaa, koska pormestari va- Utti ,24. 2. 1835 koulutarkastusta suorittavalle piispa Melartinille et-tS "yleisesti valitetaan osan opettajista käyttävän ankaruutta ja patukkaa siinä miSrin, että vanhemAiat ovat ottaneet lapsensa pois koulus-ta'.'. Kuitenkin Porin triviaalikoulun oppUaista tuli monia maallemme merkityksellisll henkUöiti. kirkkoherroja, piispoja, professoreita, korkeita virkamiehiä, lääkäreitä jne. päivinä maassa sattuneiden tapahtnioien vuoksi joutunut maailman-yleisen huomion valokeilaan. Lähinnä sen on aiheuttanut Sumatralla puhjennut keskushallituksen kansallista politiikkaa: vastustava kapinaliike, joka on. vaatinut hallituksen eroamista ja maan politiikan muuttamista. Tämän kapinaliikkeen johdossa oleva ja maan ulkopuolisten voimien tukema upseerijuntta on perustanut oman kapinahallituksensa, saatuaan, kes-knshiallitukselta kieltävän • vastauksen vaatimnksiinsa. Kun län- ' tisten tietotpimistojen tapahtumista välittämissä uutisissa on pyrit^ antamaan sellainen käsitys kuin kysymys olisi puhtaasti sisäpoliittisista erimielisyyksistä on paikallaan valottaa niitä tekijöitä, jotka ovat tapausten todellisena liikkeelle panevana voimana. Parhaimman vastauksen siihen saa tutustumalla maan talouselämään, joka pitkän siirtomaakauden perintönä on edelleenkin ulkomaisen pääoman puristuksessa ja jota olotilaa puolustamaiui nykyinen kapinaliike on inspiroitu. ULKOMAINEN PÄÄOMA Pitkän siirtomaaherruutensa aikana ehtivät hollantilaiset kaivautua syvälle Indonesian talouselämään. Niinpä virallisen tilaston mukaan ulkomaiset pääomasijoitukset Indonesiassa olivat viime vuonna 2,100 miljoonaa dollaria, josta 70 prosenttia eli 1,470 miljoonaa dollaria kuului hollantilaisille. Mutta eipä toisella tilalla olevan USA:n osuuskaan ollut aivan vähäinen — 350 miljoonaa dollaria. Tähän lukuun eivät sisälly ne suuret sijoitukset, joita USA on viime vuosina tehnyt Länsi- Guinean öljyteollisuuteen. Ulkomaisten yhtiöiden vuosittain maasta viemä voitto kohoaa noin 15 miljardiin Indonesian rupiaan eli jokseenkin samaan summaan Luin maan koko vuosibudjetti. Mutta niinpä ulkomainen pääoma hallitseekln suurinta osaa maan teollisuudesta, plantaaseista jne. Hollantilainen pääoma kontrolloi myös sekä uiko- että kotimaan kauppaa. NAFTA Maan naftatuotannon ovat ulkomaiset kapitalistit vallanneet melkein kokonaan. Kun naftan osuus maan koko viennistä on noin neljännes, tajuaa hyvin mikä merkitys tällaisella omistussuhteella on koko kansantaloudelle. Paitsi hollantilaisia toimii maassa myös englantilais-holläntilainen naftayhtymä. Niinikään toimii Länsi-Guineassa ame-rikkkalais- hollantilainen Öljy yhtiö, jonka osakekannasta USAn hallussa on 60 prosenttia. Ulkomaisia öl-jynpuhdistamoja on maassa kkik-luaan viisi. Indonesian oma nafta-tuotanto on vain noin 500 000 tonnia eli 10 prosenttia kokonaistuotannosta. MAANO.MISTUSOLOT Maassa on suuria ja tuottoisia kumi-, sokeriruoko-, kookos-, palmuja^ teeistutuksia. Indonesia tuottaakin luonnonkumia enemmän kuin mikään muu maa. Kopran tuotannossa se on Filippiinien jälkeen toisella tilalla ja teentuotannossa Intian ja Ceyloi\in jälkeen kolmantena. Mutta näilläkin aloilla hallitsevat ulkomaalaiset. 11 miljoonasta hehtaarista viljeltyä maata kuuluu ulkomaisille plantaasinomistajille 1,650,000 hehtaaria, mistä hollantilaisten osuus on noin 70 prosenttia ja englantilaisten yli 13 prosenttia. Indonesian kuinintuotanto on erittäin laajaa. Sen osuus koko maailman tuotannosta on noin 40 prosenttia. Vuonna 1956 vietiin maasta kumia 676,000 tonnia, mikä Indonesian rahassa merkitsi 4,028 miljoonaa rupia eli lähes 40 prosenttia maan kokonaisviennin arvosta. Mainittuna vuonna saivat ulkomaiset kumi-alan yhtymät "puhdasta" tuloa 1,700 miljoonaa rupia. MERILIIKENNE JA KAUPPA Sellaiselle valtiolle kdin Indonesia, joka muodostuu yli 3,000:sta etäällä toisistaan olevasta saaresta, on meriliikenfeellä >ensiarvoinen merkitys. Tämän ovat oivaltaneet hollantilaisetkin. Niinpä heidän hallussaan olikin vielä viime vuonna noin 70 prosenttia koko sisäisestä liikenteestä ja vain 30 prosenttia matkustaja- ja tavarakidjetuksista toimitettiin indonesialaisten omilla laivoilla. Jokseenkin samanlainen tilanne vallitsi myös kaukomeren-kulussa, joka huolehtii yhteyksistä muihin maihin. Myös kotimaan kauppa on pääasiassa ulkomaisten yhtymien hallussa. Hollantilaisten osuus siitäkin on noin 70 prosenttia, mutta myös englantilaisilla yhtymillä on melkoinen vaikutus. Nämä melkein monopoliasemaan päässeet ulkomaiset yhtymät ovat itse asiassa sanelleet hinnat kotimaisilla—markkinoilla- Ne omistavat. pankkeja ja erilaisia tuotantolaitoksia ja ovat niiden ansiosta aivan ylivoimaisia kilpailijoita kansallisille yrityksille. Hollantilaisen pääoman hallussa on suuria pankkeja ja vakuutuslaitoksia, jopa rautateitäkin (Sumatralla) sekä vahvat asemat monilla teol|isuudeh aloilla. LANSI-GUINEA Uusi-Guinea niminen alue on Grönlannin jälkeen maailman toiseksi suurin saari. Se sijaitsee Austraalian pohjoispuolella ja vain 160 km leveä Torresin salmi erottaa sen mantereesta. Saaren pinta-ala on 405,800 neliökilometriä, mistä noin puolet eli itäinen osa kuuluu Australialle ja Länsi-Guinea, kuten sen virallinen nimi kuuluu, on olennainen osa Indonesiasta. Vastoin kansainrälisiä sopimuksia ei Hollanti ole luovuttanut tätä aluetta Indonesialle^ v£^; pitää sitä jatkuvasti hallussajäi.; Kun hollantilaiset eivät suostiii^t palauttamaan saarta, alisti -Indonesian hallitus Länsi-Guineah kysymyksen V K : n yleiskokouksen 'käsiteltäväksi. Asia olikin esillä Y K : n viime istuntokaudella, matta USA:n ja muiden siirtomaavaltojen kulissien takaisen juonittelun takia kysymys jäi ratkaisematta, sillä se ei saanut taakseen vaadittavaa 2/3 enemmistöä. Joku voi ehkä kysyä, mikseivät hollantilaiset jätä tätä kaukaista saarta sen oikeille omistajille. Vastauksen taloudelliselta alalta ja strategisista syistä. Länsi-Guinea ei ole luonnonrikkauksiin nähden köyhempi kuin Indonesian muutkaan alueet. Edellä jo mainittiin rikkaista naftaesiinty-mistä, joita hollantilaiset yhdessä amerikkalaisten kanssa imevät kuiviin. Muista kaivannaislsta mainittakoon mm. kulta-, kupari- ja uraa-niesiintymät. Alueella on myös tuottoisia kumi-istutuksia ja sokeriruoko kasvaa jopa luonnonvaraisenakin. USA on rakentanut alueelle myös voimakkaan sotilastukikohdan, joten siirtomaavallat eivät sumkaan ole alueen luovutus^uu-hissa. TAPAHTUMIEN VYÖRY Tehostaakseen Länsi-Guineaan kohdistuvia vaatimuksiaan ja helpottaakseen sitä puristusta, mikä maan talouselämää painaa, ryhtyi Indonesian hallitus eräisiin toimenpiteisiin, jotka saivat siirtomaavallat raivoihinsa. Tällaisia toimenpiteitä olivat hollantilaisten yhtymien, pankkien ja plantaasien alistamiin-- nep tasavallan hallituksen kontrolliin. Samassa yhteydessä suljettiin hollantilaiset konsulaatit, joita olikin kohonnut ympäri saarivaltakuntaa kuin sieniä sateella. Samalla h ^ t ^ s .antoi maasta poistumiske-hfi$^ jj)lp^ hollantilaisille, joiden maässa'Öio ei ole välttämätöntä. Huomattava joukko hollantilaisia onkin jo lähtenyt, maasta. HERMOSOTAA 'Tuk^akseeh sortuvaa herruuttaan ovat siirtomaavallat aloittaneet häikäilemättömän hermosodan Indonesiaa yastaan. Sitä. käydään propagandistisella, pbliittisella, taloudellisella ja diplomaattisella rintamalla'. Sen tarkoituksena on saada Indonesian hallitus luopumaan itsenäisestä ulkopolitiikastaan ja pystyttää maahan yksi tai useampia siirtomaavalloille mieluisia hallituksia. Siirtomaavallat yrittävät hajoittaa indonesialaiset eri leireihin, muodostelevat paikallisia "kapina-hallituksia" ja kylvävät tyytymättömyyttä väestön keskuuteen taloudellisen saarron ja laajan kaupallisen' oi-ganisationsa avulla. Nyt käynnissä oleva Indonesian kansan kamppailit ulkomaisen päi> oman isäntävaltaa vastaan on loogillinen jätko sille raskaalle, mutta menestykselliselle taistelulle, jota se on käynyt maansa vapauden ja riippumattomuuden puolesta. Varmaa myös on, etti lukuunottamatta pientä ostettavissa olevaa kansallisen porvariston ryhmää Indonesian kansa tulee asettumaan tässä taistelussa kapinallisia vastaan. Tälle' oikeutetulle taistelulle antavat tukensa myös Aasian ja Afrikan riip* pumattomat maat. STT Yhdysvaltain säätietotoimisto ennustaa, että seuraavan kahden viikon aikana Canadassa tulee ypllitsepia,an tavallista lämpöissmpi !sääi: p^ut^jv, kiaF^tarnme.. osoittiaa Itä- Capada aina JM[anitqbaa myöten tulee ole naan normaalia l^mpöji^einp^ ja "Vancoavie- , rin seuduilla tulee olemaan myös tavallista lämpöisempi. Toisaalta "^h^Iysvaltaip "etelä valtipissa (ennustetaan tavallista kylmemmän sään^ vallitsevan. * " ' DoJlarJesirippu puiosi intialaisen tielle Niagara Falls- — Nuori intialainen opiskelija, joka kolme kertaa sanoi matkustaneensa "rautaesiripun" läpi ollessaan maailmanympärimatkallaan moottoripyörällä, tuli havaitsemaan USA:n siirtolaislain niin tiukaksi, ettei'hän pääse matkustamaan Yhdysvaltoihin. Ram Chandru ^ i voinut antaa $500 takausrahaa voidakseen päästä Yhdysvaltoihin. Eräs teollisuusmies, joka oli luvannut taata hänelle matkan Yhdysvaltoihin, oli matkustanut kolmeksi viikoksi pois maasta. "Olisin ollut erittäin halukas vierailemaan siellä", sanoi Nuorukainen sanoi matkustavansa Montrealiin ja sieltä Halifaxiin sekä matkustavansa laivalla Englantiin. Hän oli matkustanut 25,000 mailia ja vieraillut 27 eri itnaassa. (Sudburvn TCalevalajuhlaa rarteri tehnvt ja siellä esittänyt K'. Salo) Vuossa to ja joitain jo vierinyt siitä, — kukaan ei varmasti laskenut niitä, — kun. y'äinämöinen se lauloi ja soitti, /ivväksi kansvnsa kaikkensa koitti. Takoi Iltnarinen myös Sammon niin oivan, sen sanottiin jauhaa ihan kaikkea voivan. Sotasankari taas oli Lemmin poika, ,kun uhkasi kansaamme Pohjolan noita. Eli Pohjolassa se akka niin paha, oli harvassa hampaat ja riippui sen maha. Se auringon ahdisti sisälle kiven, ei maailmaan valoa tullut ees' hiven. Pohjolassa tahtoi myös Sammon hän pitää, takojalle ei antaa halunnut mitään. Mutta silloinpa urhot Kalevalan nousi, ja Pohjolaan Sampoa hakemaan sousi'. Sodassa Sampo se merehen hukkui, ja Pohjolan pojat ne päätönnä nukkui. Taas ta kohon Sampoa käytihin uutta, toivoen parempaa tulevaisuutta. Mutta monesti päivä se peittyi viel' yöhön, monasti reikiä leikattiin vyöhön. Nyt Kalevalan kankailla paistavi päivä, häipymässä ja pois ompi öinen häivä. Kuin esi-isämme Kalevalan mailla, niin olimme mekin paljoa vailla. Siksi parempaa etseissä jäi kotitanner, ja jalkaimme alle sai uusi manner. Mutta täälläkin yllätti aika niin huono, "Pitää tämän ois' saanut se sarvikuono", näin aluksi monikin mietti jo täällä, repaleissa kun laahusti kylmällä säällä. Maa tämä myäi sitten purempaa näytti, antiinillansa lastensa vatsat se täytti. Xyt tarvitaan Sampo, niin hyvä ja jalo., ett' onnen sais' huöslaansa jokainen talo. Sen taontaan täälläkin käytiin niin pian, työssä siinä Kalevalan kansa sai sijan. .Ahkerana uurasti eessä se aivan, . hyväksi Canadan näki sc vaivan. Perinteet Kalevalan tännekin tuotiin. Sammon kulttuuriahjot monet ne luotiin. Tääir vaalittiin perinnettä kaunista, suurta, Kalevalan urhojen sukujen juurta. Xiin luotih'n näyttämöt, kuorotkin oivat, viulut, huilut ja torvetkin komeesti. soivat. Väinön laulut täällä niin kiuniisti raikuu, ett' kotimaan uuden vuoret ne kaikuu. Jotkut tahtoneet' perinteet rikkoa, lyödä, ne sodalle uhrata, rahasta myöää, mutta häpeä,heille on palkaksi saannut, voiton heistä yhteistoiminta taannut. Taas kutsumme Väinölän lapsia mukaan/ Pois kulttuurityöstämme jäisikö kukaan? Vapauttamaan rientäkää aurinkoa, kuuta, et' onnea jauhaisi Sampo — ei muuta. Nyt juhlimme Kalevalan urhojen juhlaa, jolle kiitosta eepos niin valtava tuhlaa. Me juhlimme Lönnrotin kaunista työtä, ja kaikkien jotka olivat myötä, kun laulettiin Kalevalan, laulut ja tarut, kun kuljettiin korvet ja kankakat karut. Me juhlimme uskoen Sampomme voittoon, rauhan täyteisen elämän aamun koittoon^ USAn lama uhkana kumimaikkinoiila Lontoo. — Kehitys wiaanm>i» ka-mimarkkinoUIa. joilla alkuperäisinä tuottajina esiintyvät siirtomaat, ke- Iiityksestä jälkeen jääneet maat Ja naoret kansallisvaltiot. liippnn kn-luTana vuonna ratkaisevasti Nea- Tostoliiton ja kansandemokratioiden ostoista, todetaan ä s ^ ilmestyneessä enelantilaiseBhMke Econo-tnist- lehden IcatsankJUE.' Jo viims vuonna siup^sti,menekkiä la ai?nsi hintoja päAn J^ma, joka kuluvan vuoden puolelk öh yhä pahentunut. Tuotanriin ja kysynnän tasapainottomuus säcä hintojen lasku olisi oUut viime yyonna; paljon' voi-makkaampj elleivät Npuj^flstgliitto ja kansandemokratiat' piisi suorittaneet suuria ostoja:' Maaihhaii kumituo-tänto 'Oli^viime vuonna 1,9 • miljoonaa tonnia, mistä sosialistinen »ryhmä osti 1300.000 tonnia. . •. Neuvostoliitto aloitti.suurostot ku-mimarkkinoinii jo viime vuoden puolella ja kuluvan vuoden tammikuun i laivaukset, jotka nouäevat noin 10.000 tonniin, osoittavat Neuvostoliiton jatkavan suurostojaan. \Hintataso on Neuvostoliiton ostojen johdosta huomattavasti vakautunut. Samoin on menekkipulaa torjuttu, USAn ostojen odotetaan jatkuvasti supistuvan. JA TÄTÄ SALAISUUS — E n usko, että nainen voi koskaan pitää mitään asiaa salassa. — Älä hulluttele, olen ollut naimisissa jo parikjmimentä vuotta eikä vaimoni ole vielä kertaakaan sanonut mihin tarkoitukseen hän tarvitsee sitä rahaa, mitä hän minulta aina vaatii. NIIN. TOTTAHAN SE Erään lentokoneen kapteeni oli antanut ohjauksesta huolehtimisen apulaiselleen ja pistäytyi matkustajien keskuuteen vähän rupattelemaan. Eräs ikäneito: "Toivon, iluori-mies, että laskette meidät onnellisesti maanpmnalle." "Rouva", vastasi ohjaaja, "minä en ole vielä koskaan jättänyt matkustajiani tänne ylös." PÄIVÄN PÄKINÄ tava uusi turkki, koru tai muu ai- ka selostaa kantaamme. Naisellisuus jalossa taikoituksessa Tässä päivänä muutamana, tarkemmin sanoen viime naistenpäivän numerossa virkakaverimme Känsäkoura kirjoitti naisten osuudesta tämän maallisen elämän parantamiseksi ja keinoista, joilla se heikompi sukupuoli joskus, valitettavaa kyllä, saavuttaa tavoittelemansa päämäärän. Ennenkuin lähdemme syvällisemmin pohtimaan tätä nyt pääkalloamme* askarruttavaa kysymystä, pyydämme saada tilaisuuden sanoa, että— allekirjoittanutkin—kuuluu~nii^ hin avioituneisiin, jotka aika-ajoit-tain joutuvat hieman kuin tohvelisankarin asemaan,' sillä eihän sitä rakasta aviosiippaansa sovi niin vain joka käänteessä suututtaa. Syynsä lienevät siihenkin. Nyt tässä joitakin aikalaisiamme seuratessamme osui silmämme erääseen mielenkiintoiseen, ainakin allekirjoittaneelle mielenkiintoiseen uutiseen. Asia on nimittäin siten, että Oxfordissa, Englannissa. Oxfordin yliopistossa opiskelevat tyttöihmiset ovat kieltäytyneet minkäänlaisesta miespuolisten opiskelijain hemmottelusta, hyväil^tä tai suutelemisesta elleivät pojat ota sydämen asiakseen taistelua vetypommin pannaan julistamiseksi. Näin olivat tytöt pojille ilmoittaneet ja vakuuttaneet, että päätöksestä tullaan pitämään lujasti kiin-ni~ elleivät~pöjat allekirjoita vety^ pommin pannaanjulistamista vaativaa vetoomusta. "Olen pasifisti", sanoi eräskin poika. Kas. kyllä sitä tässä maailmassa kehitetytään kim naiset osaavat käyttää hy^ikseen naisellisia sulojaan jonkin muunkin päämäärän saavuttamiseksi kuin että olisi saa-^ neellinen hyöty aviomiesparalta. Ja sitten Yhdysvalloissa ilmestyvässä Naisten Viirissä_;^otsikolla: Hirmuisia ovat nämä amerikkalaiset naiset: "Sellaisen käsityksen -saa jos uskoo erään brittiläisen sanomalehtimiehen kauhistuttavia havaintoja. Amerikkalainen naisellisuus on kuulema tukieyästf amerikkalaisen miehuuden haivenissa kiinni. "Sellaisen tuskallisen johtopäätöksen tekee Daily Mirrorin kolumnisti Connor, tarkkailtuaan läheltä 'hi)*vittäviä darlingeja' äskeisellä turheella Yhdysvalloissa ja keskusteltuaan amerikkalaisten naisturis-tien kanssa Lontoossa. "Kaikki puhe hallitsevista miehistä lakkasi olemasta todellisuutta, kun purjehti Vapaudenpatsaan ohi, sanoi Connor. Amerikkalainen tyttö on enemmän passattu ja hem-moiteltu kuin mikään muu nainen maan päällä." Niin, arvoisa naisväkemme, siinä saitte kuulla kunnianne. Mutta kaikesta huolimatta, ennenkuin tartutte lujin ottein kiinni allekirjoittaneen vähäisiin haive- 9iU).JU(ydän vielä, hitMseo verran ai- Kotirauhan säilyttämiseksi on nieiclän sanottava, että emme hiin vain usko kaikkea tuota mitä tSmä Connor-äijä kirjoittaa. ^ ; Kas hän on hyvin mahdollisesti joutunut^vain loiseläjien kaltaisten naispuolisten ihmisten kanssa tekemisiin, sellaisten, joilla on palvelijoita vaikka minkälaisia ja sorttisia. _ Hän ei ole varmaankaan saanut tilaisuutta keskustella ja vaihtaa mielipiteitä esimerkiksi sellaisten naisten kanssa, jotka lukevat esimerkiksi vaikka näitäkin rivejä. Siellä hän varmaan tapaisi aivan toista. Tapaisi ihmisiä, jotka miestensä rinnalla joutuvat päivästä toiseen vastatusten elämän todellisuuden kanssa. MuUa vaikka näinkin olisi asia, emme sittenkään paheksu sitä, että. naiset menettelisivät samoin kuin mainitsemamme Oxfordin yliopiston kurvikkaat. Ja jos asia on niin, että lemmittävät haluavat käyttää naisellisuuttaan niinkin jalon asian kuin rauhan puolustamiseksi, niin allekirjoittanut suostuu mielihyvin tohvelisankarin iisemaan. — Nemo^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 6, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-03-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580306 |
Description
Title | 1958-03-06-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 6 p. — Thursday, Ä^arch 6,-1958
Y Ä P A U ^
(I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-03-06-02