1954-03-13-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
en syyakataxTinsa. ja iiistif
. Jääkäri om «tetoslioopis J
i potUasta^^Banomaan .'1n)]al^l
ntäkblme"! Tämä koetti, ns.]
äri oU tyy^nnätdn:
l. ei, paljon selvenunin. ]
:3takaan yrityksestä-ei <
}a niinpä tukkukauppias
l i r i k i n : " °
jitesksi vain, tohton, tamil
io. ole tottunut,käsitteleii%|
»mä lutfjja. ;i(
m vanha rouva .oli eläintar.l
Ja istuutui kamelin säJsäJal
nrhoitajayr^ttt saada kaih^j
laan j a lähtemään liikkeeBr^j
se ei hievahtanutkaan. Ronnl
pois j a Tyhtyi taputtelemaaaj
, mutta se^ipy&ya jatIcuTasti|
lan, kunnes se yhtäkkiä kaa-j
ystyyn j a M b t i juoksemaani
j a ulos fiiitäv
isteli rouvalta:^ -
te teitte sille?
jnä .vain kutitin sen selkää,}
rouvia.
atittabaA: pianv^minunkmrsd-]
äJlläminun-taytyy.: juosta: yhU j
;i;:]nikaU aion:saada sen-)äin*|
Kysymy» CiaiuitoiiJ» Neftv^icio-
Uiton vsliseo kMiiiHHikiymin ke.
Jättämisestä saa Jatkuvasti sno-rempaa.
huomioi» lanailalatrten
; yhtenäisenvjaivdemokraatti-l
^ n kanssa sellaisin ehdoio, J
ieltäisivat iSaksan yhtymisesi
iän toista.maata;vastaan täh-l
sotilasliittoon Ja takaisivat,]
^natsismi ja' militarismi enää}
:si:;paataan Saksassa;
EKO SE SUOMEA?
lomalaiset imohd^mme usein, j
ksan kysymys on meille tärJ
evaisuuden kysymys.
aiseksikiiimitetty:iuan •vähän]
; a : maassamme . j a julkisuu-1
itä on puhuttu aivan liian vä- ]
iime aikoina on asiasta Vili-1
Lkyn3rt • suomalaisiakm ; lehti-
»ja:
utta.omita näköaloja am
i>-saksan > aseistaminen? Enh
puutu tässä siihen, mitä se
ifsee Pohjois-Atlantin liltdlel
nnen puolustamiselle. Mnttal
voimme todeta, etta Saksaa}
militarismi muodostaa sellai-
;n vaaran Euroopalle ja]
manrauhaUe:-;;: Saksalaisten
eä kansallistunto ja palava
»yhdistää nyt kahtiajaetti
vlha:Webltysjotikkoja k^^^
j a saksalaisille ominalneal
Iden i'jkelnojen| käyttanineB 1
oiitiil^ssa; kaikki nämä ovat
t vaarallisia' seikkoja silloiol
Saksalla Euroopan sydäm«; 1
i^.Iäniisen ma^nosanvyoimakM
mneija käytettävinään."/;;-J
.Welj^j)oika; Uusi Kuvalehttl
i jällesnvarustammen ]»]
ksen vaara u h k a a Suomeni
Ja:'tulevaisuuttai •:-. Neuvosto-1
anssa solmimassa ystaVjjs-j
sessaan Suomi on sitouta-1
B*syxnmarryksessa Neuvo^ 1
inssa vastustamaan ninieia-|
Saksan tai sen liitolalstenj
tulevaa hyökkäysuhkaa. Jal
historia osoittaa Jarkyttäiänj
ettsi Saksan sodat vaikutto-a
välittömästi meidän maa-f
Ita Euroopan armeija
1 Saksa — toisaalta ehto-l
aksan kysymyksen rauhaa-1
i ratkaisemiseksi... KiBnpj
to^toteutuuZ Siita nippuul
allay tavalla -Suomenkm ttt-j
. ' * 1 M—a R. f
ip"aanne= kortit: ovat sekoite-]
Streetin sotavoittoja tavoit-raharuhtinalden
pelatess»|
lihalla j a vereUä.
Indo-Kiman sodan lopetta-äkeva'
kysymys: joutuu ilmei-|
tiilevan Geneven konferens-j
järjestykseen, yritetään Yh-J
isa sitä ennen kaikin mab;|
celnohi elvyttää tätä sotaa|
ata siihen lisää miehiä
nä mielessä, että sota näyt-|
> hiukan
'toivoiikkaammalti
hnperialistien keskuude
konferenssiin mennessä,
lolimatta ovat Hanskan halj
et oUeet viime aikoina kaM
en. pataostuksen takia pai
juhumaan välirauhan mah-j
lista Indo-Kiinassa.
• • *
' päänänisterimme on
vletailemassa"^ ' J a ' hänen
li/anoneen Isiellä olle
n pitkää pn K i i n a n ks
umustettavA Jos se on
halUtus.Jota kansa kanj
SeUatistaö, olisi kuitenkaai|
iästHä rimoille, siUä konser j
vat^^ft^!Jöhdosta ne
syyttävät nyt hallitusta, et
tehnyt muutoksen ulkopoui
/'j'9ta>onMrvatUvit ova]
me emme iuphnpUisesI
Sti iLaimmtia haffi ^\
ä a l i y i t ä i l j Ä t e r t '
& siinä noudatetaan Wfl
nääräykslä mikä on Cafl>i
miellsten' Ihmisten XfhäM
u k i n puolustamaan pääjnj
e , k a n t » a : J a O T . 8 e n l^
;i5i^litä|Kil^
inustaxnln^ pitäisi tapa»
lehtien palstoilla. Että Caoadalla
00 mahdoHisoiifcsfa tällaisen kao-panliaynnin
keittämiseen, se U»
menee mm. semra&vista'Nenvosto»
luton'lehtien viimeaikaisista laa-suDDoista:
'
Eras tärkein kysymys. Jonka ^Neu-vcstoliitcn
valtuudnmnan päämies »V.
j l Molotov herätti ndjäjft Amalian UIT
koministenen Berlihnn^neuvottelukio-iouksessa,
oh kysymys kansatavälisen
kaupan nonnaalisoimisesta. Kansain-'
^^älisen ncnnaalikaupän rikkominen
ja ne esteet ja diskriminatiotolmen-pjteet,
joita ensi tilassa Yhdysvaltojen
hallitsevat piirA kyOiäaväfiilko-j
maalikaupan kehittämisen tielle, -vam
luaavat kansainvälisten ^'suhteiden
iärjistinusta Samaan aikaan on
tunnettua, etteivät i^mä diskrunina-tibtoimenpiteet
Neuvostoliitoni Kiinan
ja känsandemokraattistt»: V n ^
suhteen ele voineet estaa näiden mai-;
den taloudeUista kapvua. Sensijaan
ne ovat antaneet ankaran iskun k a -
pitahstisten maide» eduiUe, jotka
iarsnat tasta politiikasta suurta va-lunkoa,
• »-Aja ilma ulos; ovesta; se.itulee. s i sään
ikkunasta" — sanoo vanha sa-^
iianlasku" — kirjoittaa '<Truä" >lehti.
"Yhdysvaltojenhallitäevat piirit^ ovat
icettaneet • saaftaa demokraattiseen
leiriin kuuluvat .maatvtaioudelliseen.
saaiioon- Viime :vuosma.<>n annettu
kymmeniä diskrimmatiivisia määräyksiä,
joiden tarkoituksena on ollut
estää normaalikaupan kehittyminen
naiden maiden kanssa. Mutta nama
mäarajkset ovat antaneet iskun GEng-läniiio,
Ranskan; ja; muiden .kapita-;
Ii-tisten maiden elineduille, * jotka
inäät ovat kurmostuneet'.nonnaah-;
kaupan kehittämisestä demokraattisen
leirin kanssa.
Senvuoksi ei:ole..mitään ihmettä
siinä, että kalkilta: .puolilta; ?kuuluu
protesteja Yhdysvaltojen Äaneluval-taa
vastaan kaaisamvahstentaloudel-:
listen suhteiden alalla, ja-vaatimuksia
dlskriminatiotoimenpiteiden; : lopettar
ffllsestakansamvalisessa.kaupassa;" V
iv Binnan .protestien kanssa Xhdysval-rtojen
saneluvaltaa.vastaan lansimaisr
sa kasvaa :yha) suureimpi'vkimncstus
r i i n kuuluvien M l e n k a n s a /^
"Novoje'viemja-, kUfJoittaa* -että
"siihen on monta syytä." Viimeinen,
sijansa niissä el suinkaan ole'kaikme
tunnetuilla valkeuksilla, Joita länsimaiden
talous^ltärsU: Itrlisin uhka.
taistelun -kärjistyminen menekki-markkhioista
ja raaka-ainelähtelstä
sekä kauppakilpailun kasvu. Tällä'
taustalla normaalikaupan edut suun-nitehnallista
taloutta harjoitiavien
maiden' kanssa (tulevat ilmi sangen
^elvästi,-Jciten käy kokonaari" xhahdöt-tomaksi
'dlla nllta jhuömaamatta ja
•huomioon ottamatta kauppapchtii-kassa.
' < < ,
Viela on, olemassa eras^syy, joka "on
otettava huomioon Länsimaiden l i i - ;
kepiint eivät voi jäädä syrjään kan--
sojen yhteisestä pyrkimyksestä kan-samvähsen.
jannitt^eisyyden; lieventämiseen.
Näiden piirien järkevät
edustajat haluavat kantaa oman kortensa
tähän yhteiseen kekoon laajentamalla
kauppayhteyksiä Neuvostolii-toni/
Kiinankansantasavallan j a .Eu-
: i ^ p a n , kansandemokraattisten .maiden
kanssa. Nama liikemiehet eivät
tietenkään unohda niitä kalippaetu-ja.
Joita heille kauppa Idän kanssa
tarjoaa".
Aasian ja Kauko-Idan maiden l i i kepiirit
ovat yhta kiinnostuneet kaupan
kehittämisestä känsandemokraat-tiStentmalden
kanssa; vTamäf t u l i erikoisen
selvästi ilmi Y K ' n Aasian ja
Kauko-Idan talousvaliokunnan teolh-suus-
ja kauppakomitean 6. sessian
edustajain mielialoissa. rPravda'?; k i r -
jcittaa, etta "useiden heikosti kehlt-tyneideny
maiden edustajat ovat; monesti
lausuneet - ilmi jyrkän mielipiteensaYhdysvaltojen
^^^.n^^
johdosta i^Mroopan j a Aasian demokratian
maihin. Juuri tässä Aasian
markkinoiden : supistamispolitiikassa
Yhdysvaltojen painostuksesta TfK:n
talousvaliokunnan - mainitun: sessian
monet osanottajat näkevät maittensa
talous- ja kauppatilan (huononemisen
perussyyn . . . " •
•; Neuvostoliitosta puheen ollen on. sanottava,
etta se pyrkii aina; kaupan
kehittämiseen kaikkien Jmafden kansr
sa kummallekin osapuolelle edullisell
a pohjalla. Samaa on sanottava
myöskin K i i n a n kansantasavallas,ta ja
Euroopan kansandemokraattisista
maista.; Pitäen,^ ka»«J|iv|UJfite»;t»-,
taiddUst^ ^yto««yksjea^ ^ k n ^ n l s t a
kansaimrMUsen^Jännit^nafis^ He*'
ven^^misen puplnta J ^ ^ v ^ . toiste*
luz| flimelltsenä. ^^^P^t^Hy*^"
«et maatm^tTv^mUtedist^nää&jsitä
kaikin keinolnl > ? ' , , '' i''^. sielÄ-Jniullnhetta'tulossa' on toleleny;
, ^ ,u«p«»- —J B n s i k s i = qn hinitoimikunnan jär-k^
hittämlseen jnulden arajden kans-- jestäniät "pussitlkettl"^ Iltamat, Jot-sa
mclemminpuolisen Jjyödyn j a y h - k a ^pidetään maaliskuun, 18 p i ^ i f l l -
kaen keUo a illalla. ,,3iella näytetään
-Tzvestija" kirjoittaa, että ^'Neuvostoliitto
;'<suostuu:Hrkauppasiiht^^
denvertaisuuden pohjalla. Viime a i -;
koina Neuvostoliitto on-solminut usei-''
den«maiden.:kan$sa;,^uiisia,,kauppasor-pimuksla
taikka Jatkanut entisiä; vHei-;
nakuun 15 paivana ^1953 solmittua
Ranskan Ja • NeuvostoUitonkauppaso-pinausta
vastaavasti Modfcovassa pi-|
: dettiin'hiljattain ^kiuomaiä^
edustajain j^hteteiät-neuvpttelukoko-J
iiksia.v joissa.'soviUdnstavaratolmit^l
ten lisäämisestä^ seka lausuttiin toivomus
Neuvostoliiton ^ja :Ban^an
kaupan edelleen ikajentainisesia. ' ' :
Joulukuun 2 paiyanä 1953 Delhissä
aUekirjoitettim Neuvostoliiton;;ja iin-;:
t i an viisivuotinen kauppasopimus.-In-r
> tian halUttdcsen. tiedonannossavon ^sa-i
nottu, että sopimus edellyyttäa ^kanp.-:
pasuhteiden; kaikmpuolisen ;.kshitU
misen naiden maiden välillä tasa-
•••••.71;'.'.-'-^-.j;".-,. ,j,'-''/.-:^|V,";'-;;rv'-U->^...f'-r,,'f>>'J-;'i^.-'V^^^^
arvoisuuden ja molemminpuolisen
hyödyn pohjalla". -Neuvostoliitto on
solminut: .kauppasopimukset:2myoskm
Ruotsm. Norjan, ^ Belgialals-luxem-bergUaisen
taloudellisen:liitoni:'Afga-'
nistanin; Argentiinan ja: monien mui-.<
den maiden kanssa",
v; Suurta j mielenkiintoa ;herätti: h i l -
Jattam: / englantilaisten / liikemiesten
käynti Moskovassa neuvottelemassa
konkreetlsista .k^
(Neuvostoliiton ^ kauppajärjestöjen
kanssa. , ^
Neuvottelujen kulussa tuli ilmi
Neuvostoliiton: • ulkomaankauppa järjestöjen
valmius lisätä timtuvasti
kaupankäyntiä Englannin kanssa.
Englannin ja Neuvostoliiton ulko-maankauppajarjestöt::
voisivat antaa
Englannille laivojen; koneiston j a ku-;
lutustavaroiden tilauksia noin 4,5
niiiljaxdm ruplan, eU yh-4()0nUlJoon^
punnan aivosta. Samaan aikaan
Neuvostoliiton •. ulkomaankauppajarr
jestot ovat valmiit lisäämään vastaa-i
vasti sellaisten tavaroid
joita Englanti ostaa'tavallisesti ^Neuvostoliitosta.
1 ^
Pistäydyin
filmejä j a katsotaan kuka on, onnen
myyrä lsiin&,iahjavoitto-iaps?fu ;
jSitten maaltsknun, viimeisinä- p&i-;
yäna mennään kuulemaaa, joukolJi(
Kalle ^Säloa,"^>amä tilaisuus, ^aJkaa
myös kello 8 illalla. \ 1 -/'.^i-^-<« ^
Sitten mainio näyteimä.V/^täs
nyt, Niskavuori" saadbaan ni^&,tÄnne
omsin-':näyttamÖixuue« toimesta;^ täiE^
LIITTYKÄÄ MUKAAN:INSIjKESÄhf J k LENMVIMATKAAII LUOMEEN
JOKA TEHiJÄÄN SUURELLA /(TrMAtKUSTAJAN
^$TkATÖCRVISER'iLLÄ'
MONTREALISTA HELSINKIIN
I LÄHTÖ T A P A H T UU
MONTREÄllStA SUNNUNTAINA KESÄKUUN 6 P;JIÄ
m
; - : JA T A K A I S I N
HEtSINGISTÄ ELOKUUN 22
Tähän mennessä on jo ¥4 osa
tämän E RIKOISLENTOMAT-kaan
tähänhauäcaanijä n
tapahtuvaan lentohiiVimatJcaan.
KAIRiaiMm SUOMALA « s i p i i i l i i i lÄ
CSJjaSCÄ^L^vatn^^
SUURIA JUHLATILAISUlksiA
SUOMESSA ENSI KESÄNÄ ; ^ _ _
; Työväen MusjikldOiton
LAULU- JA SOITTOJUHLA
TULin IV LIITTOJUHLA
kevättalven ^aikana. K a l k k i sohaiset?
haluavaa sen.näytelmän natnda, s ^ '
nekm, jotka kävivät sitä Sudburyssa
'katsomassa/ovat vieläkin siitä innoissaan,
f Sihaäf näyteUnassa ,o^/'Jotakin
erikoista" Ja siksi servetaä^ipuoleensa.
Työttömyys^on taalla, Soossa .kehittynyt^
aika' uhkaavaksi, kuten se'
kuuluujölevan Icautta 'maanj^Jbtena
ihniönä taSBä yhteydessä nä^dään^ se,
että' suurissa ^toiveissa 'tänne ^hiljan
tulleet» maanmiehemme ^ suunnittele-,
vat nyt joukkomitassa takaisin Suomeen
m'enoa — Canadan työ^tt^yxfc-tä
pakoon! ^ on suuri vahlnko"heil-^
le Jienkilökohialsesti Ja musta silmä
nyky^elle siirtolaispolitiikallemme.
— Yksi.
Neuvostolefatien s kirjeenvaihtajat
tiedoittavat,. etta Englannin' lilkepU-Tit
j a ammattlyhdisltykset ovat ottaneet
suurella tyydytyksellä vastaan
tiedon niist» toauppasopimuksiista, joita,
englantilaiset teolllsuudenlharjolt-tajat
ovat solmineet iMOskovassk.
"Izvestija" kirjoittaa, että "kapitalistisissa
maissa kasvava pyrkimys
kauppasuhteiden laajentamiseen ja
«normaalisoimiseen Neuvostoliiton ja
kansandemoikraattisten Äaidenkaris-sa
osoittaa, sitä, että taloudellinen
välttämättömyys miurtäa keinotekoisesti
kyhätyt Wteet. O n kuidenkin
tuimettua, ettei'il£aii5>ankäyntiä voida
laajentaa j a saattaa normaaliksi'luopumatta
s i l t a politiikasta^.Jonka tarkoituksena
aa pitää yllä, Jännltt^ei-syyttä
kansainvälisissä 7 siihtelssä.^
Elämä osoittaa, että diskriminatiivl-nen
kauppapolitiikka, Joka o n risWrii-dassa,
kaikkien maid«i ]£änsöien'ielln-etiijeri
kanssa, on '^ä^n^niftlsejiijjär-'
Jestajiä ja toteuitajia vastaan: K a i k kien
maiden yhä laajemmat yhtels-kuntapilrft
pitävät /plmvälttämättd-mänä'^
kaupankaynninj^normt^isoimis-.
ita^^-Neuvostoliiton-fJatimuidenvkansan-'
demokraattisten maiden kanssa".^
Tannerissako Suomen
presidentti?.
. Helsinki. — Ruotsinsosialidemokraattien
tukholmalainen' lehti-AftonK
tidnlngen on "paljastanut; sotaansyyl-llsyydestä
tuomitun Ja ennen aikojaan
vapautetun iVäinö Tannerin suu-^
retimelmat kertoen hänen vetäytyneen
poiseduskuntaehdokkuudesta
tarkoituksella .päästä myöhemmin
Suomen tasarallan presidentiksi,
(Lehden selostuksen mukaan tn
Kekkosella ei nyt enaa ole mahdoUir
suuksia seuraavissa : presidentinvaaleissa,"
k u n sitävastoin A^äinö .Tanner
i n osakkeet ovat kohonneet. Sen
vuoksi''monet sosialidemokraatit varmani
hoivailevat salaa toivetta; että
•hänen merkiliinen poliittinen p a n t *i
setisa Jcrmmattalslin iprealdentlnärvol-l
a " ,^ kirjoittaa Aftonthmlng^i, joka
ilmeisesti onsaanut tietonsa Leskisen
puoluetoimistosta. ' <
Niin^ ^ mielikuvituks^liselta kuin
ruotsininaakiseoii ilehden ^kannunvalanta
tavallisen suomalälsenfmielestä
$'i)lipa.k&i»^ inle8.^JolJ<i oUliotoe
tytärtä. Vanhin tytär meni nalpttlslta
,v^kami«hen kanssa, ycolseksi vaäbin
^ sötäpääUUcön.. (Kolmas taas t a vallisen
talonpojan;
^~^Snäxi& Juhlapäivänä kaUtkl kolme
vävyä saapuivat'vleraiiulle appelaan.
ftolmas vävy t u l i Jalkaisin, j a hän
^ f i ^ u l perille vähän, aikaisemmin
kuin tplset. M&a o l i Juuri menossa
sisään, kun vanhin, v^vy saapiu ja
istuen vielä kantotuolissa huusi kovalla
äänellä:
'"iMinun asemani c n korkeampi kuin
?lnun Mtoun pitäisi astua ensimmäis
i ä s.'sään."
' Heidän väitellessään saapUi tohien
^ v y hevosella ratsastaen. Saadakseen
sovui). alkaan.hän «hdottl nuorimmalle:
" ^'^Sepittäkäämme jokainen runo. E n s
i sae kuvatkoon sitä. mitä on ]>ääm-me
paalia, toinen todistakoon anslom-n^
e ja kolmas kertokoon, miten saavuimme
tänne tänään. Vanhin ^vävy
Ja mmä aloitamme. Jos sinä ^voitat
meidät, saat mennä edellä." Vanhin
vä.vy mietti hetkisen, sitten hän a l koi:
'"Pyöreä on katos kantotuolissani. .
, ,;;jViisas'olen kauan opiskeltuani.
Kaksi kulia käy eessä, kaksi takana.
Keskimmäisenä istuu jumala."
Toinen vävy Jatkoi tähän tapaan;
/'Pyorea on sotakypäräni,
mairietta sain sodat käytyäni.'
' Tänne kantoi ratsu korskuva.
V Satulassa istuu jumala."
Kun han oli lopettanut, kolmas vävy
osoitti talonpolkaishattuaan Ja s a noi:
'
, ""Pyöreä on olkihattu mulla.
Olen sitä, miksi työtä tehden
saatoin tulla.
nolano§ttIi&<Mutta;(hei4äiM^^^^^
Ol&n kansalle 'Valtias'mflKtavin. - ,
E l rahasta puutetta, lyllttaus "valn:'
Sitä «virtaa aikkuuni kasoittain."'.:'
Totaen.vä^y'alkoi,Mtl,;^
' Oleij ^Jousella; amplyaf«ndokasf ;4
j a armellanl:.vaUta8.'-^::^^
Kohnäs:fvävyirästasl?^^^
millä säkeillä: ^ ,r ' > ' >'
"En liiaksi auraani; härkUäril'kiitä.
IMlnä työtä .ieen.'*e elätte siitä."
iNfihdessään.-'etteivät^ ^kenlsi ru-;
mietbkeim muita>'keirioja. (Mutta s i l loin
t u l i f j i c e ^ ^ ^ g ; ? i ^^
huuto, että-keittiö oli "tulessa.- -,
?; " '
mitä olisi, tehl
'Vanhin thinisl mähtoisti: ',?aly9ll-
Jat, sanmmtiai!aaituiil'?iii^^
Toinen' karjaisi käskyn: "Sotllaatl;
Eteenpäin, n i a r s ! " •
iMutta kolmas vävy,vain: n o u s i ja
sanoi: - „ .
"Äikä^|kiiiit|i|^uoiiäp
'Katsokaa; miten viisaampi'kantaa vesisankoja".
Näin sanoen hän meni Ja
sammutti tulen., , , / '
2li uutta uriieilun
.sfa
Iin
Lontoo. — (Kansainvälinen OJrheilu-liltto
on äskettäin hyväksynyt yhteen^
sä;28 uutta maailmanennätystä: 10
.miesten Ja 9 natetert. vilEänil Zatopek
p n saanut n i m i i n i . kolme ennätystä.
SJudet ihyväksytyticnnäAykset;-: ovat:
Miesten lajit: > < > <
j a (Leskisen salaiseen,
ybtelstyiösopimukseen kuuluu
^ m i r Ö | t ^ ä ^ ^
räden niulden valtakunnan korkeiden
paBckoijeh mteldttämistä", niinkuin
OCaakänsassa, paljastettiin äskettäiti.
MUaii-saMisto yhteistyösopimuksen
peruspyaklmyksenä on Suomeriyhdfe-r^
iaiin 'länsiliittoutumiin
t u n t u u , jvamin Johdonmukaiselta,
että. .valtakunnan päämie-heksi
on ajateltu sotarikoilista. i - i iD
6 mailia: iEm^l Z^tppel^, Tlshpkko-slovakia
28,08;4. 1, J l , 19S3 Boleslav.
680 y: M . Whitfield, USA 1,48,6, 17. 7,
1958 Turku.'- 1000 m:'(M. -VVhltfleld.
2,20^8, 16,.6. «1053 (Eskilstuna.
1955^ Berliini. ' 10,000m: Emil Zato-pefc,
Tshekkoslovia 29,01,«; 1, 11, i953
Boleslav. 30,000 m : (Emil Zefopek,
Tshekkoslovakia 1,35,23,8, 26.'10. 52
Boleslav. 4x800; m : UIDA, 'Praha 7*28,0.
29. 7. 1953 Boleslav. 4x1500 m : E n g lantilainen
joukkue, 15,27,2. 23.,9. 53
Lontoo. 400, m aitajuoksu: J . L l t u -
jev. Neuvostolfltto 50,4. 20. 9. 53 Bu-'
dapest.; 3-loikka:L.StJerbakov, Neuvostoliitto
16,23. 19. 7. 1953 (Moskova.
Kuula: OBrien, U S A 18,04. 5. 6. 1953
: Gompton, Calif omia; Kiekko: F. Oor-dien;
-USA 59,28. 22. 8.: 1953 Pasadena;
USA. Korkeus: W. Davis, USA 2,12.
27 6. 1953 Ohio, "USA. Keihäänheitto
ei ilmene luettelossa.
Kävely:
20 mailia:vJchn -lijunggren,'^Ruotsi
2,39,22,& 3.8.1953 Vämämo. 30 mailia;
John LJunggren, Ruotsi 4j2i;il,0.
8. 3. .1953 Fristad. 20,000 m : J . Do-lezaC
Tshekkoslovakia 1,30,26,4, 1. 11,
53 Boleslav. 30,000 m: J . Dolezal,
Tshekkoslavakla 2,21,38.6. 12. 10. 53
Praha. 2 tuntia: 25595 metriä, 12.10.
J . Dolezal, Tshekkoslovakia 2 5 ^5
metriä. 12.10. 53 Praha.
Naisten lajit:
100 m :''iM;arjone Jackson, Avstaralia
11,4. 4. 10. 1952 GUz, Japani, 800 m:
N. Qtkalenko, JNeuvostoliltto 2,07,3.
27. 8., 1953 (Moskova. 3x880 y:
E n g l a n i ^ 'joukkue 6/49,0. 3;\8. 1953
Lontoo.':4x220 y : [Englannin joukicue
139,9. 30. 9. 1W3 Lontoo.' 4x100 m :
Neuvostomton. joukkue 45,6.20. 9, :1953
Budapest 4x200, m: Neuvostoliiton
Joukkue 1,36.4. 9. 8. 1953 Bukarest,
3x800;m: Neuvostoliiton joukkue 6;33.-
2, =19i||äM;:'iCEta^
iZyijlm'rNeiivMtoi^^^ 16,20. 9, 10.19-
53 MsiimöilffKiäciM
Neuvostoliitto 57,04. 18- 10.
,^4n ja WJ:n
edusta än K. Saloh
Puhuja- Ja järjestämtsmatkaohjel-ma
Ontariossa j a Quebecissa.
(Maaliskuu
tlomepayne n;; i ^ . ' l i P-C^
raldton' ' 19.p.
,a/.^l<appe•.^>•.•...•.:>'i•.•v.v.•,4^-;..p.•V!•'•r
' Siepsföaepi^
Jackpine (Devon Twnsh.)' 29 p, >
SanU Ste. Marie 31 p. >
- ' ' ' Huhtikuu
;^«^•^;-^ri5^i%Ji,i;;•<•i;::SfeS;:y•^
kuu OT/pnä.. -Tämä iilalsuus on sa-:
massa paUcässa k u i n ennenkin, Rus-selin
hotellin alakerassa, Ja se alkaa
kello,A Ulalla,
':'TolV9tan kaikille Vapauden luklJoU-
.le hyvää kevättä. — Sylvia Lund.
Spnicedale 3'p.'-
Toronto .'.» 4 p." -
'M
lVittdsor
St. iDatiiarines . . . . .
JVTontreal i . V . ' ,Op.
Mattanra , 11 p.
Port Arthtir ... . \ . . . . . . . . 23 p.
Int^Ia .\,,24p.
;;Paikkakunniila missä on;;SJ:n;osas-tot
keholtetaän Johtokuntia huolehtl-
'maan puhetilaisuuksien -Järjeflitämi-sestä
Ja < muilla; paikkakunnilla tulisi
Vapaudeii^^äslaUilestch
CS J:nj;ylQ|Une4^^
VapaxuilenlJ(^^
_ j^-^jiy:/(^x^.:-
RikJcaruohoiouhut .
Toronto/'— Manitoban maatalousministeriön
edustaja». E.: Wood««a-noi
täällä pidetyssä Canadan maatalous-
kemiallisen iyhdistytosen;;; ensim-;
maisessa vuosikokotiksessä, että r i k -
kaniohot .albeutt^ivät^;^^ a^^^
kuntlenvfannarellle rioln^ 2^^^
nan: dollarin vahingot vuosiUain Ja
Ontarion maakunnassa noin y 40. m l l r
jooiian dollarin vahingot) Hän sanoi
kemlaalien olevan' entistä hyödylU-sempJä
rlkkahuohojcn; tuhoamisessa.
;y:''>':':t'^:'f-'''-'''^''^"';''f
' — Keskimäärin on cana'dalai8ts$a
perheissä kaupungeissa 3,7 (henkilöä.
Maalaispeiheessä on keskimäärin- 4.4
jäsentä: ' ' ' .
voimassa] että-kalkkl lallU^^lärjestöt
;:^ää0|taionpSä^^ 'työiäisterr^yh-lläMänetvliiyvälci^
JokalseUa vaa-.
^liiiliiiii^S^ÄSa 300,000 Mi&as.5
^|<m|>l»ilpi^^ yksi jäsen kOT-?
!kfeiipitu|j^^ alinta iMs-^
k w iieljää .vuött^^ neuvosto •
kokoontu^^^^^^^ kaksi ^kertaa
•^uo|'^ar^a?iva^^^^
J|ii>istl||^
toimii :laklasäätäyänä Ja tojmeenpa-
/nevänä^^irMo^^
,,i%?#i..|-<::':|^ H. '
IV|aa1{,uiihällis^^^ myyn^^-
korotettavaksi^^
V i c t o r i a . M a a k u n t a h a l l i t u s eb-
,että m'a£^unnan,, kolmen prosentin
n n i ^ n t B ^
i j i B n i U i n l p l e f c ^ ^ teryeyÄ^'
vakuiitus^ Vakuu*;
ciustä:; vär|^nlQn ^^^^ ty |39 vuodessa;
l y i o l M o S i ^ 127 ykfiinälsll-^
tä henkilöiltä.' Maakunnan vanhuu-deneläkelälsten.
lisäeläkettä ehdote-taahlcorotettavakslfviidellä
dollarilla
|kvy^^|i^ x^yöskln mui«;
tiheni jf««^l>!(^^ Hftlli-;
? tus ehdottaa, ;myd5kln huvl-ja auto-lM:
öM00miiaäm ' j a , laslttaln'
f myytävän j.viinayeron, kuin myöskin
vaatetuksesta perityn myyntlveron
^poistamistani^ ,j
orostaan puhe- , nvvX^iA VKOA^P^Bim %
saoloalkänaa^^ ÄtS^S-lSSfi!
liHiiii^Ufötamis-1
ehdotus hyljättiin
'gsOUa>i^^ Johtaja J . JM.:
ä^Coki^
aiahuoneesi»aVehdptu maan; pank^
kien icatuJMilät^^ mutta ehdotus:
hyljättiin .kaqtkien,muiden puoluel-
*den äänillä'OÖF:n ctiustajain ääniä
^yast^auci/s^ ' ' ..^ \i
ukr.'Xk)ldwell ~ esitti elidoiuksensa
)cun al?ihuone, keskusteli Canadan
fp^nkkilainf u p Joka t a -
ipahtuu kerran kynunenesfiä vuodessa.
^-iMeJo^^ pankeUle takeef
] t ^ ! o | t e ! | > ^ ^ M ^ suojelemme
rncf tappioiltaa'^ja sallimme nii<len ofr
|ta3.J;;kaik^ Eikö sUs olisi
faibij|m|l^ niin voitot kuin
^ya^tXimeM^ puhuja eh^
jSÖITlrffllfcu, 9»1913 ;
kun haluatte osiäa kodin t a i vaih-taa
sen^ eoplyamp^aan. ^
Pertti Nupponen
antaa Teille täydellisen ja luotettavaa
jJalvelUn.
Iblla ;vaaraiil8la^SNeS reumaattista
lBätkyä:Jä^
iväsomnaUa pUoleUa^iya Ja katkera^ pa^
kualJa^kulYUuttai^su^^ «i*a b"M i'm f^usto,
siniokÖJälim i p t i i ^ ^ Usta vatsan
l!5toIiS&;f^ Käyttäkää^sillolniJietJfl^^
£8TOMACHfRBMEDX:^lääkettä^'^^
£kavllt»salräuksUta,;äJähfJä^i^^
Ipullollihett ätittaa. K a i k ^ 16
^Ellel limARH^salva^äut^Ut^ta^ f a q^
. tuhannict; IhmiJBe*.^^ ,B nlvclreumaatti-
' sUn, lihaskipuihin ja pakotuksiin; pakottfivj&i Jharn
S«oi»iln;lkäalvä*B^kyyharpälhii^^ aJcttu-J
tneislih t a i ' k i p 0 i po^^ lan-;
jusärkym iQrlm^ tai tuntuun^;
että muuiabaiset kävelisivät'nahan alla^^MlUJd-.
f puuiv^kmkkas^il^^
f salvia s ä a a U i ^ ^ ja
: E i öfö mitään! sen< veroista.; Hinta * -
;tdikillliieni^i|I4b<^takää^reliä^
maaUsk. 15 p&IvaiiL « M
Suurt»oiP. / (?r ; ^
Klrj. Upton Sinclair
\, m Bivua ,* «avall^hintan^jOO^ -
Alennoshlttto f L8»
Suurteoa' y ? ' * - <^f
567 sivua - tava». hinta PiM, r
f "Klrj.^Ojo VeSjtt ' M i i
X57 sivua - tovoJl. hinta 92M M
. Alenn^ O i C l i » ^ ^
SAVUA - s ^
233 sivua - tavalL hinta $1J5
ti ' AleuiiUhlnia M e / '
MAlKATOV^RTPv
' , \ K l r J . Ä P a « o v a <
.303 sivua .'tävaU-^hUta «2.W
Alennoshlnt»
Kovm POHJOXSTA:
Kiri, laizabeth B0wen
m sivua - 4avaU. hinta $825^ s
SOKKOZ4E3RKI i | nm
KirJ.'Bllzal)eth?Taylor», /
302 sivua ^ tav^U. KixiW^M^
. - Aleimualili^ia |L50 ^ ^ ' '
* i >^ i -^^ . ^' i <
Auleexxaannmdrree P^^uummaass..ss %% /^ i _ "
KOI<M6 MaSKETTDäOTOBIA
NZMETÖKf ^ MIES
RirJ. Ivar ]jO*Johänsson
JA PUNAi>Alll'AI8BT i l
HKRBAT^, ^
198 Sivua - iävall. hlnt4 $2,75 m.
Aleannsblhta %IM . ^ i l
VAlunSLE K U M N X AA
l ^ R E S T A VTtKBNi
KlriQAf Perventsev
431 sivua-tavaU. hinta $2,80
^ AleiMuishfnt» ILSO
MIKiAEL KOBIJZAAS •
Kiri,a."VonKletet
154 sivua ^ tayalU hinta $2,85
Ainoastaan puoliltmiaa f 1.4S
OEOROIAN POnCA
- ^Klrj: Erskine Caldwell
19(^sivua •.^valJ. hinta $2,26
^ . jPooUhintaa - f LIS . «
> AATELtBKOn ^
' Klrj. r^Turgätfev ,
200 Sivua - tavan. Mnta $1.75 x
Aletmashlnta fljOS
Todella suurteos 5 - -
vmm, ELXMX JA vm^ i
TavoJl. hinta $aJO , ,
' Alennnshlnta I L l t .
AMMA'rT3YHDI£rrY6TIEDON
PERUSKIRJA ' *
i Alcnnnsbtaita |L5$
^^ M. CTicriorjA. Nj;jwtep?$3<R» H«W<4v^" i^^
158 sivua . tavall, hinta $2,25'
[ Alemmsblnte f MS
. . KOETUS
KirJ. Peter jVores '
203 sivua-'tavall.,hinta $3410, t
' Puolella hhitoa^* |tU$j *
SO-VUODEN VABREC/IA
Amerikan ;:SuomalaIsen XtjffMM'
liikkeen historiaa. 'Snnäos fcuvitui.^
255 sivuajr/^vaU;>h||itjt #84»
^ . ^ A l e i m u s h t o f a f ^ ^ l V^
Kaikki yuamainltui^ kirlafc' ovtt
koviin kansiin sidottuja.
juyjBtA J u m r jA
«jtr^ro^JäaidteUiineit,^
174 Sivua tavalL hlnt^ ^1.00 ^ ^
Nyi ainoosiaan iraollhfnlss^8$e <'
AUBJKäiozsiAPima^
, en
jr
^'4
m sivua v i b ^ i i ; Hiiliä Il
Ainoastaan pnolihlntaa tSos^T;^
• JoTtaUn yllämainltt«^iUiJaia|
^ on varastossa vain-^mnntctfiUa^i^
kappaleita, Tjoten ,kllreW!«mv
<'l^u;^j'alenttusmyynijilss&^ "
ta kirjoista ei «nakset„arftj tittUti0
.j^ttkijibir^^t^l^v^^S^^
•At.
o f ]
4.
5
I
- t i .
mm
" h-i
i i i
y
hl
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 13, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1954-03-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus540313 |
Description
| Title | 1954-03-13-03 |
| OCR text |
en syyakataxTinsa. ja iiistif
. Jääkäri om «tetoslioopis J
i potUasta^^Banomaan .'1n)]al^l
ntäkblme"! Tämä koetti, ns.]
äri oU tyy^nnätdn:
l. ei, paljon selvenunin. ]
:3takaan yrityksestä-ei <
}a niinpä tukkukauppias
l i r i k i n : " °
jitesksi vain, tohton, tamil
io. ole tottunut,käsitteleii%|
»mä lutfjja. ;i(
m vanha rouva .oli eläintar.l
Ja istuutui kamelin säJsäJal
nrhoitajayr^ttt saada kaih^j
laan j a lähtemään liikkeeBr^j
se ei hievahtanutkaan. Ronnl
pois j a Tyhtyi taputtelemaaaj
, mutta se^ipy&ya jatIcuTasti|
lan, kunnes se yhtäkkiä kaa-j
ystyyn j a M b t i juoksemaani
j a ulos fiiitäv
isteli rouvalta:^ -
te teitte sille?
jnä .vain kutitin sen selkää,}
rouvia.
atittabaA: pianv^minunkmrsd-]
äJlläminun-taytyy.: juosta: yhU j
;i;:]nikaU aion:saada sen-)äin*|
Kysymy» CiaiuitoiiJ» Neftv^icio-
Uiton vsliseo kMiiiHHikiymin ke.
Jättämisestä saa Jatkuvasti sno-rempaa.
huomioi» lanailalatrten
; yhtenäisenvjaivdemokraatti-l
^ n kanssa sellaisin ehdoio, J
ieltäisivat iSaksan yhtymisesi
iän toista.maata;vastaan täh-l
sotilasliittoon Ja takaisivat,]
^natsismi ja' militarismi enää}
:si:;paataan Saksassa;
EKO SE SUOMEA?
lomalaiset imohd^mme usein, j
ksan kysymys on meille tärJ
evaisuuden kysymys.
aiseksikiiimitetty:iuan •vähän]
; a : maassamme . j a julkisuu-1
itä on puhuttu aivan liian vä- ]
iime aikoina on asiasta Vili-1
Lkyn3rt • suomalaisiakm ; lehti-
»ja:
utta.omita näköaloja am
i>-saksan > aseistaminen? Enh
puutu tässä siihen, mitä se
ifsee Pohjois-Atlantin liltdlel
nnen puolustamiselle. Mnttal
voimme todeta, etta Saksaa}
militarismi muodostaa sellai-
;n vaaran Euroopalle ja]
manrauhaUe:-;;: Saksalaisten
eä kansallistunto ja palava
»yhdistää nyt kahtiajaetti
vlha:Webltysjotikkoja k^^^
j a saksalaisille ominalneal
Iden i'jkelnojen| käyttanineB 1
oiitiil^ssa; kaikki nämä ovat
t vaarallisia' seikkoja silloiol
Saksalla Euroopan sydäm«; 1
i^.Iäniisen ma^nosanvyoimakM
mneija käytettävinään."/;;-J
.Welj^j)oika; Uusi Kuvalehttl
i jällesnvarustammen ]»]
ksen vaara u h k a a Suomeni
Ja:'tulevaisuuttai •:-. Neuvosto-1
anssa solmimassa ystaVjjs-j
sessaan Suomi on sitouta-1
B*syxnmarryksessa Neuvo^ 1
inssa vastustamaan ninieia-|
Saksan tai sen liitolalstenj
tulevaa hyökkäysuhkaa. Jal
historia osoittaa Jarkyttäiänj
ettsi Saksan sodat vaikutto-a
välittömästi meidän maa-f
Ita Euroopan armeija
1 Saksa — toisaalta ehto-l
aksan kysymyksen rauhaa-1
i ratkaisemiseksi... KiBnpj
to^toteutuuZ Siita nippuul
allay tavalla -Suomenkm ttt-j
. ' * 1 M—a R. f
ip"aanne= kortit: ovat sekoite-]
Streetin sotavoittoja tavoit-raharuhtinalden
pelatess»|
lihalla j a vereUä.
Indo-Kiman sodan lopetta-äkeva'
kysymys: joutuu ilmei-|
tiilevan Geneven konferens-j
järjestykseen, yritetään Yh-J
isa sitä ennen kaikin mab;|
celnohi elvyttää tätä sotaa|
ata siihen lisää miehiä
nä mielessä, että sota näyt-|
> hiukan
'toivoiikkaammalti
hnperialistien keskuude
konferenssiin mennessä,
lolimatta ovat Hanskan halj
et oUeet viime aikoina kaM
en. pataostuksen takia pai
juhumaan välirauhan mah-j
lista Indo-Kiinassa.
• • *
' päänänisterimme on
vletailemassa"^ ' J a ' hänen
li/anoneen Isiellä olle
n pitkää pn K i i n a n ks
umustettavA Jos se on
halUtus.Jota kansa kanj
SeUatistaö, olisi kuitenkaai|
iästHä rimoille, siUä konser j
vat^^ft^!Jöhdosta ne
syyttävät nyt hallitusta, et
tehnyt muutoksen ulkopoui
/'j'9ta>onMrvatUvit ova]
me emme iuphnpUisesI
Sti iLaimmtia haffi ^\
ä a l i y i t ä i l j Ä t e r t '
& siinä noudatetaan Wfl
nääräykslä mikä on Cafl>i
miellsten' Ihmisten XfhäM
u k i n puolustamaan pääjnj
e , k a n t » a : J a O T . 8 e n l^
;i5i^litä|Kil^
inustaxnln^ pitäisi tapa»
lehtien palstoilla. Että Caoadalla
00 mahdoHisoiifcsfa tällaisen kao-panliaynnin
keittämiseen, se U»
menee mm. semra&vista'Nenvosto»
luton'lehtien viimeaikaisista laa-suDDoista:
'
Eras tärkein kysymys. Jonka ^Neu-vcstoliitcn
valtuudnmnan päämies »V.
j l Molotov herätti ndjäjft Amalian UIT
koministenen Berlihnn^neuvottelukio-iouksessa,
oh kysymys kansatavälisen
kaupan nonnaalisoimisesta. Kansain-'
^^älisen ncnnaalikaupän rikkominen
ja ne esteet ja diskriminatiotolmen-pjteet,
joita ensi tilassa Yhdysvaltojen
hallitsevat piirA kyOiäaväfiilko-j
maalikaupan kehittämisen tielle, -vam
luaavat kansainvälisten ^'suhteiden
iärjistinusta Samaan aikaan on
tunnettua, etteivät i^mä diskrunina-tibtoimenpiteet
Neuvostoliitoni Kiinan
ja känsandemokraattistt»: V n ^
suhteen ele voineet estaa näiden mai-;
den taloudeUista kapvua. Sensijaan
ne ovat antaneet ankaran iskun k a -
pitahstisten maide» eduiUe, jotka
iarsnat tasta politiikasta suurta va-lunkoa,
• »-Aja ilma ulos; ovesta; se.itulee. s i sään
ikkunasta" — sanoo vanha sa-^
iianlasku" — kirjoittaa ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-03-13-03
